marja nykänen johtokunnan varapuheenjohtaja, suomen pankki · ikääntyvän väestön hoitotarpeen...
TRANSCRIPT
Julkinen
Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki
Talouden näkymät ja riskit
Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari
113.2.2019
Marja Nykänen
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ajankohtaista taloudesta
– maailma, euroalue ja Suomi
2Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Lähtökohta: maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta…
… ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
… ei niin laaja-alaisena kuin edellisvuonna
… ei niin varmana, sillä riskit ovat kasvaneet
2018: 3.7%
2019: 3.7%
-0.2%
-0.2%
Maailmantalous
2018: 2.4%
2019: 2.1%
-0.1%
-0.1%
Kehittyneet taloudet
2018: 4.7%
2019: 4.7%
-0.2%
-0.4%
Nousevat ja kehittyvät
taloudet
-4
-2
0
2
4
6
8
10
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
Maailmantalous Kehittyneet taloudet Nousevat ja kehittyvät taloudet
Prosenttimuutos edellisestä vuodesta
Lähde: IMF, World Economic Outlook.32427
BKT:n kasvu
Lähde: IMF:n ennuste, lokakuu 2018.
3Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ennusteiden mukaan talouskasvu on hidastumassa
asteittain
4Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Pörssikurssit laskivat globaalisti vuoden 2018 aikana ja
öljyn hinta halpeni rajusti lokakuun jälkeen
5Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta presidentti Xin
kasvutavoitteeseen päästään (likimain)
-2
0
2
4
6
8
10
12
2010 2012 2014 2016 2018 2020
Kulutus InvestoinnitNettovienti BKT
BKT:n reaalikasvu (%) ja kasvukontribuutiot BOFIT-ennuste
Lähde: Kiinan tilastovirasto ja BOFIT
6Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ei uusia tuontitullikorotuksia syyskuun jälkeen,
Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvottelut käynnissä
7Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kuinka merkittäviä Kiinan ja Yhdysvaltain toisilleen
asettamat tullit ovat niiden ulkomaankaupalle?
8Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen talous
9Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla
Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla
BKT:n kasvu ollut hieman euroaluetta nopeampaa
Työllisyys kohentunut entisestään
Luottamus heikentynyt
Viennin ja teollisuustuotannon kasvu hidastunut
Rakennusluvat viittavat asuinrakentamisen käänteeseen
10Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talouskasvu jatkui vuoden 2018 lopulla
85
90
95
100
105
110
115
2003 2008 2013 2018
Tuotannon suhdannekuvaaja
Bruttokansantuotteen volyymi
Indeksi, 2010 = 100
Kausipuhdistettuja lukuja.
Lähde: Tilastokeskus.
24515@Kokonaistuotanto
11Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tulevaisuudenodotukset heikentyneetLuottamus silti yhä normaalia parempi
70
80
90
100
110
120
2008 2010 2012 2014 2016 2018
Teollisuus Palvelualat
Kuluttajat Vähittäiskauppa
Rakentaminen Koko talouden luottamus
Indeksi (2000–2015 = 100)
Lähde: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat.
30384@Indikaattorihajotelma
Koko talouden luottamusindikaattori
12Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Teollisuuden nopein kasvu takana
Teollisuustuotannon kasvu
hidastunut
Teollisuus vastasi
noususuhdanteessa
merkittävästä osasta koko
talouden kasvua
2018 talouskasvu ollut
enemmän palvelualojen
harteilla-1.5
-1
-0.5
0
0.5
1
1.5
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Teollisuus RakentaminenKauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemus Informaatio ja viestintäAmmatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Julkinen hallinto, koulutus ja soteMuut toimialat Arvonlisäys yhteensä
%, arvonlisäyksen trendin muutos edellisestä vuosineljänneksestä
Lähde: Tilastokeskus.
Toimialojen vaikutus arvonlisäyksen kasvuun
24515@KasvuToimialat2
13Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
2000 2005 2010 2015
Aloitetut Valmistuneet Myönnetyt luvat
Milj. m3, liukuva vuosisumma
Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (kausipuhdistus).
Aloitetut ja valmistuneet asuinrakennustyöt
24515@Asuinrakennukset aloit&valmist
Rakennusluvat viittaavat asuinrakentamisen käänteeseen
Asuinrakennusluvat kääntyneet laskuun Rakentamisen kysyntä edelleen hyvää
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
%
Lähde: ECFIN Business and consumer survey.
Rakennusalan yritysten osuus, joiden tuotannon kasvua rajoittaa kysynnän puute
Eurojatalous.fi27.12.201834282@Chart1
14Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työmarkkinoiden koheneminen jatkunut
Työllisyys parantunut
vuoden lopulla ja
työllisyysaste kohonnut
72 %:iin
Työllisyys kohentunut
varsinkin rakennusalalla
ja palveluissa
Työttömyysaste painunut
alle arvioidun
rakenteellisen tasonsa5
6
7
8
9
10
11
12
2 300
2 350
2 400
2 450
2 500
2 550
2 600
2002 2007 2012 2017
Työlliset, trendi (vasen asteikko)
Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)
1 000 henkeä %
Lähde: Tilastokeskus.Eurojatalous.fi27.12.201824515@Työttömyysaste&työlliset trend
15Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kustannuskilpailukyky parani 2017 ja parantumassa
edelleen hieman
100
105
110
115
120
125
130
135
2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019
Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat***
Europohjainen indeksi, 2005 = 100
*) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään.**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata.Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat).Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 34093
Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset*
Kustannuskilpailukyky ei
kuitenkaan vielä vahvalla
tasolla– Viennin markkinaosuus
– Vientialojen työllisyys
– Koko talouden työllisyystilanne
Työn hinnan vaimea kehitys
muissa maissa hidastanut
Suomen
kustannuskilpailukyvyn
paranemista– Nyt tilanne muuttumassa
16Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Vientialojen menestykseen vaikuttaa moni tekijä, mukana
työn ja energian hinnat
Työn hinta ja tuottavuus
muualla taloudessaKotimaisten
välituotteiden hinnat
Ulkomaisten
välituotteiden hinnat
Työn hinta
vientialoilla
Vientialojen
kustannukset
Tuotanto ja
työllisyys
vientialoilla
Ulkomainen kysyntä
Ulkomainen kilpailu
Yritys- ja alakohtaiset tekijät
Työn
tuottavuus
vientialoilla
• Suorat energiakustannukset monilla teollisuuden aloilla n. 20–40 % kokonaiskustannuksista
• Sähkön hinta nykyisellään kauppakumppanimaihin verrattuna melko kilpailukykyinen
Energiahinnat
17Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteenveto
Euroalueen talouden perustekijät hyvässä kunnossa, mutta maailmantalouden
poliittiset riskit varjostavat kehitystä
Suomi on päässyt kiinni euroalueen kasvuvauhtiin, suomalaisen työn
kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut
Suomessa on perusteltua varautua huonompaan suhdanteeseen ja
ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntymiseen
– Julkisen talouden nopea vahvistaminen
– Työllisyysasteen nostaminen edelleen pitkäaikaisesti
Tuottavuuden kasvu haasteena: jatkossa painopistettä realiseen,
rakenteelliseen kilpailukykyyn eli osaamiseen, tutkimukseen jne.
18Marja Nykänen13.2.2019
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ilmastonmuutos on riski myös talouskasvulle
ja rahoitusvakaudelle
13.2.2019 Marja Nykänen 19
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset ovat laaja-alaisia
Ilmastonmuutos on globaali ja laaja-
alainen riski, jolla on merkittäviä
vaikutuksia talouskasvuun ja
rahoitusvakauteen– Ensisijaisesti kuitenkin humanitäärinen
ongelma
Ilmastonmuutoksen arvioidut
kustannukset ovat merkittäviä, mutta
arvioiden hajonta suuri– Riippuu skenaariosta
Globaali ilmastopolitiikka on näiden
kulujen jakamista ”maksutavallisesti”,
ajallisesti sekä maantieteellisesti
13.2.2019 Marja Nykänen 20
Lähde: World Economic Forum Global Risks Perception Survey 2017–2018
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
”Ilmastovelka”
Ilmastovelkaa syntyy, kun jätetään tekemättä investointeja, joita pitäisi
ilmastonäkökulmasta tehdä tai tehdään investointeja, joita ei pitäisi tehdä.– Investoidaan liiketoimintaan (esim. energian tuotantomuotoihin), jotka ajettava alas ennen
taloudellisen takaisinmaksuajan päättymistä
– Suunnitellaan yhdyskuntarakenne (kaavoitus), joka ei mahdollista ekologisia ratkaisuja
– Sitoudutaan pitkäaikaisesti teknologiaan, joka ei toimi tehokkaasti ilmaston hyväksi
Ilmastovelkaa voi ajatella kiinteistöjen korjausvelan tapaisena näkymättömänä
mittarina– Erona on, että uutta maapalloa ei voida rakentaa
Eri arvioiden mukaan tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja ilmaston kannalta
kestäviin asioihin (energiatehokkuus, energiantuotanto, jne).– Joka vuosi kun näitä investointeja ei tehdä, ilmastovelka kasvaa
13.2.2019 Marja Nykänen 21
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Fyysiset riskit
Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan sekä suoria vahinkoja kiinteistöille että epäsuoria vaikutuksia mm. tuotantoketjujen katkeamisesta– Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen korostavat merkitystä
Vakuutettujen vahinkojen osalta maksajana on vakuutusyhtiöt, jälleenvakuuttajat ja ”katastrofibondien” omistajat, vakuuttamattomien osalta lopulta maksajiksi voivat päätyä pankit– Ns. tuplaosuma: pk-yrityksen toimitilan tulviminen lopettaa lainan takaisinmaksun ja tuhoaa lainan
vakuutena olevan kiinteistön arvon
– Jos alueesta tulee vakuuttamaton tai jos alueelle on vaikea saada esim. asuntolainaa ilmastoriskien takia, on tällä vaikutus kiinteistöjen arvoihin
Pidemmän ajan vaikutukset, esim. merenpinnan nousun tai muuttuvan alueellisen sateisuuden kautta vaikuttavat myös maapallon eri alueiden elinkelpoisuuteen
13.2.2019 Marja Nykänen 22
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Vakuutetut vs. vakuuttamattomat vahingot taloudelle
13.2.2019 Marja Nykänen 23
Lähde: Swiss Re, Sigma nro 1/2018, Natural Catastrophes and man-made disasters in 2017: a year of record-breaking losses
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Siirtymäriskit (transition risks)
Kun siirrytään käyttämään vähähiilisiä teknologioita, niin hiili-intensiivisiin
arvoketjuihin sitoutunut varallisuus menettää arvoaan– Siirtymä voi tulla sääntelyn, teknologisen kehityksen tai markkinavoimien kautta
Erityisen alttiita ovat yritykset, jotka suoraan tuottavat tai käyttävät fossiilisia
polttoaineita sekä yritykset, jotka kuluttavat merkittävästi energiaa– Englannin keskuspankin arvion mukaan kolmasosa kaikista osakkeista ja yritysvelkakirjoista kuuluu
näihin luokkiin
Mikäli muutos tapahtuu nopeasti, eivät yritykset ehdi muuttaa liiketoimintaansa
eivätkä sijoittajat ehdi tasapainottaa sijoitusportfolioitaan
13.2.2019 Marja Nykänen 24
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Miten minimoida ilmastonmuutoksen vaikutukset
rahoitusvakauteen?
Ennakoitava ja läpinäkyvä ilmastonmuutospolitiikka vähentää hiilikuplan riskiä
ja pienentää kustannuksia yleisemminkin– Mahdollistaa pehmeän laskun ja vähentää haittavaikutuksia rahoitusvakaudelle
Päästökauppa ja hiilenhinta mahdollistavat markkinaehtoiset ratkaisut– Selkeä globaali hinta hiilidioksidipäästöille esim. päästökaupan avulla tuo markkinaohjauksen
vähäpäästöisen tavoitteen saavuttamiseksi, mikä myös lisää läpinäkyvyyttä
Ilmastoriskien raportointi lisää ohjattavuutta sekä vähentää riskejä– Läpinäkyvyys ohjaa sijoituksia vähähiilisempään suuntaan sekä auttaa riskienhallinnassa
Rahoituspalvelulainsäädännön ei tulisi olla ensisijainen keino edistää
ympäristöasioita, koska sillä on muu tarkoitus– Voi kuitenkin olla osana tukemassa kokonaisuutta
13.2.2019 Marja Nykänen 25
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
13.2.2019 Marja Nykänen 26
@MarjaNykanen
Kiitos!