SOSTE & sote

SOSTEn valtuusto 12.10.2016 kh Jungman

Johtaja Anne Knaapi

Aikataulu

Valinnan-

vapaus- ja

rahoitus-HE

lausunto-

kierrokselle

Valinnan-

vapaus- ja

rahoitus-HE

eduskuntaan

Lait

voimaan

1.1.2019.

Mahdollinen

siirtymä-

aika

Järjestämis-

laki ja maa-

kuntalaki

julki kommen-

teille ja

lausunto-

kierrokselle

HE sote-

järjestämis-

laiksi ja maa-

kuntalaiksi

eduskuntaan

Sote-

järjestämis-

laki ja maa-

kuntalaki

voimaan

1.7.2017

Väliaikais-

hallinto

Maakunta-

vaalit

1.1.2019

järjestämis-

vastuu

maakunnille

6-8/16 11-12/16 2/17 7/17 17-18 1/19

Järjestämislaki ja maakuntalaki

Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen

Maakuntauudistuksen aikataulu

Esivalmistelu

Lainsäädäntö voimaan

/maakuntien väliaikaiset

valmisteluelimet

2016 – 6/2017 7/2017 – 3/2018

Ensimmäiset

maakuntavaalit

2016 2017 2018 2019

1/2018

Maakunnat

aloittavat

toimintansa

1/2019

4/2021

Kuntavaalit ja

maakuntavaalit

Kunta-

vaalit

4/2017

2020 2021

STM:n sote-tour 2016

SOSTEn sote -roadshow

Kokkola ma 22.8 ap

Oulu ma 22.8 ip

Mikkeli pe 26.8 ap

Jyväskylä pe 26.8 ip

Kouvola ma 5.9 ap

Lappeenranta ma 5.9 ip

Pori ti 6.9 ip

Turku ke 7.9 ap

Rovaniemi to 8.9 ip

Vaasa ma 12.9 ap

Seinäjoki ma 12.9 ip

Tampere ti 13.9 ap

Hämeenlinna 13.9 ip

Joensuu pe 23.9 ap

Helsinki ti 4.10. ap

Lahti ma 26.9 ip

Kuopio pe 23.9 ip

Kajaani to 29.9 ip

AKn 12.10.2016

Oulu ma 22.8.

Mikkeli pe 26.8.

Kouvola ma 5.9

Pori ti 6.9.

Vaasa ma 12.9

Tampere ti 13.9

Joensuu pe 23.9

Kuopio pe 23.9

Uusimaa ma 26.9

SOSTEn sote -roadshow

Muutoksen elementtejä

Rakenne- ja rahoitus-uudistus

Toimiva työn-ja vastuunjako

Asiakkaan valinnan-

vapaus

Digitalisaatio

Palvelut kuntoon

Yhteistyö ja yhteiskehittäminen;

maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat

Sote-uudistuksen kärkiviestit

• Järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta

• Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisen

näkökulmasta

Järjestöt ja sote-uudistus

• Perusta: sote-järjestöjä yhteensä noin 10 000

• Sote-uudistus kytkeytyy järjestöihin ennen kaikkea myytävien sote-palvelujen ja

toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.

• Myytäviä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaa noin 1000 järjestöä eli 1/10

• Valtaosalla on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa.

• Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns.

järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua

kansalaisille. Tällaista on mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot

ja työttömien päivätoiminta.

Rahoitusuudistus - yleistä• Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on pidettävä huoli riittävästä

taloudellisesta liikkumavarasta, jotta uudet rakenteet sekä toimintamallit

saadaan tehokkaasti käyttöön. Kustannussäästöjä on haettava ensisijaisesti

pitkällä aikavälillä.

• On tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa

turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa

palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi.

• Rahoitusratkaisulla poistettava osaoptimointia ja sen vähentämiseksi lääke-

ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä

maakuntien vastuulle kuitenkin niin, että Kela hoitaa teknisen maksatuksen.

Rahoitusuudistus - yleistä• Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1 % perustuisi hyvinvoinnin ja

terveyden edistämiseen. Tätä osuutta voisi tulevaisuudessa kasvattaa,

jotta myös maakunnissa olisi vahvempi kannuste hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiselle.

• Kuntakohtaisen hyte-kertoimen indikaattoreissa olisi huomioitava myös

sote-järjestöjen asiantuntemuksen käyttö (esim. eri asiantuntijaelimissä).

Rahoitusuudistus - yleistä

• Maakunnan ja siihen kuuluvien kuntien on tehtävä yhteistyötä

asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäjänteinen

yhteistyö vaatii resursseja ja pysyviä yhteistyörakenteita (esim. hyte-

koordinaattoreita ja – verkostoja) niin paikalliselle tasolle kuntiin kuin

kuntien ja maakuntien välille.

• On sallittava maakunnille pitkäaikainen lainaaminen, jolloin kehittävien

investointien toteuttamisedellytykset parantuvat huomattavasti.

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaa, arviointia ja raportointia

on jatkuvasti kehitettävä ja hyödynnettävä niin maakunnissa kuin kunnissa.

RahoitusuudistusAsiakasnäkökulma

• Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen

lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon eri maksukatot tulee yhdistää

tarkoituksenmukaisella tavalla.

• Asukkaille pitää taata yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta

riippumatta.

• Asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaisen

monikanavarahoitus on purettava.

RakenneuudistusAsiakasnäkökulma

• Sote-integraation toteutuminen edellyttää hallinnollista /

toiminnallista yhdistymistä sekä muutoksia

ammattilaisten toimintatavoissa = hallinnon rajat on

”häivytetty” palvelunkäyttäjältä.

• Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulee asettaa

uudistuksessa keskiöön.

• Sujuva tiedonkulku on turvattava eri tuottajien kesken,

jotta asiakas saa parhaimman mahdollisen palvelun.

Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:- Järjestöt ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia

- Järjestöjen RAY- ja kunta-avusteiset toiminnot ovat osa

sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjua

• Pienten- ja keskisuurten palveluntuottajien asema on

turvattava (mm. yksityisiltä tuottajilta hankittavien

palveluiden vähimmäismäärää koskevat tavoitteet)

• Hankintojen kriteereissä huomioitava hinnan ohella palvelun

laatu, paikallisuus, jatkuvuus ja riittävä erityisasiantuntemus,

jos on kyse pienistä asiakasryhmistä.

Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:• Järjestöjen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

on keskeistä. Maakuntien on huomioitava

palvelustrategiassaan järjestöjen kansalais- ja

vapaaehtoistoiminnan toimintamahdollisuudet

palvelutuotannon lisäksi.

• Maakunnan palvelustrategian tavoitteiden toteutumista

mittaaviin indikaattoreihin on saatava hyvinvoinnin ja

terveyden edistymistä osoittavia mittareita.

Rakenne- ja rahoitusuudistusJärjestönäkökulma:

• Sote- ja maakuntauudistuksissa on varmistettava, että kunnat

ja maakunnat rahoittavat jatkossakin kuntalaisia tukevaa,

monimuotoista järjestötoimintaa (mm. yhdistysavustukset).

• Jokaiseen maakuntaan on perustettava järjestöasiain

neuvottelukunta ja resursoitava järjestöjen

yhteistoimintaverkosto.

• Julkisen sektorin ja järjestöjen vastuut on pidettävä kirkkaina.

Toimiva työn- ja vastuunjako

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt on otettava mukaan sote- ja

maakuntauudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä

valtakunnan että maakuntien tasolla.

• Järjestöjen, kuntien ja maakuntien yhteistyö on määriteltävä

maakunnan palvelustrategiassa.

• Osittain RAY:n ja osittain kunta-avustuksilla toimivien

järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava: neuvottelut

maakunnan ja kuntien kanssa.

Toimiva työn- ja vastuunjako

• Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä on tiivistettävä

vapaaehtois- ja vertaistoiminnassa sekä palvelutuotannossa.

• Uusien kumppanuuksien etsimiseen on kannustettava julkisen

ja yksityisen sektorin kanssa.

• ”Sote muuttaa järjestöjen roolia ehkä enemmän mitä

osaamme nyt nähdä.” Järjestöbarometri 2016

• On luotava yhteinen, järjestölähtöisen palvelutuotannon

brändi, mikä toimisi myös kilpailuvalttina.

Asiakkaan valinnanvapausAsiakasnäkökulma:

• Valinnanvapausmallissa omatiimi (tai vastaava) sekä

henkilökohtainen budjetointi ovat varteenotettavimmat tavat

toteuttaa asiakkaan valinnanvapaus. Palvelusetelin suuruuden

on oltava riittävä suhteessa asiakkaan todellisiin

kustannuksiin.

• Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää

dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon

valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.

Asiakkaan valinnanvapausAsiakasnäkökulma:

• Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla,

jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua

päätöksentekoa.

• Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen

palvelukokonaisuuden on oltava suunniteltu ja koordinoitu,

sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea

palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Näin varmistetaan

myös sote-integraatio.

Asiakkaan valinnanvapausJärjestönäkökulma:

• Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja

keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla

turvataan (omatiimit, lähipalvelut)

• Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on toteutettava

mahdollisimman laajasti asiakasvalintajärjestelmän kautta (= siten, että

tuottajia ei kilpailuteta).

• Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman

helpoksi lainsäädännöllä.

• Valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava

samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille.

DigitalisaatioAsiakasnäkökulma:

• Eri potilas/asiakastietojärjestelmien tulee keskustella

keskenään ja niitä tulee yhtenäistää hallitusti siten, ettei

potilasturvallisuus missään kohtaa vaarannu.

• Potilas/asiakastietojen tulee olla ajan tasalla ja palvella

asiakkaan kokonaisvaltaista palveluntarpeen arviointia.

• Uusia sähköisiä palvelumuotoja tulee kehittää

unohtamatta kuitenkaan erityisryhmiä tai ihmisen

tarvetta tulla kohdatuksi kasvotusten.

DigitalisaatioJärjestönäkökulma:• Järjestöjen ollessa osa palveluketjua, niillä on oltava

käytössään tarpeelliset potilas/asiakastiedot sekä

tietojärjestelmät.

• Potilas/asiakastietojen liikkuminen eri palveluntuottajien

välillä on tehtävä mahdollisimman helpoksi.

• Pieniä ja keskisuuria toimijoita on tuettava uusien

tietojärjestelmien käyttöönotossa.

• Tietoa järjestöjen tarjoamasta palvelusta tulee löytyä

maakunnan sähköisistä palveluhakemistoista.