neuvolapäivät 2016 varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen eksotessa

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

VARHAISEN MONIAMMATILLISEN TUEN TEHOSTAMINEN EKSOTESSA Leena Suomalainen Perhepalveluylilääkäri Eksote

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Eksote kartalla

Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km


Eksote

• Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.

• Väestö 132 000 asukasta • Budjetti 450 M€ • Henkilöstöä n. 4600 • Yksi akuuttisairaala 280 vuodepaikkaa • 9 Hyvinvointiasemaa ympäri maakuntaa:

terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen avopalveluja


• Otsikko 1 – Otsikko 2

• Otsikko 3 – Otsikko 4

» Otsikko 5

11.11.2016 4


Perhepalvelut

• Eksoten yksi vahvimmin integroitunut palvelualue: sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

• Noin 430 työntekijää • Budjetoidut nettotoimintamenot 2016:

42,2 m€ • Vuosittain painopistettä siirretty

ehkäisevälle ja varhaisen tuen puolelle


Mitä tapahtui neuvolarintamalla ennen Eksotea?

• Lappeenrannassa kehitettiin neuvolatoimintaa neuvolakeskushankkeessa 2006 - 2009

• Imatralla luotiin hyvinvointineuvola malli 2009


LAPPEENRANNASSA NEUVOLAKESKUSHANKE VUOSINA 2006-2009

• Neuvolan henkilöstöön tuli terveydenhoitajien ja lääkäreiden lisäksi neuvolapsykologi ja neljä perheohjaajaa

• Luotiin moniammatillinen tiimityömalli, jolla pystyttiin vastaamaan mahdollisimman varhain perheen haasteisiin huolten ollessa pieniä

• Tavoitteena matalankynnyksen avun saannin turvaaminen kaikille perheille


Hyvinvointineuvola Imatralla 1.4.2009 alkaen • Lasten ja perheiden valuminen erityispalveluiden asiakkaaksi on

pysäytettävä vahvistamalla leimaamatonta tukea ja yleispalveluja • Kaikki perheet ovat yhteisiä • Irti poislähettämisen kulttuurista! (joka on seurausta liian

sektoroituneesta professiolähtöisestä palvelurakenteesta sekä sektoribudjetoinnista)

• Perheiden ja lasten on saatava yleispalveluista ajoissa riittävä tuki kasvatustyöhönsä ja arjen perusasioiden sujumiseen (pois poislähettämisen kulttuurista)

• Erityispalveluiden tärkein tehtävä on tukea yleispalveluja em. tehtävässä (perus- ja erityspalveluiden suhteen muuttaminen)

• Tuki kehitysyhteisöihin, matalat kynnykset, konkreettinen tuki annetaan silloin, kun lapsi tai vanhemmat kohdataan

• Palvelujen saamisen peruste ei ole ongelma tai diagnoosi vaan tuen tarve


IMATRAN HYVINVOINTINEUVOLAN IDEA

• Moniammatillisuus käytännön työssä • Yksilöllinen koko perheen tuki. Ei ole kahta samanlaista perhettä.

Perhe on asiantuntija omasta tuen tarpeestaan ja vahvuuksistaan. • Tuen oikea kohdentaminen vs. leimaamattomuus • Perheen vahvuuksien ja itsenäisen selviytymisen tukeminen vs.

asiakkaaksi opettaminen eli omavastuun ja yhteiskunnan vastuun problematiikka

• Keskittämällä huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on vain vahvistettu toimimatonta rakennetta myös palvelurakenteen on uudistuttava

• Järjestelmien ja niiden välisen yhteistyön kehittämisestä perheiden tuen parantamiseen

• Sektorirajojen ja professioiden ”heimoajattelun” murtaminen


IMATRAN HYVINVOINTINEUVOLAN IDEA

• Konkreettinen apu perheiden kotona ja muissa kehitysyhteisöissä oppiminen ja muutos tapahtuvat arjessa, ei asiakkaana vastaanotoilla

• Pienin mahdollinen, mutta riittävä tuki. Vahvuuksien ja suojaavien tekijöiden etsiminen ja vahvistaminen, erityisesti verkostot.

• Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa)

• Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa ollut alusta asti tiivistä ja tuki kohdentuu myös alakouluikäisten lasten perheisiin


Eksote perhepalvelut kokonaisuus nyt: Matala kynnys ja varhainen tuki - Palveluun pääsee silloin, kun on motivoitunut saamaan apua: tartutaan

oikeaan hetkeen - yksi ovi, josta apua järjestetään; asiakkaan ei tarvitse ottaa yhteyttä

moneen paikkaan - Kokee olevansa tervetullut ja huoli kuullaan - Yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa tehdä jatkosuunnitelma: vaikeakin

tilanne voi laueta ammattilaisen näkökulmasta pienellä interventiolla kun perheen/ lapsen/ nuoren oma ajatus kuullaan

- Varhainen tuki toteutuu parhaiten lähipalveluissa tehtävällä kiinteällä yhteistyöllä; korjaavat palvelut tukevat konsultaatioilla ja varhaisilla arvioilla kehitysympäristöissä, myös hoitoa toteutetaan lähipalveluna

- Lähipalvelujen lisäksi mahdollisuus ottaa yhteyttä Lasten ja nuorten taloon ilman lähetettä virka-aikaan puhelimella tai käymällä, virka-ajan ulkopuolella myös sähköisen yhteydenottopyynnön avulla


Toimintaperiaatteitamme

- Tuetaan perheitä siten, että lapsi ja nuori voi elää ikäkautensa mukaista elämää kotonaan, käydä lähikoulua tai päiväkotia

- Osallisuuden vahvistaminen - Tuki ja hoito räätälöidään yhdessä perheen kanssa heidän

yksilöllisen tarpeensa mukaan yli toimintayksikkörajojen; tulijan tai lähettäjän ei tarvitse tietää mitä tukea tarvitaan, huoli riittää

- Verkostotyö (yhteinen työ, mm. varhaiskasvatus, koulut) ja vastuutyöntekijämalli

- Ei pompottelua: jos kokemus, että ei voi itse auttaa, ei lähetetä muualle, vaan otetaan verkosto mukaan

- Oikea-aikaisuus ja jonottomuus - Vaikuttavuuden arviointi, näyttöön perustuva toiminta - Kasvu- ja kehitysympäristössä tehtävä työ - Monikanavainen yhteydenottomahdollisuus (kävely sisään, soitto,

sähköinen asiointi) - Tavoitteena lapsen ja perheen kannalta yksi, ymmärrettävä ja

ennakoitavissa oleva palvelukokonaisuus


EKSOTEN LASTEN JA NUORTEN TALOT:

EI vanhojen palveluiden verkostoja VAAN

uusi toimintamalli

Systeeminen uudistuminen edellyttää: -Strategista johtamista -Koulutusta -Rakenteiden radikaalia uudistamista -Luottamusta

Systeemistä uudistumista hidastaa: -Tietojärjestelmät -Vahvojen ammattikuntien perinteet, hierarkiat ja toimintakulttuurit -Osin lainsäädäntö


Lasten ja nuorten talot

• Lappeenrannan Lasten ja nuorten talo ja Talli käynnistyi marraskuussa 2013: Saman katon on koottu pääosin Lappeenrannan alueelta n. 180 lasten ja nuorten parissa työtä tekevää ammattilaista 11 eri osoitteesta

• Imatran Lasten ja nuorten talo käynnistyi tammikuussa 2016 Mansikkalan hyvinvointiasemalla, 50 ammattilaista

• Monikäyttövastaanottohuoneita, avotoimistoja kirjallisiin töihin (3-12 henkilölle), ryhmätiloja, neuvotteluhuoneita, huoneita puheluille

• Syyskuussa 2015 Lappeenrannassa toinen Talli käyttöön: - lastenpsykiatrian päiväosasto (sittemmin lakkautunut) - nuorisopsykiatrian viikko-osasto - sairaalakoulu

• Tarjolla kaikki lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut • Ammattilaiset: Sosiaalityöntekijöitä, lasten- ja nuorisopsykiatreja,

lastenlääkäri, psykologeja, perhetyöntekijöitä, sairaanhoitajia, puhe- ja toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, toimistotyöntekijöitä


Lasten ja nuorten talojen toiminnallisia tavoitteita

• Yksi ovi, yksi numero, sähköinen yhteydenottopyyntö • Palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä • Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi/interventio ( 1-5 x ) kaikille, ellei indikaatiota

ns. ohituskaistalle suoraan (esim. lastensuojeluilmoitus) • Vastuutyöntekijä koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa • Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä • Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä talon palveluissa

ollessaan myös peruspalvelujen piirissä • Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan • Räätälöidyt ja strukturoidut tutkimus- ja hoitosuunnitelmat, pois turhasta

porrasteisuudesta ja jonotuksista, näyttöön perustuva hoito • Palvelun vaikuttavuuden arviointi strukturoidusti ja selvästi aiempaa tiheämmin • Sähköisten palvelujen mahdollisuuksien hyödyntäminen


Lapsiperheiden peruspalveluiden vahvistaminen

• Sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla tarjotaan varhaista ja eritystä tukea ilman lastensuojeluasiakkuutta

• Ehkäisevissä palveluissa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, ehkäisevä taloudellinen tuki

• Yhteistä työtä rakennetaan erityispalveluiden sekä kuntien peruspalveluiden kanssa


Lapsiperheiden peruspalvelut (SHL)

• Perustettiin lapsiperheiden peruspalvelut -yksikkö neuvolan alaisuuteen 1.1.2016

• Selkeyden vuoksi oma yksikkö 1.9.2016 neuvolan ja opiskeluhuollon rinnalle

• Palvelee kaikkia lapsiperheitä, joissa on 0-18-vuotiaita lapsia • Lapsiperheiden peruspalveluyksikköön kuuluu

– perhetyö – lapsiperheiden kotipalvelu – tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta – lapsiperheiden ehkäisevä taloudellinen tuki

• Neuvolan ja perhetyön yhteys on säilytetty ja perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä neuvolan kanssa


Lapsiperheiden peruspalvelut (SHL)

• Eksoten perhetyö on parhaillaan tänä syksynä Lean-tyyppisen kehittämistyön kohteena

• Perhetyöntekijöille on jo aiemmin nimetty yhteistyöpari neuvolanterveydenhoitajista sekä päiväkodeille ja Imatralla myös alakouluille on nimetty oma perhetyöntekijä

• Tavoitteena on, että Eksoten kaikille alakouluille nimetään oma perhetyöntekijä

• Tavoitteena on lisätä entisestään moniammatillista yhteistyötä neuvolan lisäksi kouluterveydenhoitajien ja kuraattoreiden kanssa, samoin kasvatus ja opetustoimen henkilöstön kanssa.


Kasvuympäristöön tehtävä työ Eksoten perhepalveluissa

• Tutkimuksellisten ja hoidollisten palveluiden henkilöstö jalkautuu tarpeen mukaan lapsen/nuoren kasvuympäristöön, kotiin, kouluun ja päiväkotiin

• Kaikille lasten ja nuorten talossa asiakkaana oleville nimetään vastuu-työntekijä, joka toimii yhteistyökumppanina

• Vastuutyötekijämalli selkeyttää ja helpottaa käytännön yhteistyötä ja parantaa tiedon kulkua molempiin suuntiin

• Tavoitteena on räätälöidä perheen tarpeista lähtevä tapa toimia siten, että koko perheen arjen pulmat huomioidaan


Etelä-Karjalan verkostoyhteistyömallin kehittäminen

• Onnistuneen verkostokokouksen ABC -opas valmistui 2015 • Verkostotyön koordinaattori, poikkihallinnollinen verkostotyön johtoryhmä • Koulutukset käynnissä kuntien ja Eksoten työntekijöille: jokaiselle lapsia,

nuoria ja perheitä työssään kohtaaville laadukkaan verkostotyön perusosaaminen

• Painopisteen muutos viranomaisverkostoyhteistyöstä lähiverkostoon lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuus

• Tavoitteena Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-menetelmien kattava käyttöön otto (tällä hetkellä Imatralla kattavasti käytössä)

• Kehitetty kriisiverkostotyön toimintamalli, jota pilotoidaan syksyllä 2016


Toimiva lapsi & perhe –työ (TLP)

• Toiminut vuodesta 2001 (Tytti Solantaus ja Mika Niemelä)

• Kehittänyt, tutkinut ja juurruttanut ehkäiseviä ja edistäviä menetelmiä

• Työ alkoi aikuisten mielenterveyspalveluista

• Laajentunut somaattiseen terveydenhuoltoon, lastensuojeluun jne.

• Tuhansia koulutettuja työntekijöitä

• Yli sata kouluttajaa eri puolilla maata


Toimiva lapsi & perhe –työ (TLP) • Imatralla toimintaa kehitetty ja koulutettu

työntekijöitä vuodesta 2010 lähtien • Tavoitteena:

– Uudenlaisen moniammatillisen yhteistyön tekemisen kulttuurin jalkautuminen kaikkiin yksiköihin, joissa työskennellään suoraan tai välillisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

– Kehittää peruspalveluiden toimintaa, vahvistaa henkilöstön osaamista ja lisätä moniammatillista yhteistyötä

• Kasvatus- ja opetustoimi vahvasti mukana • Tavoitteena laajentaa koko Eksoten alueelle


Lastenpsykiatrian ja neuvolan yhteistyö

• Tällä hetkellä varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö on tiiviissä yhteistyössä äitiyspoliklinikan, neuvolan ja perhetyön kanssa

• Tavoitteena kehittää jatkossa pikkulapsipsykiatriaa siten, että 0-6-vuotiaiden lasten perheiden kanssa tehtäisiin tiivistä yhteistyötä neuvolan ja pikkulapsipsykiatrisen yksikön kanssa

• Erityisyksikön tehtävänä on tehdä arviointia ja tarvekartoitusta ja antaa tukea ja konsultaatioapua

• Peruspalveluiden perhetyöntekijä on perheen tukena ja kulkee rinnalla koko prosessin ajan

• Perheen tavoitteet tulee tehdä yhteistyössä perheen, erityisyksikön ja peruspalveluiden kanssa yhteistyössä


Lean-toimintamallilla tehtävä kehittämistyö

Kehitystutkimusyksikön Lean-työskentely toukokuussa 2016. • Työskentelyyn osallistui

tärkeimmät sidosryhmät (mm. varhaiskasvatus, neuvola, lasten ja nuorten alkuarviointi, lastenpsykiatria, lastenneurologia)

• Luotiin yhteisen työn toimintamalli

• Sovittiin kehittämiskohteista ja niiden seurannasta



Perhepalveluiden sisällä laajasti lean-toimintamallilla tehtävää kehittämistyötä • Perhetyö • Neuvola • Koulupsykologit • Kuraattorit • Lastenpsykiatrian työyhteisö • Nuorisopsykiatrian työyhteisö • Koulu- ja

opiskeluterveydenhoitajat



• Tavoitteena luoda kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa edelleen lisätään yhteistä työtä yli yksikkörajojen Eksoten strategioiden mukaisesti

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

Paljon vielä tehtävää:

• Ammattikuntien perinteet ja piintyneet valtasuhteet • Varmistetaan se, että toimintatavat oikeasti uudistuvat

läpi koko organisaation • Tietojärjestelmät ja lainsäädäntö hidastavat

uudistusten eteenpäin viemistä • Integraation syventäminen lastenneurologian,

lastentautien, vammaispalveluiden, aikuisten psykososiaalisten palveluiden ja terveyspalveluiden kanssa

• Lanu-palveluiden kokonaisuuden kehittäminen (sote-kuntien palvelut) ja mitä sitten, kun sote irtautuu kunnista


KIITOS!

neuvolapäivät 2016 varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen eksotessa

Health & Medicine