SITRA 1.

UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ

PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

HYÖDYT * POTENTIAALI * SIJAINTI * ESTEET * EHDOT

17.4.2012

PETER REITER, DI AsiantuntijaPR Vesisuunnittelu Oy

Pienvesivoimayhdistyksen toiminnanjohtajapr.water@reiter.fi

HYÖDYT:• Pienvesivoima on uusiutuvaa energiaa ja jokainen pienvesivoimalla tuotettu

GWh vihreä energia vähentää Suomen hiilidioksiidipäästöjä noin 400 tonnillaja rikkidioksiidipäästöjä 2,6 tonnilla.

• Yksi 1000 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 5 GWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 800 suomalaista pientaloa.

• Yksi 100 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 500 MWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 80 suomalaista pientaloa.

• Yksi 20 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 100 MWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 15 suomalaista pientaloa.

SITRA 2. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

• Yksi 100 kW pienvesivoimalaitoksen tuottaman energian 500 MWh/vuosirahallinen myyntiarvo on noin 20 000 euroa/vuosi, mutta sen rahallinen käyttö-arvo on noin kolminkertainen, 60 000 euroa. OMAKÄYTTÖ KANNATTAA!

• Pienvesivoimatuotanto tapahtuu hajautetusti ja voi olla lähellä kuluttajaa!Tällöin ei synny verkkohäviötä.

• Tuotanto on vakaa ja sillä voi olla yli 5000 käyttötuntia vuodessa! • Vesivoimalalla on pitkä käyttöikä – yli 30 vuotta (Suomen vanhimmat voimalat

täyttävät pian 100 vuotta) ja pienet käyttökulut!

POTENTIAALI 1:Pienvesivoimapotentiaalin ensimmäiset kartoitukset tehtiin jo keskiajalla lähinnä myllyjen verotusta varten ja 1800-luvun puolivälissä toimi 4000 myllyä.1800-1900-luvun teollistamiskausi, sähkön keksiminen ja sen moninaisten hyötyjen tajuaminen käynnisti vesivoimalle nykyaikaan johtavan kehityspolun! Vasta vuonna 1926 valmistui Suomen ensimmäinen suurvesivoimalaitos Imatrankoski. Tähän asti kaikki Suomessa rakennetut vesivoimalaitokset kuuluivat nimellisteholtaan pienvesivoimasektoriin. Pienvesivoimaa kehitettiin kuitenkin vielä 1950 luvulla, koska sodanjälkeinen Suomi tarvitsi energiaa.

SITRA 3. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

VESIVOIMAPOTENTIAALI on käytännöllisesti katsoen ikuinen, mikäli jätetään mm.

maan kohoaminen ja virtaamavaihtelut kuivien ja märkien vuosien välillä tarkastelun

ulkopuolelle.

TEHO (kW) = TEHOKERROIN x VIRTAAMA (m3/s) x PUTOUSKORKEUS (m)ENERGIA ON LAITOKSEN TEHO KERTAA KÄYTTÖTUNNIT (noin 4000 - 5000 h/a).

On tapana jaotella teknillinen VESIVOIMAPOTENTIAALI eri sektoriin:• Suojeltu - Vapaa• Teho suuri (suurvesivoima >10MW) - Teho pieni (pienvesivoima <10 MW)• Kannattavaa kehittää - Kannattamaton• Perinnearvot huomattavat - Perinnearvot vähäiset

POTENTIAALI 2:Vesivoimapotentiaalin jaottelussa tapahtui suurempia muutoksia 1950-1960 luvulla, kun kosket yhdistettiin suurvesivoimaa kehitettäessä ja 1980 –1990 luvulla, kun huomattava määrä koskivoimaa suojeltiin rakentamiselta koskensuojelulailla. Näiden muutosten loppuvaiheessa käynnisti VESIHALLITUS v. 1976, KOSKI-INVENTOINNIN, joka julkaistiin v.1980 (Tiedotus 188). Samanaikaiseti SITRA laati julkaisun ”Pienvesivoiman määrä ja käyttömahdollisuudet”. Vaikka pienvesivoima-potentiaalia oli silloinkin olemassa huomattavin määrin, oli sen kehittäminen liian kallista ilman huomattavaa julkista tukea. (eI saatu). Kehitysinto sai uuden nosteen vuonna 2004, kun kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella päivitettiin em. koski-inventointi ja ”Pienvesivoimakartoitus (Minivesivoimasektori <1MW) KTM Dnro 58/804/2004”, tekijä PR Vesisuunnittelu Oy, julkaistiin 31.3.2005.

SITRA 4. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Sektori Koski-inv.1980*) PVV-kart.2005**)

Käytössä olevat voimalaitokset, koosta riippumatta 399 kpl 133 kpl (60 kts)

Käytössä olevat padot, myllyt ja sahat 922 kpl 200 kpl (arvio)

Käytöstä poistetut laitokset 843 kpl 890 kplLuonnonkosket, sallittuja kehitettäväksi 156 kpl

Luonnonkosket, suojeltuja 586 kpl

Luonnonkosket yht. 2 250 kpl 742 kpl

Yhteensä luettelossa 4 414 kpl 2552 kpl*) Koski-inv: kaikki kohteet yli 1 kW **) PVV kartoitus kaikki kohteet 30-1000 kW

POTENTIAALI 3: Suomen minivesivoima 30-1000 kW:

SITRA 5. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

pienet kohteet

30-100 kW

786 kpl 37.8 %

32MW/132 GWh/a

keskiteho = 41 kW

Minilaitokset käytössä

sis. 60 kotitaloussähkölait.

73+60 = 133 kpl 6.4 %

lisäpotentiaali

6 MW/ 25 GWh/a

Uudet rakennuskohteet

100-500 kW

227 kpl 10.9 %

65MW/245GWh/a

keskiteho = 286 kW

Suojeltu

rakentamiselta

586 kpl 28.2 %

177 MW 830 GWh/a

keskiteho = 302 kW

Uudet rakennuskohteet

500-1000 kW

29 kpl 1.4 %

40 MW / 160 GWh/a

keskiteho = 1380 kW

Ei käytössä

500-1000 kW

77 kpl 3.7 %

35MW/1135GWh/a

keskiteho = 455 kW

Myllyt ja padot

100-500 kW

227 kpl 10.9 %

40MW/250GWh/a

keskiteho = 176 kW

SIJAINTI 1:

Rakennusalaa kiinostavia potentiaalisia pienvesivoimahankkeita on tarjolla yli 1000 kohdetta, mutta niistä saatetaan joutua karsimaan huomattava määrä pois useasta eri syystä. ESTEET ja EHDOT käsitellään seuraavissa kalvoissa.

Edellä esitetty PVV-kartoituksen rekisteri sisältää tiedot pienvesivoimalakohtei-den vesistö- ja energiateknillisistä tekijöistä ja sijaintikoordinaatit. Kohteen kuntoa, omistajatietoja ja vesilupa-asiota ei tunneta. Pienvesivoimalaitokselle on ominaista, että se sijaitsee jokiuomassa ja sen tuottamaa lähienergiaa hyödyntävien asuinalueiden olisi oltava joen rantojen läheisyydessä.

SITRA 6. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Pienvesivoimalaitoksen omistuksesta tai sen tuottamasta uusiutuvasta energiasta kiinnostunut taho.

Sopiva toimiva pienvesivoimala tai pienvesivoiman rakennus- tai kunnostushanke.

Tarkistetaan molempien osapuolten teknilli-set ja energiataloudelliset tavoitteet ja pääte-tään jatkaa hankkeen toteutuksen kehitys-mahdollisuuksien selvittämisen kanssa

SIJAINTI 2:SITRA 7. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ

PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

PIENVESIVOIMALAHANKKEEN ESIMERKKIVesistöalue 34.02, Eurajoki, EurakoskiValuma-alueen koko F= 765 km2, järvisyys: L = 21%MQ=7.6 m3/s, RQ= 5 m3/s, HQ= 66 m3/s. HQ/RQ=3,4Rakennusajat: Säännöstelypato ja vanha voimala v.1930,Kunnostus v. 2005, Teho: 2 x 42 = 84 kW (putkiturbiinit)Kannattavuuteen vaikuttaneet seikat olivat:•Pato ja ohitusluukut olivat kunnossa•Laitos sai KTM:n (TEM) investointiavustuksen•Omistaja osallistui huomattavin määrin suunnitteluun jakunnostustöihin•Lupa-asiat saatiin kuntoon ilman viivettä

Mylly raunioituu v. 1971 ja oli käyttämättömänä vieläv. 2005, jolloin selvitettiin lupa-asiat ja hanke käynnistettiin.

Rakentaminen tapahtui vuonna 2006Voimalaitos oli valmiina jouluaattona 2006

L=500m

L=200m

PienvesivoimalaTeho 84 kW ja laitos voisi palvella n. 60 pientaloa

ESTEET 1:Pienvesivoimalan kehittäminen vaatii muihin uusiutuviin energiasektoreihin nähden suurempia pääomakustannuksia. Käyttökulut ovat taas vähäisiä ja voimalan elinikäodotukset pitkiä, yli 30 vuotta. Esteenä on, että pientuottajalle maksettavalla energian myyntihinnalla ja Suomen valtion NOLLA-tukipolitiikalla on pienvesi-voimasektorin pienten ja UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEIS-TYÖHÖN sopivien laitosten kehittäminen kannattamatonta!

SITRA 8. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Pienvesivoimalan investointikustan-nukset PIENVESIVOIMAOPAS 2009

laitoskoko kW, kustannukset .H=3m €/kW €/ laitos100 kW 6500 650 000

50 kW 7500 375 00020 kW 9000 200 000

ESTEET 2:

SITRA 9. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Verkkoon liittyminen tarjoaa pientuottajalle etuja, mutta se maksaa. Verkkoon liitty-misen oikeus on varmistettu laissa. Verkkoyhtiöllä on kuitenkin oikeus määritelläliittymisen teknillinen toteutus, verkoon toimitetun sähkön laadun varmistamiseksi. Suuremmissä laitoksissa ovat tästä syntyvät kustannukset vain pieni osa koko-naiskustannuksista, mutta pienissä teholtaan alle 50 kW kokoisissa laitoksissa tämäkustannuserä nostaa yksikkökustannukset voimakkaasti laitoskoon pienentyessä.

Tilanne paranee, mikäli kannattavuutta voidaan punnita ostoenergian hinnalla. Pientuottajan tuottaman energian myynti suoraan lähialueella oleville mahdollisille asiakkaille on nykyisen sähkön jakelua säätelevän lain ja sähkön jakeluyhtiöiden oikeuksien vastaista. Sallittu on ainoastaan vesivoimalaomistajan(yhtiön) oma käyttö. Kysymys tässä on poistuisiko esteet, mikäli yhdistettäisiin kyseessä olevan VOIMALAITOKSEN TONTTI ja energiajakelualueeksi aijotun LÄHIALUEEN TONTIT ja perustetaisiin ASUIN/VOIMAYHTIÖ.

Vesivoiman tuottamiseen liittyvät kaksi perusedellytytä: Koskivoiman omistus javoimassa oleva vesilupa. Molemmista voi syntyä esteitä ja mahdolliset uusimisvaatimukset saattavat viedä pitkiä aikoja ja lopputulos saattaa vaikuttaa myös kannattavuuteen!

ESTEET 3:

SITRA 10. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

Kaikki pienimuotoinen uusiutuva energiatuotanto on kalliimpaa kuin suurimittakaavainen tuotanto. Kannattavuusvertailussa syntyy helposti taloudellisia esteitä, joiden kumoaminen tulee vaatimaan julkisten tukien uudelleen käyttöön ottamisen ja parantamisen!

UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ on uusi pyrkimys edistää NOLLA-ENERGIAN rakennushankkeita. Kuten kaikissa uusissa sovellutuksissa on onnistumisen riskit suuria.

Pelkään, että uskon puuteet synnyttävät esteitä ja hankekehittely jääalkuvaiheisiin tai jää kokonaan! Tässä täytyy SITRAN ottaa rahoittajan rooli!

Minulle sanoi joskus olessani UNDP-asiantuntijamatkalla koillisaasiassa amerikkalainen kolleega: ”Vaikeinta öljynporaushankkeissa on löytää alun varmistava ”DRY HOLE MONEY”. Kun riski on suuri, että koeporaukset tuottavat vain kuivan reijän ei tahdo rahaa löytyä. Rahoitusta löytyy vasta kun öljyn olemassa olo on varmaa!

EHDOT 1:

SITRA 11. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

1)) SITRA käynnistää hankken, jolla selvitetään pienmuotoisesta uusiutuvan energiasektorin (vesivoima yksi sektorin jäsen) ja rakennusalan tavoiteasettelu ja tulosodotukset. Tavoitteena voisi olla, että uusiutuva energiatuotanto voisi kattaa vähintään 90% lähienergiatarpeesta!

EHDOTUKSET ja EHDOT! Syyni, miksi käytän sanaa ehdot ovat, että pidän tässätodettua niin tärkeänä UUSIUTUVAN PIENVESIVOMAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖN käynnistämisen kannalta, että ehdotukset ovat minusta liian vaimeaa ehtoihin nähden!

2)) SITRA pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, että pienimuotoinen uusiutuvan energiantuotannosta poistetaan esteet lähienergian toimittamisesta tai luodaan asuin- ja voimaosakeyhtiöjärjestelmä, joka mahdollistaa se, että lähienergian kustannustehokas käyttö tulee mahdolliseksi.

3)) SITRA antaa varsinaisen yhteistyöhankkeen esiselvitysvaiheelle korkean priotiteetin ja rahoittaa hankeselvityksiä. Hanke-esiselvityksissä voidaan karttoita myös varsinaisen hankkeen muita rahoitusmahdollisuuksia, Suomesta ja EU:sta.

EHDOT 2:

SITRA 12. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖPIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA

4)) SITRA pyrkii vaikuttamaan siihen, että esiselvityksissä pyritään toteuttamaan esimerkkihankkeet. Esimerkkihankkeille järjestetään keskitettyä hankejohtamista ja raportointia, jotta todelliset hyödyt voidaan kartoittaa. Esimerkkihankkeisiin osallistuville yrityksille järjestetään eduliinen rahoitus ja hankejohtamis- ja raportointikulut rahoitetaan SITRAN puolesta.

5)) SITRA pyrkii edistämään, että hankkeen toteutuksen yhteydessä pyritään kehittämään uusia sovellutuksia, joiden avulla nollaenergiaratkaisuun pääsy helpottuu. Pienimuotoista energiasektoria ei pitäisi käsitellä erillisenä osiona vain koota klusteri, jossa eri uusiutuvien edut hyödynnetään rinnakkain ja toisiaan vahvistamalla. Saksa on hyvä esimerkki, kuinka käy kun joidenkin sektorien kehitykselle annetaan prioriteetti. Saksassa energiajärjestelmähaavoittuu parhaillaan jo niin herkästi tuulivoiman nopean tuulettomien jaksojen alasajon takia niin, että pienvesivoimalle maksetaan jo varallaolokorvauksia pienestäkin tuotantoreservistä. Tämä pitäisi muistaa, kun luodaan LÄHIENERGIAN HYBRIIDITUOTANTOA!

KIITOS