esimiehen työsuojeluopas – rakentaminen - ttk.fi · tutki-jat ovat todenneet, että nuorten ja...

Esimiehen työsuojeluopas – rakentaminen


Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, rakennus- ja putkijohtoalan työalatoimikunta

Teksti: Anssi Koskenvesa, Satu Sahlstedt, Christian Kivimäki, Rita Lindberg, Jukka Mäkeläinen

Taitto: Pen&Pen OyPaino: Painojussit Oy

1. painos 2013ISBN: 978-951-810-514-8

Sisältö

Esipuhe ...............................................................3 1 Tavoitteena tapaturmattomuus −0-tapaturmaa...............................................4

1.1 Tapaturmien määrä ...................................41.2 Tapaturmat kertovat ..................................61.3 Turvallisuus tavaksi toimia ........................61.4 Tapaturmien merkitys ...............................81.5 Mitä turvallisuus on? .................................91.6 Kohtalonuskosta nolla tapaturmaa

-ajatteluun ...............................................111.7 Sattumaa on vain lopputulos ..................121.8 Siisteys ja järjestys tuo turvallisuutta ......141.9 Yhteisellä työmaalla toimiminen .............15

2 Työsuojeluvastuu työmaalla ........................172.1 Mistä työsuojeluvastuussa on kysymys? .....172.2 Rakennuttajan vastuut ja velvollisuudet .....182.3 Päätoteuttajan vastuut ja velvollisuudet ....202.4 Työnantajan vastuu .................................222.5 Jokaisen velvollisuus huolehtia ..............24

3 Perustana vaarojen arviointi .......................263.1 Kaikki lähtee vaarojen arvioinnista ........263.2 Vaarojen tunnistaminen vaikuttaa...........273.3 Vaarojen arviointi vaiheittain ..................283.4 Riskien suuruuden arviointi ...................313.5 Vaaroihin vaikuttaminen .........................313.6 Jatkuva ympäristön arviointi ..................32

4 Työmaan turvallisuuden hallinta .................354.1 Turvallisuus tuotannon osana .................354.2 Ennen työn aloitusta ...............................374.3 Toistuvat palaverit ja valvonta.................424.4 Päivittäinen toiminta ..............................45

Työturvallisuuskeskus 3

Esipuhe

Esimiehet ovat keskeisessä asemassa kehi-tettäessä työturvallisuutta yrityksissä. Lain mukaan he ovat yleensä myös päävastuussa siitä, että yritys toimii turvallisesti ja asetetut määräykset täytetään.

Esimiehen työsuojeluopas on tarkoitettu kaikille esimiehille tueksi käytännön työsuo-jelutehtävien hoitoon. Opas soveltuu myös työsuojeluhenkilöstölle.

Oppaassa on esitelty lakisääteisten vel-voitteiden lisäksi runsaasti hyviä käytäntöjä ja menetelmiä työturvallisuuden hallintaan rakennustyömaalla.

Työturvallisuuskeskus TTKRakennus- ja putkijohtoalan työalatoimikunta

4 Työturvallisuuskeskus

1 Tavoitteena tapaturmattomuus − 0-tapaturmaa1.1 Tapaturmien määrä

Rakentamisessa sattuu ja tapahtuu edelleen aivan liikaa tapaturmia. Itse asiassa jokainen tapaturma on liikaa, joten meillä rakentajilla

on erityisen paljon parannettavaa. Paranta-minen on myös mahdollista, sillä jokainen tapaturma on myös estettävissä. Tapaturmat-tomuus on ainoa oikea tavoite. Esimerkit eri yrityksistä ja rakennushankkeista kertovat, että 0-tapaturmaa-tavoite on saavutettavissa.

Rakentaminen Teollisuus

Tapa

turm

ien

lkm

/milj

. työ

tunt

ia

Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL

90

80

70

60

50

40

30

20

10

02005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Työpaikkatapaturmien taajuus

Valtaosalla esimiehistä on varmasti omas-ta mielestään oikea ja hyvä suhtautuminen työturvallisuuteen. Silti meidän jokaisen tulisi ottaa asia vielä entistäkin vahvemmin osaksi päivittäistä johtamistamme ja arvo-maailmaamme. Emme voi missään oloissa emmekä keneltäkään hyväksyä seuraavanlai-sia lauseita emmekä tapahtumia:

”Käyn vain hoitamassa tän yhen jutun ilman valjaita.”

”Ei ne kaiteet kuulu urakkaan, ne laite-taan sitten joskus kun keretään.”

”Ei tätä varten tarvii tehdä telinettä, menee se näidenkin päältä.”

”Ihan hyvin tää toimii, eihän koskaan ole mitään sattunut.”

Vahingon synnyssä vain lopputulos on sat-tumaa ja tapaturmia emme voi suoraan estää, mutta meidän itse kunkin on estettä-vä ja poistettava ei-turvalliset tavat toimia. 0-tapaturmaa-tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että tekniset ratkaisut ovat tur-vallisia, toimintajärjestelmä ohjaa jatkuvaan turvalliseen toimintaan ja jokaisen toimijan käyttäytyminen on turvallista ja turvallista ympäristöä luovaa.

Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myös vakavia tapaturmia sattuu edelleen liikaa. Kuolemantapaus joudutaan kohtaamaan vuosittain 30–40 suomalaisella työpaikalla. Tuosta hurjasta luvusta lähes puolet eli 10–15 tapahtuu rakennusalalla.

Kaikki tapaturmat eivät ole vakavia, mutta ei lievempiäkään tapaturmia saisi tapahtua. Lait ja määräykset sekä erilaiset turvallisuutta parantavat tekniset ratkaisut


1 Tavoitteena tapaturmattomuus − 0-tapaturmaa

auttavat osaltaan turvallisen työympäristön ja toiminnan luomisessa. Henkilönsuojaimet ovat kehittyneet huomattavasti, ja nykyisin on tarjolla käyttäjälle entistä paremmin so-pivia henkilökohtaisia suojaimia. Silmätapa-turmien osuus on viimeisten vuosien aikana vähentynyt. Tämä johtuu todennäköisesti suojainten paremmasta käytettävyydestä

sekä silmäsuojainten käyttöön velvoittavan asetuksen voimaantulosta. Suojainten ja turvallisten työvälineiden sekä koneiden ja laitteiden käyttö joka tilanteessa on ensiar-voisen tärkeää.

Rakennustöissä työntekijöille sattuu eri-tyisesti paljon viiltoja ja haavoja aiheuttavia työtapaturmia. Rakennustöissä sattuneista työtapaturmista lähes 45 % kohdistui sor-miin ja käden tai ranteen alueelle.

”Irrotettiin kaverin kanssa paneleita seinästä ja sahasin sirkkelillä siinä semmosii pitkii kiiloja. Jostain syystä tungin peukalon sinne terään. Olisko-han siinä ollu sellaista hosumisen ma-kua, että piti saada nopeesti ne kiilat ja levyt irti seinästä.”

”Se on tietysti totta, että työntöpali-kalla sen ois pystyny välttämään. Nyt jälkikäteen sitä palikkaa on kyllä tullu käytettyä.”

Tapaturmat

Aika

Tekniset ratkaisut Technical

ToimintajärjestelmäSystem

Käyttäytyminen Behavior

Kohti 0-tapaturmaa -tavoitetta.

Rakennusalan palkansaajien työpaikkatapaturmat vamman laadun mukaan v. 2012

haavat ja pinnalliset vammat 6 382

sijoiltaanmenot, nyrjähdykset, venähdykset 4 553

tärähdykset ja sisäiset vammat 1 785

luunmurtumat 954

palovammat, syöpymät ja paleltumat 250

myrkytykset ja tulehdukset 88

äärilämpötilojen, valon ja säteilyn vaikutus 44

amputoimiset ja irti repeämiset 41

useita samantasoisia vammoja 30

äänen ja värähtelyn vaikutukset 23

sokki 15

hukkuminen ja tukehtuminen 2

ei tietoa 261

muut luokittelemattomat vammat 161

Yhteensä 14 590


1.2 Tapaturmat kertovat

Tutkimukset paljastavat, että kohtalokkaiden tapaturmien taustalla piilee liian usein kiire ja ohjeiden vastainen toiminta. Kiireeseen saatetaan kokea syyksi liiallinen työmäärä, puutteelliset resurssit, puutteet työn organi-soinnissa tai tuotannon ohjauksessa. Mutta mitä kiire itse asiassa on? Viisaat ovat sano-neet, että se on mielentila. Jos kiire ei ole mielessä, olisiko toimintamme ja käyttäyty-minen tilanteessa kuin tilanteessa rauhalli-sempaa, varmempaa ja turvallisempaa?

Ohjeiden vastaisen käyttäytymisen syyt saattavat olla opitussa, totutussa, vakiintu-neessa, käsketyssä tai ohjeistamattomassa toiminnassa. Tapa toimia syntyy käytännön tilanteissa koetun perusteella. Suuri vaikut-taja on johtamiskäyttäytyminen ja sen joh-donmukaisuus, selkeys, luotettavuus sekä ehdottomuus. Turvallisuutta korostavien arvojen tulee näkyä joka tilanteessa.

Tapaturmiin liitetään usein niin sanotut inhimilliset syyt ja yllättävät tilanteet. Inhi-millistä lienee kaikki ihmisten toiminta ja toimimatta jättäminen. Usein inhimillisiksi syiksi listataan muun muassa huono turval-lisuuskulttuuri, puutteet perehdytyksessä ja työnopastuksessa, totutut väärät työtavat, vaikea käyttöliittymä, ”kiire”, huonot työ-kalut, väsyneenä työn teko ja keskittymistä haittaavat asiat. Tosiasiassa nämä kaikki ovat sitä, että jätämme toimimatta oikein – inhi-millistä sitten tai ei.

Ennalta arvaamattomat ja yllättävät tilan-teet ovat usein tulosta sellaisesta, mitä emme ole osanneet ajatella tai aavistaa ennakkoon. Mitä enemmän, paremmin ja syvemmin riskejä arvioidaan ja niihin varaudutaan en-nakkoon eri tilanteissa, sitä turvallisempi työympäristö luodaan sinunkin työmaallesi. ”Ei vara venettä kaada” – kannattaa miettiä ennakkoon, mitä voi tapahtua, ja välttää esi-merkiksi puutteellinen kunnossapito, puut-teelliset tarkastukset, valvontapuutteet ja sellaiset tilanteet, joissa on todettava, että ”oli-sihan tuo pitänyt tietää…”.

1.3 Turvallisuus tavaksi toimia

Kokemuksemme muokkaavat tapaa toimia. Toisinaan kehittyneet tavat ovat hyviä, ja toi-sinaan kokemuksemme ovat ohjanneet tapo-jamme väärään suuntaan. Harvalla työmaalla on ohjeistettu toimimaan ei-turvallisesti. Harvassa yrityksessä on sellaista toimintajär-jestelmää, jossa työturvallisuuteen olisi suh-tauduttu leväperäisesti. Asia on pikemminkin päinvastoin. Hyvään lopputulokseen pääs-tään, kun ohjeet ja mallit laaditaan huolella koko työsuojeluhenkilöstön ja esimiesten yhteistyönä turvallisuus huomioon ottaen. Se, kuinka järjestelmän mukaan toimitaan, on usein heikommalla tolalla. Kyse on valitetta-van usein johtamisesta ja tavasta suhtautua toimintaa ohjaaviin järjestelmiin.

Rakennushankkeissa ja etenkin työmailla on äärimmäisen tärkeää saada alusta pitäen ohjaus turvallisen työskentelyn tapaan. Uudet työntekijät ovat työmaaolosuhteissa aina riski-ryhmä, johon on kiinnitettävä erityistä huomi-ota. Usein vallalla on kuitenkin myös vanhoja työtapoja, joihin ei puututa. Monen tapatur-man taustalta löytyy väärien toimintatapojen hyväksyminen ”katsomalla läpi sormien”. Esimiehenä olet avainasemassa vaatimusten ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan ohjaa-misessa. Toimi itse esimerkkinä siitä, mikä on oikein, ohjaa oikeaan sekä puutu virheisiin, vaaroihin ja riskejä sisältävään toimintaan.

Nuorella työntekijällä on 50 prosenttia suurempi riski joutua työtapaturman uhriksi kuin kokeneella työntekijällä. Joka seitsemäs työtapaturma sattuu alle 25-vuotiaille. Tutki-jat ovat todenneet, että nuorten ja nuorten aikuisten työturvallisuuteen liittyvissä us-komuksissa ja todellisessa käyttäytymisessä on suuri ero. Vaikka lähes kaikki nuoret ovat sitä mieltä, että onnettomuuksiin vaikuttaa oma toiminta, nuoret myöntävät helposti unohtavansa turvalliset toimintatavat ja suo-jainten käytön. Naisten ja miesten välillä on myös selkeä ero: naiset käyttäytyvät useim-miten miehiä vastuullisemmin.


Toisaalta esimerkiksi nuorten työntekijöi-den ja raskaana olevien naisten suojelemi-seksi työn vaaroilta on omaa lainsäädäntöä, jossa heille määritellään erityisiä turvalli-suusmääräyksiä ja rajataan työn hyväksyttä-viä rasitteita.

Tapa toimia syntyy tiedosta, taidosta ja tahdosta. Ei riitä, että tietää ja taitaa, vaan on myös oltava halu toimia oikein. Esimie-henä sinä olet suurimpana vaikuttajana sii-hen, millainen tahtotila työturvallisuuden suhteen sinun työmaallasi vallitsee. Ei-tur-vallisen, riskialttiin ja vaarallisen työn ns. ”hiljainen hyväksyminen” on työturvallisuus-syöpäläinen. Oikeaa käyttäytymistä tulee tukea ja väärä käyttäytyminen tulee kitkeä pois. Kuolema herättää, tapaturmatkin usein herättävät, mutta myös läheltä piti -tilantei-den ja jo ei-turvallisen toiminnan tulee he-rättää. Reagoiminen ja asioihin puuttuminen ovat esimiehen velvollisuuksia, eivät vain tehtäviä.

Ihmisten käyttäytyminen on yllättävän pysyvää, vaikka siihen voidaankin vaikut-taa. Käyttäytymisen taustalla oleva ajattelu joko elää ja elättää ongelmia tai ratkaisee ongelmia. Ajatteluamme puolestaan muok-kaa asioiden tärkeysjärjestys, ja se paljastaa

arvomme. Arvot ohjaavat toimintaamme esimerkiksi muutostilanteissa jäykkään tai joustavaan tapaan toimia. Tämä perustuu yh-teisten tarpeiden tunnistamiseen tai niiden kieltämiseen. Esimiehen luottamusta raken-tava käyttäytyminen perustuukin ongelmien ratkaisuun, joustavaan toimintaan ja yhteis-ten tarpeiden tunnistamiseen. Onnistunut erilaisuuden hyödyntäminen näkyy organi-saation toiminnassa monipuolisuutena ja hyvinvointina.

Hyvä turvallisuusjohtaminen näkyy joh-don asenteessa, sitoutumisessa ja esimerkis-sä. Johdon asennetta kuvaa hyvin se, miten ja millainen tahtotila saadaan asetetuksi sekä miten tahtotila näkyy käytännössä. Selkei-den tavoitteiden asettaminen sekä vastuun ottaminen ja kantaminen kuvaavat johdon sitoutumista. Johdon esimerkki puolestaan näkyy kaikessa, esimerkiksi siinä, miten ”safety first” -periaatetta noudatetaan ja miten säännöt koskevat kaikkia titteliin katsomatta. Ihmisiä kunnioittavalla, ehdot-tomalla toiminnalla ja sen jatkuvalla kehit-tämisellä on mahdollisuus luoda sinunkin työmaallesi sellainen työympäristö, jossa

Tieto• mitä, miksi

Tavat

Taidot• miten

Halu• tahdon

Tapa toimia syntyy, kun on tietoa mitä ja miksi, taitoa miten sekä tahtoa tehdä sovitusti.

Käyttäytyminen on vain jäävuoren huippu.

Käyttäytyminen

Ajattelu/tunteet

ArvotTärkeysjärjestys

Tarpeet


käytettävät tekniset ratkaisut, toimintaa oh-jaava järjestelmä ja toimijoiden käyttäytymi-nen yhdessä tukevat turvallista toimintaa.

Ennakoiva ja joustava turvallisuuden johtaminen edellyttää sinunkin työmaallasi jatkuvaa

• ennakointia – tietoa siitä, mitä odottaa: mahdollisia uhkia, häiriöitä ja epävar-muutta aiheuttavia tekijöitä

• tarkkaavaisuutta – riskien jatkuvaa ja ke-hittyvää tarkkailua

• varautumista – kykyä tehokkaasti ja jous-tavasti vastata tavanomaisiin ja yllättäviin uhkiin

• yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa.

1.4 Tapaturmien merkitys

Oli kyseessä sitten lyhytaikainen vamma, py-syvä vammautuminen tai kuolema, tapatur-mien seuraukset ovat aina fyysisiä, henkisiä ja taloudellisia. Tapaturmat vaikuttavat myös työmaan aikatauluihin, toiminnan laatuun ja toimintaympäristöön. Usein kovien inhimil-listen kärsimysten lisäksi tapaturma maksaa aina ja paljon. Nyrkkisääntö keskimääräiselle tapaturmakululle on 4,5 x tapaturmakorva-us, ja yksi tapaturma maksaa keskimäärin 8 500 euroa (Markkanen). Turvallisuus taas ei maksa mitään. Turvallisuus tuottaa, sillä erästäkin yritysjohtajaa lainaten:

”Ei ole kannattavampaa toimintaa kuin työturvallisuus. Mistään projektista et saa sellaista katetta, jonka voit saavut-taa tapaturmattomalla turvallisella toi-minnalla. Tapaturmavakuutusmaksut ja -korvaukset kertovat selkeästi, mikä maksaa. Tapaturmat maksavat, ei tur-vallisuus.”

Tapaturman sattuessa omalle kohdalle ymmärtää nopeasti, että kyseessä ei ole vain taloudelliset tekijät tai terveyden menet-täminen, vaan pahimmillaan koko elämän luhistuminen. Onnettomuus ei myöskään rajoitu vain tapaturman kokeneen ihmisen elämään, vaan perheenjäsenet, työtoverit ja esimiehet kokevat onnettomuuden. Monissa tapauksissa kriisiprosessi on pitkä ja vaikea kaikille tapaturmaan liittyville. Alussa on shokki, ja sitä seuraa mahdollisesti syyllisyys. Näihin tarvitaan kriisiapua kaikille, jotta toi-puminen voi alkaa.

Tapaturmien seurausten kokonaisvaltai-suus kannattaa uskoa. Kaikkea ei kannata kokea omakohtaisesti kantapään kautta. Toki niinkin oppii, sillä lähes jokainen onnetto-muuden kokenut henkilö kertoo oppineen-sa onnettomuudestaan.

”Minä oon aina pitänyt huolen siitä, että mihinkä meen ni se on kunnossa, vaikka siitä tulisi ilmiriita.”

Myös esimiehet ja työtoverit kuvaavat oman toimintansa muuttuneen läheisen onnettomuuden jälkeen. Oppiminen kui-tenkin edellyttää, että onnettomuuksista tiedotetaan ja niitä käsitellään yrityksissä mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti. Ta-paturmaan joutuneen henkilön läheiset esi-miehet kokevat usein syyllisyyttä tilanteesta, vaikka eivät olisi suoraan olleet tapaturmas-sa osallisena. Tätä syyllisyyttä ja sen vaikutta-vuutta kuvaa erään esimiehen toteamus:

”Karmeinta työturvallisuusjohtamisen koulutusta on se, että on hautajaisissa ja näkee, kuinka pieni tyttö laskee kuk-kaa isänsä arkun päälle, kun tämä isä on ollut johtamasi yrityksen työntekijä, joka on tapaturmaisesti kuollut yrityk-sesi työmaallasi – muuta ei tarvita, kyllä silloin ymmärtää.”


Surullisen asian kohtaaminen on jo sinän-sä jokaiselle varmasti vaikea paikka, mutta omaisten kohtaaminen voi tehdä siitä lähes ylipääsemättömän. Syyllisyys kalvaa, ja suru on vaikea paikka. Muille sattunut tapaturma ja onnettomuuden kokemus voivat vaikuttaa sinuun ja myös omien läheistesi elämään. Syyte tai tuomio työsuojelurikkomuksesta voi olla pientä tämän rinnalla. Silti, kun isä joutuu oikeuteen, voi esimerkiksi lapsilla he-rätä kysymyksiä tai pelkoja siitä, voiko oma isä esimerkiksi joutua vankilaan tai vastaa-vaan onnettomuuteen.

Onnettomuus koettelee esimiestä ja eten-kin esimiehen ihmisten johtamisen taitoja. Hyvä esimies ottaa oppia omista ja muiden virheistä mutta myös kertoo niin onnetto-muuden syistä kuin niiden ehkäisemiseksi löydetyistä keinoista ja menettelytavoistakin. Opit onnettomuuksista on ammennettava koko organisaation ja kaikkien sidosryh-mienkin käyttöön. Onnettomuus ei onneksi

koskaan unohdu täysin. Moni oppii onnet-tomuudesta ainakin sen, että puuttumiskyn-nyksen on madalluttava.

1.5 Mitä turvallisuus on?

Turvallisuudesta on monenlaisia mielipiteitä, mutta mitä on turvallisuus tai mikä on tur-vallisuutta? Onko turvallisuus vain tunne? Tunne turvallisuudesta tarvitaan, jotta toi-minta voi olla luotettavaa ja tuottavaa. Tunne voi kuitenkin olla myös harhaanjohtava, vääristynyt turvallisuuden tunne.

Oikea turvallisuus vaatii oikeita tekoja ja oikeata johtamista. Entä onko turvallisuus vain tapaturmattomuutta? Ei varmastikaan, sillä sinunkin työmaallasi on saatettu välttyä tapaturmilta, vaikka turvallisuus on selvästi retuperällä. Turvallisuus voi silti jonkun mie-lestä ilmetä tapaturmien vähäisenä määränä tai TR-mittarin huippulukemana. Voiko siis mittaamalla tapaturmien määrää tai laske-

Tapaturman vaikutuksia elämään sairausloman jälkeen (Lähde: Mäki & Koskenvesa 2010).

”Sit loppujen lopuksi ku meilläkin on asuntolainat ja muut päällä, ni hulluks on tulla”

“...mä menetän yöunet siitä kun mietin että mitä tuleva tuo tullessaan.”

“Ihmissuhteet on kaikonnu. Työkaverit, niitä ei näy. Gudpai.”

”Neurologiset puolet...niitä sitten käynyt kuntoutuksessa vähän reilu vuoden.”

”Buranaa pitää heitellä.”

”Ku ois helapää tuolla selässä.”

”En ole vuoden 2007 jälkeen mattoja puistelluit.”

”Juokseminen ja hiihtäminen kielletty.”

Alan vaihto

Huoli tulevai-suudesta

Taloudelliset ongelmat

Sosiaa-linen syrjäyty-minen Muisti-

ongelmia Lääkkeiden syöminen

Tunnotto-muutta

Niveliä särkee

Kylmän arkuutta

Arkiaskareet vaikeutuvat

Harrastuksista luopuminen


malla indeksilukua koskaan saavuttaa tur-vallisuuden ydintä? Tuskin, sillä turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan ”ottaa käyt-töön” tai ”saavuttaa”. Turvallisuus on luota-va päivä päivältä uudelleen, kerta toisensa jälkeen, hetki hetkeltä − jatkuvasti. Moneen kertaan palkitun työmaapäällikön sanoin:

”Kaikki lähtee ihmisten kunnioittamisesta.”

Tapaturmat ovat harvoin täysin ”yllättä-viä” ja ennalta arvaamattomia vaaratilanteita. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteita on saatettu kokea ennakkoon, mutta asiaa ei ole huo-mioitu, asiaan ei ole reagoitu eikä vaaratilan-neilmoituksia ole tehty. Tapaturmiin liittyy usein totuttuja vääriä työtapoja. Näiden työ-tapojen taustalla voi olla tietämättömyyttä, välinpitämättömyyttä, pyrkimystä ”tehokkuu-teen” tai turhautumista jatkuviin vikoihin ja ongelmiin ohjeiden mukaisessa työssä.

Organisaatioissa on yleisesti ja yksilöillä omaan toimintaansa liittyen harhoja ris-keistä ja turvallisuudesta. Riskejä sisältäviin asioihin suhtaudutaan sekä aliarvioiden että yliarvioiden. Tyypillisesti aliarvioidaan

• tuttuja töitä ja tilanteita

• toistuvia asioita, kuten korkealla työskentelyä

• asioita, joihin voidaan itse vaikuttaa

• asioita, joihin ryhdytään vapaaehtoisesti

• asioita, joista on itselle hyötyä

• asioita ja tilanteita, joita työkaverit eivät näytä pitävän vaarallisina

• asioita, jotka kuvitellaan osattavan.

Yliarvioituja ovat puolestaan

• ainutkertaiset tai harvinaiset tapahtumat

• seurauksiltaan suuret tapahtumat

• pelottavat/abstraktit asiat

• asiat tai työt, joihin on käsketty mukaan

• asiat, joista ei nähdä mitään hyötyjä

• asiat, joista on helppo tuottaa mieleen esimerkkejä, kuten omakohtaiset tapatur-mat

• asiat ja tilanteet, joiden vaarallisuutta työ-kaverit korostavat.

Rakennusalalla tapaturmien taustalla tun-tuu korostuvan nimenomaan asenneongel-ma ja välinpitämättömyys. Vaikka ongelmia saattaa joissain tapauksissa aiheuttaa tiedon puute turvallisista työmenetelmistä ja toimin-tatavoista sekä noudatettavista määräyksistä ja mahdollisista tapaturmariskeistä, valtaosas-sa tapaturmia taustalla on yhden tai useam-man toimijan tiedostettu tai tiedostamaton laiminlyönti. Esimiehellä on suuri vaikutus työturvallisuustasoon ja rooli turvallisen työs-kentelyn edellytysten luojana. Mikäli et esi-miehenä ole perillä oikeista toimintatavoista, selvitä ne ja ohjeista sekä valvo ohjeiden noudattamista. Se on osa esimiehen johtamis-tehtävää. Liian monta tapaturmaa tapahtuu ohjauksen puutteen vuoksi.

Turvallisuus on sitä, mitä me teemme, eikä pelkästään sitä, millainen järjestelmä on tai mitä järjestelmä edellyttää. Järjestelmä edellyttää toimiakseen älykästä soveltamista.

Turvallisuus ei ole pysyvää, vaan turval-lisuutta luonnehtii toiminnan kulloinenkin suoritustaso. Rakennustyömaalle sopivia turvallisuusperiaatteita ovat:

• Varovaisuus Vain käyttämällä henkilökohtaisia suoja-välineitä aina voi olla varma, että ne suo-jaavat silloin, kun niitä tarvitaan.

• Yksiselitteisyys Turvallisuudessa ei saa olla harmaata aluetta, vaan jokaisen pitää tietää säännöt, niiden merkitys sekä noudattamisen ja noudattamatta jättämisen vaikutukset.

• Näkyvyys Kun työmaa on turvallinen, tulee sen myös selvästi näkyä, jolloin yhä useam-pi työntekijä ymmärtää turvallisuustyön merkityksen ja huolehtii turvallisesta työskentelystä.


1.6 Kohtalonuskosta nollatapaturmaa-ajatteluun

0-tapaturma-ajattelu korostaa mm. johtajuut-ta työturvallisuudessa, työympäristön jatku-vaa arviointia ja kehittämistoimintaa sekä sitoutumista ja vastuunottoa kaikilla tasoilla. Tapaturmattomalla työmaalla

• välitetään ihmisestä

• arvostetaan työmaan kaikkia työntekijöitä

• rohkaistaan ja kannustetaan erinomaisiin suorituksiin

• turvallisuus on arvo, joka ei kilpaile kus-tannusten ja aikataulujen kanssa

• yritys ja yksilö sitoutuvat luomaan työ-maan, jossa ei kukaan menetä terveyttään

• ei hyväksytä virheellistä johtamista – huo-no turvallisuustaso ja tapaturmat merkit-sevät epäonnistumista, vaikka hanke olisi taloudellisesti tuottava.

Turvallisuuden suhteen ei voida ajatella koskaan tai missään tilanteessa, että joku muu hoitaa, ei kuulu minulle. Turvallisuus kuuluu kaikille, turvallisuus kuuluu jokai-selle yksilönä ja yhteisöllisesti. Oikeaa tur-vallisuusasennetta kuvaavat hyvin yritysten työturvallisuusjohtamisessa ja työturvalli-suuskulttuurin muokkaamisessa käyttämät lauseet:

”Terveenä työstä kotiin.”

”Jokainen tapaturma on estettävissä.”

”Jokaisella on oikeus ja velvollisuus tehdä työnsä turvallisesti.”

”Kun keskitytään työturvallisuuteen, suunnitellaan myös työt paremmin.”

Puhuttaessa turvallisuusjohtamisesta tarkoitetaan niitä menettelytapoja, joita työ-paikalla käytetään työturvallisuuden yllä-pitämiseksi ja kehittämiseksi. Tehokkaan turvallisuusjohtamisen lähtökohtana on tavoitteellisuus ja järjestelmällisyys. Turvalli-

suusjohtaminen kuuluu jokaisen esimiehen työhön. Esimies on tässä avainasemassa. Esimies johtaa turvallisuutta aina omalla esimerkillään − hyvällä tai huonolla. Par-haimmillaan esimies on tiedostanut turvalli-suuden merkityksen ja johtaa turvallisuutta systemaattisesti käyttäen apunaan esimer-kiksi koulutusta, ohjeistusta ja riskienhal-lintaa. Esimies johtaa työmaansa hyvään ja turvalliseen tapaan toimia perustyökaluilla, joita ovat tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta, riskien arviointi ja riskien hallinta, perehdytys, työnopastus, työohjeiden ylläpi-to ja työn, työympäristön sekä työyhteisön valvonta ja epäkohtiin puuttuminen.

Turvallisuuskulttuuri kuvaa laajasti sitä, kuinka yrityksessä suhtaudutaan turvallisuu-teen ja vaaroihin. Turvallisuuskulttuuri ottaa siis kantaa esimiehiin, koko yrityksen hen-kilökuntaan ja siihen, kuinka vastuullisesti henkilökunta, esimiehet ja johto toimivat erilaisissa turvallisuusasioissa. Kuten turval-lisuusjohtaminen myös turvallisuuskulttuuri on olemassa kaikissa yrityksissä. Kysymys kuuluukin, onko turvallisuuskulttuuri yrityk-sessä niin hyvää, että siitä halutaan puhua. Yrityksen turvallisuuskulttuuri näkyy osal-taan sinunkin työmaallasi siinä, miten

• johdon esimerkki näkyy

• työmaan työsuojeluhenkilöstön yhteistyö toimii

• turvallinen ja tehokas toteutus otetaan osaksi arkea

• turvallisuutta ei pidetä erillisenä tekijä-nä vaan osana tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta

• huolehditaan, että työn tekemisen edelly-tykset ovat kunnossa

• innostetaan työturvallisuuteen näyttämäl-lä itse esimerkkiä

• käytetään turvavarusteita

• tehdään työmaakierroksia ja puututaan epäkohtiin

• mahdollisia puutteita korjataan myös itse ja ollaan toiminnassa johdonmukaisia


• ali- ja sivu-urakoitsijat otetaan mukaan turvallisuussuunnitteluun

• ohjeet pidetään selkeinä ja yksinkertaisi-na sekä noudatetaan niitä.

Tärkeä askel työturvallisuutta kehitettäessä on tavoitteiden asettaminen.

Mitä todellisuudessa halutaan? Riittääkö tavanomainen turvallisuustaso, jossa tapatur-mia sattuu silloin tällöin, vai halutaanko tur-vallisuudesta kilpailuvaltti ja uusi vahvuus yritykselle? Yhä useampi yritys on ottanut tavoitteekseen 0-tavoitteen. Periaatteena on tällöin, että yhtään tapaturmaa ei hy-väksytä vaan turvallisuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Yhtiön johdon tulee osoittaa selvästi sitoutumisensa työturval-lisuustavoitteisiin ja turvallisuuskulttuuria, jossa korostetaan tapaturmien ehkäisemistä ja turvallisuusriskien kartoittamista ennal-ta sekä työssä että vapaa-aikana. Hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös turval-lisuustason jatkuva seuranta. On varmistetta-va, että yrityksessä on riittävä organisaatio ja prosessit turvallisuuden tukemiseksi ja että

henkilöstöllä on riittävä turvallisuusosaa-minen. Turvallisuusosaamisen on oltava osa henkilöstön arviointia.

Sinunkin työmaasi on yhteinen työpaikka, jonka turvallisuuden parantamiseksi tulee tehdä tiivistä yhteistyötä aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien kanssa esimerkiksi mittaamalla heidän suoriutumistaan turval-lisuusasioista. Keskustelun on oltava avointa sidosryhmien kanssa arvioitaessa turvalli-suustyön vaikutuksia. Näin toimien osoi-tamme kaikille toimijoille, että välitämme heidän turvallisuudestaan.

1.7 Sattumaa on vain lopputulos

Kun lähtökohta on, että kaikki tapaturmat halutaan estää, myös riskinotto pitää poistaa. Tämä edellyttää työtapojen ottamista suu-rennuslasin alle. Nolla tapaturmaa edellyttää nollaa riskinottoa. Työturvallisuusvaarojen tun-nistaminen alkaa jo hankkeen tarjousvaihees-sa. Myös kaikista vaara- ja lähetä piti tilanteista otetaan opiksi. Niiden ilmoittamiseen kannus-tetaan, niihin reagoidaan ja niitä seurataan.

Suojaukset

Ihmiset

Ympäristö

Organisointi

Johtaminen

Aukko turvatoimissa

Virheellinen suoritus

Virheitä lisäävät olosuhteet

Puutteet operatiivisessa toiminnassa

Epäonnistuminen yrityksen johtamisessa

Vahingon synnyssä mikään muu ei ole sattumaa kuin lopputulos.


Nolla tapaturmaa on oltava kaikkien asia. Johdon sitoutuminen ja esimerkki ovat tär-keitä niin yritys- kuin työmaatasollakin, kun vielä muistetaan, että teot kertovat sitoutu-misen aitoudesta eivätkä pelkät puheet. Yksi keskeisimpiä asioita on panostaa työmaal-la toimijoiden osaamiseen. Tähän kuuluu vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja tehokkaiden ennalta ehkäisevien toimen-piteiden käyttöönotto töiden valmistelussa, viikkosuunnittelussa ja toteutuksessa. Osaa-mista parannetaan koulutuksilla, tiedotteilla sekä työmaalla pidettävillä turvallisuustieto-iskuilla.

Ongelmana 0-tapaturmaa-ajattelussa on kuitenkin se, että tapaturmia ei oikeastaan voida estää. Jos henkilö esimerkiksi putoaa tikapuilta, on esimiehen mahdotonta estää häntä loukkaantumasta. Se, minkä esimies

voi estää, on turvattomat työtavat. Jos sinä haluat estää tikkailta putoamisen, estä tik-kaiden väärinkäyttö. Kun tikkaiden sijasta suositaan kunnollisia työtasoja ja henki-lönostimia, on tapaturman riski paljon pie-nempi.

Tapaturmapyramidi on kuvaaja, jolla py-ritään esittämään turvattomien työtapojen ja tapaturmien yhteyttä. Jokaista vakavaa tapaturmaa kohden sattuu tilastojen mu-kaan useita pienempiä tapaturmia, läheltä piti -tilanteita ja vaaratilanteita, jotka kaikki johtuvat samoista ongelmista ja asenteista. Reagoimalla pienempiin ongelmiin siten, että kehitetään turvallisuutta ja parannetaan toimintatapoja, estetään myös vakavammat ongelmat. Uskothan sinäkin, että näistä asioista huolehtimalla saavutat nolla tapa-turmaa -tavoitteen.

TapaturmiaOnnettomuuksiaIsoja vahinkoja

Pieniä vahinkoja

Läheltäpiti-tapauksia

Vaaroja Vaaratilanteita

Ongelmia Vikoja Virheitä

Huonosti hoidetut asiat

Tapaturmapyramidi kertoo huonosti hoidettujen asioiden ja tapaturmien välisestä yhteydestä.


Kun esimies osoittaa voimakasta kiin-nostusta vaaratilanteisiin ja tekee korjaavia toimenpiteitä, osoittaa hän myös alaisilleen sen, kuinka tärkeää turvallisuus on. Alaiset kokevat joka tapauksessa läheltä piti -tilan-teet stressaaviksi, jolloin esimiehen huoli asiasta antaa heille paremman tunteen välit-tämisestä. Sama pätee myös silloin, kun tapa-turma pääsee tapahtumaan. Turvallisuuden hallinnassa yksi tärkeimmistä tehtävistä on seurata turvallisuuden toteutumista ja tart-tua kiinni havaittuihin epäkohtiin. Läheltä piti -tapausten ja vaaratilanteiden tutkinnan avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, missä koh-dissa järjestelmää piilee heikkouksia.

Pahinta, mitä turvallisuusjohtamisessa voi tehdä, on piilotella vaaratilanteita ja tapaturmia. Jos näistä ei haluta oppia, ei turvallisuutta taatusti voida kehittää ja tur-vallisuuskulttuuri kehittyy kieroutuneeksi. Syyttelyä tulee tietenkin välttää, mutta asioihin pitää pystyä puuttumaan asioina, kehityskohteina, ilman osoittelua. Kun yri-tyksessä on säännönmukainen tapa tutkia vaaratilanteet, läheltä piti -tilanteet ja tapa-turmat, harjaantuvat kaikki tutkimusten tekemiseen ja syyttely vähentyy.

1.8 Siisteys ja järjestys tuo turvallisuutta

Rakennustyömaiden tapaturmien taustalla on usein edelleen siisteys- ja järjestysongel-mia. Tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi työmaiden järjestykseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Epäjärjestykses-sä olevat varastot, ruokailutilat ja työkohteet heikentävät työturvallisuutta, työn tuotta-vuutta ja työhyvinvointia. Siisti työmaa vies-tii paitsi turvallisuudesta myös laadusta ja tuottavuudesta.

Työmaiden siisteys vaikuttaa niin toimin-tatapoihin kuin ulkoiseen mielikuvaankin. Ali- ja sivu-urakoitsijat, tavarantoimittajat, valvojat, viranomaiset, suunnittelijat ja rakennuttajat arvostavat asioista huolta

kantamista ja selkeää hyvää toimintaa. He arvostavat työmaan järjestystä ja siisteyttä, ja nämä vaikuttavat myös heidän tapaansa toimia. Yhteistyölle on huomattavan paljon otollisemmat olosuhteet siistillä työmaallasi. Ulkopuolinenkin ihminen aistii siistin työ-maasi ja ajattelee mielessään:

”Harvinaisen siistiltä näyttää tuolla ai-dan takana, siellä valmistuu varmasti laadukkaita, terveellisiä ja turvallisia asuntoja elää.”

Huonosti hoidetuilla työmailla työskente-lemään tottunut henkilö ei aina havaitse epä-järjestystä, vaarallisia kulkuteitä tai uhkaavasti liikkuvia koneita ja laitteita sinun työmaallasi, koska vaarat ovat olleet hänelle osa arkipäi-vää. Valitettavan totta on kuitenkin se, että tuollainen ”parkkiintunut” rakentaja on ihan yhtä haavoittuvainen kuin vaikkapa työmaal-la käyvä satunnainen vierailija.

Vuosina 1992–2011 sattui 17 siirrettävien tikkaiden käytössä työntekijän kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Suurin osa tapa-turmissa menehtyneistä oli kokeneita ja työhönsä perehtyneitä työntekijöitä, työ-kokemusta keskimäärin 15 vuotta.

Siisti rakennustyömaa on siellä työsken-televille ihmisille turvallinen, silloin kun siellä on hyvin suunnitellut kulkutiet, jotka pidetään sovitusti puhtaana ja kunnossa, eikä esimerkiksi rakennustarvikkeita pureta kuljetusautoista milloin vaan ja mihin sattuu. Tämä kaikki onnistuu yhdessä sopimalla, jämäkällä asenteella ja hyvällä johtamisella. Kaikkihan tiedämme, että rojujen ja jättei-den seassa kahlaaminen sekä tavaroiden tur-ha etsiminen aiheuttavat väsymystä, stressiä ja turhautumista ja tapaturman vaara nousee näin ollen ilmeiseksi.


Siisti työmaa luodaan hyvällä ja oikea-aikaisella suunnittelulla, suunnitelmien nou-dattamisella ja jatkuvalla seurannalla sekä puuttumalla välittömästi poikkeamiin. Siisti työmaa erottuu helposti epäsiististä naapu-rityömaasta. Siisteys ja siihen lujasti liittyvä työssä viihtyminen ovat kaikkien yhteisiä asioita, osa jokapäiväistä työskentelyä. Se, saammeko työskennellä siistissä ympäristös-sä rakennustyömaalla, riippuu siis loppujen lopuksi meistä itsestämme. Millainen haluat sinun työmaasi olevan?

1.9 Yhteisellä työmaalla toimiminen

Yhteisillä työmailla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa samassa ympäristössä työs-kentelee useamman kuin yhden työnantajan työntekijöitä, jotka voivat osallistua samoihin töihin tai tehdä kukin omaa työtänsä. Tyypilli-sesti rakennustyömaa on yhteinen työpaikka, jossa eri alojen ammattilaiset eri yrityksistä ovat tekemässä erilaisia töitä samaan aikaan. Yhteisillä työmailla on ensiarvoisen tärkeää varmistaa tiedonkulku, sopia turvallisuuteen liittyvistä pelisäännöistä ja sovittaa eri työt yhteen niin, että toisiaan vaarantavia töitä ei tarvitse tehdä samanaikaisesti.

Turvallisuuden suunnittelu ja hallinta ovat yhteisesti kaikkien tilanteeseen liit-tyvien esimiesten, alihankkijoiden ja pro-jektipäälliköiden vastuulla. Asiantuntijoina kannattaa käyttää kokenutta työsuojeluhen-kilöstöä. Päävastuulliseksi katsotaan kui-tenkin yleensä koko hankkeesta vastuussa olevat ylimmät esimiehet ja työympäristössä ylintä päätösvaltaa käyttävät päälliköt. Suuri osa yhteisten työmaiden turvallisuusongel-mista johtuu vastuisiin ja tehtävänjakoon liit-tyvistä epäselvyyksistä, ja ne voidaan poistaa vain riittävällä valmistautumisella kuhunkin projektiin. Suunnittelun ei sinällään tarvitse olla liian yksityiskohtaista, vaan oleellisinta on sopia päävastuista: kenelle mikäkin teh-tävä kuuluu. Toisaalta kun asiat on sovittu, on tärkeää myös valvoa, että kaikki toimivat sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.

Kun työympäristössä on meneillään jotain poikkeuksellista, tulee turvallisuu-teen kiinnittää erityistä huomiota, sillä ta-paturmat johtuvat ennemmin toimintojen odottamattomista yhdistelmistä kuin toi-mintavirheistä. Riskit voidaankin esittää suorituksen vaihtelun yhdistelminä. On kyse sitten nosturiasennuksesta, runkoelement-tien nostosta, vesikaton tekemisestä, ikkuna-asennuksesta, materiaalien varastoimisesta,

Kuva A Kuva B

Poikkeamat näkee, kun työmaa on järjestyksessä.


tulipalosta taikka vierailijoista, vaikuttavat kaikki poikkeustilanteet turvallisuuteen. Vai-kutukset voivat liittyä työympäristön altistei-siin, tilan käyttöön, vaarallisiin työvaiheisiin taikka siihen, että työntekijöiden keskitty-mistä häiritään ylimääräisillä asioilla.

Riippumatta siitä, mitä työympäristössä tapahtuu, on jokainen esimies aina vastuussa omista alaisistaan. Esimiehen tulee ottaa tämä huomioon poikkeuksellisista töistä sovit-taessa ja töitä tehtäessä. Mikäli poikkeus-tilanteesta aiheutuu vaaraa, on ryhdyttävä riittävän aikaisin tarpeellisiin toimenpiteisiin työmaahenkilöstön suojelemiseen vaaroilta. Kaikista työmaa-alueella liikkuvista on pidet-tävä huolta vähintään tiedottamalla heille havaituista vaaroista ja ongelmista.

Lisääntynyt monimutkaisuus on tehnyt johtamisjärjestelmistä hankalia, ja kaikkia ti-lanteita ei voida ennakkoon kuvata. Ihmiset ovat se voimavara, joita ilman järjestelmien oikea toiminta ei olisi mahdollista. Toimin-nassa onnistutaan, kun ihmiset oppivat sel-viämään suunnitteluvirheistä ja puutteista sekä sovittavat toimintaansa vaatimusten mukaan. Toiminnan onnistuminen edellyttää myös, että he tulkitsevat ja soveltavat menet-telytapoja olosuhteiden mukaan sekä tun-nistavat tilanteet, joissa asiat alkavat mennä pieleen.


2 Työsuojeluvastuu työmaalla

Rakentaminen on yhteistoimintaa. Vastuu turvallisuudesta on yhteinen, ja siksi kaikki-en rakennushankkeen osapuolten on syytä muistaa vaarojen tunnistamisen ja ennakoin-nin sekä tiedottamisen merkitys ja huolehtia yhteistoiminnasta hankkeen eri vaiheissa. Hyvin hoidettu yritys, organisaatio, projekti ja rakennustyömaa edellyttävät, että vastuut, velvollisuudet, työtehtävät ja vaikutusmahdol-lisuudet kulkevat käsi kädessä. Kun työpaikal-la tai rakennushankkeessa sovitaan tehtävien jaosta, tulee aina varmistaa, että tehtävän saajalla on mahdollisuudet hoitaa tehtävää.

2.1 Mistä työsuojeluvastuussa on kysymys?

Vastuun määrittelySanakirjamäärittelyjen mukaan vastuu on sitä, että täytyy ottaa jonkin asian toteutumisesta syy niskoilleen. Vastuita ja velvoitteita sääte-levät joko sitovat tai ohjeelliset työturvalli-suussäännökset. Sitovia säännöksiä ovat lait ja valtioneuvoston asetukset, joita työturvalli-suudesta on noin kuusikymmentä. Ohjeellisia säännöksiä ovat hyväksytyt ratkaisut. Näiden lisäksi rakennusalalla on yleisesti käytössä epävirallisia ohjeita, joita ovat eri järjestöjen ohjeet ja käsikirjat. Tällaisia menetelmä-, mi-toitus-, suunnittelu- ja toteutusohjeita ovat muun muassa Rakennustietosäätiön julkaise-mat Ratu-tiedosto, RT-ohjekortit ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisut.

Työturvallisuuslaki määrittelee eri osa-puolten vastuut ja periaatteet, joiden mu-kaisesti työturvallisuutta tulee kehittää. Lain tavoitteena on suojella työntekijän turvalli-suutta ja terveyttä sekä työkykyä ja ehkäistä terveyden haittojen syntymistä (esim. tapa-turmat, ammattitaudit). Siinä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä määritellään työn-antajan ja muiden työturvallisuuteen vai-kuttavien henkilöiden sekä työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet.

Työpaikan ja työympäristön työturval-lisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä

työsuojeluasioiden hoito yhteisellä työmaal-la on hajautettu organisaatiossa ja vastuu jakautuu ylimmän johdon lisäksi projekti- ja työpäälliköille, työmaan työnjohdolle ja yk-sittäisille työntekijöille ja näiden työnantajil-le sekä työsuojelun vastuuhenkilöille.

Vastuunjaossa pätee periaate, jonka mu-kaan vastuuta jaetaan, ei siirretä. Vaikka ylempi esimies siirtää työtehtävän alemmal-le esimiehelle, jää osa vastuuta hänelle ja hänen tulee seurata tehtävän onnistumista. Myös työntekijöille voidaan määrätä työsuo-jelutehtäviä, mutta he eivät voi olla niistä vastuussa. Todellinen vastuun jakautuminen riippuu kuitenkin yritysten, rakennushank-keen ja yhteisen työmaan organisaatiora-kenteesta ja tehtävien jaosta. Vastuunjaon selkeyden vuoksi tulisi todellinen vastuunja-ko sopia aina kirjallisesti.

Juridinen vastuu:Oikeudellinen vastuu, esimerkiksi rikos-oikeudellinen vastuu tai korvausvastuu. Esimiehen juridinen vastuu perustuu työ-turvallisuuslakiin ja rikoslakiin. Esimiestä voidaan syyttää ja rangaista tehtävien laiminlyönnin perusteella.

Moraalinen vastuu:Jokaisella on vastuu tehdä oma työ hyvin ja kantaa vastuuta turvallisuudesta. Hyvä esimies haluaa hoitaa työsuojeluasiat kun-toon, koska se kuuluu hänen työhönsä ja koska hän haluaa suojella alaisiaan, ei rangaistuksen pelosta.

Vastuun periaatetta voidaan kuvata Suo-men lain tuomarin ohjeiden tekstin kautta, sillä laki, etiikka ja moraali eivät aina kulje käsi kädessä:

”Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.” (Suomen laki, tuomarin ohjeita)


Myös työturvallisuuteen liittyen normijär-jestelmän ulkopuolelle jää aina säätelemä-töntä aluetta, jossa eettisyys ja moraali ovat vaikuttavina ohjenuorina. Organisaatioiden johto on vastuussa siitä, että organisaatio toteuttaa sille asetettuja tavoitteita ja toimii yhteiskunnan edellyttämien sääntöjen mu-kaan. Väärinkäytösten havaitseminen ja eh-käisy ovat osa riskienhallintaa ja kehittämistä. Kehittämiseen ja riskienhallintaan kuuluvat oikea ja sääntöjen mukainen prosessi, oma valvonta ja viranomaisvalvonta.

Esimiehen tärkeimpiä tukihenkilöitä työ-suojelukysymyksissä ovat yrityksen työsuo-jelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä yrityksen työsuojelutoimikunta. Esimiehen tulee kuitenkin muistaa, että nämä kaikki ovat tukihenkilöitä, joilta saa apuja ja neuvoja, mutta vastuu päätöksistä on aina esimiehellä.

Työturvallisuuslailla pyritään edistämään työnantajien ja myös itsenäisten työnsuo-rittajien välistä tiedonkulkua ja yhteistoi-mintaa silloin, kun näiden työt vaikuttavat toisten työnantajien työntekijöiden turvalli-suuteen tai itsenäisten työnsuorittajien tur-vallisuuteen. Turvallisuuden suunnittelu ja hallinta ovat yhteisesti kaikkien tilanteeseen liittyvien esimiesten, alihankkijoiden ja pro-jektipäälliköiden vastuulla. Asiantuntijoina

kannattaa käyttää kokenutta työsuojeluhen-kilöstöä. Päävastuulliseksi katsotaan kui-tenkin yleensä koko hankkeesta vastuussa olevat ylimmät esimiehet ja työympäristössä ylintä päätösvaltaa käyttävät päälliköt.

2.2 Rakennuttajan vastuut ja velvollisuudet

Rakennuttaja vastaaRakennuttajan vastuut ja velvollisuudet koskevat koko hanketta, mutta korostu-vat jo rakennushankkeen alkuvaiheissa. Rakennuttaja johtaa rakennushankkeen kokonaisuutta − suunnittelua, valmistelua ja rakentamista. Mikäli rakennuttaja ei esi-merkiksi puuttuvan ammattitaidon vuoksi itse ole varsinaisesti mukana suunnittelu- ja valmisteluprosessissa vaan on tilannut nämä työt alan erikoisyritykseltä, koskevat tämän vaiheen velvollisuudet myös tätä yritystä. Rakennuttajan työturvallisuustehtäviin kuu-luu, että hän

• valitsee − suunnittelijat − päätoteuttajan − eräissä toteutusmuodoissa kaikki urakoitsijat tai osan urakoitsijoista

Siviilioikeudellinen vastuu

Rikosoikeudellinen vastuu

Työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyönnistä johtuva vahinko

Tarkastellaan teon tai laiminlyönnin rangaistavuutta työturvallisuuslain ja rikoslain valossa


• huolehtii − turvallisuuskoordinaattorin nimeämi-sestä

− työn tekemisen turvallisuuden ottami-sesta huomioon suunnittelun kaikissa vaiheissa

− yksittäisinä ja peräkkäisinä osaurakoi-na työtä toteuttaessaan päätoteuttajan tehtävistä

• toimittaa − tarvittavat lähtötiedot suunnittelulle − turvallisuusasiakirjan, turvallisuus-säännöt ja menettelyohjeet urakkalas-kennan pohjaksi

• osallistuu − työmaakokouksiin (turvallisuuskoor-dinaattori).

Turvallisuuskoordinaattori on raken-nuttajan rakennushankkeeseen nimeämä hankkeen vaativuutta vastaava, pätevä ja tehtävistään vastuullinen edustaja, joka vas-taa rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista ja omaa asianmukaiset toimivaltuudet sekä edellytykset huolehtia turvallisuuskoordi-naattorin tehtävistä. Turvallisuuskoordinaat-torin on oltava luonnollinen henkilö. Tätä tehtävää ja vastuuta ei voi siirtää urakoitsi-jan vastuulle.

Asiakirja ja ohjeetRakennuttajan tulee laatia rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turval-lisuusasiakirja. Turvallisuusasiakirjassa on selvitettävä ja esitettävä toteutettavan raken-nushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat vaara- ja haittateki-jät sekä rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuutta ja työterveyttä koskevat tiedot sekä otettava huomioon työmaahan liittyvä teollinen tai muu siihen rinnastettava toiminta.

Rakennuttajan edellytetään myös huo-lehtivan kulloisenkin rakennushankkeen turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinnasta ja päivittämisestä työmaille. Näi-

den kirjallisten turvallisuussääntöjen sisältöä on tarkennettu viimeisessä asetuksessa kos-kemaan muun muassa aliurakoinnin käyttöä ja työhygieenisten mittausten toteuttamista. Asiakirjoja ei ainoastaan laadita, vaan niitä täydennetään ja pidetään ajan tasalla hank-keen edetessä esimerkiksi vaaratekijöiden osalta.

Rakennuttaja ei voi pelkästään muodol-lisella siirrolla, esimerkiksi nimeämisellä, vapautua määräyksien mukaisista velvol-lisuuksistaan, vaan vapautuminen edellyt-tää tosiasiallisen toimintavallan siirtämistä esimerkiksi omassa organisaatiossa turval-lisuuskoordinaattorille tai sopimuskump-panina olevalle asiantuntijayritykselle. Nimeämisestä huolimatta rakennuttajaa koskevat työturvallisuuslain ja rikoslain säännökset.

Toimintaedellytysten luominenRakennustyöasetuksen mukaiseen raken-nuttajan huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu velvollisuus erityisesti seurata, että työtur-vallisuus ja riskien ennaltaehkäisy on otettu huomioon suunnittelussa ja että niiden poh-jalta työturvallisuustehtävät ja -menetelmät on organisoitu.

Rakennuttajan hankeaikataulu kuvaa koko hankkeen etenemistä. Rakennuttajan laatiman hankeaikataulun avulla tilaaja voi hoitaa oman osuutensa rakennushankkeen työturvallisuudesta sovitulla tavalla eikä pel-kästään rahoituksen, suunnittelun tai erillis-ten urakoiden osalta.

Hankeaikataulussa tulee esittää realisti-nen näkemys rakennushankkeen vaiheiden ajoituksesta ja kestosta. Rakennuttajan ai-kataulupäätökset hankeaikataulua varten sisältävät rakennushankkeen kokonaiskes-ton, välitavoitteet, vuodenajan, suoritusjär-jestyksen rakennuttajan omille hankinnoille ja omille välitavoitteille sekä suunnitelmien valmistumisajankohdan että suunnittelun ja rakentamisen limittämisen. Aikataulupää-töksissä käsitellään siis sellaisia asioita, jotka


ovat merkittäviä rakennustyömaan turval-lisuusjohtamisen ja erityisesti turvallisuus-suunnittelun kannalta.

Rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa rakennuttaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että rakennustyö voidaan tehdä turvalli-sesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. Pääsääntöisesti suunnittelun tekevät erikoistuneet suunnittelijat. Raken-nuttajalta voidaan edellyttää, että tehdessään sopimuksia suunnittelusta tämä edellyttää konkreettisesti myös rakennustyön turval-lisuuden ottamisen huomioon suunnitte-lussa. Esimerkiksi rakennesuunnittelijan on annettava tiedot esim. elementtien asennus-järjestyksestä, tuennasta, kiinnittämisestä ja käsittelystä sekä työaikaisen putoamissuojauk-sen järjestämisestä.

Päätoteuttajan ominaisuudessa raken-nuttaja voi olla velvollinen tekemään rakennustyötä koskevan ennakkoilmoituk-sen työsuojeluviranomaisille. Velvollisuus koskee siis niitä tilanteita, joissa raken-nuttaja ohjaa tai valvoo rakennushanketta eli tilanteita, joissa ei ole olemassa pää-urakoitsijaa.

RakentamisvaiheRakentamisvaiheessa rakennuttajalla on myötävaikutus- ja huolehtimisvelvollisuus. Velvoitteiden täyttäminen edellyttää usein toisen osapuolen toimintaan vaikuttamista ohjein ja kehotuksia ilman, että päätoteutta-ja itse tekee konkreettisia toimenpiteitä.

Rakennuttaja (turvallisuuskoordinaattori) järjestää mahdolliset erityiskatselmukset, huolehtii työturvallisuusasioista ja kirjaa ne aloituskokouksessa ja tarvittaessa työ-turvallisuuskokouksessa ensimmäisessä työmaakokouksessa sekä muissa työmaa-kokouksissa.

2.3 Päätoteuttajan vastuut ja velvollisuudet

Päätoteuttajan rooliVuoden 2009 työturvallisuusasetusuudis-tuksessa VNa 205/2009 määriteltiin pää-toteuttaja tahoksi, joka on rakennuttajan nimeämä pääasiallista määräysvaltaa yh-teisellä työmaalla käyttävä työnantaja tai sellaisen puuttuessa rakennuttaja itse. Eri tavalla toteutettavien rakennushankkei-den kokonaisvastuuta kantava, johtava tai valvova päätoteuttaja voi olla pääurakoit-sija, rakennuttaja, tilaaja tai joku muu, joka johtaa työmaan kokonaistoimintoja. Muita tahoja voivat olla rakennuttajan nimeämä rakennuttajakonsultti taikka projektinjoh-tourakoitsija, joka ei ole pääurakoitsija eikä rakennuttaja.

Päätoteuttaja vastaa muun muassa siitä, että eri työt sovitetaan yhteen ja työympä-ristössä olevista riskeistä tiedotetaan kaikille osapuolille eli työvaiheiden aiheuttamista riskeistä tiedotetaan kaikille osapuolille ja turvallisuutta seurataan. Kukin työnantaja vastaa tämän jälkeen siitä, että työt tehdään sovitulla tavalla ja mahdollisista esille nouse-vista ongelmista tiedotetaan tehokkaasti.

Yhteistoimintaa rakennushankkeessa tapahtuu ainakin seuraavien osapuolten välillä:

• rakennuttaja

• pääsuunnittelija

• päätoteuttaja

• urakoitsija

• itsenäinen työnsuorittaja

• työntekijä.

Näistä päätoteuttaja on yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa. Turvallisuuden parantamiseksi tulee tehdä tiivistä yhteis-työtä aliurakoitsijoiden ja tavarantoimitta-jien kanssa. Keskustelun on oltava avointa sidosryhmien kanssa silloin, kun arvioidaan turvallisuustyön vaikutuksia. Näin toimien


osoitamme kaikille toimijoille, että välitäm-me heidän turvallisuudestaan.

Hyvä tapa hoitaa työturvallisuusvelvoit-teet on, että laaditaan projektikohtainen vastuunjakotaulukko, jossa selvennetään kunkin osapuolen velvollisuudet, jos sopi-mussuhteiden vuoksi vastuujaot poikkeavat olennaisesti tavanomaisesta tehtävänjaosta.

Päätoteuttaja vastaaPäätoteuttaja on yhteisellä rakennustyö-maalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja eli päätyönantaja riippumatta hankkeen toteutusmuodosta. Työturvalli-suuslain mukaan päätyönantajan eli pääto-teuttajan tulee yhteisellä työpaikalla työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huo-lehtia mm. työpaikalla toimivien urakoitsi-joiden toimintojen yhteen sovittamisesta, työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjeste-lyistä, työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestykses-tä ja siisteydestä, työpaikan yleissuunnitte-lusta ja työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyy-destä.

Päätoteuttajan työturvallisuustehtäviin kuuluu, että hän

• valitsee − pätevät ja asiansa hoitavat aliurakoit-sijat

− turvalliset työmenetelmät

• nimittää − vastuuhenkilön

• huolehtii − työmaan turvallisuussuunnittelusta (turvallisuusasiakirja)

− eri osapuolten toimintojen yhteen sovittamisesta (työmaan turvallisuus-säännöt)

− yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan järjestämisestä urakoitsijoiden kesken (yleisjohto)

− työpaikan vaaratekijöiden tiedottami-sesta urakoitsijoille ja näiden työnte-kijöille

− työmaan yleisistä olosuhteisista ja työ-vaiheiden ajoituksesta siten, että työtä voidaan tehdä turvallisesti (yleisjohto)

− työtelineen rakenne- ja käyttösuun-nitelman laatijan riittävästä pätevyy-destä

− elementtien asennussuunnitelmat kir-jallisina työmaalle

− koneiden ja laitteiden tarkastusohjei-den antamisesta.

Yleissuunnitelmassa kuvataan ne teh-tävät, joista laaditaan kirjalliset turvallisen toteutuksen sisältävät tehtäväsuunnitelmat, niiden päivittäminen, toimintaperiaatteet muutostilanteissa sekä yhteistoiminta mui-den urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa.

Päätoteuttajan velvollisuus on tehdä en-nakkoilmoitus työsuojeluviranomaisille niis-tä työmaista, jotka on tarkoitettu kestämään kauemmin kuin kuukauden. Ennakkoilmoi-tus on myös tehtävä silloin, kun työmaalla työskentelee itsenäiset työnsuorittajat mu-kaan lukien yhteensä vähintään kymmenen työntekijää tai työmäärän arvioidaan olevan yli 500 henkilötyöpäivää. Päätoteuttajan on myös annettava ennakkoilmoitus tiedoksi rakennuttajalle, pantava se näkyville raken-nustyömaalla ja pidettävä se tarpeellisilta osin ajan tasalla.

Urakoitsijoiden kanssa tehtävä yhteistoimintaKirjalliset turvallisen toteutuksen sisältä-vät tehtäväsuunnitelmat laaditaan ainakin kaikista niistä töistä ja työvaiheista, joihin sisältyy erityisiä turvallisuus- ja terveysvaa-roja. Tällaisia ovat VNa 205/2009 liitteen 2 mukaiset työt sekä hankkeen suunnittelu-vaiheen riskien arvioinnissa esille tulleet turvallisuusasiakirjaan kirjatut työt tai muut vaaralliset työvaiheet. Näitä työturvalli-suussuunnitelmia ovat muun muassa ele-menttien asennussuunnitelma, panostus- ja räjäytystöiden suunnitelma, kaivanto- ja purkusuunnitelma.


Muut urakoitsijat laativat omalta osaltaan työmaan turvallisuutta koskevia suunnitel-mia (räjäytyssuunnitelma) tai osallistuvat niiden laadintaan (esimerkiksi elementti-asennussuunnitelma).

Hankekohtaisiin menettelyohjeisiin kir-jataan, mitkä suunnitelmat on toimitettava suunnittelijalle tarkastettaviksi (mm. purku-työ- ja elementtiasennussuunnitelma).

Päätoteuttajan keskeinen tehtävä on jär-jestää eri urakoitsijoiden välinen työnteki-jöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta tarpeellinen yhteistoiminta. Päätoteuttajan tulee siis

• luoda työnantajien ja itsenäisten työnsuo-rittajien yhteistoimintaverkosto

• huolehtia yhteistoiminnan toimivuudesta ja verkoston kattavuudesta

• valvoa, että kaikki osapuolet toimivat yh-teistoiminnassa työmaan turvallisuussään-töjen ja menettelyohjeiden mukaan

• huolehtia työntekijöiden valitseman edus-tajan (esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu) ottamisesta mukaan kaikkien urakoitsijoi-den väliseen yhteistoimintaan.

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita voi-vat olla esimerkiksi

• eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteen sovittaminen ja sen toteuttaminen käytännössä

• urakoitsijoiden toiminnasta ja erilaisista työmaan tapahtumista ja vaaratekijöistä tiedottaminen

• turvallisuusseuranta

• työmaatarkastukset ja niiden palautteen käsittely

• työmaahan perehdyttäminen ja opastus

• tapaturman tutkinta.

2.4 Työnantajan vastuu

Työturvallisuuslaissa säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvollisuudesta, työn vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista, eri-tyistä vaaraa aiheuttavasta työstä, työympä-ristön ja työn suunnittelusta, työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta ja henkilönsuojainten käytöstä.

Työnantajan yleiseen huolehtimisvelvol-lisuuteen kuuluu seuraavien periaatteiden noudattaminen:

• vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään

• vaara- ja haittatekijät poistetaan, jos poistaminen ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla menetelmillä

• yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimen-piteet toteutetaan ennen yksilöllisiä

• tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon.

Työnantajan turvallisuustehtävät

Työnantaja

• nimittää − vastuunalaisen henkilön

• huolehtii − omien työntekijöiden ja työn vaiku-tuspiirissä olevien turvallisuudesta

− yhteistoiminnan toteuttamisesta omien työntekijöidensä kanssa

− oman työnsä vaikutuksien ilmoitta-misesta muille urakoitsijoille.

Jos esimies on poissa työpaikalta esimer-kiksi tapaturman sattuessa, se ei vapauta häntä juridisesta vastuusta, vaan esimies on vastuussa alaistensa työtavoista ja työympä-ristöstä kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, onko hän tietyssä tilanteessa läsnä vai ei.


Usein yksittäisen esimiehen vastuualue voi olla niin laaja, että hän ei voi millään olla jatkuvasti paikalla työtä tehtäessä. Ongel-maksi tämä muodostuu, mikäli esimies ei voi riittävästi valvoa hajallaan olevia työnte-kijöitään. Mikäli yhden esimiehen resurssit eivät riitä kyseessä olevan työn valvontaan, on järjestettävä lisäresursseja tai vastuu asi-asta lankeaa ylemmälle linjaorganisaatiolle. Tarvittaessa on määriteltävä selkeästi, mitkä ovat erilaisten lisätyönjohtajien, vuorotyön-johtajien tai asennustyönjohtajien velvolli-suudet ja mitkä varsinaisen esimiehen.

Esimiehellä on valta työpaikalla ja direk-tio-oikeus alaisiinsa, mutta turvallisuusky-symyksissä on kuitenkin aina kuunneltava myös muiden mielipiteitä ja ehdotuksia. Päätöksen esimies toki joutuu yleensä te-kemään itse, mutta työntekijöillä on oikeus

tehdä ehdotuksia ja myös kuulla vastaus esittämiinsä ongelmiin. Vaikka esimies tekisi päätöksensä alaisen tai kollegan ehdotuksen mukaisesti, vastuu päätöksestä on silti aina hänellä.

Yhteistoiminnan keskeisin tarkoitus on säilyttää työntekijöiden turvallisuus ja terveys rakennustyön aikana. Työntekijät osallistuvat yhteistoimintaan tavanomaisesti oman työn-antajan kanssa tapahtuvassa yhteistoimin-nassa. Sen sijaan yksittäinen työntekijä ei voi olla osallisena koko työmaata koskevassa yhteistoiminnassa. Tämä korostaa työnantajan velvollisuuksia urakoitsijoiden välisessä yhteis-toiminnassa.

Ylin johto

•Turvallisen työskentelyn edellytysten varmistaminen yrityksen kaikessa toiminnassa

•Työturvallisuuden yleisjohto, tavoitteiden asettaminen ja toiminnan ohjaus

•Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvien resurssien ja toimintatapojen määrittely

•Turvallisuuden kehittämiseen tarpeellisten aineellisten edellytysten varmistaminen

•Johdon ja esimiesten valinta sekä näiden pätevyyksien ja tehtävänjaon varmistaminen

Projekti- ja työpäälliköt Työmaiden työnjohto

•Projektikohtaisen turvallisen työskentelyn edellytysten varmistaminen

•Työmaiden työympäristön, yleisesti käytettävien koneiden ja työmenetelmien turvallisuuden kehittäminen

•Yleinen ja työmaakohtainen riskienarviointi

•Yleisten työturvallisuusohjeiden laatiminen ja toiminnan valvonta

•Työyhteisön ilmapiirin varmistaminen ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta

•Työturvallisuutta kehittävien esitysten tekeminen ylimmälle johdolle

•Jatkuva työympäristön riskien arviointi ja työ-maan turvallisen toiminnan edellytysten ylläpito

•Perehdytys, työnopastus ja osaamisen varmistaminen

•Työohjeiden laadinta ja tiedonkulun varmistaminen

•Turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojainten käytön valvonta

•Koneiden, laitteiden ja työympäristön valvonta

•Poikkeustilanteiden huomioiminen ja riskien hallinta

•Työntekijöiden esille nostamiin ongelmiin vastaaminen

•Ongelmien ja kehitysehdotusten nostaminen esiin organisaatiossa


2.5 Jokaisen velvollisuus huolehtia

Kunkin vastuuTyöturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu jokaiselle rakennustyömaalla työskenteleväl-le. Tämä koskee kaikkia hankkeen osapuolia, rakennuttajasta aliurakoitsijan työntekijään ja konepalveluja tarjoavaan yrittäjään. Sään-nökset antavat sitovat raamit turvalliselle työskentelylle ja urakkaa koskevat sopimus-asiakirjat täydentävät säännöksien asettamia turvallisen työskentelyn edellytyksiä.

Käytännön työturvallisuus toteutuu kui-tenkin hyvällä suunnittelulla, saumattomalla yhteistoiminnalla sekä vastuuntuntoisella asenteella. Oikea asenne työturvallisuuteen on ammattitaidon perustekijä. Mitkään oh-jeet eivät perimmältään auta, jos suhtautu-minen niihin on vähättelevä. Riskejä ottava työntekijä tai urakoitsija on riski päätoteut-tajalle, rakennuttajalle ja tilaajalle.

Jokaisella työyhteisössä työskentelevällä on velvollisuus noudattaa turvallisia työtapoja ja annettuja ohjeita sekä puuttua laiminlyön-teihin. Riskinottoa ja vääriä työtapoja ei tule hyväksyä työtoverilta tai sopimuskumppanilta. Hiljainen hyväksyminenkin on työturvallisuus-rikkomus tai työturvallisuuden laiminlyönti, johon tulee tavattaessa välittömästi puuttua.

Työntekijöiden ja sopimuskumppaneiden toimintaan voidaan vaikuttaa sekä kannus-teilla että sanktioilla. Porkkana on yleensä tehokkaampi kuin keppi. Kuitenkin hyvä tapa on, että tapaturmia ja tapaturmatilasto-ja ei sidota tulospalkkioihin, sillä tällaisella menettelyllä on eräissä tutkimuksissa todet-tu olevan vääristävä vaikutus tapaturmien tutkintaan ja raportointiin.

Jokaisen toimijan malli vaaran välttämisessä

• Askel 1 – Selvitä riskit

Arvioi työhön liittyvät mahdolliset vaarat ja kysy:

− Mikä voisi mennä pieleen? − Mitä pahimmillaan voisi silloin tapahtua? − Olenko oppinut jotain edellisestä riski-arviosta?

• Askel 2 – Arvioi turvallisuus

Arvioi, miten poistat tai hallitset jokaisen havaitun riskin ja vältät vahingon:

− Onko minulla riittävä koulutus ja taito tehtävään?

− Onko minulla oikeat työkalut ja suoja-välineet?

• Askel 3 – Toimi turvallisesti

Suorita tarpeelliset toimenpiteet, jotta työ voidaan tehdä turvallisesti:

− Noudata kirjallisia turvaohjeita ja työlupamenettelyjä.

− Kysy tarvittaessa lisäohjeita ja apua.

AlihankintatyötAlihankintatöissä työn johto ja valvonta sekä työsuojeluvastuu säilyvät alihankintaa teke-vällä työnantajalla. Alihankintatyön tilaavan työnantajan on huolehdittava siitä, että ali-hankintatyönantaja ja hänen työntekijänsä saavat riittävät tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Myös alihankintatyönanta-jan tulee pitää tilaajatyönantaja ajan tasalla työhönsä liittyvistä työturvallisuusasioista.

Työntekijä

•Turvallinen työskentely ja jatkuva huolehtiminen turvallisen työskentelyn edellytyksistä

•Yleisten ja työmaakohtaisesti annettujen ohjeiden ja määräysten noudattaminen

•Omasta ja muiden työturvallisuudesta huolehtiminen työympäristön riskejä arvioimalla ja niihin puuttumalla

•Vaaroista ilmoittaminen tai vaaratekijöiden poistaminen, mikäli mahdollista tehdä turvallisesti

•Turvalaitteiden ja suojalaitteiden käyttö ja asianmukainen hoito


Työsuojeluun liittyvät vastuusuhteet tulee kirjata tilaaja-toimittajasopimuksiin.

Mikäli työtä teetetään alihankintana tilaajan työympäristössä, sitä koskevat yleensä samat asiat kuin edellä on mainittu yhteisille työmail-le. Isommissa projekteissa alihankintatyöstä sovitaan yleensä yksityiskohtaisemmin, ja myös turvallisuusasioihin pitäisi tällöin ottaa kantaa. Lyhyemmissä töissä turvallisuusasiois-ta sopiminen kuitenkin helposti unohdetaan, koska asioiden käsittelemiseen koetaan mene-vän liiaksi aikaa. Pieniin työtilauksiin voi lisäksi liittyä myös vuokratyön piirteitä. Mikäli tur-vallisuus laiminlyödään pienimuotoisissa työ-tilauksissa, voi syntyä työn laajuuteen nähden suuria vahinkoja. Mikäli alihankintatilanteessa jää epäselväksi, onko kyse alihankinnasta vai ennemminkin vuokratyöstä, on hyvä varmistaa asia yksinkertaisesti sopimalla, kumpi vastaa työn johdosta.

VuokratyöTyövoimaa vuokralle antava työnantaja vas-taa työsuojelun perusvelvoitteista, kuten työterveyshuollon järjestämisestä. Työn teettävä työnantaja vastaa työn tekemisen edellytyksistä ja olosuhteista omalla työpai-kallaan. Kun työn johto ja valvonta siirtyvät työn teettäjälle, siirtyy teettäjälle myös vas-tuu työhön liittyvästä työsuojelusta.

Vuokratyössä yritys tilaa vain työn tekijän, ei tiettyä työtä eikä työnjohtoa. Työnjohto-oikeus ja työsuojeluvelvoitteet jäävät tällöin työn vastaanottajalle. Vuokranantajan vas-tuulla on lähinnä varmistaa luovutettavan työntekijän yleinen ammattitaito ja seurata toimintaperiaatteita yleisesti. Mikäli työnte-kijä tuo työvälineet mukanaan, vastaa vuok-ralle antaja niiden yleisestä turvallisuudesta. Tilaaja vastaa varsinaisesta perehdytyksestä siltä osin, kuin työympäristö tai työtehtä-vän erityisvaatimukset määräävät, sekä työn valvonnasta. Mikäli alihankintatilanteessa jää epäselväksi, onko kyse alihankinnasta vai en-nemminkin vuokratyöstä, on hyvä varmistaa asia yksinkertaisesti sopimalla, kumpi vastaa työn johdosta.

Työntekijän oman vuokratyönantajan tulee

• järjestää vuokratyöntekijän työterveys-huolto

• ilmoittaa työn ammattitaitovaatimuksista ja työn luonteesta työntekijälle

• varmistaa työntekijän riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus kyseiseen työhön

• antaa työntekijälle yleistä opetusta ja oh-jausta työtehtäviin

• selvittää vastaanottajan kyky täyttää sille kuuluvat velvollisuudet

• selvittää edellytykset suorittaa työ asian-mukaisesti ja turvallisesti.

Työn vastaanottajan tulee ennen vuokratyön aloittamista työvoiman luovuttajalle

• ilmoittaa työn edellyttämät ammattitaito-vaatimukset ja työn erityispiirteet

• huolehtia työn aikaisesta työn turvallisuu-desta ja terveellisyydestä

• perehdyttää työntekijä työhön ja työpai-kan olosuhteisiin sekä työsuojelutoimen-piteisiin

• perehdyttää työntekijä tarvittaessa työ-paikan työsuojelun yhteistoimintaan ja tiedottamiseen sekä työterveyshuollon järjestelyihin.

Edellä esitettyjen tehtävien ja edellytys-ten toteuduttua vuokratyön työturvallisuus ja sen vaikutukset ovat osa rakennustyö-maan turvallista toimintaa.

Sitovat lait, asetukset ja päätöksetTyöturvallisuuslaki 738/2002

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turval-lisuudesta 205/2009

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turval-lisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993.


3 Perustana vaarojen arviointi

Esimiehen tehtäviin työnantajan edustajana liittyy vaatimus arvioida työn vaaroja ennen kuin vahinkoja sattuu ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin vaarojen torjumiseksi. Vaa-rojen tunnistamisen ja niiden riskinarvioin-nin perusteella esimiehet voivat selvittää ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työn-tekijöidensä turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi

• työssä esiintyvien riskien ehkäisy

• tiedottaminen ja koulutus työntekijöille sekä järjestelyt

• keinot toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Vaarojen arviointi.

Riskien hallinta

Riskin arviointi

Riskianalyysi

LähtötiedotArvioinnin suunnittelu

Vaarojen tunnistaminen

Todennäköisyyksien arviointi

Seurausten vakavuuden arviointi

Riskien suuruuden arviointi

Riskien hyväksyttävyyden arviointi

Toimenpiteiden toteuttaminen

SeurantaPalaute

3.1 Kaikki lähtee vaarojen arvioinnista

Hyvään johtamiseen kuuluu, että asiat suun-nitellaan ennakkoon, jo ennen kuin ongel-mia syntyy. Useimmiten tapaturmat johtuvat syistä, jotka voi tunnistaa etukäteen. Useim-mat konerikot, työolosuhteiden vaihtelut ja jopa tavanomainen rikollisuus ovat ennalta tunnistettavissa, niiden riskit voidaan arvioi-da ja niihin voidaan varautua. Lähtökohtana on, että toimintaan liittyvät vaaratilanteet ja onnettomuusmahdollisuudet tunnistetaan.

Työturvallisuuslaissa vastuu työturval-lisuudesta on säädetty työnantajalle. Se tarkoittaa sitä, että työnantajan on itse sel-vitettävä mahdolliset haitta- ja vaaratekijät.


3 Perustana vaarojen arviointi

Riskin arviointi on prosessi, jossa selvite-tään, tunnistetaan ja arvioidaan työpaikan vaaratekijöiden aiheuttamat riskit työnteki-jöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Riskienhallinnalla viitataan niihin me-nettelyihin, joissa työhön liittyvät vaarat tunnistetaan ennakkoon, luokitellaan ja pyritään hallitsemaan. Riskien toteutu-mista voidaan ehkäistä arvioimalla riskit yritystasolla ja rakennushankekohtaisesti, varautumalla riskeihin ja valitsemalla tur-valliset toimintatavat.

Riskien arvioinnilta ei vaadita mitään määrämuotoa, vaikka arviointien tekemi-sen helpottamiseksi on kehitetty erilaisia menetelmiä. Hyvä tapa yritysten työturvalli-suustoimien ja niiden tason arvioinnissa on käyttää esimerkiksi Raksakympin menette-lytapoja sekä työmaan riskien arvioinnissa Ratun suunnitteluohjetta (1217-S) Raken-nustyön työturvallisuusriskien arviointi.

3.2 Vaarojen tunnistaminen vaikuttaa

Niitä työhön liittyviä vaaroja, joita ei ole etu-käteen tunnistettu, ei voi hallita. Vaaratekijä voi olla mikä tahansa vahinkoa aiheuttava asia, kuten työssä käytettävät materiaalit, laitteet, työmenetelmät tai käytännöt. Vaa-roja tunnistavat todennäköisesti parhaiten työntekijät. Esimies voi aloittaa vaarojen tunnistamisen itsenäisesti, mutta parhaan lopputuloksen saa aina yhteistyössä muiden kanssa. Useampi mieli toimii yhdessä tehok-kaammin. Lisäksi meillä kaikilla on sokeita kohtiamme, joihin liittyviä vaaroja emme huomaa kunnolla tai osaa arvioida niiden va-kavuutta. Tunnistamisessa käytetään apuna vaaraluetteloita, Ratu-menetelmäkuvauksia ja Raturva-kortteja.

Rakentamisessa vaarat liittyvät usein muun muassa väliaikaisiin rakenteisiin, aikatauluihin, usean toimijan yhtä aikaa tehtävään työhön, työmaan siirtoihin ja tava-roiden varastointiin, korkealla työskentelyyn sekä niin sanotusti vaarallisiin töihin ja työ-vaiheisiin.

Riskin suuruuden määrittäminen ja jatkotoimenpiteiden valinta vastaamaan riskin suuruut-ta. (Lähde: Ratu S-1217 Rakennustyön työturvallisuusriskien arviointi)

Normaaleja työlajikohtaisia vaaroja

Sisältää erityisiä vaaroja

Ei riittävästi tietoa

Sisältää hankekohtaisia erityispiirteitä

Noudatetaan työlajikohtaista yleistä ohjeistusta

Edellyttää tehtäväkohtaista arviointia

Asiaan palataan päivityksen yhteydessä

Noudatetaan yksityiskohtaista ohjeistusta


Työsuojeluvaltuutetuilla on usein koke-musta ja näkemystä niin vaarojen arviointiin kuin muiden työntekijöiden ohjaamiseen mukaan vaarojen arviointiin esimerkiksi työn turvallisuussuunnitelmaa laadittaessa. Yhteistyössä tehty vaarojen tunnistus ja ris-kien arviointi lisäävät myös työntekijöiden hyvinvointia työssään. He tietävät, että tur-vallisuuteen on kiinnitetty huomiota ja että heille on annettu vaikutusmahdollisuus ja heidän mielipidettään arvostetaan.

3.3 Vaarojen arviointi vaiheittain

Hanketasolla ensimmäinen tehtävä on tunnis-taa hankkeen vaativuus. On tärkeä tiedostaa, onko hanke tavanomaista rakentamista vai sisältääkö se paljon hankekohtaisia erityis-piirteitä, ja suunnitella resurssit sen mukaan. Hanketason riskien arvioinnin keskeisimpiä tehtäviä on tunnistaa vaarat ja poistaa ne tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen keinoin. Vaarojen arviointi tehdään vaiheittain osana hankkeen tuotannonsuunnittelua.

Suunnittelu-javalmisteluvaiheTuotannon yleissuunnitteluvaihe on työmaan turvallisuuden kannalta keskeinen, koska sii-nä valitaan päätyömenetelmät ja kiinnitetään keskeisin kalusto. Rakennuttamisesta vastaava taho tai rakennushankkeeseen ryhtyvä teettää suunnittelun lähtötiedoiksi yleensä erilaisia esiselvityksiä, jotka antavat tietoa niistä mah-dollisista vaaroista, jotka suunnittelijoiden tulee ottaa työssään huomioon. Näin piirustuk-siin ja muihin suunnitteluasiakirjoihin saadaan tarvittavat tiedot alustavan turvallisuussuun-nittelun tekemiseen ja siitä aiheutuviin kus-tannuksiin varautumiseen jo urakkatarjouksen laskentavaiheessa.

Osa vaaroista on sellaisia, että toimenpiteet niiden torjumiseksi voidaan suunnitella yleis-suunnittelun yhteydessä. Vaarat ja niiden eh-käisemiseksi tehtävät toimet sidotaan aikaan ja paikkaan. Kaikista erityistä vaaraa sisältävistä tehtävistä laaditaan tarkempi tehtäväkohtai-nen arviointi. Kaikkia vaaroja ei voida tai ei kannata arvioida kerralla. Arvioinnin jakami-nen pienempiin osiin helpottaa arviointia ja mahdollistaa arvioinnin tarkentamisen hank-

Työssä ja työympäristössä esiintyviä vaaroja. Vaarojen arvioinnissa on hyvä huomioida myös eri tekijöiden yhteisvaikutus.

Fysikaaliset• Melu • Tärinä • Lämpöolot • Säteilylähteet • Valaistus

Kemialliset• Mineraalipölyt• Metallit ja niiden yhdisteet• Orgaaniset pölyt• Kaasut• Orgaaniset yhdisteet• Raskasmetallit ja liuotinaineet

Terveydelliset• Fyysinen jaksaminen• Ergonomia, kuormitus• Henkinen jaksaminen• Työtyytyväisyys

Mekaaniset• Mekaaniset• Liikkuvat koneen osat• Putoavat esineet• Kompastuminen• Putoaminen

Biologiset• Homesienten itiöt• Bakteerit

Organisatoriset• Ristiriidat, kiusaaminen• Tiedonkulun puutteet• Osaaminen• Riskinotto


keen edetessä. Jokainen riski on kuitenkin syytä nostaa esiin heti havaittaessa.

Työturvallisuuteen liittyvät asiat tulee viedä suunnitelmiin, jotta niillä on mah-dollisuus siirtyä eteenpäin tuotantoon työnjohdolle ja työntekijöille. Kohteen eri-tyispiirteiden nouseminen esiin on ensiar-voisen tärkeätä. Erityistä huolellisuutta ja turvallisuustietoisuutta edellyttävät asiat on otettava suunnitelmissa huomioon, eli esi-merkiksi elementtien tuentojen tulee aina olla esitettyinä rakennesuunnitelmissa.

Suunnitelmista on syytä tarkastaa myös niiden yhteensopivuus. Muutokset eivät aina periydy kaikkiin suunnitelmiin.

Esimiehen turvallisuustyö korostuu tuotan-non yleissuunnitteluvaiheessa, jossa valitaan päätyömenetelmät ja kiinnitetään työmaan keskeinen kalusto. Valintojen kannalta on tärkeää, että työmaan vaarat ovat tiedossa. Työmenetelmien, välineiden ja -ympäristön suunnittelulla varmistetaan, että työ on turval-linen tehdä eikä aiheuta sairastumisen vaaraa.

Vaarojen tunnistaminen tapahtuu usein työmaan turvallisuuspalaverissa, jonka valmis-telee ja johtaa työmaan vastaava työnjohtaja. Palaverissa työmaan toteutus käydään läpi järjestelmällisesti yleisaikataulutehtävittäin.

Tehtävät yleissuunnitteluvaiheen vaaro-jen tunnistamisessa:

• Tarkastellaan rakennushankkeen yleis-aikataulutehtäviä ja tunnistetaan niihin liittyvät vaarat.

• Tunnistetaan kohteeseen liittyvät erityistä vaaraa sisältävät työt ja listataan ne tehtä-väkohtaista arviointia vaativiin tehtäviin.

• Tunnistetaan ympäristöstä johtuvat sekä työmaan yleiset vaarat.

• Suunnitellaan toimenpiteet rakennut-tajan turvallisuusasiakirjassa esitettyjen sekä itse tunnistettujen vaarojen pois-tamiseksi/pienentämiseksi.

• Määritellään, miten ja/tai missä suunni-telmissa vaara otetaan huomioon.

Osaan vaaroista torjuntatoimenpiteet voidaan suunnitella heti. Erityistä vaaraa si-sältävistä tehtävistä laaditaan tarkempi teh-täväkohtainen arviointi.

Turvallisuusnäkökohdat kannattaa viedä myös tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuk-siin. Urakkasopimuksissa esitetään urakoitsi-jan turvallisuusvelvoitteet, esim. kaiteiden ja putoamissuojausten tekeminen, jolloin nii-den tekemiseen ei suhtauduta lisätyönä.

RakentamisvaiheRakentamisvaiheen työturvallisuuden suun-nittelussa tarkennetaan yleissuunnitteluvai-heessa tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia sekä vaarojen arviointeja rakentamisvai-heittain. Yleisaikataulutehtävät puretaan pienempiin tehtäviin ja aluesuunnitelma päivitetään vastaamaan kunkin vaiheen omi-naispiirteitä.

Vaarojen tunnistamisessa on hyvä käyttää ns. maalaisjärkeä ja käyttää apuna seuraa-via kysymyksiä liittyen kuhunkin rakenta-mis- tai työvaiheeseen:

• Onko tähän vaiheeseen liittyviä vahin-koja tai häiriöitä sattunut?

• Onko epävarmuustekijöitä tai häiriö-mahdollisuus?

• Ovatko valitut työmenetelmät ja -laitteet sopivia tarkoitukseensa ja kunnossa?

• Osataanko asiat?

• Onko aikaisempaa kokemusta?

• Onko käytössä vakiintuneet toiminta-mallit ja -menetelmät?

• Voivatko ulkoiset tekijät (sää, ympäristö, läheiset toiminnot) aiheuttaa lisäriskiä?

• Onko aikataulutekijät otettu huomioon?


Rakentamisvaiheen tyypillisiä vaaroja

Vaara Torjunta

Suunnitelmapuutteista johtuvat vaaratilanteet

Suunnitelmien tulee olla kattavat, jottei työmaalla tarvitse soveltaa suunnitelmia tai pyytää erillisiä lisäsuunnitelmia.

Itsensä satuttaminen Työntekijöiden tulee käyttää henkilökohtaisia suojaimia sekä noudattaa turvallisuusohjeita.Työmaan tulee olla siisti, sillä epäsiisti työmaa voi aiheuttaa vaaratilanteita työntekijöille tai rakennuttajaperheelle.

Sivullisten satuttamien Sivullisten turvallisuudesta tulee huolehtia erityisesti kaivantojen suojauksen osalta ja muilta työmaan vaaroilta.

Putoamisvaara Huolehditaan kaiteista ja muista putoamissuojauksista.

Tulipalovaara Tulitöiden jälkivartiointi tehdään asianmukaisesti, tulityöohjeita noudatetaan.

Viallisista koneista aiheutuvat vaaratilanteet

Työmaalla ei käytetä viallisia tai puutteellisia koneita ja laitteita.

Suunnitelmamuutoksista johtuvat vaaratilanteet

Suunnitelmamuutokset tuodaan kaikkien tekijöiden tietoon, jotta vältytään vaaratilanteista muuttuneiden kuormien takia.

Tiedon puutteista johtuvat vaaratilanteet

Työntekijöiden tulee tietää työmaan turvallisuusmenettelyt.

Tehtäväsuunnitelman vaarojen tunnistus

• Kuvataan tehtävän työnkulku työvai-heittain (menetelmä, koneet ja kalusto).

• Tunnistetaan työvaiheeseen liittyvät vaarat. (Mitä vaaroja tehtävästä aiheutuu tekijälleen? Mitä vaaroja siitä aiheutuu muille työntekijöille ja ympäristölle? Mitä vaaroja muista tehtävistä ja ympä-ristöstä aiheutuu tehtävän tekijälle?)

• Suunnitellaan, miten vaarat poistetaan.

• Jos vaaroja ei voida poistaa, arvioidaan niiden merkitys (riski) työmaalla työs-kenteleville. Jos riski ei ole hyväksyttäväl-lä tasolla, riskin suuruutta pienennetään erilaisilla keinoilla (kuten tekniset keinot, työmenetelmän muutos, henkilönsuojai-met, työskentelyrajoitukset, ohjeet).

Tehtävätason vaarojen arviointiUrakoitsijalta tulisi aina vaatia työstään teh-täväsuunnitelma, jossa on käsitelty tehtävän ajallinen, laadullinen, taloudellinen ja työtur-vallinen toteutus. Lisäksi tehtäväsuunnitel-massa tulisi ottaa kantaa työn eri vaiheiden edellytyksiin ja vaaroihin.

Tehtävätason turvallisuussuunnitelman tulee sisältää tarvittavat toimenpiteet vaa-rojen poistamiseksi tai riskien pienentämi-seksi hyväksyttävälle tasolle. Parhaaseen tulokseen päästään, kun arviointi tehdään päätoteuttajan ja tehtävää suorittamaan valitun erikoisurakoitsijan ja työntekijöiden yhteistyönä.


3.4 Riskien suuruuden arviointi

Tunnistetuista vaaroista tulee arvioida niiden riskit eli mahdollisuus, että joku loukkaantuu kyseisen vaaratekijän vuoksi. Tavoitteena on antaa vertailuluku vaaran merkitykselle, jotta sitä voitaisiin verrata muihin turvallisuusongelmiin yrityksessä. Riskien luokittelussa ei ole oleellista eh-doton tarkkuus, vaan tavoitteena on, että numeroarvojen avulla pystyttäisiin priori-soimaan parannustoimia ja tehostamaan tiedonkulkua. Jos esimerkiksi ongelmat ilmaistaan sanoin ”työhön liittyy vaara ylä-raajarasituksesta ja palovammoista”, ei vält-tämättä ole kovinkaan helppoa arvioida, kuinka vakavia asioita nämä ovat. Jos sen si-jaan ilmaistaan, että ”Asteikolla 1−5 työhön liittyy luokan 4 tasoinen riski yläraajarasituk-sista ja luokan 1 tasoinen palovamman riskiˮ, on ainakin näiden ongelmien vakavuuden suhde hyvin ilmeinen.

Vaaroille saadaan riskiluokat (huomioi sekä mahdollinen haitta että sen todennä-köisyys). Näin riskeille saadaan prioriteetti ja niiden osalta ryhdytään tekemään korjaa-via toimenpiteitä.

Kerättyjen tietojen pohjalta mietitään yhdessä tukiryhmän kanssa, mitä asialle voisi tehdä. Parannussuunnitelmia tehtäessä

innovatiivisuus, avoimuus ja into parantaa asioita ovat tärkeitä, sillä parannuksia ei ole aina helppo keksiä. Kokemus on osoittanut työntekijät korvaamattomiksi apulaisiksi pa-rannussuunnitelmia tehtäessä, sillä heillä on usein valmiita ajatuksia siitä, kuinka ongel-mia voisi korjata. Työntekijöiden ehdotukset ovat useimmiten hyvin maanläheisiä, yksin-kertaisia ja käytännöllisiä, ja siksi ne ovat halpoja ja verraten helppoja toteuttaa.

3.5 Vaaroihin vaikuttaminen

Vaarat poistetaan parhaiten huolehtimalla jatkuvasta työn turvallisuudesta määräys-ten ja ohjeiden mukaan. Turvallisuudessa ei ole harmaata aluetta. Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneestä silmäsuojien käy-töstä Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) sanoo 71 §:n 4 momentissa, että

”Rakennustyössä on käytettävä työn ja työolosuhteiden edellyttämää henkilö-kohtaista silmien suojausta. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suo-jalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmätapaturmanvaara”.

Riskien luokittelu

Seurausten vakavuus

Tapahtuman todennäköisyys

Vähäiset

Haitalliset

Vakavat

Epätodennäköinen 1 Merkityksetön riski 2 Vähäinen riski 3 Kohtalainen riski

Mahdollinen 2 Vähäinenriski 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski

Todennäköinen 3 Kohtalainen riski 4 Merkittävä riski 5 Sietämätön riski


Työsuojeluhallinnon tulkinnan mukaan säädös edellyttää, että rakennustyömaalla käytetään aina henkilökohtaista silmien suojausta. Suojaimen valinnassa on otettava huomioon työn ja työolosuhteiden aiheut-tamat vaarat siten, että saavutetaan riittävä suojaus silmätapaturmien ehkäisemiseksi.

Ymmärrettävää ja perusteltua toimintaaVaaroihin vaikuttaminen on ennakoimista ja huolehtimista. Esimerkiksi nostoja suunni-teltaessa ja tehtäessä on syytä muistaa, että nostolaitteessa ja apuvälineessä, kuten nos-toraksissa, -palkissa, -saksissa tai vastaavissa, on oltava turvallisen käytön kannalta tar-peelliset merkinnät. Sellaista nostolaitetta tai apuvälinettä, josta puuttuu suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä, ei saa käyttää. Nostolaitetta ja -apuvälinettä ei saa ylikuor-mittaa.

Vaaroja poistetaan pitämällä työmaa siis-tinä, jolloin järjestys näkyy myös huolehti-misessa ihmisten turvallisesta liikkumisesta. Esimerkiksi nousuteiden tulee olla sellaisia, että siirtyminen työtasolta toiselle voidaan tehdä turvallisesti. Turvallinen siirtyminen edellyttää kaltevaa ja askelmallista nou-sutietä. Nousutietä käytettäessä telineen seisontavakavuus ei saa vaarantua. Portais-sa on oltava avoimilla sivuilla suojakaiteet. Nousutien kiinnityksen tulee olla sellainen, että se ei pääse siirtymään pois paikoiltaan.

Työympäristön vaarat pyritään siis ensi-sijaisesti poistamaan. Mikäli kaikkia vaaroja ei voida poistaa, tulee niitä pienentää ja tarvittaessa huolehtia suojautumisesta. Suo-jautuminen on ensisijaisesti rakenteellisia ratkaisuja ja toissijaisesti suojainten käyttä-mistä. Kaikkia ongelmia ei todennäköisesti voida ratkaista heti. Jäljelle jääneistä vaarois-ta tulee tiedottaa ja huolehtia, että kaikki organisaatiossa työskentelevät ovat tietoisia niistä. Lisäksi täsmennetään vastuunjako ja toteutusaikataulu sekä toimenpiteiden to-teuttamiseen käytettävät resurssit.

Kannusta turvallisuuteen ja puutu riskinottoonKun halutaan vahvistaa turvallisuuteen täh-täävää käyttäytymistä, tehokkaimmin sitä edistetään antamalla turvallisista suorituksis-ta positiivista palautetta. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan.

Riskinottoon puututaan asiallisesti ja kes-kustelevasti mutta tiukasti. Näkyvä puuttu-minen riskinottoon osoittaa, että turvallisten työtapojen noudattamista pidetään ehdotto-mana käytäntönä.

Riskinottoon puuttuminen edellyttää, että turvallisen toiminnan pelisäännöt ovat kaikille selvät ja että on olemassa selkeästi määritellyt turvalliset työtavat, joita voi käy-tännössä noudattaa. Pelisäännöt ovat ole-massa myös sitä tilannetta varten, että joku toistuvasti rikkoo pelisääntöjä (eriasteiset sanktiot).

3.6 Jatkuva ympäristön arviointi

Vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ei rajaudu pelkästään riskien arviointityöhön, vaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työta-pojen turvallisuutta ja ryhdyttävä asian-mukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen ja vaaratilanteiden selvittä-miseksi ja torjumiseksi. Jatkuvan ja järjestel-mällisen tarkkailun avulla voidaan varmistaa työolojen pysyminen turvallisena tai toisaal-ta havaita aiemmin huomaamatta jääneitä vaaroja tai puutteita.

Esimiehen vastuulle kuuluu työympä-ristön hallinta. Tämä tarkoittaa mm. työvä-lineiden kunnon valvontaa, työympäristön siisteyden ja järjestyksen valvontaa ja yleis-ten olosuhteiden valvontaa. Perehdytys-puutteiden ohella työympäristön puutteet ja epäjärjestys ovat yleisimpiä tapaturmien aiheuttajia työelämässä.


Työntekijällä on työturvallisuuslain mu-kaan omakohtainen velvollisuus tarkastella työnsä vaikutuksia ympäristöön ja muiden työhön. Hyvä tapa on, että työntekijä ennen työnaloitusta tekee oma-aloitteisesti vaara-arvioinnin ja toimii sen mukaisesti.

Riippumatta siitä, mitä työympäristössä tapahtuu ja kuka mitäkin tekee, on jokainen esimies aina vastuussa omista alaisistaan. Esimiehen tulee huomioida tämä poikkeus-töitä sovittaessa tai hyväksyttäessä. Mikäli poikkeustilanteesta aiheutuu vaaraa omalle työväelle, on ryhdyttävä tarpeellisiin toimen-piteisiin heidän suojelemisekseen vaaroilta. Lisäksi on pidettävä huolta muista alueella liikkuvista, vähintään tiedottamalla heille havaituista vaaroista ja ongelmista.

Jatkuva parantaminenTyöturvallisuuslain yhtenä periaatteena on myös parantaa työturvallisuutta jatkuvasti. Siten työnantajan on seurattava tekniikan ja onnettomuuksien torjuntakeinojen ke-hitystä sekä otettava ne huomioon omassa toiminnassaan. Jatkuvan parantamisen pe-riaatteen tulisi ennen kaikkea näkyä työ-menetelmien sekä koneiden ja laitteiden valinnassa ja käyttöönotossa. Tämä on hyvin tärkeää erityisiä vaaroja sisältävissä töissä, kuten asbestitöissä tai rakentamiseen liitty-vässä sukellustyössä. Turvallisuustoiminnan tuloksien seuraaminen ja niiden esittäminen viestivät myös turvallisuuden tärkeydestä.

Urakoitsijoiden ja työntekijöiden turvalli-suustietämystä kannattaa jatkuvasti kehittää. Työntekijät voivat osoittaa yleisen turvalli-suustietämyksensä eri turvallisuuskorteilla, kuten Työturvallisuuskortilla, tulityökortilla ja Tieturvakortilla. Nämä eivät kuitenkaan riitä turvallisuustietämyksen ajan tasalla pitämiseen, vaan päätoteuttajan ja jokaisen urakoitsijan kannattaa panostaa työntekijöi-den turvallisuuskoulutukseen, vaikka sitä ei laajasti velvoitetakaan.

Kun työmaalla tulee vastaan merkittäviä uusia vaara- tai haittatekijöitä, pääurakoitsi-ja järjestää niihin liittyvää koulutusta. Sama koskee uusia työturvallisuusmääräyksiä ja muita uusia turvallisuusasioita. Tehokasta yh-teistilaisuuksien lisäksi on suunnata koulutusta ammattiryhmäkohtaisesti (esim. työnjohto, nosturinkuljettajat). Hyväksi toteutusmuo-doksi on havaittu työmaan tiloissa järjestettä-vä tiivis tietoiskutyyppinen koulutus.

Turvallista käyttäytymistä edistetään te-hokkaimmin antamalla turvallisista suorituk-sista positiivista palautetta, joka kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan. Esimiehenä sinun tulee myös näyttää itse positiivista esimerkkiä.

Turvallisuuden mittaaminenTehokas turvallisuuden mittaaminen edellyt-tää sekä ennakoivien että jälkikäteismittarei-den käyttöä. Valitsemalla erilaisia mittareita, sekä ennakoivia ja reagoivia että laadullisia ja määrällisiä, saadaan turvallisuuden ke-hittymisestä monipuolista tietoa. Turvalli-suusmittareiden valinnassa voidaan käyttää apuna riskinarviointia ja muiden yritysten malleja. Mittareita ei ole syytä kopioida muil-ta, vaan yritysten kannattaa hyödyntää nor-maalin toimintansa ohessa kertyvää tietoa.

Työsuojeluhallinnossa on laadittu use-asta eri menetelmästä koostuva työolosuh-demittaristo työsuojelun vaikuttavuuden mittaamiseksi ja kehittämiseksi. Työolo-suhdemittareiden eduksi on koettu se, että työpaikkojen ja yritysten johto voi ottaa ne omaan käyttöön johtamisen välineeksi. Näin on tapahtunut myös pisimpään käytössä olleen TR-mittarin kohdalla.

Turvallisuuden mittariTurvallisuuden mittari antaa tietoa turvalli-suuden tasosta. Turvallisuuden mittarit jae-taan ennakoiviin mittareihin ja reagoiviin eli jälkikäteisiin mittareihin.


Turvallisuuden mittaaminen (Lähde: Turvallisuuden mittaaminen teollisuudessa. TUKES).

Määrällinen Laadullinen

Reagoiva

Ennakoiva

Mittaristo

Ei-toivotut tapahtumat

Työympäristö

Organisaatio

Ennakoiva mittaaminen ja mittaritEnnakoiva mittaaminen on turvallisuustason seuraamista ennen kuin mitään vahinkoa on tapahtunut. Ennakoivia mittareita ovat esim. seurantatiedot laitteistojen kunnosta ja työ-ympäristön järjestystasosta sekä henkilöstön turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuus-asenteista.

Reagoiva mittaaminen ja mittaritJälkikäteinen, reagoiva mittaaminen on ei-toivottujen tapahtumien seuraamista ja ti-lastointia. Reagoivilla mittareilla seurataan esimerkiksi onnettomuuksia, tapaturmia ja vaaratilanteita.


4 Työmaan turvallisuuden hallinta

4.1 Turvallisuus tuotannon osana

Työmaan tuotannonsuunnitteluKäytännön työturvallisuus toteutuu hyväl-lä suunnittelulla, saumattomalla yhteistoi-minnalla sekä vastuuntuntoisella asenteella. Hyvätkään suunnitelmat eivät riitä, mikäli ne eivät ole toteuttamiskelpoisia tai suhtau-tuminen niihin on vähättelevä. Kokemuksel-la, osapuolten näkemysten kuulemisella ja sitouttamisella on saavutettu hyviä tuloksia hyvän työturvallisuustason saavuttamisessa.

Päätoteuttajan tekemän rakentamisen tuotannonsuunnittelun tavoitteena on tarkas-tella erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja rakennuksen toteuttamiseen ja valita näistä kokonaisedullisin yhdistelmä työmaan to-teuttamiselle. Tuotannonsuunnittelu jaetaan yleensä neljään eri tasoon:

• Tarjousvaiheen tuotannonsuunnittelu on luonteeltaan alustavaa ja suurpiirteistä.

• Yleissuunnittelu ennen rakentamisen aloittamista antaa yleistason näkemyksen ajankäytöstä.

• Rakentamisvaiheittain tehtävä suunnittelu tehdään tuotannon aikana

• Viikkosuunnittelu – tarkin suunnittelun taso.

Työturvallisuuden kannalta on tärkeää, että eri suunnitteluvaiheissa tehtävien pää-tösten vaikutukset työturvallisuuteen tun-nistetaan. Tarkimmalla, viikkosuunnittelun, tasolla tehdään suoraan työn turvallisuuteen vaikuttavia valintoja, kuten sitä, millaisia nostoja tiettynä päivänä tehdään tai mikä työryhmä tekee putoamisvaarallista työtä. Yleissuunnittelun ja rakentamisvaihesuun-nittelun päätökset vaikuttavat välillisesti esi-merkiksi menetelmään ja työjärjestykseen liittyvien valintojen kautta.

Lainsäädäntö vaatii suunnitelmien ajanta-saisuutta, mikä tarkoittaa käytännössä jatku-van suunnittelun periaatetta: suunnitelmia viedään eteenpäin tietojen tarkentumisen

myötä – ajantasaisuuden voidaan katsoa tarkoittavan myös sitä, että suunnitelmat ovat valmiit ennen suunnittelun kohteen alkamista.

Työmaan turvallisuussuunnitelmaRakennustyöasetuksen edellyttämä turval-lisuussuunnittelu tapahtuu sisällyttämällä työmaan tuotannonsuunnitteluun selkeinä osina työturvallisuus ja sen edellyttämät toimet. Tuotannonsuunnittelun tuloksena syntyvistä suunnitelmista (esim. aikataulut, kalusto- ja työvoimasuunnitelmat) muo-dostuu asiallisesti ottaen työmaan turval-lisuussuunnitelman runko. Varsinaisesti turvallisuussuunnitelma on siis ennen ra-kennustöiden alkua tehty työturvallisuuden yleissuunnitelma. Siinä määritellään, mitä suunnitelmia tarvitaan, missä vaiheessa tiet-tyjä suunnitelmia tarvitaan ja kuka huolehtii ja organisoi tietyn suunnitelman hankkimi-sen tai tekemisen.

Turvalliseen tuotantoon ohjausEsimiehen päätehtävä on ylläpitää työn te-kemisen sujuvuutta ennalta tehtävin toimin. Tämän ennakoinnin erottamattomana osana on myös työturvallisuuden huomiointi.

Työturvallisuuden edistämisen tulisi olla luonteeltaan kannustavaa ja ohjaavaa – ran-gaistuksenomaiset menettelyt tulisi ottaa käyttöön vasta, kun ohjaus ei toimi tai työ-turvallisuutta vaarantava teko on ollut tör-keän piittaamaton tai tahallinen.

Turvallisen rakentamisen voidaan katsoa koostuvan kolmesta erilaisia toimia ja enna-kointia sisältävästä osa-alueesta:

• ennen yksittäisen työn aloitusta tehtävät toimet

• toistuvat palaverit ja valvonta työmaalla

• päivittäinen toiminta.

Kuvassa on esitetty nämä osa-alueet, jotka myöhemmin tässä luvussa esitellään laajemmin.


Ennen työn aloitustaTyöturvallisuuteen liittyvät seikat tulee huomioida jo rakennusselostuksessa ja rakennussuunnitelmissa. Rakenteen on lähtökohtaisesti oltava turvallisesti toteu-tettavissa.

Työntekijöiden ohjeistus on tehtävä hyvis-sä ajoin ennen työtä. Tarvittavat suojaimet ja työpisteen eli mestan vähimmäisturvallisuus-taso tulee varmistaa niin ikään ennen työtä.

Rakennustyössä työnantajan on valittava henkilönsuojaimet työntekijän turvallisuu-delle ja terveydelle aiheutuvien vaarojen tunnistamisen ja niiden merkityksen arvioin-nin perusteella. Hyvänä valvontakäytäntönä ovat seuraavat:

• Rakennustyömaalla on käytettävä suoja-kypärää. Tarvittaessa kypärä on varustetta-va alushupulla.

• Rakennustyömaalla on käytettävä heijas-tavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin.

• Rakennustyössä on käytettävä työn ja olo-suhteiden edellyttämää henkilökohtaista silmien suojausta.

• Rakennustyömaalla on yleensä käytettävä turvajalkineita.

• Lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia rasittavissa töissä on käytettävä polven-suojaimia.

Näiden lisäksi esimerkiksi torninosturin kuljettajien aurinkolasien käytöstä häikäisy-suojana on ollut keskustelua. Työterveyslai-tos on antanut suojauksen tarpeellisuudesta Rakennusliitolle lausunnon. Työnantajan tu-lee arvioida nosturinkuljettajan työn vaarat, mm. häikäisyn aiheuttamat vaarat ja toteut-taa tarvittavat toimenpiteet.

Rakentamisen ohjaus ennen työn aloitusta tehtävillä toimilla, toistuvilla palavereilla ja val-vonnalla sekä päivittäisellä toiminnalla. Näiden toimintojen taustalla vaikuttaa rakennus-työtä koskeva lainsäädäntö.

Päivittäinen toiminta

Ennen työn aloitusta

Toistuvat palaverit

ja valvonta

Lainsäädäntö


Toistuvat palaverit ja valvontaTyöturvallisuuspalavereissa tehdään pidem-män aikavälin seurantaa ja seurannan pohjal-ta tehdään linjaukset työturvallisuusasioissa. Työmaakokouksen päätökset ovat kaikkia toimijoita velvoittavia.

Päätoteuttajan ja työmaalla työskentele-vien urakoitsijoiden työnjohtajat suunnit-televat tulevan viikon työt, ja ne sovitetaan vastuuhenkilön johdolla yhteen urakoitsija-palaverissa. Viikkosuunnitteluvaiheen eräs näkökulma on tiedottaa tehtävien aiheutta-mat vaarat muille työmaalla työskenteleville.

Työmaan toimintaa valvoo useita tahoja. Työtä valvoo usein aliurakoitsijan oma työn-johto, päätoteuttajan työnjohto sekä vähin-tään työturvallisuusviranomainen. Joissakin työlajeissa valvontaa tekee välillisesti useita viranomaisia kuten esimerkiksi sähköura-koinnissa.

Päivittäinen toimintaTyömaan arki on usein työntäyteinen niin työnjohdolle kuin työntekijöillekin. Päivit-täisen työnteon tulee olla hyvissä ajoin en-nalta suunniteltua ja sovittua, jolloin työn suoraviivaisuus ja keskeytyksettömyys on mahdollista.

Työmaan turvallisuuden kannalta työ-maan päivittäinen toiminta turvallisuus-asioissa on ratkaisevaa. Työntekijöiden tulee tietää, mitä heiltä odotetaan työtur-vallisuuden varmistamisen osalta kussakin työvaiheessa ja kunakin päivänä. Työnteki-jöillä tulee myös olla tunne siitä, että työ-turvallisuuden hyvällä hoitamisella on väliä esimiehelle.

Työmaan kaikkien toimijoiden tulee seu-rata työn tekemisen tapaa turvallisuuden näkökulmasta. Kyse ei ole kyttäämisestä ja ilmiantamisesta, vaan tavoitteena tulee olla oma, työtoverin ja koko yhteisön työturvalli-suuden ylläpitäminen.

4.2 Ennen työn aloitusta

Pääosa työnsuunnittelutyöstä tehdään en-nen töiden aloittamista, jolloin itse työn tekeminen on mahdollisimman paljon suun-nitellun toteuttamista. Seuraavan sivun ku-vassa on esitelty tärkeimmät ennen töiden käynnistymistä tehtävät toimet.

Päätoteuttajan turvallisuussäännöt ja ohjeetYhteisellä rakennustyömaalla toimivien eri urakoitsijoiden toiminta tulee sovittaa yh-teen siten, että siellä työskentelevien tur-vallisuus voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa. Mitä useampia urakoitsijoita ra-kennustyömaalla on työssä samaan aikaan, sitä suurempi tarve on määritellä kirjalliset turvallisuussäännöt, joilla yhteen sovittami-nen tapahtuu.

Turvallisuussäännöt laatii hankkeen ra-kennuttaja tai hänen valtuuttamanaan pääto-teuttaja. Sääntöjen luonne on hallinnollinen, eli sääntöjen laatijana rakennuttaja kertoo, miten rakennuttajan alaisuudessa toimitaan. Turvallisuussääntöjen vaikutuksen tulee hei-jastua kaikkeen työmaalla tapahtuvaan toi-mintaan, ja niiden noudattamista tulee voida vaatia kaikilta urakoitsijoilta.

Hyvä tapa on, että rakennuttaja kertoo turvallisuussäännöissä

• tahtonsa ja tavoitteensa yleensä turvalli-suusasioissa

• vaadittavasta työturvallisuustasosta ja sen seurannasta

• yhteistoimintaan liittyvistä tehtävistä

• kokouksien järjestämisestä

• turvallisuussuunnitelmien käsittelytavoista

• muun rakennuttajan vastuulla olevan työ-turvallisuuteen ja työterveyteen liittyvän seikan järjestämisestä.


Päätoteuttaja ohjaa työmaan toimintaa sääntöjen mukaiseksi omalla turvallisuus-suunnittelullaan, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavia seikkoja:

• henkilökohtaisten suojainten käyttöohjeistus

• toiminta vaaratilanteissa

• kulku-, käyttö- ja ajolupakäytännöt

• tupakointitilat

• huumeiden ja päihteiden käytön torjunta

• telineiden ja työpukkien käyttö

• työkohteen työajat

• pölyntorjunta

• materiaalien ja työvälineiden varastointi

• terveydelle vaarallisten aineiden käsittely

• tulityöt ja paloturvallisuus

• työturvallisuuspuutteiden ilmoitusvelvollisuus

• työn tekeminen ja työnsuunnittelun velvollisuus.

Säännöt on tehty noudatettavaksi. Sinä esimiehenä vastaat niiden noudattamisesta omalla työmaallasi.

Ennen työn aloitusta tehtävistä toimet: päätoteuttajan turvallisuussäännöt, aliurakasta so-piminen, tehtävän turvallisuuden suunnittelu, työmaalle perehdyttäminen, aliurakan aloi-tuspalaveri sekä työkohteen eli mestan vastaanotto.

Ennen työn aloitusta

Tehtävän turvallisuussuunnitelma

Perehdytys

Aloituspalaveri

Mestan vastaanotto

Päätoteuttajan turvallisuussäännöt

ja ohjeet

Tarjouspyynnöt ja sopimukset


Tarjouspyynnöt ja sopimuksetPäätoteuttaja asettaa kaikille aliurakoitsijoil-le turvallisuusvaatimukset jo tarjouspyyn-tövaiheessa. Aliurakan tarjouspyynnössä esitetään vähintään samat turvallisuustavoit-teet ja -vaatimukset kuin rakennuttaja on esittänyt omassa urakkatarjouspyynnössään. Turvallisuusasiakirjan sisältö sidotaan tietyn aliurakan sisältöön tarjouspyynnön yhtey-dessä, jolloin aiempi turvallisuussuunnittelu tulee hankittavan urakan lähtötiedoksi.

Tehtävän urakointisopimuksen hyväk-symiseksi edellytetään urakan työturvalli-suussuunnitelma. Lisäksi voidaan edellyttää erilaisia päätoteuttajan turvallisuusjohta-misen keinoihin liittyviä velvoitteita, kuten työturvallisuusvarttiin osallistumista, tapa-turmista ilmoittamista tai muun yksilöidyn toimintatavan käyttämistä.

Jotta urakoitsija voi arvioida vaaroja ja suunnitella turvallista työn toteutusta, tu-lee työturvallisuuteen liittyvien seikkojen olla huomioituna jo rakennusselostuksessa ja suunnitelmissa. Epäselvyydet rakenteen toteutustavasta on selvitettävä ja rakenteen oltava turvallisesti toteutettavissa.

Rakennusalan perinteiset toteutusmuo-dot, urakat ja työkaupat, edellyttävät useim-miten kirjallista sopimista. Sopimuksiin liitetään työturvallisuuden hoitamiseen liittyvät velvoitteet ja päätoteuttajan direk-tio-oikeus. Työturvallisuusasioista tulee var-mistua eri tavoin niin, että aliurakoitsijan alaisuudessa työskentelevät työntekijät eivät altistu vaaraan oman työnsä tai muiden työ-maalla työskentelevien toimien seurauksena.

Sopimusneuvotteluiden aikana tulee antaa selkeä kuva päätoteuttajan työturvallisuus-kulttuurista sekä rakennuttajan edellyttämistä työturvallisuustoimista. Ei riitä, että näistä seikoista liitetään mukaan asetuksen vaatimat työturvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Asioista on sopivassa laajuu-dessa keskusteltava ja päästävä varmuuteen siitä, että kumpikin osapuoli ymmärtää toisen osapuolen vaatimukset.

Hyvä tapa on, että päätoteuttaja edellyt-tää urakoitsijoita osallistumaan työmaan turvallisuuden toteutukseen ja seurantaan kirjaamalla kyseiset vaatimukset myös so-pimuksiin. Aliurakan tai työkaupan turvalli-suussuunnitelma kannattaa laatia yhdessä ja niin, että työtä toteuttavat osallistuvat vaaro-jen arviointiin ja niiden toteutumisen ehkäi-sykeinojen mietintään sekä suunnitteluun. Vaarojen arviointi on esimiehen johdolla tehtävää herättelyä ja motivointia turvalli-seen päivittäiseen työskentelyyn.

Tehtävän turvallisuussuunnitelmaUrakoitsija vastaa oman urakkansa ohella myös omalta osaltaan työmaan yhteisestä turvallisuudesta. Urakoitsijan laatima turval-lisuussuunnitelma vaaditaan aina – tehtävä-suunnitelmassa se on yhtenä osana. Hyväksi menettelyksi on todettu turvallisuussuun-nitelman laatiminen yhteistyössä päätoteut-tajan, urakoitsijan tai työntekijän kanssa. Tällöin huomioon tulee otettua enemmän tekijöitä ja molemmille osapuolille jää yhte-nevämpi kuva työn turvallisuuden vaatimis-ta toimista.

Tavoitteena on, että kaikista turvallisuu-den kannalta kriittisistä tehtävistä on tehty tehtäväsuunnitelma, jossa tehtävän turval-lisuussuunnitelma on keskeisessä osassa. Tehtävätason turvallisuussuunnitelman tu-lee sisältää tarvittavat toimenpiteet vaarojen poistamiseksi tai riskien pienentämiseksi hy-väksyttävälle tasolle. Vaarojen ja niiden hal-litsemiseksi suunniteltujen toimenpiteiden tulee olla kaikkien työntekijöiden tiedossa.


PerehdytysPerehdytyksessä on useita eri tasoja ja to-teuttamisessa monta mahdollisuutta. Koko-naisuus voidaan jakaa kahteen eri tasoon. Yleisperehdytys käsittää suomalaisen raken-nustyön tekemisen kulttuurin välittämistä perehdytetylle, myös yrityksen tapakulttuuri ja työmaan yhteinen kieli kuuluvat yleista-son perehdytyksen sisältöihin. Työmaahan perehdyttäminen käsittää lakisääteisen ja työmaan erityispiirteet huomioivan pereh-dyttämisen.

Perehdytys annetaan aina uudelle työn-tekijälle; myös esimiehen itse on saatava perehdytys ennen työmaalla toimimista. Perehdytys annetaan myös työntekijän pa-latessa pitkän loman tai muun poissaolon jälkeen tai työmaan olosuhteiden muuttues-sa olennaisesti.

Hyviä kokemuksia on saatu siitä, että pe-rehdytyksessä on mukana työmaan työsuo-jeluvaltuutettu. Tilaisuus voidaan järjestää myös yhteisesti päätoteuttajan ja urakoitsi-jan työnjohdon vetämänä. Tällöin päätoteut-tajan edustaja perehdyttää työmaan yhteisiä asioita, joita aliurakoitsijan työnjohto voi täydentää. Aliurakoitsijan työnjohdon osal-listumisessa perehdytykseen on vahvuu-tena oman erikoisalan työnkulun parempi huomiointi mutta vaarana yhteisen turvalli-suuden heikompi huomioonotto. Erityisen tärkeää on vuorovaikutteisuus, molempien osapuolten näkemys siitä, mitkä tekijät koe-taan riskeinä työturvallisuudelle.

Usein perehdyttämislomake, jonka sekä perehdyttäjä että perehdytettävä allekirjoit-tavat, on osoittautunut käytännöllisimmäksi tavaksi tietojen kirjaamiseen ja arkistoin-tiin. Lomake on kuitenkin tarkoitettu vain apuvälineeksi ja muistilistaksi, sillä vastuu perehdytyksen sisällön asianmukaisuudesta ja kattavuudesta on perehdytyksen antajal-la. Erilaiset ohjeet, kuten Ratu-ohjekortti tai asennusohje, voivat toimia apuna ja varmis-tuksena perehdytyksessä, jos yhteistä suju-vaa kieltä ei ole.

Perehdytyksen tavoitteena on

• työntekijän tutustuttaminen työmaa-han ja työmaaorganisaatioon

• työn sekä työympäristön vaarojen läpikäynti

• työhön liittyvien turvallisuusmääräys-ten ja ohjeiden tunteminen

• tarvittavien henkilönsuojaimien käytön merkityksen ymmärtäminen

• tiedot vaaratilanteesta ilmoittamiseen

• toiminta tapaturman sattuessa ja vaaratilanteissa.

AloituspalaveriAloituspalaverin tavoitteena on varmistua urakkasopimuksen mukaisesta työn aloit-tamisesta sekä varmistaa edellytykset työn etenemiselle suunnitelmien mukaisesti. Aloituspalaverissa ovat mukana aliurakoitsi-jan työnjohto, pääurakoitsijan vastaava työn-johtaja ja joko työmaan vastaava mestari tai urakkaa valvova työmaamestari.

Aloituspalaverissa on vaarana, että aloitus-palaveri on liiaksi päätoteuttajan sanelemaa. Aloituspalaverin tavoitteena on yhdessä kes-kustellen, pohtien ja vertaillen selvittää työn sisältö. Keskustelu ja pohdinta ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aloituspalaveri olisi tar-koitus pitää jutteluna. Osa asioista on urak-kasopimuksissa selkeästi pääurakoitsijan sanelemia. Palaverilla on aina syytä olla sel-keä asialista runkona. Tunnelman voi pitää leppoisana mutta asiasisältöön keskittyen.

Usein tilaisuutta johtaa vastaava mestari tai työmaamestari. Hyväksi koettu menetel-mä on, että päätoteuttaja kyselee asiat ali-urakoitsijalta asialistan luettelemisen sijaan. Myös aliurakoitsijan mielipidettä ja aiempaa kokemusta eri asioista kannattaa kysyä, sillä oman mielipiteen lausuminen ja siten vai-kuttaminen sitouttaa henkilöä tehtäväänsä. Seuraavan sivun kuvissa on esitetty kahden todellisen palaverin puhuntojen ajankäyttöä prosentuaalisesti kokonaisajasta.


Aloituspalaverin yhteyteen voidaan useimmiten sujuvasti liittää aliurakoitsijan työnjohdon perehdytys ja hyödyntää palave-rin suunnittelussa ja toteutuksessa työsuo-jeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden tietotaitoa.

Mestan vastaanottoTyökohdetta eli mestaa vastaanotettaessa huomio on usein kiinnittynyt edeltävän työvaiheen valmiuteen, työn edellytyksiin ja muihin laadunvarmistuksellisiin tekijöihin – onhan pääpaino usein työnteolla ja työn valmistumisella aikataulussa. Mestan käy-

Nopea läpiluku -tyyppinen palaveri, jossa pääurakoitsija käy lävitse asialistan. Aliurakoitsi-jan rooliksi jää itsestäänselvyyksien myöntäminen.

Vuorovaikutteinen palaveri, jossa ratkotaan yhdessä ongelmia ja pohditaan vaihtoehtoja. Pääurakoitsija osin esittelee ja osin kyselee asialistan asioita.

PU 96 %

AU 4 %

00:00:00 00:16:35

työväl

ineet

työmenetelm

ä

urakkar

ajat

mestan va

staan

ootto

suunnitelm

at

aikata

ulu

työjär

jestys

tiedotta

minen

vastuuhenkilö

t

työryh

mä

riskit,

työturva

llisuus

laatuvaa

timukse

t

työn ta

rkasta

minen

osallist

uminen palavereihin

laskutus

PU 65 %

AU 35 %

00:00:00 00:53:59

työnaik

. tarka

stukse

t

ty

önaik. su

ojaukse

t

sopimus

aikata

ulu

tuotantonopeus

työjär

jestys

suunnitelm

a

laadunvar

mistus

työnaik

. tarka

stukse

t

työnaik

. suojau

kset

työturva

llisuus

työturva

llisuussu

unnitelm

a

tulityöt

perehdyttäm

inen

jätteiden kä

sittely

perehdyttäm

inen

jätteiden kä

sittely

työturva

llisuus

aikata

ulu


tännön turvallisuuteen liittyvät huomiot on kuitenkin hyvä tehdä myös tässä vaiheessa. Moni työturvallisuuteen liittyvä seikka, ku-ten vaikkapa työpisteen siisteys, vaikuttaa myös työn tehokkuuteen.

Mestaa vastaanotettaessa on syytä kiinnit-tää huomiota ainakin seuraaviin työturvalli-suusnäkökohtiin:

• edellisen työvaiheen putoamissuojausten kelpoisuuteen ja muutos- tai korjaustar-peeseen

• mahdollisuuksiin järjestää tarvittaessa pölyntorjunta osastoimalla

• työpisteen siisteyteen ja esteettömyyteen alkavassa työssä

• työstä aiheutuvan melun ja ympäröivistä töistä aiheutuvan melun torjuntaan

• työn ja ympäristön vaatimaan silmiensuo-jaukseen

• työn vaikutukseen rinnakkaisten työvai-heiden ja -pisteiden turvallisuuteen

• työpisteen käyttöön mahdollisena väliai-kaisena tulityöpaikkana

• työpisteen työskentelylämpötilaan (kuu-muus/kylmyys)

• työpisteen ergonomiaan ja siihen vaikut-tamisen mahdollisuuksiin.

4.3 Toistuvat palaverit ja valvonta

Rakennustyö on yhteistoimintaa. Tiedon välittämiseksi ja päätösten tekemiseksi ra-kennushankkeen osapuolet kokoontuvat yhteisiin palavereihin. Palavereissa tehdään myös katsantoja toteutuneeseen ja pääte-tään niiden perusteella jatkotoimista – tätä kutsutaan rakentamisen valvonnaksi.

Toistuvat palaverit ja valvonta tuotannon aikana koostuvat TR-mittauksista, työnjohto- ja urakoitsijapalavereista, työmaavalvonnasta, viikkopalavereista ja työturvallisuusvarteista.

Toistuvat palaverit

ja valvonta

Viikkopalaverit

Työnjohto- ja urakoitsijapalaverit

Työturvallisuusvartit

TR-mittausTyömaavalvonta


Työnjohto-jaurakoitsijapalaveritTyömaakokouksissa käydään läpi työmaan turvallisuustaso yleisellä tasolla. Kun koolla ovat kaikki rakennushankkeeseen liittyvät osapuolet, rakennuttaja tai rakennuttajan edustaja, päätoteuttaja ja hänelle alistei-set urakoitsijat sivu-urakoitsijoineen sekä suunnittelijat eri aloilta ja käyttäjän edus-tajat, käydään turvallisuuskeskustelukin yleistasolla. Työmaan kannalta on oleellista nostaa esiin suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin liittyvät turvallisuusasiat sekä esittää mahdolliset turvallisuusvaatimukset suunnitelmatarpeiden yhteydessä. Raken-nuttajan johdolla käytävässä kokouksessa myös turvallisuuteen liittyvät epäkohdat ja kehityskohteet saadaan kaikkien kuultavaksi ja toimenpiteitä varten esiin.

Kun urakoitsijapalavereissa ovat usein edustettuina vain tuotantoon eli rakentami-seen liittyvät osapuolet, on myös palaverissa käytävät turvallisuusasiat mahdollista viedä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Tarvittaessa urakoitsijapalaveriin kutsutaan myös yksit-täisiä rakennuttajan, suunnittelijoiden tai muiden osapuolien edustajia. Päätavoitteena on tuotantoon liittyvien ongelmien enna-kointi ja jo syntyneiden ongelmien ratkaisu, mutta myös katsaus menneeseen sekä vir-heistä ja hyvistä käytännöistä oppiminen.

Työmaapalavereissa työturvallisuusasioiden käsittely ensimmäisenä esityslistan asiana on antanut hyviä tuloksia suomalaisilla työmailla. Kokouksen alkuvaiheessa kaikki osallis-tujat ovat yleensä läsnä ja tarkkaavaisuus korkeimmillaan, ja lisäksi mahdolliset nega-tiiviset asiat tai keskustelut eivät ole vielä vaikuttaneet yhteishenkeen. Mukana olisi myös hyvä olla työmaan työsuojeluhenkilöstö sekä työsuojeluvaltuutettu.

TyömaavalvontaPäätoteuttajan edustajan kuuluu valvoa, että eri osapuolet noudattavat työmaan annettu-ja ohjeita ja menettelytapoja. Työtä valvoes-saan esimies tarkkailee alaistensa toimintaa ja puuttuu ohjeiden vastaisiin tapahtumiin.

Valvonnan taso riippuu työn luonteesta, riskeistä, työntekijöiden ammattitaidosta ja kokemuksesta sekä meneillään olevista häi-riötekijöistä. Mikäli tilanteeseen liittyy riski-tekijöitä, on valvontaa hyvä olla enemmän: pistotarkastuksia, säännöllisiä tarkastuksia tai jatkuvaa läsnäoloa.

Työnvalvonta vaatii esimieheltä harjaan-tuneisuutta ja hyvää suhdetta alaisiin. Mikäli alaiset voivat luottaa siihen, että esimies on paitsi vaativa myös oikeudenmukainen ja johdonmukainen, ei suuria ongelmia pitäisi syntyä.

Työnantajan yksi haasteista on motivointi. Motivaation syntyyn vaikuttaa muun muas-sa työn osaaminen, itsenäisyys ja merkitys. Miten sinä esimiehenä motivoit esimerkiksi työntekijät puuttumaan havaitsemiinsa vaa-ratilanteisiin?

• Vaaratilanteisiin puuttumisessa esimies-ten ja työnjohdon esimerkki on tärkeä.

• Työntekijöiltä voidaan vaatia vain, jos esimiehet ovat sitoutuneet.

• Jokaisen tulee puuttua ilmeisiin vaara-tilanteisiin.

• Avuksi on luotava malli toimintatavasta.

ViikkopalaveritViikkopalavereissa työmaasta vastaavat henkilöt käyvät läpi työmaan tilanteen ja sovittavat eri töitä yhteen. Viikkopalavereil-le on tyypillistä työmaakokouksia tarkempi pureutuminen työmaan eri osapuolten toi-minnan yhteen sovittamiseen ja aikatauluun. Aikataulun tarkentamisella ja työmaalla toimivien toimintojen yhteen sovittamisen tarkoituksena on estää eri työnantajien työn-tekijöiden tai itsenäisten työnsuorittajien samanaikaisesta ja peräkkäisestä työskente-lystä aiheutuvien vaaratilanteiden syntymi-nen. Palaverin jälkeen kaikkien vastaavien henkilöiden tulisi olla perillä siitä, mitä työ-maalla tapahtuu.


Hyväksi menettelytavaksi on osoittautu-nut kuvan mukainen aikataulu, jossa alku-viikon aikana kumuloitunut tuotantotilanne keskustellaan viikkopalaverissa. Viikkopala-verissa valmisteltu viikkosuunnitelma nivou-tuu seuraavan päivän urakoitsijapalaveriin. Jälkimmäisen jälkeen on vielä aikaa töiden edellytysten varmistamiseen ennen uutta työviikkoa.

TyöturvallisuusvartitTyöturvallisuusvartti-nimitys lienee yleisin nimitys tiedotustapahtumasta, jonka tee-mana on työturvallisuus ja joka järjestetään työmaan kaikille toimijoille. Muita nimityk-siä voivat olla esimerkiksi työmaan tietoisku, työturvallisuushetki tai jokin muu paikalli-sesti vakiintunut nimitys.

Työturvallisuusvartin tavoitteena on tuoda turvallisuuteen liittyvät asiat lähelle työmaalla toimijoita, antaa vaikuttamismah-dollisuuksia ja pitää työturvallisuutta esillä.

Mahdollisuuksien mukaan työmaiden työ-suojeluvaltuutetut voisi kouluttaa johtamaan työturvallisuusvartteja.

Työturvallisuusvartissa voidaan esimer-kiksi

• käydä läpi TR-mittauksen tuloksia ja havaintoja sekä niiden johdosta tehtyjä toimenpiteitä

• esitellä hyviä ja kehitettäviä kohtia sekä esimerkkejä työmaalta

• arvioida läheltä piti -tilanteita, niiden syitä ja seurauksia (5-miksi?)

• antaa positiivista ja kehittävää palautet-ta yhteisesti kannustavasti

• pyytää työntekijöitä nostamaan esiin työturvallisuushavaintoja.

ma ti ke to pe

viikkopalaveri urakoitsijapalaveri

lopullinen tulevan viikon töiden edellytysten varmistaminen

Valmistava suunnittelu

Viikkosuunnitelman julkaiseminen

Viikkosuunnittelun aikataulu


TR-mittausSäännönmukaiset työtavat tutkia työturvalli-suutta harjoittavat kaikkia tutkimuksen teke-miseen. TR-mittarin ajatuksena on ollut, että menetelmää käyttämällä päästään samalla tavoin kuin viikkotarkastuksissa havainnoi-maan työmaalla esiintyviä vaaroja ja työtur-vallisuuspuutteita sekä antamaan tarvittavat kehotukset asiantilan korjaamiseksi.

TR-mittaus jakaa joiltakin osin mielipi-teitä. TR-mittauksen suorittajan kokemus- ja koulutustaso sekä havainnointikyky vaikut-tavat mittauksen tulokseen jossakin määrin. Haittaa on poistettu aluehallintovirastojen ns. kalibrointimittauksilla ja koulutuksella.

TR-mittari soveltunee parhaiten lyhyen tähtäimen ja saman rakennusvaiheen aikana tehtävään turvallisuustason tarkkailuun yksit-täisen työmaan omassa toiminnassa. TR-mit-tari on kuitenkin suuntaa antava yleismittari silloin, kun vertailun kohteena eivät ole ”desi-maalipilkun oikealla puolella olevat luvut”.

4.4 Päivittäinen toiminta

Päivittäisellä toiminnalla tarkoitetaan työ-maan ”arkea” – niitä tehtäviä ja toimia, jotka toistuvat. Päivittäinen toiminta on työmaalla monen suunnittelu- ja hankintaprosessin kulminaatiopiste. Turvallisuus jokapäi-väisessä toiminnassa on kaiken turvalli-suustavoittelun päämäärä, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtuu ”tavallisena työ-päivänä”. Siksi on tärkeää, että toimintatavat ja rutiinit ovat työturvallisuudeltaan mietit-tyjä eikä ajan saatossa vakiintuneita pienim-män vaivan menettelyjä. Henkilöstöä tulee kannustaa tekemään turvallisuushavaintoja.

Päivittäisen toiminnan työturvallisuuden kannalta merkittävät osa-alueet ovat työnte-kijän opastaminen työssä, varsinainen työs-kentely, turvallisuushavaintojen tekeminen ja läheltä piti -tilanteiden raportointi.

Työskentely Telineet, kulkusillat ja tikkaat Koneet ja välineet

AmmattitaitoRiskinottoPelisäännötVaaratilanteetHenkilönsuojaimetTurvallisuus

NojatikkaatA-tikkaatTyöpukitTelineetKulkutietKuljetussillat

NostokalustoSähkölaitteetKäsityövälineetHenkilönostot

Putoamissuojaus Sähkö ja valaistus Järjestys ja jätehuolto

Putoamisvaarojen torjuntaKaiteetAukotTurvavaljaatPutoavat esineetTarkkaile ja ilmoita

Hyvin suunniteltuKeskukset ja kaapelitSähkölaitteetValaistus

Hyvä järjestys on etuSuunnitteluKaikella on paikkansaHallittu jätehuolto

TR-mittauksen teemat


Läheltäpiti-tilanteidenraportointiTurvallisuuden hallinnassa yksi tärkeimmistä tehtävistä on seurata turvallisuuden toteutu-mista ja tarttua kiinni havaittuihin epäkoh-tiin. Läheltä piti -tilanteiden avulla saadaan tärkeää tietoa siitä, missä kohtaa piilee heik-kouksia ja vaaratilanteita. Kun esimies osoit-taa kiinnostusta vaaratilanteisiin ja tekee korjaavia toimenpiteitä, osoittaa hän myös alaisilleen, kuinka tärkeää turvallisuus on.

Havaintojen ilmoittamiseen tulee luoda hyvät edellytykset ja olosuhteet.

• Ilmoituksen tekemiseen on selkeä toi-mintatapa.

• Ilmoitusten käsittelyyn on selkeä toiminta-tapa.

• Kaikki työmaalla toimivat ymmärtävät havaintojen ilmoittamisen merkityksen ja hyödyt.

• Ilmoitusten perusteella tehdyistä muutok-sista tiedotetaan.

• Henkilöstöä, sekä työntekijöitä että toimi-henkilöitä, kannustetaan tekemään ilmoi-tuksia – on korostettava, että parempi tehdä ilmoitus kuin miettiä, onko ilmoi-tuksen jättämiseen todella aihetta.

Läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuusha-vaintojen arvioinnissa voidaan käyttää syihin pureutuvaa 5-miksi-menetelmää, jossa havain-non tai puutteen olemassaoloon vastataan viidellä eri tasolla. Menetelmä paljastaa usein yllättäviäkin taustatekijöitä ja herättää pohti-maan vähäpätöisiltäkin vaikuttavien valinto-jen seurauksia. Usein 5-miksi-menetelmässä on myös useita vaihtoehtoisia perusteluita ja miksi-ketjua voi jatkaa pidemmällekin, jos se on tarkoituksenmukaista. Kuvassa on esitetty kuvitteellinen 5-miksi-analyysi. Työturvallisuus-havaintojen käsittelyssä voisikin ottaa hyvin mallia lentoyhtiöiltä, joissa jokainen turval-lisuuspuute tai vaaratilanne käsitellään, niin kuin se olisi ollut todellinen onnettomuus.

Päivittäinen toiminta-osa-alueen toiminnot: työnopastaminen, päivittäinen työskentely, turvallisuushavainnot ja läheltä piti -tilanteiden raportointi.

Päivittäinen toiminta

Turvallisuus-havainnot

Läheltä piti -tilanteiden raportointi

Päivittäinen työskentely

Työnopastus


Putoamissuojaus oli puutteellinen: holvin reunalta puuttui useita välijohteita ja jalkalistoja.

➊ Miksi? Työvaihetta asentanut työntekijä ei ollut asentanut välijohteita ja jalkalistoja.

➋ Miksi? Kaidepuutavara oli loppunut varastosta.

➌ Miksi? Kaidepuutavaraa oli tilattu liian vähän.

➍ Miksi? Parvekkeen elementtikaide oli vaihtunut kevyempään jälkiasennettavaan, ja parvekkeet jouduttiin runkovaiheen aikana suojaamaan kaitein, jolloin kaiteet loppuivat. Putoamissuojauksen suunnittelussa ei ollut käytetty uusimpia rakennuspiirustuksia.

➎ Miksi? (ei ollut käytetty uusimpia piirustuksia)? Putoamissuojaussuunnittelun tehnyt työmaainsinööri ei osannut käyttää projektipankkia sujuvasti vaan käytti toimistolla olleita, vanhentuneita, paperitulosteita.

Kuvitteellisen turvallisuuden laiminlyönnin 5-miksi-analyysi. Vastaavan analyysin voisi teh-dä vielä mm. siitä, miksi työntekijä ei ollut ilmoittanut kaidepuutteesta tai miksi työnjohto ei ollut kaidepuutetta huomannut ja miten vastaavat suunnitteluvirheet estetään jatkossa. Kaik-kien havaintojen merkitys rakennusyrityksen toiminnanohjeistukseen tulee myös tutkia.

TurvallisuushavainnotVain pieni osa tapaturmista on ollut aidosti ennakoimattomia ja ilman jotakin indikaat-toria tulevasta. Tapaturmiin voidaan ennalta vaikuttaa puuttumalla varhaisiin indikaatto-reihin, esimerkiksi reagoimalla työturvalli-suushavaintoihin tai läheltä piti -tilanteisiin.

Yrityksessä voidaan käyttää esimerkiksi muistikorttia tai turvallisuushavaintolap-puja vaarojen ja turvallisuuspuutteiden havainnoinnissa. Työmaan johto edellyttää työntekijöitä listaamaan ja ilmoittamaan ha-vaitsemansa vaarat työnjohdolle, joka

• korjauttaa välittömästi puutteet tai väärät menettelyt ja työtavat

• käy määrävälein havaitut vaarat ja riskit lävitse työmailla ja tiedottaa niistä esimer-kiksi ilmoitustaululla henkilöstötiloissa.

Oleellista on, että havainnoilla on mer-kitystä ja niiden tekemistä arvostetaan. Esimiehen tulee huolehtia, että epäkohtiin puututaan näkyvästi, ja siten korostaa ha-vainnoinnin sekä puuttumisen merkitystä. Ole esimies, arvosta oikeanlaista tekemistä ja ohjaa siihen.

Päivittäinen työskentelyRakennustyömaalla tehtävä tuottava ja ra-kennuksen valmistumista edistävä raken-tamistyö on työmaan päätarkoitus. Työn jatkuvuudesta tulee huolehtia – myös työ-turvallisuuden kannalta. Halutaanhan, että tuottava työntekijä on tuottamassa seuraava-nakin päivänä.


Päivittäisessä työturvallisuuden hoitami-sessa korostuvat paitsi selkeä työturvalli-suuden johtaminen myös jokaisen toimijan henkilökohtainen panostaminen työturval-lisuuteen.

Esimies voi johtamistyylillään ja esimerkil-lään viestiä, miten asioiden halutaan olevan, mitä turvallisuudessa arvostetaan ja miten se toteutetaan. Se, miten henkilökohtaisella tasolla noudatetaan turvallisuusohjeistus-ta, miten hyvin työturvallisuus mielletään omakohtaiseksi ja miten hyvin turvallisuus-johtamisessa viestitettyjä asioita sovelletaan omaan työhön, ratkaisee viime kädessä hen-kilökohtaisen turvallisuuden.

Palautetta antamalla esimies viestii par-haiten, mitä hän työntekijöiltä ja heidän työltään odottaa. Kahdenkeskeisillä keskus-teluilla luodaan rakentavaa yhteistyötä esi-miehen ja alaisen välillä.

Inhimillisiin ongelmiin puuttuminen on yksi esimiestyön vaikeimpia tehtäviä. Ohjei-den vastainen toiminta, epäasiallinen käytös, päihdeongelmat jne. ovat vaikeita asioita käsitellä ja ratkaista. Valvonta ja epäkohtiin puuttuminen ovat kuitenkin oleellinen osa esimiehen toimenkuvaa.

TyönopastusTyönopastusta antaa yleensä lähin esimies, mutta työn ja olosuhteiden asettamien vaa-timusten vuoksi työnopastustehtävää voivat hoitaa myös kokeneet työntekijät ja työ-suojeluvaltuutetut. Työnopastamisen tavat ja käytännöt vaihtelevat, joten esimiehen tehtävänä on arvioida tarvittava opastus ja järjestää se työkohteessa tarkoituksenmukai-sella tavalla. Hyvä tapa on, että päätoteuttaja itse hoitaa osan työnopastuksesta eikä siirrä sitä aliurakoitsijan työnjohdolle.

Työnopastuksessa tulee kiinnittää huo-miota turvalliseen toteutustapaan ja olla luonteeltaan nimensä mukaisesti opastami-sen ja ohjauksen luonteista. Opastamisen tarkoituksena on auttaa työntekijää teke-mään työnsä turvallisesti ja myös huolehtia tehokkaasta työtavasta ja työalueen rajoista. Määräyksillä toimeksi annettavia seikkoja ovat työtehtävän laajuus ja työhön käytet-tävä aika sekä vaadittava henkilökohtainen suojaintaso. Vähimmäisvaatimusten toteutu-mista tulee vaatia tinkimättä mutta asiallisel-la tavalla. Esimies saa yleensä aikaan hyviä tuloksia kehotuksilla ja neuvonnalla.

Ulkomaisen työvoiman opastaminen on iso haaste rakennustyömailla. Perehdyttä-minen ja yleisopastus voidaan hoitaa tarvit-taessa tulkkien kanssa, mutta päivittäinen opastaminen ja palautteenanto on esimiehil-le vaikeaa. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten opastuksesta tarvitaan tule-vaisuudessa yhä enemmän.

Henkilöiden, ihmisten, kanssa tapahtuvan kommunikaation merkitystä ei voi korostaa liikaa. Rakennusalalla on varsin maskuliini-nen, jäyhä ja asiakeskeinen julkisuuskuva, johon kuuluu suoruus ja negatiivistenkin seikkojen vastaanottaminen ”silmää räpäyt-tämättä”. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että silloin kun toimitaan ihmisten kanssa, on kommunikaation tavalla ja tyylillä mer-kitystä osapuolten asenteisiin ja toimintaan. Pohdi, millaisella tavalla itse ottaisit vastaan opastamista ja palautetta omasta työstäsi omalta esimieheltäsi.


Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Kans

ikuv

a: K

ari R

issa

Esimiehen työsuojeluopas on tarkoitettu uusille ja kokeneillekin esimiehille, jotka kaipaavat tukea ja lisätietoa työsuojeluteh-täviensä hoitoon. Opas sisältää tietoa työ-suojeluun liittyvistä tehtävistä, joista osa on esimiehille lakisääteisiä velvoitteita. Op-paassa on esimerkkejä kuinka näitä tehtäviä voidaan hoitaa, sekä työkaluja, joilla turvalli-suutta voidaan kehittää.

esimiehen työsuojeluopas – rakentaminen - ttk.fi · tutki-jat ovat todenneet, että nuorten ja...

Documents