Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli

Euroopassa

Hallinnon koulutus 12.9.2019

Janne PelkonenerityisasiantuntijaTwitter: @JiiPelkonen

1. EU-oikeudellinen asema

2. Eläkepolitiikka EU:ssa

3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys

vertailussa

11.9.20192

1. EU-oikeudellinen asema

11.9.20193

Eläkkeiden näkökulmasta tärkeät EU:n perusarvot

ja -oikeudet

4

Perusoikeuskirja

• tasa-arvo, syrjimättömyys, vanhuus, etc.

Perusvapaudet

• sisämarkkinoiden toimivuus

• työvoiman liikkuvuus

Sosiaalinen ulottuvuus

• riittävä sosiaalinen suojelu,köyhyyden ehkäiseminen

• korkea työllisyys

Kestävä julkisen talouden pito

• talous- ja työllisyyspolitiikoiden koordinointi

EU on sosiaalinen

markkinatalous

Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on?

5

Pilari III

Lisäeläkkeet

• Yksityinen

eläkesäästäminen

• Vapaaehtoinen

Pilari II

Työsuhteen kautta

kertyvät eläkkeet

• Perustuu

työmarkkina-

sopimukseen

• Pakollinen tai

vapaaehtoinen

• Yksityisesti

hallinnoitu

Pilari I

Sosiaaliturva

• Lakisääteinen sosiaaliturva

• Pakollinen

• Kollektiivinen riskienjako

• Rahoitettuveroilla tai maksuilla

• Suomen työeläke.

Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk.

pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on

sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista.

II- ja III-pilarien eläketoimijoilla on enemmänEU-tason sääntelyä/valvontaa

sekä myös sisämarkkinat

11.9.20196

Miksi suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen?

Suomen työeläkejärjestelmä

• Vahva lakisääteinen ansioturva, etuusperusteinen, kattava, tasa-arvoinen, edistää työvoiman liikkuvuutta

• Osittain rahastoiva, kollektiivinen vastuu

• Suomi on ”hybridimalli”

Työeläkevakuuttajat

• Yhdistelmä kilpailua ja sosiaalivakuutusta yks. sekt.

• Sijoitusriskiä osin vakuuttajien ”yhteisillä hartioilla”

• Konkurssiyhteisvastuu

• Toimineet kansallisen, laadukkaan ja riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn alaisina yli 20 vuotta

7

Työeläke ei kuulu EU:n sisämarkkinoilla kilpailtavien

vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on

osittain yksityistä

11.9.20198

EY-liittymissopimuksen (1994) ehdot yksityisalojen

työeläkevakuuttajille

9

• TEL-toiminta eriytetään muusta vakuutustoiminnasta.

Vain eläketoiminta on sallittua

• Jäsenvaltioiden vakuutusyhtiöt voivat toimia Suomessa, mutta samoin edellytyksin kuin kotimaiset toimijat.

Syrjimättömyys

Mitä vakiintunut käytäntö mahdollistaa

• Työeläketoiminnan Suomessa, kotimaan säännöillä ja valvonnassa

• Kollektiivisen riskien jakamisen

• Sijoitustoiminnan riskien ja potentiaalisten tuottojen kansallisen

määrittelyn

• Työeläkerahastoinnin tilastoinnin julkiseen talouteen

• Työmarkkinaosapuolten rooli työeläkeyhtiöiden hallinnossa

10

Mitä muuta oikeudellisen aseman ”palomuuriin”

sisältyy?

• Liittymissopimuksen kirjaus koskee erotusta muusta

vakuutusalasta.

• EY-liittymissopimuksen jälkeen vastaava rajaus on liitetty SII:een

→ huom. EU:n vapaakauppasopimukset.

• Sosiaaliturvan koordinaatioasetus (perusasetus 883/2004,

987/2009) rajaa pois II-pilarin eläkkeiden regulaatiosta ja

valvonnasta.

• Työeläkelaitosten luokitus kt-tilipidossa sosiaaliturvarahastoihin

(EKT2010, S. 1314) juontuu Eurostatin päätökseen v. 1997 →

makrovakausvalvonnan kehittyminen?

11

Mitkä ovat tärkeimpiä

tulevaisuuden haasteita

eläkkeissä?

1

13

2. Eläkepolitiikka EU:ssa

11.9.2019

Eläkeuudistusten ajurit ja hidasteet

maailmalla• Väestön ikääntyminen

– Huoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön määrän lasku.

– Eliniän pidentyminen. Työn ja eläkeajan suhde.

• Finanssimarkkinat ja ”ultramatalien korkojen aika”

– Erilaisten eläketoimijoiden riskinottokyky sijoituksissa vaihtelee.

– Vakavaraisuuden mittaaminen ja turvaavuustaso.

• Poliittinen epävakaus ja heikot instituutiot

– Tarve rahoittaa julkisia menoja sekä vaalilupauksia.

– Alentunut päätöksenteko- ja uudistumiskyky → työmarkkinat.

• Työmarkkinoiden muutos ja ”uusi työ”

– ”Luovan tuhon” nopeutuminen?

– Uusvanhat työnteon muodot.

• Ilmastomuutos ja kestävän kasvun tavoitteet (voimistuva ajuri)

– Tulevaisuus ja sääntely?

Eläkemallien muutosreittejä (mukaillen ideaa

Kangas, Lundberg, Ploug 2010, Hacker 2004)

15

Etuusperusteinen I-pilarin eläke ei ole toistaiseksi häviämässä historian

hämäriin…

11.9.201916

Kestävyys

= rahoituksellisesti kestävät

eläkejärjestelmät

• Talouden näkökulma:

– Väestörakenteen muutos

– julkisen talouden

kustannukset

– rahastoimattomat

eläkevastuut

– Työmarkkinat (mm. eläkeikä)

Riittävyys

= riittävät eläke-etuudet

• Sosiaalinen näkökulma:

– turvattu vanhuuden

toimeentulo, eläkeköyhyyden

kitkeminen

– Sukupuolten eläkekuilu

– Itsensätyöllistäjät

– Työllisyys tulevien eläkkeiden

näkökulmasta

17

Mikä eläkkeissä kiinnostaa EU:ssa?

EU:n eläkepolitiikkaa: komissio

EU:n suuntana:

• jyvittää eläkkeet kaikkien

kolmen pilarin varaan

– Vastuiden jakaminen

• kehittämisen painopisteenä

lisäeläkkeet* Miksi?

– Käytäntö monissa EU-maissa,

linjassa vapaan kilpailun

periaatteen kanssa

– Julkisten talouksien huono

tilanne

• työuran ja eläkeajan terve

suhde, työurien pidentäminen

18* esim. valkoinen kirja eläkkeistä

Pilari III Lisäeläkkeet

Pilari II Työsuhteen

kautta

kertyvät

eläkkeet

Pilari I

Sosiaali-

turva

Lisäeläkkeet voivattäydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät

korvata niitä.

11.9.201919

• Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) → lääke → lisäeläkkeiden edistäminen.

• EU-tason eläke-etujärjestöillä kaksijakoinen suhtautuminen:

a. mahdollisuus vahvistaa II-pilarin roolia

b. toisaalta sisältää myös lisäsääntelyä IORP-alalle?

c. miten suhtautua III-pilarin edistämiseen (PEPP)?

• Finanssiala näkee mahdollisuuden III-pilarin eläkkeiden edistämiseen.

• Komission eläkkeiden riittävyysraportti ja ikääntymisraportti tulkinnat (viimeisimmät 2018) jatkavat samalla linjalla…

• Sosiaalisen pilarin kehystys: haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla?

• HLEG raportti ulos vuonna 2019 → seuraavan komission eläkepolitiikka?

• Kuka muu puolustaa EU-tasolla vahvasti I-pilarin eläketurvaa?

Eläkepolitiikka EU:ssa: etujärjestöt

20

EU:n talouskoordinaation vaikutuspiiri

• Kokonaistaloudellinen ohjaus → velkakriisien ehkäisy.

• Vahvistettu ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä

• Suomi on viime vuosina ollut vaarassa rikkoa EMU-kriteerejä

– Rahastoinnin jäämällä keskeinen vaikutus alijäämätavoitteeseen.

• Vuosittain maakohtaisia suosituksia talouspolitiikan ohjausjaksossa.

– ”Selitä tai toteuta” –periaate.

• Ohjausjakson 2011-19 eläkesuositusten pääkategoriat:

– Elinajanodotteen ja eläkeiän yhteyden vahvistaminen (automatiikka)

– Varhaiseläkereittien vähentäminen

– Yleinen eläkeuudistusten agenda: I-pilari, II-pilari

– Miesten ja naisten eläkeikien harmonisointi

– (Ikääntyneiden työllisyysasteen parantaminen)

21

EMU:n syventyminen ja työeläkejärjestelmä

• Toimivalta eläkejärjestelmien designista ja uudistamisesta tulee säilyttää kansallisella tasolla.

• Riskienjaon lisääminen toisi paineita keskittää euromaiden päätöksentekoa unionitasolle sekä ohjata voimakkaammin rakenteellisia uudistuksia.

• Eläkelupaus ei ole suhdanneilmiö, vaan pitkän aikavälin yhteiskuntasopimus, mikä on rakennettu kansallisten instituutioiden pohjalle.

• Työeläkkeiden rahoitukseen korvamerkityt varat ja maksut tulee pitää mahdollisten suhdannetasaajien ulkopuolella.

• Menestyksekäs eläkesijoittamisen tarvitsee tuekseen myös vahvan ja toimivan euroalueen.

22

Miksi työeläkkeestä tulee päättää

Suomessa?2

24

3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys

11.9.2019

25

Mercerin MMGPI 2018 : Suomi on parhaiden

suoriutujien joukossa maailmassa

Lähde: Mercer 2018 ja ETK 2018

Julkiset eläkemenot

Euroopassa

2016-2070:

Isoja uudistuksia on

jo tehty, mutta…

26 Lähde: Adequacy report EU 2018

Mitä eläkkeet kokonaisuudessaan maksavat eri

EU-maissa (%/bkt): Suomi keskitasoa.

27 Lähde: Eläketurvakeskus 2016

Varautuminen EU-maissa: eläkevarat suhteessa

BKT:hen 2016, %

28

0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300

EL

HU

AT

FR

BE

SL

CZ

IT

DE

PL

SK

ES

EE

PT

LU

IE

CL

FI

US

UK

SE

CA

AU

CH

IS

DK

NL

NO

I pilari II pilari

Lähde: ETK 2017. Kansalliset lähteet; OECD Global Pension Statistics; Towers Watson Global Pension Assets Study.

FIN vuoden 2017 eläkeuudistus on ollut EU:ssa

malliesimerkki eliniän pidentymiseen sopeutumisessa

11.9.201929

Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi

keskitasoa, mutta hyvin vähän aitoa puutetta

30 Lähde: Riittävyysraportti 2018:

Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28

31

Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v)

EU-28: Suomi keskitasoa toistaiseksi

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018:

Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28

32

Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä

on edelleen leveä

Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018:

Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28

Nuoret joutuvat jatkamaan EU-maissa nykyistä

pidempään työssä, mikä sekään ei välttämättä riitä

nykyisen tasoisiin eläkkeisiin

11.9.201933

EU vs. Suomi eläkkeiden riittävyyden osalta

• Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa ”aika hyvin” verrattuna muihin.

• Työmarkkinoilla haavoittuvien ryhmien eläketurvan kattavuutta

pitää edistää.

• Työllisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sukupuolten eläkekuilu

pienemmäksi

• Suomi: Minimieläkkeiden tason nosto (takuueläke erityisesti)

tärkeintä, entä kannustinongelmat?

• Suomi: köyhyyskuilu” on matala. Entä palveluiden huomioiminen?

• Suomi: Suomi on pienten tuloerojen maa +65-vuotiaissa.

• Suomi: OVE saattaa muodostua ”ansaksi” pienituloisille?

34

Mikä on olennaista eläkkeiden

sosiaalisessa ja taloudellisessa kestävyydessä?

3

Päätökset omissa käsissä myös

tulevaisuudessa

• I-pilarin eläkkeet ovat vahvasti jäsenvaltioiden toimivallassa,

mutta talouskriisiin ajautuminen kasvattaa ulk. ohjausvoimaa.

• Lisäeläkkeiden edistäminen on EU:n eläkepolitiikkaa (komissio),

entä haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla?

• Suomen eläkedesign on uniikki EU:ssa.

• EY-liittymissopimuksen rajauksen kanssa (myös kauppasopimukset)

pitää olla tarkkana, vaikka asema on vakiintunut.

• Suomi pärjää varsin hyvin eri mittareilla kv-vertailussa

• Työmarkkinaosapuolten päätöksentekokyky eläkkeissä on

tähän asti ollut hyvä moniin verrokkimaihin nähden.

36

Kiitos!

Janne Pelkonen

janne.pelkonen@tela.fi

38 Lähde: Ageing report EU 2018

Työikäinen väestö laskussa…

Eläkemenojen ja –maksujen nykyarvoja

Suomessa ja EU-maissa

39 Lähde: Suomen Pankki 2018