elÄmÄn historiaa kuvaamassa · tämistä ja eripituisten oksien kehittyminen mahdol-listi...

2
taustakuva: James St. John / flickr (Creative Commons Attribution) On arvioitu, että met- rin paksuisen kivihii- likerrostuman muo- dostumiseen tarvitaan kasvimateriaalia noin 7000 vuoden ajalta. Kivihiilikaudella met- sät sitoivat itseensä paljon hiilidioksidia (= viilensi ilmastoa, käänteinen kasvihuo- neilmiö) ja tuottivat ilmakehään paljon happea (korkeampi happipitoisuus mah- dollisti suurten hyön- teisten kehittymisen). Fossiilisten polttoai- neiden polttaminen vapauttaa ilmaan tätä muinoin si- dottua, kivettyneisiin kasveihin sitoutunutta hiilidiok- sidia – ja lämmittää ilmastoa! ELÄMÄN HISTORIAA KUVAAMASSA Stromatoliitit ovat muodostu- neet vuorovesivyöhykkeessä sya- nobakteerien saostaessa pinnal- leen kalkkia, joka kovettuu las- kuveden aikaan. Nousuveden aikana tämä kerros peittyy uuden bakteerikerroksen alle. Nämä n. 2 miljardia vuotta vanhat stro- matoliitit on löydetty Suomesta. Stromatoliitteja syntyy edelleen- kin erittäin suolaisessa, troop- pisen lämpimässä vedessä Aus- tralian Shark Bayn vuorovesi- vyöhykkeessä (taustamaalaus). Mitokondrioiden ja plastidien (esim. viherhiukkaset) katsotaan syntyneen n. 2700 miljoonaa vuotta sitten kun muinainen solu ”nielaisi” sisäänsä erilaisia bak- teereita. Mitokondrioiden oletetaan kehittyneen pro- teobakteereista ja viherhiukkasten syanobakteereista. Tämä 1200 miljoonaa vuotta vanha, satakuntalainen hiekkakivi on muisto hiekkarantoja huuhtoneiden aaltojen ja ilmakehän hapen yhteisvaikutuksesta. Yh- teyttämisestä vapautunut happi saosti merten vesiliu- koista rautaa paksuiksi kerrostumiksi meren pohjalle. Ruostuneen raudan punertava väri on todiste hapen olemassaolosta. Luonnollisessa koossa olevia Pikaian rekonstruktioita (pituus 4 cm) löytyy vitriinistä. Pikaia-parvi vilahtaa myös filminpätkässä. Juuret kuljettivat vettä ja ravinteita ja pitivät kasvin pystyssä. Varteen kehittyvät lehdet tehostivat yhteyt- tämistä ja eripituisten oksien kehittyminen mahdol- listi riittävän valon saannin. Suurin menestystuote oli kuitenkin siemen, joka kätki sisälleen uuden kasvi- yksilön alkuun saattamiseksi tarvittavan perinnölli- sen tiedon lisäksi myös ravintovaraston. 1 5 2 3 4 6 7

Upload: others

Post on 31-Oct-2019

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: ELÄMÄN HISTORIAA KUVAAMASSA · tämistä ja eripituisten oksien kehittyminen mahdol-listi riittävän valon saannin. Suurin menestystuote oli kuitenkin siemen, joka kätki sisälleen

taus

taku

va: J

ames

St.

John

/ fli

ckr (

Cre

ativ

e C

omm

ons A

ttrib

utio

n)

On arvioitu, että met- rin paksuisen ki vi hii- li kerrostuman muo- dostumiseen tarvitaan kasvimateriaalia noin 7000 vuoden ajalta. Kivihiilikaudella met- sät sitoivat itseensä paljon hiilidioksidia (= viilensi ilmastoa, käänteinen kasvihuo-neilmiö) ja tuottivat ilmakehään paljon happea (korkeampi happipitoisuus mah- dollisti suurten hyön- teisten kehittymisen). Fossiilisten polttoai-

neiden polttaminen vapauttaa ilmaan tätä muinoin si- dottua, kivettyneisiin kasveihin sitoutunutta hiilidiok- sidia – ja lämmittää ilmastoa!

ELÄMÄN HISTORIAA KUVAAMASSA

Stromatoliitit ovat muo dos tu-neet vuorovesivyöhykkeessä sya - no bakteerien saostaessa pin nal- leen kalkkia, joka kovettuu las-ku veden aikaan. Nousuveden aikana tämä kerros peittyy uu den bakteerikerroksen al le. Nämä n. 2 miljardia vuot ta vanhat stro- matoliitit on löydetty Suomesta. Stro ma to liit te ja syntyy edelleen- kin erit täin suolaisessa, troop-pi sen lämpimässä vedessä Aus-tra lian Shark Bayn vuo ro ve si-vyöhyk keessä (taustamaalaus).

Mitokondrioiden ja plastidien (esim. viherhiukkaset) katsotaan syntyneen n. 2700 miljoonaa vuotta sitten kun muinainen solu ”nielaisi” sisäänsä erilaisia bak-tee rei ta. Mitokondrioiden oletetaan kehittyneen pro-teobakteereista ja viherhiukkasten sya no bak tee reis ta.

Tämä 1200 miljoonaa vuotta vanha, satakuntalainen hiekkakivi on muisto hiekkarantoja huuhtoneiden aal tojen ja ilmakehän hapen yhteisvaikutuksesta. Yh-teyt tä misestä vapautunut happi saosti merten ve si liu-koista rautaa paksuiksi kerrostumiksi meren pohjalle. Ruos tu neen raudan punertava väri on todiste hapen ole mas saolosta.

Luonnollisessa koossa olevia Pikaian rekonstruktioita (pituus 4 cm) löytyy vitriinistä. Pikaia-parvi vilahtaa myös filminpätkässä.

Juuret kuljettivat vettä ja ravinteita ja pitivät kasvin pys tyssä. Varteen kehittyvät lehdet tehostivat yh teyt-tä mis tä ja eripituisten oksien kehittyminen mah dol-lis ti riittävän valon saannin. Suurin menestystuote oli kuitenkin siemen, joka kätki sisälleen uuden kas vi-yksilön alkuun saattamiseksi tarvittavan pe rin nöl li-sen tiedon lisäksi myös ravintovaraston.

1 5

2

3

4

6

7

Page 2: ELÄMÄN HISTORIAA KUVAAMASSA · tämistä ja eripituisten oksien kehittyminen mahdol-listi riittävän valon saannin. Suurin menestystuote oli kuitenkin siemen, joka kätki sisälleen

taus

taku

va: J

ames

St.

John

/ fli

ckr (

Cre

ativ

e C

omm

ons A

ttrib

utio

n)

Kuvan kalalisko muistuttaa delfiiniä, joka on kui ten - kin nisäkäs. Toinen esimerkki konvergentista evo luu - tios ta on ylhäällä lentävät lentoliskot: ne eivät ole su- kua linnuille, vaikka molemmille kehittyikin len to tai to.

Euroopassa itä-länsi suuntaiset Alpit muodostivat le-viämisesteen monelle eliölajille jäätikön levittäytyessä pohjoisesta etelään. Pohjois-Amerikassa jääkaudet ei vät hävittäneet yhtä paljon lajeja, koska vuoristot kul ki vat pohjois-etelän suuntaisesti ja eliöt pystyivät pa ke ne maan etelämmäs.

Radiohiiliajoitus perustuu hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen. Sen avulla pyritään selvittämään näytteen ikä. Kun näytteessä jäljellä olevan radiohiilen osuus kaikesta hiilestä mitataan ja hiilen radioaktiivisen isotoopin C-14 puoliintumisaika tiedetään, voidaan näytteen ikä arvioida.

Neanderthalinihminen kuoli sukupuuttoon noin 30 000 vuotta sitten. Neanderthalien peukalon liike-rata toimi samalla lailla kuin meidänkin, eli hekin pys- tyivät tarkkuutta vaatineeseen pinsettiotteeseen, jota mm. kynän piteleminen edellyttää.

Samankaltaisten Glossopteris-kasvifossiilien löy ty mi-nen eri mantereilta antoi viitteitä nykyisten man te rei-den aikaisemmasta yhteydestä. Permikauden lopulla mantereet muodostivat yhdessä supermantereen, eli Pangean.

10

11

12

9

8