Väestön ikääntyminen ja eläkepolitiikan muutos

Hannu Uusitalo 24.1.2013

Esityksen sisältö

• Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat yleisesti ja Suomessa

• Suomen eläkepolitiikan pitkä linja

• Väestökehitys ja eläkepolitiikan suunnanmuutos

• Eläketurvan lyhyt oppimäärä

• Eläkepolitiikan tuloksellisuus: Miten eläkkeet ovat kehittyneet

• Eläkkeiden ja niiden rahoituksen tulevaisuuden näkymät

• Ajankohtaista eläkepolitiikkaa

2 Eläketurvakeskus

Eläketurvan järjestämisen perusvalinnat

• Pakollinen – vapaaehtoinen

– Suomi: Lakisääteinen ja vahvasti pakollinen, vapaaehtoisella eläketurvalla on täydentävä rooli

• Työperusteinen – asumisperusteinen

– Suomi: Vahvasti työperusteinen ja ansioihin suhteutettu työeläketurva, jota täydentää eläketulovähenteinen asumisperusteinen kansaneläke (ja takuueläke)

• Etuusperusteinen – maksuperusteinen

– Suomi: etuusperusteinen

• Rahastoiva – jakojärjestelmä

– Suomi: Ensisijaisesti jakojärjestelmä, työeläkkeet osin rahastoituja

3 Eläketurvakeskus

0

250

500

750

1000

1250

1500

1750

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Eläke euroa/kk

Palkka euroa/kk Työeläke Kansaneläke

Takuueläke Netto

Kokonaiseläke 2013

4 Eläketurvakeskus

5

Suomen eläkepolitiikan “iso kuva”

• Kansaneläke 1957

• Yksityisalojen lakisääteiset ansioeläkejärjestelmät 1960-luvulla

• 1970-luku: työeläkkeiden tavoitetason nosto 40 prosentista 60 prosenttiin palkasta, työttömyyseläke

• 1980 luku: yksilöllinen varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke

• Sopeuttamisen kausi 1990-

• parannuksista heikennyksiin

• väestörakenteen muutos taustalla, lama vauhditti

• 2005: työeläkehistorian suurin uudistus

• Vähittäisten uudistusten tie

Eläketurvakeskus

6

Vanhushuoltosuhteen näkymät EU-maissa

Eläketurvakeskus

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

65

70

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

Latvia

Romania

Poland

Slovakia

Bulgaria

Germany

Hungary

Slovenia

Portugal

Greece

Italy

Lithuania

Spain

Malta

Estonia

Czech Republic

Switzerland

EU (27countries)Austria

Cyprus

Netherlands

Finland

France

Sweden

Luxembourg

Belgium

Denmark

Norway

UnitedKingdomIreland

Iceland

Vanhushuoltosuhde (65+/16 – 64-vuotiaat) EU-maissa 2010-2060, %

Eurostatin väestöennuste 2010

7

Työvoiman tarjontapotentiaalin kehitys 1945-2060

Eläketurvakeskus

20- ja 60-vuotiaiden lukumäärän kehitys

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

100000

20-vuotiaat

60-vuotiaat

Tilastokeskuksen väestötilasto ja väestöennuste 2012

8

Eläkeuudistusten tavoitteet

• 1990-luku:

- Parantaa vanhempien ikäluokkien työllisyyttä

- Rajoittaa eläkemenojen kasvua

- Muuttaa julkisalojen eläketurva yksityisalojen eläketurvan tasolle

• 2005:

- Siirtää eläkkeellesiirtymisikää 2-3 vuodella

- Sopeuttaa eläkejärjestelmä eliniän pidentymiseen

- Vähentää eläkemaksujen nousupainetta

- 2009- :

- Keskustelu jatkuu, teemoina työurien pidentäminen,

eläkemaksujen nousun hillintä, eläkkeiden tason turvaaminen

Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus 9

Eläketurvan lyhyt oppimäärä

Eläketurvan tavoitteet

• Ensisijainen tavoite: turvata toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja huoltajan kuoleman varalta

– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa

– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta

– Köyhyyden vähentäminen

– Tulojen uudelleenjako

• Taloudellinen kestävyys on ensisijaisten tavoitteiden rajoite: järjestelmä joka ei ole kestävä ei turvaa vanhuusajan toimeentuloa

Eläketurvakeskus 10 Barr ja Diamond 2008

Eläkejärjestelmän eläketasoon, menoihin ja maksuihin vaikuttavat tekijät

Työllisyysaste

Väestön (ikä)rakenne

Eläkepalkan määrittely

Eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejää-misvuoden tasoon

Eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana

Tuottavuus, kasvu

Elinaikakerroin

Karttumaprosentit

Eläketaso ja menot

Eläkemaksut

Sijoitusten tuotto

Ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot

11 Eläketurvakeskus

2005 uudistuksen keskeiset muutokset

Joustava vanhuuseläkeikä 63-68, varhaiseläkemuutokset

Koko työuran ansiot määrittelevät eläkepalkan

Palkkakerroin (ansiotasoindeksin paino 80 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 20 %)

Kannustinkarttuma 63-67 iässä 4,5 %

Elinaikakerroin

Eläkepalkan määrittely

Eläkepalkkojen muuntaminen eläkkeellejäämis-vuoden tasoon

Eläkkeiden tarkistaminen eläkeaikana

Karttumaprosentit

Ikärajat ja muut eläkkeelle siirtymisen ehdot

Työeläkeindeksi, ei muutosta (ansiotasoindeksin paino 20 % ja kuluttajahinta-indeksin paino 80 %)

Eläketurvakeskus 12

Työeläkeindeksi 2005-

Eläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka kompensoi kuluttajahinta-indeksin mukaisen hintojen muutoksen ja ottaa lisäksi huomioon 20 prosenttia ansiotason muutoksesta

0

10

20

30

40

50

60

70

0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30

Eläkevuodet

%

0

500

1000

1500

2000

€ / kk

Eläke keskipalkasta, %

Reaalinen eläke, e/kk

Eläkkeen muutos eläkevuosien mukaan Ansiotason reaalimuutos 1,75 % vuodessa

Eläketurvakeskus 13

Työeläkeindeksityöryhmän 2012 päätelmä

Ottaen huomioon, että

– indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisen säilymisen eläkeaikana,

– väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa,

– talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat,

– työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla,

– indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa olevia sekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa.

Niin

– eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä.

Työryhmän päätelmistä on eläkeläisjärjestöjen edustajien eriävä mielipide

Eläketurvakeskus 14

Elinaikakertoimen idea

1947 syntynyt 1977 syntynyt

=

Eläke-varalli-suus

> Eläke / kk

Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 … Lokakuu 2034

Tammikuu 2040 Helmikuu 2040 … Lokakuu 2064 Marraskuu 2068

< Eläke-kuu-kausia

Eläketurvakeskus 15

Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely 63-vuotiaan elinajan kasvu

Eläketurvakeskus 16

Eläketurvakeskus 17

Eläkepolitiikan tuloksellisuus

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais-eläke vuosina 2002–2011 eläkelajin mukaan vuoden 2011 rahassa

Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonais-eläke vuosina 2002–2011 prosentteina kyseisin vuoden keskiansiosta eläkelajin mukaan

Lähde: Tilastokeskus (keskiansio)

Omaeläkkeensaajien keski-

määräinen kokonaiseläke

desiileittäin vuosina 2002–2011

vuoden 2011 rahassa.

Eläkkeensaajadesiilien osuus

eläketulosta vuosina 2002–2011

Kotitalouksien toimeentulo

vuosina 2001–2010, keskiarvo

vuoden 2010 rahassa

Eläkeläiskotitalouksien

toimentulo suhteessa palkan-

saajiin ja kaikkiin kotitalouksiin

vuosina 2001–2011

Eläkeläisväestön ja koko väestön köyhyysaste vuosina 2001–2010, 60 prosentin köyhyysrajalla

Eläketurvakeskus 23

Eläkkeiden ja niiden rahoituksen pitkän aikavälin näkymät

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman oletukset (2011)

20101 2025 2080

Väestö Kokonaishedelmällisyys 1.87 1.85 1.85 Nettosiirtolaisuus (tuhansia) 13.7 15 15 Elinajan odote, 63-vuotiaat 21.0 23.7 29.3 Vanhushuoltosuhde2 0.27 0.41 0.53

Kansantalous Työllisyysaste (%) 67.8 71.2 71.3 Eläkkeellesiirtymisiän odote 60.4 61.2 62.1 Ansiotason reaalikasvu (%) 1.4 1.6 1.6

Sijoitusten reaalituotto (%) 9.4 3.5 3.5 1 Toteutuneet 2 65 vuotta täyttäneet per 15–64–vuotiaat Väestöennusteen oletukset Tilastokeskuksen 2009 ennusteen mukaan. Ennusteen lähtötilanteena Suomen väestö 2010 lopussa.

24 Eläketurvakeskus

Lähde: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. I. Risku, K. Elo, T. Klaavo, S. Lahti, H. Sihvonen ja Vaittinen R. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2011

0

2

4

6

8

10

12

14

16

PR

OS

EN

TT

IA

2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

Eläkemenot prosenttia BKT:sta

Toteutunut Raportti 2009 Raportti 2011

25 Eläketurvakeskus

0

300

600

900

1 200

1 500

1 800

2 100

2 400

2 700

3 000

3 300

3 600

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

Keskieläke suhteessa ko.

vuoden keskipalkkaan, %

Keskieläke, €/kk

2010 hinnoin

Eläkkeiden pitkän aikavälin kehitys Eläketurvakeskuksen PST 2011-laskelman mukaan

Eläketurvakeskus 26

Työeläkemeno ja –maksu 1962–2080

1. Menoprosentin kasvutrendi 1962-2010:

i) etuuksien asteittaisesta voimaantulo

ii) väestön vanheneminen.

2. Voimaantulovaihe jatkuu yhä, alkavat eläkkeet ”täysiä” vuodesta 2002. Suuri osa maksussa olevista perustuu yhä vajaaseen työuraan.

3. Miksi menoprosentin kasvu taittuu 2030?

i) Voimaantulovaihe lakkaa

ii) Työikäisen väestön määrä vakiintuu

iii) Elinaikakerroin (lähes) neutraloi elinajan pidentymisestä tulevan menojen kasvun.

1. TEL:n perustamisvaiheessa omaksuttiin osittainen rahastointi. 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. 2. Historiallinen käänne: Lähivuosina maksu ja meno ovat yhtä suuria ja tämän jälkeen meno ylittää maksun pysyvästi. 3. Menojen ja maksujen erotus rahoitetaan eläkevarojen tuotolla.

0

5

10

15

20

25

30

PR

OS

EN

TT

IA

1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080

Työeläkemaksu ja -meno 1962-2080TyEL/TEL, LEL, TaEL prosenttia palkkasummasta

Maksu Meno

27 Eläketurvakeskus

Herkkyystarkastelujen johtopäätöksiä

• Laman/taantuman vaikutukset

– Työllisyysasteen alenemisen vaikutus maksu- ja menotasoon ei pitkällä aikavälillä merkittävä, keskipitkällä aikavälillä nostaa menotasoa, alentaa eläketasoa

– Ansiotason nousun hidastuminen vaikuttaa enemmän TyEL-menon kuin TyEL-maksun nousuun.

– Ansiotason nousun hidastuminen ja työllisyysasteen aleneminen heikentävät eläkkeiden ostovoimaa, mutta parantavat eläkkeen suhdetta keskipalkkaan.

• Työeläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä hyvinkin erilaisiin talouskehityksiin

Eläketurvakeskus 28

Johtopäätöksiä

• väestön ikärakenteen muutoksesta huolimatta:

• lakisääteisen työeläketurvan taso säilyy riittävänä

• menot ja maksut nousevat hallinnassa olevalla tavalla

• jos talous kehittyy oletetulla tavalla

• jos väestökehitys ei muutu

merkittävästi huonompaan suuntaan

• jos osa pidentyvästä elinajasta

käytetään työurien pidentämiseen

1. pidentämällä työuria

2. alentamalla keskieläketasoa

3. nostamalla maksuja

4. parantamalla rahastojen

tuottoedellytyksiä

eläkepoliittinen kompromissi: väestön vanhenemisen aiheuttamaa muutosta hoidetaan neljällä konstilla: Eläketurvakeskus 29

Eläketurvakeskus 30

Ajankohtaista eläkepolitiikkaa

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteisymmärrys 11.3.2009

• Työmarkkinajärjestöjen “sosiaalitupo” 21.2.2009

• Valtioneuvoston esitys 24.2.2009: eläkeikä asteittain 65 ikävuoteen

palkansaajajärjestöjen vahva kielteinen reaktio

EK kunnioittaa tekemiään sopimuksia

julkinen mielipide voimakkaasti vastainen

• Yhteisymmärrys 11.3.2009

”sosiaalitupo” toteutetaan

työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä (Rantalan ryhmä) ja työhyvinvointikysymyksiä varten asetettu ryhmä (Ahtelan ryhmä) valmistelevat linjauksia, joilla nostetaan eläkkeellesiirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä

31 Eläketurvakeskus

58,0

58,5

59,0

59,5

60,0

60,5

61,0

61,5

62,0

62,5

63,0

63,5

64,0

64,5

65,0

1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

Odote

Eläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996–2050 Tavoitteet ja toteutunut kehitys

Eläketurvakeskus 32

Odotteen arvioitu nousu (2004 arvio)

Vuoden 2009 tavoite

1996

25-vuotiaan odote

Työuraryhmä 2010, raportti 2011

• Tausta hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kestävän kasvun ja työllisyyden ohjelmassa (maaliskuu 2010), jossa asetettiin kuusi työryhmää, joista yksi eläkepolitiikkaan liittyvä ns. työuraryhmä

• Tavoitteeet

• Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän

• Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä

• Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat

Eläketurvakeskus 33

Työuraryhmän keinoja työurien pidentämiseksi

• Työvoiman kysynnällä tärkeä merkitys

• Työelämään liittyvät keinot

– Vaikuttavuuden arviointi vaatii lähes aina erillistä tutkimusta ja pitkää seurantaa

– Vähimmäis- ja enimmäisvaikutuksia voidaan haarukoida ”jos - niin” laskelmilla

• Työvoiman tarjontaan vaikuttavat keinot; ml. eläkelainsäädännön keinot

– Eläkelainsäädäntö työuraryhmän pääasiallinen kartoitusten kohde, mikä ei ole kannanotto eri keinomuotojen ensisijaisuuteen tai vaikuttavuuteen

– Eläkelainsäädännön keinojen vaikuttavuutta voidaan melko hyvin arvioida erilaisilla laskentamalleilla

Eläketurvakeskus 34

Työuraryhmän laskelmat kehittämis-vaihtoehdoista

• Yhteensä 38 vaihtoehtolaskelmassa mukana vaikutukset työuran pituuteen, eläketasoon ja rahoitukseen sekä sukupolvivaikutukset

– Eläkeikä 4 kpl, karttumat 9, työttömyysputki 2, työkyvyttömyys 3, ikäluokkakohtaiset pääoma-arvokertoimet 2, elinaikakerroin 2, perhe-eläke 1, osa-aikaeläke 2, rahoitus 5, indeksit 6 ja 2 em. Yhdistelmää

• Useimmat vaihtoehdot tuottavat kolmen eri tavoitteen suhteen ristiin meneviä tuloksia

– Eläketaso paranee -> eläkemeno ja –maksu nousee (ja päinvastoin)

– Poikkeus: työurien pidentyminen nostaa eläketasoa ilman, että eläkemeno ja –maksu nousevat

• Vaihtoehdot eivät yleensä tuota niin suuria muutoksia, että esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutus kokonaan kumoutuisi tai eläkemaksun nousupaine kokonaan katoaisi

Eläketurvakeskus 35

Työuraryhmän loppupäätelmiä

• Työryhmä katsoi, ettei toimeksiannon kaikille kolmelle tavoitteelle ollut edellytyksiä asettaa täsmällisiä numeroarvoja

– Sopivista tasoista eri käsityksiä

– Tavoitteita ei voida asettaa toisistaan irrallaan

– Myös hyväksyttävissä oleva toimenpidekokonaisuus vaikuttaa tavoitteisiin

• 11.3.2009 sovittua eläkkeellesiirtymisikätavoitetta työryhmä piti kunnianhimoisena eikä esitä sen muuttamista

• Työryhmä toivoi, että esitettyjä laskentavaihtoehtoja voidaan hyödyntää työeläkeuudistuksen suuntaviivoja määritettäessä

Eläketurvakeskus 36

Hallitusohjelma, STM:n toimeksianto ja työurasopimus

• ”On löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi”

• STM:n pyyntö 20.9.2011: työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja laativat eläkeneuvotteluryhmässään mahdollisimman nopeasti ehdotukset toimenpiteiksi, joilla hallitusohjelmaan kirjattu tavoite saavutetaan

– Neuvotteluryhmän kokoonpanon täydennys valtionvarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kevan edustajilla

• Työurasopimus 22.3.2012

Eläketurvakeskus 37

Työurasopimus 22.3.2012

• Eläkejärjestelmän uudistukset (2013)

– Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1954 ja sen jälkeen syntyneillä

– Varhennettu vanhuuseläke (62 v.) poistetaan kokonaan

• Työttömyysturvaputki

– Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja korotetaan 60 vuodesta 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä

• TyEL-maksu:

– TyEL-maksua korotetaan vuosina 2015 ja 2016 0,4 %-yksiköllä

• Työeläkejärjestelmän tehokkuutta parannetaan

• Monia kehittämishankkeita työelämän, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja kuntoutuksen kehittämiseksi

Eläketurvakeskus 38 38

Pekkarisen ryhmän selvitys

• ”Selvitystyössä arvioidaan mm. vuoden 2005 toteutetun eläkeuudistuksen vaikutusta ja lisätoimien tarpeellisuutta sen turvaamiseksi, että eläkejärjestelmä pysyy elinajan odotteen pidetessä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä.”

39 Eläketurvakeskus

Työurasopimus 22.3.2012 Eläketurva

• Neuvottelujen asialista – Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen

– Eläkejärjestelmän ikärajat

– Varhaiseläkejärjestelmät

– Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen

– Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika

– Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta

– Indeksit

– Eläke-edut turvaava maksukehitys

» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä

• Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017

Eläketurvakeskus 40

Eläketurvakeskus 41

Eläketurvasta enemmän

Tässä esitetyt tilastot ja käytetyt julkaisut löytyvät

Eläketurvakeskuksen sivuilta

www.etk.fi

Myös Kansaneläkelaitoksen sivuilla on eläketutkimustietoa

www.kela.fi