Kehitysyhtiöiden voima

2 Muutos

Asian ääreltä

Kehittämistyötä ei voi kuitenkaan tehdä yksinään, vaan kaikki

tarvitsevat toisiaan. Jokainen seutukunta ja maakunta joutuu etsi-

mään omat ratkaisunsa, mutta nyt näyttäisi olevan niin, että pak-

kaa halutaan tiivistää. Pitää myös muistaa, että samalla kun tarvit-

semme laajempia kokonaisuuksia ja vahvempia harteita, kunnilla

on kuitenkin oma vastuunsa elinkeinopolitiikasta. Karrikoidusti

sanottuna työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksen-

teosta ja strategiasta ei. On syytä kysyä, johtaako demokraattisesti

valittu kunnallisvaltuusto enää kunnan elinkeinopolitiikkaa. Olen

ollut havaitsevinani, että monissa kunnissa vahvat kehitysyhtiöt ovat

ottaneet elinkeinopolitiikan hyvin haltuunsa, mutta samalla valtuus-

tot ovat jättäneet elinkeinopolitiikan niiden huoleksi. Kehitysyhti-

öiden voima on laajassa yhteistyössä. Yrittäjien, elinkeinoelämän ja

muiden sidosryhmien lisäksi elinkeinoyhtiöiden on pidettävä entistä

tiiviimpää yhteistyötä juuri kunnallisten päättäjien, ennen muuta

kunnallisvaltuustojen kanssa.

Voimat koottiin SatakunnassaHuhtikuun 2012 alussa Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvon-

tapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter, seudullinen elinkeinoyh-

tiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Matkailu Oy MAI-

SA muodostivat yhteisen kokonaisuuden ja uuden Prizztech Oy:n.

Yhteenliittymisen taustalla on vahva näkemys siitä, että yritys-

palvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon takaa parhaiten

asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan

kansallisen kilpailukyvyn. Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä

kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat laajat, mo-

nipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi.

Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja

Huittisissa.

Kehitysyhtiö on seudun elinvoiman vahvistajaSeudullisten kehittämisyhtiöiden merkittävänä tehtävä on toimia

paikallisen ja seudullisen tahtotilan toteuttajina ja elinvoiman vah-

vistajina. Toimintaympäristön muutokset luovat osaltaan kehittä-

Työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksen-

teosta ja strategiasta ei.

Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Sen merkitys ja onnistuminen työssään edellyttävät tiukkaa pitäytymistä perustehtävässä eli yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamisessa sekä elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön edistämisessä.

misorganisaatioille haasteellisen toimintakentän, mikä edellyttää

esimerkiksi kansainvälistymisen, markkinoinnin sekä liiketoiminta-

osaamisen kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksia on pystyt-

tävä nykytilan arvioinnin lisäksi ennakoimaan.

Maakuntajohtaja Pertti Rajala

laajassa yhteistyössä

Hokemilla ja sananlaskuilla on taipumusta jäädä elämään ihmisten puheenparsiin pelkkänä sanan-helinänä. ”Vain muutos on varmaa” on sanonta, jolla näinä aikoina näyttäisi olevan enemmän mer-kitystä kuin kliseellä yleensä. Olemme kohdanneet merkittäviä muutoksia erityisesti elinkeinoelämän piirissä, jossa mikään ei enää tunnu riittävän.

On perusteltua olettaa, että kaikki suomalaiset ovat havahtuneet elinkeinoelämämme kruununjalokiven Nokian muutospaineisiin ja omalla tavallaan seu-ranneet tietoliikennejätin riepottelua ekosysteemien ja käyttäjälähtöisten palvelujen turbulenssissa. Samantapaista muutosta tekee tällä hetkellä myös Suomen valtio esimerkiksi omien toimiensa tehosta-misessa, mikä näkyy organisaatiorakenteiden muu-toksissa ja palvelujen sisältöjen sähköistämisessä.

Kuntakentän rakennemuutosta valtio vauhdittaa omilla toimillaan ennen näkemättömällä tahdilla. Mutta on kuntakentällä tehty muutoksia myös sisältäpäin esimerkiksi elinkeinopolitiikan toteut-tamiseen keskittyvien kehittämisyhtiöiden ja tek-nologiakeskusten keskinäisessä organisoinnissa. Olemme nähneet uudet toimintamallit niin Oulussa kuin Porissakin, joissa kehittämisyhtiö ja teknolo-giakeskus sekä vielä uusyrityskeskuskin on sulau-tettu yhdeksi ja samaksi organisaatioksi.

Samanlaisia ajatuksia on herännyt myös muualla Suomessa. Tavoitteena on ollut tuotta-vuuden nostaminen, vahvempi fokusointi sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Samalla on varauduttu tuleviin koitoksiin kuntatalouden niukentuessa. Tämän kaltaisella kätten paiskaa-misella tuodaan yrityspalvelut saman katon alle kuntarakenteen samalla tiivistyessä. Nämä orga-nisaatiot ovat olleet etulinjassa valmistautumassa muutoksiin.

Kuntien elinkeinopolitiikkaa tulee olemaan niin kauan kuin kunnilla säilyy oma verotusoikeus. Elinkeinopolitiikalla tavoitellaan laajasti ottaen elinvoimaa ja erityisesti veronkantokykyä myös tulevaisuudessa. Kun tätä työtä tehdään, on selvää, että olemassa olevia rakenteita arvioidaan ja näistä arvioinneista tehdään uusia johtopäätöksiä. Nämä johtopäätökset ovat osaltaan aiheuttamassa muu-toksia. Ne tulevat joko hallitusti tai hallitsematto-masti, mutta varmaa on, että muutoksia tapahtuu. Näissä muutoksissa meidänkin on syytä olla aktii-visesti mukana.

Yrjö Westlingtoiminnanjohtaja, SEKES ry

Kal

evi K

etol

uoto Mukana

muutoksessa

Pääkirjoitus

Muutos 1/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, www.sekes.fi

Toinen linja 14, 00530 Helsinki, puh. (09) 771 2335, fax (09) 771 2569 Päätoimittaja: Yrjö Westling, yrjo.westling@sekes.fi Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11, 28100 Pori, www.kumppania.fi,

Susanna Kallama, puh. 040 587 2445, susanna.kallama@kumppania.fi, kannen kuva: iStockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo.

ISSN 1798-0941

4 Muutos

Venäjällä kaikki on

käsittämättömän suurta.

Itärajan takainen Venäjä

on noin neljä kertaa

Euroopan kokoinen valtio.

Rajanaapuri tarjoaa valtavia

mahdollisuuksia Suomen

elinkeinoelämälle.

ValtavaVenäjä

Leena Roskala

Kuvat Dreamstime,

Futureimagebank,

Scandinavian Stock

Photo

1. Etelä-Pohjanmaan järvialue

2. Forssan seutu

3. Hämeenlinnan seutu

4. Joensuun seutu ja Keski-Karjala

5. Jyväskylän seutu

6. Kainuun alue

7. Kemi-Tornion alue

8. Koillis-Suomi ja Itä-Lappi

9. Kokkolan seutu

10. Kotkan-Haminan seutu

11. Kouvolan seutu

12. Kuopion alue

13. Lahden alue

14. Lappeenranta-Imatra seutu

15. Länsi-Uusimaa

16. Mikkelin seutu

17. Oulun Eteläinen

18. Pohjois-Lappi

19. Porin seutu

20. Raahen seutu

21. Rovaniemen seutu

22. Seinäjoen kaupunkiseutu

23. Tampereen kaupunkiseutu

24. Turun seutu

25. Vaasan seutu

Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n koordinoima Alueiden Venäjä-verkosto avaa suomalaisille ovia Venäjälle. Työ- ja elinkei-noministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa, jotta yritykset pääsevät aiempaa laajemmin kiinni tarjolla oleviin valtaviin markkinoihin.

Verkoston kautta alueiden yrityskehittäjät saavat kansainväli-seen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaa-mista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toiminta-malleja ja -kanavia. Alueilla on selkeä tarve Venäjän-kaupan pal-velujen paikalliseen kehittämiseen yritysten hyväksi.

– Aiemmin Venäjän-kaupan toimijat olivat hajallaan eivätkä yritykset tienneet, kenen puoleen kääntyä. Nyt teemme yhteis-työssä ja yhden luukun -periaatteella verrattomasti enemmän yritysten Venäjän-kaupan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja Venäjällä, kertoo projektipäällikkö Heidi Saario.

Mahdollisuudet VenäjälläPietarin ja Moskovan lisäksi Venäjällä on paljon muutakin. Mah-dollisuuksien kirjo on huikea. Alueiden Venäjä-verkoston myötä kontaktit ja osaaminen ovat kaikkien saatavilla ja Venäjä avautuu konkreettisesti. Projektipäällikkö Heidi Saario luettelee muuta-mia Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista:

Skolkovo on Venäjän Piilaakso, jonne on sijoittautunut noin 400 yritystä ja jonka kehittämiseen on investoitu jo useita miljar-deja euroja. Teknologiateollisuuden globaalit kärkinimet toimivat alueella.

– Myös Kalugan alue on Venäjällä kärkijoukossa investointi-en kotiuttamisessa. Kahdeksan klusteria ja alueen investointituet ja -politiikka houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, Heidi Saa-rio kertoo.

Isoja mahdollisuuksia yritystoiminnalle tarjoaa Venäjän vuo-den 2018 MM-kilpailut toimialasta riippumatta.

– Kolmessa kisakaupungissa ja niiden välillä tarvitaan uusia ja parannettuja teitä, rautateitä, lentokenttiä ja hotelleja. Tavalli-sissakin oloissa Venäjän asuntorakentaminen on runsasta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suoma-laisille yrityksille.

Myös Venäjän alati kasvavat tarpeet uusien alusten rakentami-seksi tarjoavat Suomen meriteollisuudelle lisämarkkinaa. Suoma-laisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia alkaen telakoiden suunnittelusta laivanrakentamiseen ja logistisiin ratkaisuihin.

Venäjällä asuntorakentaminen on runsasta. Energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdolli-suuksia suomalaisille yrityksille.

Vuonna 2012 verkostossa ovat mukana:

Muutos 5

6 Muutos

– Jo pelkästään Shtokmannin kaasuesiintymän mah-dollinen käyttöönotto ja siihen liittyvät moninaiset liitän-näisprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille mittavan haasteen toimialasta riippumatta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi alihankintaa sekä nesteytetyn kaasun tuotan-tolaitoksen, sataman, terminaalin ja asuntoalueiden raken-tamista, Heidi Saario luettelee. Lisäksi projekti ja sen lii-tännäiset tarjoavat yrityksille kokemusta monikansallisista suurhankkeista.

Myös Venäjän sosiaali- ja terveysalaa kehitetään niin Pie-tarissa kuin muuallakin. Suomalaisia yrityksiä ja alan orga-nisaatioita on toivottu yhteistyöhön mukaan.

Venäjällä on käynnissä monia muitakin uudistuksia ja suuria projekteja. Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna yh-teistyöstä Venäjän modernisaation edistämiseksi. Suoma-laisten yritysten tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen.

Venäläisten investointien houkuttelu Venäläiset yritykset ja sijoittajat hakevat investointikohteita ja kasvua yli rajojen. Alueiden Venäjä -verkosto vahvistaa alueiden valmiuksia vastata venäläisten sijoittajien ja sijoit-tautujien palvelutarpeisiin. Pian käyttöön valmistuu Invest

in -työkalu, joka tuo tarvittavan perusosaamisen mukana olevien alueiden elinkeinoyhtiöiden käyttöön.

– Työkalu tarjoaa selkeän palvelupolun siitä lähtien, kun sijoittaja tai sijoittautuja ottaa yhteyttä ja osoittaa kiin-nostusta. Tämän vuoden invest in -pakettiin kuuluu myös koulutusta. Verkostossa on tietotaitoa siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Lisäksi verkosto tekee yhteisen in-vest in -matkan Moskovaan, jossa on tarkoitus tavoittaa po-tentiaalisia sijoittautujia.

Venäläiset sijoittautujat ovat usein logistiikkayrityksiä, venäläisiin asiakasryhmiin keskittyneitä palveluyrityksiä tai innovatiivisia yrityksiä, jotka tähyävät Euroopan mark-kinoille; ne voivat olla myös yksityisiä henkilöitä, jotka ha-kevat pääomalle turvallista sijoituskohdetta. Käytännössä sijoittajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: strategiset pää-omasijoittajat ja siemenrahoittajat sekä operatiiviset yrityk-sen perustajat ja yritysostajat.

Yhteistyö pelaaVenäjän-kaupan toimijoilla on yhteinen maali – vahvistaa Venäjän kanssa tehtävää elinkeinoyhteistyötä sekä suoma-laisten ja venäläisten yritysten keskinäistä kauppaa. Verkos-

Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Uusia

toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä.

Venäjä on paljon muutakin kuin Moskova ja Pietari. Valtio peittää yli 1/8 maapallon maa-alasta: Aasiasta maa kattaa suurimman osan ja Europpastakin 40 prosenttia.

Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön alueena Venäjälle.

Pk-yritysten näkökulmasta Venäjän-kaupan toimijat toimivat aiempaa tiiviimmin yhden luukun -periaatteella.

Yhteistyö Venäjän-kaupan toimijoiden välillä toimii aiempaa kitkattomammin: puhalletaan enemmän yhteen hiileen ja

tehdään asioita yhdessä aiempaa enemmän.

to on koonnut pelaajat yhteen. Reilun kahden vuoden aikana verkoston alueet, Venäjän-kaupan sidosryhmät ja ministeriöt ovat hioneet syöttöpeliään niin, että se on alkanut toimia.

– Asiantuntijuutta jaetaan. Tieto ja neuvo kulkevat sinne, missä sitä tarvitaan. Myös resursseja jaetaan ja tapahtumia jär-jestetään yhdessä Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Venäjän-kau-pan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Samoin uusia toimintamalleja ja rat-kaisuja ideoidaan yhdessä.

Alueiden toimijat kutsuvat nykyään aiempaa enemmän yri-tyksiä keskustelemaan Venäjän-kaupasta ja kartoittavat yritys-

ten kiinnostusta ja aktiviteetteja Venäjän-kauppaan. – Yrityksille jaetaan nyt myös tietoa Venäjän tarjoamis-

ta mahdollisuuksista. Lisäksi aina on joku, jolle yrityksen voi ohjata eteenpäin saamaan lisää neuvoa ja palvelua. Yrityksille tämä tarkoittaa kehittymistä, kansainvälistymistä ja kasvua.

Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha) sekä verkos-tossa mukana olevat alueet. Alueiden Venäjä-verkosto – Yri-tyskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto – tunnettiin aiemmin KOKO-RUSSIA -verkostona. www.sekes.fi/venaja-verkosto.

Muutos 7

Tavoitteena on, että vuonna 2014:

Portti Venäjälle: MM-kisakaupunkien välille rakennetaan vuoteen 2018 mennessä parempia liikenneyhteyksiä ja uutta infrastuktuuria.

8 Muutos

Seutukunnan elinkeinorakenne muutoksessa:

Leena Roskala Kuvat Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly

Raahen seutukunnan elinkeinoelämä seisoo nyt kolmella jalalla. Raahen kaupungin sekä Vihannin,

Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien muodostamasta seutukunnasta lähtee maailmalle terästä, kultaa ja

energiaa. Myös ICT-toimialalla on seutukunnassa pitkät perinteet, mutta suurinta kasvua odotetaan

tapahtuvan palvelusektorilla.

kultaa ja energiaaTerästä,

Raahen seutukunta on positiivisten haasteiden edessä. Yksi Suomen erikoistuneimmista seuduista on monipuolistanut määrätietoisesti elinkeinorakennettaan. Aiemmin leipä tuli pöytään konepajoista ja metallista. Vaikka niiden rooli on edelleen merkittävä, yhä useampi seutukuntalainen löytää työnsä kullan, energian ja palveluiden parista.

Rautaa ja terästä alueella on tuotettu jo puoli vuosisataa ja kultaakin jo kohta vuoden, mutta energian suhteen ollaan vasta alussa. Alueella on tuulivoimalle luontaisesti hyvät olosuhteet; rannikolla tuulee riittävän kovaa ja usein, jolloin toiminta on kannattavaa.

– Jo vuonna 2010 Raahen seutu tuotti noin 20 prosenttia Suomen tuulivoimasta, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa

on satoja tuulivoimaloita, kertoo elinkeinojohtaja Risto Pieti-lä Raahen seudun yrityspalveluista.

Miljardien suurhankeMyös Fennovoiman syksyinen päätös uuden ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemeen merkitsee muutoksia. Suurhanke teettää paljon töitä, mutta työ avaa myös valtavat mahdollisuudet seutukunnalle ja sen yri-tyksille. Hyöty levittäytyy laajemminkin Kemi–Kokkola-akselille.

– Meillä on säännöllisiä tapaamisia muiden kehittämis-yhtiöiden kanssa. Ajantasaisen tiedon jakaminen vaatii ensin uusimman tiedon keräämistä, seulomista ja kohderyhmittäin

Muutos 9

Seutukunnallisen työn pioneeri

Raahen seudun yrityspalvelujen työkalupakista löytyvät:

laatu- ja toimintakäsikirja

brändikirja

kirjallisesti kuvatut palveluprosessit

asiakashallintajärjestelmä (CRM)

säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt ja yritystutkaus

hanketyökalujen tarkka fokusointi

Raahen seudun yrityspalvelut palvelee elinkeinoelämää ja paikallisia yrittäjiä valikoiduilla työkaluilla ja kokemuksen tuo-

malla tehokkuudella. Yrityskentän vaihtuviin tarpeisiin vastataan säännöllisesti tehtävän asiakaskyselyn ja Yritystutka-

työkalun ansiosta täsmällisesti ja ajantasaisesti. Tarvelähtöinen hankesuunnittelu fokusoidaan aina yritysten lähtökohdista

ja niiden parhaaksi.

räätälöimistä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.Seutukuntalaisten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden nä-

kökulmasta tärkeintä on pystyä maksimoimaan energiaprojek-tien rakentamisesta ja välillisistä vaikutuksista saatava hyöty. Selvitysten mukaan näköpiirissä on jo pelkästään ydinvoima-lan osalta 6 miljardin euron investointi ja välillisten vaikutusten kautta runsaasti lisäeuroja valuu myös palvelualalle ja kaupan alan toimijoille. Myös tuulivoiman osalta kyse on miljardien eu-rojen hankkeesta Pohjois-Suomen alueella.

Strateginen työ tuottaa tulostaSe, että Raahen seudulla tapahtuu nyt paljon, ei ole sattumaa. Taustalla on Raahen seutukunnan elinkeinostrategia 2009–2015, jota parhaillaan päivitetään energiatoimialan osalta. Kasvun vaikutukset ja strategiset haasteet vaativat elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioilta työtä ja aktiivisuutta.

– Kultakaivos on hyvä esimerkki kehittämistyön pitkäjän-teisyydestä. Kultakaivoksen käynnistämiseksi tehtiin työtä jo kymmenen vuotta sitten ja energiatoimialan parissa on tehty töitä nyt neljä vuotta. Suurhankkeet herättävät luonnollisesti in-tohimoja ja jopa vastustusta. Työn onnistumisen oleellisena te-kijänä on kaikkien toimijoiden sitoutuminen yhteisten tavoittei-den taakse, Risto Pietilä toteaa.

Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seu-dun yrityspalvelujen harteilla on energiastrategian koordinoin-ti, yritysten lähtötilanteen ja tarpeiden arviointi, laajojen ener-giahankkeiden rakentamiseen liittyvien erityiskysymysten selvittäminen ja tiedon välitys yrityksille.

– Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää monilta yrityk-siltä verkostoitumista ja konsortioita. Pienten ja keskisuurten toimijoiden ainoa mahdollisuus on muodostaa paikallisia, var-teenotettavan kokoisia yritysryhmiä, joiden kalusto ja kapasi-teetti noteerataan urakoita jaettaessa. Me järjestämme syksystä 2012 alkaen seminaareja ja koulutuksia, joissa kerrotaan, miten yritysten kannattaa suurhankkeeseen valmistautua, esimerkiksi dokumentointiin ja laatuvaatimuksiin liittyen.

Kauppa ja palvelualat hyötyvät Raahen seudulla palvelut ja kauppa ovat alkaneet kehittyä vasta 2000-luvun puolivälissä. Niiden osuus elinkeinoraken-teessa on ollut selvästi alle valtakunnan keskiarvojen. Kymme-nen vuoden suurprojekti, väkiluvun kasvu ja uudet työpaikat antavat lupauksia näiden toimialojen kehittymiselle.

– Aloilla on nyt huikeat kasvun mahdollisuudet. Tähän men-nessä erikoiskaupan palveluja on haettu paikallisen tarjonnan lisäksi muun muassa Oulusta ja Ylivieskasta. Myönteisen kehi-tyksen myötä kysyntä paikkakunnalla kasvaa ja tarjonta mo-nipuolistuu, kun uusia yrityksiä syntyy ja yritysten kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa. Seurauksena on seudun ulkopuolelle suuntautuvan ostosmatkailun väheneminen. Esimerkiksi sata-kuntalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia etabloitumaan seutu-kunnalle. He tietävät kokemuksesta, mitä ydinvoimalan raken-taminen merkitsee, Risto Pietilä kertoo

Haasteita riittää tarvittavien investointien, työvoiman saata-vuuden, kielitaidon puutteen ja tarpeita vastaavan palvelu- ja tuotevalikoiman löytymisen puolelta.

Yrityskehittämisen työkalut

10 Muutos

Asiakaskokemukset

Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on saada asiakaskyselyjen avulla kansallisesti mahdollisimman yhteismitallisia tuloksia. Tavoitetta kohti edetään yhtenäi-sen työkalun turvin. SEKES on käyttänyt vuodesta 2010 asiakastyytyväisyysmittaamiseen Questbackin Digium Enterprise -ohjelmistoa. Customer Solution Manager Saija Laaksonen Questbackista on toiminut ohjelmiston koulut-tajana Suomen eri kehittämisyhtiöissä.

– Digium Enterprise on selainpohjainen palautteenke-ruun työkalu, jota yritys voi käyttää niin asiakastyytyväi-syyden mittaamiseen kuin soveltaen tapahtumailmoit-tautumiseen tai lukijapalautteeseen. Hahmottelimme eri kehittämisyhtiöiden edustajien kanssa organisaatioille

Digium Enterprise luo läpinäkyvyyttä SEKESin

jäsenyhtiöiden asiakastyytyväisyyden ja

-kokemuksen mittaamiseen.

helpostihyötykäyttöön

Milla Majander Kuvitus Julia Hannula

Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy on käyttä-

nyt Digiumia reilun vuoden ajan. Asiakastyytyväisyyden mittaa-

minen on osa Cursorin mittareita ja se on koettu tärkeäksi, sillä

sitä on voitu hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa käytössä muun

muassa johdon välineenä. Mittauksen tulokset toimivat myös hy-

vinä raportointivälineinä kehittämisyhtiöiden kunta-asiakkaille.

– Cursor on ollut mukana vuodesta 2007 kokoontuneessa

SEKESin mittaamisen teemaryhmässä. Kyselyjen kehittämis-

tä on viety eteenpäin systemaattisesti mittaamisen teemaryh-

mässä, jonka työn tuloksena on saatu aikaan Kehittämisyhtiön

mittaamisen käsikirja. Vuodesta 2007 kokoontunut SEKESin

mittariryhmä kokosi aineiston, joka auttaa ymmärtämään

mittaamista ja sen arvoa. Aineisto löytyy jäsenistölle Seitistä

Sekesin nettisivuilta, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Tiina Suni

Cursor Oy:stä.

Mittariryhmässä on pohdittu yhteisiä kysymyspohjia, joita

on hyödynnetty myös Cursorissa. Jokaisella kehittämisyhtiöl-

lä kysymyspatteristo hioutuu omien toimintamallien pohjalta,

mutta tavoitteena on saavuttaa hyvin vertailtavissa olevat pohjat

samoilla mittausasteikoilla.

Oppia tuloksistaYhtenäisen mittaustavan suurin arvo on Tiina Sunin mukaan

se, että oman kehittämisyhtiön voi asettaa kansalliselle tasolle.

Ovatpa tulokset mitä tahansa, tulevat ne taatusti hyötykäyttöön.

– Hyvää palautetta on mukava hyödyntää sisäisesti ja ulkoi-

sesti muun muassa viestinnässä ja huonosta palautteesta ote-

taan heti opiksi. Eräillä messuilla saimme asiakastyytyväisyysky-

selystä käytännön esimerkin, kun kyselyn kautta saimme tiedon

huonosta standin paikasta. Seuraavilla messuilla paikka tullaan

vaihtamaan parempaan, Tiina Suni kertoo.

Digiumin käytöllä on ollut kauttaaltaan positiivisia vaiku-

tuksia organisaation kehittymiseen. Asiakastyytyväisyyden

mittaaminen on Cursoris-

sa vain yksi osa Digiumin

käyttömahdollisuuksista.

– Olemme käyttäneet

Digiumia isojen tilaisuuk-

sien ilmoittautumiseen,

henkilöstökyselyihin,

henkilöstön osaamiskar-

toitukseen ja hallituksen

itsearviointiin. Kehittä-

misyhtiöt ovat keskenään

kovin erilaisia. Vertailta-

vuudeltaan parhaiksi mit-

tareiksi kansallisella ta-

solla on koettu asiakas- ja

sidosryhmätyytyväisyys,

Tiina Suni summaa.

sopivaa ohjelmiston pohjaa, jonka avulla yhtiön on mahdollis-ta suorittaa monia eri kyselyjä vaivattomasti, Saija Laaksonen kertoo.

Helppo käyttää ja täyttääQuestback on Euroopan johtava asiakaskokemuksen mittaa-miseen erikoistunut yritys, jonka päätuotteena on asiakaskoke-muksen ja -tyytyväisyyden mittaamiseen tarkoitettu ohjelmisto. Digium Enterprisen valtti piilee käytettävyydessä ja reaaliaikai-suudessa. Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi.

– Asiakas tilaa meiltä käyttäjälisenssin, jonka jälkeen ohjel-misto on asiakkaan käytössä jopa parin minuutin sisällä. Toimi-van työkalun lisäksi pakettiin kuuluu kumppanuus ja maksu-ton käyttäjätuki, Saija Laaksonen listaa.

Digium Enterprisen käyttäjän ei tarvitse olla it-asiantuntija, sillä käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjel-misto tuottaa valmiita grafiikoita ja sisältää mo-ninaisia raportointimalleja.

Tällä hetkellä SEKESin kehittämis-yhtiöt levittävät tietoisuutta yh-teisestä kyselypohjasta, jotta kaikilla olisi jatkossa käytössään lä-pinäkyvä,

Säännöllinen mittaus on kehittymisen avain

Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi.

Talous- ja hallintojohtaja Tiina Suni, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy

Muutos 11

12 Muutos

Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin yhteyspäällikkö Riina Kive-

käs pitää Digiumia nopeasti opittavana ja helppokäyttöisenä kyselytyö-

kaluna. Mikäli kysely on rakennettu tarkoituksenmukaisesti, on myös

tulosten tulkinta selkeää. Mittaaminen nähdään organisaatiossa tärkeä-

nä ohjaus- ja seurantamielessä. Asiakastyytyväisyys on ollut Lakesissa

henkilöstön tulosmittarina jo parin vuoden ajan.

– SEKESin mittaamisen teemaryhmä on pohtinut valmiiksi asiakas-

tyytyväisyyskyselyn yhteiset peruskysymykset. Kyselyihin voidaan tar-

vittaessa sisällyttää muitakin organisaatiokohtaisia kysymyksiä, Riina

Kivekäs toteaa.

Yhtiössä kyselyiden tulokset käydään läpi koko henkilöstön kanssa

ja niistä tiedotetaan myös omistajia. Vastaukset asteikolla 1–4 ovat toi-

mineet keskiarvoa kuvaavana ja Lakesissa asiakastyytyväisyys on Riina

Kivekkään mukaan ollut hyvällä tasolla.

Kyselyt lähellä palvelutapahtumaaTavoitteena on saada kehittämisyhtiöt käyttämään Digiumia yhteisine

kysymyspohjineen ja mitta-asteikkoineen. Kun tähän päästään, voidaan

kunkin organisaation tulosta verrata SEKES-yhtiöiden keskiarvoon vuo-

sittain. Lakesissa on nähty tarpeelliseksi saada vertailutietoa muiden

seutujen kanssa. Digiumia on osattu hyödyntää Lakesissa laajasti.

– Olemme käyttäneet Digiumia muun muassa omistajatyytyväisyy-

den ja henkilöstön työtyytyväisyyden mittaamiseen, hallituksen itsearvi-

ointiin, tilaisuus- ja henkilöstöpalautteisiin sekä erillisselvityksiin.

Toistaiseksi Lakesissa tehdään kaksi koko asiakaskunnalle osoitetta-

vaa asiakastyytyväisyyskyselyä vuo-

sittain. Riina Kivekkään mukaan

Lakesin tavoitteena on, että kyse-

lyjä tehtäisiin jatkossa lähempänä

palvelutapahtumaa, jolloin myös

palaute toiminnan kehittämiseen

tulisi nopeammin.

– Tulosmittareiksi valitut asiat

saavat luonnollisesti herkem-

min huomiota ihmisten mielissä.

Yhtiössämme mittarit on valittu

siten, että ne ovat yhteisiä koko

organisaatiolle. Yhteistä tavoitetta

kohden mennessä tuloksiakin on

herkemmin odotettavissa, Riina

Kivekäs muistuttaa.

mahdollisimman hyvin vertailtavissa oleva ja asteikoltaan sama mittari asiakastyytyväisyyden mittaamiseen.

– Varsin kustannustehokasta nettiselaimella täytettävää kyselypohjaa voi käyttää apuna myös johdon arviointiin liit-tyviin toimiin, tapahtumailmoittautumisiin tai lukijakyselyi-hin. Digium Enterprise on oiva väline myös markkinoinnis-sa, myynnissä tai viestinnässä.

Asiakkaan ymmärtämisen apuvälineAsiakastyytyväisyys on sisäistä ja ulkoista kokemusta. Asiakaskokemusten mittaaminen yrityksissä on nykyään muodostunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tuotteiden ja pal-velujen samankaltaistuessa ja kilpailun kiristyessä. Country Manager Jukka Nupposen mukaan asiakaskokemusta tulisi seurata mahdollisimman toistuvasti.

– Asiakaskokemusmittausten avulla kokemus voidaan luoda mitattavaksi määreeksi. Mittausten tuloksena saadaan tietoa strategiselle ja operatiiviselle tasolle, mutta lisäk-si tietoa kertyy poikkeamatilanteista. Asiakaskokemusten aktiivisella mittaamisella pyritään mittaamaan yksittäis-tä tekemistä ja asiakkailla pitää olla kosketuspintoja, jotka mahdollistavat suoran palautteen antamisen, Jukka Nuppo-nen toteaa.

Optimaalisin mittaustulos saadaan mahdollisimman no-peasti kokemuksen jälkeen. Asiakaskokemusmittaukseen vastataan varmimmin, kun kyselyt ovat lyhyitä ja mittarit tarkkaan spesifioituja.

– SEKESin tapauksessa kehittämisyhtiöiden tiivis mittari-patteristo rakentunee helposti, eikä tulosten hyödyntäminen käytännön työssäkään jää puolitiehen. Kyselyjen toteuttami-sen lähtökohtaisena tavoitteena kun on ymmärtää asiakasta, Saija Laaksonen toteaa.

Kyselyn toteuttamisen jälkeen on vastausten analysoin-nin vuoro. Tulosten tulkinta, raportointi ja ennen kaikkea hyödyntäminen kehitystyössä jää luonnollisesti yrityksen omalle vastuulle.

Yhtenäinen mittaustapa edesauttaa kehittämisyhtiön asettamista kansalliselle tasolle.

LAKES käyttää Digiumia laajasti hyödyksi

Yhteyspäällikkö Riina Kivekäs, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES

Hyödyllinen ja helppokäyttöinen mittari auttaa toiminnan kehittämisessä. Digium Enterprise tarjoaa välineitä moneen tarpeeseen.

12 Muutos

Muutos 13

Seudulliset yrityspalvelut on yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkosto, joka tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittä-miseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Seudullinen yrityspalvelu on ensikontakti yrittäjyyteen sekä asiantunteva kumppani yrityksen kehittymisessä. Yrityspalvelu-organisaatiot voivat tarjota palveluja asiakkaalle samassa toimi-pisteessä tai hajautetusti eri toimijoiden yhteistyönä. Tärkeintä on, että palvelu on löydettävissä helposti ja läheltä, ja että asiakas voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman SeutuYp-tukihank-keen tavoitteena on saada julkiset yrityspalvelut osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan aiempaa kattavampia palvelukokonai-suuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen asiakkaiden ja yhteis-työkumppaneiden palvelemisessa. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa.

SeutuYp-tukihanke tukee kehittämistyötä käynnistämällä ja ylläpitämällä seudullisia yhteistyöprosesseja. Keskeisenä tehtävä-nä on seudullisten yrityspalvelujen toimintamallin kehittäminen palveluprosesseja uudistamalla, yhteistä viestintää kehittämällä ja koulutusta lisäämällä. SeutuYp-tukihanke levittää tietoa muiden kokemuksista ja viestittää yhteistyön etenemisestä.

Yritys-Suomi

Seudulliset yrityspalvelut

kehittyvät ja niistä rakentuu

Yritys-Suomen henkilökohtaisen

palvelun kanava.

Seuraavalla aukeamalla

esitellään Yritys-Suomi seudullisten

yrityspalvelujen hyviä toimintatapoja ja

käytäntöjä eri puolilta Suomea.

seuduillakehittyy

Hyviä käytäntöjä

14 Muutos

Yrityspalvelukeskuksessa Mikkelissä toimii

seudun seitsemän kunnan yritystoimintaan liit-

tyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palveluja ovat

muun muassa yritysten perustamis- ja rahoitus-

neuvonta, starttirahaneuvonta sekä yrittäjäkou-

lutus. Yritys-Suomi-tunnukset saaneen yritys-

palvelukeskuksen hankekoordinaattori Kyösti

Lempiäisen mukaan yrityspalvelukeskus moni-

puolistaa yritysten neuvontapalveluja etenkin

maaseutukunnissa kustannustehokkaasti. Hank-

keen myötä yhteistyö on kiinteytynyt entisestään.

Yrityspalvelukeskuksen muodostavat Mikkelin

TE-toimiston yrityspalvelut, HRV-palvelut, Miset

Oy:n seudulliset yrityspalvelut, Mikkelin Seu-

dun Uusyrityskeskus ry Dynamo ja Etelä-Savon

Koulutus Oy. Palvelujen tuottamiseen osallistu-

vat myös muun muassa Etelä-Savon ELY-keskus,

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyritys-

keskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Etelä-

Savon verotoimisto, Finnvera Oyj ja Miktech Oy.

Yksi osoite kokoaa palvelut

Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen

sähköinen eKirje Netteri, on ollut käytössä

jo vuosia ja kokemukset ovat hyviä. Netteri

ilmestyy kerran kuussa.

– Vastaanottajat saavat sähköpostiinsa

linkin Netteriin. Viestissä kerrotaan tär-

keimmät aiheet lyhyesti, jotta vastaanotta-

ja voi heti arvioida, sisältääkö Netteri hän-

tä koskettavaa tietoa, kertoo Heidi Cavén

Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta.

Vastuu tietojen keräämisestä on koko

työyhteisöllä. Netterissä uutisoidaan

yritysuutisia, hyviä käytäntöjä tai ideoita

sekä tiedotetaan ajankohtaisista tapah-

tumista.

Kuudessa vuodessa Netterin vastaan-

ottajarekisteri on laajentunut noin 3 000

nimeen. Listalla on yrityksiä, yksityisen ja

julkisen puolen toimijoita sekä valtuutet-

tuja. Kehittämisyhtiö toimii monella sek-

torilla ja kaikki kohderyhmää kiinnostavat

asiat pystytään uutisoimaan kootusti.

Hyviä käytäntöjä Lisää seudullisten yrityspalvelujen hyvistä käytännöistä sekä yhteystiedot voit käydä lukemassa osoitteessa www.sekes.fi > seutuyp-tukihanke > tyokaluja > hyvät käytännöt

Tampereen keskustassa toimii

yrittäjyyden maailma, jossa usei-

ta toimintoja on yhdis-

tetty saman katon

alle. Pellavatehtaan-

kadulla palvelevat

muun muassa

TE-toimiston

työnhakupalve-

lut, Uusyritys-

keskus Ensimet-

ri, Sisä-Suomen

verotoimiston

veroneuvoja,

Tampereen seudun

osuustoimintakeskus, Pir-

kanmaan Viestinvaihto -palvelu, Finpro ja Pir-

kanmaan ELY-keskus.

– Yrittäjyyden maailma tarjoaa kattavas-

ti palveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin:

perustamiseen, kasvattamiseen, kehittämi-

seen ja muutostilanteisiin. Yrittäjälle tilanne on

ihanteellinen, kun hän saa usein kaiken tar-

vitsemansa samasta kerroksesta, Tampereen

TE-toimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-

Holappa toteaa.

Seudullinen yhteistyö on lähtenyt hyvin liik-

keelle. Yritys-Suomea on markkinoitu aktiivi-

sesti kaupunkiseudun yrityksiin.

– On tärkeää luoda selkeä ja yhtenäinen

viesti, jotta yrittäjä löytää Yritys-Suomen palve-

lut omikseen.

Seinäjoen seudulliset yrityspalvelut ovat

laatineet yhteisen viestintäsuunnitelman,

johon on kirjattu selkeä kokonaisuus alu-

een tapahtumista, joissa Yritys-Suomen

tulisi olla esillä. Suunnitelmassa mukana

olevat kolmetoista seudullista yrityspal-

velutoimijaa ovat sitoutuneet vuorollaan

huolehtimaan Yritys-Suomen esittelystä eri

tapahtumissa. Seinäjoen seudun yrityspal-

veluiden viestintäsuunnitelman helmi on

yhteinen tapahtumakalenteri, jonne kerä-

tään alueen tapahtumat, joissa SeutuYp-

toimijoiden tulisi näkyä. Niin aloittelevan

kuin toimivankin yrittäjän näkökulmasta

usein sirpaleiselta vaikuttava yrityspalvelu-

kenttä selkiytyy yhteisen viestintäsuunnitel-

man myötä. Yhteisen Yritys-Suomi-brändin

alla toimimisen on tarkoitus yksinkertaistaa

asiakkaan palvelunhakuprosessia.

Yhteinen viestintäsuunnitelma tehostaa toimintaa

Tehokasta verkostoitumista Tampereella

Tehokas viestintä löytää perille

Kehittämiskeskus Oy Häme on kehittänyt

kattavan työkalun yhteydenpitoon ja yritysten

tarvekartoitukseen. Käytännössä yritysneuvo-

jat soittavat läpi alueen yrityksiä ja selvittävät,

minkälaisia tarpeita heillä on. Haastatteli-

joilla on sähköinen kysymyslomake, jonka he

käyvät läpi yrittäjän kanssa. Yrityksen tilanne

selvitetään laajasti ja haastattelija päivittää

myös yrityksen perustiedot. Tieto työvoima-

tarpeesta lähtee sähköisesti suoraan TE-toi-

mistoon, joka ottaa yhteyttä yritykseen.

Yrityskartoituksesta on poikinut myös

sorviin.info-verkkopalvelu, jonne päivittyvät

työharjoittelupaikat automaattisesti aloittain

yrityskartoituksen avulla. Jo nyt sen avulla

ollaan löydetty työpaikkoja, toimitila- sekä

koulutustarpeita.

– Vastuu kokonaisuudesta on elinkeinoyh-

tiöllä ja yritysasiamiehen tehtävä on löytää

yrityksen tarvetta vastaava taho. Ajantasainen

tieto yrityksistä on meillä saatavilla, yrityspal-

velupäällikkö Ari Räsänen kertoo.

Systemaattinen ennakointi on tehokasta

ja tuottaa oikeaa tietoa päätösten, inves-

tointien ja kehitystyön tueksi. Ennakointi

antaa seudullisille yrityspalveluorganisaa-

tioille kattavan ja varman kuvan siitä, miten

alueen yrityksillä menee ja mitä he yrityspal-

veluilta tarvitsevat.

Kehittämisyhtiö Keulink Oy on tehnyt enna-

kointia tuloksellisesti yli kymmenen vuotta.

Säännöllisen ennakoinnin ansioista ke-

hittämisyhtiöllä on käytössään ajantasainen

rekisteri, joka on yritysneuvojien käytössä.

Lisäksi kohdennettuja kyselyitä tehdään

toimiala- tai yrityskohtaisesti useamminkin.

Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintulan

mukaan yritykset ottavat aktiivisesti esille

kehityskohteita ja vastavuoroisesti Keulink

kertoo yritykselle verkoston auttamismah-

dollisuuksista. Keulink Oy:n nettisivuilla on

tuorein tieto yritysrekistereistä, suurimmis-

ta työnantajista, elinkeino- ja toimialasekto-

reista sekä vapaista yrityksistä.

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja

Pohjois-Karjalan ELY-keskus tarkastelivat seudul-

listen yrityspalveluiden kehittämisavustuksien

hakuprosessia. Yhteistyössä syntyi työtä helpot-

tava prosessikaavio ja uusi hakulomake. JOSEK

Oy:n toimitusjohtaja Risto Ravattisen mukaan

kehitystyö käynnistyi oman toiminnan moni-

puolisella arvioinnilla. Oleellista oli prosessin

kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta. Proses-

sikuvauksen paljastamien ongelmien ratkai-

suksi Pohjois-Karjalassa syntyi yksinkertainen

hankesuunnitelmapohja, jossa yrittäjä lyhyesti

kuvaa, mistä kehityshankkeessa on kyse ja arvioi

karkeasti sen kustannuksia. Asiakkaiden mielestä

lomake selkeyttää hyvin hakemista ja prosessista

muodostuu johdonmukainen kokonaiskuva.

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrit-

täjien perustamisneuvonta on keskitetty Yritys-

Helsinki-palvelukeskukseen, jonka asiakkaista

kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Maa-

hanmuuttajat vaativat erilaisista kulttuuritaus-

toista johtuen enemmän ohjausta yritystoiminnan

käynnistämiseen. YritysHelsinki järjestääkin heille

varta vasten suunnattuja iltakoulutustilaisuuksia.

– Tilaisuudet auttavat ymmärtämään suoma-

laisen yhteiskunnan toimintaa ja antavat mah-

dollisuuden keskittyä yhteen asiakokonaisuu-

teen kerrallaan. Tärkeänä tavoitteena on myös

verkostoituminen, toimitusjohtaja Timo Onnela

kertoo.

YritysHelsinki on pyörittänyt pilottihank-

keena virtuaalihautomoa, joka on auttanut

eteenpäin 15 kasvuyritystä. Valtaosa on teknolo-

gia-alan yrityksiä, jotka synnyttävät uusia inno-

vatiivisia liike-ideoita.

– Maahanmuuttajayritykset ovat potentiaali-

sia kasvuyrittäjiä. Heillä on rohkea ote lähteä ke-

hittämään liiketoimintaansa kansainvälisesti.

Hyviä käytäntöjä Lisää seudullisten yrityspalvelujen hyvistä käytännöistä sekä yhteystiedot voit käydä lukemassa osoitteessa www.sekes.fi > seutuyp-tukihanke > tyokaluja > hyvät käytännöt

Yrityskartoitus antaa eväät täsmäpalvelulle Paikallinen ennakointi tuo tulosta

Yrityspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin

Prosessikuvaus loi uutta

Muutos 15

Elinkeinopolitiikan moottorit

Palveluksessanne omalla seudulla

Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta.

Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen.

www.sekes.fi

Pidetään yhteyttä!

1. Business Oulu2. CONCORDIA Oy, Pietarsaaren

seudun Elinkeinokeskus3. Cursor Oy, Kotkan Haminan

seudun kehittämisyhtiö4. Elinkeinoyhtiö InLike Oy5. Finnvera Oyj6. Forssan Seudun Kehittämis-

keskus Oy7. Imatran Seudun

Kehitysyhtiö Oy8. Joensuun Seudun Kehittämis-

yhtiö JOSEK Oy9. Jyväskylän Seudun Kehittämis-

yhtiö JYKES Oy10. Jämsek Oy11. Järvi-Pohjanmaan Yritys-

palvelu Oy12. Kainuun Etu Oy13. Kaustisen seutukunta14. Kehittämiskeskus Oy Häme15. Kehittämisyhtiö Karstulan-

seutu Oy16. Kehittämisyhtiö Keulink Oy17. Kehittämisyhtiö Witas Oy18. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

KETI

35. Sisä-Savon seutuyhtymä36. SSYP Kehitys Oy37. Suomen Kuntaliitto38. Suupohjan Elinkeinotoimen

kuntayhtymä39. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK40. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy41. Wirma Lappeenranta Oy42. Ylä-Savon Kehitys Oy43. Yrityskolmio44. Yrityssalo Oy45. Ääneseudun Kehitys Oy

1

2

3

4

5

6

11

16

17

1823

21 22

24

29

32

31

33

343538

4041

39

36

37

42

43

26

30

27

28

25

19

7

10

12

13

14

15

19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK

20.

21.

Kouvolan Innovation Oy KinnoLahden Alueen Kehittämis- yhtiö Oy LAKES

22. Mikkelin Seudun Elinkeino- yhtiö Miset Oy

23. MW Kehitys Oy24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö

Naturpolis Oy25. Navitas Kehitys Oy26. Nivala-Haapajärven

seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy28. Pielisen Karjalan

Kehittämiskeskus Oy PIKES29. Pohjois-Satakunnan

Kehittämis-keskus Oy30. Porin Seudun Kehittämis-

keskus Oy POSEK31. Raahen Seudun Yrityspalvelut 32. Rovaniemen Kehitys Oy33. Savonlinnan seudun

kuntayhtymä / Yrityspalvelut34. Seinäjoen seudun

elinkeinokeskus

44

Tutustu SEKESiin ja toimintaammewww.sekes.fi

45

20

22