moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä · lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut...

Opas nuorille suunnatun moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä

Opas nuorille suunnatun moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä 2

Opas nuorille suunnatun moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä.

Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) –osahanke / Etelä-Suomen Lapsen ääni-kehittämisohjelma, Helsingin sosiaalivirasto

Teksti: Heli Parikka ja Merja SaukkoTaitto: G-Works


Sisällysluettelo

Johdanto: Reaaliaikainen nimetön keskustelupalvelu nuorille............................ 4Nuoren kanssa verkossa .............................................................................. 5Chat-palvelun tarjoaminen nuorille ............................................................... 6Moniammatillisuuden edut chat-palvelun järjestämisessä ............................... 12Mitä asioita on hyvä huomioida chat-palvelun aloittamisessa? ......................... 13Mibew-ohjelmisto työvälineenä .................................................................. 15Kustannukset ja tietoturva .......................................................................... 15Mibew-ohjelmiston tekniset vaatimukset ...................................................... 15Ohjelmiston asennus ................................................................................. 16Mibew-ohjelmiston chat-nappulan lisääminen sivustolle ................................ 17Mibew-ohjelmiston ulkoasun muokkaaminen ............................................... 19Mibew-ohjelmiston käyttö ......................................................................... 20


Reaaliaikainen nimetön keskustelupalvelu nuorille

Tässä oppaassa kerrotaan nuorille suunnatun chat-palvelun tuot-tamisesta ja käyttöönotosta. Oppaan tavoitteena on kannustaa kun-tien eri toimijoita tuottamaan moniammatillisia nuorille tarjottavia matalan kynnyksen verkkopalveluita. Oppaassa on sekä sisällöllistä että teknistä tietoa reaaliaikaisen chat- ohjelman käytöstä.

Syksyllä 2011 Pulmakulma -sivustolla avattiin uutena moniammatillista neuvontaa tar-joava chat –palvelu. Helsingin seutukunnan nuorisotiedotuksen verkkosivusto Pulmakulma tarjoaa neuvonta- ja vertaistukipalvelua alueen nuorille.

Chat-palvelu on toteutettu yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) – ja Helsingin terveyskeskuksen Verkkoterkkari-hankkeiden kanssa. Tavoitteena on ollut tarjota sivustolla käyville nuorille monipuolista asiantuntijapalvelua matalalla kynnyksellä ja reaaliaikaisesti. Terveydenhoitajien ja sosiaalityöntekijän lisäksi päivystysilloissa on ollut mukana myös nuorisotyöntekijöitä sekä psykologi.

Kokeilussa on tarkasteltu millaisista aiheista nuoret haluavat keskustella eri alan asiantun-tijoiden kanssa chatissä, kokevatko nuoret sen tarpeelliseksi ja miten palvelu tavoittaa nuoria. Nuorten antama palaute palvelusta on ollut positiivista. Chatin avulla on palveltu parhaiten nuoria, jotka haluavat keskustella omista asioistaan kahden kesken sekä pohtia niitä yhdessä luotettavan aikuisen kanssa.

Chat-palvelun ensisijaisena tavoitteena on tarjota tukea nuorille, jotka tarvitsevat apua omien asioiden selvittämisessä ja erilaisten ongelmien tai pulmien ratkaisemisessa. Tarvittaessa nuorta ohjataan eteenpäin oman koulun tai kunnan palveluihin.

Tässä oppaassa keskitytään kyseisen palvelun tuottamiseen liittyviin seikkoihin. Nuorten verkkokulttuurista ja netin käyttöön liittyvistä teemoista on tuotettu pal-jon kirjallisuutta, oppaita ja opinnäytetöitä, joista löytyy kattava lista oppaan lopusta.

Oppaan pohjamateriaalina on käytetty verkkonuorisotyöntekijöille alun perin luotua Netari-toiminnassa käytettyä verkkonuorisotyöntekijän käsikirjaa sekä Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin materiaaleja.

Oppaan on tuottanut Etelä-Suomen Lapsen ääni – kehittämisohjelmaan kuuluva Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut – osahanke. Kiitämme yhteistyöstä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaikille kaveri – hanketta oppaan työstämisessä.

Johdanto:


Nuoren kanssa verkossa

Suomessa verkkonuorisotyötä on tehty jo useamman vuoden ajan. Yhtenä keskeisenä toimijana on ollut Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen valtakunnallista verkkonuor-isotyötä koordinoiva Netari-hanke, jonka nuorille suunnatut toiminnot ovat tuttuja ainakin IRC-Galleriasta, Habbo Hotelista ja Demi.fi:stä.

Myös monet järjestöt tuottavat nuorille suunnattuja palveluja verkkoon. Toimijoiden yhteinen verkosto Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi edistää työmuodon tunnettuutta ja palvelee siihen kuuluvia tahoja esimerkiksi yhteisten kokousten ja tietotaidon koordinoin-nin muodossa.

Verkkonuorisotyö tarkoittaa nuorisotyötä, jota tehdään nuorten ehdoilla nuorille luontevassa toimintaympäristössä, verkossa. Samoin kuin perinteisessä tavassa tehdä nuorisotyötä myös verkkonuorisotyössä päämäärinä ovat nuorten auttaminen, kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä vastuulliseksi kasvattaminen (Salasuo 2007, 109- 110).

Verkossa yleisimmät keskustelun aiheet ovat samoja, joita nuorten kanssa käydään nuorisotaloilla. Nuorten tarve keskustella verkossa luotettavien aikuisten kanssa, varsinkin silloin kun kyse on vakavista asioista kuten koulukiusaaminen, masennus, itsetuhoisuus tai perheen sisäiset ongelmat, on otettu huomioon kehitettäessä moni-ammatillista verkkopalvelumallia. Vaikeisiin kysymyksiin vastaaminen ja palveluohjaus onnistuu sujuvammin kun asiantuntijuus on laaja-alaista.

Verkkokeskustelu antaa nuorelle mahdollisuuden käsi-tellä asioita rauhassa harjoitellen. Nuori voi itse kontrol-loida tilannetta ja valmistautua keskusteluun eri tavalla kuin kasvokkaisessa kohtaamisessa.

Verkossa yleisimmät keskustelun aiheet ovat usein samoja, joita nuorten kanssa käydään nuorisota-loilla.


Chat-palvelun tarjoaminen nuorille

Chattaily on tavallisin nuorten suosima kommunikointitapa verkossa. Nuoret käyvät verkossa keskusteluja yleisimmin ystävien ja tuttavien kanssa.

Tavallisimpia käytössä olevia, koneelle ladattavia keskusteluohjelmia ovat Windows Live Messenger (MSN) ja Skype, jota voi käyttää myös ääni- ja kuvakeskusteluun. Tänä päivänä suosituin taitanee kuitenkin olla Facebookissa käytössä oleva chat-toiminto.

Chat-palvelut sekä pikaviestiohjelmat edustavat verkon synkronista tai reaaliaikaista viestintää. Palvelut mahdollistavat kommunikoinnin lähes samalla tavalla kuin kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa. Puuttumaan jää nonverbaalinen viestintä, kuten ilmeet ja eleet, joita pyritään korvaamaan esimerkiksi hymiöillä. (Matikainen 2001, 26–27.)

Palvelussa kävijät ovat nimettömiä

Verkossa nuorille tarjottavissa chat-palveluissa nuorilla on oikeus anonymiteet-tiin. Toiminta-ajatuksena on tarjota nuorille luotettavan ja kuuntelevan aikuisen aikaa, jolloin nuori saa itse valita hänelle tärkeän keskustelunaiheen.

Nuorten parissa tehdyn tutkimuksen mukaan voidaan erottaa viisi tekijää, jotka houkuttelevat nuoria puhumaan verkossa omista ja joskus vaikeistakin asioista. Verkko luo mahdollisuuden nuorelle toimia omilla ehdoilla, ilman tavallista aikuinen-lapsi val-tasuhdetta. Anonyymissä keskustelussa nuori on myös vapaampi omasta kehonkuvastaan ja sen luomasta identiteetistä, joka kasvok-kaisessa kohtaamisessa voi rajata keskustelua. Nuorella on mahdollisuus miettiä rauhassa mitä haluaa sanoa sekä aikaa reflektoida omia asioita. Verkkokeskustelu luo tunteen yksi- tyisestä tilasta, jolloin nuoren ei tarvitse pelätä, että omat asiat leviävät lähipiiriin. Verkko tarjoaakin tätä kautta lisää tilaa nuorelle omien asioiden käsittelyyn. (Löfberg 2008.)

Joskus on tarpeen selvittää nuoren kes-kustelijan ikä. Tieto tulee merkittäväksi vastatessa erilaisiin nuoren esittämiin kysy-myksiin. On eri asia vastata esimerkiksi päi-hde- tai seksuaalisuusasioista 15-vuotiaalle kuin 10-vuotiaalle.

Aina nuoret eivät halua kuitenkaan pal-jastaa ikäänsä verkkokeskusteluissa. Ikää voi tiedustella eri tavoin, kuten kysymällä millä luokka-asteella nuori on. (Netari-ohjaajan käsikirja.)

Kommunikointi chatissa

Keskustelun avauksissa suosittuja kysy-myksiä ovat esimerkiksi minkä ikäinen nuori on, mistäpäin hän on kotoisin sekä mitä kuu-luu, miten menee – kysymykset.

Koska keskustelusta puuttuu kehonkieli sekä äänensävyjen käyttö, on tärkeää, että työntekijä miettii vastauksensa niin, ettei niihin jää kaksoismerkityksiä. Huumoria käytettäessä on tärkeää miettiä, onko vies-tissä väärintulkinnan mahdollisuus.

Mitä vakavampi on nuoren puheenaihe, sitä tarkemmin tulee miettiä, mihin nuori pyrkii tuodessaan asian tai kysymyksen esiin. Keskusteluissa voi käyttää esimerkiksi vastakysymyksiä, jotta voi saada tarkemmin selville, mihin nuori pyrkii sanomisillaan tai kysymyksillään.

Jos vastausta muotoillessa tarvitsee miet-timisaikaa, vastaus tulee olemaan pidempi tai on hidas kirjoittamaan, voi työntekijä kertoa sen nuorelle ja pyytää nuorta odottamaan hetken vastausta. Näin keskustelukump-pani tietää, ettei häntä jätetä tarkoituksella huomiotta. Tekstiä voi myös jakaa lyhyisiin kokonaisuuksiin, jotka laittaa “pala kerral-laan” nuoren luettavaksi. (Netari-ohjaajan käsikirja.)

Nuoren kanssa keskustelussa kannattaa muistaa, että positiivisen palautteen antamin-en ja välikysymykset ovat tärkeitä.


Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia

Vastaajan tulee olla mahdollisimman puolueeton kohdatessaan nuoria keskustelu-issa sekä antaa tilaa nuoren tunteille, mielip-iteille ja ajatuksille.

Jos nuori kysyy aikuisen/vastaajan miel-ipidettä, kannattaa pallo siirtää aluksi takai-sin nuorelle ja kysyä, mitä mieltä nuori itse on asiasta. Omaa mielipidettä ei kannata tyrkyt-tää. On tärkeä tehdä ero sen välille, mikä on faktatietoa ja mikä vastaajan mielipide.

Tulkintojen välttämiseksi johtopäätökset tulee tehdä ainoastaan nuoren kertomien asioiden pohjalta. Jos jokin asia jää epä-selväksi, tulee sitä kysyä. Myös johdattelua tulee välttää.

Jos aihe on outo tai työntekijällä ei ole siihen vastausta, sen voi reilusti kertoa. Yksi mahdollinen vastaus on “En tiedä, mutta otan selvää”, jonka jälkeen voi sopia nuoren kanssa ajankohdan, jolloin kysymykseen vastataan.

Uskonnosta, politiikasta, sukupuolisesta suuntautumisesta, sairaudesta, vammoista, maailmankatsomuksesta tai muista sensi-tiivisistä aiheista keskusteltaessa tulee puhua siten, ettei halveksu, vähättele, arvostele, ylistä tai panettele mitään kantoja olivat ne sitten samoja tai vastakkaisia kuin itsellä.

Nuorten mielipiteille tulee antaa sija kes-kustelussa niin pitkään, kun niillä ei tahallis-esti loukata toista ihmistä. (Netari-ohjaajan käsikirja.)

Seuraavassa luvussa perehdytään hieman siihen, miten aikuinen voi suhtautua kun nuori tuo esille rasistisia kommentteja. Aihe on valittu tähän, koska rasistiset kommentit verkossa ovat hyvin tavallinen ilmiö ja siihen tulee aikuisten ja etenkin nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten puuttua.

Nuoren tapa viestiä

Nuori ei kommunikoi samalla tavalla kuin aikuinen. Nuorella on oma tapansa ker-toa haastavista asioista. On myös normaalia, että nuori kokeilee palvelun luotettavuutta ja testaa, voiko aikuiseen luottaa. Vaikka nuor-en kertoma kuulostaisi epäuskottavalta tai “vedättämiseltä”, tulee tilanteeseen suhtautua asiallisesti. Keskeistä on nähdä, että nuori tarvitsee aikuisen huomiota.

Nuori voi käyttää kontaktin saamisen keinona sepitettyä tai liioiteltua tarinaa, kysy-mystä kaverin ongelmatilanteesta tai jotain hyvin provokatiivista.

Kun työntekijä ottaa nuoren tosissaan ja asiallisesti alkuun vedetty rooli tai tarina menettää merkityksensä ja päästään monesti itse asiaan.

Vedättäminen on monesti nuoren tapa kokeilla, voiko aikuiseen luottaa/miten hän reagoi. Vedättämisen lisäksi myös huono käytös voi olla vain yritys saada huomiota ja kontakti. (Netari-ohjaajan käsikirja).

Sanastoa LOL = laughing out loud/ lots of laughOMG = oh my GodIRL = in real lifeEVO = et vain osaa EMT = emmä tiiäPeelo, trolli = provosoivasti kir-joittava, joka pyrkii ärsyttämäänFloodata = kirjoittaa samaa viestiä useaan kertaanIdlata = oleskella linjoilla ot-tamatta osaa keskusteluun


Rasismin tai rasististen kommenttien kohtaaminen verkossa

Nuorten ennakkoluuloisia käsityksiä kannattaa alkaa purkaa asia kerrallaan keskustelussa nuoren kanssa. Esimerkiksi rasistisia kommentteja esittävän nuoren tarinaa on syytä kuun-nella. Tärkeää on pohtia nuoren kanssa yhdessä sitä, mistä hänen esittämänsä ennakkoluulot ovat peräisin.

Aikuinen on omalta osaltaan vastuussa siitä, mihin suuntaan keskustelu lähtee mutta toisi-naan on hyväksyttävä myös se, että tähän ei ole mahdollista vaikuttaa.

Nuoren kanssa käytävässä kriittisessä dialogissa on tärkeää keskustella rasismista (tai muusta vastaavasta aiheesta), kyseenalaistaa se ja tuoda faktoja esille.

Vaikka nuori olisi etevä tietoverkon käyttäjä, hänellä ei välttämättä ole kriittistä kykyä käsitellä verkon sisältöjä tai mediaa. Kriittinen vuoropuhelu nuoren kanssa aiheesta pyrkii lisäämään nuoren tietoisuutta rasismista ja kriittistä näkökulmaa esimerkiksi verkon ”viha-yhteisöjä” kohtaan.

Aiheet, joiden kautta rasismia nuoren kanssa voidaan verkossa käsitellä, ovat ihmisoikeu-det, lapsen oikeudet, rasismin seuraukset sen kohteeksi joutuneille, kotoutumisen haasteet, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vaikutukset ja lainsäädännöt. (Kanninen, Markkula 2011.)

Satu Kannisen ja Heli Markkulan tuottamassa oppaassa R-sana – Kirja rasismista ja sii-hen puuttumisesta (2011) annetaan hyviä käytännön vinkkejä keskusteluun nuoren kanssa, joka esittää rasistisia kannanottoja ja näkemyksiä. Seuraavassa on listattu joitakin esimerkkejä, joiden kautta asiaa voi käsitellä nuoren kanssa.

Älä sivuuta rasistisia kommentteja – vaikeneminen aiheesta viestii, että aikuinen antaa hiljaisen tukensa rasistisille kom-menteille.

Anna faktatietoa – Perustele omat väitteesi, pyydä myös nuorta kertomaan mistä hän on tiedon löytänyt. Pyydä nuorta selittämään omat näkökannat tarkemmin – Perää konkreettisia esimerkkejä ja perusteluita väitteille. Käsittele aina yksi argumentti tai väite kerrallaan – Kyseenalaista yleistykset, kuten ”ketä tarkoitat kun puhut maahanmuuttajista”. Pysy rauhallisena – Älä provosoidu, ole esimerkkinä nuorelle. (Kanninen, Markkula 2011).

Case


Lastensuojelullinen huoli verkossa kohdatusta nuoresta

Verkossa tarjottavalla matalankynnyksen palvelulla halutaan helpottaa nuorten hakeu-tumista ajoissa avun piiriin ja käsittelemään omia asioita luotettavan ja asiantuntevan aikuisen kanssa.

Kokemuksen mukaan chat-palvelun luonne, nimettömyys ja reaaliaikaisuus mah-dollistavat vaikeistakin asioista puhumisen luontevasti ja suoraan.

Aikuisen on hyvä tietää, miten toimia, jos keskustelun perusteella herää lastensuojelul-linen huoli nuoren tilanteesta.

Verkkovälitteistä nuorisotyötä tekeville on tahoille on luotu yhteinen ohjeistus siitä, miten toimia, kun verkkokeskusteluissa kohtaa lapsen / nuoren, jonka asia on lasten-suojeluilmoituksen tekoa tai muuta reagoin-tia vaativa.

Velvollisuus lastensuojeluilmoituk-sen tekoon verkkotyössä huolta herättäneestä lapsesta tai nuoresta on syytä huomioida, koska verkossa ilmi tullut lastensuojelullinen huoli tulee olla yhtä vakavasti otettava kuin kasvokkaisessa työssä lasten ja nuorten pa-rissa.

Ohjeistuksessa kerrotaan, kuinka toimia ja keneen olla yhteydessä kun työntekijä epäi-lee nuoren hyvinvoinnin tai terveyden olevan vaarassa.

Luottamuksen rakentaminen tärkeää

Mikäli nuoresta herää lastensuojelullinen huoli, tulee asia kertoa ja perustella nuorelle. Nuorelle on hyvä avata mitä lastensuojeluil-moitus tarkoittaa. Keskustelussa tulee raken-taa luottamuksellista suhdetta nuoreen ja korostaa sitä, että nuorta pyritään auttamaan tilanteessa. Myös vastuuta ja roolia aikuisena sekä ammattilaisena kannattaa keskuste-lussa tuoda esille. Luottamuksellinen kon-takti nuoreen voi mahdollistaa sen, että nuori uskaltaa kertoa yhteystietonsa työntekijälle ja näin ollen nuoren avunsaanti helpottuu.

Seuraavissa esimerkeissä on kaksi kuvit-teellista nuoren yhteydenottoa chat-palvelun kautta.

Alaikäistä koskevissa rikosasioissa ilmoitus tulee tehdä lastensuojeluviran-omaisten lisäksi myös poliisille.Sekä lastensuojelullisissa että rikosasioissa ilmoituk-sen vastaanottaneet vi-ranomaiset ovat vastuussa asian jatkoselvittämisestä. Nuoren henkilöllisyyden selvittämisessä lasten-suojeluviranomaiset tekevät tarvittaessa yhteistyötä poliisin kanssa.


Case 1

Lastensuojeluilmoitus anonyymistä nuoresta

Nuori kertoo kahdenkeskisessä verk-kokeskustelussa, että hän on masentunut ja hänellä on paha olla. Työntekijä tarttuu nuor-en aiheeseen ja kysyy häneltä taustatietoja ja tarkentavia lisäkysymyksiä.

Nuoren kanssa keskustellaan siitä, mikä aiheuttaa masentuneisuutta ja miten nuori voisi lähteä hakemaan apua itselleen. Nuori kertoo, ettei hän halua puhua kenellekään aikuiselle asioistaan. Nuori viiltelee itseään ja miettii usein itsemurhaa. Työntekijä kertoo verkkokeskustelussa nuorelle, että hänellä heräsi huoli nuoresta. Työntekijä pyytää, että

nuori antaisi yhteystietonsa, jotta työntekijä voisi auttaa nuorta saamaan apua. Nuori ei kuitenkaan halua kertoa tietoja itsestään, vaan poistuu keskustelusta ja sulkee keskuste-luikkunan.

Työntekijällä on herännyt lastensuojelul-linen huoli, joten hän tekee lastensuojeluil-moituksen Helsingin sosiaali- ja kriisipäi -vystykseen nuoren itsetuhoisuuden perus-teella. Lastensuojeluilmoituksessa ilmoitetaan kaikki nuoresta tiedossa olevat asiat, kuten mahdollinen nimimerkki tai profiili.

Lastensuojeluilmoitus kun nuori tunnetaan

Nuori tulee kahdenkeskiseen chattiin keskustelemaan perheensä tilanteesta. Nuori kertoo, että hänen kotonaan käytetään run-saasti alkoholia ja vanhemmat riitelevät usein. Lisäksi nuori kertoo, että vanhempien riidat pelottavat häntä ja, että kotona on vai-keaa olla.

Työntekijä keskustelee nuoren kanssa alkoholinkäytöstä ja siitä, että perheen on mahdollista saada apua. Keskustelun jat-kuessa työntekijä kysyy, uskaltaisiko nuori antaa työntekijälle yhteystietonsa, jotta he voisivat puhua asiasta lisää ja työntekijä voisi ohjata nuorta avun hakemiseksi. Nuori empii

hiukan, mutta antaa kuitenkin nimensä ja puhelinnumeronsa työntekijälle. Työntekijä soittaa nuorelle ja he keskustelevat asiasta vielä tarkemmin.

Nuori kertoo, ettei hän uskalla puhua perheensä tilanteesta kenellekään. Työntekijä ehdottaa, että hän voisi ottaa yhteyttä nuoren kotikunnan lastensuojeluun, ja että tätä kaut-ta perheen tilannetta voitaisiin lähteä selvit-tämään. Nuoren mielestä tämä on hyvä aja-tus. Nuoren henkilöllisyyden ollessa tiedossa, työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen nuoren kotikuntaan.

Case 2


Lastensuojeluilmoituksen ohjeistus

Ohjeistus on laadittu nuorille suunnatun verkkotyön näkökulmasta ja se perustuu lastensuojelulakiin 13.4.2007/417

1) (Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin jäsenorganisaation) työntekijän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, jos hän työssään verkossa* kohtaa tilanteen, jossa lastensuojelun tarpeen selvittäminen tuntuu tarpeelliselta. Vapaaehtoistyöntekijä ohjeistetaan kertomaan mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta / nuoresta organisaation työntekijälle, jolloin työntekijä on vastuussa asian eteenpäin viemisestä. Myös vapaaehtoistyöntekijällä on oikeus yksityishenkilönä tehdä lastensuojeluilmoitus.

2) Ilmoituksen tekemisen perusteeksi riittää, että työntekijällä on herännyt huoli alle 18-vuotiaan lapsen / nuoren terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksista**. Ilmoituksen tekee a) työntekijä, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta itse, tai b) työntekijä, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta vapaaehtoiselta.

3) Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään sekä organisaationsa nimissä. Työntekijä tai vapaaehtoinen kertoo ilmoituksen tekemisestä lapselle / nuorelle, jota ilmoitus koskee, mikäli se on tilanteessa mahdollista.

4) Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen lapsen / nuoren omaan kotikuntaan, jos kotikunta on tiedossa. Mikäli kotikuntaa ei tiedetä tai nuori on esiintynyt nimettömänä, lastensuojeluilmoitus tehdään Helsingin sosiaalipäivystykseen puhelimitse tai kirjallisena.

5) Työntekijän ei tarvitse tietää asiakkaan henkilöllisyyttä lastensuojeluprosessin missään vaiheessa vaan ilmoituksen vastaanottajan tehtävänä on selvittää lapsen / nuoren henkilöllisyys.

* Verkossa kohdattu lapsi / nuori on oltava työntekijän yksilöitävissä jonkun verkossa käytettävän tunnisteen perusteella.

** Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja)


Moniammatillisuuden edut chat-palvelun järjestämisessä

Moniammatillisessa verkkotyössä eri alojen (nuorisotyöntekijät, terveydenhoi-tajat, sosiaalityöntekijä) ammattilaiset ovat nuorten tavoitettavissa erilaisissa verkon yhteisöpalveluissa. Toimintaa alettiin kehit-tää alun perin, koska verkossa toimivat nuorisotyöntekijät kokivat tärkeäksi nuorten auttamisen tapahtuvan verkossa ”yhden luukun taktiikalla”. Lisäksi haluttiin vahvistaa eri ammattikuntien keskinäisiä verkostoja, jotta palvelurakenteet muodostuisivat aukot-tomiksi. Tällä halut-tiin saada palvelu kävi-jöiden näkökulmasta toimimaan paremmin. (Marjeta, 2011).

Työntekijän näkökulmasta moniam-matillisuus luo mahdol-lisuuksia oppimiselle ja kollektiiviselle asian-tuntijuudelle. Lisäksi moniammatillisen työn kautta on mahdol-lisuus tarkastaa ja kyseenalaistaa omia vaki-intuneita käsityksiä. Juuri omien näkökul-mien avartuminen, muiden näkökulmista oppiminen ja omasta osaamisesta antaminen palvelevat lopulta myös nuorta.

Verkkotyössä eri ammattilaiset työs-kentelevät nuorten kanssa verkossa hyvin vapaamuotoisesti, ammatillisia roolejaan

ja työnkuviaan laajentaen. Odotusarvona ei tulekaan olla, että nuori tulisi kertomaan pelkästään ongelmista tai huolista vaan tilaa annetaan nuoren asioille, koskivat ne sit-ten koulua, harrastuksia, omaa kehitystä tai vaikkapa kotiin hankittavan lemmikin nimeämistä.

On siis hyvä huomioida, että kyseisen-laisen verkkopalvelun tavoitteet liittyvät

paljon muuhunkin kuin nuorten yksittäisiin kysymyksiin vastaami-seen.

Luottamuksellista, nuorta tukevaa ja voimaannuttavaa vuoro-vaikutusta ammatti-laisen kanssa voidaan rakentaa, kun palvelu on hyvin suunniteltu ja kävijöillä on tiedossa milloin ja ketkä ovat palvelun kautta tavoitet-tavissa. (Marjeta, 2011.)

Moniammatillisen palvelun antamista voi tukea esimerkiksi työntekijöiden kesken käytössä oleva Skype-yhteys. Tämä toimii silloin kun päivystäjinä toimii useampi kuin yksi työntekijä ja päivystäjät työskentelevät fyysisesti eri paikoista käsin. Skype-yhteyden avulla on mahdollista ”jakaa” jonottavia nuoria, kysyä apua muilta työntekijöiltä ja toisaalta jakaa päivystyksen aikaisia tapah-tumia muiden kanssa työnohjauksellisesta näkökulmasta.

Verkossa esille tuleva lastensuojelullinen huoli on yhtä vaka-vasti otettava kuin kasvokkaisessa työssä lasten ja nuorten parissa.


Mitä asioita on hyvä huomioida chat-palvelun aloittamisessa?

Chat-palvelun käyttöönotossa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin kolmeen seikkaan: strategiaan, resursointiin ja periaatteisiin. Strategia kertoo siitä mitä palvelulla tavoitellaan ja miksi sitä kannattaa kokeilla. Siihen liittyy myös sen pohtiminen, miten palvelua mainostetaan ja kenet sillä halutaan tavoittaa. Alla on listattu joitakin keskeisiä kysymyksiä palvelun organ-isointiin liittyen. Palvelun suunnittelussa on mahdollista hyödyntää oppaan lopussa olevaa lomaketta.

Miten palvelu organisoidaan

▪ Mikä on palvelun tavoite?

▪ Kenelle palvelu on suunnattu?

▪ Mistä saadaan tekninen tuki?

▪ Kuinka usein palvelu on auki ja kuinka kauan kerrallaan?

▪ Keskittyykö työntekijä ainoastaan chat-päivystykseen vai tekeekö hän samalla muita töitä?

▪ Millaista arviointitietoa tarvitaan ja miten se kerätään?

Palvelusta tiedottaminen kohderyhmälle

▪ Mille verkkosivustolle chat voidaan asentaa?

▪ Missä mainostetaan ja miten?

▪ Millainen on chatin ulkonäkö

Strategia

Aikataulut & resurssi

▪ Kuka / ketkä ovat päävastuussa?

▪ Kuinka paljon on mahdollista käyttää aikaa suunnitteluun?

▪ Millä aikataululla palvelu otetaan käyttöön?

▪ Kuinka monta työntekijää toimii vastaajina?

▪ Tarvitaanko toimintaan lisäbudjettia?

Resursointi

Keskustelun kesto ja sisältö

▪ Kuinka kauan annetaan aikaa yhdelle keskustelijalle, onko linjattava?

▪ Millaisista asioista keskustelija ohjataan eteenpäin?

▪ Millaisiin keskusteluihin on syytä varautua ja millaista ohjausta annetaan vastaajille?

▪ Miten esille tulleita asioita puretaan yhdessä muiden vastaajien kanssa?

▪ Miten toimitaan yllättävissä tilanteissa, miten ohjataan esimerkiksi lastensuojelullista huolta herättävissä asioissa eteenpäin?

▪ Miten toimitaan jos nuoren viestit ovat asiattomia?

Oma toiminta

▪ Asiallista palvelua, joka ei eroa muusta viranomaiskommunikoinnin periaatteista (asiallista, selkeää, selkokielistä ja hyvän tavan mukaista)

▪ Ei painetta kirjoitusvirheistä tai vastauksen kirjoittamisen kestosta. Esimerkiksi vaikeissa kysymyksissä voi pyytää vastauksen antamiseen aikaa

▪ Ei pallottelua viranomaiselta toiselta, mutta pyritään vastaamaan kuitenkin oman asiantuntijuuden rajoissa.

Periaatteet


Verkkotyön eettiset periaatteet 1.

Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet

▪ Yhteydenottajalla on oikeus tietää, minkä ikäisille palvelu on tarkoitettu

▪ Yhteydenottajalla on oikeus tietää, voiko hän ottaa yhteyttä nimettömänä

▪ Yhteydenottajalla on oikeus tietää, missä määrin keskustelu on luottamuksellinen

▪ Yhteydenottajalla on oikeus luotettavaan, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen palveluun

▪ Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin

▪ Yhteydenottajalla on oikeus saada tietoa palvelusta ja sen järjestäjästä, tietosuojasta ja tietojen käsittelystä sekä antaa palautetta palvelusta

▪ Yhteydenottajalla on velvollisuus noudattaa palvelun sääntöjä

Verkkotyön eettiset periaatteet 2.

Verkossa toimivan ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet

▪ Ohjaaja on vapaaehtoinen tai palkattu työntekijä

▪ Ohjaajalla on oikeus saada tehtäväänsä koulutusta ja säännöllistä ohjausta

▪ Ohjaajalla on oikeus tietää, voiko hän pysyä palvelussa nimettömänä

▪ Ohjaajalla on oikeus olla suostumatta epäasialliseen kohteluun

▪ Ohjaajalla on velvollisuus puuttua sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen

▪ Ohjaaja on palvelussa sitoutunut toimimaan taustaorganisaationsa toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaisesti

▪ Ohjaajalla on oikeus luopua vaitiolovelvollisuudesta, mikä tulee ilmi suunnitteilla oleva tai jo tapahtunut vakava rikosasia tai lastensuojelullinen huoli. Luopuessaan vaitiolovelvollisuudesta ohjaajan on ilmoitettava siitä yhteydenottajalle mahdollisuuksien mukaan

▪ Ohjaaja on keskustelussa yhteydenottajaa varten

▪ Ohjaaja ei käsittele keskustelussa omia ongelmiaan

▪ Annettu ohjaus on asianmukaista ja luotettavaa. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin

▪ Ohjaaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta ei tee päätöksiä yhteydenottajan puolesta

▪ Ohjaaja ei pidä yhteyttä yhteydenottajiin työajan ulkopuolella


Mibew-ohjelmisto työvälineenä

Seuraavilla sivuilla esitellään Mibew chat-ohjelman tekniikkaa sekä ohjelmiston käyt-töönoton teknisiä vaatimuksia. Kyseistä chat-ohjelmaa on käytetty esimerkiksi Helsingin seu-tukunnan nuorisotiedotuksen sivustolla Pulmakulmassa (www.nuoret.info). Kyseessä on avo-imen lähdekoodin ohjelmisto. Muita vastaavia, kuten LiveZilla ja Ajax Chat, löytyy verkosta.

Palvelun käyttöönotto ja asentaminen vaatii tietoteknistä osaamista, mutta itse chatin käyt-tö onnistuu ilman ongelmia, jos omaat perustaidot Internetin ja chatin käytöstä. Palvelun käyt-töönoton ja asentamisen kohdalla tietoteknisellä osaamisella tarkoitetaan ymmärrystä HTML/PHP –ohjelmoinnista sekä FTP/MySQL-ohjelmien käytöstä.

Kustannukset ja tietoturva

Mibew-ohjelmiston käyttöönotosta ja käytöstä syntyy kustannuksia. Kustannusten määrä riippuu teknisen ylläpidon hinnasta. Itse ohjelma ei tuota kuluja. Teknisen ylläpi-don kustannukset ulkoa ostettaessa koos-tuvat kahdesta osa-alueesta eli chatin pysty-tyksestä sekä ylläpidosta (hosting). Työ kattaa ohjelmiston asentamisen sekä pyörittämisen toimittajan palvelimella.

Tietoturvan osalta on syytä pitää huolta, että ohjelmistosta ei käytetä liian vanhaa versiota. Vanhoissa versioissa saattaa olla kriittisiä haavoittuvuuksia, joiden käyttö voi aiheuttaa keskusteluiden päätymisen vääriin käsiin.

Työntekijä huolehtii osaltaan tietotur-vasta pitämällä hyvää huolta käyttäjätunnuk-sesta ja salasanastaan. On myös suositeltavaa, että salasana vaihdetaan ajoittain, esimerkiksi kolmen kuukauden välein.

Mibew-ohjelmiston tekniset vaatimukset

Tässä luvussa kuvataan mitä Mibew-ohjelmisto vaatii. Lisäksi käydään läpi pe-rusohjeita, jolla organisaation IT-henkilö / tuki saa asennettua chat-ohjelman joko organisaation omalle palvelimelle tai ulkoi-sen toimittajan palvelimelle.

Ohjelmiston asentaminen vaatii siis sekä teknistä osaamista että tietyt palvelimella olevat tietyt ohjelmisto. Palvelun pystyttämi-nen, asentaminen sekä ylläpito voidaan joko ostaa organisaation ulkopuoliselta taholta tai toteuttaa itse, jos tarvittavaa osaamista löytyy.

Mibew vaatii toimiakseen www-sivutilan, jossa on PHP tuki ja yksi MySQL tietokan-ta. PHP:n version pitää olla vähintään 4.4. MySQL version pitää olla vähintään 5.0.


Ohjelmiston asennus

1) Lataa ohjelmisto osoitteesta http://mibew.org/download.php

2) Lataa samasta osoitteesta käännöspaketti haluamallesi kielelle.

3) Pura vastaladattu mibewXXX.zip-paketti esim. työpöydälle.

4) Pura vastaladattu kielipaketti mbewXXX_kieli.zip esim. työpöydälle.

5) Siirrä kohdassa 4 puretusta hakemistosta “fi“ -kielipakettihakemisto kohdassa 3 puretun hakemiston sisällä olevaan ’ locales’ hakemistoon.

6) Muokkaa config.php-tiedostoa, joka löytyy kohdassa 3 puretun hakemiston sisältä hakemistosta ”libs”

7) Täydennä sinne (config.php) MySQL-tietokannan tiedot kohdan ”MySQLDatabase parameters” alapuolella oleviin kenttiin.

8) Täydennä kohta ”$webimroot=”/polku” oikein. Tähän kohtaan syötetään hakemisto, missä chat tulee pyörimään sivutilallasi. Esimerkiksi http://esimerkki.fi/chat1, tällöin /polku kohtaan laitetaan /chat1

9) Tallenna muokkaamasi konfiguraatiotiedosto.

10) Nimeä kohdassa 3 purettu hakemisto kohdassa 8 määritetyn ”polun” mukaan.

11) Siirrä vasta nimeämäsi hakemisto sivutilalle

12) Mene osoitteeseen http://omasivustosi.fi/chat1/install

13) Seuraa ruudulle tulevia ohjeita

14) Valmis!


Kuva 1, KirjautuminenEnsin sinun on kirjauduttava chattiin sisään.

Kuva 2, Painikkeen koodi nappulaTämän jälkeen hallintapaneelista valitaan kohta ”Painikkeen koodi”

Mibew-ohjelmiston chat-painikkeen lisääminen sivustolle

Seuraavissa kohdissa näytetään, miten Mibew-ohjelmistosta saadaa ns. painikekoodi esille, jotta chat-painike saadaan tarvittaville sivustoille näkymään.


Kuva 3, Painikkeen koodiTämän jälkeen laita vielä ruksi kohtaan ”Lisää palvelutarjoajan nimi koo-diin”. Lopuksi valitse tekstikentässä oleva koodi ja toimita se sen sivuston ylläpitäjälle, johon haluat napin näkyviin. Henkilö, kenelle koodi lähete-tään, lisää sen sivustolle siihen kohtaan, johon painike halutaan.


Mibew-ohjelmiston ulkoasun muokkaaminen

Mibew-ohjelmistoon voi luoda ns. teemoja. Täysin oman teeman luominen vaatii tuntemusta HTML/PHP koodista.

Mibewin ulkoasut löytyvät asennushakemiston sisällä olevasta ”styles” hakemistosta. Vakiona siellä on kolme ulkoasua joista valita. Samasta hakemistosta löytyy myös howto.txt-tiedosto, jossa on lisää teemojen luomisesta.

Mibewissä on myös muitakin joitakin ulkoasumuokkauksia joita on nopea tehdä. Tälläisiä ovat esimerkiksi chat-nappulan kuvan muuttaminen. Se tapahtuu seuraavasti:

1) Luo kaksi kuvaa, ”chat auki” ja ”chat kiinni”. Nimeä kuvat <jotain>_on.gif ja <jotain>_off.gif. Eli ..._on.gif on ”chat auki” nappula ja ..._off.gif on ”chat kiinni” nappula.

2) Kopioi luomasi kuvat Mibewin asennushakemiston alla olevan ”locale” hakemiston sisällä olevan kielipakettihakemiston sisällä olevan ”button” hakemiston sisään. Esimerkiksi ”...mibew/locales/fi/buttons”

3) Tämän jälkeen kirjaudutaan Mibew-ohjelmistoon sisään ja valitaan valikosta ”Painikkeen koodi” kohta.

4) Valitaan kuva kohdasta ”Valitse kuva”. Kuva tulee näkyviin alareunassa olevaan ”Esimerkki” kohtaan.

5) HUOM! Chat-nappulan koodi pitää toimittaa sivuston ylläpitäjälle uudestaan, jotta uusi nappulakuva toimii. Tällöin pitää myös muistaa laittaa ruksi kohtaan ”Lisää palvelutarjoajan nimi koodiin.

Kuva 4, Painikkeen koodi – Lisää palvelutarjoajan nimi koodiin


Kuva 5, Kirjautuminen

Kuva 6, YleisnäkymäNäkymässä näkyvien nappuloiden määrä saattaa vaihdella. Se riippuu siitä paljonko käyttäjätunnuksellesi on annettu käyttöoikeuksia.

Mibew-ohjelmiston käyttö

Aloittaaksesi Mibew-ohjelmiston käytön sinun pitää kirjautua sisään järjestelmään. Kirjautumissivuston osoit-teen sekä tarvittavat tunnukset saat chatin ylläpitäjältä. Kirjautumisikkuna näyttää seuraavalta:


Kuva 7, Yleisnäkymä - KeskusteluAloittaaksesi keskustelun vierailijan kanssa, valitse KESKUSTELE. Tämän jälkeen chat-painike aktivoituu käyttäjille ja vierailijat pääsevät keskustelemaan kanssasi.

Kuva 8, KeskusteluKlikattuasi KESKUSTELE-painiketta, saat näytölle näkyviin Odottavien vierailijoiden listan. Vierailijan klikattua sivustolla keskustelupainiketta, tulee kävijä näkyviin tähän. Voit aloittaa keskustelun kävijän kanssa klik-kaamalla vierailijan nimeä.


Kuva 9, Keskusteluikkuna – Ohjaajan näkymäKlikattuasi vierailijan nimeä sinulle aukeaa keskusteluikkuna jossa varsi-nainen keskustelu tapahtuu.Käyty keskustelu näkyy Historia-kentässä ja omat kysymyksesi ja vastauk-sesi kirjoitat Kirjoita-kenttään. Kun lopetat keskustelun klikkaa ylhäältä vierailijan nimen vieressä olevan punaista ruksipainiketta.

Kuva 10, Keskusteluikkuna – Vierailijan näkymä (Keskustelu suljettu)Jos chat on suljettu, vierailijalle aukeaa kuvassa oleva näkymä chat-painiketta klikatessa. Tällöin vierailija saa jättää viestin, joka toimitetaan organisaation määrittelemään sähköpostiosoitteeseen. Sähköpostiosoite määritellään Mibewin Asetukset –kohdassa.


Kuva 11, Yleisnäkymä – Käydyt keskustelutKaikki keskustelut, jotka ohjelmistolla käydään jäävät talteen ja niitä voi lukea kohdasta Käydyt keskustelut.

Kuva 12, Käydyt keskustelutVoit hakea keskusteluja omalla nimimerkillä, vierailijoiden nimimerkeillä tai vapaasti valituilla asiasanoilla. Jos klikkaat Search-painikettailman hakusanoja, näet kaikki keskustelut aikajärjestyksessä.


Kuva 13, Yleisnäkymä - TilastoinnitTilastoinnit painike näyttää lukuja ja tilastoja käydyistä keskusteluista.

Kuva 14, Yleisnäkymä – Valmiit viestipohjatKeskusteluikkunassa Kirjoita –kentän alla on valintalaatikko (kuva 8), jossa lukee ”Valitse vastaus..”. Valmiit viestipohjat –kohdassa voit luoda lisää valmiita vastauksia, jotka ovat helposti käytettävissäsi. Valmiit vas-taukset voivat sisältää tietoja esimerkiksi aukioloajoista, linkkilistoista tai vaikka vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.


Kuva 15, Yleisnäkymä – Painikkeen koodiPainikkeen koodi -ikonista voit luoda koodin, jolla keskustelu käyn-nistetään. Koodin käyttäminen edellyttää HTML-ohjelmointikielen tuntemusta. Painikkeen lisääminen kts. sivu 17.

Kuva 16, Yleisnäkymä – TyöntekijätTyöntekijät kohdasta voit luoda käyttäjille tunnuksia. Voit myös pyytää vierailijoita (esim. lähipoliisi tai nuorisotyöntekijä) ja luoda heille väliai-kaiset tunnukset, jotka voi chatin jälkeen tarvittaessa poistaa.


Kuva 17, Yleisnäkymä – AsetuksetAsetukset kohdan kautta voit muokata yleisiä asetuksia, kuten mihin ohjelma lähettää yhteydenottajan sähköpostin chatin ollessa suljettu.

Kuva 18, Yleisnäkymä – KäyttäjätiedotTäällä voit muokata omia tietojasi, kuten vierailijoille näkyvää nimeä, sähköpostiosoitettasi sekä salasanaasi.


Kuva 19, Yleisnäkymä – KieliKieli ikonista voi vaihtaa ohjelmiston kielen englanniksi. Oikean reu-nan Käännös- painikkeen kautta, voit muokata kaikkia näkyviä tekstejä ja lisätä esimerkiksi oman organisaation linkin haluamaasi kohtaan ohjelmistossa.Täältä voi muokata siis lähestulkoon kaikkia ohjelmiston eri näkymissä näkyviä tekstejä mieleisekseen.

Kuva 20, Yleisnäkymä – PäivityksetTällä painikkeella on mahdollista päivittää ohjelmisto. Päivittämistä ei kuitenkaan suositella tehtäväksi kuin asiantuntijan toimesta. Päivittäminen saattaa sotkea asetuksia. Päivittäminen suositellaan tehtävän vain tarpeen vaatiessa, esimerkiksi jos havaitaan kriittinen haavoittuvuus ohjelmistossa.


Kuva 21, Yleisnäkymä – PoistuTyöskentelyn päättyessä ohjelmistolla, tulee kirjautua ulos.

Edellä olevilla teknisillä ohjeistuksilla sekä käyttäjä että sivuston ylläpitäjä voivat itsenäisesti tutustua chat-ohjelmaan ja sen käyttöön. Seuraavalta sivulta löydät chat-palvelun tuottamista varten luodun suunnitelma-lomakkeen. Lomakkeen avulla on mahdollista pohtia millä tavoin orga-nisaatiosi pystyy käytännössä huomioimaan aiemmin mainitut strategian, resursoinnin ja periaatteet.

Suunnitelma chat-palvelun tuottamisesta

Chat-kokeilulle kannattaa laatia suunnitelma. Tämä helpottaa kokeilun eri vaiheita ja toimii samalla myös toiminnan kehittämisvälineenä ja apuna. Alla on tarkentavia kysymyksiä, joita voi hyö-dyntää suunnitelman laatimisessa.

1) Mikä on chat-pilotoinnin tavoite omassa organisaatiossa?

2) Kenelle chat-kanava on suunnattu?

3) Ketkä kaikki ovat mukana päivystysringissä?

4) Kuka on chat-kanavan pääkäyttäjä? Chat-kanavan pääkäyttäjä tekee muille käyttäjille tunnukset ja pystyy myös muokkaamaan chattia. Pääkäyttäjä pystyy myös poimimaan chat-ikonin koodin ohjelmistosta ja asettamaan sen koulun kotisivuille.

5) Miten jaetaan päivystysvuorot?

6) Milloin käyttäjät saavat koulutusta chat-kanavaan?

7) Millaiseksi sivuille tuleva chat-ikoni halutaan (ks. esimerkki)? Kuka suunnittelee ikonin? Osallistetaanko käyttäjät? Voidaanko järjestää esimerkiksi ikonin suunnittelukilpailu? (samalla markkinointia)

8) Milloin chat avataan? Milloin asetetaan chat-ikonin koodi kotisivuille? Milloin on ensimmäinen chat?

9) Miten kauan pilotointi kestää?

10) Miten ja milloin chatista tiedotetaan kohderyhmälle ja sidosryhmille?

11) Kuinka usein päivystetään ja kuinka kauan chat on auki kerrallaan?

12) Kenen sähköpostiin ohjautuvat viestit, joita jätetään kanavalle chatin ollessa kiinni?

13) Miten viestit käsitellään ja kuka niihin vastaa?

14) Tekeekö päivystysvuorossa oleva samalla muita töitä?

15) Onko linjattava, kuinka kauan keskustellaan yhden vierailijan kanssa?

16) Millaisista asioista keskustelija ohjataan eteenpäin jonkin avun piiriin?

17) Millaisiin keskusteluihin on syytä varautua?

18) Miten päivystysringin työntekijät jakavat tietoa yhteydenotoista, miten ne puretaan?

19) Miten toimitaan yllättävissä tilanteissa, kuten lastensuojelullista huolta herättävissä yhteydenotoissa?

20) Miten kerätään palautetietoa chatista?

21) Mitä muita asioita on syytä huomioida?


Lopuksi Verkkonuorisotyö ja nuorten verkkokult-

tuuri on laaja aihe, jota käsiteltiin tässä oppaassa vain pintapuolisesti. On kuitenkin tärkeää, että aikuiset ja nuorten parissa toimi-vat eri alojen ammattilaiset ymmärtäisivät myös tätä osaa nuorisokulttuurista.

Paras tapa oppia aihealueesta on liikkua siellä missä nuoret ovat. Verkkoon voi suh-tautua monella tapaa. Osa aikuisista pitää verkkoa nuorille haitallisena ja vaarallisena. Näiltä haitoilta ei kuitenkaan vältytä vält-telemällä aihetta. Verkosta ja sosiaalisesta mediasta on tullut osa ihmisten välistää toi-mintaa ja kommunikointia.

Nuoret ovat verkossa, käyttävät mobi-ililaitteita, surffaavat, chattaavat, pelaavat

ja viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa. Aikuisen tehtävä on olla tietoinen ja ymmärtää mitä verkossa voi tapahtua parhaimmillaan tai pahimmillaan. Parhaimmillaan me aikui-set olemme osa nuorten maailmaa.

Oppaan tavoitteena oli tarjota tiivis ja konkreettinen tietopaketti chat-palvelun tuottamiseen liittyvistä seikoista.

Toivomme, että oppaasta on ollut sinulle hyötyä. Vaikka et itse tuottaisikaan chat-palvelua, toivomme että sait oppaasta sinua hyödyttävää tietoa sekä vastauksia nuorten verkkokulttuurista osana nuorisokulttuuria. Lisää tietoa löydät verkosta;)

Heli Parikka ja Merja SaukkoLasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) –hanke /Etelä-Suomen Lapsen ääni kehittämisohjelmaHelsingin kaupungin sosiaalivirasto


Suositeltavaa kirjallisuutta ja muita aiheeseen liittyviä julkaisuja:

Matikainen, Janne 2008. Verkko kasvattajana – Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta. Helsinki: Palmenia.

Thorslund, Ewa 2009. Nuoret, netti j@ moblii. Kodin turvaopas. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Tossavainen, Tommi 2008. Internet lasten ja nuorten elämässä. Selvitys pääkaupunkiseudun 10-18-vuotiaiden lasten ja nuorten elämästä Internetissä.

Ylönen, Katri 2010. Selvitys kansainvälisistä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkososiaalipalveluista

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus 2012. Lapset ja Media – Kasvattajan opas

Nätvandra – En Instruktion till samtal med unga Online 2010

Pelastakaa Lapset ry. ym. 2011. Suojele minua kaikelta. Tietoa Internetin ja digitaalisen median osuudesta lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön lasten kanssa ja heidän hyväkseen toimiville ammattilaisille.

Opinnäytetyöt:

Alila Salla, Koskenkangas Nina 2011. Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona. Pro gradu-tutkielma. Lapin yliopisto.

Nasr, Nadia, Puumalainen, Tiina 2011. Nuoret Internetissä - Kohderyhmäanalyysi Netari hankkeelle.

Joensuu, Mika 2007. Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja D. Opinnäytetyöt 5, 2007

Kaivosoja, Anna 2010. Nuorten tavoittaminen ja kohtaaminen verkko-yhteisöissä. Netari-ohjaajien käsitykset verkkonuorisotyön haasteista ja mahdollisuuksista. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekun-ta. Pro gradu -työ.

Aiheeseen liittyviä verkkosivustoja:

Helsingin seutukunnan nuorisotiedotus: Pulmakulma Kysymys & Vastaus –palstawww.nuoret.info

Netari – Nuorisotalo netissä http://www.netari.fi/web/guest

Verke - Valtakunnallinen verkkonuorisotyön kehittämiskeskuswww.verke.org

Allianssi, Nuorille suunnatun verkkotyön foorumihttp://www.alli.fi/nuorisoalan+kehittaminen/nuorille+suunnatun+verkkotyon+foorumi/


Lähteet

Kanninen, Satu, Markkula Heli 2011. R-sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta.

Ketola, Marika 2010. Nuorten tukeminen netissä. Mieli 2010 Kuopio. Suomen Mielenterveysseura: E-mielenterveyshanke. Viitattu 12.3.2010, opinnäytetyössä Nasr, Nadia, Puumalainen, Tiina 2011. Nuoret Internetissä – Kohderyhmäanalyysi Netari.fi hankkeelle.

Löfberg, Cecilia 2008. Möjligheternas arena. Oppaassa Nätvandra! – En instruktion till samtal med unga online. Fryshusets Nätvandrarare.

Marjeta, Anna-Laura 2011. Kohtaamisen keinoja kehittämässä. Kuvauksia ja kokemuksia moniammatillisesta nuorille suunnatusta verkkotyöstä. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus. Julkaisuja 01 / 2011.

Matikainen, Janne 2001. Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset oppi-misympäristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus: Palmenia. Oppimateriaaleja 111.

Netariohjaajan käsikirja 2008. Eri tekijöitä.

Nasr, Nadia, Puumalainen, Tiina 2011. Nuoret Internetissä – Kohderyhmäanalyysi Netari.fi hankkeelle.

Salasuo, Mikko 2007. Nuorisotyön ytimissä. Kaleidoskooppi pääkaupunki-seudun nuorisotyöhön ja käytäntöihin.Nuorisotutkimusseura: julkaisuja 81

INuorille suunnatun verkkotyön foorumi on perustettu yhteistyöverkostoksi

niille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka työskentelevät verkossa nuorten kanssa. Verkoston tavoitteena on työn kehittäminen, verkostoituminen, tieto-taidon vaihtaminen, tutkimustoiminnan edistäminen sekä verkossa tehtävän työn tunnetuksi ja läpinäkyväksi tekeminen. Verkoston toiminta on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.

Verkoston arvot perustuvat YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Alla olevat verkkotyön eettiset periaatteet ja ohjeistukset lastensuojeluilmoituksen tekemis-estä verkossa on hyväksytty ja otettu käyttöön foorumiin kuuluvien tahojen kesku-udessa. Lisätietoja foorumista löydät Nuorisotyön valtakunnallisen vaikuttaja- ja palvelujärjestön Allianssin sivuilta.

moniammatillisen chat-palvelun järjestämisestä · lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut...

Documents