energian pientuotannon yhteistyö raportti 2013 public

VAIKUTUSTOIMISTO FREUD OY

Energian pientuotannon yhteistyöhankeMotiva ja Sitra / 2012–2013


HANKKEEN

TAVOITE


Sitran ja Motivan yhteinen Energian pientuotannon hanke auttaa löytämään alan eri toimijoiden yhteisiä haasteita ja kasvun esteitä, sekä etsimään niihin sellaisia konkreettisia

ratkaisuja, joilla ala voi auttaa itse itseään.

Ensimmäisessä työpajassa kartoitimme toimijoiden tarpeita ja ongelmia ja selvitimme millaisia yhteneväisyyksiä niissä on.

Työpajan jälkeen havaintoja peilataan ulkopuolisten silmin, jotta keskustelu ei jää ainoastaan sisäiseksi.

Tulosten pohjalta kehitimme joulukuussa yhdessä konkreettisia ideoita yhteistyömalleista, joilla ongelmia voidaan ratkaista.


VAIHE YKSI:

ALAN YHTEISTEN HAASTEIDEN

SELVITTÄMINEN


Aluksi haastateltiin viisi alaa hyvin tuntevaa henkilöäpohjatietojen saamiseksi. Haastattelujen jälkeen järjestettiin

kolme kolmen tunnin työpajaa.

Jokaisessa työpajassa osallistujat kokosivat näkemyksiäänedustamansa organisaation energian pientuotantoon liittyvistä

1) liiketoiminnallisista tavoitteista sekä2) haasteista, joita he näkevät tavoitteiden saavuttamisen tiellä.

Haasteiden ratkaisumallien oli tuettava organisaatioidenliiketoiminnallisia tavoitteita, muuten toimintaa ei synny.

Näkemykset koottiin yhteen, niistä keskusteltiin ja ne ryhmiteltiin teemoiksi yhdessä. Kaikkien keskustelujen

yhteenveto on esitetty seuraavassa.


Keskustelua on käyty kolmessa työpajassa ja neljässähaastattelussa seuraavien organisaatioiden kanssa:

YITSkanska

Karves energia & valvontaSähkö- ja teleurakoitsijaliitto

KaukomarkkinatBaseNTelog

Energiateollisuus ryAurinkoteknillinen yhdistys ry

There CorporationVacon

MetropoliaHelsingin kaupunki

Keskusteluja käyty yhteensä 36 miestyötuntia.


ALAN YHTEISET

HAASTEET


• Kuluttajan vaikea löytää tietoa, johon luottaa• Tieto sirpaleista ja hajallaan• Tieto monimutkaista, kuluttajalta ei voi vaatia teknistä

ymmärrystä• Tieto usein tuotelähtöistä markkinointia

• Kustannusten ja investointien laskeminen on vaikeaa• Hintojen vertailu on työlästä• Mielikuvissa ala ja investoinnit ovat kannattamattomia

• Ratkaisujen valinta on vaikeaa• Eri pientuotannon tapoja vaikea vertailla samalta viivalta

1. Puolueetonta ja luotettavaa tietoa ei löydä ja ratkaisujen hankkiminen on vaikeaa


• Ratkaisujen ja laitteiden hankinta on vaikeaa• Mistä ostaa, keneen olla yhteydessä?• Selkeitä tuotteita ja palvelupaketteja tai kokonaisratkaisuja

vähän• Rahoituksen hankkiminen vaikeaa, jos ei voi investoida

kerralla• Käyttäminen ja asentaminen edelleen liian vaikeaa• Laitteet eivät keskustele kunnolla keskenään

(standardien puute)• Lupien hankkiminen työlästä kunnissa

• Sähkön myynti on vaikeaa• Kuka ostaa, keneen olla yhteydessä?

1. Puolueetonta ja luotettavaa tietoa ei löydä ja ratkaisujen hankkiminen on vaikeaa


• Yhteistyö ja logistiikkaketjut puuttuvat• Oikean kumppanin löytäminen vaikeaa alan sisällä• Skaalautuvuutta ei synny, kun toiminta on pientä (vrt.

teollisuuden pitkäjänteiset toimitus- ja alihankintaketjut)• Sisäisen kommunikaation puute – yhteistä pöytää ei ole• Reviiriajattelu ja kotiinpäin vetäminen

• Keskustelu sähkön tuottajien, siirtäjien ja kuluttajien välillä vähäistä• Ammattitaitoa puuttuu niin sähköverkkopuolelta,

sähköyhtiöiltä kuin asentajilta – kaikki opettelevat vasta• Piensähkön myynti on hankalaa• Sähköverkkoon liittyminen on vaikeaa• Jakeluverkon toimintamahdollisuuksien varmistamiseen

kiinnitetään liian vähän huomiota

2. Ala on edelleen epäammattimainen ja kokematon


• Alaa ei tueta julkisilla hankinnoilla• Valtio eikä kunnat eivät kehitä kotimaista osaamista

toimimalla edelläkävijöinä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta

• Ratkaisut eivät pelaa yhteen• Standardien puute (esimerkiksi kotien automaatiossa)

vähentää kuluttajan hyötyjä

• Koulutusta ei kehitetä• Oppilaitoksissa – esimerkiksi rakennustekniikassa –

energian pientuotantoon ei kiinnitetä riittävästi huomiota• Asentajien osaamista ei varmisteta

2. Ala on edelleen epäammattimainen ja kokematon


• Pitkäjänteisyyden puute pilaa investoitavuuden ja houkuttelevuuden• On epäselvää, mikä on valtion pitkän aikavälin tavoite

energiansäästössä ja uusiutuvan energian lisäämisessä• Ennustettavuuden puute vähentää alan houkuttelevuutta

investoijien silmissä tai tappaa sen kokonaan• Alan yritysten vaikea laskea oman toimintansa

kannattavuutta pitkällä aikavälillä

3. Valtiovallan tahtotila puuttuu ja regulaatio on poukkoilevaa


• Tuet• Tukien määrä ja tukemisen tapa epäselvä – syöttötariffit,

kotitalousvähennys vai verotus?• Epäjohdonmukaisuudet tuissa (ampeerirajat)• Järjestelmä kuormittaa kaikkia osapuolia• Energiainvestointeja tehdään kymmeniksi vuosiksi, nyt se

on mahdotonta• Startup-yrityksiä ei tueta riittävästi• Alaa ei tueta julkisilla hankinnoilla



• Regulaatio• Epäjohdonmukaisuudet siirrossa (esimerkiksi siirtäminen

tonttien rajojen yli)• Lupaprosessit hitaita• Verotus tekee sähkön myynnistä hankalaa (kuluttajien

raskas pääomaveroprosessi)• Standardien sekavuus verrattuna muihin Euroopan maihin• Sähköverkkoon liittyminen on hankalaa



Alan asiantuntijoiden kommentteja haasteista


Ylitarkastaja, Työ- ja elinkeinoministeriö

• Ongelma ei ole se, ettei tietoa olisi, vaan se, että sitä on paljonja se on eri tasoista

• Kuluttajan on tiedettävä jo lähtötilanteessa, mitä etsii• Sähkön myynnissä oma sähköyhtiö on oikea taho vastaamaan

kuluttajan kysymyksiin – tietotaso on parantumassa• Verkonhaltijoita on lähes sata, usealle yritykselle kohtaamiset

pientuotannon kanssa tapahtuvat ensimmäistä kertaa – vieläon kokemattomuutta

• Julkisissa hankinnoissa raha määrittää sen, mitä hankitaan[alan tukeminen julkisilla hankinnoilla]

• Valtiolla on olemassa strategia, joka ei kovin usein muutu. On olemassa EU-strategia uusiutuvan energian lisäämisessä.

• Tuissa on kokorajoja, ettei byrokratia söisi suurinta osaahyödystä

• Kotitalousvähennys poistettiin, koska valtiolta loppui raha• Myynnin verotusta ollaan järkeistämässä• On tuotantomuotoja, jotka eivät ole kannattavia,

mutta jotka haluavat silti valtiolta rahaa


Fipra Finland

• Yhteinen pöytä ja yhteinen puhemies puuttuvat• Jos ei puhuta yhdellä äänellä, niin mitään ei varmasti

saada muutettua• Teknisen kaupan liitossa on jaoksia, jotta kaikki pääsevät

edustetuiksi – patterijaoksessa istuvat Black&Decker ja Maki

• Monet järjestöt, kuten TTVK, ovat onnistuneet profiloimaanitsensä lähes viranomaiseksi

• Puolivirallinen organisaatio ja sertifikaatit auttaisivatuskottavuuden hankkimisessa


Demos Helsinki

• Kuluttajien suuntaan ongelmat ovat olleet samoja vuodestatoiseen

• Ne organisaatiot, jotka ryhtyvät toimeen, saavat itselleennopeasti kilpailuetua

• Esimerkiksi Rautakesko – kuluttajille jo valmiiksi tutturajapinta – on lähtenyt toimimaan ja tuotteistanutEnergiaosaaja-palvelun• Palvelu kokoaa energiatehokkaan pientaloasumisen

ratkaisut helposti kuluttajan ostettavaksi


Kyselyyn edellä kuvattujen haasteiden priorisoinnistavastasi 83 alan ihmistä.


VAIHE KAKSI:

YHTEISTEN HAASTEIDEN

RATKAISEMINEN


Syksyn aikana haasteiden tunnistamisen parissa tehtyä työtäjatkettiin työpajassa Sitran tiloissa 11.12. klo 11-20. Paikalla oli

38 toimialalla työskentelevää ihmistä.


Tilaisuuden alustuksessa Freud, Motiva, Sitra jaEnergiainsinöörit taustoittivat alan nykytilaa ja Freud esitteli

syksyn työssä tunnistetut haasteet.

Osallistujat jaettiin viiteen ryhmään ja ryhmille annettiintehtäväksi valita haasteista yksi ja ideoida siihen konkreettinen

ratkaisu, joka sisältää toteuttajat ja mahdolliset rahoittajatnimeltä mainiten.


YHTEENVETO JOULUKUUN

TYÖPAJOISTA


Ryhmä Mitä Kuka Konkretian taso Raadin kommentteja

1 Rahoitusta

pienyrityksille

Alussa

Lappeenrannan

yritysklusteri,

myöhemmin laajempi

kokoonpano

Vetäjä olemassa Ongelmana pidetään usein sitä, että

rahoitus menee selvityksiin ja konsulteille,

startup-kuvioissa rahaa annetaan

useammin itse tekemiseen. Suosittelisin

benchmarkkausta startup-maailmaan (esim.

AaltoES).

Hyvä idea tarjota tukihenkilöitä rahoituksen

hakuun. Ne ihmiset, joilla on ratkaisuja,

eivät yleensä ole parhaita henkilöitä

hakemaan tukea.



2 Energiaopas

omakotiasujille ja

mökkilläisille eri

kanaviin

Energiayhdistysten

yhteenliittymäksi

perustettava

kattojärjestö

Koollekutsuja

olemassa

Kattoyhdistyksen perustaminen on yksi

ensimmäisiä toimenpiteitä.

Alan käsitteiden erilaisuus on yleisongelma;

jo tämän päivän kuluessa on puhuttu erittäin

monella eri käsitteellä.

Kuluttajat luottavat toimittajiin, kuten

rautakauppoihin, vaikka ne ovatkin

kaupallisia toimijoita. Rakentaisin siis siltaa

yhdistysten ulkopuolelle kaupalliseen

maailmaan.

Osallistujajoukon pitäisi olla

mahdollisimman laaja.

Tarvitaan reilut säännöt siitä, kuinka muita

otetaan mukaan.



3 Esimerkkejä

pientalo-

toteutuksista

olemassaolevaan

rakennuskantaan ja

kuluttaja-asiakkaille

Työryhmä, jossa

laajasti eri tahoja

Alustavia

lupautumisia jo on,

koollekutsuja on

Usein puhutaan luotettavasta ja

puolueettomasta tiedosta, mutta kuluttaja

haluaa todellisuudessa sitä, että ollaan

kuluttajan puolella.

Tässä ideassa kuluttajalähtöisyys on hyvä

ajatus – että kuluttajat voivat verrata

ratkaisuja, joita on toteutettu hieman

samanlaisessa rakennuksessa kuin heillä

on.



4 Showroom-tila,

johon tullaan

esittelemään

pienenergia-

ratkaisuja ja jossa

paikalla olevat

henkilöt neuvovat

kuluttajia

ei päätetty –

“puolueeton toimija

tai ryhmä”

ei vielä – ei

rahoitusta tai vetäjää

Konkretia – se, että voidaan käydä

taputtelemassa jotain – on hyvä ajatus.

Voi olla että konkreettisen tutustumisen

jälkeen käydään etsimässä tietoa verkosta.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa – St1:llä

on energiarekka – voisiko tässä olla jotain

samanlaista?

Kannattaa huomioida herkkyyspisteet:

missä vaiheessa ihmiset vaihtavat jotain –

vakuutusyhtiöt ja pankki voisivat

yhteistyökumppaneina ohjata ihmisiä, jotka

ovat esim. vaihtamassa asuntoa ohjaamalla

fyysistä liikennettä kauppoihin.



5 Henkilökohtainen

neuvontapalvelu,

josta kuluttajat

voisivat tiedustella

itselleen sopivia

vaihtoehtoja

ei päätetty – kunta tai

valtakunnallinen

ei vielä – vetäjät ja

rahoitus puuttuu

Yhden luukun taktiikka kuulostaa

houkuttelevalta.

Ihmislähtöinen ajattelu oli hyvää.

Oulun malli on toiminut vuosia, muttei ole

laajentunut muualle Suomeen.


TOIMENPIDESUUNNITELMA –

TÄSTÄ ETEENPÄIN


Ensin rakennamme perustan

Alan yhteistyö on käynnistynyt useasta suunnasta ja etenee. Ilman apua ja sparrausta se ei kuitenkaan todennäköisesti jatku

alkuinnostuksen jälkeen.

Kaksi tärkeintä lähitulevaisuuden toimenpidettä ovat1) alkaneen yhteistyön vauhdittaminen ja

2) koko toimialan brändääminen, niin että tietoa osataan etsiä ja sitä osataan markkinoida yhteisillä termeillä.

Tiedon saannin ongelma ei ratkea vain lisätietoa tuottamalla –ensin on luotava kysyntää tälle tiedolle. Ilman kattobrändiä

kuluttajat eivät osaa edes miettiä vaihtoehtojen olemassaoloaeivätkä siten hakea tietoa näistä vaihtoehdoista.

Toimenpidesuunnitelma on esitetty seuraavalla sivulla.


LÄHTÖTAVOITE: SAADA IHMISET ITSE YMMÄRTÄMÄÄN YHTEISTYÖN TARVE

Alan yhteistyötä on yritetty synnyttää aikaisemminkin, mutta se ei ole onnistunut. Tämän hankkeen lähtötavoite on ollut auttaa alan toimijoitaymmärtämään yhteistyön merkitys alan haasteiden ratkaisijana itse.

SELVITETYT HAASTEET Jotta yhteistyön tarve kävisi ilmeiseksi, osallistujia ei ohjattu ylhäältä päinsuoraan yhteistyön tekemiseen. Sen sijaan prosessin aikanaselvitettiin, millaisia haasteita eri toimijat kokevat toiminnassaan. Näistävedettiin yhteen tässä mainitut kolme.TIEDONSAANTI ALAN YHTEISTYÖ

VAIKUTTAMINENPÄÄTTÄJIIN

LOPPUTULOS: ORASTAVA YHTEISTYÖ Hankkeen joulukuun työpajapäivässä alan omaehtoinen yhteistyö starttasikolmella lähdöllä, mutta se on vielä heikkoa ja vaatii tukea.

YHTEISEN TERMINOLOGIAN

POHTIMINEN MOTIVA-VETOISESTI

ALKANEEN YHTEISTYÖN TUKEMINEN

KOTEKIN MALLI YHDISTYSTEN LIITTO

OHJAAMINEN HALUTTUUN SUUNTAAN

LOPULLINEN TAVOITE: YHTEISEN BRÄNDIN LUOMINEN(VRT. LÄHIRUOKA)

YKSI PUHEMIESYKSI BRÄNDI,

YHTEISET TERMIT

Mahdollistaalöydettävän

informaationtuottamisen –

tiedetään, mitä etsiä

Voidaan puhua yhdellä suulla sekä mediaan ettäpäättäjille, kun tarve tai kiinnostus syntyy

ulkopuolella tiedetään, keneltä kysyä

TÄ

HÄ

N S

AA

KK

A T

EH

TY

SE

UR

AA

VA

VA

IHE

LO

PU

LL

INE

N T

AV

OIT

E

Suosittelemme lyhyen aikavälin toimenpiteiksi vähintään seuraavaa:

Jotta alkaneen yhteistyön käynnistyminen ja jatkuminen onnistuu tuetaansitä sparraamalla / mentroinnilla. Yhteistyö on lähtenyt etenemäänkahteen suuntaan. Vaikka lopullinen tavoite on yksi puhemies alalle, eikumpaakaan yhteystyön muotoa kannata tukahduttaa tässä vaiheessa. Lisää toimenpide-ehdotuksista seuraavilla kalvoilla.

Yhteistyön lisäksi toinen hankkeen päälöydöksistä oli yhteisenterminologian täydellinen puuttuminen. Edes osallistujat itse eivtä tiedä, mistä pitäisi puhua – energian pientuotannosta, hajautetusta energiastavai lähienergiasta. Tämän asian korjaamisesta lisää seuraavilla kalvoilla.

Yhteisellä terminologialla ei tarkoiteta ainoastaan sanakirjaa, vaanlaajempaa kattobrändiä, joka kertoo niin kuluttajalle kuin alalle itselleen, mitä etsiä. Hyvä vertailukohta on termi “lähiruoka”. Vaikka sana on epämääräinen, kuluttajat osaavat etsiä ja vaatia sitä ja myyjät voivatkäyttää sitä mainonnassaan. Huono esimerkki on “sormitietokone” – sana, joka ei yleistynyt, koska käyttäjät eivät pitäneet siitä. Mahdolliset sivustotja oppaat ovat relevantteja vasta sen jälkeen, kun käyttäjät osaavat etsiäniitä yhteisillä termeillä.

Lopullinen tavoite yhteistyölle on yksi taho – henkilö – johon alaprofiloituu. Henkilö voi olla katto-organisaation tai liiton puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. Kaikki viestintä henkilöityy aina johonkin puhujaan, ja jos puhuja ei edusta kokonaisuutta, ei millään välineellä voida puhua alanpuolesta.


STRATEGIAMONTA TAKTIIKAA, MONTA KANAVAA

- YKSI BRÄNDI JA YHDET KASVOT

INTEGROIVAT -


Kun alan yhteistyö on saatu vauhtiin ja yhteisestäbrändistä – tai kattotermistä – on sovittu, aloitamme

pitkäjänteisen työn.

Kustannustehokkuuden säilyttämiseksi suosittelemmekeskittymään erityisesti PR:n keinoin tehtävään brändityöhön,

jota tuetaan verkkotoimenpiteillä.

Toinen kivijalka rakentuu myynti- ja asennusverkostonkouluttamisen kautta, jolla pyritään varmistamaan yhteinen

viesti tehokkaimmassa ja laadukkaimmassa viestintäkanavassa, kasvokkaisviestinnässä.


To p o f M i n d –

B R Ä N D I & P U H E M I E S

Proakti ivinen

• Pyrimme aktiivisesti ja suunnitelmallisesti keskustelemaan foorumeille, joilla tavoitetaan tärkeät ihmiset.

Reakti iv inen• Tartumme esiin

nouseviin, agendaamme liittyviin aiheisiin heti. Kun kiinnostus herää, on reagoitava nopeasti.

• Kiinnostus kestää yleensä vain hetken

Latentt i

• Tuotamme sisältöä odottamaan ihmisten tarpeista nousevia kysymyksiä varten

Tuttu brändi ja samat kasvot integroivat viestinnän taktiikat vastaanottajan mielessä

Paras tulos syntyy useamman taktiikan yhteisvaikutuksella

energian pientuotannon yhteistyö raportti 2013 public

Business