Energiatehokkuus ja ekologisuus kokonaisvaltaisessa suunnittelua

     

Antti Lippo [FIGBC] Tampere 28.9.2011

FIGBC -puolueetonta yhteistyötä kansainvälisessä verkostossa

•  Green Building Council Finland perustettiin 19.4.2010 •  Kansalliset Green Building Councilit ovat voittoa

tavoittelemattomia yhdistyksiä (n. 80 maassa) •  Jäseniksi voivat liittyä ammattimaisesti toimivat

•  Käyttäjäorganisaatiot •  Omistajat ja investoijat •  Kunnat, julkishallinto •  Infra-ala •  Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat •  Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat

•  Yhteistoimintajäsenet: järjestöt joilla on yhteinen strateginen tavoite

FIGBC Tavoitteet

•  Tuoda kestävän kehityksen näkökulma luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa

•  Toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen

20-20-20 vuoteen 2020 mennessä -painoa erityisesti metsähake, tuulivoima, lämpöpumput 2050 tavoitteet -80% päästövähennys vuoden 1990 tasosta EPBD Recast Uudet rakennusmääräykset 2012, D3 EU Ecolabel and Green Public Procurement for Buildings EED – Energiatehokkuusdirektiivi esitys ERA17

Energia- ja ilmastopolitiikka, julkinen ohjaus

EPBD Recast

•  2019 alusta kaikki uudet julkiset rakennukset lähes nollaenergiataloja

•  2021 alusta kaikki uudisrakennukset lähes nollaenergiataloja

•  Energiatehokkuus tulee ulottaa myös korjausrakentamiseen (puitedirektiivi: direktiivin 25% sääntö tulkitaan eri tavoin)

•  Trendi on kohdistaa uudisrakentamisen vaatimukset yhä pienempiin kokonaisuuksiin

•  Tukitoimia kaikissa maissa

”Paras päästöleikkaus negawatti = käyttämätön watti”

24.5.2011 Jarek Kurnitski

D3: kokonaisenergiatarkastelu -oma energiantuotanto lasketaan hyödyksi -energiamuotojen kertoimet -tiukemmat asetukset eristykselle, ilmanvaihdolle ja sisäilmastolle

Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa

Energiatehokkuuden parantaminen

Tavoitteena: •  hallittua korjausrakentamista •  sisäilmaston laadun parantaminen – vaikeata ottaa huomioon kannattavuuslaskelmissa

Kohdistuu: •  ulkoseinät, ikkunat ja vesikatot •  asuntojen ilmanvaihtoratkaisut (putkiremonteissa) •  yhteistilojen ilmanvaihtoratkaisut •  lämmitysjärjestelmät tyypillisesti hyväkuntoisia – yleensä

pienempiä korjauksia/säätöjä

•  lisä- ja täydennysrakentamista

Ulkoseinät17 %

Ikkunat15 %

Aurinko jaihmiset20 %

Sähkönkäyttö20 %

Lämmitys60 %

Alapohja4 %

Viemäriin22 %

Ilmanvaihto36 %

Yläpohja6 %

Johtopäätökset

2010-luvun suuret muutokset: •  2012 kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla

nostaa rakennusten energiankäytön suunnittelun uudelle laadulliselle tasolle

•  energiatodistuksen uusimistyö •  korjausrakentamisen määräysten kehittäminen •  rakennusten energiatehokkuusdirektiivi antaa suuntaviivat 2021

asti: –  kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille

– menetelmää ei tarvitse enää muuttaa –  lähes nollaenergiarakentaminen tarkoittaa vaatimustason

kiristämistä useammassa portaassa

•  Korjausrakentaminen ratkaise rakennuskannan energiankulutuksen kehityssuunnan

•  Asuinrakennusten peruskorjauksissa lähtökohtaisesti lämmitysenergian kulutus pitäisi puolittaa sähkönkulutuksen pysyessä ennallaan

EU Ecolabel and Green Public Procurement for Buildings

•  Tarkoituksena on antaa mahdollisuus edelläkävijäyrityksille osoittaa tuotteensa (tässä tapauksessa tuote on koko rakennus) paremmuudesta.

•  Sekä pakollisia toimenpiteitä (mm. ylläpitosuunnitelma, huoltokirja, käyttäjäopas) että lisäksi lista erilaisia toimenpiteitä, joista osa pitää toteuttaa tietty määrä saadakseen käyttöönsä Ecolabel merkin.

•  Kaikki materiaalit tulee listata, jotta uudelleenkäyttäminen ja kierrättäminen olisi helpompaa. Rajoituksia myös materiaalien alkuperästä.

•  Rakennuksen kokonaislämmitysenergiantarve saa olla enintään 30 kWh/m2 ja vähintään 50% kaikesta käytetystä energiasta tulee olla uusiutuvaa.

•  Pakollisia kriteerejä liittyen esimerkiksi sisäilman laatuun, valaistukseen, päivänvalon määrään, ja sisustusmateriaaleihin.

•  Ecolabel on vapaaehtoinen työkalu, mutta se on kuitenkin linkitetty ”Green Public Procurement” kriteereihin, ja näin ollen julkisten hankintojen osalta on mahdollista, että se tulee jatkossa pakolliseksi.

•  Kyseisestä toimistojen kriteereistä on olemassa versiot sekä uudis- että korjausrakentamiselle.

•  Osa listalla nyt olevista asioista ovat ainakin osittain suomalaiseen rakentamiskäytäntöön ja ilmastoon huonosti soveltuvia.

(VALMIS  2012?)  

EED – uusi energiatehokkuus-direktiiviesitys

•  Annettu 22.6.2011 http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm

•  Velvoittaa julkisen sektorin edelläkävijäksi – korjausvelvoite 3 % julkisen sektorin rakennuskannasta vuosittain, täyttämään korjausrakentamisen energiatehokkuuden minimivaatimukset (Suomessa vasta valmisteilla)

•  Määräys tulisi voimaan 1.1.2014 ja tarkoittaisi julkisten rakennusten peruskorjaamisen noin kaksinkertaistamista nykyisestä

•  Energian myyjät ja jakelijat velvoitetaan säästämään asiakkaidensa energiaa 1,5% vuosittain, mutta tämä voidaan saavuttaa muillakin keinoilla, esim. esimerkiksi Suomessa käytetyt energiansäästösopimukset

•  Kaikkiin rakennuksiin vaaditaan myös loppuasiakkaiden energiamittareita, mikä Suomessa ei vielä ole toteutunut lämmön mittauksen osalta

•  Kaavoitukseen määräyksiin vaaditaan, että kaikki yli 20 MW lämpövoimalaitokset tulee sijoittaa niin, että yhteistuotantolämpö voitaisiin käyttää rakennusten lämmitykseen

•  Julkisiin hankintoihin energiatehokkuuden vaatimuksia, osa jo voimassakin

KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ JA OMISTUS 1.  Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset 2.  Kannustimet energiatehokkuuteen 3.  Kiinteistöalalle päästökauppajärjestelmä 4.  Energiaviisautta edistävien palveluiden ja

toimintamallien lanseeraaminen 5.  Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle

Kiinteistöjen / alueiden ympäristöluokitusjärjestelmät

•  Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan

•  Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana.

•  Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua.

•  Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön

•  Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassaoleva kohde) suoritustasoihin

Kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä

Luokitusjärjestelmien kehitys

LEED (US) BREEAM (UK)

•  LEED: Leadership in Energy and Environmental Design (USGBC, US)

–  Sertifioituna n. 8.500 rakennusta ympäri maailmaa ja rekisteröity n. 25.000 kohdetta , rekisteröityjä ammattilaisia on yhteensä 155.000

–  Suomessa 12 sertifioitua ja 27 rekisteröityä projektia sekä 40 LEED rekisteröityä ammattilaista

–  Sertifikaatit myöntää aina USGBC –  Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum.

•  BREEAM: Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BRE, UK)

–  >200.000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on rekisteröity n. 1.000.000 kohdetta

–  Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa (mm. Ruotsi, Norja, Hollanti)

–  Suomessa 14 BREEAM Assessor:ia (yhteensä 1360), muutama kohde työn alla

–  Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta –  Tasot: Past, Good, Excellent, Outstanding

LEED Platinum– luokiteltu toimistorakennus

LEED New Construction Kategorioiden sisällöistä ja tavoitteista

SIJANTI    JA  KESTÄVÄ  MAANKÄYTTÖ  

VEDENKÄYTÖN  TEHOKKUS  

ENERGIA  

MATERIAALIT  JA    KIERRÄTYS  

SISÄILMAN    LAATU  

INNOVAATIOT    SUUNNITTELUSSA  

kasvillisuuden  ja  biodiversitee=n  tukeminen  ja  suojelu  |  pesintäalueet  |  eroosion  ehkäiseminen  |  käyDömullan  kerääminen  |  sadevesien  ohjaus|  saasteet  ja  myrkylliset  aineet  ilmaan    luonnollisen  kasvillisuuden  käyDö  ja  avoimet  vyöhykkeet  |  etäisyys  lähipalveluihin  |  kevyt  &  julkinen  liikenne  |  pyörävarastot  |  suihkut|    brownfield  |  varjoisat  paikat  

Vähentää  veden  käyDöä  kiinteistön  sisä-­‐  ja  ulkopuolella  20  prosenJa  sadevedenkeruu  |  hanojen  virtausnopeudet  |  innova=ivinen  jätevesiteknologia  

12-­‐48%  vähemmän  energian  käyDöä  ja  CO2-­‐päästöjä  vs.  vastaava  rakennus  |  laiDeiden  säädöt  ja  toimintojen  verifioin=  |  kohteessa  tuotetun  uusiutuvan  energian  osuus  |  35%  vihreää  sähköä  |  valaistus  ja  päivänvalon  hyödyntäminen      

rakennuksen  osien  uusiokäyDö  |  rakennusjäte  |  eri  jäteas=at  |  kierrätetyt  huonekalut  ja  muu  irtaimisto  |  uusiutuvien  materiaalien  käyDö  (kasvuaika  <10v.)  |  paikalliset  materiaalit  |      ser=fioitu  puu  |  vähäpäästöiset  materiaalit  

käyDäjäystävälliset  =lat  |  ei  epäpuhtauksia  |  tupakoin=paikat  |  tuloilman  laadun  tarkkailu  (pienhiukkaset)  |  laatu  rakentamisvaiheessa  &  muuDoa  odotellessa  |  vähäpäästöiset  maalit  ja  päällysteet  |  valaistus  ja  terminen  mukavuus  

kehiDää  uusia  ratkaisuja  ympäristötehokkaassa  rakentamisessa  

Logo

t SKAN

SKA

Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia

§  Ohjaa  suunniDelua  ja  auDaa  johtamisessa  –  ei  ole  pelkästään  arvioin=työkalu  

§  KaDaa  laajas=  rakentamisen  eri  ympäristönäkökulmat  

§  HelppokäyDöinen  ja  läpinäkyvä  kaikille  toimijoille  

§  Kansainvälinen,  joDa  globaalit  toimijat  voivat  paremmin  verrata  rakennusprojektejaan  

§  TäyDää  koko  alan  todelliset  tarpeet  (käyDäjät,  urakoitsijat,  kehiDäjät,  sijoiDajat)  

§  Sopii  paikallisiin  olosuhteisiin  (säädökset,  ilmasto,  toimitusketju)    

Kaisa Kekki, SKANSKA

LEED New construction & major refurbishment Water 10 % of total points

•  Water Use Reduction, prerequisite –  Employ strategies that in aggregate use 20% less water than the

water use baseline calculated for the building (not including irrigation).

•  Water Efficient Landscaping, 2…4 points –  Reduce potable water consumption for irrigation by 50% from a

calculated midsummer baseline case. –  OR treat 50% of wastewater on-site to tertiary standards. Treated

water must be infiltrated or used on-site. •  Innovative Wastewater Technologies, 2 points

–  Reduce potable water use for building sewage conveyance by 50% through the use of water-conserving fixtures (e.g., water closets, urinals) or nonpotable water (e.g., captured rainwater, recycled graywater, on-site or municipally treated wastewater).

•  Water Use Reduction, 2…4 points –  Employ strategies that in aggregate use less water than the water

use baseline calculated for the building (not including irrigation). The minimum water savings percentage for each point threshold is as follows: 30% 2 points, 35% 3 points, 40% 4 points

BREEAM Europe 2009 Water 6% of total points

•  Water Consumption, max 3 credits (min 2 credits in outstanding) –  To minimise the consumption of potable water in sanitary applications by

encouraging the use of low water use fittings. •  1 credit where consumption is 4.5 - 5.5m3 per person per year, 2 credits 1.5 - 4.4 m3

per person per year, 3 credits <1.5 m3 per person per year •  Water Meter, 1 credit (min 1 credit in outstanding)

–  To ensure water consumption can be monitored and managed and therefore encourage reductions in water consumption.

•  Major Leak Detection, 1 credit –  To reduce the impact of major water leaks that may otherwise go

undetected. •  Sanitary Supply Shut Off, 1 credit

–  To reduce the risk of minor leaks in toilet facilities. •  Water recycling, 1 credit •  Irrigation Systems, 1 credit

–  To reduce the consumption of potable water for ornamental planting and landscape irrigation.

•  Sustainable on-site water treatment, 2 credits –  To encourage the treatment and re-use of waste water on-site to reduce

the need for environmentally damaging centralised water treatment systems and enable the recycling of water and nutrients in a shorter time and distance.

Promise: Hanke Vesi 3 % kokonaispisteistä

•  Vesikalusteet –  Vesikalusteissa on käytetty vähäkulutuksellisia vesikalusteita (Hanat,

suihkut, WC-istuimet, pisuaarit) •  Hanat, joiden veden virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa.

Vastaanottotilaisuudessa tulee olla esillä säätöpöytäkirja. •  Pienikulutukselliset suihkusiivilät •  WC-istuimet, jotka toimivat 4 litran tai alle kertahuuhtelulla tai niiden

huuhtelumäärän voi valita isoksi/pieneksi huuhteluksi. •  Toimisto- ja kaupparakennuksissa yleisötilojen hanojen sekä

saniteettikalusteiden varustamista esimerkiksi liiketunnistimilla •  Vedenkulutuksen seuranta

–  Merkittävimmät kuluttajat (keittiö, kahvila, sauna tms.) on varustettu omilla mittareillaan.

–  Rakennuksen kokonaisvedenkulutusta voidaan seurataan reaaliaikaisella mittauksella.

–  Asunnoissa vedenkulutuksen seurannaksi lasketaan myös pelkkä kylmän käyttöveden mittaus (lämpimän veden kierron ongelmien välttämiseksi), mikäli kylmän veden kulutuksiin perustuen laskutetaan myös käyttöveden lämmityksen energiankulutus.

•  Sadeveden ja harmaan veden käyttö –  Kohteessa on toteutettu tai asennettu riittävät varaukset

(kaksivesijärjestelmä, säiliövaraukset) sade- tai harmaaveden käyttöön. –  Sadevesien keräys on voitu toteuttaa esimerkiksi kaivokeräyksellä piha-

alueiden kasteluun tms.

Kansainväliset työkalut…

…sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella

–  Painovoimainen ilmanvaihto –  Valkeat / vihreät katot –  Sadeveden keruualtaat –  Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät

vesivirtaamat … mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin

–  Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / ostajina

–  Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen

–  Kansainvälinen yritys vuokralaisena –  Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit)

halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli

www.treehugger.com  

www.  rainwaterservices.com  

www.treehugger.com  

Kansainväliset työkalut…

…sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella

–  Painovoimainen ilmanvaihto –  Valkeat / vihreät katot –  Sadeveden keruualtaat –  Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät

vesivirtaamat … mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin

–  Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / ostajina

–  Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen

–  Kansainvälinen yritys vuokralaisena –  Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit)

halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli

www.treehugger.com  

www.  rainwaterservices.com  

www.treehugger.com  €  €  €    

Promise

•  Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun.

•  Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti.

•  Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)

•  Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)

Ympäristöluokiteltuja kiinteistöjä Suomessa yli 1500

•  Promise –  viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500

kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT

•  LEED –  12 LEED-sertifioitua kohdetta: KOy

Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea 6 taloa ja 1 huoneisto, Kauppakeskukset Sello, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Business Garden

–  Lisäksi järjestelmään on rekisteröity 14 muuta kohdetta (marraskuu 2010)

•  BREEAM –  4 kohdetta: KOy Vantaan Honkatalot,

Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 (API)

Sello kauppakeskus  

Moveres Business Garden  

Tarja  Häkkinen,  toim.:  Kestävän  rakentamisen  prosessit  (2011)  

30 9/28/11 Sustainable  Building  Alliance  

www.sballiance.org    

31 9/28/11

Overlap of requirements between

common and tool metrics

National Assessment Scheme

SBA Common

Metrics

30% Overlap

SBA Common

Metrics

100% Overlap

National

Assessment

Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit

Värkki

     

Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki

Värkki-projekti

Edistää eko- ja energiatehokkuutta kuvaavien mittarien ja tunnuslukujen (ydinindikaattorien) kansallista harmonisointityötä.

•  Luodaan indikaattoreille suomalaiseen ilmastoon ja lainsäädäntöön mukautetut tavoitearvot (määräystaso, hyvä, haastava).

Parantaa rakennus- ja kiinteistöalan valmiuksia tehdä oikeita päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

•  Osoitetaan asioita, joita tulisi huomioida johtamisprosessien eri vaiheissa.

Edistää energiaviisautta ja kestävää kehitystä ohjaavien työkalujen käyttöönottoa KIRA-alan ympäristöjohtamisprosesseihin. Yhteistyökumppaneina mm. Sitra, Rakli, Metropolia, KTI… yhdessä FIGBC:n jäsenten kanssa.

Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit - Värkki

Kohderyhmät (omistajasegmentit) 1.   Ammattimainen kiinteistöliiketoiminta •  Käyttäjäorganisaatiot •  Omistajat •  Ylläpito, palveluntarjoajat 2. Asunto-osakeyhtiöt ja vuokratalot •  Isännöinti •  Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset •  Vuokra-asuntotarjoajat •  Asukkaat 3. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelu •  Infrastruktuuri •  Viranomaiset, päätöksenteko, luottamushenkilöt 4. Pientalorakentajat ja –omistajat •  Pilottirakentajat •  Omakotiliitto

PROSESSIKUVAUKSET  Määritellään  järkevimmät  toimintatavat  

TUTKIMUS  miDaa  ja  arvioi  millä  on  merkitystä  kestävälle  rakennetulle  ympäristölle  

LAINSÄÄDÄNTÖ  ohjaa  toimintaa  ja  päätöksentekoa,    varmistetaan  minimitaso  

YDININDIKAATTORIT  Ekologinen  Sosiaalinen  Taloudellinen  

   

Työkaluja  prosessinohjaamiseen  ja  ydinindikaaDorien  hallintaan    

Johtamisprosessien kuvauksesta indikaattorien määrittämiseen

ENERGIAN-­‐  KULUTUS  

SIJAINTI  /  MAANKÄYTTÖ  

RAKENNUS  VESI  +  JÄTTEET  

SISÄILMASTO/  KÄYTTÄJÄ-­‐  

TYYTYVÄISYYS  

KESTÄVÄ  JOHTAMINEN  

kWh/m2    Liikenne    kgCO2/m3                kg/€/hlö    Ekotehokkaiden  S1-­‐S3  €      Lähipalvelut                      lajit    sopim.  määrä%  Energian  laatu                            kierrätys%    Tilatehokkuus  ja  lähde                            m3/hlö/a    Koulutus  

                         

 Yleinen  ekotehokkuus  CO2ekv/asukas/a  Tiheys    

 

 SidoDu  rakennusten    E-­‐luokkaan    

 

 Infra  Maansiirto  Täydennysrak.  UusiokäyDö  

 

 Hulevedet  Jätevedet    Ekosysteemi-­‐    vaikutukset    

 

 SuunniDelu-­‐prosessi    Asukasdemokra=a  Rakennetun  maan    arvo  

 E-­‐luokka  kWh/m2  

 Hiilijalanjälki    kgCO2/  asukas  

 

ET-­‐luku  

 Hiilijalanjälki    kgCO2/  asukas  

 

As  Oy:n  strategia  Seuranta  ja  etäluenta    Ylläpidon  ser=fikaa=t    

 

Asukaskyselyt  

 Asumisen  energia  +  työ-­‐  ja  vapaa-­‐ajan  liikkuminen  kgCO2/asukas  

 

kg  litraa  

 

Elinympäristön  laatu  

 

Omavalvonta-­‐  suunnitelma  

 

Mahdolliset ydinindikaattorit ja mitattavat ominaisuudet:

YMPÄRISTÖMITTARIT JA VERTAILUTASOT

YDININDIKAATTORIT

Ekologinen Sosiaalinen

Taloudellinen

Ympäristömittarit ja vertailutasot

ENERGIAN- KULUTUS kWh/m2 E-luokka kgCO2

SIJAINTI / MAANKÄYTTÖ

kgCO2

RAKENNUS kgCO2

VESI + JÄTTEET m3 / kg

SISÄILMASTO/ KÄYTTÄJÄ-

TYYTYVÄISYYS S1/S2/S3

%

KESTÄVÄ JOHTAMINEN Kpl / % / €

1.   Haastava 80 kWh/m2

2. Hyvä 120 kWh/m2

3. Lakisääteinen 170 kWh/m2

TAVOITETASO

R A K E N N U S

K Ä Y T T Ä J Ä

ENERGIA   MAANKÄYTTÖ   RAKENTA-­‐MINEN  

VESI  +  JÄTTEET  

JOHTAMINEN   SISÄILMASTO      

A S I A N T U N T I J A V E R K O S T O (n. 100 organisatiota)

KONSEPTOINTI JA TULOSTEN VIESTINTÄ

Loppuraportti 12/2012 §  Ydinindikaattorit ja tavoitetasot §  Eko- ja energiatehokkaan ympäristöjohtamisen olemassa olevat työkalut §  Eri omistajasegmenttien prosessimallit §  Luokitusjärjestelmä suosituksia Kannustinjärjestelmän rakentaminen §  Palkitsemisjärjestelmä, jolla voidaan antaa tunnustusta kaikille niille, jotka ovat

systemaattisesti aloittaneet ympäristötehokkuuden seuraamisen ja toisaalta palkita ne, jotka ovat saavuttaneet parhaat tulokset. esim.

III-taso: MITTAAMINEN JA SEURANTA II-taso: KOLMANNEN OSAPUOLEN AUDITOINTI I-taso: KANSALLISESTI MERKITTÄVÄ KOHDE / LAATUPALKINTO

Sidosryhmät, media Tuottaa tietoa ja materiaalia viestintää ja koulutusta varten.

Rakennetun ympäristön ympäristöjohtamisen tarve

Vaikuttavuus / kehittäminen

Kansainvälinen

Kansallinen

Käyttäjät

Omakoti- ja rivitalo

Yhdyskunta Rakennukset

Kerros- talo

Palvelu / julkinen

Palvelu / yksityinen

1.400.000 Rakennettua kiinteistöä 320.000 Yritystä 300+ Kuntaa ja valtionhallinto

99…99,9 %

0,1…1 %

300+ 199.000

1.400…14.000

1.150.000

300…3000

319.700 50.000

Kestävän rakennetun ympäristön konteksti

RAKENNUKSEN ARKKITEHTUURISTA ONGELMAN ARKKITEHTUURIIN •  Yksityiskohdista laajempaan kestävään kokonaisuuteen •  Ymmärretään eri osien yhteisvaikutus •  Tarkastellaan kohdetta osana ympäristöä USEIDEN KESTÄVIEN RATKAISUJEN KAUTTA KOHTI NOLLATASOA •  Low2No-filosofia •  Elinympäristön muiden toimintojen ymmärtäminen osana suunnittelua •  Rakennetun ympäristön asettamat ehdot joita ei voi kytkeä ON/OFF SOSIAALINEN NÄKÖKULMA •  Vähähiilistä elämäntapaa tukevat toiminnot ja palvelut •  Rakennettu ympäristö + kuluttaminen •  Ihminen mukana muutoksessa aktiivisena osallistujana •  Keskustelu ja ymmärrys

Kestävän rakennetun ympäristön konteksti ja holistinen suunnittelukulttuuri

Kestävän rakentamisen valintakohdat 1/2

Alueen  ja  vision  kehiOämisstrategia  •  Kestävän  rakentamisen  tavoiDeet  soviteDuna  alueen  strategiaan    Alueen  eko-­‐  ja  energiatehokkuuden  potenTaalit  ja  arviot  (esim.  uusiutuva  energia)  •  Tunnistetaan  poten=aaliset  vaihtoehdot  ja  mahdollisuudet  •  Yhteisratkaisumenetelmät  (esim.  ruokakaupan  lämpö  –  asuintalo)  •  Tehdään  arvioita  ja  laskelmia  eri  vaihtoehtojen  energia-­‐,  KHK-­‐  ja  kustannusvaikutuksista.    Palvelutarjonnan  suunniOelu  ja  kehityskumppaneiden  valinta  •  Kestävän  rakentamisen  indikaaDorit  palvelutarjonnan  suunniDelussa  •  Palvelujen  muutostarve  ja  kehiDyminen  •  Kestävän  rakentamisen  osaaminen  ja  tavoiDeellisuus  mukana  kehityskumppaneilla            (oman  toiminnan  ser=fikaa=t,  ekotehokkaat  sopimiskäytännöt)    Jätehuollon  ja  kierrätyksen  mahdollisuudet  •  Arviot  jätemäärien  kehityksestä  ja  eri  vaihtoehdoista  keräykseen  ja  kierrätykseen  •  Eri  keräysjärjestelmät;  imukeräyksen  mahdollisuus,  jakeiden  paikallinen  käsiDely      

Tarja  Häkkinen  (2011)  

Kestävän rakentamisen valintakohdat 2/2

Kevyen  ja  julkisen  liikenteen  reiTt  ja  järjestelmät  •  Tarpeet  ja  vaihtoehtoiset  ratkaisut  •  Kytketään  yhteen  koko  alueen  palvelutarjonnan  suunniDeluun  •  Tietoliikenteen  poten=aali  liikennetarpeen  vähentämiseksi  •  Tarkistetaan  vastaavuus  strategisiin  tavoiDeisiin  (alueen  vision  ja  kehiDämistrategian  kestävän  

kehityksen  tavoiDeet)  

Kaupunkikuvan  suunniOelu  ja  talosuunniOelu  •  Asetetaan  osa-­‐alueille,  korDeleille  ja  kiinteistöille  alueen  tavoiDeisiin  sopivat  toimivuustavoiDeet  ja  

ympäristövaikutusten  tavoiDeet  •  Sosiaali-­‐psykologiset  näkökulmat:  prosenJtaide,  virikkeellisyys,  neljän  sekunnin  kaupunki=la    Yhteistyö  alueen  yritysten  ja  organisaaToiden  kanssa  •  Toimintojen  ja  työpaikkojen  monimuotoisuus  •  Yhteis=lat,  korDelihuone,  työpaikkahotellit  •  Kestävä  rakentaminen  esille  eri  toimijoiden  omassa  markkinoinnissa  

Kuuleminen  ja  esiOely  •  Tarjotaan  riiDäväs=  =etoa  suunnitelmista,  tavoiDeista  ja  hyödyistä  asukkaille  •  Avoimet  ovet  

 Tarja  Häkkinen  (2011)  

Elinkaaren vaatimusluokat ja suunnittelutekijät

EKOLOGINEN  SOSIAALINEN    

TALOUDELLINEN    

KESTÄVYYS  

RAKENNUSPROJEKTIN TRIMMAUS

•  Kestävän  kehityksen  mukaisten  tavoiOeiden  sisäistäminen  ja  projekTryhmän  sitouOaminen.    

 •  Ymmärrys  siitä,  miksi  jokin  tavoite  aseteOu  ja  miksi  jotain  jäteOy  pois    •  Kestävän  rakentamisen  check-­‐list:    

 -­‐ohjaa  rakentamista  kestävän  rakentamisen  aseOamien  vaaTmusten  mukaiseksi    hankkeen  alkuvaiheista  saakka.      -­‐kaOaa  eri  osapuolten  tekemien  valintojen  ja  päätösten  ajoituksen      -­‐eri  osapuolien  vastuut  ja  tehtävät  rakennushankkeen  eri  vaiheissa    -­‐alihankkijoiden  oman  toiminnan  serTfikaaTt,  ekotehokkaat  sopimuskäytännöt,    aseteOavat  kriteerit  toimijoille  ja  hankintaan,  uloOuu  ylläpitöön  asT  

 •  RakennusjäOeen  seuranta  ja  käsiOely    •  LopputuoOeen  esiOely    •  Huolto-­‐  ja  käyOöohjeen  laaTminen  

Case: Toimitila Ympäristövaikutuksiin eniten vaikuttavat tekijät ja niiden johtaminen

Ympäristövaikutukset: Journal of Industrial Ecology, Junnila S./2006

TILANKÄYTÖN  TEHOKKUS  

SÄHKÖN    TUOTANTOTAPA  

RAKENNUKSEN  ENERGIANKULUTUS  

SANEERAUSTEN    AJOITUS  

TYÖMATKAT  

YLLÄPIDÖN    PALVELUT  

m2/hlö €/hlö

kWh/m2

€€€  kWh,  kgCO2  

uusi  käyDäjä,  muut  toimenpiteet  olosuhteet,  työvoiman  saatavuus  

Kuva:  An\  Sunell  

Institutionaalisten vuokra- asuntoyhtiöiden ongelmia:

•  Korjaustarve ja –velka

•  Alhainen peruskorjausikä

•  Taloudelliset reunaehdot

•  Asukkaiden vaatimustason kasvu

•  Lisääntyvä päiväkäyttö

•  Avuttomuus, osaamattomuus

•  Monikulttuurisuuden huomioiminen

•  Väestön ikääntyminen

•  Peruskorjauksen aikaiset ongelmat

•  Asuntojen tekniikka vaatii opettelua

Asuinkerrostalojen kehittäminen

•  Yleisluonteisten markkinakatsausten sijaan asukkaat mukaan suunnitteluprosessiin

Ymmärretään miten asutaan ja eletään •  Pilottikohteiden ja kokeilujen merkitys •  Kestävät ratkaisut esille •  Kulutusviestintä

•  Niukkojen neliöiden vastapainoksi yhteistiloja

•  Asumista tukevat palvelut

•  Heterogeeninen asukaskanta

•  Asukasdemokratia

•  Vanhojen tilojen uusiokäyttö

Vihreistä katoista lisää tilaa?

On myös muita hyviä esimerkkejä kestävän ja viisaan asumisen tukemisesta

esim. HOAS-laboratorio

Energiatehokkuus ja ekologisuus läpi elinkaaren

integroitu  elinkaarisuunniDelu:  rakennusten  ja  rakenteiden  koko  elinkaaren  vaiheet      

   suunniOelu    -­‐  valmistus  -­‐  käyOö    kunnossapito  -­‐  korjaukset    purku  -­‐  uusiokäyOö  -­‐  jätehuolto  

TavoiDeiden  asetanta,  sisäistäminen  ja  mo=voin=.    

seuranta,  valvonta,  viesTntä  

käyDöikä,  takaisinmaksuaika,  kustannustehokkuus,  op=moin=  +  

innovaTiviset  muutokset  ihmisten  arvoihin  ja  tapaan,  jolla  he  elävät  

                                 

KESTÄVÄN  KEHITYKSEN  STRATEGIA  

Jokaisen kansakunnan tulee palata omassa historiassa taaksepäin…

… kestävät ratkaisut riippuvat ilmasto- ja kulttuurivyöhykkeestä

Karan  Grover,  arkkiteh=,  In=a  

KIITOS.

Maija Virta toimitusjohtaja maija.virta@figbc.fi p. 040 1344 822

Antti Lippo projektipäällikkö antti.lippo@figbc.fi p. 046 810 4034

www.figbc.fi www.vihrearakentaminen.fi www.facebook.com/figbc