Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika

€

CO2

2

Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika

Energiapoliittiset ratkaisut ovat tulevaisuuden merkittäviä valintoja. Tänään ala toimii suuren murroksen keskellä, ja on samalla suunnannäyttäjä kes-tävälle ja turvalliselle energiatulevaisuudelle. Teknologinen harppaus, digi-talisaatio ja hajautetut ratkaisut toimivat muutoksen ajureina. Murroksen suurimmat hyötyjät ovat asiakkaat: kotitaloudet, palvelusektori, valmistava teollisuus, liikenne sekä maaseudun toimijat.

Energiateknologian ja -palveluiden kehitys vaikuttavat eri asiakasryhmien toi-mintaan ja energiankäyttöön. Samalla asiakkaat vaikuttavat itse valinnoil-laan energiajärjestelmään. Tulevaisuuden energiajärjestelmää muokkaavat älykkäät ratkaisut, joissa tuotanto-, varastointi- sekä tieto- ja viestintätek-nologian kehitystä hyödynnetään järkevästi. Älykkäiden ratkaisujen käyt-töönotto lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia 2020-luvun energia-politiikan ohjaajina.

Energiatulevaisuudesta on käytävä monipuolista keskustelua, jossa on tär-keää tunnistaa oikeat kysymykset. Yhtä ainoaa totuutta tulevaisuudesta ei ole. Yhteisen keskustelun kautta voimme kuitenkin löytää vastauksia, jotka johtavat kestävään ja asiakkaiden kannalta yhä parempaan energiatulevai-suuteen.

Globaalit ilmasto- ja ympäristöongelmat sekä maailman väestökehitys ovat johtamassa ongelmiin, joita on vaikea ratkaista nykyisin keinoin. Vuonna 2030 maailman väestöstä yli 60 prosenttia asuu kaupungeissa, mikä johtaa alueiden tiivistymiseen. Suomessa kaupungistuminen ja muuttoliike maa-kunnista maakuntakeskuksiin jatkuu, ja osa Suomen maaseudusta kohtaa harvenevan väestön haasteet. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tavoitteeksi on asetettava ennakoitavat, pitkäjänteiset ja kokonaisvaltaiset ratkaisut.

Energia-alan toimintaympäristörajussa murroksessa

Lähivuosina energia-alaan voimakkaimmin vaikuttavat ja toisiinsa kytkey-tyvät muutosilmiöt ovat ilmastonmuutos ja uusiutuvien energiamuotojen nousu, digitalisaatio, kansainvälinen kilpailu sekä asiakkaiden roolin vah-vistuminen. Energia-ala on näiden muutosten edessä ratkaisijan asemas-sa. Murros palvelullistaa alaa ja tuo mahdollisesti radikaalejakin muutoksia koko energiajärjestelmän logiikkaan.

3

Asiakkaiden toiveet, tarpeet ja turvallisuus ohjaavat energia-alan muutos-ta. Nykyisin useimpien ihmisten energiavalinnat perustuvat pitkälti hintaan, mutta tulevaisuudessa asiakasryhmät eriytyvät. Osa asiakkaista arvostaa vaivattomuutta, osa edullisinta hintaa ja osa tahtoo toteuttaa arvojaan ku-ten ympäristöystävällisyyttä tai omavaraisuutta.

Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu on osaltaan disruptoimassa energia-alan perinteisiä liiketoimintamalleja. Energiamurros luo Suomelle ja suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Olemme edelläkävijiä pääs-töjen vähentämisessä, uusiutuvan energian lisäämisessä, kaukolämmityk-sessä sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Energian toimitusvarmuu-temme on ylivertainen, ja hinta kilpailukykyinen. Liikenteen, lämmityksen ja sähkön integroiminen edellyttää uusia palveluita, joiden kehittämises-sä Suomi on maailman huippua. Älykkäiden energiaratkaisujen edistäminen työllistää ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemme osa EU:n ja maailmanlaajuisia tuotteiden ja palveluiden markkinoita sekä EU:n sähkö-markkinoita. Kilpailun myötä uudet ratkaisut voivat levitä nopeasti.

Energia-alan tavoitteena on mahdollistaa eri asiakasryhmien menestyminen ja hyvinvointi sekä rakentaa yhdessä eri toimijoiden kanssa kestävää tulevai-suutta. Tulevaisuuden muutostekijöistä suuren vaikuttavuuden ja suuren epävarmuuden tekijöiksi on tunnistettu alan liiketoimintamallien disruptio, energian varastointi ja energiaomavaraisuus, poliittinen ohjaus ja sääntely, energian hinta, kansantalouden ja elinkeinorakenteen kehitys sekä älykkäät koneet ja laitteet. Todennäköisinä suuren vaikuttavuuden muutostekijöinä puolestaan nähdään sähköistyminen ja palvelullistuminen, kaupungistumi-nen, sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien integraatio, digitalisaatio-kehitys, energiatehokkuuden parantuminen, individualismin tuoma hetero-geenisyys sekä tietoturvan merkityksen kasvu.

4

Hyvän tulevaisuuden rakentaminenedellyttää määrätietoisia toimia

Asumisen, palveluiden, teollisuuden, liikkumisen ja maatalouden suotuisa kehitys edellyttää määrätietoisia toimia sekä poliittisilta päättäjiltä ja virka-miehiltä että energiayhtiöiltä ja muilta palveluntarjoajilta.

1. Asumismuodot ja elämäntavat monimuotoistuvat.

Monimuotoistuminen kasvattaa energiaan liittyvien automatisoitujen rat-kaisujen ja palvelupakettien kysyntää. Kotitaloudet lisäävät jatkuvasti ko-teihinsa teknologiaa, mikä luo edellytykset energiankäytön parempaan hallintaan. Automaatio ja keskenään keskustelevat laitteet ovat yhä saumat-tomampi osa koteja, ja etenkin uudet rakennukset muistuttavat jo enem-män älykkäitä koneita kuin perinteisiä taloja. Kodit osallistuvat aktiivisesti ja automatisoidusti sähkö- ja lämmitysmarkkinoille, ilman että asukkaiden tarvitsee ymmärtää laitteiden toimintaa syvällisemmin tai edes kiinnittää asiaan huomiota.

Toimenpiteitä:

Poliittiset päättäjät ja virkamiehet

• Mahdollistavan lainsäädännön edistäminen: lainsäädännössä asetetaan tavoitteet, mutta ei liiallisesti puututa eri ratkaisuihin liittyviin valintoihin vaan annetaan markkinatalouden varmistaa parhaiden ratkaisujen hyödyntämisen.

• Eri hallinnonalojen ja toimialojen välisen yhteistyön ja tiedon jakamisen lisääminen.

• Panostukset T&K rahoitukseen sekä asiakkaiden neuvontaan kysyntäjoustin mahdollisuuksista.

Energiayhtiöt ja muut palveluntarjoajat

• Kysyntäjoustopalvelujen ja muiden hintavakauden sääntelyyn keskittyvien järjestelmien kehittäminen.

• Kotitalouksien tukeminen yhä nopeammassa siirtymisessä kestäviin energiaratkaisuihin tuotteistamalla ja palveluja kehittämällä sekä aktiivisella ja avoimella asiakasdialogilla.

• Energianhallinnan uudenlaisten palvelujen kehittäminen (esim. asumisviihtyvyys ja sisäolosuhteet, energiahallinnan kokonaisratkaisut sisältäen laitteet).

5

2. Suomi kehittyy yhä vahvemmin palvelutaloudeksi.

Energian hallinnan tai sisätilan olosuhteiden ostaminen kokonaispalveluna yleistyy sekä asumisessa että suurissa liiketila- ja toimistorakennuksissa. Nämä palvelupaketit voivat energian lisäksi laajentua kattamaan eri alojen palveluja kuten siivous-, turvallisuus- ja hyvinvointipalveluja. Energiajärjes-telmässä tuotannon ja kysynnän jouston merkitys kasvaa. Etenkin suuret palvelusektorin toimijat toimivat myös energian tuottajina ja varastoijina. Palvelurakennuskanta osallistuu laajalti kysyntäjoustoon.

Toimenpiteitä:

Keskeisiä kysymyksiä suotuisan kehityksen mahdollistamiseksi:

• Miten varmistaa, että energian hallintaan ja sen ympärille raken- nettuihin teknologioihin ja palveluihin liittyvä sääntely on riittä- vän pitkäjänteistä ja samalla uudet innovaatiot mahdollistavaa, eivätkä eri ohjaustoimet tai sääntely ole ristiriidassa keskenään?

• Ymmärretäänkö kiinteistöihin liitettävien teknisten ratkaisujen yhteisvaikutuksia ja yhteistoimintaa riittävästi? Pystytäänkö koko- naishallintaan osa-optimoinnin sijaan?

• Miten varmistetaan, että käytettävä teknologia on tietoturvallista ja informaatio eri järjestelmien ja palvelujen kustannuksista ja sovel- tuvuudesta on oikeaa, läpinäkyvää ja tasapuolista?

• Pystyvätkö energiayhtiöt ja muut palveluntuottajat vastaamaan erilaisuviin asiakastarpeisiin?

• Miten lainsäädännössä huomioidaan energiayhteisöt niin, että varmistetaan sekä tasapuoliset pelisäännöt eri osapuolille että asiakkaiden oikeudenmukainen kohtelu?

Poliittiset päättäjät ja virkamiehet

• Selvitettävä tarve ja keinot energiaverotuksen kokonaisuudistukseen.

• Jatkettava Pohjoismaista ja EU:n laajuista sähkömarkkinoiden integraatiokehitystä, johon uudet palvelut perustuvat.

Energiayhtiöt ja muut palveluntarjoajat

• Energian kokonaispalvelujen ja sisätilojen olosuhdepalvelujen kehittäminen palvelusektorin asiakkaille sekä etenkin liike- ja toimistokiinteistöille.

6

3. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet toimia aktiivisena osapuolena energiamarkkinoilla paranevat.

Sähkökauppa reaaliaikaistuu ja koneet, laitteet ja palveluntarjoajat keskus-televat toistensa kanssa lähes automatisoidusti optimoiden energian tuo-tantoa ja kulutusta. Teollisuuden prosesseissa energian häiriötön toimitus ja energiaverkon toiminta ovat kriittisiä. Tuotantokustannuksiltaan edulli-nen ja verotukseltaan kilpailukykyinen sähkön tuotanto luo mahdollisuuk-sia energiaintensiiviselle teollisuudelle.

Toimenpiteitä:

Poliittiset päättäjät ja virkamiehet

• Sähkömarkkinoiden kehittäminen yhteistyössä yli kansallisten rajojen. Vaikuttaminen EU-tasoisen sääntelyn johdonmukaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen järkevien investointipäätösten mahdollistamiseksi.

• Osaavan työvoiman varmistaminen ja työvoimatarpeiden ennakointi elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan yhteistyönä.

• Ilmasto- ja ympäristöregulaation pitäminen kilpailukykyisenä hiilivuodon estämiseksi.

Energiayhtiöt ja muut palveluntarjoajat

• Energian toimitusvarmuuden jatkuva kehittäminen. Häiriötön energiansaanti on kriittistä teollisessa tuotannossa.

• Energiapalvelujen kehittäminen myös pienemmille teollisuuden toimijoille.

• Energiatehokkuudeninvestointien tekeminen: erityisesti älykkäät koneet ja laitteet sekä niiden tuottaman datan hyödyntäminen tuotannon optimoinnissa ja energiankäytön säädössä.

Keskeisiä kysymyksiä suotuisan kehityksen mahdollistamiseksi:

• Jättääkö energian palvelullistuminen jotkut palvelusektorin toimijat katveeseen? Edelläkävijät hyötyvät, mutta kärsivätkö muut? Määräytyykö hinnoitelu oikeudenmukaisesti?

• Miten tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvä lainsäädäntö luodaan sellaiseksi, että se sekä turvaa yksilön oikeudet että mahdollistaa digitaalisen palvelukehityksen kilpailukyvyn?

7

Poliittiset päättäjät ja virkamiehet

• Pitkäjänteisen liikennepolitiikan turvaaminen, keskittyen etenkin liikenteen sähköistymiseen.

• Kannusteet autokannan uudistamiseen sekä kysynnän luominen vähäpäästöisille tai päästöttömille ajoneuvoille muutoksen liikkeelle sysäämiseksi: työsuhdeautojen verotuksen edistäminen.

• Älykästä liikennejärjestelmää ja päästötöntä liikkumista tukevan yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelun edistäminen.

Energiayhtiöt ja muut palveluntarjoajat

• Kotimarkkinan rakentaminen uusille liikenneratkaisuille: uudenlaisten liiketoiminta-mallien kehittäminen.

• Suomalaisten päästöjä vähentävien palveluiden ja tuotteiden viennin vahvistaminen: biopolttoaineet, lataus-ja tankkausjärjestelmät ja liikennejärjestelmän hallinnoinnin palvelut.

• Sähköautojen ja niiden akkujen hyödyntäminen energiajärjestelmän hallinnassa ja kysyntäjoustossa.

4. Älykäs liikennejärjestelmä, palvelullistuminen, kaupunki-suunnittelu, autokannan uusiutuminen ja uudet käyttövoimat liikenteen muutoksen keskiössä.

Verkostoituneen ja älykkään liikennejärjestelmän tavoitteena on lisätä liik-kumisen valinnanvaraa, madaltaa asiakkaan liikkumisen kustannuksia, pa-rantaa liikennevälineiden käyttöastetta, vähentää liikkumiseen käytettävää aikaa sekä liikenteen päästöjä. Samalla mahdollisuus käyttöön ja päästöihin perustuvaan ja oikeudenmukaisempaan verotukseen ja käyttömaksuihin paranee.

Toimenpiteitä:

Keskeisiä kysymyksiä suotuisan kehityksen mahdollistamiseksi:

• Pystyykö Suomi tekemään tarvittavia työelämään ja yhteis- kuntaan liittyviä rakenteellisia uudistuksia ja vahvistamaan kilpailuasemaansa sekä houkuttelemaan uusia investointeja?

• Miten varmistaa, että sääntely on johdonmukaista ja riittävän pitkäjänteistä, jotta se mahdollistaa pitkän aikavälin inves- toinnit sekä riittävän nopean reagoinnin markkinamuutoksiin?

8

Poliittiset päättäjät ja virkamiehet

• Biomassan käytön hyväksyttävyyden varmistaminen: vaikuttamispanosten kohdentaminen EU-tason edunvalvontaan.

• Päästökaupan vahvistaminen: kiinteistökohtainen lämmitys päästökauppaan ja päästökaupan ulkopuolella energiaverotus.

• T&K-budjetin lisääminen maatilakokoluokan energiantuotantolaitosten sekä energiavarastojen kehittämiseen.

Energiayhtiöt ja muut palveluntarjoajat

• Energian hajautetun pientuotannon ratkaisujen paketoiminen tilakokoon sopivaksi: konsultointi, kohteen analysointi, toimenpiteiden määrittely, tekninen toteutus, kokonaisuuden hallinta.

• Energiankäytön hallintaan liittyvien teknologioiden käytettävyyden parantaminen.

• Vapaa-ajan asumisen ja sen muutosten huomioiminen energiapalvelujen kehityksessä.

5. Maaseudulla energiayrittäjyys yleistyy ja lisää hajautetun pientuotannon ympärille rakennettujen palvelujen tarvetta.

Maatilat pystyvät hyödyntämään energiaomavaraisuuttaan ja vähentämään ostoenergiaa kysyntäpiikeissä sekä myymään omaa tuotantoaan verkkoon hintapiikkien aikana. Vapaa-ajan asuminen palvelullistuu ja elintasovaatimuk-set kasvavat. Energian pientuotannon ratkaisuista tulee jokamiehen tekno-logiaa ja vaivatonta avaimet käteen -palvelua.

Toimenpiteitä:

Keskeisiä kysymyksiä suotuisan kehityksen mahdollistamiseksi:

• Pääsevätkö suomalaiset toimijat mukaan kasvavaan Mobility– as-a-Service markkinaan vai valtaavatko globaalit suuryri- tykset Suomen liikennejärjestelmän?

• Miten kansantalous suhtautuu veropohjan murentumiseen fossiilisten polttoaineiden vähentyessä?

Keskeisiä kysymyksiä suotuisan kehityksen mahdollistamiseksi:

• Millaisiksi maatilojen energiantuotannon hallinnan kokonais- palvelut muotoutuvat?

9

Asiakkaat hyötyvät vahvistuvastaasemastaan markkinoilla

Kaupungistuminen, sähköistyminen, sähkö-, lämmitys- ja jäähdytysjärjes-telmien integraatio, digitalisaatio ja energia-alan palvelullistuminen lisäävät vaihtoehtoja ja parantavat energiatehokkuuden ja -hallinnan mahdollisuuk-sia. Ne vauhdittavat toimijakentän muutosta, uusien palveluiden kehittä-mistä ja mahdollisesti luovat uuden kolmansien osapuolien ylläpitämän palvelukerroksen perinteisten toimijoiden ja asiakkaiden väliseen rajapin-taan.

Murros häivyttää rajaa teollisuuden ja palveluiden väliltä. Palvelut digita-lisoituvat nopeasti ja digitalisaatio mahdollistaa uudet liiketoimintamallit. Tulevaisuudessa vanha käsitys palveluista ei enää päde. Digitaalisessa pal-velutaloudessa asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja odotukset palvelu-kokonaisuuksia kohtaan kasvavat.

Elämisen sähköistyminen, digitalisoituminen ja automatisoituminen vaa-tivat yhä vahvemman tietoturvan kehittämistä. Älykkyys tuo paremman energianhallinnan ja sitä kautta lisää elämisen viihtyvyyttä, helppoutta ja säästöjä tavallisten ihmisten, ei vain ammattilaisten, saataville. Samalla muutokset edellyttävät lainsäädännön ajanmukaisuuden varmistamista.

Sähköistyminen kasvattaa hintavakauden ja toimitusvarmuuden merkitystä

Energian kokonaiskulutus Suomen tasolla laskee, vaikka tietoteknistyminen, laitteiden määrän lisääntyminen sekä sähkön lisääntyvä käyttö liikenteessä ja lämmityksessä nostavat sähkön osuutta energian kokonaiskulutuksesta.

• Kuinka nopeasti ulkopuoliset hajautetun energiantuotannon hallinnan palveluntarjoajat pystyvät reagoimaan mahdolli- siin häiriöihin? • Käykö nykyisen kaltaisen sähköverkon ylläpitäminen talou- dellisesti kohtuuttomaksi harvaan asuttujen alueiden asiak- kaille? Johtaako kehitys kärjistyessään sähkönsiirtomaksu- jen nousemiseen sekä siirtohintojen alueellisten erojen jyrk- kään kasvamiseen?

10

Energiatehokkuuden parantuessa asiakkaiden energialaskut pienenevät, kunhan sähkön ja lämmön hintavaihtelut saadaan hyödynnettyä. Syntyy sykli, joka mahdollistaa asiakkaan investoinnit uusiin laitteisiin ja energiarat-kaisuihin.

Teollisuuden neljäs vallankumous muuttaa tuotantotapoja, liiketoiminta-malleja ja työn luonnetta. Teknologinen kehitys mahdollistaa, että teolli-suusyritykset voivat tulevaisuudessa toimia aiempaa aktiivisempina osa-puolina energiamarkkinoilla, esimerkiksi sähkön tai lämmön tuottajina, varastoijina ja kulutusjouston osapuolena. Muutos lisää tarvetta energian hallinnan ja optimoinnin kokonaisratkaisuihin ja palveluihin.

Miten varmistamme, että Suomi on myös tulevaisuudessa energia-alan edelläkävijä?

Tulevaisuudessa energian hallinnasta tulee yhä automatisoidumpaa ja vai-vattomampaa, kun älykkäät laitteet, kiinteistöt, tietojärjestelmät, asukkaat ja palveluntarjoajat keskustelevat saumattomasti keskenään. Kiinteistö-jen ja laitteiden energiatehokkuus paranee etenkin teknologiakehityksen, rakennuskannan uusiutumisen ja poliittisen ohjauksen vaikutuksesta. Älykkyys tuo uusia mahdollisuuksia sisätilojen olosuhteiden säätämiselle innovatiivisilla lämmitys- ja jäähdytysratkaisuilla.

Tila-automaatio ja kysyntäjousto

Palveluntarjoajat (toimijakenttä)

Lämmitys ja jäähdytys

223.4.201823.4.2018

Asiakkaat

Liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat

Digitalisaatio

Hajautettu sähkön ja lämmön pientuotanto

Digitalisaatio, IoT ja analytiikka

Energiatehokkuus

Energia palveluna

Robotisaatio

Sähkön ja lämmön hinta asiakkaalle

Liikenteen vaihtoehtoiset muodot

Asiakkaat

11

Poliittinen ohjaus, energiatuotteiden ja -palvelujen tarjoaman lisääntymi-nen, teknologiakehitys sekä asiakkaiden omat intressit lisäävät todennäköi-sesti kiinnostusta energiaa sekä sähkön ja lämmön hajautettua pientuotantoa kohtaan. Omavaraisuuden kasvaminen luo mahdollisuuksia kysyntäjous-ton parantamiseen ja sitä kautta parhaimmillaan koko energiajärjestelmän tasapainottamiseen. Kun energiantuotannon säädettävyys vähentyy ja vaih-televan uusiutuvan tuotannon osuus kasvaa, lisääntyy myös kulutuksessa tapahtuvan säädön merkitys.

Suomen alati kehittyvä energiajärjestelmä on maailman huippua monella mittarilla. Edullinen, luotettava ja ilmastoneutraali energia luo perustan tulevalle hyvinvoinnille. Meidän on tarjottava koeteltuja ja hyviksi havaittuja ratkaisujamme EU-tason kehityksen pohjaksi, kuten sähkön tukkumarkki-noilla Pohjoismaiden malli on ollut esimerkkinä.

Näin visiotyö tehtiin

Energia-alan tulevaisuusvisio perustuu laajaan työpajatyöskentelyyn eri asiakasryhmien edustajien, asiantuntijoiden ja energia-alan toimijoiden kesken. Vuoden 2017 aikana järjestetyissä työpajoissa kuultiin asiakasryh-mien näkemyksiä heidän toimialansa, energiankäyttönsä sekä niihin liittyvi-en tarpeiden kehityksestä asiakaslähtöisen tulevaisuuskuvan muodostami-seksi. Työpajoissa tunnistettiin kunkin asiakasryhmän toimintaympäristön keskeisemmät muutostekijät, trendit ja epävarmuudet. Lisäksi työpajoissa arvioitiin ja työstettiin erilaisia asiakkaan toimintaympäristön kehitykseen ja energiankäyttöön liittyviä oletuksia. Aikajänne tarkastelulle oli noin vuo-teen 2030 ja kontekstina pääasiassa Suomi. Prosessin tavoitteena on ollut hahmottaa mahdollisia tulevaisuuspolkuja eri asiakasryhmille. Tavoitteena on ollut määrittää, mitä toivottavat tulevaisuuspolut edellyttävät poliittisilta päättäjiltä ja energiayhtiöiltä.

12

Ener

giat

ehok

as t

ulev

aisu

usD

igit

alis

aati

o, il

mas

tonm

uuto

s ja

kau

pung

istu

min

en m

ääri

ttel

evät

ene

rgia

nkäy

ttöä

Asu

min

en a

utom

atis

oitu

uK

iinte

istö

jen

omav

arai

suus

ka

svaa

. Haj

aute

ttu

pien

tuo-

tant

o, e

sim

erki

ksi k

iinte

is-

töko

htai

set a

urin

kopa

neel

it,

lisää

vät e

nerg

iaom

avar

aisu

utta

.

Ener

gia

maa

-ti

loje

n uu

si

mah

dolli

suus

Ener

gias

ta t

ärke

ä tu

otan

toha

ara.

H

ake,

pel

letit

, bio

kaas

u, lä

mm

ön

talte

enot

to ja

ene

rgia

kasv

it m

ah-

dolli

stav

at m

aatil

ojen

ene

rgia

oma-

vara

isuu

den.

Kon

eide

n kä

yttö

voim

at m

oni-

puol

istu

vat.

Säh

köä,

bio

kaas

ua

ja n

este

mäi

siä

biop

oltt

oain

eita

kä

yttä

vät i

tseo

hjau

tuva

t met

sä- j

a pe

ltoty

ökon

eet y

leis

tyvä

t.

Mök

eist

ä tu

lee

kakk

osas

unto

ja.

Ener

gian

tarv

e ja

sen

om

aeht

oine

n tu

otta

min

en li

sään

tyy.

Liik

enne

säh

köis

tyy

Liik

enne

muu

ttuu

pal

velu

ksi.

Julk

i-ne

n ja

yks

ityin

en li

iken

ne y

hdis

tyvä

t sa

umat

tom

aksi

kok

onai

suud

eksi

, jo

ta k

äyte

tään

ent

istä

ene

mm

än

palv

elun

a.

Sähk

öaut

ot ja

itse

ohja

utuv

at a

utot

yl

eist

yvät

. Täm

ä vä

hent

ää p

ienh

iuka

s-pä

ästö

jä ja

mel

uhai

ttoj

a.

Kau

pung

it t

iivis

tyvä

t. K

un a

utoj

a ei

en

ää o

mis

teta

yht

ä pa

ljon,

ruuh

kat

vähe

nevä

t ja

pysä

köin

tipai

kkoj

a va

paut

uu m

uuhu

n kä

yttö

ön.

Kes

keis

iä m

uuto

ksia

:∞

Ener

giat

ehok

kuus

par

anee

∞ En

ergi

anha

llint

a au

tom

atis

oitu

u∞

Ener

gian

pie

ntuo

tant

o yl

eist

yy∞

Vara

stoi

ntir

atka

isut

par

anta

vat

o

mav

arai

suut

ta∞

Kysy

ntäj

oust

o ka

svaa

∞ K

aikk

i pal

velu

llist

uu

L

Caf

pp

Kau

ppak

esku

s

ELÄ

MYS

pp

Palv

elui

ssa

teho

kast

a en

ergi

anha

llint

aaLi

ike-

ja to

imis

toti

lat

auto

mat

isoi

tuva

t. L

ämm

i -ty

stä,

jääh

dyty

stä

ja e

ner-

gian

kul

utus

ta o

ptim

oida

an

auto

maa

ttis

esti

.

Kau

ppa

muu

ttuu

suu

rest

i. Ru

oka

ja m

uut t

uott

eet o

ste-

taan

pää

osin

ver

kost

a, ja

ne

vied

ään

asia

kkai

lle d

rone

illa

ja

itsek

ulke

villa

jake

luvä

linei

llä.

Vara

stoi

ntira

tkai

sut k

ehit

tyvä

t.

Ener

gian

var

asto

intir

atka

isut

m

ahdo

llist

avat

kys

yntä

-jo

usto

n: k

ulut

usta

voi

daan

m

ukau

ttaa

säh

könt

uota

nnon

va

ihte

luih

in...

Äly

kkää

t en

ergi

ajär

jest

elm

ät.

Kodi

t osa

llist

uvat

aut

omaa

t-tis

esti

ener

giam

arkk

inoi

lle ja

ko

din

elek

tron

iikka

opt

imoi

its

e en

ergi

anku

lutu

staa

n.

Teol

linen

inte

rnet

arki

päiv

äist

yyTu

otan

to o

n ri

ippu

vais

empa

a ro

bote

ista

. On

olee

llist

a, e

ttä

sähk

önla

atu

on e

rinom

aine

n ja

ett

ä ve

rkon

toim

inta

an v

oi

luot

taa.

Ener

giaa

ost

etaa

n ko

kona

is-

palv

elun

a. H

elpp

okäy

ttöi

set,

en

nust

etta

vat,

väh

äpää

stöi

set

ja k

iinte

ähin

tais

et e

nerg

iaso

pi-

muk

set y

leis

tyvä

t.