1

Hankesalkku

Sote-järjestämistoiminto, yhteiset hankkeet

Projekti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan

maakunnassa - Sote-järjestämisen käytännöt -asiakirja

Tiina Mäki

Timo Aronkytö

Marianne Juosila

Uusimaa 2019 -hanke

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund

Helsinki-Uusimaa Regional Council

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland

info@uusimaa2019.fi • www.uusimaa2019.fi

2

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 3

1.1. Projektin nykytilan kuvaus ........................................................................................................ 3 1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 3 1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................. 3

2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 4

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 6

4. Organisaatio ja päätöksenteko ....................................................................................................... 7

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä .............................................................. 7

6. Riskit ............................................................................................................................................... 7

7. Projektin keskeiset dokumentit .................................................................................................... 8

3

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Projektissa laadittiin Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan maakunnassa - Sote-

järjestämisen käytännöt -asiakirja, jonka työstämisellä tuettiin sote-järjestämistoiminnon luomista ja

konkretisoimista Uudellemaalle. Asiakirjasta laadittiin kaksi versiota, ja sitä oli tarkoitus päivittää aina

kun järjestämistoiminnon organisointi tai esim. tuottajien ohjaus edellyttäisi menettelytapojen

muutoksia. Uudistuksen toimeenpanon valmistelun päätyttyä 8.3.2019 viimeiseksi julkaistuksi versioksi

jäi 22.10.2018 päivitetty versio (liite 1).

Näkemys tarpeesta yksittäistä kuntaa ”laajempiin hartioihin” sote-palvelujen järjestämisessä on laajasti

jaettu. Sote-järjestäjän tehtävien, vastuiden ja osaamistarpeiden konkretisointi on hyödynnettävissä

erilaisissa tulevissa sote-palvelujen uudistamista koskevissa ratkaisuissa, myös yksittäisen kunnan

uudistaessa palvelutehtävänsä organisointitapaa.

1.2. Vaatimukset

Järjestämistoiminnon rakentumisen kuvaavan asiakirjan laadinta perustui hallituksen esitykseen

eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta

koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017). Valmistelussa tarkasteltiin, mitä tehtäviä laki järjestäjälle

asettaa, ja miten Uusimaa tulee velvoitteisiin vastaamaan. Lisäksi laadinnassa huomioitiin ja

hyödynnettiin valtioneuvoston julkaisemaa ja sisällöltään päivittyvää Maakunnan järjestämisen

käsikirjaa. Uudenmaan sote-järjestämisen kuvauksella tavoiteltiin kansallista käsikirjaa tarkempaa,

valmisteluorganisaation omaa ymmärrystä lisäävää sekä uusmaalaiseen kontekstiin soveltuvaa opasta.

Uudistukseen liittyvän kansallisen aikataulun ja joidenkin mm. valinnanvapauden laajuuteen liittyvien

sisältöjen päivittyminen järjestämistoiminnon esivalmistelun aikana ei vaikuttanut merkittävästi projektin

sisältöön.

1.3. Tavoitteet

Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltiin perustuen lakiluonnoksiin, joiden mukaan sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle. Uudistuksen

tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja

terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Keskeinen osa uudistusta oli järjestäjän ja tuottajan

eriyttäminen toisistaan.

Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirjan laadintaprojektin konkreettinen tavoite määritellä ja kuvata

sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistoiminnon rakentuminen Uudenmaan maakunnassa, kuten

tulevan maakunnan järjestäjän toimintamalli, toimijoiden väliset valta-vastuusuhteet, päätöksenteko ja

se, miten maakunnan eri toimijoiden ohjaus voidaan käytännössä toteuttaa. Koska järjestämistoimintoa

ei ole aiemmin sellaisenaan ollut suomalaisessa julkisessa palvelutuotannossa, asiakirjan laatiminen oli

osaltaan myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Uudenmaan sote-valmistelun varhaisessa vaiheessa toteutetulla hanketason sote-järjestämisen ja

tuottajan (uudistuksen alkuvaiheessa sote-liikelaitoksen palvelutuotanto) erottamisella ja

järjestämistoiminnon operationalisoimisella haluttiin varmistaa, että Uudenmaan sote-

4

palvelujärjestelmäkokonaisuus on vastuullisesti organisoitu ja turvallisesti käyttöönotettavissa

lainsäädännön astuessa voimaan.

2. Projektin kuvaus

Projektin keskeinen tuotos oli Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja, joka konkretisoi sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisvastuun toimeenpanon Uudenmaan maakunnassa. Sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisvastuu tarkoittaa vastuuta maakunnan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

tehtävistä ja palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestäjänä maakunta vastaa mm. (Maakuntalakiluonnos 7§; Järjestämislakiluonnos 9§):

• Asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta

• Lakisääteisten palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta

• Palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan määrittelystä, jollei muulla

lailla toisin säädetä

• Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta

• Viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä, lukuun ottamatta maakunnan liikelaitokselle

lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa

• Palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteen sovittamisesta

kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

Järjestämistoiminnon kehittäminen oli sote-valmistelun keskeisimpiä ja kiireellisimpi tehtäviä:

järjestämistoiminnon tehtävistä tai rooleista ei ollut olemassa valmista kokonaiskuvaa

hyödynnettäväksi. Uudellamaalla sote-järjestämistoiminnon rakentamiseen panostettiin vahvasti.

Tavoitteena oli luoda tehokas palvelutuotantoa ohjaava toimija, jonka tehtävät, osaamisvaatimukset ja

vastuut ovat selkeät ja joka mahdollistaa palvelutuotannon yhdenvertaisen ja kustannustehokkaan

ohjaamisen Uudenmaan alueella. Järjestämistoiminnon rakentaminen oli ketterään, iteratiiviseen

kehittämiseen perustuva prosessi, jossa tarkoituksenmukaista mallia haettiin tiiviissä

vuorovaikutuksessa valmisteluun osallistuvien kesken.

Uusimaa2019 -valmistelussa sote-järjestämistoiminto ja sote-liikelaitos erotettiin selkeästi toisistaan

ennakoiden tulevan organisaation rakennetta. Järjestäjän ja liikelaitoksen erottaminen ja yhteistyö on

kuvattu Järjestäjän ja liikelaitoksen kumppanuuskäsikirjassa (liite 2).

Sote-järjestämistoiminnon rakentamisen sekä tehtävien ja vastuiden hahmottamiseksi hankkeessa

laadittiin laajalla yhteistyöllä Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja, joka tunnettiin valmisteluvaiheessa

myös nimellä Sote-järjestämisen keittokirja. Dokumentin todettiin olevan mm. lainsäädännön

täsmentymisen ja osaamisen syvenemisen myötä päivittyvä asiakirja, ja hankkeen aikana siitä

julkaistiin kaksi versiota.

Sote-järjestämistoiminnon käynnistämisen esivalmistelua ja em. dokumentin versioita on esitelty mm.

hankkeen strategiselle johtoryhmälle ja maakuntahallitukselle. Raportti on myös julkaistu ja siitä

tiedotettu hankkeen nettisivuilla ja pyydetty kommentoimaan sisältöä. Lisäksi se on toimitettu mm.

kaikkiin maakuntavalmisteluorganisaatioihin tutustuttavaksi sekä oheisaineistona useisiin

maakuntavalmistelun ja valtion välisiin neuvotteluihin. Dokumenttia hyödynnettiin ja sen oli tarkoitus

jatkossakin toimia myös perehdytysmateraalina uusille työntekijöille.

5

Uudenmaan sote-järjestämistoiminnon rakentamiseksi asiakirjassa keskityttiin seuraavien järjestämisen

ydintehtävien hahmottamiseen Uudenmaan kontekstissa:

• Maakunnan tehtävät sote-järjestäjänä

• Järjestäjän ja tuottajien roolit ja työnjako

• Sote-palvelujen tavoitteet ja palvelujärjestelmän suunnittelu:

- mm. palvelustrategia ja -lupauksen laadinta, väestön terveyden ja hyvinvoinnin

edistäminen, palvelujen integraatio ja palveluverkko sekä ruotsinkielisten palvelujen

järjestäminen

• Palvelujärjestelmän ohjaus

- liikelaitoksen ohjaus, palvelujen hankinta ja valinnanvapauden hallinnointi

• Viranomaistoiminta

- mm. omavalvonta, valmius ja varautuminen sekä rekisterit

• Osallisuus, yhteistyö ja kehittäminen

- mm. asukasosallisuus, yhteistyöalue ja TKIO

• Järjestäjän tietojohtaminen ja -ohjaaminen

- mm. järjestäjän tietomallin kehittäminen (vaiheistaminen, tekninen rakentaminen,

kehittämisvaiheet)

• Järjestämistoiminnon keskeinen sanasto

Myös järjestämistoiminnon valmistelu organisoitiin pitkälti em. teemojen mukaisesti. Uudenmaan sote-

valmistelussa lähdettiin rohkeasti valmistautumaan järjestäjän ja tuottajan selkeään erottamiseen

lakiluonnosten edellyttämällä tavalla, ja uusi rakenne olisi ollut käyttöönotettavissa lainsäädännön

astuessa voimaan, vaikkakin aikataulu arvioitiin tiukaksi. Näkemys tarpeesta yksittäistä kuntaa

”laajempiin hartioihin” sote-palvelujen järjestämisessä on laajasti jaettu. Uudenmaan prosessi,

linjaukset ja kokemukset järjestämistoiminnon tehtävistä, vastuista, osaamistarpeista ja haasteista on

hyödynnettävissä erilaisissa tulevissa sote-palvelujen uudistamista koskevissa ratkaisuissa.

Uudenmaan Sote-järjestämisen käytännöt -dokumentti on järjestämistoiminnon käynnistymiseen

tähtäävän valmistelun kattavin kuvaus.

Dokumenttia laadittiin ja sitä päivitettiin samanaikaisesti sote-järjestämistoiminnon hankevalmistelun

kanssa siten, että toisaalta linjausten sanoittaminen ja toisaalta niiden jalkauttaminen opettivat toisiaan.

Keskeisiä havaintoja sote-järjestämistoiminnon valmistelussa olivat mm.:

• Järjestäjän ja tuottajan erottaminen sekä valinnanvapauden laajeneminen vaatii erityistä

sopimushallinnan ja hankinnan osaamista sekä tuottajaohjauksen konkretisoimista.

• Asiakaslähtöinen, laadukas palvelutuotanto edellyttää toimivaa palveluintegraatiota, johon

järjestämistoiminto tuo palvelutuotannon kokonaiskuvan hallintaa ja tuotantosiilot ylittävää

ohjauskykyä. Integraation toteutumista tulee ohjata ja seurata, mikä edellyttää tavoitteiden

asettamista sekä laadukkaita mittareita ja seurantavälineitä. Integraation tavoitteet ja

toteutumisen seuranta on kirjoittava myös järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin.

• Sote-järjestämistoiminnon onnistuminen vaatii yhteistä, eri tietolähteitä yhdistävää tietopohjaa.

Kehittämistyötä on tarkoituksenmukaista tehdä yhdessä kansallisen tason kanssa.

• Ymmärrys tuottajien ja omavalvonnan kriittisyydestä ja järjestämistehtävän mahdollisuuksista

valvontatehtävän voimavarojen yhteisessä hyödyntämisessä nousi laajaan tietoisuuteen

maakuntavalmistelun loppupuolella.

6

Dokumentissa hahmoteltiin sote-järjestäjän mahdollista tulevaa organisoitumista toisaalta strategiset

asiantuntijavastuut, toisaalta palvelukokonaisuuksien ja integraation järjestämisen johtaminen

huomioon ottaen. Lopullinen sote-järjestämisorganisaation määrittely olisi tehty valmistelun

seuraavassa vaiheessa lainsäädännön hyväksymisen jälkeen ottaen huomioon sekä sote-järjestämisen

sisäiset osaamisvaatimukset että maakuntakonsernin organisaatiorakenne hallinto- ja

johtosääntöineen.

Valmistelun yhteydessä konkretisoitui tavoitteilla ohjaamisen merkitys verrattuna perinteiseen

talousohjaukseen. Järjestämistoiminnon kyvykkyyttä ja valmiusastetta testattiin simuloimalla erilaisia

haasteellisia ohjaustilanteita, esimerkkeinä järjestäjän ja liikelaitoksen neuvottelumenettely, strategisten

tavoitteiden asettaminen ja tietojohtamisen mahdollisuudet ja vaateet. Uusimaa2019 -valmistelussa

mallinnettiin simulointimenetelmä osaksi järjestämistoiminnon työkaluja.

Osana Uudenmaan maakunnan koetalousarvion valmistelua valmisteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen

osalta ensimmäinen luonnos talousarvion tekstiksi ja sitoviksi tavoitteeksi vuodelle 2021 (liite 3).

STM:n ja Uudenmaan maakunnan välisessä ohjausneuvottelussa 24.10.2018 nostettiin esiin

erikoissairaanhoidon tuottajaohjaus ja sen kehittäminen jo nykyrakenteissa. Keskustelun pohjalta on

käynnistynyt kuntien ja HUS:n yhteistyön tiivistämisen suunnittelu.

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

Sote-järjestämistoiminnon valmistelun alkuvaiheessa käynnistetyllä Sote-järjestäjän käytännöt -

asiakirjan laadinnalla haluttiin varmistaa, että Uudenmaan sote-palvelujärjestelmäkokonaisuus on

vastuullisesti organisoitu ja turvallisesti käyttöönotettavissa lainsäädännön astuessa voimaan 1.1.2021.

Koska suunniteltu uudistus oli historiallisen suuri, eikä esim. järjestämistoimintoa ollut sellaisenaan

missään olemassa, projektin toteutustavaksi muotoutui ketterä ja iteratiivinen eteneminen.

Uudenmaan sote-järjestämistoiminnon aktiivinen valmistelu aloitettiin vuoden 2017 lopulla keskeisten

hankejohtajien aloitettua tehtävissään. Maaliskuusta 2018 valmisteluorganisaatiota laajennettiin

rekrytoimalla tarvittavat valmistelijat ja projektipäälliköt, samalla nimettiin Sote-järjestämisen käytännöt -

dokumentin koordinoinnista ja viimeistelystä vastaava valmistelija. Erityisesti asiakirjan - ja samalla

järjestämistoiminnon konkretisoimisen - ensimmäisen version valmistelussa fasilitointitukea hankittiin

Nordic Healtcare Group NHG:ltä.

Sote-järjestämistoiminnon operationalisoimiseksi järjestettiin joulukuussa 2017 - helmikuussa 2018

kolme työpajaa, joihin osallistui parikymmentä osallistujaa. Työpajoissa hahmotettiin

järjestämistoiminnon eri osa-alueita: mitä tavoitteita sote-järjestämistoiminnolla on ja missä

toimintaympäristössä toimitaan, mitä työkaluja ja ohjauskeinoja järjestäjällä on käytössään sekä mitkä

ovat järjestämistoiminnon keskeiset sisällöt, ja näiden pohjalta valmisteltiin em. asiakirjaa.

Asiakirjan eri versioita valmisteltiin ja sitä päivitettiin tiedon ja näkemyksen karttuessa vuoden 2018

aikana siten, että kaksi julkaistua versiota (9.5.2018, 22.10.2018) esiteltiin ja toimitettiin eri

sidosryhmille vuoden aikana. Seuraava versio oli tarkoitus päivittää lainsäädännön hyväksymisen

jälkeen. Samalla olisi myös arvioitu ja täsmennetty asiakirjan sisältöä suhteessa maakunnan virallisiin

ohjausdokumentteihin, kuten maakuntastrategiaan, palvelustrategiaan, talousarvioon ja mahdolliseen

järjestämissuunnitelmaan.

Uudenmaan sote-järjestämistoiminnon lopullinen rakentuminen ja tehtävät olisivat määräytyneet

lopullisen lainsäädännön velvoitteista sekä Uudenmaan maakuntakonsernin ohjaus- ja

7

johtamisjärjestelmästä, josta päättäminen olisi edellyttänyt vaaleilla valittua maakuntavaltuustoa.

Asiakirjan päivittäminen ja järjestämistoiminnon viimeistely lopetettiin sote- ja maakuntauudistuksen

kansallisen valmistelun päättyessä 8.3.2019.

4. Organisaatio ja päätöksenteko

Projektiorganisaation muodosti sote-järjestämistoiminnon hankejohto. Asiakirjan sisällön tuottamisesta

vastasi ko. teemojen hankejohtajat ja vastuuvalmistelijat. Lisäksi sisältöä ovat tuottaneet

konsernihallinnon edustajat vastuualueittensa osalta. Järjestämistoiminnon ja samalla asiakirjan

päälinjaukset määrittivät sote-muutosjohtaja ja järjestämistoiminnon koordinaatiojohtaja. Tekstien

yhteensovittamisesta, raportin toimittamisesta ja viimeistelystä vastasi sote-järjestämisen valmistelija.

Sote-järjestämisen – samoin kuin koko sote- ja maakuntauudistuksen – valmistelua ohjasivat mm.

alueen johtavista virkamiehistä koostuva strateginen johtoryhmä sekä Uudenmaan maakuntahallitus.

Uusimaa2019 -hankkeen sisäisenä johtoryhmänä toimi muutos- ja hankejohtajista koostuva

operatiivinen johtoryhmä. Sote-järjestämistoiminnon valmistelun etenemistä esiteltiin toimijoille

säännöllisesti.

Lopullinen päätös Uudenmaan sote-järjestämistoiminnon rakenteesta, vastuista ja organisoitumisesta

maakuntakonsernin kokonaisuudessa edellyttää vaaleilla valitun poliittisen päätöksentekoelimen.

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava

työmäärä

Projektin päätehtävät on kuvattu kappaleessa 2.

Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirjan eri versioiden laatimiseen käytettyä aikaa ei erikseen seurattu, ja

valmistelu tapahtui jatkuvassa vuoropuhelussa koko sote-järjestämistoiminnon rakentamisen kanssa.

Konkreettisen asiakirjan laadintaan voidaan arvioida käytetyn osallisten työpanosta yhteensä noin 1,5

henkilötyövuotta.

6. Riskit

Järjestämistoimintoa valmisteltaessa riskinä järjestämistoiminnon onnistumiselle tehtävässään

tunnistettiin erityisesti tiedolla johtamisen haasteellisuus tilanteessa, jossa kriittiset ict-järjestelmät eivät

olisi käytössä suunnitellusti. Lisäksi vaikutuksiltaan tai todennäköisyydeltään vakavaksi riskiksi

tunnistettiin sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen roolien ja tehtävien monitulkintaisuus sekä yleisemmin

järjestäjän ja tuottajan riittävä erottaminen tuottajariippumattoman ohjauksen onnistumiseksi. Riskien

hallitsemiseksi tiedolla johtaminen määriteltiin erilliseksi hankkeeksi, ja yhteistyötä keskeisten

toimijoiden kanssa lisättiin. Järjestäjän ja tuottajan (erityisesti liikelaitoksen) roolien ja työnjaon

selkeyttämiseksi käynnistettiin tulevien ohjaustilanteiden simulointiprosessi, ja valmisteluyhteistyön

tiivistäminen käynnistettiin. Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirjan laatiminen ei sisältänyt merkittäviä

riskejä.

8

7. Projektin keskeiset dokumentit

Liitteenä:

Keskeiset valmistelussa syntyneet dokumentit:

- Sote-järjestäjän käytännöt 22.10.2018 ( Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019

> Sote järjestäjä > Sote-järjestäminen yleinen > Liitteet > Sote-järjestäjän käytännöt 22.10.2018.pdf)

- Järjestäjän ja liikelaitoksen kumppanuuskäsikirja (Hanketoimisto > Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset

kevät 2019 > Sote järjestäjä > Sote-järjestäminen yleinen > Liitteet > Järjestäjän ja liikelaitoksen

kumppanuuskäsikirja)

- Luonnos v. 2021 Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioksi (Hanketoimisto >

Hankkeen hallinnointi > Projektikuvaukset kevät 2019 > Sote järjestäjä > Sote-järjestäminen yleinen > Liitteet >

Luonnos v. 2021 Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioksi)

Keskeinen valmistelussa käytetty tausta-aineisto:

- Hallituksen esitys 15/2017 laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

- Maakunnan järjestämisen käsikirja. Maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanon tueksi. Valtioneuvosto.

3.9.2018.

Sote-järjestäjän käytännöt Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan maakunnassa

Päivittyvä asiakirja

Järjestäminen on sote-palvelujärjestelmän johtamista strategisella tasolla

22.10.2018

2

Sisältö 1 Johdanto ...................................................................................................................................................................................... 7

2 Uudenmaan maakunta sote-järjestäjänä .................................................................................................................................. 11

2.1 Sote-järjestämisvastuu ........................................................................................................................................................ 11

2.1.1 Toimijat sote-järjestelmässä ...................................................................................................................................... 11

2.1.2 Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta ............................................................... 12

2.2 Järjestäjän ja tuottajien roolit ja työnjako ............................................................................................................................. 12

2.2.1 Uudenmaan maakunnan ohjausmalli ......................................................................................................................... 14

2.2.2 Liikelaitoksen rooli ..................................................................................................................................................... 16

2.2.3 Yksityisten ja julkisten tuottajien rooli ......................................................................................................................... 17

2.3 Ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen .......................................................................................................................... 18

3 Uudenmaan maakuntaorganisaatio .......................................................................................................................................... 20

4 Järjestäjän tietojohtaminen ja -ohjaaminen ............................................................................................................................. 22

4.1 Määritelmät ......................................................................................................................................................................... 22

4.2 Järjestäjän tietomallin kehittäminen ..................................................................................................................................... 22

4.3 Uudenmaan maakunnan tietojohtamisen ja -ohjaamisen suuntaviivat ................................................................................ 23

4.3.1 Järjestäjän tieto-ohjaamisen vaiheistaminen .............................................................................................................. 23

4.3.2 Järjestäjän tietotuotannon tekninen rakentaminen ..................................................................................................... 25

4.4 Järjestäjän tietojohtamisen kehittämisvaiheet ...................................................................................................................... 26

4.4.1 Käynnistämisen valmistelu ........................................................................................................................................ 26

4.4.2 Käynnistysvaihe ........................................................................................................................................................ 27

4.4.3 Toiminnan vakiintunut vaihe ...................................................................................................................................... 27

4.5 Tuotteistus .......................................................................................................................................................................... 27

5 Järjestämistoiminnon sisällöt ................................................................................................................................................... 32

5.1 Tavoitteet sote-palveluille ja palvelujärjestelmän suunnittelu ............................................................................................... 32

5.1.1 Palvelustrategia ja palvelulupaus ............................................................................................................................... 32

5.1.2 Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ......................................................................................................... 34

5.1.3 Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet, palveluintegraatio ja palveluverkko .............................................................. 40

5.1.4 Rahoitus ja budjetti .................................................................................................................................................... 46

5.2 Palvelujärjestelmän ohjaus .................................................................................................................................................. 47

5.2.1 Liikelaitoksen ohjaus ................................................................................................................................................. 48

5.2.2 Palveluiden hankinta ................................................................................................................................................. 51

5.2.3 Valinnanvapauden hallinnointi ................................................................................................................................... 53

5.3 Sote-järjestäjän viranomaistoiminta ..................................................................................................................................... 56

5.3.1 Omavalvonta ............................................................................................................................................................. 57

5.3.2 Valmius ja varautuminen ........................................................................................................................................... 59

5.3.3 Rekisterit ................................................................................................................................................................... 60

5.4 Osallisuus, yhteistyö ja kehittäminen ................................................................................................................................... 62

5.4.1 Asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ...................................................................................................... 62

5.4.2 Yhteistyöalue ............................................................................................................................................................. 67

5.4.3 Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus (TKIO) ................................................................................................ 69

6 Kirjallisuus ................................................................................................................................................................................. 72

7 Liitteet ......................................................................................................................................................................................... 73

Liite 1 Social- och hälsovårdsservicen på svenska ............................................................................................................................ 73

Liite 2 Omavalvonnan asiakokonaisuudet ......................................................................................................................................... 76

KESKEINEN DOKUMENTISSA KÄYTETTY SANASTO

Alueellinen hyvin-vointikertomus

Järjestäjän tehtävänä on koota alueellinen hyvinvointikertomus, jolla se raportoi Uudenmaan maa-kuntavaltuustolle maakunnan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilanteesta. Alueellinen hyvinvointi-kertomus määrittelee, mitä Uudenmaan maakunta tekee asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Se kuvaa kuntien ja maakuntien välistä yhteis-työtä ja on tärkeä strategisen johtamisen väline. Järjestäjä valmistelee alueellisen hyvinvointikerto-muksen yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa

Asiakas Asiakas on henkilötunnuksella tai muulla turvallisesti identifioivalla tavalla, asiakasrekisteriin mer-kattu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävä henkilö.

Asiakasohjaus

Asiakasohjaukseen sisältyy asiakkaiden neuvonta, ohjaus ja tuen antaminen asiakasta askarrutta-vissa kysymyksissä sekä palveluihin ohjaamisessa. Asiakasohjauksen tavoitteena on tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää asiakkaalle hänen tarvitsemansa palvelut ja tuki. Asia-kasohjaukseen sisältyy palvelutarpeen arviointi, jonka pohjalta määritellään yksilökohtainen asia-kassuunnitelma, joka voidaan toteuttaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluiden avulla. Järjestäjä määrittää raamit asiakasohjaukselle.

Asiakasseteli

Asiakasseteli on maksusitoumus, jonka asiakas saa yksittäisen sosiaali- ja terveyspalvelun hankki-miseen. Asiakasseteli korvaa palvelun kustannukset setelissä määrättyyn arvoon saakka. Asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan, mutta palveluntuottajan pitää olla järjestäjän hyväksymä. Asiakassetelin saaminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia. Asiakkaalla on oltava tie-toa eri palveluntuottajista valintaa tehdessä ja hän voi aina kieltäytyä tarjotusta asiakassetelistä.

Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelma on asiakkaan palvelutarpeen perusteella laadittava suunnitelma siitä, miten hänen tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut käytännössä toteutetaan.

Digitalisaatio, digipalvelut

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen teknologian hyödyntämistä ihmisten arjessa, palveluissa ja työ-elämässä.

Henkilökohtainen budjetti

Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka maakunta varaa asiakkaan pitkäaikaiseen tarpee-seen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimista varten. Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tar-vitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti

JHS Palveluluokitus

Julkisen hallinnon suositukset (JHS) koskevat valtion- ja kunnallishallinnon tietohallintoa. Maakun-tien palveluluokitussuositushankkeessa laaditaan maakuntien palveluluokitus, joka kuvaa maakun-tien tulevia palveluita. Palveluluokituksen tavoitteena on kuvata maakunnan palvelut julkisen hallin-non suunnittelun, arvioinnin ja vertailun tarpeisiin siten, että maakunnan tulot ja menot pystytään kokonaisuudessaan kohdentamaan yksittäiselle palvelulle. Palveluluokitus laaditaan siten, että niissä otetaan huomioon lainsäädännön asettamat tehtävät maakunnille.

Järjestämis- suunnitelma

Maakunta järjestäjänä ohjaa palvelutuotantoa (ml sote-liikelaitos). Maakunnan talousarvioproses-sissa syntyy sote-järjestäjän ja liikelaitoksen välille palvelusopimus (tulossopimus, kumppanuusso-pimus). Maakunnan sote-järjestämissuunnitelma voidaan laatia erillisenä dokumenttina tai se voi-daan sisällyttää edellä mainittuun talousarvioon/-suunnitelmaan. Järjestäjä määrittelee palveluko-konaisuudet, palveluketjut, toiminnan tavoitteet ja näiden mittarit osana maakunnan strategia-, ta-loussuunnittelu- ja sopimusohjausprosesseja. Uudenmaan järjestämisen periaatteita ja toimintata-poja kuvataan Sote-järjestäjän käytännöt -dokumentissa.

Järjestämisvastuu, järjestäjä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu tarkoittaa, että asiakkaan kotimaakunta (järjestäjä), on vastuussa siitä, että hän saa tarvitsemansa lainmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kannustimet

Maakunta voi niin halutessaan käyttää palveluntuottajien rahoittamisessa ja ohjaamisessa talou-dellisia ja muita kannustimia. Nämä voivat pitää sisällään esimerkiksi määriteltyyn laatuun tai halut-tuun toimintatapaan perustuvia korvauksia. Suoran valinnan palveluissa taloudelliset kannustimet voivat olla korkeintaan 1/3 sote-keskukselle ja korkeintaan 1/2 suunhoidon yksikölle maksettavista korvauksista.

Kapitaatiokorvaus

Kapitaatiokorvauksella eli kiinteällä korvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle ja suunhoidon yksikölle kustakin niiden asiakkaaksi listautuneesta henki-löstä. Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan ikä, sukupuoli, sosioekonomiset teki-jät ja hoidon tarve. Nämä ovat niin sanottuja kansallisia tarvetekijöitä, joilla painotetaan kustakin

4

asiakkaasta maksettavaa korvausta. Sote-keskuksen korvauksista vähintään 2/3 perustuu kapitaa-tiokorvaukseen. Suun terveydenhuollossa (hammashoidossa) kapitaatiokorvauksen osuus on vä-hintään puolet. Kapitaatiokorvauksen lisäksi sote-keskukselle ja suunhoidon yksilölle voidaan mak-saa myös muita, esim. suoritteisiin perustuvia korvauksia. Kukin maakunta päättää omalta osal-taan kapitaatiokorvauksen ja muiden korvausten tarkemman käytön.

Sote-liikelaitos Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitos on maakunnan omistama organisaatio, joka tuottaa asuk-kaille terveydenhuollon ja sosiaalihuollon, ml erikoissairaanhoidon, palvelut. Suoran valinnan sote-keskuspalvelut tulee erottaa sote-liikelaitoksesta omaksi yksikökseen kirjanpidollisesti.

Maakunnan osallisuusohjelma

Osana maakuntastrategiaa tehdään osallisuusohjelma, johon kirjataan Uudenmaan asukkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toimintakokonaisuus sekä osallisuutta edistäviä keinoja.

Maakuntastrategia Maakunnan maakuntastrategia on maakuntavaltuuston ohjausväline maakunnan johtamisessa. Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa Uudenmaan maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Ohjaus ja neuvonta

Ohjauksella ja neuvonnalla tarkoitetaan tiedon antamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja etuuksista sekä tarvittaessa ohjausta palvelutarpeen arviointiin. Ohjaus ja neuvonta on pääasi-assa lyhytkestoista ja voi pitää sisällään mm digitaalisia ratkaisuja, kuten itsearviointeja. Valinnanvapauden käyttämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa annetaan sekä maakunnan, että myös suoran valinnan palveluntuottajien toimesta siten, että ne edistävät asiakkaan edun toteutu-mista siten, että asiakas saa sosiaalihuoltolaissa ja/tai potilas- ja terveydenhuoltolaissa tarkoitetulla tavalla tarvettaan vastaavan julkisesti rahoitettavaan palveluvalikoimaan kuuluvan hoidon ja palve-lun. Ohjausta ja neuvontaa suunnataan erityisesti asiakkaille, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yh-teensovitettavia palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa.

Omavalvonta- ohjelma

Uudenmaan sote-järjestäjällä on kokonaisvastuu maakunnan omavalvonnasta. Järjestäjän on laa-dittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Omaval-vontaohjelmassa järjestäjä määrittää, miten se varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden ja yhdenvertaisuu-den palveluntuottajasta riippumatta. Maakunta valvoo omavalvontaohjelmalla sekä omaa toimin-taansa että sen järjestämisvastuun piirissä olevaa palvelutuotantoa.

Omavalvontasuun-nitelmat

Jokaisen palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään ne toimintatavat ja toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat toimintayksikkö-jään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua. Palveluntuottajan omavalvon-tasuunnitelma on ensisijaisesti palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Järjestäjä edellyttää palveluntuottajilta omavalvontasuunnitelmaa ja sitä käytetään järjestäjän omavalvonta-ohjelman laatimisessa.

Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan asukkaiden ja asiakkaiden mahdollisuuksia ja oikeuksia vaikuttaa ja osallistua maakunnan toimintaan, päätöksentekoon ja palveluiden suunnitteluun. Osallisuus voi-daan määritellä myös osallisuutena omaan elämään, yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Palvelutehtävä ja Sote-palvelutehtä-väkokonaisuus

Palvelutehtävä on JHS- palveluluokkien ryhmittely laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina, jotka perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Sote-palvelutehtäväkoko-naisuudet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutehtävien ryhmittelyä palveluiden raskauden mukaan: ennalta ehkäisevät palvelut, peruspalvelut, erityispalvelut ja vaativat palvelut.

Palvelujen integraatio

Palvelujen integraatio tarkoittaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan asiakaslähtöisiksi asia-kaslähtöisiksi, yhdenvertaisiksi, vaikuttaviksi, saavutettaviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuk-siksi. Uudenmaan sote-järjestäjä määrittää maakunnan palvelustrategiaan pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukokonaisuudet, palvelutehtävät ja palveluketjut asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi. Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluita tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuk-sien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut.

Palveluketju

Palveluketju on tietyn asiakasryhmän (kapeamman asiakassegmentin, esimerkiksi lonkkaprotee-sipotilaiden), hoitoketju huomioiden kaikki perus-, laajennetun perus-, erityis- (erikois-) ja vaativan tason julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeenmukaisesti. Palveluketjussa on kyse asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta tarpeen mukaisesta siirtymisestä palveluntuottajalta toi-selle siten, että koko palveluprosessi alusta loppuun on asiakkaan kannalta ehjä kokonaisuus. Pal-veluketjussa kukin tuottaja vastaa omasta palveluosuudestaan sekä osaltaan palveluketjun kaik-kien lenkkien yhteensovittamisesta. Palveluketjuja määritellään kullekin asiakasryhmälle, joissa on tyypillistä kahden tai useamman palveluntuottajan perättäinen tai samanaikainen käyttö.

Palvelu- kokonaisuus

Palvelukokonaisuus on samankaltaisessa elämänvaiheessa olevan asiakasryhmän ympärille koottu palvelutarpeeseen pohjautuva sosiaali-, terveys- ja muiden palveluiden kokonaisuus. Palve-lukokonaisuuksiin kuuluvat kaikki kyseisen elinkaarivaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen perus-, erityis- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut sekä yhdyspinnat mm. kunnan, kas-vupalveluiden, järjestöjen ja valtion palveluihin. Integraatio asiakasryhmätasolla toteutetaan määrittelemällä asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet ja palveluketjut. Järjestäjällä on vastuu palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelemisestä ja kuvaamisesta.

Palvelukriteeri Palvelukriteereillä tarkoitetaan Uudenmaan sote-järjestäjän asettamia kriteerejä ja ehtoja palvelun-tuottajille.

Palvelulupaus Maakunnan palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistaan, miten Uudenmaan maa-kunta toteuttaa järjestämisvastuullaan olevia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita palveluja asukkaiden tarpeet ja näkemykset huomioon ottaen.

Palveluntuottaja

Palveluntuottajalla tarkoitetaan julkista, yksityistä tai kolmannen sektorin yhteisöä, yritystä tai itse-näistä ammatinharjoittajaa, joka tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Mikäli palveluntuot-taja haluaa toimia maakunnan järjestämisvastuun piirissä, sen tulee olla maakunnan hyväksymä ja sitoutua maakunnan asettamiin ehtoihin. Maakunnan järjestämisvastuun piirissä toimivia palvelun-tuottajia ovat sote-liikelaitos, suoran valinnan palveluntuottajat (sote-keskus ja suunhoidon yk-sikkö), asiakassetelipalveluntuottajat ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajat. Lisäksi maa-kunnan järjestämisvastuun piirissä voi toimia esimerkiksi diagnostisia palveluita, kuten laboratorio- tai kuvantamispalveluja, tuottavia palveluntuottajia.

Palveluntuottajien kriteerit

Uudenmaan maakunta voi asettaa suoran valinnan palveluntuottajille sekä asiakassetelillä ja hen-kilökohtaisella budjetilla annettavan palvelun tuottajille erilaisia kriteerejä ja ehtoja, jotka näiden on täytettävä voidakseen tarjota asiakkaalle palveluja. Kriteerit voivat koskea esimerkiksi palvelujen laatua, saatavuutta sekä palvelujen yhteensovittamista. Asiakas voi tutustua verkossa maakunnan palveluntuottajiin ja näille asetettuihin ehtoihin.

Palvelustrategia

Maakunnan palvelustrategia laaditaan osana maakuntastrategiaa ja siinä ilmaistaan keskeiset ta-voitteet maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden palvelu-kokonaisuuksien osalta. Palvelustrategiassa määritellään tavoitteita operatiiviseen toimintaan. Näitä tavoitteita seurataan ja mitataan maakunnan asettamien mittareiden avulla.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointi on toimintaa, jossa sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ja asiakas (tai joissakin tapauksissa hänen laillinen edustajansa) määrittelevät yhdessä, millaisia sote-palveluja asiakas tarvitsee.

Palvelutuottaja- rekisteri

Hyväksytyistä palveluntuottajista ylläpidetään valtakunnallista rekisteriä. Lisäksi maakunnan vas-tuulla on ylläpitää luetteloa oman järjestämisvastuunsa piirissä olevista palveluntuottajista.

Palveluverkko

Palveluverkko on maakunta- ja palvelustrategian mukainen moniulotteinen rakenne, jolla maakunta tuottaa ja toteuttaa sote-palvelut. Palveluverkko koostuu lähipalveluista; digitaaliset palvelut, ko-tiin/elinpiiriin annettavat palvelut, liikkuvat palvelut ja kiinteät lähipalvelupisteet sekä maakunnalli-sesti keskitetyistä palveluista ja yhteistyöalueella/kansallisesti keskitetyistä palveluista. Palveluver-kon tarkoituksenmukainen rakenne varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuuden sekä palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden.

Potilas- ja asiakas-rekisteri

Uudenmaan maakunnan vastuulla on ylläpitää maakunnan potilas- ja asiakasrekisteriä. Asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsitte-lystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen.

Sosiaali- ja terveys-keskus, sote-keskus

Sosiaali- ja terveyskeskuksesta eli sote-keskuksesta asiakas saa perustason terveyspalveluja ja sosiaalineuvontaa. Sote-keskus on asiakkaan valinnanvapauden piirissä oleva suoran valinnan palveluntuottaja.

6

Sote-tietopaketit

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, sote-tietopaketit, antaa palvelujen järjestäjälle mahdollisuuden tarkastella maakunnan palveluja kokonaisuutena. Sote-tietopakettien kautta saa-daan luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa palveluista ohjauksen ja päätöksenteon tueksi niin maakunnallisesti kuin kansallisesti. Käytännössä tietopaketit ovat työkalu kustannusten kohdentamiseen vertailukelpoisella tavalla.

Suoran valinnan palvelut

Suoran valinnan palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia. Suoran valinnan palveluita tarjoavat sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt.

Suunhoidon yk-sikkö

Suunhoidon yksikkö tuottaa yli 18-vuotiaiden suun hoidon palveluita. Suunhoidon yksikkö on asiak-kaan valinnanvapauden piirissä oleva suoran valinnan palveluntuottaja.

Tietoallas Tietoaltaalla tarkoitetaan Uudenmaan sote-järjestäjän eri lähteistä (valtakunnalliset järjestelmät, järjestäjän omat järjestelmät, palveluntuottajat jne.) keräämää ja yhdistelemää tietoa, jota käyte-tään johtamisen välineenä.

TKI-ohjelma TKIO-toiminnan sisällöllisiä painotuksia ohjaavat maakunta- ja palvelustrategia, joiden liitteenä maakuntavaltuusto hyväksyy tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevan ohjelman (TKI-ohjelman).

TKIO-toiminta TKIO-toiminta tarkoittaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetus/koulutustoiminnon suunnittelua ja koordinointia. Järjestäjän rooli TKIO-toiminnan ohjauksessa on strateginen, koordinoiva ja uutta mahdollistava.

Tuotteistus

Tuotteistus sisältää palvelujen määrittelyä, suunnittelua, kuvaamista ja kehittämistä eli palvelutuo-tannon jäsentämistä selkeämpään muotoon. Tuotteistamisessa yksikön tuottamat yksittäiset suorit-teet jäsennetään asiakkaan saamaksi selkeäksi ja mielekkääksi palvelutuotteeksi, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Tuotteistamisen seurauksena palvelutuotteen tarjoaja kykenee kerto-maan ja ostaja ymmärtämään, mihin palvelu on tarkoitettu, mistä se koostuu ja mitä se maksaa ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin, mikä on tuotetun palvelutuotteen vaikuttavuus. Tuotteis-tamisen tavoitteena on palvelu, joka on kuvattu, tasalaatuinen, toistettava sekä jatkokehitettävissä oleva.

Valinnanvapaus Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita, mistä ja keneltä hän hankkii sosiaali- ja terveyspalveluja.

Viestintäohjelma Uudenmaan maakunnan viestinnän linjaukset, tavoitteet, toimintatavat ja vastuut määritetään vies-tintäohjelmassa.

Yhteistyöalue

Yhteistyöalue on maakuntien muodostama alue, joka on perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä, yhteistyötä ja vastuunjakoa varten. Jokaisella yhteis-työalueella sijaitsee yliopistollinen sairaala, jota ylläpitävä maakunta vastaa yhteistyöalueen hallin-noinnista.

1 Johdanto

Alue- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kriittiset menetystekijät ja siten Uudenmaan sote-val-mistelun keskeiset lähtökohdat ovat sote-järjestelmän ohjauksen parantaminen sekä järjestäjän ja tuot-tajien hallittu erottaminen ja toimiva järjestäjä-tuottaja ohjausmalli. Nykyisen ja edelleen laajenevan mo-nituottajamallin onnistunut ja kustannusvaikuttava ohjaus edellyttää järjestäjän ja tuottajan erottamista. Tarvetta järjestelmän ohjausvoiman vahvistamiselle ajavat lainsäädännöstä riippumattomat globaalit megatrendit – ikääntyminen, digitalisaatio ja kuluttajaistuminen –

jotka vaativat uuden tyyppisiä palvelutuotantotapoja ja innovaatiota julkiseen sosiaali- ja terveydenhuol-toon. Järjestäjän ja tuottajien erottamisella pyritään parempaan kokonaiskuvan hahmottamiseen, suu-rempaan liikkumavaraan ja joustavampaan palveluntuotantoon.

Maakunnan sote-järjestämistoiminto ohjaa sote-palvelujärjestelmää strategisella tasolla. Järjestämistoi-minnosta ei ole kokemusta, eikä kansainvälisiä malleja voida suoraan soveltaa, joten erityisesti alkuvai-heessa on tärkeää sopia käytännöistä ja toimintamalleista. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen alue- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä edellyttää roolien, vastuiden ja toimintamallien määrittelyä. Valmisteilla oleva järjestämisen ja tuottamisen erottaminen eroaa huomattavasti aiemmin Suomessa käytössä olleista tilaaja-tuottaja -malleista. Uudistuksesta käytetään tässä dokumentissa myös muotoa ”sote-uudistus” dokumentin fokuksen mukaisesti.

Kasvavaan ja monimuotoistuvaan palvelutarpeeseen vastaaminen käytettävissä olevilla resursseilla edellyttää vahvaa järjestäjää, joka voi aidosti ohjata tuottajia. Järjestäjä määrittää raamit ja säännöt toi-minnalle varmistaen asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Oikein organisoitu ja toimiva järjestäjä voi ohjata tuottajaverkostoa ja toimintaa kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Järjestä-jän näkökulma on asukkaissa, kun palvelutuotannon näkökulma on usein asiakkaissa ja potilaissa. Uu-dessa mallissa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon asiakkaiden palveluita ohjataan maakunnan tasolta yhden demokraattisesti valitun toimielimen (sosiaali- ja terveyslautakunta, valiokunta, tms.) kautta. Toimielimen jäsenet on tarkoituksenmukaista valita maakuntavaltuutetuista eli-men merkittävän roolin vuoksi.

Järjestäjän tekemä palvelutuotannon ohjaus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä liikelaitoksen ja muiden tuot-tajien kanssa. Tästä syystä järjestäjän ohjausmallien organisointi tulee suunnitella siten, että se tukee ja ohjaa palvelutuotantoa, mutta jättää samalla palvelutuotannolle riittävästi liikkumavaraa. Mallissa jär-jestäjä siis määrittelee tavoitteet ja reunaehdot toiminnalle, ja tuottajat voivat toimia niiden puitteissa op-timaaliseksi arvioimallaan tavalla. Onnistuakseen palvelutuotannon ohjaus edellyttää järjestäjän ja tuot-tajien, erityisesti sote-liikelaitoksen, tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä.

Järjestäjä varmistaa turvallisen siirtymän uuteen toimintamalliin ja lainsäädännön toimeenpanoon sekä esittää tarvittaessa muutoksia maakunnan konserni- ja tukipalvelujen toimintoihin asukkaiden toimivien sote-palvelujen turvaamiseksi. Sote-järjestäjä on vastuussa STM:n kanssa käytävistä neuvotteluista (”tulosneuvottelut”) sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden osalta. Järjestäjä vaikuttaa siihen, että lainsäädännön toimeenpano onnistuu maakunnassa.

Dokumentin sisältö

Sote-järjestäjän käytännöt -dokumentti on maakunnan poliittisen päätöksenteon viitoittama menettely-tapa-asiakirja. Dokumentti käsittelee erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ja Uu-denmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen mekanismeja ja prosesseja. Siinä ku-

8

vataan, kuinka maakunta- ja sote-palvelustrategia muuntuu toiminnaksi ja kuinka palvelulupaus täyte-tään. Dokumentin tavoitteena ei ole kuvata optimaalista lopputulosta, vaan toimintamalleja, joilla tavoi-teltuun tulokseen päästään.

Dokumentin päivitys tehdään aina kun järjestämistoiminnon organisointi ja/tai tuottajien ohjaus edellyt-tävät menettelytapojen muutoksia. Dokumentin hyväksyy Uudenmaan maakuntahallitus, ja siinä kuvatut menettelytavat velvoittavat sekä järjestäjää että tuottajaa.

Dokumentin perustana ovat kulloinkin voimassa olevat maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulu-paus. Menettelytavat perustuvat maakunnan toimintaa koskevaan lainsäädäntöön. Tämä dokumentti on yhteydessä myöhemmin kirjoitettavaan hallintosääntöön, joka osaltaan päivittää tätä dokumenttia. Maa-kuntavaltuusto ja maakuntahallitus hyväksyvät myös muita maakuntakonsernin ja sen toiminnan ohjaa-miseen liittyviä asiakirjoja, joista esimerkkinä voidaan mainita maakuntavaltuuston hyväksymä konser-niohje tai maakuntahallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje. Dokumentin päi-vittämisen yhteydessä otetaan huomioon kulloinkin voimassa oleva muu ohjeistus ja mahdollisissa risti-riitatilanteessa yhteen sovitetaan dokumentin sisältöä ja muita ohjeistuksia.

Tässä dokumentissa linjataan menettelyt, joiden mukaan Uudenmaan maakunnassa tehdään järjestäjä-tason päätöksiä. Dokumentissa kuvataan järjestäjän vastuut, roolit ja organisoituminen sekä miten jär-jestäjä ohjaa sote-palvelujärjestelmää strategisella tasolla. Lisäksi määritellään eri toimijoiden roolit, toi-mivaltuudet ja valta–vastuu-suhteet sekä kuvataan järjestämistoiminnon mekanismit ja toimintatavat, eli minkälaisilla toimintamalleilla toimitaan ja miten asiat ratkaistaan ja päätetään.

Dokumentti käsittelee kolmea toisiinsa linkittyvää kokonaisuutta:

Toimintaympäristö ja tavoitteet, eli missä ympäristössä ja millä ehdoin järjestäjä toimii, Järjestäjän työkalut ja ohjausmenettelyt, eli millä keinoin järjestäjä operoi, ja Sote-järjestämistoiminnon sisällöt, eli mitä järjestäjä tekee ja miten.

Näiden periaatteiden, pelisääntöjen ja päätöksentekomekanismien avulla voidaan palvelujärjestelmää ja järjestäjän roolia tarkentaa ja muokata tarvittaessa ilman, että koko järjestelmän rakennetta muute-taan. Etukäteen suunnitellut päätöksenteon toimintamallit nopeuttavat asioiden ratkaisemista erityisesti ongelmatilanteissa.

Dokumentti rakentuu siten, että kappaleessa 1 kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistoimin-non rakentamisen periaatteet ja dokumentin rooli maakunnan päätöksenteossa. Kappaleet 2, 3 ja 4 ovat kuvailevia kappaleita toimintaympäristöstä, eri toimijoiden (valtio, maakuntahallinto, maakuntakon-serni, maakunnan järjestämistoiminto, maakunnan sote-liikelaitos, muut palveluntuottajat, sote-yhteis-työalueet, kunnat, valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen) rooleista, valta–vastuu-suhteista ja ohjausmekanismeista sekä järjestäjän työkaluista. Kappaleessa 5 kuvataan ja määritellään tarkemmin sote-järjestämistoiminnon sisällöt, mekanismit ja prosessit.

Taustaa

Sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kun-nilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Maa-kunnat saavat valtiovarainministeriöltä yleiskatteisen rahoituksen, jonka turvin ne järjestävät palvelut maakunnan asukkaille. Uudistuksen myötä on tarkoituksena, että palveluja pystytään johtamaan pa-remmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille ny-kyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kas-vua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu tarkoittaa vastuuta maakunnan sosiaalihuollon ja ter-veydenhuollon tehtävistä ja palveluista sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestäjänä maakunta vastaa (Maakuntalakiluonnos 7§; Järjestämislakiluonnos 9§):

• Asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta • Lakisääteisten palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta • Palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan määrittelystä, jollei

muulla lailla toisin säädetä • Palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta • Viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä, lukuun ottamatta maakunnan

liikelaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa • Palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteen

sovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

Maakunnassa päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto ja -hallitus määrittävät toiminnan strategiset suuntaviivat maakuntastrategiassa, sote-palvelustrategiassa ja palve-lulupauksessa. Strategisella tasolla sote-palvelujärjestelmää ohjaa maakunnan järjestämistoiminto. Strategiseen palvelujärjestelmän ohjaamiseen sisältyy vastuu palveluista sekä raamien ja pelisääntöjen määrittäminen palvelutuotannolle. Operatiivinen päätöksenteko puolestaan on tuottajilla, eli ne määrittä-vät keinot palvelun tuottamiseen lainsäädännön, kansallisten kriteerien ja järjestäjän antamissa puit-teissa. Maakunnissa palveluita tuottavat maakunnan oma liikelaitos, maakunnan omistamat yhtiöt, yksi-tyiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Järjestäjällä tulee olla ”viuhkamainen” ohjaus (hybridioh-jaus); eri tuotantomuotoja ja tuottajia ohjataan samankaltaisesti, mutta eri mekanismein. Ohjauksen si-tovuus ja eri ohjausmuotojen yhdistelmä riippuu palvelun ja palvelutuotannon luonteesta. Järjestäjän ja tuottajien (erityisesti maakunnan liikelaitoksen) välisen toiminnan tulee olla saumatonta, mutta tarvitta-essa järjestäjällä täytyy olla keinot käynnistää tarkoituksenmukaiset toimet tilanteissa, joissa palvelutuo-tanto ei toteudu suunnitellusti ja sovitusti.

Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen on keskeinen osa uudistusta. Järjestämisen ja tuottamisen erottamisella tavoitellaan sote-kentän eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, tuotannon läpinäkyvyyden lisäämistä sekä kustannusten hallintaa ja laadun kehittämistä. Kilpailun lisääminen monituottajamallilla on nähty yhtenä merkittävänä keinona uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Järjestämisen ja tuot-tamisen erottaminen mahdollistaa monituottajamallin täysimääräisen hyödyntämisen. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen mahdollistaa sen, että maakunnan sote-liikelaitos saa keskittyä tuottajan roo-liin ilman (alue-)poliittista painetta. Se tuo myös paremmat kannustimet toiminnan kehittämiseen.

Sote-palvelujärjestelmän toiminnan kannalta on kriittistä, että järjestäjä oppii ja pystyy ohjaamaan tuo-tantoa asetettujen strategisten tavoitteiden mukaisesti. Järjestäjä varmistaa palveluiden tuottamisen maakunnan asukkaille aidosti tarveperusteisesti olemassa olevasta palveluiden tuotantotavasta ja markkinatilanteesta riippumatta. Järjestäjää tarvitaan myös siihen, että palvelujärjestelmää voidaan uu-distaa tarpeen mukaan kokonaisuutena. Tästä esimerkkinä ikääntyneiden palvelurakenteen muutos, joka edellyttää koko järjestelmän ohjausta sosiaalitoimesta erikoissairaanhoitoon. Jos järjestäjällä ei ole riittävää ohjausvoimaa, tästä seuraa todennäköisesti samantyyppisiä haasteita kuin tällä hetkellä esi-merkiksi sairaanhoitopiirien ja yksityisen sektorin toimijoiden ohjaamisessa; toimija/toimijat ovat joskus vahvempia kuin omistajat (tai rahoittaja), joiden pitäisi asettaa taloudelliset raamit ja suuntaviivat toimin-nalle. Heikko järjestäjä ei myöskään kykene puutteellisen tietopohjan ja toimeenpanokyvyn takia koh-dentamaan resursseja asukkaiden kannalta suurinta lisäarvoa tuottaviin (vaikuttavimpiin) palveluihin.

10

Osana maakuntauudistusta kehitetään voimaperäisesti myös digitaalisten palvelujen ja tietotuotannon infrastruktuurin ekosysteemiä. Tämä koskee sekä jo tällä hetkellä olemassa olevia palveluja1 että tule-vaisuudessa kehitettäviä digitalisaatioon liittyviä eTerveys- ja eSosiaalipalvelujen sekä eTietoinformaa-tion avauksia. Virtuaalisilla ja sähköisillä palveluilla pyritään mm. kehittämään asiakasohjausta (moni-kanavainen asiakkaaksi tulo), parantamaan hyvinvointi- ja terveysriskien tunnistamista, ennaltaehkäise-mään hyvinvointi- ja terveysongelmien kehittymistä tai pahenemista sekä tehostamaan sosiaali- ja ter-veyspalveluiden tuotantoa ja ammattilaisten työnjakoa.

1 Esim. Terveyskylä.fi, Apotti, Helsingin palvelukeskuksen digiavusteiset kotipalvelut, Biopankki

2 Uudenmaan maakunta sote-järjestäjänä

2.1 Sote-järjestämisvastuu

2.1.1 Toimijat sote-järjestelmässä

Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako keskeisten julkistoimijoiden eli kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Valtio vastaa uudessa hallinnollisessa jaossa perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioin-nista, valtakunnallisista turvallisuus- ja kv-tehtävistä. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuol-losta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Kuntien vastuulla puo-lestaan on osaaminen ja sivistys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikunta ja kulttuuri, nuoriso-toimi ja paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa muita keskeisiä toimijoita valtion, maakuntien ja kuntien ohella ovat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat, sote-yhteistyöalueet sekä valta-kunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen. Uudessa sote- ja maakuntarakenteessa eri toimijoiden väli-set vastuut sote-palvelujärjestelmän osalta jakautuvat seuraavasti:

• Valtio – regulaatio ja valtakunnallisten sote-linjausten tekeminen, laajakantoiset investoinnit, valtakunnallisen tason tietohallinnon ja ICT:n ohjaus

• Uudenmaan maakunta – järjestämis- ja rahoitusvastuu; sote-palvelujärjestelmän ohjaaminen strategisella tasolla (tavoitteiden, raamien ja pelisääntöjen asettaminen palvelutuotannolle sekä palvelutuotannon ohjaus)

• Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitos ja muut palveluntuottajat – palveluiden tuottaminen lain ja järjestäjän asettamissa puitteissa; liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelutuotannosta

• Sote-yhteistyöalueet – keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa, yhteinen kehittäminen • Kunnat – hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, paikallinen demokratia ja elinvoima • Valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen – toiminnan laillisuuden ja velvoitteiden

toteutumisen valvonta.

Uudenmaan sote-järjestäjän näkökulmasta on tärkeä ymmärtää, että maakunnan yhteistyötahot (palve-luntuottajat ja kunnat) ovat hyvin erilaisia niin tavoitteidensa kuin myös ominaisuuksiensa suhteen. Eri-laisia yhteistyökumppaneita on erotettavissa ainakin:

• Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitos • Kunnat: suuret kunnat - keskikokoiset kunnat - pienet kunnat • Yksityiset yhtiöt: suuret valtakunnalliset osakeyhtiöt - alueelliset osakeyhtiöt - pienet

ammatinharjoittajat • Kolmannen sektorin toimijat: valtakunnalliset järjestöt - alueellista palvelutoimintaa yhdessä

kuntien kanssa tuottavat järjestöt – yleishyödylliset järjestöt ja yhteisöt

Näitä yhteistyökumppaneita on arvioitava ja läpivalaistava vähintään ryhmittäin erikseen, jotta järjestä-jän määrittämät sote-palvelujärjestelmälle asettamat tavoitteet toteutuisivat mahdollisemman hyvin. Li-säksi yhteistyökumppaneiden analysointi on tehtävä, jotta järjestäjä pystyy määrittämään tehokkaim-

12

man yhteistyöstrategian ja ohjauskeinot, joilla parhaiten voidaan vaikuttaa yhteistyökumppanien toimin-taan ja päätöksiin. Suomen väestöstä kolmasosa asuu Uudellamaalla, mikä korostaa tässä onnistumi-sen tärkeyttä.

2.1.2 Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta

Uudenmaan maakunnalle kuuluvalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan vas-tuuta maakunnan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtävistä ja palveluista sekä poikkihallinnollisesta hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä yhteistyössä kuntien kanssa. Uudenmaan maa-kunta järjestäjänä vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat maakun-nan palvelulupauksen mukaisia ja vastaavat asukkaiden tarpeisiin. Järjestäjän keskeisiä tehtäviä – joita käsitellään tarkemmin tämän dokumentin kappaleessa 5 – ovat erityisesti:

(Sote-)palvelustrategian ja palvelulupauksen laatiminen osana maakuntastrategiaa Väestön hyvinvoinnin tilan ja palvelutarpeen arviointi Palveluverkon ja palvelurakenteen suunnittelu, palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittely

strategisella tasolla sekä palveluneuvonnan, -tarpeen arvioinnin ja asiakasohjauksen suuntaviivojen määrittely

Rahoituksen riittävyyden arviointi ja varmistaminen Palvelujärjestelmän ohjaus; palveluiden hankinta ja valinnanvapauden hallinnointi Palvelutuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Asukkaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen Yhteistyö yhteistyöalueella ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä TKIO-toiminnan (tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoiminnon) suunnittelu ja koordinointi Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen suunnittelu ja koordinointi Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttö, lukuun ottamatta maakunnan liikelaitokselle lailla

säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa Yhteistyöalueen lakisääteisten tehtävien hoito.

Maakunta rahoittaa vastuulleen kuuluvien tehtävien hoidon ja palvelut pääosin valtiolta saamallaan ra-hoituksella ja pieneltä osalta asiakkailta keräämillään maksutuloilla. Maakunnan rahoitusta käsitellään tarkemmin kappaleessa 5.1.4.

Uudenmaan sote-järjestäjän asiakkaita ovat maakunnan asukkaat: järjestäjän tehtävänä on edistää ja ylläpitää maakunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikut-tavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Järjestäjä vastaa myös siitä, että palvelut saadaan oikea-aikaisesti. Mikäli palvelut eivät kansalaisen näkökulmasta toimi tarkoituksenmu-kaisella tavalla, asian korjaaminen kuuluu järjestäjän velvollisuuksiin. Järjestäjä toimii ”turvaverkkona” ja on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velut. Järjestämisvastuuseen ei sisälly velvoitetta itse tuottaa laissa säädettyjä palveluja, jollei lailla erik-seen toisin säädetä.

2.2 Järjestäjän ja tuottajien roolit ja työnjako

Uudessa sote-rakenteessa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan, joten järjestäjän ja tuottajien selkeän työnjaon määrittäminen on edellytys järjestelmän toimimiselle. Järjestäjän ja tuottajan työnjako perustuu maakuntalakiin, sote-järjestämislakiin, valinnanvapauslakiin ja palvelutuottajalakiin sekä näiden nojalla

tehtyihin päätöksiin, kuten maakunnan hallintosääntöön ja hallintosäännön perusteella delegoituun toi-mivaltaan.

Järjestäjän ja tuottajan työnjaon voi tiivistää siten, että järjestäjä päättää tuotannon periaatteellisista, strategisen tason linjauksista eli vastaa kysymykseen ”mitä tuotetaan” ja tuottajalle kuuluu operatiivinen päätöksenteko tuotannosta käytännössä eli ”miten tuotetaan”. Järjestäjälle kuuluu palvelujärjestelmän strateginen ohjaus ja siihen liittyvien politiikkasuositusten valmistelu maakunnan päätöksentekoon, sekä tätä kautta asukkaiden ja asiakkaiden riittävien ja vaikuttavien palvelujen turvaaminen. Palvelun-tuottajien vastuulla on palvelujärjestelmän operatiivinen toiminta ja siihen liittyvä päätöksenteko.

Järjestäjä päättää palveluverkon periaatteista ja kriteereistä. Järjestäjä kuvaa kriteerit lähipalveluille, alueellisille palveluille ja maakuntatason palveluille eri palvelusegmenteissä sekä voi tarvittaessa mää-rittää jonkun palvelun esimerkiksi lähipalveluihin kuuluvaksi. Järjestäjä päättää myös valinnanvapauden piirissä olevista palveluista ja niiden korvaustasosta sekä asiakasohjauksen ja palveluneuvonnan peri-aatteista lainsäädännön puitteissa. Tuottaja puolestaan päättää palvelupisteiden sijainnista, niiden re-sursoinnista ja resurssien siirtämisestä palvelupisteiden välillä. Keskeisten palvelupisteiden (ts. sairaa-lat) lakkauttaminen tai tätä vastaava toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää kuitenkin hyväksyn-tää myös järjestäjältä. Tuottajalle kuuluviin operatiivisiin päätöksiin sisältyy myös oman tuotannon edel-lyttämien alihankintojen linjaaminen ja asiakasohjauksen ja palveluneuvonnan toteuttaminen.

Järjestäjällä on neljä ohjauskeinoa (vipuvartta) tuotannon ohjaukseen. Näitä ovat tieto, pehmeät ohjaus-keinot, raha ja valta (kuva 1). Tieto ohjaa asiakkaiden valintoja ja parantaa järjestäjän asemaa suh-teessa tuottajaan. Pehmeillä ohjauskeinoilla ja tiedon hyödyntämisellä pyritään vaikuttamaan tuottajan toimintaan ennen raskaampiin keinoihin siirtymistä. Rahalla voidaan vaikuttaa tuottajan kannustimiin. Valtaa ovat erilaiset ohjeet ja säännöt, jotka ohjaavat tuottajia, ja jotka mahdollistavat tuottajan hyväk-synnän poistamisen toiminnan alittaessa sovitun vähimmäistason tai kelpoisuusehdot.

Kuva 1: Järjestäjän ohjauskeinot (vipuvarret) (mukaeltu lähteestä Leskelä ym. Maakunnan ohjausmallit. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 04/2018).

14

2.2.1 Uudenmaan maakunnan ohjausmalli

Maakunnan strategiassa ja sote-palvelustrategiassa asetetaan hyvinvointi- ja terveyspoliittisia, ikä- ja palvelutarveryhmiin perustuvia sekä sote-palvelujärjestelmän ja tuotantotapojen kehittymistä linjaavia tavoitteita. Strategiset tavoitteet toimeenpannaan maakunnan omistaja-, talous-, normi-, sopimus- ja informaatio-ohjauksen keinoin palvelutuotannossa.

Uudenmaan sote-järjestäjä ohjaa palvelujärjestelmää ja palveluntuottajia siten, että maakunnan alu-eella on asukkaiden tarpeisiin vastaavaa palvelutuotantoa. Ohjauskokonaisuus kytkeytyy maakunnan päätöksiin palvelujen järjestämistavoista (palvelustrategiassa määritetty markkinoiden hyödyntäminen). Palvelujärjestelmässä on erilaisia ohjaustilanteita, kuten liikelaitoksen palvelutuotannon ohjaaminen, suoran valinnan palveluiden tuotannon ohjaaminen, asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palvelui-den tuotannon ohjaaminen sekä ostopalveluiden ohjaaminen. Nämä eri ohjaustilanteet edellyttävät eri-laisia ohjausmalleja. Järjestäjä soveltaa siis ”viuhkamaista” ohjausta; eri tuotantomuotoja ohjataan sa-mankaltaisesti, mutta eri mekanismein (kuva 2).

Kuva 2: Palvelutuotannon hallinta ja hankinta valinnanvapauden käynnistyttyä

Sote-sektorin toimintojen ohjauksessa sote-järjestäjän keskeisimpiä ohjaustapoja ovat normiohjaus, so-pimusohjaus, informaatio-ohjaus ja markkinaohjaus. Edellä mainittua neljää osa-aluetta täydentävät konsernin omistajaohjaus, talousohjaus sekä järjestäjän strateginen hankintapolitiikka (kuvattu koh-dassa 5.2.2). Taulukossa 1 on esitetty tarkemmat kuvaukset ohjaustavoista valinnanvapauspalveluiden tuottajien osalta. Liikelaitoksen ohjaus on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.2.1.

Taulukko 1: Valinnanvapauspalveluiden tuottajien keskeisimmät ohjaustavat

Omistajaohjaus

Omistajaohjaus on maakuntakonsernin omistamisen ohjauskeino, joka kohdistuu maakunnan omistamiin yhtiöihin. Sote-järjestämistoiminto on maakunnassa toimiva palvelutuotantoa määrittävä ja ohjaava toiminto, joka toimii omistajaohjauksesta eril-lään.

Talous- ja tulos-ohjaus

Valtion rahoitus maakunnille on yleiskatteellista ja tarveperustaista eli laskennallista. Vaikuttavan talouden ohjauksen edellytyksiä ovat tietojohtamisen osaaminen ja toimi-vat tietojärjestelmät organisaation kaikilla tasoilla.

Resurssit allokoidaan siten, että maakunnan sote-palvelutuotannolle asetetut tavoit-teet toteutuvat. Talousohjausprosessissa käsitellään myös valinnanvapauspalveluiden edellyttämä taloudenhallinta. Resurssien allokoinnilla varmistetaan palvelutuotannon onnistuminen. Tulosohjaus koostuu järjestäjän määrittämistä kannusteista. Tuottajille voidaan maksaa tulos- ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta.

Normiohjaus

Normiohjaus perustuu palveluntuottajalain, järjestämislain ja valinnanvapauslain sää-telyyn. Järjestäjä täydentää lakien säädöksiä lisäsäädöksillä, jotka velvoittavat kaikkia tuottajia. Näitä ovat esimerkiksi potilasturvallisuutta koskevat ehdot tai tarkemmat kri-teerit liittyen palvelujen saatavuuteen (vähimmäiskriteerit palvelujen saatavuuteen määrittyvät lakisääteisistä kriteereistä, mm. hoitotakuu). Normiohjaukseen sisältyy myös hallintosääntö, jolla määritetään järjestäjän ja liikelaitoksen vastuita (liikelaitok-sen ohjausta on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.2.1.).

Sopimusohjaus

Poliittisissa toimielimissä hyväksyttävät ehdot (hallintopäätös- ja sopimusasiakirjat) pi-detään ylätasolla. Tarkemmat palvelun kuvaukset sekä tuottajien velvoitteet ovat liit-teissä, jotta ehtojen päivittämisprosessi on mahdollisimman sujuva. Uudenmaan hallintopäätöksessä liitteineen säädetään mm. seuraavista asioista:

Minkälaisia palveluja tuotetaan, minkälaisin tuloksin ja miten tuloksia mitataan Raportoinnin sisällöt (mm. asiakkaiden määrät ja tuottajien väliset siirtymiset,

palvelujen määrä, laatuelementteinä turvallisuus, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, yhdenvertaisuus, saatavuus ja asiakaskokemukset)

Soveltuvin osin koulutukseen, opetukseen, kehittämiseen ja tutkimukseen osallistuminen

Integraatio- ja neuvontavelvoitteen toteutuminen Yhteistyö maakunnan, kuntien ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseksi Toimintavelvoitteet normaaliolojen häiriötilanteessa ja osallistuminen

varautumistoimiin.

Palveluntuottajille asetetaan velvoitteita myös mm. omavalvontaohjelmassa, maakun-nan palvelulupauksessa ja tutkimus- ja kehittämistavoitteiden pohjalta. Järjestäjän vastuulla on arvioida velvoitteiden kokonaisuutta ja varmistaa, etteivät yksittäisen tuot-tajan velvollisuudet järjestäjää kohtaan muodostu liian raskaiksi seurannan ja ohjauk-sen malleista johtuen. Velvoitteiden määrä on oltava suhteessa tuotettavan palvelun volyymiin. Maakunnan palveluntuottajille asettamia kriteereitä ja velvoitteita seurataan maakunnan toimesta osana sopimusvalvontaa sekä palveluntuottajan toimesta oma-valvonnan keinoin. Sopimusohjauksen toimivuuden edellytyksenä on sopimushallin-nan selkeä operatiivinen vastuujako.

Sopimusohjaus voidaan nähdä järjestäjän strategian ja talousarvion toimeenpanoväli-neenä, joten sopimusohjauksen ja talousohjauksen synergia on tärkeää.

Kilpailluilla markkinoilla toimivien maakunnan omien toimintojen sopimusohjaus toteu-tetaan samalla tavalla kuin yksityisten palveluntuottajien ohjaus. Tähän kuuluu saman-lainen yhteydenpito, neuvottelu- ja seurantaprosessi, raportointi sekä laatu- ja omaval-vontajärjestelmä kuin mitä vaaditaan maakunnan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

16

Informaatio- ohjaus

Uudenmaan sote-järjestäjän vastuulla on luoda kattava tietoallas, johon kerätään tie-toa useasta eri lähteestä (mm. valtakunnalliset järjestelmät, järjestäjän omat järjestel-mät, palveluntuottajat). Informaatio-ohjaus perustuu tietoaltaaseen kerättyihin ja ana-lysoituihin tietoihin, joiden avulla mm. määritetään asiakkaiden tarpeiden mukaiset palvelut, luodaan yhteensovitettuja palvelukokonaisuuksia, johdetaan vaikuttavuutta sekä seurataan ja mitataan palveluntuotantoa. Saatavilla olevan informaation esittämi-nen asiakkaille helposti ja käyttäjäystävällisesti on myös ratkaisevan tärkeää todelli-sen valinnanvapauden toteutumiseksi. Informaatio-ohjauksessa tulee yleisesti huomioida kansalliset (THL) suoriutumiskyky-mittarit: saatavuus, laatu, kustannusvaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus. Näiden kriteereiden perusteella myös valtio arvioi maakunnan järjestäjän onnistumista tehtävässään.

Markkinaohjaus

Palvelustrategia määrittelee markkinoiden hyödyntämisen laajuuden ja sisällön. Mark-kinaohjauksen avulla mahdollistuu palvelutuotannon optimointi ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen niissä palveluissa, joissa markkinat toimivat ja markkinaohjaus toteutuu.

2.2.2 Liikelaitoksen rooli

Uudenmaan maakunnan omasta sote-palvelutuotannosta vastaa pääosin maakunnan sote-liikelaitos. Liikelaitos erotetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti maakunnan muusta organisaatiosta hallintosään-nön mukaisesti. Liikelaitosta johtaa toimitusjohtaja sekä johtokunta, jolla tulee olla kilpailukykyisen pal-velutoiminnan johtamisen edellyttämä asiantuntemus. Maakuntavaltuusto vahvistaa ennen johtokunnan vaalia johtokunnan jäsenille asetettavat osaamisvaatimukset.

Maakunnan sote-liikelaitos tuottaa merkittävimmän osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Se on samalla palvelutoimintaa harjoittava että viranomaisorganisaatio.

Liikelaitoksen tarjoamia palveluita tulevat olemaan sosiaalihuollon palvelut kuten lastensuojelu, perhe-keskusten palvelut, kotihoito, asumispalvelut sekä erikoissairaanhoito, kuntoutus ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Toiminnan käynnistyessä sosiaali- ja terveyskeskukset eli sote-keskustoiminta tulee olemaan osa liikelaitoksen toimintaa. Sote-keskuksesta asiakas saa peruspalveluina terveyden- ja sai-raanhoitoa sekä sosiaalineuvontaa. Lisäksi maakunnan liikelaitoksella tulee olemaan omia suunhoidon yksiköitä eli hammashoitoloita. Maakunnan sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden kirjanpito pitää eriyttää liikelaitoksesta suoran valinnan valinnanvapauden käynnistyessä. Tällöin sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt voidaan yhtiöittää, jolloin ne ovat itsenäisiä maakunnan konsernin tytäryhtiöitä, tai niistä voidaan tehdä omat liikelaitoksensa.

Liikelaitos vastaa tuottamiensa palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä. Liikelaitos vas-taa sosiaalihuoltolain mukaisesta palvelutarpeen arvioinnista, asiakasohjauksesta ja asiakassuunnitel-man mukaisesta päätöksenteosta. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin myöntämispäätökset kul-kevat liikelaitoksen kautta. Maakunnan budjetin ja palvelujärjestelmän toimivuuden näkökulmasta liike-laitoksen ohjausmallin toimivuus on tärkeä. Liikelaitos saa lähes koko rahoituksensa maakunnan avus-tuksena. Vaikka liikelaitoksen budjetointiprosessi on oma kokonaisuutensa, budjetti on täysin riippuvai-nen maakunnan talousarviosta. Maakunnan on kyettävä ohjaamaan liikelaitoksen taloutta ja toimintaa onnistuneesti. Uudenmaan maakunnassa sote-liikelaitoksen budjetti tulee aloitusvuonna olemaan noin 5 mrd euroa (sis. asiakasmaksutulot). Talousohjauksen rooli on siis erittäin keskeinen. Uudenmaan lii-kelaitoksen ohjausta käsitellään tarkemmin luvussa 5.2.1.

2.2.3 Yksityisten ja julkisten tuottajien rooli

Valinnanvapauden piirissä olevia julkisesti rahoitettuja palveluita (suora valinta, asiakasseteli, henkilö-kohtainen budjetti) voi jatkossa tuottaa kuka tahansa Uudenmaan sote-järjestäjän asettamat kriteerit täyttävä tuottaja. Tuottajina toimivat maakunnan liikelaitos, mahdolliset maakunnan omistamat yhtiöt, yksityiset sekä kolmannen sektorin toimijat.

Vaikka liikelaitos kattaakin merkittävän osan maakunnan budjetista, asiakasvirtojen ja palveluiden saa-vutettavuuden sekä asukkaiden tyytyväisyyden näkökulmasta suoran valinnan palvelut ovat keskeisiä; ne toimivat monissa tapauksissa ensimmäisinä kontaktipisteinä palvelujärjestelmään. Suoran valinnan piiriin kuuluvat sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden tuottamat palvelut, käytännössä perustason terveyspalveluiden avopalvelut sekä sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus (hallituksen esitys valinnanva-pauslaiksi 8.3.2018). Tuottajaksi voivat ilmoittautua kaikki toimijat, jotka täyttävät ehdot ja ovat rekiste-röityneitä. Asukkaat listautuvat haluamalleen tuottajalle, ja raha seuraa potilasta.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti edellyttävät Uudenmaan maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakassetelin piirissä ovat laissa säädetyt ja maakunnan määrittämät yksit-täiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Otettuaan asiakassetelin vastaan asiakas valitsee palveluntuottajan maakunnan hyväksymien yksityisten palveluntuottajien ja mahdollisesti Uudenmaan maakunnan yhtiöi-tetyn asiakassetelitoimijan joukosta. Henkilökohtaisella budjetilla maksetaan muita kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja sillä tarkoitetaan asiakkaan palvelutar-peen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella laskettavaa ja asiakkaalle myönnettävää maksu-sitoumusta. Maakunnan vastuulla on kriteerien ja ehtojen asettaminen ja sopimusten laatiminen henki-lökohtaisen budjetin palveluiden tuottajien kanssa.

Järjestäjän ja tuottajan välinen tiedonkulku

Järjestäjällä on oltava käytettävissään kaikki sen tarvitsema tieto tuottajilta, millä turvataan järjestäjän ohjaus, palvelutuotannon tavoitteiden mukainen toteutuminen ja asiakaslähtöisyys. Järjestäjälle ja tuot-tajille luodaan yhteiset tiedon vaihdon foorumit (säännöllinen yhteydenpito/tapaamiset, työtilat) ja riittä-vän nopeat yhteydenpitokanavat.

Tuottajan viestintään liittyviä velvoitteita:

Markkinoinnin ohjeistuksia ovat mm. Kuluttajaviraston ohjeistus ja kansainvälisen kauppakamarin (ICC) yleiset markkinointisäännöt. Kaikessa markkinoinnissa täytyisi käydä ilmi, kenen lukuun sitä tehdään. Terveyspalvelujen markkinointia käsittelevää erityissääntelyä ei nykyisellään ole ja markkinointiin sovelletaan kuluttajamarkkinoinnin yleissääntelyä sekä esimerkiksi Lääkäriliiton ohjeita.

Hallintopäätös, sopimuspohjat (STM) Tiedontuottamisvelvollisuus (kriteerit palveluntuottajille) Suomi.fi -palvelutietovaranto (PTV) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Valmius- ja kriisiviestintä Verkkopalvelujen saavutettavuus Mahdollisuus käyttää maakunnan auktorisointia (pohdittava muodot) Valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut ja korvausten maksatus (Kela)

18

2.3 Ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen

Uudenmaan strateginen tavoite

Uusimaa on Suomen suurin kaksikielinen maakunta. Maakunnan 26 kunnasta 15 on kaksikielisiä. Raa-seporissa ja Inkoossa enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä. Koko maakunnassa asuu noin 135 000 ruotsinkielisiksi rekisteröityä henkilöä. Uudenmaan strateginen tavoite on varmistaa laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen tarjoaminen yhdenvertaisesti molemmille kotimaisille kieliryhmille. Taustaa ruotsinkielisten palveluiden järjestämiseksi on dokumentin liitteenä.

Lainsäädäntö oikeudesta palveluun kansalliskielillä

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä esitetyn lakiehdotuksen 6 §:n mukaan kaksikielisessä maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi. Jos julkinen hallintotehtävä annetaan yksityiselle toimijalle hoidettavaksi, viranomaisen tulee kielilain 25 §:n mukaan varmistaa, että tehtävä hoidetaan samoin kuin jos viranomainen itse vastaisi tehtävästä.

Kielilain mukaan viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksityishenki-lön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suo-meksi ja ruotsiksi. Viranomaisen tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä.

Tavoitteita ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi Uudenmaan maakunnassa sote-järjestäjän toimintana ovat:

Sote-järjestämistoiminnon yhteydessä toimii ruotsinkielisten sote-palvelujen järjestämis- ja ke-hittämisyksikkö. Yksikön tehtävänä on ruotsinkielisen palvelutoiminnan kehittäminen ja seuranta sekä valmistelutehtävät kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.

Palvelustrategiassa ja palvelulupauksessa huomioidaan ruotsinkielisen väestön sosiaali- ja ter-veyspalvelujen palveluketjujen suunnittelu sekä palvelujen ja toimintojen jatkuva kehittäminen. Kaksikielisyys huomioidaan maakunnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä ja HR-palve-luissa. Luodaan Uudenmaan maakunnalle kaksi- (tai kolme-) kielinen brändi.

Ruotsinkielinen potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta

Palveluntuottajien kanssa solmittavien hankintasopimusten kielelliset vaatimukset

Valinnanvapauteen liittyvissä sopimusmenettelyissä yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien kanssa varmistetaan, että palveluja tarjotaan sekä suomeksi että ruotsiksi suoran valinnan palveluissa. Muissa valinnanvapauden palveluissa (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti) huolehditaan, että ruotsinkieli-siä palveluja on tarjolla niitä tarvitseville.

Ylimaakunnallisessa yhteistyössä toteutetut ruotsinkieliset erikoistason palvelut

Uudellamaalla on päävastuu koko maan ruotsinkielisestä sosiaali- ja terveyshuollon kehitys-työstä. Tähän liittyen muiden kaksikielisten maakuntien kanssa solmitaan sopimus (nykyisin Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC).

Eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ruotsinkielinen väestöpohja on verrattain pieni samalla kun palvelujen laatu on erittäin riippuvainen kommunikaatiosta asiakkaan omalla kielellä. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat psykiatriset palvelut, lastensuojelun

Lainsäädäntö

Perustuslaki 17§, 122§; Kielilaki 423/2003, 25§;

Maakuntalaki 27§; Sote-järjestämislaki 6§

sijaishuolto, tietyt vammaispalvelut ja erikoisgeriatria. Näiden palvelujen osalta maakuntien välistä yhteistyötä tulee edistää.

20

3 Uudenmaan maakuntaorganisaatio

Uudenmaan maakuntakonsernin palvelujen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä perustuu maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisten linjausten perusteella palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottavaan toimintatapaan. Soten järjestämistoiminto on yksi keskeinen osa maakunnan viranomaisorganisaatiota. Viranomaistehtäväkenttä on laaja, mikä edellyttää hyvin organisoitua ja substanssin osaavaa henkilös-töä, laajaa strategista osaamista, vahvaa talous- ja budjettisidonnaisuuksien ymmärtämistä, ymmär-rystä markkinamekanismeista ja erilaisista ohjausmalleista sekä vahvaa hankinta-, kilpailutus- ja liiketoi-mintaosaamista (kuva 3).

Kuva 3: Maakuntakonserni ja ohjausjärjestelmän kokonaisuus (alustava)

Sote-järjestämistoimintoa on Uudenmaan maakunnan esivalmisteluvaiheessa valmisteltu strategisten asiantuntijavastuiden pohjalta. Näitä ovat mm. viranomaistoiminta, tuottajien ohjaus sisältäen mm. sopi-musohjauksen ja suoran valinnan ohjauksen, palveluintegraatio, palvelustrategia, osallisuus ja hyvin-voinnin ja terveyden edistäminen. Strategiset asiantuntijavastuut huomioiva organisoitumismalli on pe-rusteltu myös jatkossa, sillä järjestämistehtävässä onnistuminen edellyttää järjestäjältä erilaisia osaami-sia, jotta järjestäjä pystyy arvioimaan asukkaiden palvelutarpeen, järjestämään tämän pohjalta yhden-vertaiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä seuraamaan ja ohjaamaan vastuullaan olevien palvelui-den kokonaisuutta (kuva 4). Strategisissa asiantuntijatehtävissä korostuu myös tietojohtamisen rooli sekä toimintaympäristön muutosten aktiivinen ennakointi.

Strategisten asiantuntijatehtävien rinnalla sote-järjestäjä organisoituu palvelukokonaisuuksien ja integ-raation järjestämisen kokonaisuuteen, jossa johdetaan eri asiakasryhmien tarvitsemien palvelujen oh-jaamista ja tilaamista. Perus-, erityis- ja vaativan tason palvelut sisältyvät kuhunkin elinkaaren mukai-sesti määritettyyn palvelukokonaisuuteen.

Järjestäjätoiminnon tarvitsemat yhteiset palvelut, kuten hallinnolliset palvelut, kehittäminen sekä yhteis-työtä ja kumppanuuksia edellyttävät toiminnot, organisoidaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmu-kaiseksi.

Järjestäjän johtamisjärjestelmä ja organisaatiomalli viimeistellään ja siitä päätetään, kun lainsäädäntö ja päätöksenteon rakenteet on hyväksytty.

Kuva 4: Sote-järjestäjän organisaatio

22

4 Järjestäjän tietojohtaminen ja -ohjaaminen

4.1 Määritelmät

Tietojohtaminen on laaja tiedon prosessoinnin kokonaisuus, joka pitää sisällään ainakin

Tiedolla johtamisen, jossa pyritään analysoidun tiedon avulla tapahtuvaa päätöksentekoon. Jär-jestäjän näkökulmasta tiedolla johtaminen näyttäytyy erityisesti tiedolla ohjaamisen (tieto-ohjaa-minen) prosessina maakunnan lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi.

Tiedon johtamisen, jossa tiedonhallinnalla, tietovirtoja ohjaamalla ja tiedon laatua tarkkailemalla ylläpidetään ja kehitetään tiedon hyödyntämisen edellytyksiä

Tiedon hallinnan, jolla edistetään tietojen saatavuutta, löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä eri tarkoituksiin tiedon elinkaaren ajan

Tietoprosessin, jossa tuotetaan, käsitellään ja jaetaan tietoa yllä kuvattujen vaiheiden mahdollis-tamiseksi (lähde: Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu, 2018)

Tietomalli on jäsennetty ja tavoitteellinen viitekehys tiedon prosessoinnille, joka mahdollistaa toiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja seuraamisen.

4.2 Järjestäjän tietomallin kehittäminen

Sote järjestäjän tietomalli pohjautuu maakunnan lakisääteisiin tehtäviin asukkaan oikeuksien takaa-miseksi ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamiseksi. Maakunnan tulee saada tuotannon ohjauksen ja valvonnan pohjaksi systemaattista ja luotettavaa tietoa palvelutarpeesta, palveluiden määrästä, tuot-tamistavasta sekä laadusta sisältäen yhdenvertaisen saatavuuden, vaikuttavuuden, turvallisuuden, te-hokkuuden ja asiakaskokemuksen. Tällä tiedolla pyritään mm. palveluiden yhdenvertaisuuden ja saata-vuuden parantamiseen, asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseen, palveluintegraation paran-tamiseen, asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen, kustannusten hillintään ja rahoituk-sen riittävyyden takaamiseen.

Sote järjestämisen tietomalliprojektissa tietojohtaminen määritellään tapahtuvaksi kolmella tasolla: (1) keskitetty kansallinen kehittäminen, (2) maakuntien keskinäinen yhteiskehittäminen (esim. yhteistyöalu-eittain ja (3) maakuntatason kehittäminen. Järjestäjän tietomallia on valmisteltu ja kuvattu keväällä 2018 valtakunnallisessa Sote järjestäjän tietomallihankkeessa (https://www.innokyla.fi/web/ty-otila6802228/materiaalit). Vireillä olevassa Maakuntien tietojohtamisen ratkaisukokonaisuus –hank-keessa pyritään toteuttamaan maakuntien yhteinen tietoallas- ja varastojärjestelmät analytiikan, rapor-toinnin ja keinoälyn kokonaisuuksineen järjestäjän ja muiden toimijoiden päätösten tueksi. Yhteisen val-takunnallisen ratkaisun saaminen vie aikaa ja näin ollen maakuntien kannattaa tämän rinnalla kehittää omaa tietojohtamisen ratkaisuaan.

4.3 Uudenmaan maakunnan tietojohtamisen ja –ohjaamisen suuntaviivat

4.3.1 Järjestäjän tieto-ohjaamisen vaiheistaminen

Uudenmaan maakunnan tietoperustan tulee olla yhtenäinen ja vertailukelpoinen sekä kansallisella ta-solla että maakunnissa ja palveluntuottajien välillä. Selvitäkseen mittavista tietotuotannon ja tiedolla joh-tamisen haasteista, aloittava maakunta tarvitsee järjestäjän tietomallin konkretisoimisen ja toiminnallis-tamisen. Järjestäjän tietojohtamisen ja -ohjaamisen prosessia voidaan kuvata jatkuvasti kehittyvänä toi-mintasyklinä, jonka päävaiheet on esitetty kuvassa 5.

Kuva 5. Järjestäjän tieto-ohjaamisen sykli.

Syklin suunta on myötäpäivään ja edelliset vaiheet tukevat ja mahdollistavat seuraavien vaiheiden to-teutumista. Järjestäjän toiminnan alkaessa sykli on syytä aloittaa palvelutarpeiden ja asiakassegment-tien määrittelystä (kehän ulommat numerot). Järjestäjän tietotuotantoprosessin kehittyessä syklin aloi-tuspiste siirtyy kohti palveluiden vaikuttavuutta ja väestötason hyvinvointi-indikaattoreita (kehän sisem-mät numerot). Käytännössä järjestäjä kehittää syklien osavaiheita rinnakkain ja priorisoi järjestämistoi-minnan aloittamisen kannalta kriittisimmät tietosyklin vaiheet. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu tietosyk-lin eri vaiheet:

1. Järjestäjä tarvitsee säännölliset raportit asiakaskokemuksesta ja -palautteesta pystyäkseen ar-vioimaan ja kehittämään palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

24

2. Järjestäjä arvioi palvelutarvetta mm. uusien asiakkuuksien ja palveluiden käytön perusteella. Tämän lisäksi järjestäjä arvioi potentiaalisia palvelutarpeita väestön hyvinvointi-indikaattoreiden ja riskianalyysien perusteella.

3. Riski-indikaattoreiden, palvelutarpeen, palvelujen käytön ja vaikuttavuustiedon perusteella voi-daan määritellä ennustemalleja palveluiden käytöstä ja niiden perusteella datapohjaisia ohjaus-kriteereitä eri palveluille.

4. Järjestäjä tekee datapohjaiset tunnistekriteerit eri asiakassegmenteille (mm. paljon palveluita tarvitseville asiakkaille) sekä erityisryhmille, jotta heidän kokonaispalvelukäyttöään voidaan seu-rata ja ohjata.

5. Asiakas tarvitsee luotettavaa vertailutietoa suoran valinnan palvelutoiminnan (ja myös muiden palvelun tuottajien) valitsemiseksi.

6. Järjestäjän tulee varmistaa palvelutarpeita vastaavat yhteismitalliset palveluluokat ja tuotteet hyödyntäen JHS-luokitusta sekä kansallisia koodistoja. Tuotteiden tulee olla identifioitavissa ja johdettavissa yksilötason palvelutapahtumista tuotteisiin ja tuoteryhmiin ja edelleen JHS-luok-kiin. Järjestäjän tulee ohjeistaa palvelun tuottajia esim. sopimus- ja informaatio-ohjauksen kautta tuotteistuksen ja laadun seurannan mahdollistavasta kirjaamisesta.

7. Järjestäjällä tulee olla tiedot palveluntuottajien henkilöstöresursseista, osaamisesta ja henkilös-tökokemuksesta sekä yksittäisten palvelutapahtumien toteuttajien ammattiryhmistä ja mahdolli-sista palveluun liittyvistä osaamisvaatimuksista.

8. Palveluiden kustannukset tulee kohdistaa mahdollisimman alas palvelutapahtumatasolle, jotta päästään kiinni eri asiakassegmenttien ja –ryhmien todellisiin palvelukustannuksiin ja ennustei-siin heidän palveluiden käytöstä.

9. Järjestäjän tulee tunnistaa palveluiden käyttö palvelukokonaisuuksittain ja palveluketjuittain, jotta voidaan luoda seurattavia mittareita palveluintegraation toteutumiselle ja ohjata palvelutuo-tantoa kohti parempaa palveluintegraatiota. Tähän tehtävään järjestäjä tarvitsee myös tietoa palveluprosessin odotus-, viive- ja läpimenoajoista.

10. Järjestäjä laskee toteutuneiden palveluiden tuottavuus ja tehokkuusanalyysejä huomioiden mm. palvelurakenteen (ennaltaehkäisevät, perus, erityis- ja vaativien palveluiden suhteelliset osuu-det), palvelukanavat (digi-, ohjaus-, avo-, laitos- ja päivystyspalvelut), sekä palvelukokonaisuu-det ja –ketjut ja toteuttajat (ammattiryhmät ja osaaminen).

11. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus: järjestäjä analysoi eri palveluiden ja palveluntuottajien odotusajat ja hoidon keskeytysprosentit. Järjestäjä tekee alueellista vertailua Uudellamaalla (kaupunkien eri osat, kunnat) palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

12. Järjestäjä seuraa palveluiden (potilas)turvallisuutta ja siinä erityisesti riskien arviointia, enna-kointia ja hallintaa. Palveluiden turvallisuuteen kuuluvat myös hoidon oikea-aikaisuus, osaami-nen, palveluiden sujuvuus ja vaikuttavuus sekä henkilöstön määrän mitoitus. Järjestäjä seuraa myös valituksia ja asiakaspalautetta asiakasturvallisuuteen liittyen.

13. Järjestäjä rakentaa vaikuttavuusmittareita eri palveluille ja muutoksia väestön hyvinvointi-indi-kaattoreissa sekä määrittelee kannustimia vaikuttavien palveluiden kehittämiseksi ja tuotta-miseksi. Järjestäjä pyrkii muodostamaan kustannusvaikuttavuustietoa.

14. Järjestäjä tukee omalla datatuotannollaan mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen, palvelui-den kehittämiseen ja uusiin innovaatioihin hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä terveysongelmien ja sairauksien vähentämiseksi.

15. Järjestäjä rakentaa myös data-analyyseihin perustuen palvelustrategiset tavoitteet ja konkretisoi niille datapohjaiset mittarit. Järjestäjä arvioi palvelulupauksen toteutumista datapohjaisilla mitta-reilla.

16. Järjestäjä kehittää datapohjan ja mittariston omavalvonnan toteuttamiseksi ja ohjaamiseksi. Jär-jestäjä tulee esimerkiksi edellyttämään palveluntuottajilta omavalvontasuunnitelman toteuttami-sen säännöllistä itsearviointia, jolloin omavalvontasuunnitelmasta muodostuu asiakas- ja poti-lasturvallisuuden varmistamisen lisäksi myös keskeinen laadunhallinnan ja kehittämisen työ-kalu.

17. Valtakunnallisen ohjauksen tueksi tarvitaan ainakin seuraavat tiedot johdettuna Uudenmaan omasta palvelutoiminnasta sekä THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen keräämistä kansallisista tie-doista

kansalliset arviointitiedot

kansalliset tavoite- ja ohjaustiedot

Uudenmaan toimintaympäristöä kuvaavat tiedot

Uudenmaan tuloksellista palvelutoimintaa kuvaavat indikaattori- ja mittaritiedot

kokonaisnäkymä maakuntalaisten tilasta

4.3.2 Järjestäjän tietotuotannon tekninen rakentaminen

Järjestäjä suunnittelee edellä kuvatuille vaiheille teknologiset ratkaisut: mistä, miten ja kuinka ajantasai-sena tiedot kerätään. Tähän liittyvät seuraavat kysymykset: (1) miten tiedot kerätään tuottajilta, (2) kuinka ajantasaisesti tiedot kerätään tuottajilta ja muista ulkoisista tietolähteistä, (3) miten tiedot varas-toidaan ja (4) miten tietoa jalostetaan hyödynnettävään muotoon (mm. järjestäjän dashboard). Tämä vaatii keskeisten tietojärjestelmäryhmien ja niiden kyvykkyyksien tunnistaminen tietotuotannon suhteen. Tämä myös vaatii eri toimijoiden roolien sopimisen tietotuotannossa ja -järjestelmissä (THL, Tilastokes-kus, Kela, Valvira, maakunnat, palvelutuottajat ja järjestelmätoimittajat. Tietotuotannon tulee edetä sau-mattomasti ja loogisesti (pseudonymisoidulta) hetu-tasolta ylätasolle ja takaisin. Tietotuotannon tulee olla avointa ja mahdollistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Alla on esitetty maakunnan tietoarkki-tehtuurin perusrakenne.

Kuva 6: Maakunnan tietoarkkitehtuuri

26

4.4 Järjestäjän tietojohtamisen kehittämisvaiheet

4.4.1 Käynnistämisen valmistelu

Järjestäjän tietotarve on valtava ja toiminnan käynnistämiseksi on turvattava kriittisimmät tiedot. Uudel-lamaalla on haasteina mm. kerätä maakunnalle siirtyvien toimintojen talous ja toimintatiedot kootusti, mm. kustannustiedot, palvelutuotteet ja -rakenne, henkilöresurssit jne. Haasteena on myös tiedon sir-paleisuus eri tietojärjestelmistä johtuen sekä terveys- ja sosiaalipalvelutiedon yhdistämisen vaikeudet johtuen lainsäädännöstä. Käynnistämisen valmistelussa on keskeistä:

1. Konkretisoida järjestäjän tietomalli. Tähän kuuluu järjestäjän tietotarpeiden systemaattinen kar-toittaminen sekä käytettävissä olevan valtakunnallisen mittariston haltuunotto ja täydentäminen maakunnan omilla mittareilla, jotka kootaan ja yhdenmukaistetaan. Tähän kuuluu myös järjestä-jän yhteisen tietojohtamisverkoston muodostaminen ja työnjaot.

2. Osallistua aktiivisesti valtakunnalliseen tietoratkaisuhankkeeseen sekä muodostaa tietojohtami-sen kumppanuusverkosto tietotuotannon valtakunnallisten toimijoiden (THL, Kela, VM/STM, Sotedigi ja Vimana, tilastokeskus, verottaja ym.) sekä muiden maakuntien kanssa. Uudenmaan maakunnan keskeinen järjestelmätoimittajakumppani on Apotti.

3. Pilotoida järjestäjän tietotuotantomallia Uudenmaan maakunnan datatuotannon pohjalta data-tuotannon kehittämiseksi ja sen puutteiden kartoittamiseksi ja korjaamiseksi.

4.4.2 Käynnistysvaihe

Uudenmaan maakunnan käynnistysvaiheessa keskeistä on rahoitus- ja palvelukyvyn turvaaminen. Uu-simaa voi vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen tuottamalla palvelut taloudellisesti ja allokoimalla resurssit tehokkaasti. Uudenmaan tietotuotannon tulee kyetä tuottamaan järjestämistoiminnon tietotarpeita var-ten erityisesti talous- ja taloudellisuustietoa (suunniteltu, toteuma, ennuste), tuottavuustietoa ja palvelu-kykytietoa (= saatavuustietoa).

4.4.3 Toiminnan vakiintunut vaihe

Vakiintuneessa vaiheessa toiminnan keskeisenä tavoitteena on kestävä talous ja palveluiden saata-vuus sekä palvelutarpeen kasvun hillintä tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä. Järjestä-jän tieto-ohjauksen vaiheet on välineellistetty ja saadaan riittävän ajantasaista ja luotettavaa dataa syk-lin jokaisesta vaiheesta. Keskeisenä tavoitteena on (1) entistä tarkempi palvelutarpeiden ja riskiryhmien tuntemus asiakastiedon kehittyessä ja asiakkaan osallistuessa aktiivisesti oman terveys- ja hyvinvointi-tiedon tuottamiseen, (2) palveluiden vaikuttavuuden selittäminen ja ennustemallit sekä (3) tuottavuuste-kijöiden selittäminen ja ennustemallit. Tieteellinen tutkimus sekä palveluiden systemaattinen kehittämis-toiminta hyödyntävät tietotuotantoa ja tuottavat hyvinvointi-innovaatioita. Digitaaliset palvelut monipuo-listuvat ja tuottavat omalta osaltaan vaikuttavuus- ja ohjaustietoa. Tietotuotanto on pitkälti yhtenäistä, avointa, automatisoitunutta ja ajantasaista. Järjestäjä perustaa ohjaustoimintonsa kehittyneeseen tieto-tuotantoon.

4.5 Tuotteistus

Sote-uudistuksen kansallisiin tavoitteisiin kuuluvat mm. palvelujen entistä parempi yhteensovittaminen, sähköisten palvelujen tuottaminen, valinnanvapauden lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitsemi-nen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että palvelutuotantoon liittyvä tieto on jäsenneltyä, yhdenmukaista sekä kuvattu riittävällä tasalla. Avaintyökaluksi ja sote-uudistuksen mahdollistajaksi muodostuu laadukas sote-palvelujen tuotteistus, jonka avulla voidaan varmistaa monien eri sidosryh-mien tarpeiden täyttyminen.

Uudenmaan sote-palvelujen tuotteistuksen tavoitteena on määritellä sote-palvelujen tuotteistus maa-kunnan järjestämistoimintojen tarpeisiin sekä liikelaitoksen tuotannonohjaukseen. Tuotteistus on yksi osa maakunnan sote-palvelujen tietotuotantoa ja sen tarkoituksena on kartoittaa ja kuvata Uudenmaan sote–palvelujen kokonaisuus sekä kunkin palvelun sisältö. Tuotteistuksen ansiosta järjestäjä, tuottaja sekä asiakas ymmärtävät, mistä yksittäinen palvelu koostuu. Uudenmaan sote-palvelujen tuotteistuk-sessa määritellään maakunnan omat sote-palvelujen tuotehierarkiat sekä tuotehierarkioiden muodosta-misen logiikat, tuotteiden kuvaukset sekä suoritteiden kirjaamisen ja kustannuslaskennan kohdentami-sen periaatteet. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan sovittujen pelisääntöjen mukaisesti palvelujen yh-denmukaisen tuotteistuksen käyttöönotto.

28

Kuva 7. Sote-palvelujen ohjauksen ja seurannan kokonaisuus karkeasti kuvattuna

Onnistuneessa tuotteistuksessa otetaan huomioon Uudenmaan tiedontuotannon, talouden suunnittelun ja seurannan sekä palvelutoiminnan ohjauksen ja seurannan näkökulmat (kuva 7). Tuotteistamisessa yksikön tuottamat yksittäiset suoritteet jäsennetään asiakkaan saamaksi selkeäksi ja mielekkääksi tuot-teeksi tai tuotteiksi, eli palveluksi, jonka sisältö ja käyttötarkoitus on määritelty. Sen seurauksena palve-lun tarjoaja kykenee kertomaan ja ostaja ymmärtämään, mihin palvelu on tarkoitettu, mistä se koostuu ja mitä se maksaa. Tuoterakenteen skaalautuvuus mahdollistaa tiedon hyötykäytön eri ohjauksen ta-soilla ja porautumisen yleisestä summatason tiedosta aina asiakaskohtaiseen tietoon.

Sote-palveluiden luokitteluun on olemassa erilaisia menetelmiä joita eri tahot käyttävät eri tarkoituksiin. Kansallisesti sote-palvelut on pyritty luokittelemaan kansallisen vertailukelpoisuuden lisäämiseksi. THL ylläpitää useita eri luokituksia sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja toimintakyvyn luokituksen tarpeisiin. Uudenmaan maakunnan nykyisissä organisaatioissa erikoissairaanhoidon palvelut HUS:ssa on luokiteltu hyödyntäen NordDRG:tä. Se on erikoissairaanhoidon potilasluokittelujärjestelmä, joka tuot-taa tietoa toiminnan ja talouden suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan. Vastaavaa laajuutta muiden sote-palveluiden tuotteistuksen osalta ei vielä ole. DRG:tä voidaan myös hyödyntää peruster-veydenhuollossa pDRG:n kautta, joka on Suomessa kehitetty perusterveydenhuollon ja alueelliset pal-velut yhdistävä potilasluokittelujärjestelmä.

Tuotteistuksen tavoitteet

Järjestäjälle tuotteistus on ohjausmekanismi, jonka avulla se pystyy mittaamaan palvelukokonaisuuksia, seuraamaan palveluketjuja ja asiakkuuksia sekä ohjaamaan palvelutuotantoa. Lisäksi järjestäjän näkö-kulmasta on tärkeää pystyä ohjaamaan sote-palvelujen integraatiota ja vaikutuksia asiakassegmenteit-täin. Järjestäjän tavoitteena on pystyä varmistamaan, että asiakkaat saavat oikeita palveluita, ja että resurssit käytetään arvoa tuottaviin palveluihin. Tuotteistusta tarvitaan järjestäjän ja tuottajien välille, jotta sekä järjestäjä että tuottajat pystyvät seuraamaan palvelutuotantoa samoilla periaatteilla. Tuote-hierarkiaa rakennettaessa tulee huomioida asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttö palve-lujen järjestämisessä sekä tuotteistuksen tuki niiden hinnoittelemiseksi. Tuottajilla on tarve tarkkaan toi-minnan seurantaan ja ohjaukseen. Sote-uudistuksen valinnanvapauden mekanismit vaikuttavat myös omalta osaltaan tuotteistustarpeisiin.

Ensi vaiheessa tuotteistus luo rakenteellisen pohjan sote-palvelujen ymmärtämiseen suoritteiden ja eu-rojen kautta. Tuotteistus palvelee sekä järjestäjää että liikelaitosta yhdenmukaistaen sote-palvelujen teknisen tarkastelun. Tuotteistuksen lisäksi järjestäjällä ja liikelaitoksella on useita laajempia ohjauk-seen ja seurantaan liittyviä tarpeita, joiden tavoitteet ja tiedontuotanto täytyy suunnitella ja määritellä. Järjestäjän laajempiin tietotarpeisiin ja tavoitteisiin kytkeytyy tiiviisti myös talouden suunnittelu sekä tie-totekniset ratkaisut (kuva 8).

Pitkälle kehittyneissä järjestelmissä tuotteistuksella pyritään kannustamaan terveyshyödyn tai hyvin-voinnin lisääntymiseen tuotetun palvelun seurauksena. Tulevaisuudessa järjestäjän toiminnan ohjauk-sessa pyritään hyödyntämään arvoperusteista tuotteistamista, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen jär-jestämisen ja tuottamisen tuloksia arvioidaan ja vertaillaan niiden tuottamien terveyshyötyjen ja toimin-nan vaikuttavuuden kautta. Arvoperusteinen tuotteistus perustuu asiakkaalle arvoa tuottavien palvelu-jen mittaamiseen suhteessa käytettyihin resursseihin. Perusajatuksena on maksaa palveluista arvoa tuottavien tulosten perusteella. Arvoa ja terveyshyötyä mitataan erilaisten tuloksellisuusmittareiden avulla. Tavoitteena on tuottaa pidemmällä aikavälillä malli, jossa asiakkaiden palveluketjuja voidaan seurata ja arvioida arvopohjaisen tuotteistusmallin mukaisesti. Arvoperustaisen tuotteistamisen mallia valmistellaan vaiheittain, eikä se ole täysimittaisesti käytössä vielä maakunnan toiminnan alkaessa.

Kuva 8. Uudenmaan ohjauksen, seurannan ja tietotuotannon karkea kokonaisuus

Tuotteistuksen toteuttaminen Uudellamaalla

Palvelutoiminnan tuotteistus edellyttää palveluiden yhdenvertaista määrittelyä ja kuvaamista, jotta Uu-denmaan kaikki sote-palvelut saadaan vertailukelpoisesti kuvattua. Kustannuslaskennan osalta tuotteis-tus määrittää, mitä logiikkaa hyödyntäen kustannukset kohdistetaan eri palvelutuotteisiin. Suoritekirjaa-misen osalta tuotteistus edellyttää, että on luotu yhteiset pelisäännöt siihen, mitkä suoritteet kuuluvat mihinkin palvelutuotteisiin. Lisäksi suunnitellaan tuotteistuksen tekninen toteutus huomioiden nykyiset ja kehitteillä olevat tietojärjestelmät. Tuotteistuksen toteuttamiseksi tarvitaan luotettava ja laadukas tieto-pohja ja sen tekninen toteutus.

Tuotteistuksen käytännön toteutuksessa sote-palvelut kuvataan palvelun tuottamiseen liittyvien kompo-nenttien (käynnit, hoitopäivät ja kustannukset) avulla. Lisäksi on huomioitava, että jokainen sote-palvelu

30

tulee linkittää johonkin JHS Maakuntien palveluluokkaan (kuva 9).

Kuva 9. Luonnosesimerkki tuotehierarkiasta: Somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito

Nykyinen kuntatalouden tehtäväluokitus ja ohjeistus korvataan uusilla maakuntien taloutta koskevilla luokituksilla ja ohjeistuksilla (JHS maakuntien palveluluokitus). Uusi luokitus ja ohjeistus vahvistetaan vuoden 2018 aikana. JHS maakuntien palveluluokitus on yksitasoinen palvelukuvaus, jossa sote-palve-lut on jaettu noin 60-70 palveluluokkaan, joissa palvelut kuvataan organisaatioriippumattomasti ja luokit-telu ei itsessään sisällä tuotteistukseen liittyviä hierarkioita. Palveluluokille tulee kohdistaa kaikki maa-kunnan toimintakatteeseen liittyvät toimintakulut ja -tuotot, minkä lisäksi palveluluokille kohdennetaan myös suunnitelman mukaiset poistot. Palveluluokitusten mukaiset taloustiedot kerätään ja raportoidaan kerran kuukaudessa

Lisäksi THL kehittää palveluiden kansallista luokittelua. THL on jo julkaissut kommenteille suoran valin-nan palveluiden luokitukset. Kansallisten luokitteluiden kehittyminen on tärkeä huomioida, jotta tietoko-konaisuutta suunniteltaessa osataan varautua maakunnilta mahdollisesti edellytettäviin tietotarpeisiin.

Uudenmaalla on tällä hetkellä käytössä yli 2 500 tietojärjestelmää, joissa tieto ei ole rakenteellisesti yh-denmukaista. Uudenmaan tietojärjestelmäarkkitehtuuri kehittyy tulevien vuosien aikana ja Apotin käyt-töönotto on huomioitava suunnitelmissa. Maakunnan käynnistäessä toimintansa tuotteistukseen käyte-tään sitä tietoa, mikä on tällä hetkellä Uudenmaan kunnissa olemassa ja saatavilla.

Tuotteistusta valmistellaan yhteistyössä sote-järjestäjän (ml. integraatiovalmistelu), liikelaitoksen, talou-den ja ICT:n kanssa huomioiden jokaisen sidosryhmän tarpeet. Valmistelua ohjaavat maakunnan ja val-tionhallinnon tietotarpeet, lainsäädäntö, asukkaiden palvelujen parantaminen ja tulevaisuuden kehitys-tarpeet (kuva 10).

Kuva 10: Tuotehierarkia ja tuotteistus

Tuotteistuksen toteutusta ohjaa sote-järjestäjä. Alkuvaiheessa prosessia ohjataan järjestäjän laatimalla Tuotteistuksen tiekartta -asiakirjalla (valmistuu 11/2018). Tiekarttaa päivitetään tarpeen mukaan, ja sii-hen liitetään sekä kansallisia että maakuntatasoisia ohjeistuksia. Tiekartassa tuotteistuksen käytännön toteutus on jaettu kolmeen tehtäväkokonaisuuteen. Kukin tehtäväkokonaisuus kuvataan auki toteutetta-vien toimenpiteiden kautta.

Tehtäväkokonaisuus 1: Tuotehierarkioiden määrittely Tehtäväkokonaisuus 2: Suoritekirjaaminen Tehtäväkokonaisuus 3: Kustannuslaskennan määrittely ja toteutus

32

5 Järjestämistoiminnon sisällöt

5.1 Tavoitteet sote-palveluille ja palvelujärjestelmän suunnittelu

5.1.1 Palvelustrategia ja palvelulupaus

Maakuntastrategiassa määritetään mm. maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä koskevat koko maakunnan yhteiset tavoitteet sekä asetetaan väestötason hyvinvoinnin tavoitteet valtuustokau-delle. Maakuntastrategian sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat tavoitteet täsmentyvät palvelustrategi-assa, jonka laatiminen on sote-järjestäjän vastuulla. Palvelustrategian yhteydessä laadittava palvelulu-paus on asukkaille osoitettu tahdonilmaus siitä, miten maakunta toteuttaa sen vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaa yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain mu-kainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu. Sote-järjestäjä on keskeinen valmistelija myös osana maakuntastrategiaa hyväksyttävän osallisuusohjelman laatimisessa (kpl 5.3.1).

Palvelustrategia

Uudenmaan maakunta laatii sote-palvelustrategian osana maakuntastrategiaa: maakuntavaltuuston päättämässä palvelustrategiassa kuvataan maakunnan sote-palvelujärjestelmän strategiset suuntavii-vat. Palvelustrategia laaditaan maakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua ja johtamista varten, ja siinä maakunta määrittelee palvelutuotannolle asetetut tavoitteet.

Palvelustrategia esitellään maakuntahallitukselle yhtä aikaa maakuntastrategian kanssa. Strategiat muodostavat kokonaisuuden, jolla on yhteinen visio ja jossa muutoksen ajurit kuvataan yhteisesti. Pal-velustrategiassa määriteltävillä asioilla on maakuntastrategian ohella yhtymäpintoja moniin muihin do-kumentteihin, kuten omavalvontaohjelmaan tai osallisuusohjelmaan. Siksi tiivis yhteistyö eri ohjelmien laatimisessa on tärkeää.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 35 §

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 14-15 §

Yhteenveto:

Uudenmaan maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.

Osana maakuntastrategiaa laaditaan palvelustrategia, jossa ku-vataan maakunnan sote-palvelujärjestelmän strategiset suunta-viivat (mm. palvelutuotannon tavoitteet, linjaukset palveluvali-koimasta).

Maakunnan palvelulupaus on Uudenmaan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten Uudenmaan maakunta toteuttaa sen järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Menetelmät ja dokumentit

Maakuntastrategia Palvelustrategia Palvelulupaus

Uudenmaan maakunta toimeenpanee palvelustrategiassa määritellyt tavoitteet operatiiviseen toimin-taan. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja mitataan maakunnan asettamien mittareiden avulla. Palvelustrategiassa Uudenmaan maakunta mm.

Päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet

Päättää linjaukset valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulutuksesta Päättää linjaukset suoran valinnan palveluvalikoimasta Asettaa monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset huomioiden kansalliset

tavoitteet, esimerkiksi mikä osa hankinnoista kilpailutetaan (innovatiivisesti) sekä missä laajuudessa ja palveluissa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti toteutetaan

Linjaa oman palvelutoiminnan laajuuden ja roolin palveluiden tuottamisessa Asettaa palveluiden integraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille Asettaa palvelurakennetta ja laatua koskevat keskeiset tavoitteet Linjaa fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet Linjaa asiakasosallisuuden periaatteet palveluiden kehittämisessä Linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sote-palveluiden osalta.

Sote-järjestäjä valmistelee palvelustrategian yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Lisäksi erilaisilta palveluntuottajilta saatava tieto toimii pohjana strategian valmistelulle. Myös maakunnan vaikuttamistoimielimet (vanhus- ja vammaisneuvostot ja nuorisovaltuusto), sosiaali- ja ter-veysalan järjestöt (asiakas-, potilas ja kansalaisjärjestöt) sekä kuntien hyvinvoinnin- ja terveydenedistä-mistyötä tekevät tahot ovat tärkeitä kumppaneita palvelustrategian laatimisessa. Laadinnan tueksi voi-daan hakea ennakkoluulottomasti näkemyksiä myös erilaisilta "haastajaryhmiltä", kuten opiskelijoilta ja asiantuntijoilta.

Palvelustrategia pohjautuu omaan ja muiden toimijoiden tiedontuotantoon sekä valtakunnallisesti kerät-tävään tietoon (esim. indikaattorit, hyvinvointikertomukset, THL:n kuvamittaristo, järjestöjen tuottama tieto).

Palvelulupauksen laatiminen

Maakunnan palvelulupaus on sote-järjestämislakiesityksen 15 §:n mukaan asukkaille osoitettu tahdonil-maisu siitä, miten Uudenmaan maakunta toteuttaa sen järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveys-palvelut. Maakunnalta edellytetään asukkaiden tarpeiden, paikallisten olosuhteiden, palvelujen saata-vuuden ja saavutettavuuden huomioon ottamista palvelulupauksessa. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä velvoitetta (minimitasoa) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspal-velujen järjestämistä koskevan lain 34 § velvoittaa osallistamaan asukkaat palvelulupauksen valmiste-luun.

Palvelulupaus käsitellään maakuntavaltuustossa yhdessä maakunta- ja palvelustrategian kanssa. Pal-velulupaus tehdään osana palvelustrategiaa ja se perustuu sekä palvelustrategian linjauksiin että asuk-kaiden ja palveluiden käyttäjien näkemyksiin ja tarpeisiin. Palvelulupauksen rakentaminen nivotaan pal-velustrategian valmisteluun siten, että asukkaiden osallistamista lupauksen valmisteluun tehdään rin-nan palvelustrategiaan liittyvän osallistamisen kanssa ja tuloksia työstetään tiiviissä yhteistyössä.

Asukkaiden osallistamisessa voi hyödyntää erilaisia olemassa olevia osallistamisen toimintamalleja. Uudenmaan maakunnan palvelulupauksen ensimmäinen versio muodostettiin osallistamalla asukkaita ja palveluiden käyttäjiä yhteiskehittämisen työpajoissa. Niissä asukkaat ja asiakkaat pohtivat ja jakoivat kokemuksiaan sosiaali- ja terveyspalveluista, ja kokemuksien jakamisen yhteydessä osallistujat mietti-vät tarpeita sote-palveluille. Palvelulupauksessa pyrittiin vastaamaan asukkaiden keskeisimpiin tarpei-siin ja näkemyksiin.

34

Kun palvelulupausta aletaan muotoilla, on tärkeää miettiä lupauksen tarkkuustaso eli miten konkreetti-nen tai yleinen lupaus on. Tarkkuustason valinta vaikuttaa myös lupauksen päivittämisen aikajäntee-seen. Ylätason strateginen lupaus kannattaa tehdä vähintään valtuustokauden pituiseksi ajaksi. Tällai-sesta palvelulupauksesta johdetaan konkreettisempia tavoitteita palveluntuottajien kanssa tehtäviin so-pimuksiin, palvelukuvausten yhteyteen. Nämä laaditaan yhteistyössä sopimusohjauksen kanssa. Sote-järjestämislain 15 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa sanotaankin, että palvelulupaus ei anna välittö-miä uusia oikeuksia asukkaille, mutta se voi vaikuttaa palveluiden käyttäjien asemaan välillisesti tuotta-jien kanssa tehtyjen sopimusehtojen kautta.

Sopimusohjauksen lisäksi palvelulupauksen valmisteluprosessissa on yhtymäpintoja taloussuunnitel-maan, ja lupauksen sisällöt onkin mietittävä talouden ja toiminnan näkökulmista realistisiksi. Palvelulu-pauksella on myös yhteys osallisuusohjelmaan, koska se tehdään yhdessä asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Lisäksi sillä on vahva kytkös viestintään ja maakunnan brändin rakentamiseen, koska se julkaistaan julkisessa tietoverkossa ja asukkailla on mahdollisuus seurata sen toteutumista sekä antaa palautetta.

Asiakkaiden palvelukokemuksesta halutaan palvelulupauksen mukainen. Palvelulupauksen toteutu-mista mitataan suoraan asiakkailta asiakaspalautejärjestelmien kautta. Tämä edellyttää tuottajilta toimi-via asiakaspalautejärjestelmiä ja palautteen raportoimista järjestäjälle. Jos palvelulupaus ei toteudu, jär-jestäjän on mahdollista palautteen seurannan avulla tarpeen mukaan reagoida asiaan.

Palvelulupauksen rakentamisen eri vaiheet kuvataan tarkemmin STM:n Palvelulupaus-käsikirjassa; kä-sikirjaa hyödynnetään Uudenmaan valmistelussa soveltuvin osin.

5.1.2 Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventa-minen. Lainsäädäntöuudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olemaan maakun-nan ja kuntien yhteinen tehtävä.

Lakiesityksen (HE 15/2017, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 §) mukaan maakunnan on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja

Yhteenveto:

Järjestäjän tehtävänä on seurata maakunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä johtaa strategisella tasolla hyvinvoinnin ja tervey-den edistämistä. Järjestäjä varmistaa, että hyvinvoinnin ja tervey-den edistäminen sisältyy ehkäiseviin ja korjaaviin sosiaali- ja ter-veyspalveluihin sekä huolehtii vaikutusten ennakkoarvioinnin pro-sessin valmistelusta. Järjestäjä laatii alueellisen hyvinvointikerto-muksen yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa sekä selvittää kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuen tarpeen. Näitä tehtäviä var-ten järjestäjä luo tarvittavat rakenteet ja toimintatavat.

Menetelmät ja dokumentit

Alueellinen hyvinvointikertomus

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 6 §

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 8 §, 31 §

terveyteen. Sen on myös asetettava suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon jär-jestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi maakunnan on määriteltävä tavoit-teita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikut-tavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa.

Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hy-vinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämisen, sairauksien, tapaturmien ja syrjäytymisen ehkäisyn sekä mielenterveyden ja osallisuuden vahvistamisen tavoitteet edellyttävät alu-eellista ja poikkihallinnollista maakunnan, kuntien, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden yhteistyötä ja tämän koordinointia (kuva 11). Yhteistyörakenteiden ja tavoitteiden avulla sote-järjestäjä vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventami-sen edellytyksiä niin, että ennaltaehkäisevät, ennakoivat ja korjaavat toimintatavat vahvistuvat ja sisälty-vät laaja-alaisesti osaksi eri palveluntuottajien palveluja ja toimintaa.

Lainsäädäntöuudistuksen jälkeenkin säilyy kunnilla vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämistyöstä, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuntien palvelut ovat hyvinvointia ja terveyttä edis-täviä ja että kunnat huomioivat tämän näkökulman päätöksissään ja ympäristön rakentamisessa. Maa-kunnan tehtävänä on tukea kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Oman vahvan panoksensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen tuovat järjestöt ja yksityiset palvelujen tuottajat, joilla on maakunnan strategioidenkin myötä vastuu panostaa asiakkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Ylätason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena maakunnan sote-järjestäjällä on, että maa-kunnan asukkaiden ja alueen palveluja käyttävien arki ja arjen ympäristöt edistävät ja tukevat terveyttä ja hyvinvointia niin, että väestön korjaavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve vähenee. Sote-järjestäjän tehtävänä on koordinoida ja tukea edellä kuvattua kokonaisuutta ja sen valmistelua seuraavissa kappaleissa esitettävien tehtävien avulla.

Kuva 11. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelukenttä.

Maakunnan sote Maakunta

Sote-järjestöt

Yksityiset palve-luntuottajat

Järjestöt

Yksityiset sote-palveluntuottajat

Kunta

Kunta

Kunta Kunta

36

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen

Vaikuttavan ja systemaattisen toiminnan aikaansaaminen edellyttää, että maakuntaan perustetaan hy-vinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja yhteistyön koordinoinnin rakenteet (kuva 12.) ja että tälle toiminnalle laaditaan tehtävä- ja vastuukuvaukset. Rakenteet sisältävät sekä maakunnan sisäisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen että yhteistyön kuntien ja järjestöjen sekä muiden yh-teistyökumppaneiden kanssa. Rakenteet mahdollistavat poikkihallinnollisten tavoitteiden ja toimenpitei-den asettamisen, toiminnan seurannan ja sen arvioimisen. Vuosikello varmistaa asioiden käsittely- ja valmisteluaikataulut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtamista ja tietopohjaa valmistel-laan yhteistyössä näistä valmisteluista vastaavien tahojen kanssa. Sote-järjestäjän tehtävänä on orga-nisoida rakenteet ja toimintamalli Uudellemaalle.

Kuva 12. Luonnos maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiksi.

Maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylintä päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja -hallitus, jotka linjaavat maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä muun muassa asetta-malla maakuntastrategiassa tavoitteita poikkihallinnolliselle toiminnalle. Johtamisrakenteessa maakunta-valtuuston ja -hallituksen väliin sijoittuva valiokunta valmistelevana kokoonpanona osallistuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden ohjaamiseen yhteistyössä maakunnan virkamiesasiantuntijoi-den kanssa. Uudenmaan maakunnan maakuntastrategiassa painopisteenä on ”Ihmisten hyvinvointi keskiössä” ja strategian missiona on ”Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kun-tien ja kumppanien kanssa”. Sote-järjestäjä osaltaan huolehtii, että maakuntastrategian tavoitteet koh-

distuvat väestöstä nouseviin tarpeisiin, ohjaavat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikki-hallinnollisena ja monitoimijaisena yhteistyönä sekä tukevat painopisteen siirtämistä sosiaali- ja tervey-denhuollon korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja terveys- ja hyvinvointierojen kaven-tamiseen.

Maakuntastrategian ohessa maakunnan poikkihallinnollista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaa alueellinen hyvinvointikertomus. Uudenmaan sote-järjestäjä raportoi valtuustokausittain maakuntaval-tuustolle maakunnan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilanteesta alueellisessa hyvinvointikertomuk-sessa, jonka se valmistelee yhteistyössä kuntien ja järjestöjen sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Hyvinvointikertomus kokoaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilannekuvan, tehdyt toimenpi-teet sekä asettaa poikkihallinnolliset tavoitteet sekä toimenpiteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-selle. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen ja hyödyntää sen tietoja ohja-tessaan maakuntastrategian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian tavoitteita, toimeenpa-noa ja seurantaa (kuva 13). Alueellisen hyvinvointikertomuksen sekä vuosittain valtuustolle tuotettavien hyvinvointiraporttien käsittelyt liitetään osaksi maakunnan päätöksenteon vuosikelloa.

Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ohjaa erillinen ohjausryhmä (OHYRY), joka koostuu maakunnan johtoryhmän jäsenistä ja johtavista virkamiehistä. Ohjausryhmä muun muassa nimeää tar-vittavat hyvinvointiryhmät jalkauttamaan tavoitteiden mukaista toimintaa, vastaa osaltaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjauksesta ja toimeenpanosta maakunnassa. Lisäksi se ohjaa vuosittain tuo-tettavan hyvinvointiraportin sekä kerran valtuustokaudessa laadittavan maakunnan hyvinvointikerto-muksen valmistelua. Väestön hyvinvointia ja terveyttä edistetään perustuen väestön tarpeisiin, joita tun-nistetaan strategioiden seurannan, hyvinvoinnin vuosiraportoinnin ja alueellisen hyvinvointikertomuksen lisäksi kansallisista tietolähteistä ja maakunnan omasta tiedontuotannosta saatavista tiedoista (kuva 12). Lisäksi tietoja saadaan omavalvontajärjestelmän kautta.

STM on asettanut maakunnille ns. hyte-kertoimen indikaattoreita, joiden toteutumisen valtio huomioi rahallisena kannustimena. Kahdestatoista indikaattorista on maakunnassa osa liitetty maakuntastrategi-aan (ns. tulosindikaattorit), ja loput mittaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian tavoitteita (ns. prosessi-indikaattorit).

Maakunnassa tehdään runsaasti päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden elämään. Siksi lin-jauksia tehtäessä tulee arvioida, vaikuttavatko tehtävät päätökset eri tavoin esim. miehiin ja naisiin, eri-ikäisiin tai vammaisiin henkilöihin. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioonottaminen päätöksenteossa parantaa päätösten laatua ja oikeaa kohdentumista. Välineenä tässä työssä on yh-denvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen kokonaisuuteen kuuluu päätösesityksien vaikutuksien arvioiminen ennakkoon (EVA). Arvioinnissa tulee huomioida päätöksen vaikutukset eri väestöryhmien terveyteen ja hyvinvointiin. Maakunnassa sovitaan toimintamalli ja valmisteluvastuut päätösten vaiku-tusten ennakkoarviointien toteuttamiseksi. Lisäksi määritellään ne aihe-alueet ja asiat, jotka edellyttävät ennakkoarvioinnin tekemistä. Toimintamallin käyttäminen edellyttää sote-järjestäjän, liikelaitoksen joh-don ja maakunnan päätöksentekijöiden kouluttamista ja osaamisen ylläpitämistä.

38

Kuva 13: Hyvinvointi- ja terveystietojen hyödyntäminen palvelutuotannon ohjaamisessa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävänä on varmistaa, että maakunnan liikelaitos sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavat tahot sisällyttävät palveluihinsa asiakkaiden tarpeisiin vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet. Tällä tarkoitetaan muun muassa ehkäisevien sekä hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavien vaikuttavien toimintatapojen systemaattista sisällyttämistä pal-velutuotantoon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee toteutua kaikilla palvelutasoilla. Palvelutuo-tannon tulee lisäksi tarjota asiakkaille ja potilaille itse- ja omahoidon toteuttamista tukevat sekä ohjauk-sen ja neuvonnan palvelut. Digitaalisia palveluja hyödynnetään niissä palveluissa ja palveluketjujen kohdissa, joissa se on perusteltua asiakkaan ja potilaan turvallisuuden, hyvinvointi- ja terveyserojen ka-ventamisen ja joustavan asioinnin näkökulmista.

Sote-järjestäjän vastuulla on laatia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, joka osal-taan linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista palve-luissa. Kaikkia Uudenmaan maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia toimijoita si-too sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja siinä tehdyt linjaukset. Palvelustrategian luonnok-seen on nostettu työpajatyöskentelyjen pohjalta lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten sekä ikäänty-neiden terveyserojen kaventamiseen tähtääviä tavoitteita ja mittareita. Osan mittareista muodostavat kansalliset hyte-kertoimen indikaattorit, joilla mitataan ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuutta mer-kittävimmissä kansansairauksissa.

Palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin tullaan sisällyttämään palvelutuottajia velvoittavat kir-jaukset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta. Järjes-täjä sisällyttää sopimuksiin kirjaukset myös sellaisten tilanteiden varalle, joissa palveluntuottajan toi-minta ei osoita saavuttavan asiakkaiden ja potilaiden terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen tavoit-teita. Ensisijaisena puuttumiskeinona järjestäjä hyödyntää kuulemis- ja neuvottelumenettelyä sekä tar-vittaessa muita kohdassa 2.2. kuvattuja ”järjestäjän vipuvarsia”. Palveluntuottajien toiminnan tulokselli-suutta seurataan muun muassa osana sopimusseurantaa ja omavalvontasuunnitelmien toteutumista. Palvelutuotannon kokonaisvaikuttavuutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveys- ja hy-vinvointierojen kaventamisessa arvioidaan muun muassa osana maakunta- ja palvelustrategiaa, alueel-lista hyvinvointikertomusta ja hyvinvointiraportointia. Oman kokonaisuutensa arvioinnissa muodostavat kansalliset tietolähteet ja maakunnan oma tiedontuotanto.

Terveys- ja hyvinvointiedot

Väestön palvelutarpeen tunnistaminen

Tarvittavien toimenpiteiden tunnistalminen

Maakunta- ja palvelustrategian

linjaukset

Alueellinen hyvinvointikertomus

Palvelutuotanto, muut toimenpiteet

Seuranta, arviointi ja raportointi

Väestön palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvoinnin ja terveyden seuranta

Maakunnan on seurattava muun muassa alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä (HE 2017/15, laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, 31§). Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on väestön parempi hyvinvointi ja terveys, minkä seurauksena korjaavien palvelujen tarve vähenee. Palvelujen käyttöä kuvaavat kansalliset seurantatiedot sekä potilas- ja asiakastietojärjestelmästä saata-vat tiedot ohjaavat järjestäjää palvelujen järjestämisessä ja sen vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioi-misessa. Näiden tietojen perusteella arvioidaan myös yhteistyössä maakunnassa tehtävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen vaikuttavuutta: mitä vähem-män väestöllä on korjaavien palvelujen tarvetta, sitä paremmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu.

Sote-järjestäjän erityisenä tarpeena tiedontuotannolle ovat sote-palvelujärjestelmän ja poikkihallinnolli-sen toiminnan vaikuttavuudesta kertovat, väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat tiedot. Näiden saa-tavuuden turvaamiseksi sote-järjestäjä tekee tiivistä työtä maakunnan oman tiedontuotannon sekä kan-sallisten tiedontuottajien kanssa.

Kunnille tarjottavan tuen järjestäminen ja toteuttaminen

Maakunnan tehtävänä on tukea kuntia niiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä sekä toteuttaa ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatukea (HE 15/2017 maakuntalaki 6§). Uudenmaan alueen 26 kunnan profiilit vaihtelevat paljon, mikä tarkoittaa, että maakunnan tuen toteuttamismuodot-kin ovat moninaiset. Maakunta tulee sopimaan yhteistyön sisällöistä ja käytännöistä kuntien kanssa.

Yhdyspinnan rakenteet ja palvelut

Uudistuksessa syntyy ns. yhdyspinta, jolla tarkoitetaan maakunnan, kuntien, järjestöjen ja muiden toimi-joiden yhteistyön kenttää ja rakenteita. Yhdyspinnalla tuotetaan yhdyspintapalveluja, joilla tarkoitetaan palveluja, jotka kuuluvat maakunnan, kunnan tai valtion järjestämisvastuulle, ja joiden asukas- ja asia-kaslähtöinen toteuttaminen edellyttää sopimisen lisäksi yhteisiä tavoitteita toimenpiteitä ja indikaatto-reita, seurantaa ja toiminnan koordinaatiota. Tämän yhteistyön toteutumiseksi sote-järjestäjä perustaa yhdyspinnalle muun muassa strategisia yhteistyöryhmiä, joiden poikkihallinnolliset ja monitoimijaiset kokoonpanot tukevat strategioissa ja alueellisessa hyvinvointikertomuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä kansallisia suosituksia (esim. LAPE-työryhmä). Yhdyspinta mahdollistaa tiiviin ja tavoitteiden mukaisen yhteistyön maakunnan, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden välille, jossa mahdollistuu maakunnan haasteisiin, kuten asunnottomuuteen ja NEET-nuorten laajemman tuen tar-peisiin, vastaaminen monitoimijaisena yhteistyönä. Yhdyspinta tarjoaa myös hyvän alustan hyvien käy-täntöjen löytämiseen ja jakamiseen sekä uusien innovatiivisten ja vaikuttavien ratkaisujen pilotoimiseen ja käyttöönottamiseen maakunnassa. Järjestäjä laatii yhteistyösopimukset yhdyspintapalvelujen tuotta-misesta.

Uudenmaan maakunnan asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus ja osallistumismahdollisuuksia tukevat rakenteet ja käytännöt ovat osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kenttää. Maakunnan asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen kuvataan kappaleessa 5.4.1.

40

5.1.3 Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet, palveluintegraatio ja palveluverkko

Asiakaslähtöisen palvelurakenteen suunnittelu sekä palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen määrittäminen

Palvelukokonaisuuksien ja asiakassegmentoinnin määrittelyn periaatteet esitetään palvelustrategiassa. Uudenmaan sote-järjestäjä määrittää palvelukokonaisuudet, sote-palvelutehtävät ja palveluketjut asuk-kaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja palvelujen laadun varmistamiseksi. Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluita tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ket-jujen avulla saumattomat palvelut (kuva 14).

Yhteenveto:

Palvelukokonaisuuksien, asiakassegmentoinnin ja sote-palvelutehtävien määrittelyn periaatteet esite-tään palvelustrategiassa. Järjestäjä määrittelee ja kuvaa tarkemmin palvelukokonaisuudet, JHS:n klus-teroituun palveluluokitukseen perustuvat sote-palvelutehtävät ja keskeiset palveluketjut sekä näille mit-tarit ja tavoitteet järjestäjän toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa (palvelustrategia, järjestäjän käytänteet -dokumentti, talousarvio ja -suunnitelma, mahdollinen käyttösuunnitelma ja järjestämissuunnitelma). Asiakassegmentoinnissa huomioidaan asiakasryhmien palvelujen tarve ja arjessa pärjääminen. Eri-tystä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden segmenttiin.

Kaikilla tuottajilla on vastuu asiakasneuvonnasta, palvelujen yhteensovittamisen tarpeen tunnistami-sesta sekä asiakkaan tarvitseman palveluketjun käynnistämisestä. Asiakasohjauksella ja asiakassuun-nitelmalla varmistetaan asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja palveluiden koordinointi monituottaja-mallissa. Eri palvelujen yhdistämisen tapoja strukturoidaan ohjaamisen selkeyttämiseksi ja palveluta-son optimoimiseksi. Integraatiota pitää voida ohjata mm. tuotteistuksella ja kannustimilla.

Maakunnan palveluverkko käynnistyy nykyisen pohjalta, mutta järjestäjällä tulee olla visio palveluver-kon tulevista rakenteista ja suunnitelma muutoksen toteuttamisesta. Kuntapohjalta irrottautuminen tu-kee yhdenvertaisuutta, mutta edellyttää tiiviistä yhteistyötä kuntien kanssa. Markkinoiden avaaminen asettaa uudistukselle omia haasteita, jossa järjestäjän on yhtäältä annettava markkinavoimille tilaa ja toisaalta ennalta ehkäistä katvealueiden syntymistä.

Menetelmät ja dokumentit

• Palvelustrategia, järjestäjän käytännöt, talousarvio ja -suunnitelma, käyttösuunnitelma, järjestämissuunnitelma jne.

• STM:n Järjestäjän käsikirja • JHS palveluluokitus • Sote-tietopaketit

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 7 §

Laki sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä 13 §, 23 §

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 7 luku

Asiakassegmentointi tehdään palvelukokonaisuuksittain huomioimalla eri asiakasryhmien palveluiden tarve ja arjessa pärjääminen tunnistamalla mm. satunnaisesti palveluja tarvitsevat asiakkaat ja paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Uudenmaan sote-järjestäjäorganisaatiossa kukin palvelukokonaisuus vastuutetaan. Vastuutaho vastaa palvelujen sisällön määrittelystä, päättää määriteltävistä ja seuratta-vista palveluista ja mittareista, vastaa väestötasoisesta strategisesta ohjaamisesta, palvelujen laadusta sekä palveluiden yhteensovittamisesta asiakassegmenttien palvelutarpeiden mukaisesti. Vastuutaho hyödyntää mittarien ja kriteerien valmistelussa liikelaitoksen edustajien, järjestäjän muiden valmistelijoi-den, kokemusasiantuntijoiden ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden ja yhteistyökumppanien asiantun-temusta.

Sote-palvelutehtäväkokonaisuudet muodostuvat JHS- (julkisen hallinnon suositukset) palveluluokista ja ne läpileikkaavat maakunnan integroidut palvelukokonaisuudet (lapset, nuoret, perheet; työikäiset; ikäih-miset). Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina, jotka perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Terveyden-huollon palvelutehtävät ovat Uudenmaan maakunnan järjestäjän määrittelemiä, yleisesti käytössä olevia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Thl arvioi maakunnan järjestämistehtävän suorituskykyä tehtäväkoko-naisuuksittain, jotka sisältyvät palveluintegraation kokonaiskuvan matriisiin.

Kuva 14: Palveluintegraation kokonaiskuva järjestäjän näkökulmasta

42

Asiakaslähtöinen integraatio ja integraation ohjauskeinot

Uudenmaan sote-järjestäjä määrittää palvelukokonaisuudet, sote-palvelutehtävät ja palveluketjut asuk-kaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja palvelujen laadun varmistamiseksi sekä mahdollistaa integroidut palvelut yhteensovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille. Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluita tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla sau-mattomat palvelut. Asiakkaille tehdään asiakassuunnitelma. Suoran valinnan palvelut, liikelaitos ja muut palveluiden tuottajat ovat velvollisia osallistumaan asiakassuunnitelmien laadintaan sekä niitä noudatta-maan. Heidän palvelukoordinaatiossaan hyödynnetään monialaista, laajaa asiakassuunnitelmaa, jossa huomioidaan asiakaskeskeisesti palvelujen yhdyspinnat (esim. lapsilla ja nuorilla kuntien sivistystoimen palveluihin ja työttömillä kasvupalveluihin). Paljon palveluja tarvitseville asiakkaille tehdään laajempi asiakassuunnitelma, jonka laatimisesta vastaa liikelaitos, ja siihen osallistuu asiakkaan tarpeiden mu-kaan koottu palveluverkosto. Satunnaisesti palveluita tarvitseville puolestaan tehdään suppeampi asia-kassuunnitelma, jonka tekemisestä vastaa asiakkaan palveluntuottaja.

Järjestäjä voi osaltaan integroida palveluja tuotteistuksella. Tuotteistus on kuvattu tarkemmin dokumen-tin kappaleessa 4.2.

Järjestäjä määrittelee palveluintegraatiota edistävät tavoitteet, mittarit ja kannustimet osaksi palvelun-tuottajien hyväksymisehtoja sekä tuottajien kanssa solmittavia palvelusopimuksia.

Uudenmaan sote-järjestäjä varmistaa kuntien, kasvupalveluiden ja muiden keskeisimpien yhteistyö-kumppanien palveluiden ja toiminnan integraation sote-palveluihin tekemällä yhteistyösopimukset, joissa määritellään tavoitteet, työnjako riskiryhmien tunnistamisesta yhteisen asiakassuunnitelman to-teutukseen ja mittarit palvelukokonaisuuksittain (kts. kappale 5.4.2.)

Neuvonta, ohjaus, palvelutarpeen arviointi ja asiakasohjaus

Uudenmaan sote-järjestäjän tulee varmistaa, että perustason sote-palvelut ovat saatavissa matalan kynnyksen periaatteella, asiakas saa tarvitsemansa palvelut sujuvasti ja helposti saavutettavasti siten, että asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja palveluiden koordinaatio monituottajamallissa toteutuu. Tä-män varmistaakseen järjestäjä määrittelee palvelustrategiassa neuvontaa, ohjausta, palvelutarpeen ar-viointia ja asiakasohjausta koskevat periaatteet, pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja mittarit

Palveluintegraation ja palvelujen koordinaation toteuttamiseksi on tarkoituksenmukaista, että liikelaitos järjestää asiakasohjauksen ns. yhden oven periaatteella ottaen huomioon palvelukokonaisuusnäkökul-man. Asiakkaaksi tulo on monikanavaista - digitaalisesti, puhelimella, asiakaskäynnillä ja -vastaanotolla tai päivystyksen (ensihoito) kautta toteutuvaa. Asiakasohjaukseen kuuluvat neuvonta ja ohjaus, palvelu-tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelmien laadinta, joiden kautta toteutuu palveluiden koordinaatio ja asiakassuunnitelmien mukainen päätöksenteko. Asiakasohjauksessa työskentelee sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattilaisia. Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat pääosin virkasuhteessa, koska laaja-alai-nen palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko edellyttävät virkasuhdetta. Liikelaitoksen asiakasohjaus vastaa myös asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjettia koskevista sosiaalihuoltolain mukaisista hal-lintopäätöksistä ja valinnanvapautta koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta. Keskeistä asiakasohjaus-prosessissa on tunnistaa varhaisessa vaiheessa tukea tarvitsevat ja ehkäistä heidän siirtymisensä ras-kaampiin palveluihin ja toisaalta tunnistaa laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluita tarvitsevat asiak-kaat.

Suoran valinnan palvelut vastaavat omia palveluitaan koskevasta neuvonnasta ja asiakassuunnitelman laadinnasta ja tunnistavat mahdollisesti liikelaitoksen palveluita tarvitsevia asiakkaita. Liikelaitoksen asiakasohjausyksikön sosiaalihuollon työntekijät ja muut tarvittavat ammattihenkilöt sekä erikoissai-

raanhoidon edustajat myös jalkautuvat tarpeen mukaisesti sote-keskuksiin. Järjestäjällä ja tuottajilla tu-lee olla ymmärrys siitä, kenellä kokonaisvastuu asiakkaasta on. Suoran valinnan palveluissa tuottajat velvoitetaan sopimuksen ja palvelukuvauksen ehdoin ohjaamaan asiakkaat tarpeen mukaan liikelaitok-sen asiakasohjaukseen. Sote-keskuksen lääkäri osallistuu tarvittaessa asiakassuunnitelman laadin-taan. Vastuumäärittelyn pohjana käytetään STM:n sote-keskusohjauksen hallintopäätöksen ehdot -asiakirjamallia. Asiakirjamallin mukaisesti palvelujen yhteensovittamisessa vastuut jakautuvat palvelun-tuottajan ja maakunnan kesken seuraavasti:

Palveluntuottajalla on kokonaisvastuu asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta, jos asiakas saa vain suoran valinnan palveluntuottajan tuottamisvastuulle kuuluvia palveluja.

Palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnan liikelaitokselle viipymättä, mikäli asiakas tarvitsee muita kuin sote-keskuksen tai suun terveydenhuollon palveluita (huomioitava lisäksi, että sama koskee myös sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevia).

Palveluntuottajan kirjoittama lähete ei vielä itsessään siirrä vastuuta palvelujen yhteensovittamisesta maakunnan liikelaitokselle tai muulle palveluntuottajalle.

Maakunnan liikelaitos vastaa laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidon, ohjauksen, neuvonnan ja tuen yhteensovittamisesta.

Varsinaisen asiakkuuteen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen lisäksi on huolehdittava yleisestä neuvon-nasta. Neuvonta on monikanavaista (mm. puhelin, chat, verkkokeskustelut, sosiaalinen media, usein kysytyt kysymykset, oppaat, henkilökohtainen neuvonta). Neuvonnassa hyödynnetään yhteistyötä mm. yhteispalvelupisteiden kanssa.

Palveluverkko ja palvelurakenne

Sote-järjestäjä määrittelee palveluverkon yleisperiaatteet ja kriteerit palvelustrategiassa. Palveluverkkoa kehitetään kustannustehokkaaksi ennakoiden tulevien väestö-, palvelutarve-, teknologia- ym muutosten vaikutuksia.

Palveluverkkorakenteella tuetaan Uudenmaan palvelustrategian mukaisten painopistealueiden toteutta-mista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Palveluverkon tulee vastata palvelustrategiassa kuvat-tuihin palvelukokonaisuuksiin ja asiakassegmentointiin. Palveluverkosta muodostuu kokonaisuus, ja palveluverkko kattaa Uudenmaan maakunnan asukkaiden palvelutarvetta yhdenvertaisesti ja palvelu-tarpeen mukaisesti.

Palveluverkko muodostaa palvelustrategian mukaisen moniulotteisen rakenteen, jolla maakunta tuottaa ja toteuttaa sote-palvelut. Palveluverkko sisältää fyysiset toimipisteet, digitaaliset ja puhelinpalvelut, liik-kuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä etäpalvelut. Palveluverkon keskeisin tavoite on vastata asukkaiden palvelutarpeisiin, ja tarkoituksenmukainen rakenne varmistaa palveluiden saatavuuden ja saavutetta-vuuden. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan palveluiden jako sähköisiin, kotiin tarjottaviin ja liik-kuviin palveluihin sekä lähi-, maakunta-, yhteistyöalue ja kansallisesti keskitettäviin palveluihin (kuva 15).

44

Kuva 15: Palveluverkko

Uudenmaan maakunnan palveluverkon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat periaatteet noudattavat maakunta- ja palvelustrategian painopisteitä, strategisia tavoitteita sekä pitkän tähtäimen linjauksia:

Ihmisten hyvinvointi keskiössä

• Asiakaslähtöisyys: Asukkaat osallistuvat palveluverkon suunnitteluun ja muutoksiin. Asukkaiden palvelutarpeisiin vastataan ennaltaehkäiseviä toimia painottavalla ja oikea-aikaisesti tuotetuilla, tarkoituksenmukaisilla palvelukokonaisuuksilla. Näissä hyödynnetään asiakassegmentointia ja tuetaan väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista.

Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta

• Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus: Palvelujen sijoittamisessa otetaan huomioon niiden saavutettavuus, johon vaikuttavat alueen asiointisuunnat, liikennejärjestelyt sekä digitaalisten, kotiin vietävien, liikkuvien ja erilaisten etäpalveluiden käyttö.

• Palveluverkon tulee kattaa Uudenmaan maakunnan asukkaiden palvelutarve yhdenvertaisesti ja palvelutarpeen mukaisesti. Järjestäjä vastaa siitä, että palveluverkko mahdollistaa palveluiden saatavuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja laadun maakunnan asukkaiden palvelutarvetta vastaavaksi.

Rohkeasti uudistuvat palvelut

• Järjestäjä vastaa palveluverkon kokonaisuudesta: Palveluverkon on oltava kattava ja tarvittavien kiinteiden toimipisteiden sijoituttava logistisesti optimaalisesti. Palvelukokonaisuuksien ja

asiakassegmenttien pohjalta voidaan määritellä myös palvelukeskuksia, kun se on asiakaslähtöisyyden turvaamiseksi tarkoituksenmukaista.

• Digitalisaation laajeneminen: Arvioidaan laajenemisen vaikutus tilatarpeisiin ja tietoliikenneyhteyksiin alueen sisällä sekä tavoitellaan edelläkävijyyttä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla. Digitalisaatio, liikkuva toiminta ja etäpalvelut vähentävät osin fyysisten toimipisteiden sijainnin merkitystä sekä toimitilojen kokonaispinta-alan tarvetta. Järjestäjä arvioi osana strategista suunnitteluaan palveluverkon tiheyden nyky-ympäristön, palvelutarpeen ja laatuvaatimusten näkökulmasta.

Edistyksellinen johtaminen ja kestävä talous

• Valinnanvapaus ja monituottajamalli: Maakunnan aloittaessa olemassa olevat palvelupisteet ja

toiminnot ovat palveluverkon perusrunko. Järjestäjä määrittää suuntaviivat palveluverkon ohjaukseen sekä keinot, joilla se voi vaikuttaa palveluverkon muutostarpeisiin. Palveluverkon suurin muutospaine kohdistuu suoran valinnan palveluihin. Järjestäjä ei vaikuta palvelutuottajien sisäisiin tuotantoprosessi- tai johtamisjärjestelmän ratkaisuihin, mutta huolehtii siitä, että mukautuva palveluverkko tukee palvelujen yhteensovittamista. Valinnanvapaus luo yhteensovittamiselle uudenlaisia haasteita, toisaalta palvelujen kuntapohjalta irrottaminen luo palveluverkon optimointiin uusia mahdollisuuksia.

• Palveluverkon ja tilojen optimointi: Arvioidaan tilojen käyttöaste, luodaan yhteiskäyttöä eri toimintojen välillä. Arvioidaan mahdollisuudet yhteistyöhön eri tahojen kanssa alueen sisällä ja myös maakuntien välillä erityisesti maakuntien raja-alueilla. Laadun, monitoimisuuden ja toimintakustannusten vuoksi kiinteiden toimintapisteiden määrän on oltava optimoitu. Järjestäjä suunnittelee palveluverkon kehittämisen tulevaisuuden tarpeisiin riittävässä yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Palveluverkon ohjauksen valmistelussa huomioon otettavia ovat seuraavat asiat:

• Kiinteiden toimipisteiden verkoston suunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Maakuntien

tilakeskus Oy:n kanssa. • Sote-järjestäjä suunnittelee palveluverkon periaatteet. Käytännöt ratkaisut sote-keskusten,

neuvoloiden ja muiden kiinteiden peruspalvelupisteiden verkosta tekee liikelaitos järjestäjän määrittämien saatavuus-, saavutettavuus- ja laatukriteerien perusteella.

• Suoran valinnan sote-keskusverkko tulee muodostumaan maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten muodostamasta kokonaisuudesta. Yksityisiä sote-keskuksia tultaneen perustamaan enenevästi kaupunkikeskuksiin, kun taas maakunnan palveluvastuulla on suurelta osin haja-asutusalueet. Maakunnan on kaikissa olosuhteissa turvattava riittävä sote-keskussaatavuus maakunnan kaikissa osissa. Sote-keskusten säilyttäminen epäsuosituilla alueilla tulee vaatimaan järjestäjän tukea, mikä tarkoittaa, että näillä alueilla sote-keskuspalvelu tuotetaan lähes yksinomaan maakunnan toimintana.

Digitaaliset palvelut

Yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien, muiden maakuntien, valtion, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin sekä potilasjärjestöjen kanssa kehityt digitaaliset palve-lut ovat keskeinen osa palvelujärjestelmää. Virtuaalisten ja sähköisten palvelujen tavoitteena on:

laajentaa palveluvalikkoa (monikanavainen asiakkaaksi tulo) lisätä ja mahdollistaa asukkaiden omahoitoa ja itsenäistä tiedon hankintaa lisätä asukkaiden vastuuta omasta hyvinvoinnistaan

46

vapauttaa ammattilaisten resurssia, joka voidaan kohdentaa paremmin vähentää asiakkaiden ja ammattilaisten sijaintipaikkariippuvuutta, vähentää matkustamisen

tarvetta ja siihen kuluvia resursseja, aikaa ja riskejä mahdollistaa joidenkin palvelujen tuottamista 24/7 tehostaa a) sosiaali- ja terveyspalveluja, b) hyvinvointi- ja terveysriskien tunnistamista ja c)

ennaltaehkäistä hyvinvointi- ja terveysongelmien kehittymistä tai pahenemista. mahdollistaa asiakkaiden oikea-aikaista palveluun pääsyä lyhentää oikean palvelun löytämiseen ja saamiseen kuluvaa aikaa tuottaa palvelutarpeen arviointia ja seulontapalvelua entistä yksilöllisemmin vähentää lisäarvoa tuottamattomia kontakteja ja käyntejä parantaa palvelujen vaikuttavuutta varhaistamalla tarvittavia interventioita lisätä asiakastyytyväisyyttä parantaa ammattilaisen työn sujuvuutta ja tehokkuutta tuottaa säästöjä ja tehostaa toimintaprosesseja tukea palvelujärjestelmän kilpailukykyä vauhdittaa tutkimus-, opetus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa.

Uudenmaan sote-järjestäjän näkökulmasta digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee huolehtia siitä, että käytännön palvelujen tuottamisen ja niiden kehittämisen työnjakokysymykset pysyvät tasapainossa sekä sote-järjestäjän ja palveluntuottajien välillä että Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välillä. Päätösvalta digitaalisten palvelujen kokonaisuuden ohjauksesta tulee olla sote-järjestäjällä, jotta Uudenmaan ohjausvoima valtakunnalliseen digistrategiaan varmistetaan. Samalla tulee huolehtia siitä, ettei järjestäjän kontrolli kahlitse tuottajien ym. tahojen oma-aloitteisuutta ePalvelujen kehittämisessä. Päinvastoin, järjestäjä luo innovatiivisuutta tukevan ja kannustavan ilmapiirin ja infrastruktuurin.

5.1.4 Rahoitus ja budjetti

Uudenmaan maakunnan rahoitus perustuu valtiolta tulevaan yleiskatteelliseen ja erillisrahoitukseen. Maakunnan on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä valtion rahoituksella, maakunnilla ei (ainakaan uu-distuksen alkuvaiheessa) ole omaa verotusoikeutta. Valtion maakuntiin kohdistuvan ohjauksen keskei-set välineet ovat julkisen talouden suunnitelma (JTS), valtion talousarvio sekä maakuntia koskeva lain-säädäntö.

Valtion kanavoima sote-rahoitus on tarveperusteista. Rahoitukseen vaikuttavat maakunnan:

• asukasmäärä (7 %) ja asukkaiden ikärakenne (39 %)

Lainsäädäntö

Laki sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä 36 §

Maakunnan rahoituslaki 3 §, 9-

Yhteenveto:

Uudenmaan maakunnan rahoitus perustuu valtiolta tulevaan yleiskatteelliseen ja erillisrahoitukseen. Valtion rahoitus on tarve-perustaista ja siihen vaikuttavat mm. asukasmäärä, ikärakenne, palvelutarve ja asukastiheys. Pitkällä aikajänteellä ratkaisu kus-tannusten hallintaan on sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuus-perusteinen ohjaus

Menetelmät ja dokumentit

Julkisen talouden suunnitelma (JTS)

• asukkaiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet (50 %) • asukastiheys (1,5 %) ja saaristoisuus (0,113 %) • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (1 %) • vieraskielisten (1,4 %) ja ruotsinkielisten (0,30 %) asukkaiden määrä

Tuleva valtionrahoitus edellyttää Uudenmaan sote-järjestäjältä talouden hyvää ennakointia. Palvelutoi-minnassa tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Sote-kustannusten hallintaa tullaan tekemään myös parantamalla sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuusperusteista ohjausta.

Uudenmaan tavoitteena on integroida talouden ja toiminnan suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi. Maa-kuntavaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenteri-vuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä taloussuunnitelma vähintään kolmeksi vuodeksi.

Tulorahoituksen päärahavirrat ovat:

Valtion yleiskatteellinen perusrahoitus Valtion hyte-rahoitus (vuodesta 2023 eteenpäin) Muiden maakuntien asiakkaiden palveluiden käytöstä saatavat korvaukset Asiakasmaksut

Menojen päärahavirrat puolestaan ovat:

Maakunnan järjestäjätoiminnasta aiheutuvat menot Suoran valinnan palvelutuotannosta aiheutuvat menot Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käytöstä aiheutuvat menot Liikelaitoksen palvelutuotannosta aiheutuvat menot Muut palvelutuotannosta aiheutuvat Oman maakunnan asiakkaiden muiden maakuntien palvelujen käytöstä aiheutuvat korvaukset.

5.2 Palvelujärjestelmän ohjaus

Maakunnassa sote-palveluja tuottavat sote-liikelaitos, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Uuden-maan sote-järjestäjä määrittää tuottajille palvelujen vähimmäissisällön ja tavoitteet. Palvelutuotannon valvominen ja seuranta perustuvat ennalta määritettyihin mittareihin. Tavoitetilassa (visio 2025) tieto kerätään automaattisesti, ja tietojärjestelmä hälyttää, jos esimerkiksi asiakkaalta puuttuu asiakasvas-taava tai havaitaan puute palveluketjuissa. Uudenmaan maankunnan palveluntuottajien ohjausmallit on kuvattu kappaleessa 2.2.1. Tarkemmat palvelujärjestelmään puuttumisen keinot, ohjausmekanismit ja seurannan mittarit määritellään ennen toiminnan käynnistymistä.

48

5.2.1 Liikelaitoksen ohjaus

Maakuntastrategia, palvelustrategia ja talousarvio määrittävät raamin liikelaitoksen toiminnalle. Sote-järjestäjä ohjaa liikelaitosta palvelustrategiasta ja talousarviosta johdettujen tavoitteiden perusteella. Ohjauksessa sovelletaan tuotannon ohjauksen keinoja: i) talous- ja tulosohjausta, ii) normiohjausta, iii) sopimusohjausta, iv) informaatio-ohjausta sekä v) markkinaohjausta. Liikelaitoksen ohjaus eroaa sisäl-löllisesti valinnanvapaustuottajien ohjauksesta. Talousohjaus ei ole palvelukohtaista (vrt. asiakassetelin arvon määritys). Liikelaitoksen budjetti myönnetään suuremmissa kokonaisuuksissa. Liikelaitokseen ei lähtökohtaisesti sovelleta taloudellisia sanktioita, ja kannusteet pyritään suunnittelemaan siten että ne kohdistuvat henkilöstöön (tulosohjaus). Taloudellisten sanktioiden sijaan järjestäjä tiukentaa ohjaus-taan.

Liikelaitos on järjestäjän vastuulla olevista palvelutuotannon tuottajista keskeisin. Sopimusohjaus perus-tuu sote-järjestäjän ja liikelaitoksen neuvottelumenettelyn tuloksena syntyneeseen kumppanuussopi-mukseen. Ennen varsinaisen palvelutuotannon käynnistämistä simuloidaan palvelutuotannon ohjausta. Kuvassa 16 alla on kuvattu neuvottelumenettelyn rakenne. Menettely koostuu sopimukseen sisältöä tuottavista työpajoista. Sopimukseen muodostuneen ohjausmallin toimivuutta koetellaan menettelyn lo-puksi simulointiharjoituksessa. Sopimuksessa yksilöidään mm. palvelutuotantoon ja talouden ohjaami-seen liittyviä asioita, kuten:

palvelutuotantoon ja sen kehittämiseen liittyvät yksityiskohdat

vastuut ja velvoitteet häiriötilanteissa

järjestäjän talousohjauksen ulottuminen liikelaitoksen eri momenteille

rahoituksen sitovuus sote-palvelutehtäväkokonaisuuksille

rahoituksen sitovuus palvelukokonaisuksille (lapset, nuoret, perheet; työikäiset, ikäihmiset)

Yhteenveto:

Liikelaitoksen ohjausta määrittävät sen taloudellinen liikkumavara (talousohjaus), maakuntavaltuuston päätökset palvelustrategiasta ja palvelulupauksesta (normiohjaus), näistä johdettujen tavoittei-den seuranta ja raportointi (informaatio-ohjaus, tulosohjaus), sekä järjestäjän ja liikelaitoksen välinen kumppanuussopimus (sopi-musohjaus). Liikelaitoksen monien palvelujen mitattavuustaso (asteikko: automaatio – yhteistyö – kumppanuus) on matala ja lii-kelaitos luokitellaan kumppaniksi. Täten liikelaitokseen sovelle-taan paljon erilaisia ohjauskeinoja, kuten tiivistä vuorovaikutusta sekä seuranta- ja kehittämisryhmiä.

Menetelmät ja dokumentit

• Hallintosääntö • Palvelustrategia • Talousarvio • Kumppanuussopimus • (Tulossopimus)

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 8-9 §, 9 luku, 78 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 22 §

Kuva 16. Järjestäjän ja liikelaitoksen neuvottelumenettelyn ensimmäinen vaihe

Järjestäjän ja liikelaitoksen välistä yhteistyötä Uudenmaan kontekstissa toimivan ohjausmallin synnyttä-miseksi jatketaan simulointikokemusten perusteella.

Maakunnan käynnistyessä liikelaitoksen rahoitus perustuu pitkälti maakuntaan siirtyvien organisaatioi-den ja toimintojen edellisen vuoden meno- ja tulopohjaan. Rahoituksessa voidaan huomioida myös esi-merkiksi kustannustason muutos, ikäryhmittäiset väestönmuutokset ja erilaiset tuloksellisuus- ja tuotta-vuustavoitteet sekä palvelujen volyymin (suoritteet) siirtymähetken taso, arvioitu palvelutarve ja liikelai-tokselle asetetut tavoitteet. Jatkossa rahoitus perustuu pääasiassa liikelaitoksen (tuotteistetun palvelu-portfolion mukaisiin) määrällisiin palvelutarpeisiin, jotka määritellään tarkoituksenmukaisessa laajuu-dessa asiakassegmenteittäin ja palveluketjuittain. Liikelaitosta tulee tarkastella kokonaisuutena, joten suoritemäärän ylitys ei johda automaattisesti lisärahoitukseen, mutta toimii ennusteiden ja tilannekat-sausten pohjana. Ensisijaisesti lisääntynyt tarve pyritään kattamaan johtamistoimenpiteillä ja tuottavuu-den kasvulla. Maakuntavaltuuston vahvistaman talousarvion sitovuustasot suunnitellaan siten, että ne tukevat liikelaitoksen operatiivisen toiminnan onnistumista. On mahdollista, että liikelaitokselle asete-taan sitova talousarvio meno- ja tuloerätasolla. Liikelaitoksella on myös oma budjetointiprosessi.

Tulosohjaus tarkoittaa, että osa liikelaitoksen määrärahoista sidotaan tuloksellisuustavoitteiden saavut-tamiseen ja tulotaso muodostuu tältä osin tavoitteiden saavuttamisasteen mukaisesti. Sote-järjestäjä asettaa sosiaali- ja terveydenhuollolle tavoitteet ja ohjaa rahoitusta. Talouden ohjaukseen liittyvät tulok-sellisuustavoitteet sekä niiden saavuttamista kuvaavat mittarit ja tavoitearvot määritellään järjestäjän ja liikelaitoksen välisessä kumppanuussopimuksessa. Tuloksellisuustavoitteet voivat olla esimerkiksi tuot-tavuuteen, palvelurakenteeseen, palvelukykyyn tai vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteita. Liikelaitoksen tulostavoitteet johdetaan suoraan palvelustrategiaan pohjautuvasta talousarviosta tai laajemmista ta-voitteista liittyen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tuottavuuteen liittyvä tavoite voi olla esimerkiksi prosentuaalinen tuottavuuden kasvutavoite tai tilatehokkuuden nostaminen. Palveluraken-teeseen liittyvinä tavoitteina voivat olla esimerkiksi perustason palvelujen saatavuuden parantaminen ja

50

erikoistason palvelujen parempi kohdentaminen. Liikelaitos vastaa operatiivisesta toiminnasta. Sote-järjestäjä ei puutu esimerkiksi palveluprosesseihin tai toiminnan organisointiin.

Sote-järjestäjän informaatio-ohjaus tarkoittaa liikelaitoksen toiminnan seurantaa sitovien tavoitteiden, korvausmalliin kuuluvien tavoitteiden sekä muiden ei-sitovien tulostavoitteiden kautta.

Ohjaavia ja rahoitustasoon vaikuttavia tavoitteita ja seurattavia mittareita on oltava rajattu määrä, jotta ohjausmalli pysyy hallittavana eikä siitä muodostu liian monimutkaista. Järjestäjä seuraa tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavia tekijöitä tarkemmin volyymitietojen, seurantamittareiden ja indikaattorien avulla, joita voi olla huomattavasti enemmän. Seurantamittarit ja indikaattorit eivät ole sitovia eivätkä vaikuta rahoitukseen, mutta varsinainen ohjaava tavoite voi olla sitova ja vaikuttaa rahoitukseen kan-nustimena. Tavoitteiden ja mittarien on oltava selkeästi määriteltyjä, mitattavia ja läpinäkyviä, jotta tar-kastelu on mahdollista eri tasoilla.

Alla olevassa kuvassa 17 on esitetty liikelaitoksen ohjaus tuotannon ohjausta esittävää kuvaa 2 mukail-len.

Kuva 17. Liikelaitoksen ohjaus

5.2.2 Palveluiden hankinta

Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävät palveluiden hankinnan hallinnoinnin näkökulmasta ovat seuraa-vat:

Maakunnan sote-palvelujen tuottamistapojen arviointi ja strategisten linjausten valmistelu Vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen, seuranta ja arviointi Hankinnan toteutumisen varmistaminen perustuen strategisiin tavoitteisiin ja palvelutarpeen

arviotietoihin Hankintojen arviointi mm. strategisten painopisteiden ja kustannustehokkuuden kannalta Uusien innovatiivisten markkinoiden kehittäminen ja kehittämiskumppanuuksien solmiminen

Strategisen hankintatoimen tehtävät ovat maakunnan järjestämistehtävien hoitamisen kannalta toimin-nan ydintä ja erottamaton osa maakunnan strategian toteuttamista. Palvelujen tuottamistavoista linja-taan maakunta- ja palvelustrategiassa. Järjestäjän strategisen palveluhankinnan ja konsernin hankin-nan vastuujako ja toimialat on esitetty taulukossa 2.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 35 §, 15 luku

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 14 §, 22 §

Yhteenveto:

Palvelujen tuottamistavoista linjataan maakunta- ja palvelustra-tegiassa. Palveluiden hankintaan kuuluvat järjestäjän strategi-nen palveluhankinta ja konsernin hankinta, joilla on omat vas-tuut.

Menetelmät ja dokumentit

Maakuntastrategia

Palvelustrategia

52

Taulukko 2: Järjestäjän strategisen palveluhankinnan ja konsernin hankinnan vastuujako

Järjestäjän strateginen palveluhankinta

Uudenmaan sote-järjestäjän strateginen palveluhankinta tukee palvelukokonaisuuksien johtamista pal-velutuotannon optimoinnissa tunnistamalla markkinaohjauksen mahdollisuudet. Järjestäjän strategisen hankintatoimen avulla parannetaan markkinoiden läpinäkyvyyttä ja toimintaa. Hyöty yksityisten palve-luntuottajien osallistumisesta on vertailtavuus, vaikuttavuuden parantuminen ja siten prosessin kehittä-minen julkisen ja yksityisten toimijoiden vuorovaikutuksessa.

Järjestäjä muodostaa palveluiden hankintapolitiikan osana palvelustrategiaa. Hankintapolitiikka sisältää esityksen siitä, kuinka paljon palveluja hankitaan markkinoilta. Esitys muodostetaan palveluiden opti-maalisen tuotantotavan analyysin perusteella. Päätös palvelujen markkinoilta hankinnan tasosta on po-liittinen.

Järjestäjä voi ohjata osan liikelaitoksen vastuupalveluista markkinoiden tuotettavaksi, ja ohjata yksityis-ten tuottajien sopimukseen velvollisuuksia esimerkiksi tietotuotannosta järjestäjän informaatio-ohjauk-sen vahvistamiseksi. Tämä vähentäisi tilaaja-tuottaja -mallille tyypillistä tiedon epätasapainoa järjestä-jän ja tuottajan välillä. Edellä olevasta tehdään erillinen suunnitelma, jossa huomioidaan maakunnan tuleva hallintosääntö ja liikelaitoksen asema (liikelaitos hankkii vastuualueensa palveluja myös alihan-kintana).

Tuottajahallinnan vastuut on määriteltävä päivittäisten asioiden (operatiivinen), sopimuksen ylläpitämi-sen (taktinen) ja palvelun kehittämisen (strateginen) tasoille. Järjestäjän strateginen palveluhankinta muodostaa ja vastaa tuottajahallinnan mallista sekä varmistaa sen toimeenpanon tuottajarajapinnassa. Strateginen tuottajaohjaus on sote-järjestäjän vastuulla (esim. tavoitteiden muutokset).

STRATEGINEN PALVELUHANKINTA

(Järjestäjä)

KONSERNIN HANKINTA

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintapolitiikka. Päätökset siitä kuinka paljon ja mitä ostetaan mark-kinoilta. Esim. päätös ottaa asiakasseteli lakisää-teistä laajemmin käyttöön.

Materiaali- ja palveluhankintojen toteutus

Sopimuksilla ohjaaminen Hankintamenettelyjen läpivienti

Vaikuttavuuden ostamisen osaaminen Liikelaitoksen hankintojen tuki

Päätökset optimaalisesta sote-palveluiden järjestä-mistavasta

Hankintatekninen osaaminen ja resursointi. Strategi-sen hankintatoimen resurssituki

Päätökset maakunnalle siirtyvien sote-sopimusten jatkamisesta ja irtisanomisesta

Maakunnalle siirtyvien sopimusten läpikäynti

Sopimushallinnan operatiivisen toimintatavan muo-dostaminen ja kouluttaminen

Yhteistyö yhteishankintayksiköiden kanssa. Mahdol-liset yhteyshankinnat muiden maakuntien kanssa

Konsernin hankinta

Hankintatoimen alkuvaiheen järjestäytymisessä ovat keskeisessä osassa kunnilta Uudenmaan maa-kunnalle siirtyvät sopimukset (arvio noin 20 000). Sopimusten mekaaninen läpikäynti käynnistetään uu-distuksen toimeenpanon liittyvän lainsäädännön tultua voimaan. Sopimusohjauksen näkökulmasta on keskeistä muodostaa yleiskuva sote-palveluiden järjestämiseen liittyvistä sopimuksista. Yleiskuvan pe-rusteella mahdollistuu tarkoituksenmukainen lähestymistapa siihen, minkä tyyppisiä sopimuksia mah-dollisesti jatketaan. Tämä on osa järjestäjän strategisia linjauksia. Konsernin hankinta voi täydentää jär-jestäjän sopimusohjausta operoimalla asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin tuottajien hallinnoin-nin.

5.2.3 Valinnanvapauden hallinnointi

Valinnanvapauden hallinnointi edellyttää Uudenmaan maakunnalta uudenlaista osaamista. Järjestäjän on varmistettava palveluiden saatavuus ja suunnitteleva palveluverkon periaatteet niin, että asukkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Yksityinen tuotanto muovaa palveluverkkoa, maakunnan vastuulle jää kuiten-kin palvelujen turvaaminen markkinapuutetilanteissa. Kysynnän vaihtelu ja talouden hallintaan liittyvät näkökulmat on myös huomioitava markkinatuotannon käynnistyessä. Valinnanvapauden käynnistymi-nen edellyttää maakunnan strategisen tason päätöksiä mm. suoran valinnan palvelujen laajuudesta, asiakassetelipalveluista (mahdolliset lakisääteisiä palveluja täydentävät asiakassetelipalvelut) ja henki-lökohtaisen budjetin kohderyhmän tarkemmasta määrittelystä.

Valinnanvapauden hallinnoinnissa on tavoitteena avoin ja toimiva markkina. Palveluntuottajaksi valin-nan ja hyväksymisen prosessi sekä sopimusten hallinnointi automatisoidaan mahdollisimman pitkälle. Palveluntuottajaksi voi lähtökohtaisesti ilmoittautua milloin tahansa.

Palvelutuottajien sopimusohjaus perustuu STM:n kokoaman asiantuntijaryhmän valmistelemien Sote-keskuksia koskevien malliasiakirjojen ehtoihin. Malliasiakirjat koostuvat hallintopäätöksestä liitteineen.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 8-9 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12 §, 23 §

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 38-51 §, 10 luku

Yhteenveto:

Valinnanvapauden hallinnoinnissa on tavoitteena avoin ja toimiva markkina. Keskeinen arvo on asi-akkaiden ja eri sektorin tuottajien yhdenvertainen kohtelu ja sen varmistaminen. Uudenmaan sote-järjestäjä fasilitoi palvelutuotannon kehittämistä vertaamalla tuottajia toisiinsa vastaan ja jakamalla tätä tietoa sekä tuottajille että asiakkaille. Valinnanvapauden ohjauksen keinot vaihtelevat osittain tuottajan mukaan (suoran valinnan palveluntuottajat, asiakassetelituottajat, henkilökohtainen bud-jetti).

Menetelmät ja dokumentit

Hallintopäätös liitteineen (palvelukuvaus, korvaukset ja mittarit)

Sopimukset palveluntuottajittain

54

Ehtojen liitteinä ovat Palvelukuvaus, Korvaukset -liite, Määritelmät -liite, sopimus. Ehtojen muodostami-sessa on käynnistetty yhteistyö muiden maakuntien kanssa. Yhteistyön lisäksi ohjaus- ja korvausmal-lien muodostamisessa hyödynnetään mahdollisimman laajasti Uudenmaan valinnanvapauspilottien ko-kemuksia. Tässä vaiheessa ei ole tunnistettu tarvetta asettaa normiohjausta tiukempia ehtoja palvelu-tuottajaksi hyväksymiselle.

Suoran valinnan palvelut

Valinnanvapauden hallintotavan lähtökohta on avoimuus asiakasta, palveluntuottajia ja maakuntakon-sernin omistajaohjausta kohtaan. Toiminnassa huomioidaan tarkasti ns. yhteisen datan julkisuus ja tuottajien liikesalaisuuksien suoja. Keskeinen arvo on asiakkaiden ja eri sektorin tuottajien yhdenvertai-nen kohtelu ja sen varmistaminen. Järjestäjä fasilitoi markkinaa, jossa asiakas on keskiössä.

Uudenmaan sote-järjestäjä fasilitoi palvelutuotannon kehittämistä vertaamalla tuottajia toisiinsa ja jaka-malla tätä tietoa sekä tuottajille että asiakkaille. Järjestäjä soveltaa avoimen tiedon periaatteita mahdol-lisimman laajasti seurantamittareiden tulosten osalta.

Suoran valinnan palveluntuottaja tuottaa tavoitteiden mukaista palvelua omilla prosesseillaan. Tuotta-jalla on oikeus tuottaa palvelua parhaaksi näkemällään tavalla. Tuottajalla on oikeus tietää asemansa vertailussa suhteessa muihin suoran valinnan palveluiden tuottajiin.

Uudenmaan sote-järjestäjän ohjaus keskittyy palvelun tuloksiin ja niiden ylätason seurantaan, ja näiden perusteella puuttuu tarvittaessa toimintaan. Järjestäjä tarvitsee myös tietoa siitä, miten palvelu on tuo-tettu. Tavoitteena saatavuuden seurannan osalta on julkinen portaali. Ohjauksen keinona ovat vaikut-tavuuden määrittämisen lisäksi selkeät ja kattavat kuvaukset tehtävien ja vastuun jaosta liikelaitoksen ja sote-keskusten välillä. Lisäksi organisaatiorajat ylittävät asiakasprosessit ja rajapinnat määritellään (pal-veluketjut, vastuu asiakkaasta) järjestäjän toimesta.

Julkisen portaalin käytön tavoite koskee myös asiakkaita. Tavoitteena on tarjota asiakkaalle tietoa toi-mittajavalinnan pohjaksi. Ideaalitilanteessa portaali ehdottaisi asiakkaalle automaattisesti tuottajan vaih-toa lain mukaisin aikamäärin, jos tuottaja vertautuu huonosti järjestäjän seurantamittareilla. Näin järjes-täjä saisi luotua palveluntuottajalle kannustimen kehittää toimintaansa.

Pidemmän tähtäimen ohjaus pohjautuu Uudenmaan sote-järjestäjän strategiseen suunnitteluun (kytkös palvelustrategiaan). Strategian tavoitteiden ja painopisteiden sekä seuraamansa datan perusteella jär-jestäjä pyrkii tunnistamaan keinot suoran valinnan palveluiden optimointiin. Järjestäjä tiedottaa paino-pisteistä ja mahdollisista kehitysehdotuksista palveluntuottajia. Palveluntuottajilla on oikeus päättää huomioiko se näitä toiminnassaan.

Valinnanvapauslaissa säädetään tuottajille maksettavista korvauksista mm. seuraavaa:

Maakunnan maksaman (kiinteän) korvauksen perusteen tulee olla samasta suoran valinnan palvelusta kaikille tuottajille sama.

Maakunnalla velvollisuus korvata suoran valinnan palveluista vähintään 2/3 osuus kiinteänä korvauksena.

Suoran valinnan palveluiden osalta sote-keskusten kannustimet sidotaan tuottajan suoriutumiseen suh-teessa kriittisiksi määritettyihin seurantamittareihin (tässä vaiheessa tunnistettu erikoissairaanhoidon lähetteet ja palvelun saatavuus). Kertaluontoisina kannustinsuoritteina voidaan maksaa lisäkorvausta palvelun tuottamisesta haja-asutusalueella, tiettyihin asiakasryhmiin kohdennetuista toimenpiteistä sekä innovaatiokompensaatio. Kompensaatio innovaatiosta suoritetaan tuottajalle, jos pystytään todenta-maan, että innovaatio tuottaa parempaa vaikuttavuutta ja siten kustannussäästöjä (Valinnanvapauslain

69 §:n mukaiset muut korvaukset). Innovaatiokompensaation vastineena järjestäjä voi jakaa innovaa-tion muille palveluntuottajille, ja siten lisätä alueellista tuotannon vaikuttavuutta. Innovaatiokompensaa-tion ajatus pohjautuu yrityksen kompensaation työntekijälle patentin lauetessa.

Tarpeen mukaan voidaan määrittää valinnanvapauslain 67 §:n mukaisia suoriteperusteisia korvauksia joistakin palvelusuoritteista. Valinnanvapauslain mukaisesti maakunnalla on oikeus sopimuskauden ai-kana yksipuolisesti muuttaa lainsäädännön puitteissa palveluista maksettavien korvausten määrää ja niiden perusteita. Tähän liittyen on vielä avoimena, mihin perustuen järjestäjä arvioi kapitaation mahdol-lisen alentamisen tai korottamisen tarpeen. Tällä hetkellä kunnissa määrärahatarpeen arviointi tehdään vuosittain edellisin vuoden kustannusten perusteella.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin ohjauksessa hyödynnetään STM:n malliasiakirjoja, joiden pohjalta luodaan Uudenmaan ohjausasiakirjat.

Ohjausasiakirjoja laadittaessa (mm. palvelukuvaukset, kannustimet) huomioidaan palvelustrategiassa asetetut tavoitteet mm. vaikuttavuudesta ja palvelurakenteesta. Maakunta määrittelee palvelustrategi-assaan valinnanvapauden palveluvalikoiman. Maakunta määrittelee palvelustrategiassaan myös asia-kasohjauksen suuntaviivat, joita liikelaitos noudattaa asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin neu-vonnassa, palvelutarpeen arvioinnissa, asiakassuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätösten teossa ja palvelujen yhteensovittamisessa. Valinnanvapauspilotti tarjoaa Uudenmaan maakunnalle mahdollisuu-den testata valinnanvapauden ohjausta ja toimintaa käytännössä ennen varsinaisen Uudenmaan soten aloittamista.

Maksuliikenteen hallinnointi on merkittävässä roolissa erityisesti henkilökohtaisen budjetin järjestämi-sessä isolla asiakasvolyymeilla toimittaessa. Budjettien maksuliikenteen hallinnan mallit tarkentuvat jat-kovalmistelussa.

56

5.3 Sote-järjestäjän viranomaistoiminta

Viranomaistoiminnassa omavalvontakokonaisuuteen liittyvä kokonaisvastuu on Uudenmaan sote-järjes-täjällä, kunkin palveluntuottajan vastatessa oman toimintansa omavalvonnasta. Viranomaistoiminnassa järjestäjän tehtävänä on toimia maakunnan asukkaiden ja järjestämisvastuullaan olevan palvelujärjes-telmän asiakkaiden edunvalvojana, mistä syystä tätä vastuuta ei voida siirtää palveluntuottajille. Lisäksi lähtökohtaisesti järjestäjälle kuuluvia viranomaistehtäviä ovat esimerkiksi varautumisen kokonaisuuden koordinointi ja yhteensovittaminen sote-sektorilla, viranomaisyhteistyön koordinointi ja rekisterien ylläpi-täminen.

Viranomaistoiminnaksi voidaan myös katsoa lukuisa joukko erilaisia operatiivisia tehtäviä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Nämä puolestaan ovat selvästi liikelaitoksen vastuulla olevia viranomaistehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisten yksilöpäätösten tekeminen tai erilaiset itsemää-räämisoikeutta rajoittavat, esimerkiksi mielenterveyslain mukaiset, päätökset. Järjestäjä voi siirtää omalla päätöksellään sille kuuluvia tehtäviä liikelaitokselle, tai mikäli lainsäädäntö sen mahdollistaa, myös muille palveluntuottajille. Jokainen palveluntuottaja myös vastaa omasta varautumisestaan järjes-täjän määrittelemien suuntaviivojen mukaisesti.

Uudenmaan sote-järjestäjän ja tuottajan välinen työnjako, myös viranomaistoiminnan osalta, määritel-lään viime kädessä maakunnan hallintosäännössä.

Järjestäjän vastuulla on määritellä viranomaistoimintoja koskeva työnjako järjestäjän, liikelaitoksen ja muiden palveluntuottajien kesken sekä tarvittaessa päättää lähtökohtaisesti itselleen kuuluvien viran-omaistehtävien siirtämisestä liikelaitokselle tai muille palveluntuottajille.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 7-8 §, 78 §

Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 3 luku, 34 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 22 §, 58 §

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 52 §, 76 §

Yhteenveto:

Sote-järjestäjä vastaa maakunnan omavalvonnan kokonaisuu-desta kunkin palveluntuottajan vastatessa oman toimintansa omavalvonnasta. Lisäksi järjestäjälle kuuluvia viranomaistehtäviä ovat mm. varautumisen koordinointi ja yhteensovittaminen, viran-omaisyhteistyön koordinointi ja maakunnan rekisterien ylläpitämi-nen. Sote-liikelaitos vastaa operatiivisen tason viranomaistoimin-nasta, kuten sosiaalihuollon yksilöpäätöksistä ja itsemääräämis-oikeuden rajoittamisen toimenpiteistä.

5.3.1 Omavalvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa korostetaan maakunnan vastuuta toiminnan asianmukai-sesta ja laadukkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on ehkäistä valtion valvontaviranomaisen puuttumi-sen tarve.

Omavalvonta on keskeinen ja erottamaton osa maakunnan järjestämistoimintoa. Sote-lainsäädäntö, erityisesti valinnanvapauslaki, antaa maakunnalle palveluntuottajiin nähden oikeuksia, joiden perus-teella maakunta voidaan osaltaan määritellä valvontaviranomaiseksi Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) ohella. Valtion valvontaviranomaiseen verrattuna maakunnalla on palveluntuottajien ohjauk-sessa ja valvonnassa käytettävissään osin erilainen, mutta samalla huomattavasti laajempi, keinovali-koima, pitäen sisällään palveluntuottajien hyväksymisen peruuttamisen ja sopimuksen purkamisen li-säksi kaikki palveluntuottajien ohjauksen eri keinot (2.2.1 ”viuhkamainen ohjaus”). Samalla omaval-vonta myös tuottaa tietoa muulle sote-järjestäjälle palveluntuottajien ohjauksen tueksi. Valvontayhteis-työn Luovan kanssa tulee toimia matalalla kynnyksellä, mikä em. syistä on myös Luovan intresseissä.

Jokainen Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuun piirissä toimiva palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan oman toimintansa omavalvonnasta. Palveluntuottajien on kuvattava tähän liittyvä toimin-tansa omavalvontasuunnitelmassa. Mikäli palveluntuottaja, esimerkiksi sote-liikelaitos tai sote-keskus, hankkii palveluja ostopalveluina, tulee sen sisällyttää myös nämä palvelut omaan omavalvontasuunni-telmaansa ja huolehtia niiden valvonnasta kuin oman toimintansa valvonnasta.

Kokonaisvastuu Uudenmaan maakunnan sote-palvelujen omavalvonnasta on sote-järjestäjällä. Sote-järjestämislain 21 § mukaan maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Omavalvontaohjelma kuvaa maakunnan järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja sen valvontaa maakunnan toimesta, eli omavalvontaa. Sote-järjestäjän kokonaisvastuu omavalvonnasta ulottuu kaikkeen maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevaan palveluntuotantoon, mukaan lukien myös esimerkiksi liikelaitosten ja sote-keskusten ostopalve-luna hankkimat palvelut. Maakunnan omavalvonta kattaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-mistoiminnon omavalvonnan.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 8 - 9 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 21 §, 24 §, 6 luku

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 81 - 82 §

Yhteenveto:

Sote-järjestäjällä on kokonaisvastuu Uudenmaan maakun-nan omavalvonnasta ja maakunnan on laadittava järjestä-misvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista oma-valvontaohjelma. Jokaisen Uudenmaan maakunnan järjes-tämisvastuun piirissä toimivan palveluntuottajan on tehtävä omasta toiminnastaan omavalvontasuunnitelma, joka toimi-tetaan omavalvontaohjelman tekoa varten sote-järjestä-jälle.

Menetelmät ja dokumentit

Maakunnan omavalvontaohjelma

Palveluntuottajien oma-valvontasuunnitelmat

Suunnitelma laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi

Tietoturvallisuus- ja tietosuojaohjelma

58

Maakunnan omavalvonnan avulla

1. varmistetaan, että toiminta ja palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla 2. varmistetaan toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista asiakas- ja

potilasturvallisuutta ja laatua, palvelujen saavutettavuutta ja palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta.

Keskeinen oikeusperusta muodostuu muutoin seuraavasti:

Maakuntalaki 9 § (tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 21 § (maakunnan omavalvonta), 6 luku (45–

51 §) (viranomaisvalvonta) Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 81–82 § (valvonta, asian

saattaminen maakunnan käsiteltäväksi) Asetus omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä ohjelmaan sisältyvästä

suunnitelmasta laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi (sote-järjestämislain 21 § perusteella, antamatta)

Omavalvontaohjelman laatiminen

Omavalvontaohjelman laatimisesta vastaa sote-järjestäjä. Omavalvontaohjelman laatimiseen osallistu-vat myös sote-liikelaitos, muut maakunnan järjestämisvastuun piirissä toimivat palveluntuottajat sekä maakunnan asukkaat erikseen määriteltävällä tavalla. Omavalvontaohjelman valmistelua varten jokai-sen palveluntuottajan tulee toimittaa laatimansa omavalvontasuunnitelma sote-järjestäjälle. Omavalvon-taohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto.

Omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava vuosittain. Omavalvontaohjelma sekä sen seuranta-raportit on julkaistava julkisessa tietoverkossa.

Omavalvontaohjelman keskeinen sisältö

Omavalvontaohjelmassa kuvataan, miten Uudenmaan maakunta omavalvonnan keinoin varmistaa maakunnan asukkaiden ja asiakkaiden oikeuksien, potilas- ja asiakasturvallisuuden, palvelutarpeen ar-vioinnin ja asiakassuunnitelmien, väestön ja asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan sekä asiakkaiden osallisuuden toteutumisen. Omavalvontaohjelmassa todetaan, miten toiminnan asianmukaisuutta seu-rataan ja miten mahdolliset puutteet ja virheet korjataan, sekä kuvataan keskeiset omavalvontaan ja viranomaistoimintaan liittyvät prosessit.

Omavalvonnan kokonaisuus pitää sisällään järjestäjätoiminnon omavalvonnan ja palvelujärjestelmän laillisuusvalvonnan lisäksi myös esimerkiksi palvelustrategian, palveluintegraation ja sopimusten toteu-tumisen valvonnan tiiviissä yhteistyössä näistä kokonaisuuksista vastaavien tahojen kanssa. Omaval-vonta jakautuu ennaltaehkäisevään ja toiminnan aikaiseen omavalvontaan. Sen painopiste on ennalta-ehkäisevässä omavalvonnassa ja palveluntuottajien omavalvonnan tukemisessa. Lisäksi omavalvonta-ohjelmassa määritellään ja kuvataan mm. maakunnan asukkaiden oikeusturvakeinot ja niiden toteutta-minen, omavalvontaan liittyvä riskien hallinta, omavalvontaan liittyvä viranomaisyhteistyö sekä omaval-vonnan kehittäminen. Omavalvontaohjelma pitää sisällään myös suunnitelman laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi sekä maakunnan tietoturva- ja tietosuojaohjelman.

Omavalvontaohjelman laatimiseen liittyen järjestäjän vastuulla on luoda määrittelyt ja/tai prosessit oma-valvontaan liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Nämä asiakokonaisuudet on esitetty liitteessä 2.

5.3.2 Valmius ja varautuminen

Uudenmaan maakunnassa varautumisen kokonaisvastuu on perustettavalla turvallisuustoiminnolla. Sote-järjestäjän tehtävänä on erityisesti tehdä valmiutta ja varautumista koskevat palvelutasopäätökset, varmistaa kaikkien maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevien palveluntuottajien osallistuminen maakunnan valmiuden ja varautumisen ylläpitoon esimerkiksi sopimusten kautta sekä varmistaa riittä-vät valmiuden ja varautumisen ylläpitämisen edellyttämät resurssit. Muilta osin vastuu sosiaali- ja ter-veydenhuollon valmiudesta ja varautumisesta on sote-liikelaitoksella.

Uudenmaan sote-liikelaitoksen tehtävänä on sote-järjestäjän antamin valtuuksin suunnitella erityisesti sitä, miten maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa varaudutaan erilaisiin kriisi- ja poik-keustilanteisiin, kuten suuronnettomuuksiin, epidemioihin tai työtaisteluihin. Sote-järjestäjän tulee omassa varautumisessaan huomioida myös riski yksityisten palveluntuottajien konkursseista ja suunni-tella korvaavat ratkaisut yhdessä liikelaitoksen kanssa. Yksi keskeinen näkökulma on tukipalveluiden toiminta kriisitilanteissa. Kokonaisuutta pohdittaessa on huomioitava myös siihen liittyvät mahdolliset valtakunnalliset vastuut, jotka siirtyvät maakunnalle, kuten esimerkiksi Vantaan kaupungilla oleva valta-kunnallinen vastuu kriisitilanteisiin liittyvästä psykososiaalisesta tuesta.

Valmisteluvaiheessa varmistetaan (hallintopäätös, sopimukset) tarkemmat roolit ja varmistetaan riittävä ohjeistus ja tiedonkulku.

Ensihoito

Vastuu ensihoidon järjestämisestä on jatkossa maakunnalla ja sen sote-järjestäjällä. Sote-järjestäjä esi-merkiksi määrittelee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Kuten muussakin valmiudessa ja varautumi-sessa, sote-liikelaitoksella on kuitenkin keskeinen rooli ensihoidon järjestämisessä.

Nykyisellään Uudellamaalla ensihoito on jaettu seitsemään ensihoitoalueeseen, jotka toimivat osin eri periaattein. Lisäksi Uudellamaalla toimii kaksi lääkäripäivystyspistettä, joista toinen on lääkärihelikopte-rin yhteydessä ja toinen Helsingin kaupungin omaa toimintaa. Pelastuslaitoksen tuottavat merkittävän osan ensihoitopalveluista. Pääkaupunkiseudulla myös yksityisillä palveluntuottajilla on oma roolinsa eri-tyisesti kiireettömissä ensihoidon tehtävissä. Lisäksi HUS:lla on yhteistyösopimus Rajavartiolaitoksen kanssa rannikkoseudun ensivastetoiminnasta.

Lainsäädäntö

Maakuntalaki 141-142 §

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 52-53 §

Yhteenveto:

Maakunnan jokainen toimija vastaa omasta valmiudesta ja varautumisesta. Kokonaisvastuu maakun-nan varautumisesta on turvallisuustoimialan järjestäjällä. Sote-järjestäjä vastaa oman toimialansa va-rautumisen koordinoinnista. Sote-liikelaitoksella on keskeinen rooli käytännön varautumisessa. Myös sote-keskukset tulee velvoittaa varautumiseen osallistumiseen

Menetelmät ja dokumentit

Hallintosääntö liitteineen Palveluntuottajakohtaiset

sopimukset

60

Tulevassa maakuntarakenteessa ensihoidon aluejaosta Uudellamaalla luovutaan ja ensihoitopalvelun toimintaa yhtenäistetään sekä Uudenmaan alueella että yhteistyöalueella ja myös valtakunnallisesti. Sote-järjestäjän vastuulla on ensihoitoon liittyvä poliittinen päätöksenteko (palvelutasopäätös, ensihoi-don ohjaus ja rahoitus osana sote-liikelaitoksen ohjausta ja rahoitusta, yhteistyöalueen yhteistyösopi-muksen tekeminen), yhteistyö pelastustoiminnon järjestäjän kanssa, ensihoidon valvonta osana maa-kunnan omavalvontaa sekä ylemmän tason maakunta- ja viranomaisyhteistyön koordinointi. Muilta osin vastuu ensihoidon järjestämisestä on sote-liikelaitoksella, pitäen sisällään esimerkiksi sopimusten teke-misen pelastusliikelaitoksen, Rajavartiolaitoksen sekä mahdollisesti yksityisten palveluntuottajien kanssa.

5.3.3 Rekisterit

Potilas- ja asiakasrekisteri

Potilas- ja asiakastietojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista an-netussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa.

Uudenmaan maakunta on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuulu-vassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Maakunnan asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus kos-kee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoitta-mien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja -tavasta riippumatta.

Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalla on oi-keus käsitellä maakunnan asiakas- ja potilasrekisterissä olevia tietoja silloin kun se on tarpeen asiak-kaan palvelun toteuttamiseksi.

Lainsäädäntö

Sote-järjestämislaki 58 §

Valinnanvapauslaki 52 §

Laki soten asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 19 §

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 22b §

THL:n määräys 2/2015 (THL/1305/4.09.00/2014)

Yhteenveto:

Maakunta toimii sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietorekisterien rekisterinpitäjänä. Keskeisenä osana rekisterinpitoa on myös tietosuojasta ja tietoturvasta vastaaminen. Niihin liittyvät keskeiset asiat kuvataan Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelmassa. Lisäksi maakunnan tulee pitää palveluntuottajarekisteriä hyväksymistään sote-palveluntuottajista.

Menetelmät ja dokumentit

Asiakas- ja potilastietorekisteri

Palveluntuottajarekisteri

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma

Maakunnan vastuulla on ylläpitää maakunnan potilas- ja asiakasrekisteriä.

Osana omavalvontaohjelmaa valmistellaan maakunnan tietoturva- ja tietosuojaohjelma, jossa kuvataan potilas- ja asiakasrekisteriin liittyvien tietoturvan ja tietosuojan toteutumiseen liittyvät toimet, seuranta ja valvonta sekä tietoturvan ja tietosuojan kehittäminen.

Palveluntuottajarekisteri

Hyväksytyistä palveluntuottajista ylläpidetään valtakunnallista rekisteriä (Soteri). Lisäksi Uudenmaan maakunnan vastuulla on ylläpitää luetteloa oman järjestämisvastuunsa piirissä olevista palveluntuotta-jista. Toteuttaakseen omavalvontaa maakunta tarvitsee myös palveluntuottajien valvontarekisterin. Mahdollisuutta, jossa valtakunnallinen palveluntuottajarekisteri toteuttaisi maakunnan luettelonpitovel-vollisuuden sekä toimisi myös maakunnan palveluntuottajien valvontarekisterinä, selvitetään.

Mahdolliset muut rekisterit

Maakunnalla on oman järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi mahdollisuus ylläpitää myös muita rekiste-reitä. Myös kunnista on siirtymässä rekistereitä maakunnan ylläpitovastuulle.

62

5.4 Osallisuus, yhteistyö ja kehittäminen

5.4.1 Asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet

Osallisuusohjelma

Järjestäjän asiakkaita ovat maakunnan asukkaat. Asukkaiden mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on toiminnan lähtökohta, jolla varmistetaan palveluiden paras laatu ja vaikuttavuus. Osallisuus ja avoin hallinto lisäävät päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vahvistavat palvelu-kulttuuria. Järjestäjän rooleja ja tehtäviä osallisuuden toteuttamisessa ovat mm. viestintä, asukkaiden kuunteleminen, yhdessä kehittäminen ja tuottajien ohjaus. Uudenmaan maakunta huolehtii siitä, että palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa asiakkaiden ja asukkaiden osallisuus toteutuu. Maakun-nan toiminnassa huolehditaan sekä lakisääteisten osallistumisen velvoitteiden toteuttamisesta, että jat-kuvasta asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisestä. Julkinen hallinto ja kuntalaiset nähdään palvelu-prosessissa kumppaneina.

Lain mukaan maakuntavaltuusto vastaa maakunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistä-misestä. Lakiesitys on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava; konkreettisten, käytännön osal-listumista tukevien keinojen käyttö jää pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi. Osallistuminen on osa strategian, toiminnan ja talouden suunnittelua. Osana maakuntastrategiaa tehdään osallisuusohjelma koskien kaikkia maakunnan toimintoja. Osallisuusmallin rakenne ja viitekehys esitetään kuvassa 18.

Lainsäädäntö

• Maakuntalaki 23 §, 24 §, 25 §, 26 §, 27 §, 28 §, 78 § • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 34 § • Edellä mainittujen lisäksi asukkaiden ja asiakkaiden oikeudesta osallistumiseen on säädetty

kuntalaissa (410/2015) ja sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Osallistuminen on kirjattu myös perustuslakiin, lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

Yhteenveto:

Maakunta huolehtii asukkaiden mahdollisuuksista ja oikeuksista vaikuttaa ja osallistua maakunnan päätöksentekoon ja palvelui-den suunnitteluun sekä asiakasosallisuudesta palveluiden tuot-tamisessa. Järjestäjä huolehtii viestinnästä ja vuorovaikutuk-sesta asukkaiden kanssa, sekä tuottajien sopimusohjauksen ja asiakastiedon hyödyntämisen kautta palveluiden jatkuvasta ke-hittämisestä ja arvioinnista.

Menetelmät ja dokumentit

• Maakuntastrategia • Palvelustrategia ja palvelulupaus • Maakunnan osallisuusohjelma • Viestintäohjelma • Kriisiviestintä • Tuottajien sopimusohjaus • Hallintosääntö

Kuva 18. Osallisuusmallin rakenne ja viitekehys

Asukasosallisuus toteutuu maakunnan päätöksentekojärjestelmän muodossa sekä palveluiden suunnit-telussa ja arvioinnissa. Asukkaat ovat mukana luottamushenkilöinä ja avoimen päätöksentekojärjestel-män kautta. Maakunnan hallintomallissa määritellään eri toimijoiden vastuut ja päätöksenteon rakenne. Asukkaiden on tiedettävä, miten ja kuka maakunnan palveluista päättää (pysyvät rakenteet ja edustuk-selliset elimet, vaikuttamistoimielimet, arviointi, mittaaminen, strategia).

Asukkaat osallistuvat maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen valmisteluun. Asuk-kaat osallistuvat myös palveluverkon suunnitteluun. Osallistamalla saadaan parhaiten näkyviin eri asia-kassegmenttien palvelutarpeet. Palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisilla pal-velukokonaisuuksilla, jotka hyödyntävät asiakkuuksien segmentointia. Segmentointia voidaan hyödyn-tää myös tarjoamalla eri asiakasryhmille ja eri palveluissa tarjota erilaisia osallistumisen muotoja.

Maakunnan järjestämisroolissa korostuvat alueen väestön palvelutarvetietojen seuranta ja kyky enna-koida niissä tapahtuvat muutokset. Järjestäjän tulee taata yhdenvertaiset palvelut asiakkaille jatkossa haastavasta ennakointitilanteesta huolimatta. Uudenmaan asukkaat ovat nostaneet yhdenvertaisuuden tärkeimmäksi arvoksi maakuntastrategiatyössä. Järjestäjän velvollisuus on taata asukkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä mitata tätä.

Järjestäjä hyödyntää asiakasosallisuuden tarjoamia mahdollisuuksia sekä palveluorganisaation ohjaa-misessa että palveluntuottajille laadittavissa kannusteissa. Asiakaslähtöinen toiminta ja asiakasosalli-suuden laadukas toteuttaminen puolestaan ovat sekä järjestäjän että tuottajan tehtäviä.

Uudellamaalla valmistelu ja tieto ovat avointa ja helposti saatavilla. Järjestäjän tehtävänä on viestiä pal-veluista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Asiakkaiden tuottama tieto saadaan järjestäjän tietoon mo-

64

nilla erilaisilla tavoilla, kuten palautejärjestelmillä, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden ja yleisötilai-suuksien kautta. Järjestäjän onkin huolehdittava toimivien asiakaspalaute- ja osallistumis- ja vuorovai-kutuskanavien luomisesta. Tässä työssä yhteistyötä tekevät järjestäjän kanssa viestintä ja ICT.

Maakunnan tulee sisällyttää asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet myös palvelujen tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Tuottaja huolehtii maakunnan päättämällä tavalla osallistumisen suunnittelusta, toteutuksesta arvioinnista ja kehittämisestä. Järjestäjän tehtäviin kuuluvat palvelujen-tuottajien laatutietojen keruu ja analysointi sekä palveluketjuissa toteutuvien palvelujen asiakaslähtöi-syyden toteutumisen seuranta. Palveluntuottajilta ja liikelaitokselta on sekä säännöissä että sopimuk-sissa edellytettävä kuvausta asiakasosallistumisen tavoista, kuten palautteen keräämisestä, ja annet-tava ohjeet arvioinnista ja raportoinnista.

Uudenmaan 1 600 sote-järjestöä ja niiden yhteiset verkostot ovat maakunnan hyviä kumppaneita palve-luiden kehittämisessä, ennakoinnissa ja toiminnan onnistumisen arvioimisessa. Järjestöjen kautta tavoi-tetaan myös laajoja joukkoja usein virallista viestintää laajemmin. Tämän kumppanuuden tueksi järjes-töjen kanssa tehtävälle työlle luodaan toimiva rakenne.

Osallistumisen menetelmät valitaan suunnitelmallisesti. Lain mukaan osallistumista ja vaikuttamista voi-daan edistää erityisesti järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, selvittä-mällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maa-kunnan toimielimiin, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun sekä tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Yksittäisten mene-telmien käyttämistä olennaisempaa on ymmärrys osallistumisen tavoitteista ja merkityksestä kussakin tilanteessa, ja varautuminen sen vaatimiin resursseihin maakunnan talouden ja toiminnan suunnitte-lussa. Uudenmaan maakunnan tavoitteena on, että asukas- ja asiakasosallisuuden muodot kehittyvät jatkuvasti ja niitä käytetään laajasti niin palvelujen kuin hallinnon kehittämiseen. Toimijoita kannuste-taan erilaisiin kokeiluihin ja innovatiiviseen palveluiden kehittämiseen.

Koko maakunnan osallistumisen rakenteet määritellään yksityiskohtaisemmin maakuntastrategian osana olevassa osallisuusohjelmassa. Uudenmaan maakunnan tavoitteena on, että asukas- ja asiakas-osallisuuden muodot kehittyvät jatkuvasti ja niitä käytetään laajasti niin palvelujen kuin hallinnon kehittä-miseen. Asiakasosallisuuden toimintamalli on esitetty kuvassa 19.

Kuva 19: Asukasosallisuuden toimintamalli. (Alueuudistus.fi)

Viestintä asukkaille

Aktiivinen, monikanavainen, ymmärrettävä ja oikea-aikainen vuorovaikutus ja viestintä on keskeinen edellytys osallisuuden toteutumisessa. Uudenmaan maakunnan viestinnän linjaukset, tavoitteet, toimin-tatavat ja vastuut määritetään viestintäohjelmassa. Lisäksi viestintää tulevat ohjaamaan muun muassa kriisiviestintäohje, brändikäsikirja, asiakasviestinnän periaatteet ja sisäisen viestinnän ohje.

Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävä on viestiä maakunnan järjestämistä palveluista ja niissä tapahtu-vista muutoksista asukkaille. Lisäksi se viestii taloudesta ja erilaisista valmistelussa olevista asioista, asioiden käsittelystä, päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Viestinnän kohderyhmiä ovat Uudenmaan maakunnan asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt. Maakunnan tulee pitää huolta, että myös niistä maakunnan järjestämistä palveluista, joita se ei itse tuota, on saatavilla riittä-västi tietoa.

Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävänä on varmistaa, että asukkailla on riittävät tiedot sote-keskuksen ja suun terveyden palveluiden sekä muiden valinnan palveluiden (asiakasseteli, henkilökohtainen bud-jetti) valitsemiseksi ja oikeuksiensa toteutumisen varmistamiseksi. Lisäksi järjestäjä johtaa valmiusvies-tintää sekä valvoo, että tuottajien viestintä on asianmukaista (määritetään hallintopäätöksissä ja sopi-muksissa).

66

Jotta oikeudet toteutuvat, täytyy kansalaisella olla luottamus järjestäjään ja palveluntuottajiin. Luotta-mus edellyttää järjestäjältä onnistunutta ja selkeää viestintää sekä tuottajien markkinoinnissa asialli-suutta. Maakunnan ja järjestäjän tunnettuutta, brändiä ja identiteettiä (maakuntaidentiteetti) rakenne-taan erillisessä projektissaan.

Tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan merkittävästi parantaa hyödyntämällä digitaalisia palveluita (ks kpl 5.1.3). Uudenmaan sote-järjestäjän viestinnässä käytetään omaa mediaa (verkkosivut ja sähköinen asiointi, neuvonta, asiakaspalvelu, yhteispalvelupisteet, kotiin jaettava esite/kirje(et), sosi-aalinen media, lehdet), maksettua mediaa (ilmoitukset, mainokset) ja ansaittua mediaa (tiedotusväli-neet, sosiaalinen media, blogit). Lisäksi osallistumisen "käyttöliittymiä" asioinnissa, neuvonnassa ja tie-don löytämisessä ja palautteen antamisessa voidaan kehittää yhdessä kuntien ja valtion kanssa (esim. Yhteispalvelu, Suomi.fi).

Viestinnän suunnitteluun hyvä lähtökohta on valtioneuvoston viestintäsuositus, jossa lähtökohtina ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus (osallisuus) ja palveluhen-kisyys. Viestintäsuosituksessa on myös kerrottu viestintää ohjaava lainsäädäntö (pl. maakuntalainsää-däntö, valinnanvapauslainsäädäntö). Lisäksi hyvän lähtökohdan viestinnälle antaa Kuntien viestintä-opas sekä maakunta- ja sote-uudistuksessa olevien organisaatioiden viestintästrategiat- ja ohjeet sekä hyvät käytännöt

Asiakasohjauksen ja valinnanvapauden toteutumisen näkökulmasta selkeällä viestinnällä ja tiedon jaka-misella on merkittävä rooli. Keskeinen valinnanvapauden vertailupaikka on suomi.fi ja maakunnan verk-kosivut. Pääosa asiakkaista saavuttaa valinnanvapautta koskevan tiedon hakukoneiden kautta, joten tiedon löydettävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valinnanvapauden toteutuminen vaatii laajaa muuta viestintää, vuorovaikutusta ja markkinointia, kuten ilmoituksia, kampanjoita, osallistumista, henki-lökohtaista neuvontaa ja sosiaalisessa mediassa läsnäoloa. Asiakkaille täytyy tuottaa tietoa selkeässä ja visuaalisessa muodossa.

Uudenmaan maakunnan suunnitelmat viestinnän osalta:

Viestintäohjelman ensimmäinen versio on Uudenmaan maakuntahallituksen käsittelyssä 6/2018.

Maakunnan (ja siten myös järjestäjän) brändi hyväksytään maakuntavaltuustossa alkuvuonna 2019.

Uudenmaan maakunnan verkkosivut ovat valmiit 9/2019, tosin ns. beta-version tarkoitus valmistua keväällä 2019. www.uusimaa2019.fi on siihen saakka väliaikaishallinnon verkkosivut.

Maakunnan verkkopalvelut on projektoitu sähköisen asioinnin projektiin. Projektin yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kuten Kela:n ja VRK:n kanssa.

5.4.2 Yhteistyöalue

Lainsäädännön mukaan maakunnat muodostavat viisi yhteistyöaluetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueet ovat olemassa sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten. Yhteistyöalueisiin kuuluvat maakunnat säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jokaisella yhteistyöalueella sijaitsee yksi yliopistollinen sairaala. Maakunta, jonka alueella yliopistollinen sairaala sijaitsee, toimii myös yhteistyöalueesta vastaavana maakuntana. Näin ollen Uudenmaan maa-kunta toimii siis oman yhteistyöalueensa toiminnasta ja sen edellyttämistä hallintotehtävistä vastaavana maakuntana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Uusimaa kutsuu koolle tarvittavat kokoukset ja huolehtii tarvittavilta osin niihin liittyvistä valmisteluista. Uudenmaan yhteistyöalueeseen kuuluvat lisäksi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Uudenmaan maakunta ohjaa ja johtaa yhteis-työalueen toimintaa.

Yhteistyöalueen tehtävänä on laatia siihen kuuluvien maakuntien yhteistyösopimus sekä sen pohjalta toteuttaa alueellista yhteistyötä. Yhteistyösopimuksen sisällöstä säädetään sote-järjestämislain 16 §:ssä. Lisäksi yhteistyöalueelle asetetaan yhteinen tutkimustoimikunta sekä tehdään koulutussopimus lääketieteen, hammaslääketieteen ja sosiaalihuollon koulutusta antavien yliopistojen kanssa. Maakun-tien yhteistyösopimus laaditaan valtuustokausittain. Se hyväksytään kaikkien osallisten maakuntien val-tuustoissa, ja se muodostaa siinä mainittujen palvelujen osalta yhteisen palvelustrategian. Jos yksikin maakunta jättää sopimuksen hyväksymättä, se ei tule voimaan. Tällöin maakuntien on jatkettava yh-teistä valmistelua siihen saakka, kunnes sopimukselle saadaan kaikkien maakuntien hyväksyntä. Jos sopimusta ei saada hyväksytyksi, valtioneuvosto voi päättää sopimuksesta. Kaikkien maakuntien hy-väksymä yhteistyösopimus on toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle. Hyväksytty yhteistyösopimus on osaltaan pohjana ministeriön ja maakuntien välisessä vuorovaikutteisessa ohjauksessa.

Yhteistyöalueen toiminnassa on ainakin neljä keskeistä dimensiota:

Yhteistyöalueella tulee sopia erikoissairaanhoidon yhteistyöstä. Tämä vastaa pitkälti nykyistä työnjakoa, joskin sitä on täsmennetty esimerkiksi keskittämisasetuksella ja päivystysasetuksella. Joka tapauksessa tälle yhteistyölle on vahva lainsäädännöllinen pohja.

Uudistuksen yhteydessä on tarkoituksena keskittää myös vaativan tason sosiaalihuollon tehtäviä yhteistyöalueella. Tämä on kokonaan uutta toimintaa, eikä esimerkiksi vaativan tason sosiaalihuollon käsitettä ei ole aikaisemmin käytetty.

Lainsäädäntö antaa velvoitteen palvelujärjestelmän kehittämisen, tutkimuksen ja koulutuksen yhteensovittamiselle yhteistyöalueella (kappale 5.3.3).

Lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 10 §, 16-17 §

Yhteenveto:

Maakunnat tulevat muodostamaan viisi yhteistyöaluetta sosi-aali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehit-tämistä ja yhteistyötä varten. Yhteistyöalueen tehtävänä on laatia siihen kuuluvien maakuntien yhteistyösopimus sekä sen pohjalta toteuttaa alueellista yhteistyötä sopimuksen mukai-sesti.

Menetelmät ja dokumentit

• Maakuntien yhteistyösopimus

68

Lakisääteisesti yhteistyöalueella tehtävän yhteistyön lisäksi lainsäädäntö mahdollistaa maakuntien välisen yhteistyön tekemisen myös sopimuspohjalta. Yhteistyöalueella on mahdollista sopia tehtävien keskittämisestä yhden maakunnan hoidettavaksi.

Keskeistä yhteistyöalueella on erityisen vaativien alojen ja toimintojen keskittäminen ja integroiminen yliopistollisen opetuksen ja koulutuksen kanssa. LAPE-hankkeessa on käynnistetty sosiaali- ja tervey-denhuollon yhteisen osaamis- ja tukikeskuksen valmistelu Etelä-Suomen alueelle. Tämä työ tulee integ-roida osaksi yhteistyöalueen valmistelua.

Yhteistyöalueen asukkaiden tarpeiden huomioon ottaminen tähtää siihen, että väestöltään, elinkeinora-kenteeltaan ja maantieteeltään erilaisten maakuntien sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään ja toteu-tetaan tavalla, jossa hyödynnetään erilaisten maakuntien vahvuudet koko alueen väestöä hyödyttävällä tavalla. Jos asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat paremmin saavutettavissa naapurimaakunnasta, tämän on voitava toteutua. Sopimuksessa on, määriteltävä miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteu-tetaan tavalla, joka turvaa palvelujen integraation ja saatavuuden. Tämän mukaisesti maakuntien on sovittava, miten kaikilla yhteistyöalueen asukkailla ja muilla asiakkailla on asuin- tai olinpaikasta riippu-matta mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalvelut objektiivisen tarpeen edellyttämällä tavalla integ-roituina kokonaisuuksina. Lisäksi on sovittava siitä, miten turvataan asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palveluihin ja palvelujärjestelmään. Tavoitteena on toteuttaa palvelujärjestelmä, joka mah-dollistaa myös käytännössä kaikille asiakkaille yhdenvertaiset palvelut lainsäädännön määrittelemällä tavalla.

Yhteistyösopimuksessa on sovittava ympärivuorokautiseen päivystykseen ja sen toteuttamiseen liitty-västä yhteistyöstä. Maakuntien on sovittava, miten säädösten mukaisesti toteutettujen ympärivuoro-kautisesti päivystävien yksiköiden toiminta koordinoidaan. Tähän liittyen on myös välttämätöntä, että päivystävien yksiköiden ja muiden toimintayksiköiden, erityisesti silloin kun ne ovat eri maakunnissa, yhteistyöstä on sovittu ennakolta. Sopimuksin voidaan alustavasti määritellä ne alueet, joille päivystys-palvelut kohdistuvat. Samoin päivystyksen jälkeisiin palveluihin siirtyminen on varmistettava asiakkaan ja potilaan tilanne ja tarpeet huomioon ottavalla tavalla. Ensihoitopalvelujen pitää toteutua yhdenmukai-sesti kaikissa yhteistyöalueeseen kuuluvissa maakunnissa. Lisäksi asiakkaiden siirtymisen ensihoi-dosta edelleen muihin palveluihin pitää toteutua sujuvasti ilman perusteettomia viiveitä. Tämän edellyt-tämät toimenpiteet on määriteltävä yhteistyösopimuksessa.

Yhteistyöalueen maakuntien on myös sovittava laajakantoisia ja merkittäviä investointeja koskevasta investointisuunnitelmasta. Investointisuunnitelmassa tarkastellaan yhteistyöalueen kaikkien maakuntien laajakantoisten ja merkittävien investointien muodostamaa kokonaisuutta. Osana yhteistyösopimuksen investointisuunnitelmaa on oltava maakuntien yhteinen esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveyden-huollon taloudellisesti merkittävistä tai toiminnallisesti tai muutoin palvelujärjestelmän kannalta laaja-kantoisista investoinneista. Yhteistyöalueen investointisuunnitelma on oikeudellisesti merkittävä ohjaus-väline. Maakunnat voivat toteuttaa vain sellaiset investoinnit, jotka sisältyvät valtioneuvoston hyväksy-mään investointisuunnitelmaan. Yhteistyösopimukseen sisältyvää maakuntien yhteistä esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesti merkittävistä tai laajakantoisista investoinneista on kuitenkin tarkis-tettava säännöksen mukaan vuosittain.

Yhteistyöalueen maakuntien on sovittava keskenään digitalisaation ja yhtenäisten toimintamallien edel-lyttämistä yhteensopivista tietojärjestelmäratkaisuista ja sähköisistä palveluista. Menettelyllä varmiste-taan tietojärjestelmien yhteentoimivuus, asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen kustan-nustehokkaasti sekä toiminnan edellyttämien asiakas- ja potilastietojen ja muiden tietojen ajantasainen saatavuus alueen maakuntien toiminnassa.

Yhteistyöalueen maakunnat sopivat yhdessä niistä toimenpiteistä, joita häiriötilanteet ja poikkeusolot edellyttävät ja miten niihin varaudutaan. Myös tältä osin voidaan sopia maakuntien keskinäisestä työn-jaosta ja alueellisten erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta sekä siitä, miten maakunnat voivat toi-mia yhteistyössä erilaisissa häiriötilanteissa.

5.4.3 Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus (TKIO)

Uudenmaan sote-järjestäjän rooli TKIO-toiminnan ohjauksessa on strateginen, koordinoiva ja uutta mahdollistava. TKIO-toiminnan sisällöllisiä painotuksia ohjaavat maakunta- ja palvelustrategia, joiden liitteenä maakuntavaltuusto hyväksyy tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevan ohjelman (TKI-politiikkaohjelman). Järjestäjä johtaa kehittämishankkeita osana koko konsernin TKI-hallinta- ja päätöksentekojärjestelmää. Maakuntavaltuusto päättää myös maakunnan ja Helsingin yliopiston väli-sestä koulutussopimuksesta.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla ja opetuksella on merkittävä rooli niin maakunnan sote-palveluiden kuin maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Uudellamaalla on lukuisia kehittäjäor-ganisaatioita, oppilaitoksia ja tutkimusta tekeviä tahoja, joiden kanssa järjestäjä tekee yhteistyötä. Osaaminen on Uudellamaalla poikkeuksellisen vahvaa, ja sitä myös hyödynnetään maksimaalisesti maakunnan palvelujen uudistamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Maakunta tarjoaa TKIO-organi-saatioille ja palvelun tuottajille kannusteet ja foorumit osallistua sote-palvelujen kehittämiseen.

Uudenmaan maakunnalla on lisäksi erityisvastuu koko maan ruotsinkielisestä sosiaali- ja terveyden-huollon kehittämistoiminnasta.

Palvelusstrategiassa asetetaan tavoitteeksi, että kaikki palvelun tuottajat osallistuvat maakunnan yhtei-seen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Maakunta arvioi säännöllisin väliajoin TKI-toiminnan kohdentumista, uusien yhteistyömallien syntymistä ja vaikuttavuutta sekä asettaa tavoitteeksi niiden parantumisen.

Kehittämistoiminta on järjestäjän yksi keskeinen keino ohjata palvelun tuottajien toimintaa palvelustrate-giassa osoitettuun suuntaan. Periaatetasolla kehittämistoimintaa koskevat velvoitteet kirjataan tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ja tuottajat raportoivat siitä osana muuta raportointia.

Yliopistotasoista tutkimusta ja koulutusta koskevat linjaukset valmistellaan yhdessä Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kanssa ja ne hyväksytään kunkin maakunnan omissa pää-töksentekoelimissä. Prosessista vastaa Uudenmaan maakunta, ja sopimukset hyväksytään kunkin maakunnan maakuntavaltuustossa.

Lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 35 §, 38 §, 39–44 §

Yhteenveto:

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla ja opetuksella on merkittävä rooli niin maakunnan sote-palveluiden kuin maakun-nan elinvoimaisuuden edistämisessä. Toiminnan sisällöllisiä pai-notuksia ohjaavat maakunta- ja palvelustrategia. Uudenmaan sote-järjestäjän rooli toiminnan ohjauksessa on strateginen, koordinoiva ja uutta mahdollistava. Kehittämistoiminta on osa niin tuottajien, järjestäjän kuin koko maakuntakonsernin toimin-taa.

Menetelmät ja dokumentit

• Maakuntastrategia • Palvelustrategia • TKI-ohjelma

70

Kehittämistoiminnan vastuut, organisointi ja ohjaus

Kehittämistoiminta on osa niin tuottajien, järjestäjän kuin koko maakuntakonsernin toimintaa. Maakun-nan liikelaitos sekä muut palvelujen tuottajat pyrkivät jatkuvasti tehostamaan toimintaansa (kustannus-vaikuttavuus), ja vastaamaan asiakkaiden ja toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin (laatu). Tuottajilla on kannustin ottaa käyttöön hyviksi todettuja käytäntöjä. Uudenmaan maakunnan liikelaitoksella on hy-vin organisoitunut vahva kehittämistoiminta, samoin monilla muilla palveluntuottajilla.

Uudenmaan sote-järjestäjän vastuulla on koko järjestelmän dynaaminen ja systeeminen uudistaminen mm. kaiken sen palvelujärjestelmää ja asiakkaita koskevan tiedon pohjalta, jota se kerää ja analysoi. Järjestäjä varmistaa, että syntyy organisaatiorajat ylittävää kehittämistoimintaa. Järjestäjä vastaa tehtä-västään niin resurssi-, sopimus- kuin informaatio-ohjauksen keinoin. Kehittämistoimintaa koskevat ta-voitteet ja rahoitus kirjataan tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Kehittäjille, tutkijoille, asiakkaille ja palveluntuottajille tarjotaan erilaisia yhteiskehittämisen foorumeita kehittämistoimintaa koskevien aloit-teiden syntymiselle. Maakunnan tavoitteena on luoda laaja tutkimuksen ja kehittämisen ekosysteemi, jossa asiakkaiden tarpeet, palvelujärjestelmä ja TKI-tahot olisivat jatkuvassa vuoropuhelussa. Hyvä lop-putulos perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen, tasa-arvoon ja vapaaehtoiseen vuorovaikutuk-seen.

Tutkimustoiminnan suunnittelu ja ohjaus

Uudenmaan maakunnan rooli tutkimustoiminnan ohjauksessa on moninainen. Ohjauksen ja päätöksen-teon rooli on erilainen riippuen siitä, sisältyykö rahoitus maakunnan omaan budjettiin vai ei.

Omassa budjetissa olevan toiminnan osalta:

Päättää terveystieteelliseen ja sosiaalitieteelliseen tutkimukseen myönnetyn valtion tutkimusrahoituksen suuntaamisesta, seuraa sen vaikuttavuutta ja varmistaa sen hyödyntämisen hoidon ja palvelujen kehittämisessä

Turvaa yliopistolliselle sairaalalle riittävän tutkimusrahoituksen Yhteensovittaa sote-tutkimusta muuhun maakunnan vastuulla olevaan tutkimukseen

(suurimpana EU-rahoitus) Hankkii tarvittaessa omaa toimintaansa koskevaa tutkimusta

Yliopistojen ja muiden alueen tutkimustahojen budjetissa:

Luo mahdollisuuksia, kannusteita ja foorumeita alueen yliopistoille ja korkeakouluille tehdä maakunnan palvelujärjestelmän kehittämistä hyödyntävää tukimusta yleisemmin

Osallistuu THL:n johdolla tehtävään sote-uudistusta koskevaan tutkimukseen

Yliopistotasoisen koulutuksen ohjaus

Valtion varoista voidaan korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon am-mattihenkilöiden yliopistotasoisesta koulutuksesta ja siihen liittyvästä käytännön harjoittelusta. Korvaus suoritetaan pääosin Uudenmaan maakunnalle, mutta erikoistumiskoulutuksen osalta osittain myös yli-opistolle. Korvauksen saamisen edellytyksenä on yhteistyöalueen maakuntien ja koulutusta antavien yliopistojen välinen koulutussopimus (sote-laki 38 §).

Uusimaa vastaa koulutussopimuksen valmistelusta koko yhteistyöaluetta koskien. Järjestäjä hyödyntää sopimuksen valmistelussa korkeakoulu- ja kuntaedustajista koostuvan Uudenmaan TKIO-johtoryhmän asiantuntemusta sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen vastaavia yhteistyöverkostoja. Varsinaista koulutussopimuksen valmistelua varten nimetään työryhmä siten, että siinä on edustettuna

kaikki yhteistyöalueen maakunnat. Koulutussopimuksessa sovitaan maakuntien ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä koulutuksen järjestämisessä. Sopimus tehdään maakuntien ja Helsingin yliopiston kesken.

Koulutussopimuksen hyväksyy kunkin yhteistyöalueeseen kuuluvan maakunnan maakuntavaltuusto. Koulutuskorvauksen perusteista tullaan säätämään asetuksella, ja vielä ei tiedetä minkä verran liikku-mavaraa maakunnille tulee jäämään. Tarkoitus kuitenkin on korvauksen määräytymisperusteiden kautta ohjata koulutuksen laadullisia ja määrällisiä tavoitteita ja painopisteitä väestön ja palvelujärjestel-män tarpeet huomioiden. Koulutuksen määrälliset tavoitteet perustuisivat säännöllisesti tehtäviin arvioi-hin tulevasta koulutustarpeesta.

Koulutussopimukseen perustuen maakunnat huolehtivat osaltaan siitä, että maakunnan järjestämisvas-tuun piirissä olevat palveluntuottajat velvoitetaan osallistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuk-seen. Tämän lisäksi yliopisto tekee koulutuspaikkasopimuksen niiden palveluntuottajien kanssa, joissa sosiaali- ja terveysalan opintoihin liittyviä harjoitteluja suoritetaan.

Konsernitasoinen TKI-toiminnan ohjaus

Uudenmaan maakuntavaltuusto linjaa maakuntastrategian liitteenä olevassa TKI-politiikkaohjelmassa tutkimustoiminnan periaatteet, painopisteet, ja rahoituksen. Maakunnalla on oma TKIO-toiminnan johta-misjärjestelmä, joka kokoaa yhteisen sateenvarjon alle kaikki maakunnan vastuulla olevat tutkimus-hankkeet. Käytännössä maakuntakonserniin muodostetaan projektisalkku, jolla voidaan ohjata TKIO-kokonaisuutta.

72

6 Kirjallisuus

Kirjallisuutta laadusta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK2677/table/ch4.t2/ Koivuniemi et. Al 2014; Terveydenhuollon kompassi Valtionhallinnon viestintäsuositus http://vnk.fi/documents/10616/3541383/Valtionhallinnon-

viestintasuositus-2016.pdf Kuntaliitto : Ohjeita ja oppaita kuntien viestintään

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/viestinta-ja-markkinointi/kuntaviestinta/ohjeita-ja-oppaita-kuntien-viestintaan

Hyvinvoinnin edistäminen: http://alueuudistus.fi/tiekartta/sote-palvelut/hyvinvoinnin-edistaminen Asiakastietojen salassapito: http://stm.fi/asiakastietojen-potilastietojen-salassapito Palvelulupaus-käsikirja maakuntien valmistelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Tuotteistuksen tiekartta. Jatkuvasti päivittyvä ja täydentyvä asiakirja. Uusimaa2019.

•

7 Liitteet

Liite 1 Social- och hälsovårdsservicen på svenska

Lagstiftningen om rätten till service på nationalspråken Enligt 6 § i förslaget till lag om ordnande av social- och hälsovård ska social- och hälsovård i tvåsprå-kiga landskap ordnas på både finska och svenska så att kunderna blir betjänade på det språk de väljer. Enligt språklagen ska myndigheterna i sin verksamhet självmant se till att individens språkliga rättig-heter förverkligas i praktiken. Myndigheten ska både i sin service och i annan verksamhet utåt visa att den använder båda språken. Rätten till vård på eget språk innebär också rätt till skriftlig information och digitala tjänster på eget språk. Den svenskspråkiga befolkningen i Nyland

Nylands landskap är det största tvåspråkiga landskapet i landet. Av landskapets 26 kommuner är 15 tvåspråkiga. Av dessa har Raseborg och Ingå svenskspråkig majoritet. I hela landskapet är 135 000 personer registrerade som svenskspråkiga vilket utgör 8,2% av befolkningen.

Under våren 2018 utfördes en klientenkät om den offentliga social- och hälsovårdsservicen som rikta-des till den svenskspråkiga befolkningen i Nyland. Enkäten visade att endast kommuner där den svenskspråkiga befolkningens andel överstiger 30% har lyckats organisera verksamheten så att de svenskspråkiga invånarna har garanterats service på svenska. I Helsingfors har klienterna i genomsnitt varit nöjdare med den svenskspråkiga service som koncentrerats till särskilda servicepunkter. Inom specialsjukvården vid HNS, HUCS bemöts en svenskspråkig klient ofta på finska.

Beredning och koordinering av de svenskspråkiga funktionerna

Tillräckliga ekonomiska resurser reserveras för planering, organisering och utveckling av den svensk-språkiga social- och hälsovården. Enligt landskapslagens 27§ ska landskapsstyrelsen i tvåspråkiga landskap tillsätta ett påverkanorgan för den nationalspråkgrupp som i det berörda landskapet är i mino-ritet. Påverkanorganet ska kunna tillsätta sektioner för olika ärendehelheter inom landskapet, t.ex. för social- och hälsovårdsärenden. Till medlemmar i organet väljs personer som representerar den fin-landssvenska befolkningen. Organets uppgift är att utifrån utredningar, bedömningar och uppföljning lägga fram förslag till landskapsstyrelsen om hur den svenskspråkiga servicen ska utvecklas, om kra-ven på personalens språkkunskaper och om utvecklingen av språkkunskaperna. Organet kan även ha andra uppgifter. Organet ska årligen lämna landskapsstyrelsen en berättelse om hur de svenskspråkiga tjänsterna har genomförts. Berättelsen ska nyttjas i landskapets planering av den svenskspråkiga ser-vicen.

Ansvarar för anordnandet av den svenskspråkiga social- och hälsovårdsservicen och dess uppföljning finns hos Sote-anordnarfunktionen som även ansvarar för påverkanorganets svenskspråkiga tjänste-mannaberedning och stödfunktioner till de delar verksamheten berör social- och hälsovården. En enhet inom Sote-anordnaren ansvarar för koordineringen av den svenskspråkiga social- och hälsovårdsser-vicen. Sote-anordnaren ansvarar även för att de språkliga rättigheterna beaktas då avtal uppgörs med serviceproducenter. Instruktioner ges för planeringen och verkställandet av den svenskspråkiga social- och hälsovårdsservicen inom sote-affärsverkets ansvarsområde. Tillräckliga resurser reserveras för tryggandet av den svenskspråkiga verksamheten och servicen inom både Sote-anordnaren och Sote-affärsverket.

74

Språket som ett kriterium i upphandlingsavtal med serviceproducenter

Om en offentlig förvaltningsuppgift ges åt en privat aktör, ska myndigheten enligt 25 § i språklagen för-säkra sig om att servicen fungerar på samma sätt som om myndigheten själv skötte servicen. När en tvåspråkig myndighet konkurrensutsätter sina tjänster ska den därför vid upphandlingsförfarandet sä-kerställa att resultatet av upphandlingen, den köpta tjänsten, fungerar på både finska och svenska. Det-samma gäller landskapets avtalsförfarande med de privata aktörerna inom ramen för valfriheten.

Språkkunskaper och rekrytering av svenskspråkig personal

Den vanligaste orsaken till att servicen på svenska inte fungerar är att klienten inte möter personal som talar svenska och att de anställdas kunskaper i svenska är bristfälliga. Från kommunerna övergår ca 60 000 personer till det nya landskapet under år 2021. Detta tillfälle ger en unik möjlighet att även ut-reda personalens språkkunskaper och villighet att betjäna på olika språk. Med hjälp av informationen kan landskapet beakta personalens språkkunskaper då verksamheten organiseras och servicekedjor planeras. Upplysning är viktig både för producenten som skall planera vårdkedjor samt för klienten vid tidsbeställning. Informationen kan användas då tjänsterna utvecklas på de digitala plattformarna.

Personalens språkkunskaper i svenska ska beaktas vid rekryteringen. Ur rekryteringsannonsen bör framgå vilka språkkunskaper som förutsätts. Språkkraven måste vara tillräckligt krävande, nöjaktiga kunskaper räcker inte till för klientservice av god kvalitet. Genom språkundervisning och kännbara språktillägg uppmuntras personalen att använda och förbättra sina språkkunskaper. Kontakter till svenskspråkiga läroinrättningar bör upprätthållas kontinuerligt.

Intern och extern kommunikation

För att trygga tvåspråkigheten inom landskapets social-och hälsovårdstjänster ska minst 30 % av per-sonalen inom kommunikationsfunktionerna ha utmärkta kunskaper i svenska. Tillräckliga resurser re-serveras för informatörs- som översättningsarbete inom hela landskapet. Den interna kommunikationen med personalen sker på både finska och svenska med beaktande av att hela landskapet är tvåspråkigt och att det även finns kommuner inom landskapet som har svenskspråkig majoritet.

De webbtjänster och portaler som skapas för klienter ska ha en svensk språkversion. Information, skylt-ning och blanketter uppgörs på både finska och svenska eller i två-eller flerspråkiga versioner. ICT och digitala arbetsredskap inom landskapets förvaltning förverkligas från första början på både finska och svenska.

Det svenska lyfts aktivt fram i landskapets kommunikation med invånarna och samarbetsparter så som tredje sektorns organisationer och privata aktörer samt i sociala medier. I landskapets delaktighetspro-gram uppställs mål för invånarnas delaktighet på både finska och svenska.

Svenskspråkig social- och hälsovård på specialnivå och över landskapsgränser

Enligt lagutkastet kan landskapen komma överens om ett samarbete för verksamhet som t.ex. kräver ett större befolkningsunderlag. Denna möjlighet utreds tillsammans med de övriga tvåspråkiga land-skapen. Det är särskilt viktigt att säkra en kontinuitet i servicen samt tillgodose de språkliga rättighet-erna för klientgrupper som inte själva har möjligheter att kräva sina rättigheter. Svenskspråkiga perso-ner med intellektuell funktionsnedsättning får idag sin service av samkommunen Kårkulla som upphör då reformerna träder i kraft. Tillsammans med de tvåspråkiga landskapen utreds möjligheten att bilda ett gemensamt svenskspråkigt bolag som kunde ta över den verksamhet som Kårkulla stått för. Övriga

tjänster som har ett litet befolkningsunderlag på svenska samtidigt som tjänsternas kvalitet är bero-ende av kommunikation på klientens eget språk är t.ex. psykiatrisk vård, service för personer med vissa funktionsnedsättningar, viss barnskyddsverksamhet, äldre- och demensvård, missbrukar-vård. En samordning av de tvåspråkiga landskapens produktion av service, t.ex. i form av ett bolag utreds för att garantera de språkliga rättigheterna och fungerande servicekedjor.

Stöd för utvecklingsarbetet av den svenskspråkiga social- och hälsovårdsservicen

Nylands landskap ska enligt lagutkastet stödja utvecklingsarbetet för den svenskspråkiga social- och hälsovården i hela landet. Verksamheten organiseras inom landskapet och kommer att skötas medelst avtal mellan landskapen och andra samarbetsparter, t.ex. AB Det finlandssvenska kompe-tenscentret inom det sociala området (FSKC).

76

Liite 2 Omavalvonnan asiakokonaisuudet

Järjestäjän vastuulla on luoda määrittelyt ja/tai prosessit ainakin seuraavissa omavalvontaan liittyvissä asiakokonaisuuksissa (lueteltu alla olevassa taulukossa).

Ryhmittely Asiakokonaisuudet

Oikeuksien toteutu-minen

Asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen varmistaminen

Asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumisen varmistaminen

Riskit ja puutteet

Systemaattinen riskien hallinta, ml. asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen varmistaminen

Havaittujen puutteiden korjaamisen prosessi

Muistutusten, oikaisuvaatimusten ja valitusten käsittelyprosessit

Ennakoivien ja jälkikäteisten valvontakäyntien prosessien suunnittelu

Palveluntuottajat

Palveluntuottajien toimintaedellytysten varmistaminen omavalvonnan näkökul-masta

Palveluntuottajien kanssa tehtävien sopimusten ja omavalvonnan yhteensovitta-minen

Palveluntuottajien oman omavalvonnan tukeminen ja ennakoiva ohjaus sekä omavalvontasuunnitelmien toteutumisen seuranta ja valvonta

Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen ja sopimuksen purkaminen

Markkinatilanteen seuranta ja palveluntuottajien elinvoimaisuus omavalvonnan näkökulmasta

Palveluverkko

Palveluintegraation toteutumisen seuranta ja valvonta

Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuuden toteutumisen seuranta ja valvonta

Palvelutarpeen arvioinnin toteutumisen seuranta ja valvonta

Asiakassuunnitelmien toteutumisen seuranta ja valvonta

Viranomaistoiminta

Valvovien viranomaisten ja oikeuslaitoksen edellyttämien selvitysten ja lausunto-jen valmisteluprosessit

Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan kokonaisuus

Viranomaistoimintaan liittyvät asukkaiden, asiakkaiden ja palveluntuottajien oh-jaus- ja neuvontapalvelut

Valvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö

Omavalvonta Maakunnan omavalvonnan periaatteet ja tavoitteet

Omavalvonnassa käytettävät mittarit ja niiden seuranta

Omavalvontaohjelman valmistelu, pitäen sisällään suunnitelman laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi, ja julkaiseminen julkisessa

Vuosittainen omavalvontaohjelmaan perustuva valvontasuunnitelma, jossa mää-ritellään sekä ennakoivan että jälkikäteisen valvonnan toteuttamista ja painopis-teitä

Omavalvontaohjelman toteutumisen seuranta ja vuosittaisen julkisessa tietover-kossa julkaistavan raportin valmistelu

Omavalvonnan monitorointi ja kehittäminen sekä kehittämissuunnitelman valmis-telu

KUMPPANUUSKÄSIKIRJA:Sote-järjestäjän & Sote-liikelaitoksen roolit, vastuut ja yhteistyö

Helmikuu 2019

ALUSTUS KÄSIKIRJAAN

• Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä Uudenmaan

maakunnassa sote-järjestäjä ja sote-liikelaitos erotetaan

erillisiksi toimijoiksi.

• Sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen tiivis yhteistyö

palvelujen ja talouden suunnittelun ja tuottamisen osalta

on kriittistä.

• Järjestäjän vastuulla on monituottajamallin ohjaaminen

ja liikelaitos tuottaa julkiset sote-palvelut.

• Tämän käsikirjan tarkoituksena on antaa lyhyt kuvaus

sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen yhteistyön

sisällöstä.

• Käsikirjaa päivitetään yhteistyön ulottuvuuksien

tarkentuessa vuoden 2019 aikana.

€

02YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

• Yhteistyön malli

• Ohjauksen ja seurannan kokonaisuus

• Järjestämisen periaatteita (palvelutuotanto ja talous)

• Vaihtoehdot sote-järjestäjän roolille

• Järjestäjän ja liikelaitoksen vastuunjaosta

• Poikkeamien ennakoinnin ja niihin reagoinnin keinot

SISÄLLYSLUETTELO

Helmikuu 2019

03LIIKELAITOSSOPIMUS OHJAUKSEN VÄLINEENÄ

• Liikelaitossopimuksen sisältö

01TAUSTA

• Neuvottelumenettely ja yhteistyön simulointi

TAUSTA01NEUVOTTELUMENETTELY JA YHTEISTYÖN SIMULOINTI

• Uudenmaan sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen yhteistyötä on suunniteltu

neuvottelumenettelyä hyödyntäen keväällä ja syksyllä 2018 sekä simuloitu sen toimivuutta konkreettisten esimerkkitapausten kautta 14-15.11.2018.

• Neuvottelumenettelyssä tavoitteena on ollut selvittää sekä sopia järjestäjän ja liikelaitoksen yhteistyön kannalta keskeisistä kysymyksistä.

• Yhteistyön suunnittelu aloitettiin seuraavista teemoista• ohjaus ja talous

• palvelutuotannon ohjaus

• Erityisesti tarkasteltiin palvelutuotannolle asetettavia tavoitteita, mittareita, seuranta- ja yhteistyömekanismeja sekä näihin liittyviä toimenpiteitä.

• Yhteistyön suunnittelu jatkuu keväällä 2019.

Helmikuu 2019

02

Helmikuu 2019

• Järjestäjän ja liikelaitoksen yhteistyö perustuu kumppanuuteen, jossa

vuorovaikutus järjestäjän ja liikelaitoksen välillä on tiivistä. Järjestäjä määrittää tavoitteet liikelaitosta kuullen, ja niiden toteutumista seurataan yhdessä.

• Järjestäjän ja liikelaitoksen kumppanuus tähtää luottamukseen perustuvaan

yhteistyöhön, avoimeen vuorovaikutukseen, selkeisiin roolituksiin sekä yhdessä sovittuihin toimintamalleihin.

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

”Uudellamaalla lähtökohtana on tiiviiseen yhteistyöhön perustuva talous-

ja tulosohjauksen muoto, johon yhdistetään sisäisen omistajaohjauksen

elementtejä sekä sopimusohjauksen elementtejä.”

UUDELLAMAALLA YHTEISTYÖ SOTE-JÄRJESTÄJÄN JA SOTE-

LIIKELAITOKSEN PERUSTUU KUMPPANUUTEEN

02

Helmikuu 2019

UUDENMAAN MAAKUNNASSA JÄRJESTÄJÄ JA TUOTTAJA EROTETAAN SELKEÄSTI,

JA SIKSI JÄRJESTÄJÄN OHJAUS ON KESKEISESSÄ ROOLISSA

• Järjestäjä toteuttaa ohjausta asettamalla tavoitteita palvelutuotannolle ja osallistumalla liikelaitoksen budjetointiin.

• Tavoitteiden saavuttamista seurataan. Poikkeamiin tavoitetasoissa reagoidaan liikelaitossopimukseen pohjautuvilla menetelmillä.

• Ohjauksen ja seurannan kokonaisuutta voidaan hahmottaa alla kuvatulla prosessilla:

Myönnetty

rahoitus ja

talouden

tavoitteet

Järjestäjän ja

liikelaitoksen

suorittama

seuranta

Strategiset

tavoitteetTarkennetut,

mitattavat

palvelutuotannon

ja talouden

tavoitteet

Tavoitteiden

pohjalta

rakennetut

palvelutuotannon

ja talouden

mittarit

Tarvittavat

toimenpiteet

toteutetaan

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

02

Helmikuu 2019

PALVELUTUOTANNON OHJAUKSEN PERIAATTEITA

1. Järjestäjä asettaa tavoitteet ensisijaisesti ikäkausiajattelun mukaisesti (Lapset, nuoret ja lapsiperheet, työikäiset sekä ikäihmiset), mikä

vahvistaa järjestäjän edellytyksiä ohjata liikelaitosta ja muita toimijoita asukkaiden tarpeet ja integraation tavoitteet huomioiden. Palveluketjuja

hyödyntäen järjestäjä pyrkii ohjaamaan tuottajia riskien tunnistamiseen, varhaisen vaiheen tukeen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan.

2. Järjestäjä ohjaa ja seuraa liikelaitoksen palvelutuotantoa myös tuotantolähtöisesti liikelaitoksen aluejako ja toimintorakenne huomioiden.

• Palvelutuotantoa ohjataan järjestäjän ennalta asettamien, palvelustrategiaan ja muihin ohjausasiakirjoihin pohjautuvien, tavoitteiden

kautta.

3. Tavoitteisiin liittyvän seurannan ja yhteistyön lisäksi järjestäjä seuraa myös tarkemmalla tasolla liikelaitoksen toimintaa.

• Tietojohtaminen ja tiedolla ohjaaminen kuuluvat järjestäjän kriittisimpiin onnistumistekijöihin lakisääteisten tehtäviensä hoitamisessa ja

tuottajien ohjauksessa. Maakunnan tulee saada palvelutuottajien ohjauksen ja valvonnan pohjaksi systemaattista ja luotettavaa tietoa

palvelutarpeesta, palveluiden määrästä, tuottamistavoista sekä laadusta sisältäen yhdenvertaisen saatavuuden, vaikuttavuuden,

turvallisuuden, tehokkuuden ja asiakaskokemuksen. Tietoa hyödyntäen pyritään mm. palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden

parantamiseen, asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseen, palveluintegraation parantamiseen, asukkaiden hyvinvointi- ja

terveyserojen kaventamiseen, kustannusten hillintään ja rahoituksen riittävyyden varmistamiseen. Sote-järjestäjä on käynnistänyt

tietojohtamisen kokonaisuuden suunnittelun osana järjestämistoimintoa.

4. Ohjauksen tasoa ja intensiteettiä on mahdollista tarkentaa ja muuttaa mikäli tavoitteisiin pääsyssä havaitaan ongelmia.

5. Liikelaitossopimukseen dokumentoidaan toiminnan tavoitteet, mutta ei tavoitteiden saavuttamisen keinoja, jotka ovat liikelaitoksen vastuulla.

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

02

Helmikuu 2019

TALOUS- JA TULOSOHJAUKSENPERIAATTEITA

1. Talousohjausta valmistellaan siten, että liikelaitokselle jää riittävästi liikkumavaraa resurssien kohdennukseen. Valmisteluvaiheessa rahoitusta

on suunniteltu kohdennettavan yhdelle momentille. Vaihtoehtoisesti rahoitusta voidaan allokoida useammalle momentille (enintään viisi).

Rahoitusta voidaan myös sitoa valittuihin kohteisiin tarkemmalla tasolla. Järjestäjän rooli liikelaitoksen budjetoinnissa tarkentuu valmistelun

edetessä.

2. Talous- ja tulosohjauksen osalta on suunniteltu alustavasti, että

• järjestäjän ohjaus tapahtuu aina ensisijaisesti strategian, talousarvion, järjestämissuunnitelman ja palvelukuvausten kautta

• liikelaitos saa tavoitteet ja jalkauttaa ne budjetissaan.

3. Liikelaitoksessa on vastuu operatiivisen toiminnan johtamisesta ja myönnetyn rahoituksen järjestäjän budjetoinnin tasoa tarkemmasta

allokoinnista. Sote-liikelaitoksen vastuulla on julkisten sote-palvelujen tuottaminen, alkubudjetti on noin 5,7 mrd €.

• Liikelaitoksen suunnitteluympäristössä: tulot tulevat aidosti annettuna, joiden pohjalta liikelaitos suunnittelee menobudjetin itsenäisesti

• Liikelaitoksen menojen ja tulojen erotus jää seuraavan vuoden budjettipohjaan (edellisen tilikauden yli- tai alijäämä jää taseeseen)

• Liikelaitoksella on rullaava ja aito budjetti: menobudjetti päivitetään 2-12 kertaa vuodessa, budjetti on aina aito eli sisältää vain yhdet

luvut (ennuste = budjetti) ja budjetin päivitys toimenpiteineen edellyttää järjestäjän hyväksyntää.

4. Maakuntavaltuusto hyväksyy vuosittain talousarvion, jossa vahvistetaan liikelaitoksen budjetti ja täsmennetään strategisia li njauksia.

Täsmennykset voivat koskea esim. markkinoiden hyödyntämistä, palveluverkkoa tai palveluiden saatavuutta koskevia asioita.

5. Talouden ennustaminen ja seuranta (tuotantorakenteen suunnassa) on melko tarkkaa jo nykyään. Tulevaisuudessa korostuu se, miten

toimitaan proaktiivisesti ennusteista saatavien tietojen pohjalta ja ohjataan palvelutuotantoa tiedon pohjalta.

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

02JÄRJESTÄJÄN VAIHTOEHTOISET ROOLIT LIIKELAITOKSEN BUDJETOINNISSA

Järjestäjä-

toiminto

Po

liit

tin

en

taso

Lii

ke

lait

os

Jä

rje

stä

jän

vir

ka

mie

he

t

LL

Maakuntavaltuusto

MaakuntahallitusLautakunta

Järjestäjä-

toiminto

Po

liit

tin

en

taso

Lii

ke

lait

os

LL

1

LL

2

LL

4

LL

5

LL

3

LL

6

Järjestäjä-

toiminto

Po

liit

tin

en

taso

Lii

ke

lait

os LLJohto

Maakuntavaltuusto

MaakuntahallitusLautakunta

Maakuntavaltuusto

MaakuntahallitusLautakunta

Järjestäjä tilaa liikelaitoksilta ja/tai

yhtiöiltä palvelukokonaisuuksia

• Järjestäjä ja tuottaja erillään, mutta toimivat tiiviissä yhteistyössä, koska väestövastuu käytännössä liikelaitoksella

• Liikelaitoksella paljon liikkumatilaa, samalla merkittävä

kokonaisvastuu ja integraattorirooli• Edellyttää toimiakseen syvää ja selkeää yhteistyötä, järjestäjältä

vahvaa tavoiteasetantaa ja seurantaa sekä liikelaitokselta tavoitteiden ja kokonaisuuden huomiointia operatiivisessa johtamisessa

Työhypoteesiksi valittu malli

Jä

rje

stä

jän

vir

ka

mie

he

t

Jä

rje

stä

jän

vir

ka

mie

he

t

Järjestäjän suora vaikutus ulottuu

syvemmälle palvelutuotantoon

Yhden momentin ohjaus vahvan tulos-

seurannan ja syvän yhteistyön kautta

Helmikuu 2019

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

JÄRJESTÄJÄ

• Määrittelee palvelutuotannon tavoitteet palvelustrategian ja järjestämissuunnitelman

pohjalta.

• Määrittelee palveluverkon linjaukset ja

palvelukokonaisuudet, integraation tavoitteet

sekä keskeiset palveluketjut.

• Liikelaitokselle asetetaan palvelutuotannon ja

talouden tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ennalta määrätyin aikavälein

sovituilla mittareilla.

• Järjestäjä seuraa palvelutuotannon ja talouden tunnuslukujen toteutumista ja ohjaa

liikelaitosta proaktiivisesti ennalta määritellyin prosessein ja toimintatavoin, jotta budjetissa

pysytään.

• Seurantaa tukee reaaliaikainen järjestäjälle näkyvä tieto yhdistettynä automatisoituihin

hälytyksiin. Ohjausta tukevat proaktiiviset ongelmatilanteiden ratkaisemista varten

määritellyt toimintatavat ja

ongelmaratkaisuketjut.

02LIIKELAITOS

• Velvollisuus noudattaa maakunnan (järjestäjän) määrittelemiä tavoitteita,

palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistaa palveluketjujen integraation

toteutuminen sekä toimia integraation

edellyttämässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa.

• Palvelutuotannon toteutus ja suunnittelu on liikelaitoksen vastuulla, jollei toisin sovita.

• Liikelaitos seuraa palvelutuotannon

tavoitteiden toteutumista osaltaan ja toteuttaa sovittuja ongelmanratkaisun toimintatapoja.

• Liikelaitos ennakoi ja seuraa mahdollisia ongelmia aiheuttavia haasteita ja reagoi niihin

hyvissä ajoin.

• Liikelaitoksella operatiivinen vastuu kustannustehokkaasta ja laadukkaasta

tuotannosta. Liikelaitoksella on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista järjestäjälle.

JÄRJESTÄJÄN JA LIIKELAITOKSEN SUHDE KONKRETISOITUU VASTUUNJAON JA KÄYTÄNTÖJEN KAUTTA

Helmikuu 2019

”Järjestäjä toimii

strategisten tavoitteiden tulkkina tuotannolle.”

”Liikelaitoksessa on osaaminen ja

asiantuntijuus tavoitteiden käytännön saavuttamiseen ja

keinojen määrittämiseen.”

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

02

Helmikuu 2019

Nimetyt vastuutahot ovat keskeisessä roolissa:

• Vastuuhenkilöt seuraavat palveluiden toteutumista,

tunnistavat kehitystarpeita ja riskejä palvelutuotannossa

sekä osallistuvat palveluntuotantoon ja poikkeamiin liittyvään informointiin ja raportointiin

• Seurantaryhmissä seurataan palveluiden minimi- ja

tavoitetasoa sekä käsitellään poikkeamia ja niiden

korjaustoimenpiteitä

• Ohjausryhmässä toteutetaan sopimuksenaikaista

ohjausta ja sen kehittämistä sekä käsitellään poikkeamia

ja niiden korjaustoimenpiteitä

• Pyrkimys mahdollisimman aikaisen vaiheen reagointiin.

• Selkeiden tavoitteiden ja välitavoitteiden asettaminen. Näitä mitataan erilaisilla

mittareilla ja tavoitetasoilla. Tavoitteita voidaan tarkentaa palvelutuotannon aikana.

• Nimetään vastuutahot seurantaa, ohjausta ja poikkeamien ratkaisua varten.

• Järjestäjällä käytössään myös rahoitukselliset keinot (mm. budjetin muuttaminen)

sekä markkinaratkaisut.

• Liikelaitokseen sovellettavat kannustimet ja suorituksen johtaminen sekä sanktiot

(esim. henkilöstöjohtamisen kontekstissa).

• Liikelaitossopimuksen muuttaminen.

• Äärimmäisenä keinona maakuntavaltuusto voi vaihtaa liikelaitoksen johtokunnan.

• Poikkeamien seuranta ja niihin reagointi tunnistettiin keskeiseksi teemaksi

neuvottelumenettelyssä.

• Poikkeamat ovat tilanteita, joissa palvelutasossa on viive tai virhe tai talouteen

ennustetaan ylitystä.

• Poikkeamia syntyy varmasti. Siksi on kriittistä, että järjestäjä ja liikelaitos sopivat

ennalta yhdessä, millaisiin poikkeamiin tulee reagoida, milloin ja millä tavalla.

• Poikkeamien ennakointi ja niihin reagointi mittaa yhteistyön toimivuutta.

POIKKEAMIEN ENNAKOINNIN JA REAGOINNIN KEINOT

PALVELUTUOTANNON JA TALOUDELLISTEN TULOSTAVOITTEIDEN

POIKKEAMIIN REAGOINTI ON TÄRKEÄÄ

YHTEISTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

LIIKELAITOSSOPIMUS OHJAUKSEN VÄLINEENÄ03LIIKELAITOSSOPIMUS

• Sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen välille laaditaan liikelaitossopimus

• Liikelaitossopimus on puitesopimuksen tyyppinen sopimus, jossa sovitaan yhdenmukaisista menettelytavoista ja raportointivelvoitteista, jotta maakuntakonserniin kuuluvaa/kuuluvia liikelaitoksia voidaan johtaa yhtenäisin perustein ja

maakunnan kokonaisetu huomioiden.

• Sopimuksen tarkoitus on ohjata Uudenmaan maakunnan liikelaitoksen / liikelaitosten sosiaali- ja terveyspalvelujen

tuotantoa maakunta- ja palvelustrategiassa esitettyjen ja niistä johdettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden, yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä kustannustehokkuuden jatkuva parantaminen Uudenmaan maakunnan alueella.

• Sopimus laaditaan valtuustokausittain.

Helmikuu 2019

LIIKELAITOSSOPIMUKSESSA SOVITAAN SEURAAVISTA YHTEISTYÖLLE KESKEISISTÄ ASIOISTA

03• Sote-järjestäjän ja sote-liikelaitoksen vastuunjako seuraavissa aiheissa:

• asiakasohjaus ja neuvonta

• palvelutuotannon seuranta

• raportointi ja poikkeamiin reagointi

• rahoitus

• valvonta

• tietotuotanto ja

• kehittäminen.

• Palvelutuotannon tavoitteet (palvelu- ja palvelukokonaisuuskohtaiset tavoitetasot).

• Tavoitteiden saavuttamista kuvaavat raportointivelvoitteet ja seurantamittaristot sekä palvelujen seurantamalli palvelusegmenteittäin.

• Yhteiset ongelmanratkaisun mallit poikkeamatilanteissa.

Helmikuu 2019

LIIKELAITOSSOPIMUS OHJAUKSEN VÄLINEENÄ

YHTEISTYÖN SUUNNITTELU JATKUU…

Helmikuu 2019

• Palvelutuotannon ohjauksessa:

• palveluketjujen työstö (yhteissimulointi touko-kesäkuussa 2019)

• palvelustrategian ja tavoitteiden valmistelu

• Ohjauksen ja talouden osalta:

• järjestäjän budjetointiroolin tarkentaminen

• seurannan ja poikkeamiin puuttumisen malli

1

3.12.2018/mjuosila

LUONNOS V. 2021 UUDENMAAN MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TALOUSARVIOKSI

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sisällys 1 JOHDANTO.................................................................................................................................................. 1

2 RAHOITUS JA BUDJETTI .............................................................................................................................. 3

3 UUDENMAAN ASUKKAIDEN HYVINVOINTI JA PALVELUTARPEET .............................................................. 4

3.1 Lapset, nuoret ja perheet ................................................................................................................... 4

3.2 Työikäinen väestö ............................................................................................................................... 5

3.3 Ikääntyneet......................................................................................................................................... 6

4 JÄRJESTÄMISTOIMINTO ............................................................................................................................. 8

4.1 Sote-järjestäjän tehtävät .................................................................................................................... 8

4.2 Kumppanuus ja yhteistyö ................................................................................................................... 8

4.3 Palveluintegraatio ............................................................................................................................ 10

4.4 Palvelujärjestelmän ohjaus .............................................................................................................. 11

4.5 Palvelustrategia ja palvelulupaus ..................................................................................................... 12

4.6 Palveluverkko ................................................................................................................................... 13

5 MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ...................................................................................... 14

5.1 Sote-liikelaitos .................................................................................................................................. 14

6 SOTE-JÄRJESTÄJÄN KEHITTÄMISTOIMET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA 2021 – 2023 ..................... 21

7 SITOVAT TAVOITTEET V. 2021 .................................................................................................................. 21

1 JOHDANTO

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan vastuuta maakunnan sosiaalihuollon ja terveydenhuol-lon tehtävistä ja palveluista sekä poikkihallinnollisesta hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämi-sestä yhteistyössä kuntien kanssa. Uudellamaalla maakunta järjestäjänä vastaa siitä, että sosiaali- ja ter-veyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat maakunnan palvelulupauksen mukaisia ja vastaavat asukkaiden tarpeisiin. Uudistuksen myötä palveluja johdetaan nykyistä paremmin alueellisena kokonaisuutena. Refor-min tavoitteiden mukaisesti Uudenmaan tavoitteena on tarjota asukkaille aiempaa yhdenvertaisemmat pal-velut, vähentää väestön hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua.

2

Sote-uudistuksen keskeisiä linjauksia on asukkaiden valinnanvapauden laajentaminen nykyisestä. Tarkoituk-sena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia palveluihinsa sekä parantaa yksityisen tuotannon kirittä-mänä myös julkisten palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Oman tuotannon vaikutta-vampi ohjaus sekä varautuminen monituottajamalliin edellyttää järjestäjän ja tuottajan erottamista toisis-taan. Järjestämisen ja tuottamisen erottamisella parannetaan palvelutuotannon kokonaisuuden ohjausta monituottajaympäristössä, kustannusten hallintaa ja laadun kehittämistä. Uudenmaan maakuntavaltuusto ja sosiaali- ja terveyslautakunta ohjaavat poliittisesti sote-järjestämistoimintoa.

Maakunta saa valtionvarainministeriöltä yleiskatteisen rahoituksen, jonka turvin palvelut järjestetään maa-kunnan asukkaille. Vuonna 2021 maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitos vastaa maakunnan pal-velutuotannosta Uudellamaalla. Valinnanvapaus laajenee taloussuunnitelmakaudella, jolloin valinnanva-pauden piirissä olevia julkisesti rahoitettuja palveluja (suora valinta eli sote-keskus ja suun terveyden-huolto, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti) voivat tuottaa kaikki Uudenmaan sote-järjestäjän asetta-mat kriteerit täyttävät tuottajat. Järjestäjä säätelee asiakassetelin käytön laajuutta tavoitellen kustannuste-hokkainta tapaa järjestää palvelut. Järjestäjä ottaa myös huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakun-nalliset tavoitteet ja maakunnan asukkaiden tarpeet, kun se linjaa muilta tuottajilta hankittavat palvelut. Uusmaalaisten sairastavuus on maan pienin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntijaraportissaan todennut, että alueella on kuitenkin suuria eroja väestön terveydessä sekä hyvinvointiin ja terveyteen vai-kuttavissa tekijöissä kuten koulutuksessa, työllistymisessä ja toimeentulossa. Arviointiraportin mukaan Uu-dellamaalla sote-palvelut ovat lähellä asukkaita, perus- ja erikoissairaanhoidon saatavuus ja valinnanvapaus toteutuvat hyvin. Hoitoon pääsyssä on alueellisia eroja. Palvelujärjestelmän kehittyminen avohoitopainot-teiseksi on Uudellamaalla edennyt epäyhtenäisesti (lastensuojelu laitosvaltaista; paljon palveluja tarvitse-vista vanhuksista kotihoidossa keskimääräistä pienempi osuus). Alueen haasteita ovat myös asunnotto-muus sekä suuret erot väestön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavissa tekijöissä. Työttömyyden seu-rausten vähentämiseen on tarvetta. Väestönkasvun jatkuu voimakkaana, ja väestö ikääntyy edelleen. Tämä aiheuttaa tulevaisuudessa merkit-täviä kustannuspaineita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sote-palvelujen reaalikustannusten ennakoidaan kasvavan selvästi keskitasoa enemmän vuosina 2016–2030. Väestön kasvun, ikääntymisen ja palvelutarpeiden muutosten ohella paineita palvelujen järjestämiseen ai-heuttavat lainsäädännön muutokset. Taloussuunnitelmakaudella 2021 - 2024 palvelutarpeisiin tai maakun-nan kustannuspaineisiin vaikuttavia lainsäädännön muutoksia on valmistelussa mm. asiakasmaksuihin, sosi-aaliturvaan ja vammaispalveluihin. Arviot väestömuutosten sekä lainsäädännön muutosten vaikutuksista palvelutuotantoon ja kustannuksiin valmistellaan vuosittain osana talousarvion laadintaprosessia.

3

2 RAHOITUS JA BUDJETTI

Uudenmaan maakunnan rahoitus perustuu valtiolta tulevaan yleiskatteelliseen ja erillisrahoitukseen. Maa-kunnan on hoidettava lakisääteiset tehtävänsä valtion rahoituksella, maakunnilla ei (ainakaan uudistuksen alkuvaiheessa) ole omaa verotusoikeutta. Valtion maakuntiin kohdistuvan ohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma (JTS), valtion talousarvio sekä maakuntia koskeva lainsäädäntö. Valtion kanavoima sote-rahoitus on tarveperusteista. Rahoitukseen vaikuttavat maakunnan:

• asukasmäärä (7 %) ja asukkaiden ikärakenne (39 %) • asukkaiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet (50 %) • asukastiheys (1,5 %) ja saaristoisuus (0,113 %) • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (1 %) • vieraskielisten (1,4 %) ja ruotsinkielisten (0,30 %) asukkaiden määrä

Tuleva valtionrahoitus edellyttää Uudenmaan sote-järjestäjältä talouden hyvää ennakointia. Palvelutoimin-nassa tavoitteena on tuottavuuden parantaminen. Sote-kustannusten hallintaa tullaan tekemään myös pa-rantamalla sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuusperusteista ohjausta. Uudenmaan tavoitteena on integ-roida talouden ja toiminnan suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ns. hyte-kertoimella arvioidaan maakunnan onnistumista kansansai-rauksien ja syrjäytymisen ehkäisyssä, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämisessä ja tapaturmien eh-käisyssä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämisessä; Uusimaa hyödyntää mittareita myös omassa strategisen tason tavoitteiden toteutumisen arvioinnissaan (tuloskortti). Tulorahoituksen päärahavirrat ovat:

Valtion yleiskatteellinen perusrahoitus Valtion hyte-rahoitus (vuodesta 2023 eteenpäin) Muiden maakuntien asiakkaiden palvelujen käytöstä saatavat korvaukset Asiakasmaksut

Menojen päärahavirrat puolestaan ovat:

Liikelaitoksen palvelutuotannosta aiheutuvat menot Suoran valinnan palvelutuotannosta aiheutuvat menot Asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käytöstä aiheutuvat menot Maakunnan järjestäjätoiminnasta aiheutuvat menot Muut palvelutuotannosta aiheutuvat menot Oman maakunnan asiakkaiden muiden maakuntien palvelujen käytöstä aiheutuvat korvaukset.

Sote-järjestämistoiminnon henkilöresurssi on uudistuksen käynnistyessä noin 500 henkilötyövuotta. Sote-liikelaitoksessa työskentelee noin 53 500 työntekijää. Palveluista perittävistä asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista anne-tussa laissa (734/1992). Maa(kunta) voi päättää myös enimmäismäärää alemmista maksuista. Asiakasmak-sulainsäädännön uudistus on käynnissä, jotta se vastaisi paremmin nykyistä palvelujärjestelmää, palvelujen käyttöä sekä tukeisi yhdenvertaisuuden toteutumista. Ennen sote-uudistusta Uudenmaan alueen kuntien asiakasmaksujen suuruus vaihtelee. Maakunnan yhtenäiset asiakasmaksut valmistellaan päätöksentekoon ennen vuotta 2021.

4

3 UUDENMAAN ASUKKAIDEN HYVINVOINTI JA PALVELUTARPEET

Uudenmaan sote-järjestäjän asiakkaita ovat maakunnan asukkaat. Järjestäjän tehtävänä on edistää ja yllä-pitää maakunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Järjestäjä vastaa myös siitä, että palvelut ovat saatavissa oikea-aikaisesti. Uudellamaalla asuu noin 1,66 miljoonaa asukasta, ja väkiluvun ennustetaan kasvavan 200 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Syntyvyys on vähentynyt viime vuosina. Ikääntyneiden määrä lisääntyy maakunnassa, eri-tyisesti 75–84-vuotiaiden (2,9 prosenttiyksikköä), mutta myös yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä (1,1 prosent-tiyksikköä). Uudenmaan maakunnan työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön tulee vähenemään, ja huoltosuhde heikkenee. Uudellamaalla asuu yli puolet Suomen ulkomaalaisista, heitä on noin 8,2 prosenttia asukkaista; vieraskielisiä on lähes 13 prosenttia väestöstä. Uusmaalaisten koulutustaso on korkea; koulu-tuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria 17 - 24-vuotiaita on kuitenkin yli 10 prosenttia ikäluokasta. Vaikka työlli-syystilanne on maakunnassa hyvä, pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on maakunnista suurin (38,8 %). Myös asunnottomuus on muuta maata suurempaa. Alueellinen vaihtelu väestön taustatekijöissä on maakunnan sisällä suurta. Uudenmaan sote-järjestäjä ohjaa palvelutuotantoa elämänkaareen perustuvien palvelukokonaisuuksien pohjalta. Perus-, erityis- ja vaativan tason palvelut sisältyvät kuhunkin elinkaaren mukaisesti määritettyyn palvelukokonaisuuteen. Tavoitteena on, että palvelujen kokonaisvaikutus lisääntyy yhteensovittamalla ky-seisessä elämänvaiheessa olevien asukkaiden palveluja. Palvelukokonaisuuksittain tehtävällä asiakasseg-mentoinnilla huomioidaan eri asiakasryhmien palvelujen tarve ja arjessa pärjääminen tunnistamalla toi-saalta satunnaisesti palveluja tarvitsevat asiakkaat ja toisaalta paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat. Eritystä strategista huomiota kiinnitetään paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden segmenttiin. Hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen sekä riskiryhmien tunnistaminen sisältyy jokaiseen asiakaskohtaamiseen ja on osa kaik-kien toimijoiden työtä.

3.1 Lapset, nuoret ja perheet

Uudellamaalla on maan korkein koulutustaso ja eniten eri alojen korkeakoulu- ja muita oppilaitospaikkoja. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24-vuotiaita on kuitenkin maan toiseksi eniten (10,3 %, koko maa 8,3 %). Uudellamaalla nuorten päivittäinen tupakointi on vähäistä mutta 8.- ja 9.-luokkalaisista huumeita kokeilleiden osuus on maan suurin. Uudellamaalla l akisääteiset terveystarkastukset on huomioitu hyvin äitiys- ja lastenneuvoloiden suunnitelmissa. Perusopetuksen opiskeluhuollon psykologimitoitus on parasta tasoa ja lukioiden psykologiresurssit keskimääräistä paremmat. Kouluterveydenhuollon terveystarkastussuunnitelmissa ja lääkärimitoituksessa on puutteita, samoin opiskeluterveydenhuollossa erityisesti ammattiin opiskelevilla. Lastenvalvojien vastaanotoille on pitkia jonoja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lastensuojelu on laitosvaltaista, sosiaalityöntekijoistä on pulaa ja kustannukset ovat korkeat. Uudenmaan maakunnan alueella sosiaalihuollon avopalvelujen ja laitoshoidon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat verrattain korkeat. Kustannuksia syntyy erityisesti lastensuojelun laitos- ja perhehoidosta. Palvelujärjestelmän kehittyminen avohoitosuuntaiseksi on edennyt epäyhtenäisesti. Lastensuojelutarpeen vähentämiseksi ja palvelurakenteen keventämiseksi, Uudellamaalla panostetaan ennaltaehkäisevien tukimuotojen kehittämiseen lapsille ja perheille. Sosiaalihuollon peruspalveluihin panostetaan ja kehitetään erityisesti yhteistyörakenteita ja varhaisen tuen toimintamalleja kuntien palvelujen kanssa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kehitetään toimintamuotoja ja riskiryhmässä olevien nuorten tunnistamista. Erityisesti NEET-nuorten (nuoret ilman toisen asteen koulutusta tai

5

työpaikkaa) tunnistamiseen eri palveluissa panostetaan, ja heille kehitetään räätälöityjä ja yhteensovitettuja palveluja. Maakunnan ja sen liikelaitoksen toiminnassa lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut ja palvelurakenteet muodostavat yhteensovitetun ja asiakasryhmän tarpeisiin vastaavan palvelukokonaisuuden. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta lisätään peruspalvelujen vahvistamisella, tuen ja hoidon varhaisella toteuttamisella sekä ehkäisevällä ja terveyttä edistävällä toiminnalla. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden tavoitteena on, että kokonaisuus rakentuu vahvan perustason tukea tarjoavan perhekeskustoimintamallin, vahvistuneen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja yhteen sovitettujen erityistason palvelujen varaan (mm. erikoissairaanhoito ja lastensuojelu). Lisäksi tavoitteena on luoda yhteistoiminta-alueille viisi osaamis- ja tukikeskusta (OT) vahvistamaan kaikkein vaativinta tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden avunsaantia sekä kaikkien palvelujen osaamista. Rakentuvan palvelukokonaisuuden osana toimivat myös sote-keskukset. Keskeistä on, miten maakuntien ja kuntien välisille yhdyspinnoille, erityisesti sote-palvelujen ja sivistystoimen välille, saadaan luotua toimivat yhdyspintarakenteet. Palvelut toteutetaan lähiympäristöissä ja peruspalveluissa aina, kun se on lapsen tai nuoren edun kannalta tarkoituksenmukaista. Uudellamaalla varmistetaan, että sen käyttämät tuottajat huolehtivat palvelujen lapsi, nuori- ja perhelähtöisestä yhteensovittamisesta. Lasten ja nuorten osallisuutta tuetaan ja heitä kuullaan lapsia ja nuoria yleisesti koskevissa asioissa. Useita eri menetelmiä käyttämällä varmistetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Palveluihin ohjataan helposti ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on, että aikuisten palveluissa huomioidaan lasten tarpeet ja jokaisessa palvelussa huomioidaan lapsen, nuoren ja perheen oikea-aikainen palvelutarve. Palvelurakennetta kevennetään vähentämällä lastensuojelutarvetta sekä lastensuojelun sijaishuollon laitosvaltaisuutta. Panostamalla ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin sekä lisäämällä perhehoidon osuutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoituspaikkana ja kehittämällä perhehoitoa tukevia työmuotoja ja palveluja mahdollistetaan rakenteen keventyminen.

3.2 Työikäinen väestö

Maakunnassa on suuria eroja väestön terveydessä sekä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavissa tekijöissä kuten työllistymisessä, asumisessa ja toimeentulossa. Lähes 29 % työikäisistä kokee terveydentilansa keski-kertaiseksi tai huonoksi. Työttömyysaste oli vuoden 2017 lopussa maan neljänneksi pienin, mutta pitkäaikaistyöttömien osuus työt-tömistä on kuitenkin maan suurin. Työttömien aktivointiaste on Uudenmaan maakunnassa keskitasoa ma-talampi ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä pieni. Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin, työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Mielenterveysongelmat ovat yhteydessä kasvaneeseen työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kes-toon, mikä korostuu erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon: pitkittyessään työttömyys lisää köyhyysriskiä. Työttömyyden pitkittyminen ja toistuvuus alentaa työkykyä ja lisää kuolleisuutta. Vakavimmillaan työttömyys näyttäytyy suurina kuolleisuuseroina työttömien ja työllisten välillä. Koska pitkäaikaistyöttömyys näyttää kertyvän Uudenmaan maakunnan alueelle, on maakunnan toiminnal-laan pyrittävä aikaisempaa voimakkaammin ennaltaehkäisemään erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymistä ja ylipäätään työttömyyden lisääntymistä. Erityiseen fokukseen tulee nostaa työttömien akti-vointikeinojen kehittäminen sekä työttömien ohjaaminen kuntouttavan työtoiminnan piiriin aikaisempaa useammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Tärkeässä roolissa ovat työttömien terveystarkastukset ja näissä toteutuva elintapojen puheeksi ottaminen ja elintapaohjauksen vahvistaminen työkykyisyyden palautta-

6

miseksi. Työkyvyn ylläpitäminen tulee turvata aikaisempaa varhaisemmalla puuttumisella työkykyä uhkaa-viin riskitekijöihin. Työikäisten työkyvystä huolehtiminen on samalla sijoitus myös lasten, nuorten ja lapsi-perheiden sekä ikääntyneiden hyvinvointiin. Asunnottomia yksinasuvia on maakunnassa selvästi enemmän kuin muualla maassa ja vaikeimmassa ase-massa olevia asunnottomia (ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ym. tiloissa eläviä) on maakunnassa sel-västi muuta maata enemmän. ARA:n tilastojen mukaan myös asunnottomien lapsiperheiden määrä on kah-den vuoden aikana noussut huomattavasti. Isona tekijänä nuorten asunnottomien lisääntymisessä maakun-nassa nähdään kalliit asuntomarkkinat. Joka neljäs pääkaupunkiseudun asunnoton on alle 25-vuotias. Ensi-suojassa yöpyvillä asunnottomilla miehillä on yli viisinkertainen kuolemanriski muuhun väestöön verrat-tuna, ja heistä varsinkin alle 50-vuotiaiden kuolleisuus on suurta. Lisäksi asunnottomien riski kuolla tautei-hin on yli kolminkertainen ja muihin syihin, kuten myrkytyksiin, tapaturmiin, itsemurhiin ja väkivaltaan yli kymmenkertainen verrokkeihin nähden. Asunnottomien tilanteen korjaaminen maakunnassa edellyttää aktiivisia ja nopeita toimia asuntojen hank-kimiseksi asunnottomille, ja asunnottomat tulee saada tarvitsemansa avun ja kuntoutuksen piiriin. Asumis-vaikeuksissa olevien kotitalouksien varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen riittävän ajoissa ovat kei-noja, joilla voidaan ehkäistä uusien asunnottomien syntymistä. Kelan myöntämää perustoimeentulotukea saaneiden työikäisten (25–64-vuotiaiden) osuus on Uudella-maalla maan toiseksi suurin ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavia on Uudellamaalla eniten. Maakun-nan kunnat myöntävät täydentävää toimeentulotukea koko maan mittakaavassa myös eniten, lisäksi täy-dentävää toimeentulotukea käytetään paljon. Tukea on hyödynnetty erityisesti syrjäytymisen ehkäisemi-seen. Toimeentulotukiasiakkaat käyttävät julkisia terveyspalveluita keskimäärin enemmän kuin muu väestö. Tämä johtuu osaksi siitä, että toimeentulotukiasiakkailla ei yleensä ole oikeutta työterveyshuoltoon ja toi-saalta siitä, että toimeentulotukiasiakkaat lukeutuvat usein huono-osaisten ryhmään, joilla esiintyy muuta väestöä enemmän terveysongelmia. On myös viitteitä siitä, että pitkittynyt tukiasiakkuus on yhteydessä kasvaneeseen terveyspalvelujen käyttöön. Toimeentulotukiasiakkaiden määrän negatiiviseen kehityssuun-taan on maakunnassa aktiivisesti puututtava, jotta ilmiöön liittyvät haitalliset seurannaisilmiöt, kuten mah-dolliset heijastukset lapsiperheiden hyvinvointiin ja inhimilliseen haittaan voidaan ehkäistä. Uudenmaan maakunnassa sairastavuus on muuhun maahan verrattaessa vähäistä, ja sairastavuusindeksi on maan pienin. Alueen väestöstä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on noin 20 %. Työikäisten ter-veydentilaa heikentävät erityisesti merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus ja ylipainon lisääntyminen. Työ-ikäisistä lähes 6% oli oikeutettuja erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin vuonna 2017 ja tuki- ja liikuntaelin-ten tai sidekudossairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden 2017 lopussa 0,6 % työikäisistä. Työikäisen väestön työkykyisyyden ylläpitäminen ja edistäminen on edellytys maakunnan kasvulle sekä las-ten ja nuorten ja ikääntyneiden hyvinvoinnille. Maakunta tulee toimillaan edistämään erityisesti työikäisten elintapoihin vaikuttamista niin, että elintapasairauksien määrät saadaan laskuun

3.3 Ikääntyneet

Muun Suomen tapaan Uudellamaalla väestön ikärakenne on vanhentunut viime vuosina voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneiden osuus lähti maakunnassa selvään kasvuun 2000-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttä-neitä on noin 17 prosenttia maakunnan asukkaista eli noin 280 000 henkilöä. Lähivuosikymmenen aikana ikärakenne muuttuu edelleen merkittävästi ja 65 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan vuoteen 2040 mennessä kasvavan 23 prosenttiin, 75 vuotta täyttäneiden 13 prosenttiin ja 85 vuotta täyttäneiden 5 pro-senttiin väestöstä

7

Ikääntyneiden väestöosuus vaihtelee suuresti Uudenmaan eri alueilla. Maakunnan ikääntynein väestö löy-tyy läntiseltä Uudeltamaalta, jossa lähes joka neljäs asukas on 65 vuotta täyttänyt. Uudenmaan kunnista korkein 65 vuotta täyttäneiden osuus löytyy Hangosta (31 %) ja matalin Espoosta, Pornaisista ja Vantaalta (15 %). Vaikka väestöllisen huoltosuhteen ennuste on Uudellamaalla melko hyvä muuhun maahan verrat-tuna, huoltosuhteen heikkeneminen tulee olemaan haaste julkisen talouden kestävyydelle myös Uudella-maalla. Huoltosuhteen ennustetaan nousevan Uudellamaalla 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä (koko maa lähes 70). Myös huoltosuhteen kehityksessä on suuria eroja Uudenmaan eri alueilla.

Uusmaalaiset ikääntyneet kokevat terveydentilansa keskimääräistä paremmaksi. Yli 75 vuotiaista tervey-tensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee Uudellamaalla 53,5 prosenttia (koko maa 57,9 %). Vaikka eläkeikäisten tulotaso on Uudellamaalla keskimääräistä parempi, pienituloisia vanhuskotitalouksia on kui-tenkin paljon (15 prosenttia Uudenmaan yksiasuvista 65 vuotta täyttäneistä).

Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on maakunnan tärkeimpiä varautumistoimia nope-asti ikääntyvässä Suomessa. Terve ikääntyminen tukee työurien pidentämistä, mahdollistaa iäkkäiden täysi-valtaisen osallisuuden yhteiskunnassa, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää sosiaali- ja terveyspal-velujen tarvetta. Ikääntyvien hyvä elämänlaatu ei ole pelkästään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tai hoidon ja huolenpidon tarpeen arviointia ja siihen vastaamista. Kyse on laajasti hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun, itsemääräämisoikeuden ja toimivan arjen turvaamisesta. Siihen tuovat parannuk-sia hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelujen laadun parantaminen. Uudellamaalla tullaan v. 2021 tarkastelemaan erityisenä kehittämiskärkenä myös yli 65 vuotiaiden alkoholin käyttöä.

Maakunnan strateginen tavoite on, että 95 % yli 75 vuotiaista asuu kotona. Kotona asumista tuetaan laitos-hoitoa purkamalla niin, että pitkäaikainen laitoshoito päättyy vuoteen 2030 mennessä. Strategiseen tavoit-teeseen pääsemiseksi palvelurakennetta kevennetään siirtäen samanaikaisesti laitoshoidosta vapautuvia resursseja kotona asumista tukeviin palveluihin.

Ikääntyneiden palvelukokonaisuuden tavoitteina taloussuunnitelmakaudella 2021-2024 on:

• Kotona asuvia >75 vuotiaita on 92 - 93 %

• Säännöllisen kotihoidon piirissä on 11% > 75 vuotiaista

• Omaishoidon tuen piirissä on 5 % >75 vuotiaista

• Tavallisessa palveluasumisessa asuu 1,5 - 2 % ikäryhmästä, ja asumisen ja palvelujen yhdistäminen on käynnistynyt Uudenmaan kuntien kanssa yhteistyössä

• Tehostetussa palveluasumisessa asuu 7 % ikäryhmästä

• Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0,5 - 1 % ikäryhmästä, terveyskeskusosastolla 0 %

Palvelurakenteen muutos jatkuu painottamalla sopimusohjauksessa kotona asumista tukevia palveluja.

8

4 JÄRJESTÄMISTOIMINTO

4.1 Sote-järjestäjän tehtävät

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvin-vointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Uudellamaalla sote-palvelujärjestelmää ohjaa strategisella ta-solla sote-järjestämistoiminto. Strategiseen palvelujärjestelmän ohjaamiseen kuuluu vastuu palveluista sekä raamien ja pelisääntöjen määrittäminen palvelutuotannolle; tuottajat voivat toimia näiden puitteissa optimaaliseksi arvioimallaan tavalla. Palvelutuotannon ohjaus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä liikelaitoksen ja muiden tuottajien kanssa. Onnistukseen tehtävässään järjestäjällä on oltava keinot ohjata tuotantoko-neistoa asetettujen tavoitteiden suuntaan sekä puuttua mahdollisiin ylitysuhkiin. Tämä edellyttää onnistu-nutta tietojohtamista kattavien ja yhtenäisten tietoteknisten ratkaisujen tuella. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjänä Uudenmaan sote-järjestämistoiminto vastaa mm:

• asukkaiden laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta • lakisääteisten palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta • palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan määrittelystä, jollei muulla lailla

toisin säädetä • palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta • viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä, lukuun ottamatta maakunnan liikelaitokselle lailla

säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa • palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteen sovittamisesta kunnan,

valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa.

Valtio ohjaa sote-toimialan toimintaa ja palveluja sosiaali- ja terveysministeriön ja maakunnan välisenä vuo-rovaikutteisena ohjauksena. Ministeriö neuvottelee vuosittain maakunnan kanssa siitä, miten Uudenmaan maakunnan vastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat toteutuneet ja miten niitä pitäisi edelleen kehittää. Sote-järjestämistoiminto on vastuussa STM:n kanssa käytävistä neuvotteluista sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Uudenmaan sote-järjestämistoiminto organisoituu strategisten asiantuntijavastuiden pohjalta. Järjestäjän on pystyttävä arvioimaan asukkaiden palvelutarve oikein, järjestämään tämän pohjalta yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä seuraamaan ja ohjaamaan vastuullaan olevien palvelujen kokonai-suutta. Strategisissa asiantuntijatehtävissä korostuu myös tietojohtamisen rooli sekä toimintaympäristön muutosten aktiivinen ennakointi. Strategisten asiantuntijatehtävien rinnalla sote-järjestäjä organisoituu palvelukokonaisuuksien ja integraation järjestämisen kokonaisuuteen, jossa johdetaan eri asiakasryhmien tarvitsemien palvelujen ohjaamista ja tilaamista. Perus-, erityis- ja vaativan tason palvelut sisältyvät kuhun-kin elinkaaren mukaisesti määritettyyn palvelukokonaisuuteen.

4.2 Kumppanuus ja yhteistyö

Yhteistyöalue

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten toimii viisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluetta. Etelä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluu Uudenmaan lisäksi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Maakunta, jonka alueella sijaitsee yliopistolli-nen sairaala, toimii yhteistyöalueen yhteistyön organisoinnista vastaavana maakuntana; Uudenmaan maa-kunta vastaa oman yhteistyöalueensa toiminnasta ja sen edellyttämistä hallintotehtävistä.

9

Yhteistyöalueen maakunnat laativat valtuustokausittain yhteistyösopimuksen, joka hyväksytään alueen kaikkien maakuntien valtuustoissa. Yhteistyösopimus muodostaa siinä mainittujen palvelujen osalta yhtei-sen palvelustrategian. Jos sopimusta ei saada hyväksytyksi tai se vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden, valtioneuvosto voi päättää sopimuksesta. Yhteistyösopimuksessa sovittavat asiat on määritelty järjestämislaissa. Keskeistä yhteistyöalueella on vaati-vien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas ja tarkoituksenmukainen järjestäminen. Yhteistyösopimuksen perustana on väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurantatiedot ja niihin perustuvat palvelutarpeet. Yhteis-työalueen asukkaiden tarpeiden huomioon ottaminen tähtää siihen, että väestöltään, elinkeinorakenteel-taan ja maantieteeltään erilaisten maakuntien sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään ja toteutetaan ta-valla, jossa hyödynnetään erilaisten maakuntien vahvuudet koko alueen väestöä hyödyttävällä tavalla. Pal-velujen tulee olla helposti saavutettavia, vaikuttavia ja tasapuolisia. Maakuntien on perustettava yhteistyöfoorumi, joka sopii yhteistyöalueen asioista. Näitä ovat mm. vaati-vien palvelujen (esim. ensihoito, erityisosaamista edellyttävät moniammatilliset vaativat palvelut, ympäri-vuorokautiset palvelut) järjestäminen, varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin, palveluintegraation mahdollistava ICT-arkkitehtuuri sekä yhteinen asiakkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja osallisuuden huo-mioiva TKI-toiminta. Yhteistyöalueen kustannuksia ovat vaativien sote-palvelujen järjestämiseen ja hallinnointiin sekä tutki-mus- ja kehittämistoimintaan (mm. tietohallinnon ohjaus, sähköisten palvelujen kehittäminen ja asiakas-tietojen yhteensovittaminen, arviointi ja laadunvalvonta) liittyvät kulut. Näiden kustannusten jaosta maa-kuntien tulee sopia yhteistyösopimuksessa. Yhteistyösopimukseen sisältyy myös yhteistyöalueen inves-tointisuunnitelma, joka sisältää Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteisen esityksen valtioneuvostolle neljää seuraavaa tilikautta koskevista sosiaali- ja terveydenhuollon ta-loudellisesti merkittävistä tai sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muu-toin laajakantoisista investoinneista. TKI-toiminnan ylimaakunnallinen tutkimustoimikunta jakaa alueellaan valtion tutkimusrahoituksen. Kuntayhteistyö

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja maakunnan yhteinen tehtävä. Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämisen, sairauksien, tapaturmien ja syrjäytymisen ehkäisyn sekä mielenterveyden ja osallisuuden vahvistamisen tavoitteet edellyttävät alueellista ja poikkihallinnollista maakunnan, kuntien, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden yhteistyötä ja tä-män koordinointia. Sote-järjestäjän tavoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle on, että maakunnan asukkaiden ja alueen palveluja käyttävien arki ja arjen ympäristöt edistävät ja tukevat terveyttä ja hyvin-vointia niin, että väestön korjaavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve vähenee. Maakunta tukee omalla toiminnallaan kuntien toimintaa. Maakunnan intressinä on vastata asukkaiden tar-peisiin moniammatillisella ja monitoimijaisella yhteistyöllä kuntien kanssa. Yhteistyötä varten maakunta perustaa yhteistyön rakenteet, joilla turvataan kumppanuus ja yhteistyö yhdyspinnalla. Esimerkkeinä vah-vaa kumppanuutta edellyttävistä yhteisistä haasteista ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen, asu-misen kehittäminen ja työllisyyden turvaaminen. Maakunnan on valmisteltava omalta osaltaan valtuustolleen valtuustokausittain alueellinen hyvinvointiker-tomus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpi-teistä. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus julkaistaan julkisessa tietoverkossa. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantunte-muksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

10

Yhteistyörakenteiden ja tavoitteiden avulla sote-järjestäjä vahvistaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen edellytyksiä niin, että ennaltaehkäisevät, ennakoivat ja kor-jaavat toimintatavat vahvistuvat ja sisältyvät laaja-alaisesti osaksi eri palveluntuottajien palveluja ja toimin-taa. Järjestöyhteistyö

Järjestöt ja niiden tuottama toiminta on keskeisessä asemassa maakunnan väestön hyvinvoinnin ja tervey-den edistämisessä. Järjestölähtöiset toiminnat kattavat laajan alan yleishyödyllisistä ja matalan kynnyksen palveluista, varhaisesta tuesta vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen sekä järjestöjen yhteisölliseen ja jä-senten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvaan toimintaan. Uudellamaalla toimii noin 30 000 järjes-töä, joista sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on 1 700. Myös monen muun järjestön toiminnalla, kuten liikun-nan ja kulttuurin ja pelastusalan järjestöillä, on suora yhteys väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen mukaan maakunnille asetetaan velvollisuus osaltaan tukea sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi asiantuntija-avun antamista, toimitilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön ja maa-kunnan harkinnan mukaan myös avustusten myöntämistä järjestöille. Uudenmaan kuntien sote-järjestöille myöntämien avustusten määrä vuonna 2017 oli yhteensä lähes 10 mil-joonaa euroa. Osa järjestöistä toimii myös markkinaehtoisena palvelutuottajana Uudenmaan alueella. Os-topalvelujen osuus ei ole mukana em. avustussummassa. Maakunnan on sovittava kuntien kanssa ja järjestöjä kuunnellen siitä, millaiset hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan avustukset on tarkoituksenmukaista jatkossakin rahoittaa läheisyysperiaatteen mukai-sesti kunnissa ja millainen sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukeminen on syytä tulla maakunnan hoidettavaksi. Tähän odotetaan myös valtakunnallisia linjauksia. Järjestöjen rahoitus huolehditaan ”turvallinen siirtymä” -periaatteen mukaisesti niin, että esimerkiksi mahdolliset toiminta-avustusten myöntämisperiaatteiden laa-timiseen ja hakuprosesseihin varataan riittävä aika. Periaatteiden laatimisessa käytetään myös järjestöjen asiantuntemusta.

Järjestöavustukset suunnitellaan Uudellamaalla vuodelle 2021 perustuen v. 2020 avustusvolyymiin ja ne kohdennetaan maakunnan (palvelu)strategisten linjausten mukaisesti.

4.3 Palveluintegraatio

Sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää onnistunutta palveluintegraatiota. Pal-veluintegraatio tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittamista asiakaslähtöisiksi, yhdenvertaisiksi, vai-kuttaviksi, saavutettaviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Palvelujen tulee muodostaa asiakkaille toimiva kokonaisuus, jossa yhteistyö palvelun tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. Integroidussa palvelukokonaisuu-dessa ei ole tarpeettomia päällekkäisiä palveluja eikä toisaalta palveluvajeita.

Uudellamaalla sote-järjestäjä on määrittänyt maakunnan palvelustrategiaan pohjautuvat sosiaali- ja ter-veyspalvelujen palvelukokonaisuudet (elämänkaari), palvelutehtävät (JHS) ja palveluketjut. Palveluketjuilla ohjataan erilaisia asiakkaan hoito- ja palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja ammattirajojen. Erityi-sesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut. Kustannuslaskentaa kehitetään siten, että pystytään määrittä-mään sekä asiakas- että palveluketjukohtaiset kustannukset. Samalla tarkastellaan palveluketjujen vaikutta-vuutta.

11

Palveluintegraation vahvistamisen tavoitteena on mm. vähentää raskaiden palvelujen käyttöä, paljon palve-luja tarvitsevien ja riskiryhmien tunnistaminen ja haltuunotto, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantuminen, palvelujen vaikuttavuuden lisääminen sekä asiakaskokemuksen paraneminen palvelujen saatavuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi pyritään löytämään mekanismeja, joilla voidaan hallita monituottajuuteen perustuvia palvelujen kokonaisuuksia sekä estää palveluntuottajien osaoptimointia.

Onnistunut palveluintegraatio edellyttää kattavaa tietopohjaa, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen yhä vaikuttavampiin palveluihin sekä toiminnan ohjauksen strategisia tavoitteita kohti. Tietovarannot ovat keskeinen edellytys koko maakunnan toimintaan liittyvien tavoitteiden saavuttamisen onnistumiselle. Tämä edellyttää toimivaa yhteistyötä kansallisten toimijoiden sekä kaikkien maakunnan toimintojen välillä. To-teutuessaan tulevat lainsäädäntömuutokset mahdollistavat tietojohtamisen edellytyksenä olevan mahdolli-simman kattavan tietovarannon optimaalisen käytön Uudellamaalla. Tällöin maakunta pystyy suuntautu-maan uudentyyppisiin, palvelun vaikuttavuutta parantaviin toimintamalleihin ja ennakoimaan strategisia toimia edellyttäviä väestön hyvinvointivajeita.

Toimiva tiedolla johtaminen ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää resur-sointia sekä maakuntakonsernilta että sote-järjestäjältä.

4.4 Palvelujärjestelmän ohjaus

Maakunnan johtamisjärjestelmän mukaisesti sote-järjestäjä ja -tuottaja on erotettu selkeästi maakuntaor-ganisaatiossa. Selkeä erottaminen näkyy maakunnan hallintosäännössä yksiselitteisesti kuvattuina rooleina sekä vastuunjaolla. Sote-järjestäjä vastaa palvelutuotannon strategisesta tavoiteasetannasta, tavoitteisiin perustuvasta ohjauksesta sekä seurannasta. Palvelutuotannon kokonaisuuden yhteensovittaminen (integ-raatio) toteutuu järjestäjän määrittämien palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen avulla.

Sote-liikelaitos määrittää itsenäisesti käytännön keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Liikelaitoksessa on vastuu operatiivisen toiminnan johtamisesta ja myönnetyn rahoituksen tarkemmasta allokoinnista palvelu-tehtävien välillä. Liikelaitos muodostaa konkreettiset palvelukuvaukset sekä palveluprosessit ja vastaa yksi-lötasolla palvelujen yhteensovittamisesta.

Palvelutuotannon ohjauksen lisäksi järjestäjän vastuulla on tuotannon talous- ja tulosohjaus. Liikelaitoksen vuosittainen budjetti hyväksytään maakunnan talousarviossa. Tarvittaessa talousarvion yhteydessä täsmen-netään strategian linjauksia. Strategian täsmennykset voivat koskea esim. markkinoiden hyödyntämistä, palveluverkkoa tai palvelujen saatavuutta koskevia tavoitteita. Järjestäjä voi tarvittaessa tarkentaa liikelaitoksen budjettia valittujen palvelutehtävien osalta. Osa rahoituk-sesta kohdennetaan palvelukokonaisuuskohtaisesti. Kohdennettava osuus sovitaan liikelaitoksen kanssa. Palvelutuotannon ohjauksessa on keskeistä uudistaa erikoissairaanhoidon ohjausta. Uudellamaalla valmis-tellaan erikoissairaanhoidon ohjauksen pilottia vuosille 2019 - 2020. Erikoissairaanhoidon ohjausta kehite-tään maakunnassa pilotista saatujen tulosten pohjalta. Pilotin tavoitteena on saada erikoissairaanhoidosta vielä vuosina 2019-2020 vastaavan sairaanhoitopiirin rahoitus vuosittain sille tasolle, että sairaanhoitopiiri sitoutuu vastaamaan tuotannon kokonaisriskistä. Tämä tarkoittaa sitä, että erikoissairaanhoito ei voi ylittää kuntien sille allokoimaa budjettiosuutta. Pilotin perusteella arvioidaan edellyttääkö tavoite erikoissairaan-hoidon kustannusten kasvun pysäyttämisestä järjestäjän tarkempaa budjetointia. Pilottina käynnistyvä muutosprojekti erikoissairaanhoidon ohjauksen osalta aloitetaan vuoden 2019 aikana, jolloin pilottiin osal-listuvat alueen kunnat yhdistävät ja yhtenäistävät ohjauksensa muodostamalla tilaajarenkaan. Tilaajaren-kaana tavoitellaan tiedolla johtamista eli erikoissairaanhoidon kulujen läpinäkyvyyden saavuttamista. Pilo-tissa palveluketjuja tarkastellaan yhdessä kuntien ja HUS:n kanssa.

12

Liikelaitoksen mahdollinen ylijäämä jää liikelaitokseen. Ylijäämä käytetään järjestäjän strategiassa määrittä-mien periaatteiden mukaisesti, esimerkiksi painopistealueiden kehittämiseen tai henkilökunnan kannusti-miin.

Palvelutuotannon ohjauksen keskeisiä periaatteita ovat:

1. Järjestäjä asettaa tavoitteet ensisijaisesti elämänkaariajattelun mukaisesti (lapset, nuoret ja lapsi-perheet, työikäiset sekä ikäihmiset), mikä vahvistaa järjestäjän edellytyksiä ohjata liikelaitosta väes-tönäkökulmaa ja integraation tavoitteita huomioiden.

2. Järjestäjä ohjaa ja seuraa liikelaitoksen palvelutuotantoa myös tuotantolähtöisesti liikelaitoksen aluejako ja toimintorakenne huomioiden.

Tavoitteisiin liittyvän seurannan ja yhteistyön lisäksi järjestäjä voi seurata myös tarkemmalla tasolla liikelai-toksen toimintaa. Ohjauksen tasoa ja intensiteettiä on mahdollista tarkentaa ja muuttaa, jos tavoitteisiin pääsyssä havaitaan poikkeamia. Ohjauksen tason tarkentaminen konkretisoituu, jos liikelaitos ei ole pysty-nyt korjaamaan palvelutuotannon poikkeamaa asetetussa määräajassa. Jos järjestäjän ja liikelaitoksen vä-lillä ohjausryhmässä vallitsee näkemysero asianmukaisista korjaustoimenpiteistä poikkeaman suhteen pal-velutuotannossa, järjestäjä siirtää asian maakuntajohtajan päätettäväksi. Fuusion laajuuden vuoksi järjestäjän keskeinen tavoite maakunnan liikelaitokselle vuodelle 2021 on palvelu-tuotannon volyymin säilyminen strategiset tavoitteet huomioiden fuusiota edeltävän vuoden tasolla myön-netyillä määrärahoilla. Taloussuunnitelmakaudella toimintatapojen yhtenäistämisellä ja volyymieduilla pyri-tään vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvuun.

4.5 Palvelustrategia ja palvelulupaus

Maakunnan on laadittava valtuustokausittain taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa päätetään myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankitta-vien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet, ja määritellään, mikä osa hankinnoista kilpailute-taan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Palvelustrategiassa osoitetaan tavoitteita palvelujen integraation lisäksi palvelurakenteelle ja palvelujen laadulle. Palvelujen järjestämistä koskevat, monituottajuuteen liittyvät tavoitteet linjaavat palvelujen han-kintojen kilpailuttamista ja asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toteuttamista. Palvelustrategiaa laadittaessa tulee arvioida myös tavoitteiden kustannusvaikutukset.

Uudenmaan palvelustrategialuonnoksessa on linjattu sote-palvelutuotannon keskeisiä periaatteita, joita ovat mm. asiakkaan tarve määrittää palvelun, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyvät käytänteet on tunnistettu ja ne ovat käytössä kaikilla palveluntuottajilla, asiakkaaksi tulon prosessi on moderni, moni-kanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia sekä riskiryhmien etsiminen ja tunnistami-nen osa kaikkien työskentelyä. Palvelun lähtökohtana tulee olla asiakkaan omat tavoitteet, voimavarat ja arjessa pärjääminen.

Uudenmaan maakunta on sote-järjestämislakiesityksen mukaisesti valmistellut palvelulupauksen, joka on asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten Uusimaa toteuttaa sen järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupausluonnos on laadittu asukkaita ja palvelujen käyttäjiä osallistaen. Asukkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin pohjautuen Uusimaa on palvelustrategialuonnoksen laadinnan yhteydessä hah-motellut seuraavat palvelulupaukset asukkailleen:

• Löydät sosiaali- ja terveyspalvelut helposti. Tarpeesi määrittää palvelun, joka tapahtuu oikea-aikai-sesti, sujuvasti ja esteettömästi.

• Sinut kohdataan arvostavasti.

13

Palvelulupauksista johdetaan konkreettisempia tavoitteita palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Palvelustrategian tavoitteita ja palvelulupauksen linjauksia konkretisoidaan vuosittain maakunnan talousar-vioon, ja niiden kustannusvaikutukset arvioidaan valmistelun yhteydessä.

4.6 Palveluverkko

Uudenmaan maakunnan palveluverkko sisältää sekä fyysiset toimipisteet että digitaaliset, liikkuvat- ja etä-palvelut. Palveluverkkorakenteella tuetaan Uudenmaan maakunta- ja palvelustrategian mukaisten paino-pistealueiden toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä asiakaslähtöisten palvelukoko-naisuuksien ja asiakassegmentoinnin toteuttamista.

Maakunnan aloittaessa v. 2021 olemassa olevat palvelupisteet ja toiminnot ovat palveluverkon perusrunko. Järjestäjä määrittää suuntaviivat palveluverkon ohjaukseen sekä keinot, joilla se voi vaikuttaa palveluverkon muutostarpeisiin. Järjestäjä ei vaikuta palvelutuottajien sisäisiin tuotantoprosessi- tai johtamisjärjestelmän ratkaisuihin, mutta huolehtii siitä, että mukautuva palveluverkko tukee palvelujen yhteensovittamista.

Toiminnan käynnistyessä maakunta vuokraa kaikki toimi- ja muut tilansa Maakuntien tilakeskukselta. Kun-tien tilat vuokrataan 3 + 1 vuoden sopimuksilla, jonka jälkeen sopimukset neuvotellaan uudelleen. HUS:n ja kuntien ulkopuolisilta vuokraamat tilat siirtyvät maakunnalle sellaisinaan. Näin ollen toiminnan alkuvuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen fyysiset toimipisteet ja siten myös niihin liittyvät tilakustannukset säilyvät pääsääntöisesti nykyisellään. Tilojen käyttöastetta ja mahdollisten muutosten tarvetta arvioidaan uuden toiminnan käynnistyessä yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa siten, että fyysistä palvelu-verkkoa voidaan jatkossa kehittää optimaaliseksi ja kustannustehokkaaksi ennakoiden tulevien väestö-, pal-velutarve-, teknologia- ym. muutosten vaikutuksia.

Suoran valinnan sote-keskusverkko tulee muodostumaan maakunnan sote-keskusten ja yksityisten sote-keskusten muodostamasta kokonaisuudesta. Yksityisiä sote-keskuksia tultaneen perustamaan enenevästi kaupunkikeskuksiin, kun taas maakunnan palveluvastuulla on suurelta osin haja-asutusalueet. Maakunnan on kaikissa olosuhteissa turvattava riittävä sote-keskussaatavuus maakunnan kaikissa osissa. Sote-keskus-ten säilyttäminen epäsuosituilla alueilla tulee vaatimaan järjestäjän tukea, mikä tarkoittaa, että näillä alu-eilla sote-keskuspalvelu tuotetaan lähes yksinomaan maakunnan toimintana (mahdollisesti SGEI-järjeste-lynä).

Palvelujen ja toiminnan toteuttamistapoja voidaan kehittää ja uudistaa heti uuden toiminnan käynnisty-essä. Lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä eri toimintojen välillä sekä uusien palvelumuotojen osuutta (robo-tiikka, digitaaliset, liikkuvat ja etäpalvelu) voidaan vähentää fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tar-vetta. Uusien toimintatapojen kehittäminen, uuden teknologian käyttöönotto sekä maakuntastrategian mukainen palvelujen keskittäminen tarkoituksenmukaisesti pääkaupunkiseudulle, pääradan asemaseu-dulle, joukkoliikenteen solmukohtiin ja seutukeskuksiin voi alkuvuosina aiheuttaa mahdollisesti lisäkustan-nuksia, etenkin mikäli tarpeettomista tiloista ei voida määräajan puitteissa luopua. Palveluja uudistamalla voidaan kuitenkin saavuttaa hyötyjä palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden, tuottavuuden ja vaikutta-vuuden parantumisena, jos kevyemmillä palveluilla voidaan tuottaa palvelua sujuvammin useammalle maa-kuntalaiselle nykyisillä resursseilla.

Palveluverkkoa voidaan ohjata normiohjauksen, resurssiohjauksen ja informaatio-ohjauksen keinoin. Sote-järjestä pyrkii palveluverkon ohjaamisella vaikuttamaan ensisijaisesti palvelujen saavutettavuuteen. Palve-luverkon ohjaamisessa keskeistä on, että palveluverkon kattaa Uudenmaan maakunnan asukkaiden palve-lutarve yhdenvertaisesti ja palvelutarpeen mukaisesti. Palveluverkon palvelutuotannossa ohjataan paino-pistettä lisäämään uusien palvelumuotojen osuutta. Palvelujen sijoittamisen ohjauksessa otetaan huomi-oon niiden saavutettavuus, johon vaikuttavat alueen asiointisuunnat, liikennejärjestelyt sekä digitaalisten, kotiin vietävien, liikkuvien ja erilaisten etäpalvelujen käyttö. Asiakaslähtöisyyden, palvelujen laadun ja in-tegraation turvaamiseksi, palveluja keskitetään tarvittaessa palvelukokonaisuuksien ja asiakassegmenttien mukaisesti, loogisesti optimaalisesti sijoittuneisiin palvelukeskuksiin.

14

5 MAAKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sote-uudistuksen keskeisiä linjauksia on lisätä asiakkaan valinnanvapautta palvelujen suhteen. Talousar-viovuosi 2021 on uudistuksen ensimmäinen vuosi. Vuonna 2021 Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja ter-veyspalvelut tuottaa maakunnan liikelaitos. Taloussuunnitelmakaudella valinnanvapaus laajenee. Valin-nanvapauden laajentuessa julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tarjota asiakkaalle julki-set, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Vuoden 2022 alussa otetaan käyttöön henkilökohtainen bud-jetti ja asiakassetelit. Asiakkaan valinnanvapaus laajenee sote-keskuksiin ja suun terveydenhuollon yksiköi-hin vuonna 2023.

Lainsäädäntö määrittelee valinnanvapauden vähimmäislaajuuden. Maakunta voi ottaa asiakassetelin käyt-töön muissakin päättämissään maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa muissa kuin suoran valinnan palveluissa palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja palvelukokonaisuuksien toimivuuden edistämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että myös muissa kuin suoran valinnan palveluissa toteutuu asiak-kaan mahdollisuus valita palveluntuottaja. Maakunta voi laajentaa myös henkilökohtaisen budjetin sovelta-misalaa.

Toiminnan alkuvaiheessa Uusimaa ottaa käyttöön asiakkaan valinnanvapauden lainsäädännön määrittä-missä palveluissa. Taloussuunnitelmakaudella maakunta arvioi tarpeen ja mahdollisuudet valinnanvapau-den laajentamiseen. Uusimaa todennäköisesti hakee lainsäädännön mahdollistamaa lykkäystä valinnanva-pauden käyttöönotolle sote-keskuksissa varmistaakseen hallitun ja turvallisen siirtymän uudistuksen alku-vuosina.

Taloussuunnitelmakaudella sote-järjestäjä valmistelee ja tuo poliittiseen päätöksentekoon valinnanvapau-den laajenemisen edellyttämät linjausesitykset.

Vuosina 2019 - 2020 valinnanvapauteen liittyvät kokeilut laajenevat Uudellamaalla. Keski-Uudenmaan va-linnanvapauskokeilun lisäksi käynnistyy alueellisia sote-keskus -palvelusetelikokeiluja, ja suun terveyden-huollon palvelusetelin käyttö laajenee. Uudellamaalla on myös valmistauduttu kuntavetoisesti käynnistä-mään laajemmat sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamat pilotit liittyen sote-keskus -palveluihin, suun terveydenhuollon palveluihin ja henkilökohtaiseen budjettiin. Näiden kokeilujen ja pilottien kokemuksia hyödynnetään monituottajamallin ohjauksessa. Erityisesti kannustinmekanismit vaativat pilotoimista niiden toimivuuden varmistamiseksi. Pilottien avulla Uudenmaan maakunta saa tarvittavat valmiudet kansallisesti kilpailluimman markkinan tehokkaaseen ja hallittuun ohjaamiseen.

5.1 Sote-liikelaitos

Toiminnan kuvaus Uudenmaan maakunnan sote-liikelaitos on maakunnan omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio ja osa maakunnan viranomaisorganisaatiota, joka tuottaa vuoden 2021 alusta sosiaalihuollon ja terveyden-huollon julkisia palveluja maakunnan asukkaille tarvelähtöisesti samalla palveluverkolla kuin aiemmin kun-nat ja kuntayhtymät. Ensivaiheessa organisaatio pohjautuu alueorganisaatioihin ja palvelutuotannon jatku-vuuden varmistamiseen. Muutosvaiheessa on tärkeä turvata jatkuvuus asukkaiden sosiaali- ja terveyden-huollon palveluissa. Toiminnan tulee jatkua saumattomasti, ja muutoksista tulee tiedottaa väestölle ja pal-veluja käyttäville ennakoivasti ja selkeästi. Liikelaitosta johtaa sen toimitusjohtaja. Liikelaitos toimii siirtymävaiheessa vuonna 2021 jakautuneena kuu-teen alueorganisaatioon sekä keskitetysti johdettuihin palveluihin. Kuudessa alueorganisaatiossa on yhdis-tettynä aiemmin kunnallisesti johdetut perustason sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Alueorgani-saatiot vastaavat omasta palvelutuotannostaan. Ikäkausittaiset palvelukokonaisuudet poikkileikkaavat

15

kaikki alueorganisaation palvelut kehittäen integraatiota. Näiden vastuulla on esim. ikäkausiajattelun kehit-täminen, linkkinä toimiminen sote -järjestäjän suuntaan sekä palvelutarjoaman yhtenäistäminen maakun-nan tasolla. Liikelaitoksen tukipalvelut organisoidaan yhtenäisesti. Tärkeä rajapinta alueorganisaatioiden lisäksi on maa-kuntakonserni ja sen tukipalveluorganisaatiot. Asiakasohjaus toimii yhtenäisin periaattein koko maakunnan tasolla, ja sitä tarjotaan tasapuolisesti kaikille maakunnan asukkaille. Asiakasohjauksen työntekijät työsken-televät koko maakunnan alueella. Keskitettyihin palveluihin kuuluvat tietyt keskitetysti johdetut peruspal-velut sekä erityis- ja vaativan tason palvelut. Keskitetysti johdettuja palveluja ovat erikoissairaanhoidon pal-velut, osa kehitysvammahuoltoa (entinen Eteva) ja kehittämis- ja tutkimusyksiköt. Keskitettyä palvelua on myös liikelaitoksen hallinnollinen yksikkö. Koko maakunnan osalta palvelu- ja tehtäväkuvauksia yhdenmukaistetaan. Toimi- ja palvelupisteet sekä pal-velut on säilytetty ennallaan yhdistymisessä. Hallinnon rakenteita muokataan ja yhdistetään, ja niitä tullaan edelleen tarkentamaan tarpeen mukaan vuonna 2021. Maakunnan sote-liikelaitoksen kuusi alueorganisaa-tiota ovat Helsinki, Espoo +Kauniainen ja Kirkkonummi, Läntinen Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Vantaa-Kerava. Liikelaitos muotoutuu ja uudistuu vaiheittain useiden vuosien ajan.

Liikelaitoksen tuottamat palvelut ja keskeiset tavoitteet Liikelaitos tarjoaa uusmaalaisille monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Liikelaitos sitoutuu vahvana kumppanina järjestäjän mo-nituottajamalliin. Asiakaslähtöisyys on liikelaitoksen kaiken toiminnan perusta. Tavoitteena on turvata oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan. Lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja omat tavoitteet, voimavarat ja arjessa pärjääminen. Palvelujen kriteerit ja asiakasmaksut yhtenäistetään, ja tavoite on, että asukas saa samanvertaista sote-pal-velua asioidessaan missä tahansa Uudellamaalla; mm. palvelujen saatavuus paranee. Asukas saa palvelunsa sieltä, mistä hän itse kokee sen järkeväksi oman elämänsä kannalta. Vuonna 2021 palvelujen organisointitavoissa on vielä eroavaisuuksia alueorganisaatioiden kesken. Tavoit-teena on luoda laadukas, tutkittuun tietoon perustuva ja tarvelähtöisiä palveluja taloudellisesti tuottava

16

liikelaitos. Palvelukokonaisuudet ja asiakassegmentointi tukevat tarpeeseen pohjautuvaa palvelujen tuo-tantoa. Palveluintegraation varmistaminen on tärkeässä roolissa. Sote-liikelaitoksen päätavoitteena on luoda yhtenäinen sote-palvelutuotanto koko maakunnan alueelle vuoteen XX mennessä. Maakunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään maakunnan hallintosäännössä. Liikelaitoksen palveluihin kuuluvat vuonna 2021:

- perhe- ja sosiaalipalvelut - terveyspalvelut (sote-keskus ja suun terveydenhuolto irtaantuvat vuonna 2023 tai 2024) - ikääntyneiden palvelut (asumispalvelut ja henkilökohtainen budjetti, asiakasseteliasiat irtautuvat

vuonna 2022) - muut sosiaalipalvelut (vammaispalvelut, maahanmuuttopalvelut, +) - keskitetysti johdetut palvelut = HUS erikoissairaanhoito ja kehitysvammapalvelut sekä kehittämis-

ja tutkimusyksiköt - neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointiyksikkö - kliiniset tukipalvelut (laboratorio, kuvantaminen, apteekki)

Liikelaitos suunnittelee tulevaisuuden organisoitumismallia ja kehittää sitä edelleen, tavoitteena on vuo-teen 2025 mennessä vahvempi palveluintegraatio, ikäkausiajattelu sekä matala prosessiorganisaatio, jossa on laajasti käytössä mm. tiimimäinen itseohjautuvuutta korostava toimintamalli. Liikelaitoksen toiminnassa mahdollistetaan osaamisen kehittäminen ja kyvykkyyksien hyödyntäminen laa-jasti ja joustavasti. Johtaminen on selkeää, läpinäkyvää ja valmentavaa. Selkeät johtamisen mallit edesaut-tavat nopeaa ja joustavaa päätöksentekoa. Hallinnollinen esimies ja ammatillinen ohjaus on erotettu eri rooleiksi. Johtamista viedään kohti integroituja kokonaisprosesseja. Toiminta on ketterää ja liikelaitos pys-tyy vastaamaan markkinan muutoksiin, mutta samalla säilyttää kyvyn tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä. Vuonna 2021 palveluja tuotetaan omana tuotantona ja ostopalveluina pääsääntöisesti samassa suhteessa kuin vuonna 2020 (vuonna 2017 suhde oli XX/XX %, luku saadaan myöhemmin). Kun maakunnan oma tuo-tanto on käynnistynyt, oman tuotannon ja ostopalvelujen suhdetta tullaan arvioimaan jokaisen palvelun kohdalla kustannusvaikuttavuuden ja laadun osalta erikseen. Aiemmin tehtyjen yksittäisten kilpailutusten vaikuttavuutta arvioidaan yhdessä hankintatoimen kanssa ja tarkastellaan maakuntatasolla. Liikelaitoksen toiminnassa huomioidaan maakuntastrategian ja palvelustrategian ohjausta palvelujen tuotantotavoista ja toimintaa muokataan sen mukaisesti. Painopistealueina palvelujen tarkastelussa on erikoissairaanhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä vanhuspalvelut. Palvelusetelin käyttöä jatketaan kuten se on ollut käytössä kunnissa ja kuntayhtymissä ennen maakunnan käynnistymistä. Palvelusetelillä hankitaan erityisesti valinnanvapauteen siirtyvien toimintojen (sote-keskus, suun terveydenhuolto yms.) palveluja, jolloin saadaan kokonaisvaltaista tietoa näiltä sektoreilta. Asiakasse-telin ja henkilökohtaisen budjetoinnin aiheuttamiin tuotannon muutosvaikutuksiin varaudutaan vuoden 2021 aikana ennakoiden. Markkina-analyysejä tehdään ja oman tuotannon tuottavuuden ja houkuttelevuu-den parantamiseksi tehdään toimia siten, että liikelaitos on kilpailukykyinen markkinoiden avautuessa. Va-raudutaan myös tuotannon mahdolliseen ja todennäköiseen supistumiseen, mutta samalla myös lakisäätei-seen varautumiseen ostopalveluja kartoittamalla. Digitalisaation hyödyntäminen vapauttaa henkilöstöä niihin toimintoihin ja niiden asiakkaiden auttamiseen, jotka tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja tuottaminen yh-dessä koko liikelaitoksen toiminnassa on kustannustehokasta ja parantaa palvelutasoa. Maakunnan käynnistyessä potilas- ja asiakastietojärjestelmiä on käytössä vielä useita, mikä hankaloittaa toimintojen yhdenmukaistamista. Käytössä ovat valtakunnalliset Kanta- ja Kansa -tietokannat sekä erikois-

17

sairaanhoidon maakunnallisesti jo kattava asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Apotti saataneen käyt-töön kaikissa liikelaitoksen toiminnoissa vuoden 2022 aikana. Tämän jälkeen kyetään yhtenäistämään myös muut avoimella rajapinnalla potilastietojärjestelmiin liittyvät järjestelmät. Sote-liikelaitos antaa palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä lakisääteisesti. Tuotannossa muokataan toi-mintatapoja siten, että ruotsinkielisten asukkaiden palvelujen saanti turvataan. Lisäksi huomioidaan Uuden-maan runsaslukuisten muun kielisten asiakkaiden laadukkaat palvelut mm. innovatiivisilla tulkkauspalve-luilla.

Henkilöstö Sote-liikelaitoksessa työskentelee noin 53 500 ammattilaista. Suurimmat ammattiryhmät ovat lähihoitajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, terveyskeskuslääkärit, muut lääkärit, hammashoitajat, sosiaalityönteki-jät, hammaslääkärit, fysioterapeutit ja sosiaaliohjaajat. Henkilöstön sujuva siirto kunnista maakunnan työntekijöiksi turvataan. Henkilöstön työhyvinvointi kohe-nee, työnteko sujuvoittuu ja selkeytyy ja pystytään turvaamaan henkilöstön pysyvyys uudenmukaisella joh-tamisella ja rekrytoinnilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula tietyillä ammattisektoreilla on tie-dostettu, ja hr-toimin pyritään vaikuttamaan positiivisesti mm. sosiaalityöntekijöiden, perusterveydenhuol-lon lääkärien, psykiatrien ja kotihoidon henkilöstön saatavuuteen.

18

Palveluverkko Liikelaitoksen perustason palveluja annetaan kaikkiaan reilussa 6000 toimipisteessä Uudellamaalla. Perusterveydenhuollon keskeisimpiä toimipaikkoja ovat 65 terveysasemaa, 121 hammashoitolaa, 96 neuvo-laa ja 22 terveyskeskussairaalaa. Keskitettyihin palveluihin sijoittuvalla HUS:n erikoissairaanhoidolla on 20 sairaalaa, joka on yliopistollinen sairaalakokonaisuus. Lisäksi HUS hoitaa potilaitaan Auroran, Espoon ja Herttoniemen sairaaloissa. HUSin toiminta on jakaantunut viiteen sairaanhoitoalueeseen. Sosiaalihuollon toimipisteitä on noin 5500, joita ovat mm. asumispalvelut ikäihmisille, vammaisille, mielen-terveyspäihdepalvelun asiakkaille sekä lukuisat muut sosiaalihuollon avosektorin toimintamuodot. (Palvelu-verkon kartoitustyö on vielä kesken vuonna 2018).

Toimipisteet Lukumäärä

Aikuissosiaalityön yksiköt 26

Hammashoitolat 121 HUS:n sairaalat 20

Neuvolat 96

Terveysasemat 65 Terveyskeskussairaalat 22

19

Liikelaitoksen palveluverkon kehittämistyö alkaa vuonna 2021. Liikelaitoksen palveluverkon kehittämisestä on tehty suunnitelma, jossa on määritelty, millaisia palveluja tullaan jatkossa tarjoamaan lähipalveluina ja mitä keskitetysti. Liikelaitoksen palveluverkon suunnittelu perustuu järjestäjän ohjaukseen palveluverkosta, ja siinä ennakoidaan tulevan monituottajamallin vaikutuksia palveluverkon kehittymiselle. Palvelujen tuottamista ja palveluverkkoa voidaan arvioida koko Uudenmaan tasolla, kun palveluja voidaan jatkossa käyttää joustavammin yli kuntarajojen. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan palvelutarpei-den kehitys, väestömuutokset sekä uusien palvelumuotojen vaikutukset. Uudet palvelumuodot, digitaalis-ten palvelujen lisääntyminen, liikkuvat palvelut ja erilaiset palvelukeskusmallit vähentävät myös erillisten fyysisten toimipisteiden tarvetta. Valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen osalta oman palveluverkon kapasiteetin tarve tulee pienenemään huolimatta Uudenmaan vuosittaisesta muuttovoitosta. Palvelujen volyymit ja hoitoon pääsy Taulukossa 1 esitetään Uudenmaan alueen palvelutuotannon keskeisiä volyymitietoja ja tunnuslukuja vuo-delta 2017. Sote-liikelaitoksen tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, nopeuttaa yhteydenoton saamista palveluihin sekä raportoida palveluihin pääsystä avoimesti ja ajantasaisesti.

Perusterveydenhuolto

2017 (2016)

Perusterveydenhuollon (mukaan lukien suun terveydenhuolto) nettokäyttökustannukset, euroa / asukas

493

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit * 11 796 200

Suun terveydenhuollon käynnit 1 486 951

Päivystyskäynnit perusterveydenhuollossa / 1 000 asukasta 381

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitojaksot / 1 000 asukasta 22,3

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät / 1 000 asukasta 363

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon potilaat / 1 000 asukasta 14,6

Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika 16,2

Sairaalahoito, keskimääräinen hoitoaika 6,5

Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / 1 000 0 - 7-vuotiasta

3169

Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1 000 18 vuotta täyttänyttä

512,9

Perusterveydenhuollon kiireetön hoito

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 3 kk yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (lokakuun tilanne)

1,0

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 3 kk yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (maaliskuun tilanne)

1,4

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (lokakuun tilanne)

58,4

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (maaliskuun tilanne)

58,9

20

Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon hammaslääkärin kiireettömän käynnin odo-tusaika yli 21 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (lokakuun tilanne)

54

Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon hammaslääkärin kiireettömän käynnin odo-tusaika yli 21 pv yhteydenotosta, % toteutuneista käynneistä (maaliskuun tilanne)

54,3

*Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit sisältävät käynnit avosairaanhoidon vastaanotoilla, terveyskeskusten äitiysneu-

volassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuol-lossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit

Ikääntyneiden palvelut

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavan ikäisestä väestöstä (2016) 91,6

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. yhteensä 14 985 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

10,1%

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaat yhteensä 31.12 7 296

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaa-van ikäisestä väestöstä

6,4%

Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyt-täneet 31.12., % vastaavan ikäisestä väestöstä

1,8%

Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä

3,6%

Lasten- ja perheiden palvelut, sosiaalipalvelut

Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemusten käsittely 7 arkipäivän kuluessa, % hakemuksista (lokakuu 2018)

96,7

Huostassa vuoden aikana olleet 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 1,0

Perheitä lastensuojelun tehostetussa perhetyössä, % lapsiperheistä 1,7

Kehitysvammaisten tuetun, ohjatun ja autetun asumisen asiakkaat 31.12. / 100 000 asukasta 143,9

Erikoissairaanhoito

Päivystyskäynnit erikoissairaanhoidossa / 1 000 asukasta 181

Erikoissairaanhoitoa yli 6kk odottaneet/mediaani 3,6 % Erikoissairaanhoitoa odottavien odotusaika, mediaani 34 vrk

Erikoissairaanhoitoon saapuneet yli 21 vrk:ssa käsitellyt lähetteet 1,2 %

Erikoissairaanhoitoon saapuvat lähetteet / asukas 0,2 NordDRG-tuotteita 721 411

Hoitopäiviä* 174 859

Avohoitotuotteita 1 902 672

Terveyskeskuskäyntejä 164 127 Terveyskeskushoitopäiviä 3 293

Leikkauksia 91 859

Synnytyksiä 16 463 Palveluja käyttäneitä eri henkilöitä (oma toiminta, erikoissairaanhoito) 514 705

Sairaansijoja 2 546

Toimintatuotot milj. euroa 2 138,7

Toimintakulut milj. euroa 2 013,0

Jäsenkuntien maksuosuudet euroa/asukas keskimäärin (deflatoitu, väestöennuste 2017) 940,4

Erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset, euroa / asukas 1087

21

6 SOTE-JÄRJESTÄJÄN KEHITTÄMISTOIMET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA 2021 – 2023

Taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2023 Uudenmaan maakunnassa luodaan ja juurrutetaan uuden maakun-nan sote-järjestäjän väestön terveyttä ja hyvinvointia tukevat ohjausmallit ja niitä tukevat rakenteet. TS-kaudella sote-järjestämistoiminnon keskeisiä tavoitteita ovat mm:

• Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus toteutuu asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia tuke-valla tavalla

• Valinnanvapauden laajeneminen on otettu käyttöön hallitusti asukkaiden palvelutarpeita tukevalla tavalla

• Fyysisen palveluverkon optimointi on suunniteltu yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa siten, että fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarve vähenee

• Digitaliset palvelut ovat saumaton ja lisäarvio tuottava palveluketjun osa • Palvelutuotannon prosessit ovat maakunnan alueella yhtenäiset • Oman palvelutuotannon kehittämis- ja sopeutustarpeet arvioidaan ennakoiden asukkaiden

tulevia tarpeita ja valintoja • Maakunnan yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti on käytössä suunnitellusti • Tuotteistusta jatkokehitetään ohjauksen tukena • Keskeiset palveluketjut ohjaavat toimintaa tarkoituksenmukaisesti • Yhdyspintatyöskentelyssä on sovittu rakenne käytössä ja sitä kehitetään jatkuvasti

7 SITOVAT TAVOITTEET V. 2021

Talousarviossa jalkautetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian keskeiset tavoitteet edelleen tehtäväalueiden vuosittaisiksi sitoviksi tavoitteiksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta jalkaute-taan myös maakuntastrategian yhteydessä hyväksytyn palvelustrategian ja palvelulupauksen linjauksia.

22

TULOSKORTTI

- Mikä luokittelutapa/näkökulmat jatkossa? Tässä maakuntastrategian painopisteet (kolme neljästä mukana, vihreä rivi) - Vasemmassa sarakkeessa suluissa tavoitteen yhteys maakuntastrategian tavoitteeseen nro x1 - Tähän on tarkoituksellisesti poimittu ns. hyte-kertoimen mittareita indikaattoreiksi, koska ne vaikuttavat valtion resursointiin. - Sote-uudistuksen keskeisistä sisällöistä yritetty huomioida saatavuus, saavutettavuus, elämänkaari/palvelukokonaisuudet, asiakaskokemus ja -lähtöi-

syys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, integraatio, palveluketjut, tuottavuus ja kustannusvaikutta-vuus

- tavoitteita liikaa, osin keskeneräistä, epäyhtenäistä

Nro (ja yhteys

maakuntastrate-gian tavoittee-seen nro)

Sitova toiminnan tavoite Indikaattori (Tavoite-taso/vastuu tms)

IHMISTEN HYVINVOINTI KESKIÖSSÄ

1 (4)

Palvelujen saatavuus paranee - Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) pääsy paranee, T3 alle 7 vrk - Suun terveydenhuoltoon pääsy paranee, T3 alle 14 vrk - Sosiaalihuollon peruspalveluihin/asiakasohjaukseen pääsy paranee, yh-teys viimeistään 3 arkipäivänä - Sosiaali- ja terveyspalvelujen aukioloajat laajenevat nykyisestä - Lakisääteiset määräajat alittuvat

2 (4)

Matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauk-sen maakunnallinen malli käytössä

- Matalan kynnyksen asiakas- ja palveluohjauksen yhteydenotot lisäänty-vät

3 (6, 11, 13)

Palvelut ovat asiakkaalle helposti saavutetta-vissa ja löydettävissä

- CES-mittari (asioinnin helppous ja vaivattomuus)

1 Maakuntastrategian tavoitteet: nro 2= Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat nro 3= Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee nro 4= Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäiseviä toimia painottava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä nro 5= Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy nro 11= Saavutettavuus alueen sisällä, muualta Suomesta ja kansainvälisesti on huippuluokkaa. Saavutettavuudessa panostetaan erityisesti kestäviin ja älykkäisiin kulku-muotoihin sekä digitalisaatioon. nro 13= Edelläkävijyys hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla: palvelutuotannon uudistamisenpainopisteeksi digitaaliset palvelut, robotiikka, etäpalvelut sekä liikkuvat palvelut, jotka myös vähentävät fyysiseen paikkaan sidottujen palvelujen tarvetta.

23

- Selvitetään kiinteiden lähipalvelupisteiden saavutettavuus 30 minuu-tissa erilaisilla alueilla ja kulkuvälineillä

4 (3)

Lastensuojelun tarve vähenee varhaisella tu-ella ja ennalta ehkäisevällä työllä

- Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista laskee - 0 - 17-vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaa-

van ikäisestä väestöstä vähenee - Perhehoitoon sijoitettujen osuus suhteessa kodin ulkopuolella sijoitet-

tuihin kasvaa

5 (3)

Kasvun ja kehityksen tuki ja seuranta sekä en-nalta ehkäisy toteutuvat suosituksien mukai-sesti

- Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastukset, poisjäävien tuen tar-peen selvittäminen (hyte-kerroin)

- Kouluterveydenhuollon 8-luokkalaisten terveystarkastukset, pois jää-vien tuen tarpeen selvittäminen (hyte-kerroin)

- Lasten MPR-rokotuskattavuus, % (hyte-kerroin)

6 (3)

Lasten huomioiminen ja palvelutarpeen tun-nistaminen aikuisten palveluissa

- Lapsen psyko-sosiaalisen tuen tarve kartoitetaan aikuisten palveluissa (Laps-lomake, Lapset puheeksi -menetelmä)

7 (3)

Nuorten integroitumista yhteiskuntaan tue-taan monitoimijaisella yhteistyöllä

- Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus laskee (ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret, % 20–24-vuotiaista (hyte-kerroin)

8

(2)

Asukkaiden terveys- ja hyvinvointieroja kaven-netaan

- Kuntouttavaan työtoimintaa osallistuneiden määrät - Aktivointitoimenpiteiden piirissä olevat - Asunnottomien määrät - Pitkäaikaistyöttömien määrä - Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabetes-riskissä oleville

(hyte-kerroin) - Päihteidenkäytön audit-seulonta tehdään systemaattisesti osana ter-

veyskartoituksia, ja toteutetaan tarvittaessa mini-interventio (hyte-ker-roin)

- Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet 25 – 80 v./100 000 alimmassa tuloviidenneksessä (hyte-kerroin)

24

- Työttömien terveystarkastukset, toteutuneet terveystarkastukset (1krt/v) suhteessa työttömien kokonaismäärään (hyte-kerroin)

- Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % 25 – 64 -vuotiaista (hyte-kerroin)

- Sairastavuusindeksi/ikävakioitu (THL): 82,4 alueiden väliset erot; laskee ja erot kaventuvat

9 (4, 6)

Ikääntyvät pystyvät asumaan turvallisesti ko-tonaan

- Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus ikäluokasta kasvaa - Laitoshoidon osuus maakunnassa laskee

25

ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT

10

(6, 13)

Palveluverkkoa kehitetään maakuntastrate-gian linjausten mukaisesti

- Arvioidaan palvelujen saavutettavuutta asukkaiden luontaisten asiointi-kulkusuuntien pohjalta

11

(13)

Digitaalisten palvelujen tarjontaa ja osuutta palveluista lisätään

- Digitaalisten palvelujen osuus palvelujen käytöstä kasvaa (esim. itse- ja omahoito, kotihoidon etähoitokäynnit, eroauttaminen, etäkuntoutus, hoi-dontarpeen arviointi)

12

(2)

Väestön terveyttä ja hyvinvointia vahvistetaan alueellisella yhteistyöllä

- Hyte-rakenteet toimivat (maakunta) - Yhdyspinnan hyte-rakenteet toimivat (maakunta, kunnat, järjestöt,

muut toimijat) - Alueellinen hyvinvointikertomus laadittu - Vaikutusten ennakkoarviointimalli päätöksenteossa käytössä - Kuntien ja järjestöjen tuki toteutuu suunnitellusti

13

(5, 14)

Asiakkaan kokemus saamastaan palvelusta on myönteinen

- Asiakaspalautteen NPS mittari käytössä kaikissa palveluissa, ja tuloksia seurataan (Halukkuus suositella palvelua ystävälle tai läheiselle)

14

(4)

Palvelurakenteen keventämistä jatketaan - Lähetteet perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon vähenevät (optimoituvat)

- lastensuojelussa laitoksiin sijoitettujen osuus, perhehoitoon sijoitettu-jen osuus..?

-

15

(4, 14)

Palveluintegraatio toteutuu suunnitellusti pal-jon palveluja tarvitsevien kohdalla

- Asiakassuunnitelmat laadittu paljon palveluja tarvitseville asiakkaille, lkm/asiakkaat

- Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla yli 10 kertaa vuodessa käyneet asiakkaat vähenevät

- Tarve lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin vähenee

16

(4)

Palveluketjut toimivat suunnitellusti - Suunnittelematon palvelun käyttö/päivystyskäynnit / päivystykseen palanneet 48 h

- Lonkan ja polven tekonivelen uusintaleikkauksien määrä kahden vuo-den seuranta-aikana (esh)

26

17

(14)

Maakunnan omavalvontajärjestelmän toi-meenpano ja valmistautuminen valinnanva-pauden käynnistymiseen

- Liikelaitoksen ja liikelaitoksen ostopalvelujen valvonta toteutuu suun-nitellusti

18

(14)

Tiedolla johtamisen keskeiset rakenteet luotu - Palvelujen saatavuutta ja tuottavuutta koskeva ajantasainen tieto käy-tössä

27

EDITYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄ TALOUS

19

(17)

Valinnanvapauspilottien kokemuksia hyödyn-netään tuottajakorvausten valmistelussa

- Tuottajakorvausmalli laadittu

20

(17)

Järjestäjä-tuottaja -malli toteutuu tavoitteiden mukaisesti

- Erikoissairaanhoidon osuus kustannuksista ei kasva/laskee -

21

(18)

Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti - Euroa/asukas ei kasva (ikävakioitu, deflatoitu) - Euroa/asiakas valituissa palveluissa/palveluketjuissa ei kasva - Kehitetään kokonaistuottavuuden mittari

22

(18)

Palvelujen kokonaisvaikuttavuus paranee Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittareiden perusteella)

(Tuleeko jatkossa toiminnan volyymin kuvaa-minen jonnekin, ei sitovaksi tavoitteeksi mutta tunnuslukuina tms?)

28