Neuvolan perhetyö madaltaa perheiden tuen saannin kynnystä

Neuvolapäivät, Helsinki 1.11.2016 YTT, Susanna Rautio, Itä-Suomen yliopisto, susarau@uef.fi

•Tässä esityksessä tarkastelen neuvolan ja neuvolan perhetyön mahdollisuuksia muuttuvissa palveluissa

•Pohdin muun muassa tutkimukseeni peilaten, mitä ovat ne kynnykset, joita perheiden tulee ylittää tukea pyytäessään? Miten madaltaa niitä? Millaisia yhteistyön haasteita moniammatillisessa työskentelyssä kohdataan?

•Lisäksi pohdin kotiin vietävän tuen roolia ja mahdollisuuksia neuvola - ja perhetyössä sekä tarkastelen miten neuvolan perhetyön malli asemoituu LAPE ohjelman tavoitteisiin ja toimenpanosuunnitelmiin

•Taustalla väitöskirjatutkimus neuvolan perhetyöstä vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä (2016)

•Valtaosalla Suomalaisista lapsiperheistä pyyhkii hyvin, mutta eriarvoisuus on kasvanut, pahoinvointi ja syrjäytymisriski kasaantuu pienelle vähemmistölle. Hyvinvointierot näkyvät myös lapsiperheiden arjessa ja neuvoloiden vastaanotolla. Myös vanhemmat itse kantavat huolta jaksamisestaan

•Neuvolan merkitys vanhemmuuden tukemisessa on kiistaton. Neuvolatoiminnalla on keskeinen rooli sekä riskitekijöiden että tuen tarpeiden havaitsemisessa ja tuen tarjoamisessa

•Poliittisten päätösten vaikutukset lapsiperheisiin, lasten ja perheiden asemaan ja oikeuksiin!

•Yhteiskunnallisen tuen rinnalla on tärkeää keskustella myös sosiaalisesta tuesta, siitä millainen kulttuuri meillä sen suhteen vallitsee. Osalla perheistä puuttuu riittävät turvaverkot

•Vertaistuen merkitys vanhemmille, tarve uudenlaiselle yhteisöllisyydelle-neuvoloihin tietoa myös vertaistuen muodoista

Mistä neuvolan perhetyössä on kyse?

Neuvolan perhetyö pikkulapsiperheiden tukena

• Neuvolan perhetyössä on kyse ennaltaehkäisevästä ja varhaisesta tuesta, jossa pikkulapsiperheet ja ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat saavat äitiys- ja lastenneuvolasta lyhytkestoista tukea, keskiössä kotikäynnit

•Työmuotona neuvolan perhetyö kietoutuu, LAPE: n tavoitteisiin ja periaatteisiin sekä ohjelmassa kehitettävään perhekeskustoimintamalliin

•Lyhytkestoista tukea arjen haasteisiin, keskustelutukea, rinnallakulkemista, ohjausta vertaistukiryhmiin ja muihin palveluihin

• Isien osallistamisen lisääminen yhtenä tavoitteena • Neuvolan rooli perhetyön markkinoinnissa keskeistä

Varhaista tukea?

• Huoli perheen tilanteesta ei ole vielä vakava ja tuella pystytään ennaltaehkäisemään perheen pulmatilanteita

• Toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain.

• Taloudellisesti kannattavaa, erään laskelman mukaan perhetyöllä voidaan ehkäistä 4-6 kertaisten vaihtoehtokustannusten synty

•Vaikuttavuus ei kuitenkaan ole pelkkiä numeroita! Kyse myös ”arjen vaikuttavuudesta”, yksilötason kokemuksesta saadusta tuesta

Neuvolan perhetyö tarjosi vanhemmille keskusteluapua ja hyviä neuvoja -osa kaipasi konkreettista kotiapua

• Neuvolan perhetyö mahdollistaa lapsiperheiden tukemisen varhaisessa vaiheessa, jo pienten huolien herättyä, madaltaa perheiden kynnystä, rohkaisee pyytämään sitä jatkossa

• Saadessaan perhetyöntekijältä vahvistusta ja vertailupohjaa sille, että vanhemmat ovat tekemisissä tavallisten lapsiperheiden arjen juttujen kanssa, vahvistui heidän luottamuksensa omaan toimintaansa vanhempina. Siihen vaikutti myös positiivisen palautteen ja kannustuksen saaminen

• Vanhemmille neuvolan perhetyö on tärkeä sosiaalisen tuen muoto. He arvostavat perhetyöntekijän heille antamaa aikaa, ammattitaitoa ja omakohtaista kokemusta vanhemmuudesta

• Konkreettinen esimerkiksi: erotilanteen purku keskustelutuen avulla

Kotiin vietävä tuki madaltaa tuen saannin kynnystä

• Perhetyö on yksityisen (perhe-elämä) ja julkisen (palvelujärjestelmä) rajapinnoilla ja välimaastossa tehtävää työtä

• Koti perheen yksityisenä elämänalueena tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden päästä konkreettisesti keskelle perheen arkea Koti tarjoaa turvallisen, luonnollisen tilan asioiden käsittelyyn, voi rohkaista perheitä kertomaan huolistaan

• Ihana kun tullaan kotiin, onko tällainenkin mahdollisuus olemassa!

• Kodin kynnys voi toisaalta olla myös korkea sekä tuen vastaanottajalle että kotiin menevälle. Kodissa myös intervention mahdollisuus voi korostua. Sillä on siten ambivalentti luonne ja siellä tehtävä ammatillinen työ vaatii työntekijältä muun muassa sensitiivisyyttä ja vuorovaikutuksellisen jännitteisyyden välttämistä

• Kotikäynnit rytmittivät lapsiperheen arkea

• Antoivat voimia ja helpotusta, sekä ajan katkeamista arjessa

•Tarjosivat vanhemmille kaivattua toisen aikuisen kanssa keskustelua

• Kotikäynnit olivat usein hyvin merkityksellisiä: semmonen helpotus, että oli joku jolle pysty puhumaan sitten niitä ajatuksia

• Myös isät pitivät tärkeänä, että heillä oli mahdollisuus keskusteluun perhetyöntekijän kanssa kahden kesken

• Ideaali tilanne olisi, että neuvoloiden työntekijät ja perhetyöntekijät saisivat pysyviä toimintamalleja, jotka mahdollistaisi enemmän yhdessä tehtyjä kotikäyntejä

Kriittisiä kysymyksiä ja kynnyksiä ?

• Neuvolan perhetyön hyötyjen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien rinnalla on myös jännitteitä: esimerkiksi kysymyksiä perhe-elämään puuttumisesta ja kontrollista

• Työskentelyyn liitettävien ideaalien, toiveiden ja odotusten sekä käytäntöjen ja todellisuuden välillä saattoi olla eroavaisuuksia eri osapuolilla

• Vanhemmat olisivat esimerkiksi toivoneet enemmän konkreettista apua kotiin, kuten kotipalvelua > Vuonna 2014 uudistunut sosiaalihuoltolaki vahvisti perhetyön asemaa lisäämällä sen osaksi sosiaalipalveluita ja helpotti sen saatavuutta. Myös kotipalvelusta tuli lain myötä subjektiivinen oikeus. Kotipalvelun toteutumisessa on kuitenkin havaittu kuntakohtaisia eroja ja palvelulta puuttuu yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit

Kriittisiä kysymyksiä ja kynnyksiä ?

• Asiakkuuteen ja avun pyytämiseen voi liittyä esimerkiksi leimautumisen pelkoa, häpeän, haavoittuvuuden, voimattomuuden ja pelon tunteita

• Vanhemmat eivät aina halua kertoa omista huolistaan esimerkiksi neuvolakäynneillä tai kokevat, että eivät tule kuulluksi

◦ Niin joo, musta aikasemminkin, kun mulla on ollu

hirveen paha olla, niin on hirveen vaikee mennä ihmisille sanomaan ääneen semmosta, sitten mä ajattelin että kun (neuvolan terveydenhoitaja) kysyy multa sit mä sanon ihan ääneen, mut kun ei se kysynyt yhtään mitä mulle kuuluu, jäi sitten sanomatta (Haastateltava äiti)

• Kertomisen vaikeus kietoutuu kulttuurisiin odotuksiin vanhemmuudesta, jaksamisesta ja omillaan pärjäämisestä. Mahdolliset haavoittuvuuden tunteet sulje pois tuen tuomaa helpotusta ja iloa

◦ Kyllä se ensin vähän mietitytti, että onko tämä niinku

semmonen, että tullaanko sitä seuraamaan, että miten sitä osaa lapsia hoitaa ja silleen mutta sitten kun se tuli ja näki sen että mikä tämä oli tämä homma niin erittäin hyvähän se on ollut (Haastateltava isä)

• Yhtenä kynnyksenä voi olla myös neuvolan fyysinen etäisyys, saatavuus. Työssäkäyvän vanhemman pääsy neuvolaan sen aukioloaikoina voi olla haastavaa >kotikäynnit iltaisin tai neuvoloiden ilta-ajat voivat toimia päiväaikoja paremmin

Ammattilaisten näkökulma

• Neuvoloille perhetyöntekijän työ lisäresurssi

• Yhteiset asiakkaat, lupa tiedonvaihtoon, eikä kyse ollut mistään salaseuratoiminnasta, niin kuin ehkä joskus on ollut

• Neuvolatyöhön on tullut vahvasti koko perheen tukeminen, psykososiaalinen työ, päihde-, mielenterveys-ja väkivalta-asiat, jotka pitää osata ottaa puheeksi, ja kysyä esimerkiksi miten perheessä riidellään ja miten lapsia rangaistaan ja kaikkea, eikä neuvolatyö suinkaan ole enää pelkkää mittaamista ja punnitsemista.

• Työntekijöiden kokemuksista oli luettavissa myös ambivalenssia, ristiriitaa: yhtäältä uusi työskentelymalli koettiin muutosmyönteisesti ja kumppanuustyöskentely otettiin ilolla vastaan, ja toisaalta muutoksessa koettiin olevan myös kehittämishaastetta > Muutosjohtamisen rooli

Ammattilaisten näkökulma

• Yhteistyötä ammattilaiset kuvasivat pääsääntöisesti hyväksi ja toimivaksi asiaksi ja voimavaraksi, se oli parhaimmillaan sujuvaa, luottamukseen perustuvaa, vastavuoroista

• Toisten ammattitaito ja työkokemus tukivat myös toisen osaamista

• Kumppanuustyöskentely edellyttää yhteisesti jaettuja pelisääntöjä, tavoitteita ja näkemyksiä siitä, miten kunkin perheen parhaaksi työskennellään

• Perheiltä ja kollegoilta saatu hyvä palaute oli palkitsevaa ja vahvisti ammatillista osaamista ja identiteettiä

• Kääntöpuolena ammattilaiset kuvasivat työssä olevan ajoittaisen hektisyyden, kysymykset resursseista ja omasta jaksamisesta

Lopuksi

• Työntekijöiltä kumppanuuteen perustuva työskentely edellyttää perinteisten ammatillisten roolien uudelleenneuvotteluja, yhteistyön sääntöjen sopimista, ajoittaista joustoa ja rajanylityksiä, ja omien jaksamisen rajojen huomioimista.

• Ilman tukea osa perheistä olisi mahdollisesti siirtynyt lastensuojelun asiakkaaksi > Tarvitaan mahdollisimman tehokkaita pienen huolen vyöhykkeellä toimivia, helposti saatavilla olevia tukimuotoja, kuten neuvolan perhetyötä.

• Tuen räätälöinti joustavasti tarpeen ja tilanteen mukaan, tarvittaessa nopeastikin

• Vanhempien ja ammattilaisten kokemukset ovat moninaisia, tilannekohtaisia ja yksilöllisiä, ”arjen vaikuttavuus”, kokemusten huomiointi arvioinnissa, ääni myös onnistumisille!

Kiitos!

LAPE muutos?