Metsälain muutos – vaikutukset metsänhoitosuosituksiin

26.9.2013

Olli Äijälä

Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriasta ja sen saavutuksista

2

Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen• 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut.• 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi -metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn

merkitystä.• 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle.• 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja

monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan.• 1997 Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

kehitystä.• 2010 Työ metsälain uudistamiseksi alkaa.

3

Puuston kasvun ja poistuman kehitys

4

10.04.23 5

Metsänomistajien päämäärätmetsänkasvatukselle

Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

10.04.23 6

Jatkuvan kasvatuksen soveltuminen Suomen olosuhteisiin (a) ja suhtautuminen siihen (b)

Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

8Kohde hakattu poiminta- ja pienaukkohakkuin.

10.04.23 9

Metsänomistajatutkimuksen johtopäätökset

• ” Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa sopiva menetelmä.”

• ”Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä.”

• ”Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä.”

Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

Hallituksen esitys metsälain muuttamiseksi

10.04.23 11

Metsäalain uudistamisen tavoitteet

Lähde: Matti Mäkelä, MMM

Informaatio-ohjaus

”Lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään.”

Puunkorjuu ja metsän uudistaminen, HE 75/2013 vp.• Kasvatushakkuissa poiminta- ja pienaukkohakkuut (aukon

maksimikoko 0,3 hehtaaria) mahdollistuvat normaaleiksi toimenpiteiksi.

• Uudistushakkuun osalta puuston järeys- tai ikäkriteerit poistuvat.

• Uudistamisvelvoite ei koske puuntuotannollisesti vähätuottoisia ojitettuja turvemaita (kitu- ja joutomaat).

• Leimikkosuunnittelijan vastuu leimikkosuunnitelman lainmukaisuudesta tulee lakiin.

• Metsänomistajan ja metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus tulee lakiin.

10.04.23 12

Puunkorjuu ja metsän uudistaminen, HE 75/2013 vp.

• Uudistamisvelvoitteen täyttämiseksi käsittelyalueelle on saatava kasvatuskelpoinen taimikko alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen 10–25 vuodessa. Kasvatuskelpoisten puiden keskipituuden tulee olla 0,4 m.

• Poistetaan säädös, jolla sidotaan metsän uudistamisessa käytettävät puulajit tiettyihin kasvupaikkoihin.

• Poistetaan taimikon perustamisilmoitus.• Metsänkäyttöilmoituksen jättöaika lyhenee 10 päivään

nykyisestä 14:stä. • Metsänkäyttöilmoituksessa on ilmoitettava jatkossa

kasvatushakkuiden toteuttamistapa.

10.04.23 13

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, HE 75/2013 vp.

• Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen listausta tarkistetaan:– Nykyiset avainbiotoopit säilytetään. – Uusiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi esitetään

ruohokorpiin kuuluvia lähdekorpia sekä aitokorpiin kuuluvia metsäkorte- ja muurainkorpia.

– Lisäksi letot otetaan mukaan myös Lapin maakunnan alueella.

• Erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden määritelmiä tarkennetaan.

10.04.23 14

10.04.23Kuva: Lauri Saaristo, Tapio 15

Metsäkortekorpi

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, HE 75/2013 vp.

• Erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyn yleisistä periaatteista ja kielletyistä toimenpiteistä säädetään omassa pykälässään.

• Lisäksi säädetään myös uusi pykälä elinympäristökohtaisesta käsittelystä.

• Tarkennetaan poikkeusluvan antamisen edellytyksiä määrittelemällä taloudellisesti vähäisen merkityksen raja-arvo.

10.04.23 16

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositusten uudistaminen

• Suositus tarjoaa perusteet, toimintamallit ja ohjeet monipuolisen metsänhoidon toteuttamiseen.

• Suositustyötä johtaa ja ohjaa alan keskeisistä toimijoista koostuva johtoryhmä sekä ohjausryhmä.

• Metsänhoidon suositus julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisinä versioina netissä.

• Uudistamistyön rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

10.04.23 18

19

Suositusten uudistamisen keskeiset muutostekijät

• metsänomistajakunnan tavoitteiden ja asenteiden muutos

• metsälain muutos• puun ja muiden metsien hyötyjen käytön

monipuolistuminen metsänomistajien ja kuluttajien muuttuvien tarpeiden mukaan

• ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen metsänhoidossa.

10.04.23 20

Aikataulu – uudistuksesta ylläpitoon1/1/2012 30/06/2012 31/12/2012

MHS:n taustaraportti

Metsälain muutos

31/12/201330/06/2013

Hyvän metsänhoidon suositukset, VESIENSUOJELU, työopas

Hyvän metsänhoidon suositukset, RIISTANHOITO, työopasSuomen riistakeskus ja Tapio

Metsänhoidon suositusten ja työoppaiden tarkistaminen saatujen kokemusten pohjalta

MHS:n periaatteet

Viestintä (www.metsanhoitosuositukset.fi)

30/06/2014

Metsänhoidon suositukset

21

Suositusten uudistamistyön johtoryhmäUPM MetsäSuomen metsäkeskusMTK ryTornatorMetsähallitusSYKEEnergiateollisuus ryPVO OyBioenergia ryWWFStora Enso MetsäSuomen Sahat ryMetsä Group

MMMMetsäteho OyKoneyrittäjien liitto ry.Itä-Suomen yliopistoMetlaMetsäteollisuus rySuomen luonnonsuojeluliitto ryTEMIlmatieteen laitosYMPääkaupunkiseudun metsänomistajat ryMhy Päijät-Häme

Metsänhoidon suositukset muuttuvat – keskeisiä muutoksia

• Suurin muutos on ajattelu- ja lähestymistavan muutos => metsänomistajan tavoitteet ovat keskiössä.

• Merkittävin menetelmäpuolen muutos on eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksessa.

• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia => myös tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa pystytään huomioimaan metsänomistajan monipuoliset tavoitteet.

22

Metsänhoidon suositukset muuttuvat – keskeisiä muutoksia• Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset integroidaan

osaksi metsänhoidon suosituksia.

• Laatutyö ja sen työvälineet (check-listat ja laatukriteerit) tulevat osaksi metsänhoitosuositusta.

• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on haaste osaamiselle ja iso mahdollisuus metsäalalle.

23

Metsänhoidon suositukset muuttuvat - eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

• Täysin uusi kokonaisuus metsänhoitosuosituksissa => poiminta- ja pienaukkohakkuut menetelminä.

• Taloudellisten vaikutusten kuvaaminen on haastavaa => uudistumisen onnistuminen on keskeinen kysymys.

• Metsät ovat valtaosin tasaikäisrakenteisia => tarvitaan siirtymähakkuita (esim. väljennyshakkuun käyttö).

• Metsänomistajan tulee tuntea menetelmän perusteet – muuten voi tulla pettymyksiä.

• Suuri haaste: MO => metsäneuvoja/puunostaja => metsäkoneenkuljettaja ymmärtävät hakkuun toteutuksen samalla tavalla.

24

Metsänhoidon suositukset muuttuvat - tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus

• Yläharvennus vahvemmin esiin.• Kehitetään nykyisiä harvennusmalleja ja niiden

esittämistapaa– turvemaiden erillisistä harvennusmalleista luopuminen

=> tilalle toimintaohjeet turvemaametsien hoitoon => systemaattisen harvennuksen piirteitä.

• Hieskoivun kasvatusohjeet tarvitsevat tarkennusta. • Korjuun laatukriteeristö osaksi suositusta.

25

Metsänhoidon suositukset muuttuvat - metsän uudistaminen

• Metsänomistajan vaihtelevan tuottovaatimuksen huomioon ottaminen (talous: sijoitetun pääoman tuotto, tasaisen kassavirran jne…)

• ”ketjuajattelu” metsän uudistamiseen => siemenestä taimikoksi.

• Täsmennyksiä ja tarkennuksia (esim. kuusen viljelyn kasvupaikat, Pohjois-Suomi).

• Suojuspuuhakkuu ja kaistalehakkuu (mm. tässä riskit ja hyödyt).

• Laatukriteerit metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon.• Turvemaametsien jatkoinvestointikelpoisuuden

tarkistaminen.

26

10.04.23 27

Suositusten ”jalkauttaminen” on erittäin tärkeä osa metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista

Case metsänuudistamismenetelmän valinta

Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla

28

Kiitos!Olli Äijäläolli.aijala@tapio.fiwww.tapio.fi