esiselvitys tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2009 gg · 2010-02-23 · eerik jarkko, timo...

Eerik Jarkko, Timo Perälä, Katja Vimpari, Minna Koukkula

Palvelusopimusten laadunhallinnankehittäminen

Esiselvitys

ggTiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2009

Eerik Jarkko, Timo Perälä, Katja Vimpari, Minna Koukkula

Palvelusopimustenlaadunhallinnan kehittäminen

Esiselvitys

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2009

Tiehallinto

Oulu 2009

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut)ISSN 1459-1561TIEH 4000721-v

TIEHALLINTOKeskushallintoOpastinsilta 12 A

00521 HELSINKIPuhelin 0204 22 11

Eerik Jarkko, Timo Perälä, Katja Vimpari, Minna Koukkula: Palvelusopimusten laadun-hallinnan kehittäminen, esiselvitys. Helsinki 2009. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnonsisäisiä julkaisuja 46/2009, 45 s. + liitt. 10 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000721-v.

Asiasanat: tienpito, hoito, ylläpito, laatu, sopimukset, urakkasopimukset, hankinta

Aiheluokka: 70

TIIVISTELMÄ

Tiehallinnon tiepidossa on siirrytty kohti suurempia kokonaisuuksia. Hoidonalueurakat avattiin kilpailulle vuonna 2001 ja sittemmin on vuoden 2003hankintastrategian periaatteiden mukaisesti siirrytty kohti tehtäväsisällöltäänlaajempia ja ajallisesti pitkäkestoisimpia hoidon palvelusopimuksia. Hankin-tastrategian päivitys vuodelta 2006 toi palvelusopimusten pilotoinnin myössiltojen ja päällysteiden ylläpidon tuotteisiin. Nykyisin tienpidon palvelusopi-muksia on useita eri tienpidon tuotteista. Kaikki nykyiset tienpidon palvelu-sopimukset ovat laatuvastuuperiaatteisia. Tämä tarkoittaa, että urakoitsijatuottaa tilatun laadun itsenäisesti, varmistaa laadun toteutumisen ja raportoisiitä tilaajalle. Tilaaja kontrolloi ensisijaisesti urakoitsijan laadunvarmistus-menettelyn toimivuutta ja tekee tarvittaessa pistekoeluonteisia tarkastuksia.

Tämän esiselvityksen tavoitteena oli käydä läpi palvelusopimusten laadun-hallinnan nykytilannetta, laadunhallinnassa ilmenneitä ongelmia sekä kartoit-taa tärkeimmät kehittämistarpeet. Esiselvityksessä pyrittiin tuomaan esillemyös nykytilanteeseen johtanut kehitys sekä tällä hetkellä merkittävimmätmeneillä olevat laadunhallinnan kehittämishankkeet.

Esiselvitys toteutettiin käymällä läpi palvelusopimusten asiakirjoja ja eri laa-dunhallinnan tutkimuksia sekä selvityksiä. Lisäksi esiselvityksessä toteutet-tiin palvelusopimuksissa toimivien henkiöiden haastatteluja. Esiselvityksenaikana järjestettiin kaksi seminaaria, joissa työryhmätyöskentelyn kautta py-rittiin löytämään merkittävimpiä palvelusopimusten laadunhallinnan kehittä-miskohteita. Lisäksi työssä laadittiin kansainvälinen katsaus laadunhallinnanmenetelmistä Kanadassa ja Tanskassa.

Tämän työn kokemuksena voidaan todeta, että sisällöltään ja toiminnaltaanhoidon ja ylläpidon palvelusopimukset ovat toisistaan hyvin erilaiset. Jatkos-sa laadunhallintaa tulisi pääsääntöisesti kehittää erikseen tuotteittain, joitakinperusteita voidaan määrittää yhteisesti kaikille hoidon ja ylläpidon palveluso-pimuksille.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittämistarpeista muodostettiin kuusikehittämiskokonaisuutta, joita tulisi jatkossa ryhtyä viemään eteenpäin. Ke-hittämiskokonaisuudet ovat seuraavat:

1. Laadunhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma tilaajille, palve-luntuottajille ja hankintapalvelukonsulteille

2. Laadunhallintaan liittyvien prosessien määrittäminen sekä niidenanalysointi

3. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisällön kehittäminen4. Tarvittavan tiedon määrittäminen ja analysointi eri sopimusvaiheissa5. Auditointikäytäntöjen kehittäminen6. Laadun todentamismenetelmien kehittäminen

ESIPUHE

Tiehallinnolla on käytössä useita hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksia sekäuusia on tulevaisuudessa mahdollisesti tulossa. Palvelusopimusten laadun-hallintaan tarvitaan yhteinen toimintatapa seurata eri palvelusopimusten laa-tua erilaisten toimintojen näkökulmista.

Tässä työssä on selvitetty valtakunnallisesti Tiehallinnon hoidon ja ylläpidonpalvelusopimusten laadunhallinnan menettelyjä ja menetelmien hyödyntä-mistä. Tämän esiselvityksen tavoitteena on saada tarvittava lähtötieto laa-dunhallinnan kehittämiselle ja laatutiedon paremmalle hyödyntämiselle.

Työtä on ohjannut Tiehallinnon projektiryhmä, jonka kokoonpano on ollutseuraavanlainen:

Jarkko Pirinen Oulun tiepiiri (projektipäällikkö)Anne Leppänen KeskushallintoKai Tattari Uudenmaan tiepiiriJarmo Puharinen Uudenmaan tiepiiriPekka Siitonen Kaakkois-Suomen tiepiiriPasi Patrikainen Savo-Karjalan tiepiiriMarkku Tervo Oulun tiepiiriKari Holma Oulun tiepiiriEsa Kaitala Lapin tiepiiri

Konsulttina työssä toimivat Eerik Jarkko (projektipäällikkö) ja Katja VimpariDestia Oy:stä sekä Timo Perälä (projektisihteeri) ja Minna Koukkula NavicoOy:stä. Lisäksi konsultin asiantuntijoina ovat toimineet Pertti Virtala, AnttiRämet ja Seppo Kaarto Destia Oy:stä sekä Martti Perälä ja Väinö LuttinenNavico Oy:stä.

Oulussa joulukuussa 2009

TiehallintoKeskushallinto

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 7

Sisältö

1 JOHDANTO 91.1 Selvitystyön tausta 91.2 Toimintaympäristön muutokset ja palvelusopimukset 111.3 Selvitystyön organisointi, toteutus ja menetelmät 12

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 142.1 Laadun termit ja nimikkeistö palvelusopimuksissa 142.2 Laadunhallinnan hierarkia ja eri näkökulmat

palvelusopimuksissa 172.3 Palvelusopimusten laadunhallinnan vaiheet 182.4 Tiehallinnon strategiset tavoitteet palvelusopimusten

laadunhallinnan kehittämiseksi 202.5 Tiehallinnon laadunhallinnan kehittämistyöt 212.6 Valtion tienpidon kehittyminen ja laadunhallinta 232.7 Tiehallinnon ICT:n kehittyminen palvelusopimuksissa 24

2.7.1 Finnranet palveluportaali 252.7.2 Väyläomaisuuden hallinnan järjestelmät 26

3 LAADUNHALLINNAN NYKYTILANTEEN ANALYYSI 283.1 Palvelusopimusten laadunhallinta palvelusopimusten

asiakirjoissa 283.2 Haastattelutulokset nykykäytännöistä ja kehittämisehdotuksista 29

3.2.1 Hoidon palvelusopimukset 303.2.2 Päällysteiden ylläpidon palvelusopimukset 323.2.3 Siltojen ylläpidon palvelusopimukset 343.2.4 Tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimukset 363.2.5 Tievalaistuksen ja pumppaamoiden palvelusopimukset 37

3.3 Laadunhallinnan kehittämisseminaarien tulokset 38

4 LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET 414.1 Laadunhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma tilaajille,

palveluntuottajille ja hankintapalvelukonsulteille 414.2 Laadunhallintaan liittyvien prosessien määrittäminen sekä niiden

analysointi 424.3 Toiminta- ja laatusuunnitelman sisällön kehittäminen 424.4 Tarvittavan tiedon määrittäminen ja analysointi eri

sopimusvaiheissa 424.5 Auditointikäytäntöjen kehittäminen 434.6 Laadun todentamismenetelmien kehittäminen 44

LIITTEET 45

8 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 9JOHDANTO

1 JOHDANTO

1.1 Selvitystyön tausta

Valtion tienpidon kehityspolussa on viimeisen vuosikymmenen aikana tapah-tunut paljon muutoksia. Vuonna 1998 tapahtui sisäinen jako Tiehallintoon jaTieliikelaitokseen. Tämän prosessin seurauksena siirryttiin avoimeen kilpai-luun siirtymäajan jälkeen vuoden 2005 alusta lähtien.

Kuva 1. Valtion tienpidon kehityspolku

Vuoden 2010 alussa tapahtuu jälleen suuria uudistuksia ja muutoksia hallin-torakenteissa, jotka tulevat vaikuttamaan tienpidon kehittymiseen. Liikenne-ja viestintäministeriön liikennehallinnon kolme väylävirastoa Tiehallinto, Ra-tahallintokeskus ja Merenkulkulaitos yhdistyvät liikennevirastoksi vuoden2010 alussa. Virasto vastaa valtion liikenneväylien liikenteen palvelutasonylläpidosta ja kehittämisestä.

Aluehallinnon uudistuksessa lääninhallitukset, työ- ja elinkeinokeskukset,alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelu-piirien työsuojelutoimistot lakkautetaan ja niiden tehtävät kootaan ja uudel-leen organisoidaan kahteen uuteen viranomaiseen aluehallintovirastoon(AVI) ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen (ELY).

ELYn vastuualueet ovat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri; liikenneja infrastruktuuri sekä ympäristö ja luonnonvarat. ELYn tehtävät ovat nykyis-ten työ- ja elinkeinokeskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten jalääninhallitusten tehtäviä. AVIn tehtävät ovat nykyisten lääninhallitusten,ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirientehtäviä. Aluehallintoviraston vastuualueet ovat peruspalvelut, oikeusturva jaluvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi.

10 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysJOHDANTO

Hoidon alueurakat avattiin kilpailulle vuonna 2001 ja niiden osalta on siirryttyaskeleittain vuoden 2003 julkaistun hankintastrategian mukaisesti kohti teh-täväsisällöltään laajempia ja ajallisesti pitkäkestoisimpia hoidon palveluso-pimuksia. Vuonna 2009 hoidon palvelusopimuksia on 82 kpl. Hankintastra-tegian päivitys vuodelta 2006 toi systemaattisen palvelusopimusten pilotoin-nin myös siltojen ja päällysteiden ylläpidon tuotteisiin. Piloteista saatujen ko-kemusten mukaan tehdään päätökset etenemistavoista ylläpidon palveluso-pimusten osalta.

Hoidon ja ylläpidon palvelusopimukset ovat perinteisiä hoito- ja ylläpitoura-koita laajempia kokonaisuuksia, joissa palveluntuottajien tehtäviin kuuluvattoimenpiteiden toteutuksen lisäksi sopimuskohteen kunnon hallinta sekä toi-menpiteiden ohjelmointi. Lisäksi palveluntuottaja rooli suhteessa tienkäyttä-jiin on muuttunut näkyvämmäksi.

Kuva 2. Urakan ja palvelusopimuksen erot

Vuoden 2009 alussa päällysteiden ylläpidon palvelusopimuksia (PÄÄLPA)on käynnissä 7 kpl ja siltojen ylläpidon palvelusopimuksia (SILTOPA) 4 kpl.Ensimmäiset tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimukset (TIEMPA) aloitettiinvuonna 2005 ja niitä on vuonna 2009 yhteensä 8 kpl. Tiemerkintöjen ylläpi-toa on myös kokeiltu osana joidenkin päällysteiden tai hoidon palvelusopi-muksia. Tievalaistuksen ja pumppaamoiden hoidon palvelusopimuksia (VA-LOSÄ) on käynnistetty vuonna 2007 ja niitä on vuoden 2009 alussa käynnis-sä 10 kpl. Lisäksi on muita hoitoon ja ylläpitoon liittyviä sopimuksia, joissa eiole käytetty palvelusopimus nimikettä.

Kaikki palvelusopimukset ovat laatuvastuuperiaatteisia. Tämä tarkoittaa, ettäurakoitsija tuottaa tilatun laadun itsenäisesti, varmistaa laadun toteutumisen


ja raportoi siitä tilaajalle. Tilaaja kontrolloi ensisijaisesti urakoitsijan laadun-varmistusmenettelyn toimivuutta ja tekee tarvittaessa pistekoeluonteisia tar-kastuksia. Tilaajalla ei ole resursseja perinteiseen laadunvarmistukseen. Ti-laajan laadunvarmistukseen tarvitaan kuitenkin tietoa kriittisten työvaiheidentoteutuksesta. Tällaisen tiedon tulee olla reaaliaikaista ja luotettavasti jäljitet-tävissä.

Toimivuusvaatimusten käyttöönotto ja toimivuuden todentaminen edellyttä-vät laadunhallinnan sisällön sekä menetelmien kehittämistä. Laadunhallin-nan kehittämisessä tulee hyödyntää uusia teknisiä mahdollisuuksia, koskanäin voidaan parantaa infrarakentamisen tuottavuutta. Uusien teknistenmahdollisuuksien hyödyntämisen vaikutuksista tuottavuuteen on esimerkke-jä usealta toimialalta.

Laadunhallinnan hallinnan kannalta keskeinen lähtökohta on tarvittavan laa-tutiedon määrittely. Laatutiedosta voidaan jalostaa tietoa, jonka tärkeimpiähyödyntäjiä ovat: Tiehallinto, urakoitsijat/palveluntuottajat, tienkäyttäjät, kun-nat, kuljetusala ja tietopalveluyritykset. Laadunvarmistukseen kerättävä tietovoi olla osittain samaa kuin muiden osapuolien tarvitsema tieto.

Tämän esiselvityksen tavoitteena on saada tarvittava lähtötieto laadunhallin-nan kehittämiselle ja laatutiedon paremmalle hyödyntämiselle.

1.2 Toimintaympäristön muutokset ja palvelusopimukset

Seuraavassa on lyhyesti arvioitu yleisesti tunnistettuja tulevaisuuden muu-toksien ja kehitystrendien mahdollisia vaikutuksia ylläpidon ja hoidon palve-lusopimuksiin sekä niiden laadunhallintaan.

Hallinnolliset muutokset. Suomessa on vireillä hallinnollisia uudistuksia.Liikennevirasto, aluehallinnon muutokset (ELY: Elinkeino-, Liikenne- ja Ym-päristökeskukset, AVI: aluehallintovirastot) sekä kuntasektorin kehittämis-paineet aiheuttavat tien- ja kadunpidon organisaatioiden muuttumista. Tie-hallinnon palvelusopimuksiin hallinnolliset muutokset voivat aiheuttaa toimin-tatapojen ja -mallien sekä sopimusrakenteiden monimuotoisuutta. Julkishal-linnon tehokkuustavoitteet ja tilaajatehtävien resurssien vähentäminen aihe-uttaa suuria haasteita kehittyneiden hankintamenetelmien ja toimintamallienonnistumiselle.

Teknologian kehitys. Uusien teknologian sovellusten avulla voidaan pa-remmin hallita toimintaympäristöä, sen muutoksia sekä kunnossapidettävääinfrastruktuuria. Palvelusopimuksien laadunhallinnan osalta teknologian ke-hittyminen tarkoittaa ajantasaisemman ja luotettavamman tietouden saamis-ta tieverkon tilasta. Tietouden parantumisen myötä kehittyy tiestön omaisuu-den hallinta ja tienpidon tehokkuus paranee. Ongelmaksi voi nousta tiedonmäärän kasvu, ylimääräinen tieto ja tiedon hallitsemattomuus. Suurten tie-tomassojen hallinta edellyttää myös määrämuotoisuutta, mikä vaatii yhden-mukaisia toimintatapoja.

Ilmastonmuutoksella voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksiatienpitoon. Viimeaikoina esille ovat olleet lisääntyneet sääolosuhteiden ääri-

12 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysJOHDANTO

ilmiöt, joilla voi olla paikallisiin ns. normaaleihin olosuhteisiin huomattaviakinvaikutuksia. Mahdollisiin muutoksiin tulee varautua riskien hallintaa ja jaka-mista kehittämällä koskemaan koko palvelusopimusten elinkaaren aikaa.Tämä vaatii riskien tunnistamista, lähtötietojen parantamista, riskimekanis-mien määrittelyä ja ennen kaikkia parempaa yhteistyötä ja vuorovaikutustaeri toimijoiden kesken.

Globalisaation vaikutukset olemme jo tunteneet yhteiskunnassamme pi-demmän aikaa. Palvelusopimusten osalta kansainvälistymistä on tapahtunutkotimaan hoidon palvelusopimusten markkinoilla, kun Virolaisia toimijoita onollut hoidon alueurakoissa. Samalla yhteispohjoismaisia markkinoita pyritäänkehittämään GNA -yhteistyön (Gemensam Nordisk Anläggningsmarknad)kautta.

Talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat kaikkien elinkeinoelämän alueille.Nykyisiin hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksien talouden suhdannevaiku-tukset eivät ole suuria, sillä sopimukset ovat pitkäaikaisia. Tienpidon kannal-ta tämän hetkisellä laskusuhdanteella on myös positiivisia vaikutuksia mm.työvoiman saatavuuden kannalta. Palveluntuottajien kannalta taloudellisestitiukemmat ajat voivat kannustaa innovointiin.

Väestön sosio-ekonomiset muutokset tulevat koettelemaan myös tiever-kon hoidon ja ylläpidon palvelusopimuksia. Osaavan työvoiman puute onalalla akuutti. Talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat osaltaan työvoimansaatavuuteen. Suuri joukko kokeneita osaajia eläköityy ja vastuullisiin tehtä-viin asetetaan suhteellisen vähäisen kokemuksen omaavia henkilöitä.Osaamisen siirtäminen ja koulutus ovat avainasemassa pyrittäessä vastaa-maan näihin haasteisiin.

Arvopohjan muutokset voivat myös vaikuttaa yllättävästi tieverkon hoidonja ylläpidon palvelusopimuksiin. Alan houkuttelevuus, osaamisen säilyttämi-nen ja innovatiivisuuden lisääminen pitää saada vastaamaan yksilöllisyyttäja joustavuutta korostavia nykyarvoja.

Edellä mainitut mahdolliset toimintaympäristön muutokset tulisi voida ottaahuomioon palvelusopimuksissa sopimusten joustavuuden ja riskien hallinnankautta, millä taas on vaikutusta laadun toteutumiseen.

1.3 Selvitystyön organisointi, toteutus ja menetelmät

Projektiryhmä valitsi tarkasteluun otettavat palvelusopimukset. Palvelusopi-mukset pyrittiin valitsemaan eri tiepiirien alueilta ja usealta eri palveluntuotta-jalta. Palvelusopimusten tuli olla melko uusia, mutta kuitenkin jonkin verranjo käytännön kokemusta palvelusopimusten laadunhallinnasta. Tarkasteluunvalitut palvelusopimukset on lueteltu taulukossa 1.

Esiselvityksessä käytiin ensin läpi eri palvelusopimusten asiakirjojen perus-teella laadunhallinnan nykyisiä käytäntöjä. Tarkasteltavia asiakirjoja olivattoiminta- ja laatusuunnitelma, sopimuskohtaiset urakkaehdot (SKU), työkoh-tainen tarkennus ja sopimusasiakirjat. Asiakirjojen läpikäynnin ongelmaksinousi salaiseksi nimetyt kohdat asiakirjoista. Näin ollen kaikkia tietoja ei saa-tu ajatellussa laajuudessa esiselvityksen käyttöön.


Taulukko 1. Esiselvityksessä läpi käydyt palvelusopimukset

Sopimusmalli Palvelusopimukset Palveluntuottaja Kesto Sopimushinta(M€)

Hoidon alueurakka Kotka YIT 2006-2013 16,0” Kuusamo Koillistie Määttä 2004-2009 3,8” Nummi YIT 2007-2017 17,5” Suonenjoki Destia 2004-2011 11,7” Karstula Destia 2004-2009 6,4” Lahti Destia 2007-2012 10,1

Siltojen ylläpidon palve-lusopimus, aluemalli

SILTOPA 1: Ouluetelä

Skanska 2007-2012 7,6

” KaS Kesälahden maansiirto 2009-2016 8,0Päällysteiden ylläpidonpalvelusopimus, alue-malli

Oulun PÄÄLPA 1 Skanska 2007-2016 28,0

” Oulun PÄÄLPA 2 Destia 2008-2022 45,0*Päällysteiden ylläpidonpalvelusopimus, kunto-vastuu -malli

HTU PPS Lemminkäinen 2007-2018 39,0

Päällysteiden ylläpidonpalvelusopimus, kump-panuusmalli

SK GNA Destia 2008-2010 14,0

Tievalaistuksen japumppaamoiden hoidonpalvelusopimus

Oulun eteläinen Andament 2008-2010 1,1

Tiemerkintöjen ylläpidonpalvelusopimus, hybridi-malli

Lappi Destia 2007-2011 5,0

Tiemerkintöjen ylläpidonpalvelusopimus

Turku Tielinja 2005-2009* 4,5

* Sopimuksen max arvo on 45,0 M€

Asiakirjojen läpi käynnin jälkeen laadittiin kysymyspatteristo ja haastateltiintaulukossa 1 esitettyjen palvelusopimusten tilaajan ja urakoitsijoiden edusta-jat. Lisäksi haastateltiin tiepiirien kunnossapito- tai hankintavastaavia sekäTiehallinnon hankintapalvelukonsultteja. Haastattelut toteutettiin pääasiassapuhelimitse. Työn aikana järjestettiin kaksi työseminaaria, joihin osallistuivatTiehallinnon, palveluntuottajan ja hankintapalvelukonsulttien edustajia. Esi-selvityksen yhteydessä tehtiin myös kirjallisuusselvitys koskien kotimaisia jaulkomaisia hoidon ja ylläpidon palvelusopimusten laadunhallintaa.

Edellä kuvatuilla menetelmillä kerätyn lähtöaineiston pohjalta esiselvitykses-sä on tehty analyysi laadunhallinnan nykytilanteesta palvelusopimuksissasekä ehdotuksia laadunhallinnan kehittämiseksi.

14 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysTYÖN LÄHTÖKOHDAT

2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Laadun termit ja nimikkeistö palvelusopimuksissa

Laatu liittyy läheisesti jonkin asian arvoon, sen merkitykseen, asiakkaidentarpeisiin, vaatimuksiin ja odotuksiin sekä annettuihin lupauksiin. Laatu ontehdä oikeita asioita kerralla oikein. Laatu jakautuu lukuisiin eri osa-alueisiin.Ratkaisevinta on lopputuotteen laatu. Laadukas lopputuote vaatii koko tuo-tantoketjun laadukasta toteutusta ja hallintaa. Taulukossa 2 on määriteltykeskeiset palvelusopimusten laadun hallintaan liittyvät termit ja nimikkeistöt.

Taulukko 2. Palvelusopimusten laadun hallinnan keskeisimpien termien janimikkeiden määritelmät

Termi, nimikkeistö Määritelmä

Akkreditointi Menettely, jossa toimivaltainen elin muodollisesti toteaa, että jokin elinon pätevä suorittamaan tiettyjä tehtäviä.

Auditointi Järjestelmällinen ja riippumaton toiminta, jossa hankitaan objektiivistatietoa tarkasteltavasta kohteesta sen määrittämiseksi, missä määrinsovitut kriteerit on täytetty.

Bonus Kannuste, jossa palveluntuottaja saa lisäpalkkion, mikäli hänen suorit-teensa on sovittua parempi.

Hoito- ja ylläpito-luokitus

Tieverkko on jaettu merkittävyyden mukaan hoito- ja ylläpitoluokkiin,joiden mukaan tieverkolla toteutettavat hoito- ja ylläpitotyöt priorisoi-daan. Hoito- ja ylläpitoluokille on määritelty palvelutasovaatimus, toi-menpideajat ja laatuvaatimukset.

InfraRYL Infrarakenteiden yleiset laatuvaatimukset. InfraRYL -julkaisuissa esi-tetään koko infra-alan yhtenäinen ja yhteinen kuvaus infrarakenteidenyleisistä laatuvaatimuksista.

ISO laatustandardi Kansainvälisen standarditoimijärjestön kehittämä standardisarja, jon-ka mukaisen sertifikaatin voi saada ulkopuolisen tahon, sertifioijantekemän auditoinnin perusteella. ISO 9001 määrittää vaatimukset or-ganisaatioiden laadunhallintajärjestelmille.

Kuntovaatimus Tilaajan määrittämät ja edellyttämän tuotteen jatkuvat käyttökunto-ominaisuudet sellaisissa urakoissa, joissa toimittajan edellytetäänurakka-aikana tekevän toistuvasti toimenpiteitä käyttökunnon ylläpi-tämiseksi.

Laadunhallintajär-jestelmä

Organisaation dokumentoitu kuvaus sen käyttämistä toimintatavoistaja malleista. Tämän avulla suunnataan ja ohjataan organisaatiota laa-tuun liittyvissä asioissa. (yleensä sertifioitu)

Laadunvarmistus Se osa laadunhallintaa, joka keskittyy antamaan luottamuksen siihen,että laatuvaatimukset tullaan täyttämään. Palvelusopimuksissa tehdyntyön laatua seuraa pääasiallisesti palveluntuottaja ja tilaaja kontrolloilaatua pistekoeluontoisesti.

Laatupisteytys Palvelusopimusten tarjousvaiheessa palveluntuottajat pisteytetääntarjouspyynnössä määriteltyjen kriteerien perusteella.

Laaturaportointi Palveluntuottaja on velvollinen raportoimaan tilaajalle tekemistääntoimenpiteistä, toteutuneesta laadusta, mahdollisista laadun alituksis-ta sekä korvaavista toimenpiteistä sopimuksissa määritellyllä tavalla.

Laatusertifikaatti Ulkopuolisen akkreditoidun tahon suorittaman hyväksytyn auditoinninkirjallinen todistus.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 15TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Termi, nimikkeistö Määritelmä

Laatusuunnitelma Asiakirja, jossa esitetään toimenpiteet ja resurssit, joilla varmistetaanurakan laatuvaatimusten mukainen toteutuminen.

Laatuvaatimus Tuotteelle, tuoteosille, rakennusosille ja materiaaleille asetetut tekni-set vaatimukset. Laatuvaatimusten toteutuminen on yleensä palvelun-tuottajan omalla vastuulla.

Laatuvastuuperiaate Palveluntuottaja tuottaa tilatun laadun itsenäisesti, varmistaa laaduntoteutumisen ja raportoi siitä tilaajalle. Tilaaja kontrolloi ensisijaisestiurakoitsijan laadunvarmistusmenettelyn toimivuutta.

Palvelusopimus Kestoltaan useampivuotinen sopimus, jonka aikana palveluntuottajatuottaa tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvia palveluita laatuvastuupe-riaatteella.

Palvelutasovaati-mus

Tuotteen tai palvelun laatutasoa kuvaava ominaisuus. Tienpidossapalvelutaso määräytyy tien liikennemäärän, liikenteen koostumuksen,toiminnallisen luokan ja alueen ilmaston mukaan.

Pistokoetarkastuk-set

Suunnitelmallinen toimintatapa, jolla seurataan vastaako toteutunutlaatu tilattua laatua ja urakoitsijan laatu- ja toteutumaraportoinnin oi-keellisuutta.

RALA -pätevyys RALA -pätevyys on RALA:n arviointilautakunnan myöntämä osoitusyrityksen osaamisesta ja luotettavuudesta.

RALA ry. Rakentamisen Laatu, RALA, on itsenäinen ja riippumaton kiinteistö- jarakennusalan toimija, jonka tarkoituksena on parantaa rakentamisenlaadun ja terveen kilpailun edellytyksiä.

RALA –toiminta-tapojen hyväksyntä

Infra-alan omista tarpeista lähtevä ja alalle soveltuva toimintajärjes-telmän arviointi- ja hyväksyntämenettely. Hyväksynnän saaneissa yri-tyksissä toimintatavat täyttävät arviointiperusteiden vaatimukset jasovittuja toimintatapoja myös sovelletaan käytännössä ja yrityksentoiminta kehittyy.

Tekninen vaatimus Kuvaa tuotteen teknisen ratkaisun (esimerkiksi tien leveys, poikkileik-kaus, kerrospaksuus, materiaalimäärät ja toimenpiteiden määrät).

Toimenpideaika ja -raja

Aika, johon mennessä tieverkkoon tai sen laitteisiin kohdistuva toi-menpide on tehtävä toimenpiderajan ylityttyä.

Toiminta- ja laatu-suunnitelma

Asiakirja, jonka palveluntuottajan tulee tehdä tarjousta antaessaan.Asiakirjassa palveluntuottaja kuvaa, kuinka pyydetty palvelu aiotaantoteuttaa.

Toimintalinjat Tienpidon strategiaa toteuttava tienpidon eri tuotteista laadittava asia-kirja, joka ohjaa tienpidon tuotteiden palvelutasoa sekä sitä määritte-leviä laatuvaatimuksia.

Toimivuusvaatimus Tuotteen toimivuutta tietyissä olosuhteissa koskeva tilaajan määritte-lemä vaatimus. Toimivuusvaatimuksissa ei määritellä yksityiskohtaisiateknisiä laatuvaatimuksia, tai työssä käytettäviä työmenetelmiä tai ma-teriaaleja.

Sanktio Sanktio määrätään, mikäli palveluntuottajan suoritus ei täytä sovittujavaatimuksia. Sanktio voi olla esimerkiksi suullinen tai kirjallinen huo-mautus, sakko, työjohtajan vaihto tai sopimuksen purkaminen.


ISO -standardit

Kansainvälinen standardiorganisaatio (ISO) on määritellyt laatujohtamista jalaadunvarmistusta käsittelevässä SFS-EN 9000 standardissa laadunhallinta-järjestelmien perusteet ja sanastot. SFS-EN ISO 9001 standardissa on mää-ritelty laadunhallintajärjestelmien vaatimukset. Suomessa organisaatioidenlaatujärjestelmät perustuvat yleisesti 9000 -sarjan standardeihin.

RALA, Rakentamisen laatu ry.

Rakentamisen Laatu RALA ry tarkoituksena on parantaa rakentamisen laa-dun ja terveen kilpailun edellytyksiä. Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisetjärjestöt perustivat RALA:n 1997. RALA:n arviointilautakunta arvioi ja toden-taa RALA -pätevyydet sekä myöntää arvioijan raporttiin perustuen RALA -toimintatapojen hyväksynnät. RALA ry. ylläpitää sähköistä PROPAL -projektipalautejärjestelmää, joka on perustettu työvälineeksi alan toimijoidentoiminnan kehittämiseksi.

INFRA -RYL

InfraRYL -laadunohjaushanke käynnistyi osana TEKESin Infra -teknologiaohjelmaa ja sen tavoitteena oli laatia alan yhteistyönä lopputuot-teen laatuvaatimukset parantamaan koko infra-alan menetelmien ja loppu-tuotteiden laatua. Uudella tavalla aseteltujen laatuvaatimusten tarkoituksenaoli päästä tilaamaan kokonaisuuksia, joiden puitteissa on tilaa ideointiin jatuotekehitykseen. Hanketta ovat rahoittaneet useat tilaaja- ja palveluntuotta-jatahot sekä eri järjestöt.

Hankkeen tuloksena vuonna 2006 julkaistiin ensimmäiset osat InfraRYL2006 -sarjaan; ”Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät jaalueet” sekä ”Rakennusosa- ja hankenimikkeistö. Määrämittausohje”. Lisäksivuonna 2009 on julkaistu InfraRYL 2006:n 3 osa ”Sillat ja rakennusteknisetosat”, joka korvaa SYL (siltojen yleiset laatuvaatimukset).

RAKLI ry

RAKLI ry (Asunto-, toimiala- ja rakennuttajaliitto) ottaa laajasti vastuun kokokiinteistö- ja rakennusalan kehittämisestä. Strategiansa mukaan liitto muut-taa rooliaan vahvemmaksi vaikuttajaksi ja yhteiskunnalliseksi toimijaksi asi-antuntijuuden ja osaamisen kautta. RAKLI ry:n organisoimassa hankintakli-nikassa hankintamenettelyjen, pelisääntöjen ja asiakirjojen kehittämisestälähestytään käytännön hankintatilanteiden kautta. Työpajatyöskentelyynkootaan työryhmiä, joihin kutsutaan mukaan tilaajien, urakoitsijoiden ja kon-sulttien edustajia. Vuonna 2008 hankintaklinikassa aiheena olivat Tiehallin-non alueurakat ja niiden kehittäminen.

Tienpito

Tiehallinnon tienpidon palvelutaso lähtee määräytymään korkeammalta ta-solta. Palvelutasoon vaikuttavat mm. ministeriön politiikka, linjaukset jasuunnitelmat, Tiehallinnon tienpidon strategia sekä tienpidon linjaukset. Ku-vassa 3 on esitetty kaavio Tiehallinnon tienpitoon vaikuttavista tekijöistä.


Kuva 3. Tienpidon palvelutasoon vaikuttavat tekijät (Lähde: päällysteiden ylläpidontoimintalinjat, Tiehallinto 2006)

2.2 Laadunhallinnan hierarkia ja eri näkökulmat palvelusopi-muksissa

Maantielain (23.6.2005) mukaan kunnossapidon tason määräytymisessäotetaan huomioon liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekäsäätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika ja muutolosuhteet. Maantielain lisäksi Tiehallinnon tienpidon tuotteiden toimintalinjo-ja ohjaavat mm. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiat ja linjaukset, Tie-hallinnon omat strategiset linjaukset, Valtioneuvoston periaatepäätökset se-kä eri tahojen odotukset tiepidosta.

Kuva 4. Tiehallinnon laadunhallinnan hierarkia


Tienpidon tuotteiden palvelutaso, luokitukset ja laatuvaatimukset on esitettytuotekohtaisissa toimintalinjoissa, joita tiepiirit soveltavat ja toteuttavat alu-eellisesti paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Tiehallinnon laadunhallinnanhierarkian periaatteet on esitetty kuvassa 4.

Palvelusopimuksissa laadun hallintaan on useita eri näkökulmia. Tilaajamäärittelee palvelusopimuksiin haluamansa laatutason laatimillaan asiakir-joilla. Ne määrittelevät tilatun laadun, jota ohjaavat Tiehallinnon tuotteidentoimintalinjoihin pohjautuvat laatu- ja toimivuusvaatimukset. Tilaaja arvioimyös palveluntuottajan pätevyyttä tarjota pyydettyä palvelua. Palveluntuotta-jat reagoivat tarjouspyyntöön ja antavat vastauksen pyydettyyn laatuun jaesittävän kykynsä pätevyysvaatimuksiin omassa toiminta- ja laatusuunnitel-massaan. Tätä luvattua laatua valvotaan itsejohtoisesti palveluntuottajantoimesta tilaajan edellyttämällä tavalla sekä tilaajan tilaamilla pistokoetarkas-tuksilla sekä auditoinneilla. Näin saadaan mittaustuloksiin ja tarkastuksiinperustuva todennettu laatu. Laadunhallintaketjun suurin haaste on osoittaa,onko tieomaisuuden kunnon säilymisen turvaava saatu laatu tilatun ja luva-tun sopimuksen mukainen.

Kuva 5. Palvelusopimusten laadunhallinnan näkökulmat

2.3 Palvelusopimusten laadunhallinnan vaiheet

Teiden hoidon ja ylläpidon palvelusopimusten laadunhallinnan vaiheet voi-daan jakaa neljään seuraavaan vaiheeseen:

1) ilmoittautumisvaihe2) tarjousvaiheen laadunhallinta,3) palvelusopimusajan laadunhallinta ja4) takuuajan laadunhallinta.

Seuraavassa on kuvattu tarkemmin eri vaiheiden laadunhallinnan sisältöäpalvelusopimuksissa.


Ilmoittautumisvaiheen laadunhallinta

Ylläpidon ja hoidon palvelusopimuksien laatu alkaa määräytyä niiden valmis-telu- ja tarjousvaiheessa. Palvelun tarjoajille asetetaan ilmoittautumisvai-heessa vaatimuksia yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämisestä sekä näyt-töjä palvelua vastaavien töiden suorittamisesta (referenssit) ja toiminnanlaadunhallinnasta (laatusertifikaatti). Kriteerit täyttävät tarjoajat pääsevät laa-timaan tarjousta.

Tarjousvaiheen laadunhallinta

Tiehallinnon tarjouspyyntöasiakirjat ovat pitkälti yhdenmuotoisia, mutta pal-velusopimusten tarjouspyyntöjen valmisteluvaiheessa sopimusasiakirjoihintehdään sopimuskohtaisia tarkennuksia ja täydennyksiä johtuen urakoidenerilaisuuksista ja kokeiluista.

Hoidon palvelusopimuksissa on käytössä valtakunnalliset laadun pisteytys-perusteet tarjoajien arviointiin, mutta muiden tuotteiden palvelusopimuksissakäytäntö on ollut kirjavampaa. Tarjouspyyntöasiakirjoja kehitetään Tiehallin-nossa jatkuvasti.

Palvelusopimusajan laadunhallinta

Varsinainen palvelusopimuksen aikainen laatu konkretisoituu tienkäyttäjällepalvelutasona sekä tien omistajalle tieomaisuuden arvon säilymisenä. Han-kintastrategian hengen mukaisesti palvelusopimuksissa vastuu laadun tuot-tamisesta on palveluntuottajalla. Palveluntuottaja ilmoittaa toimenpide- jalaaturaportoinnissaan tekemänsä toimenpiteet tarvittavine teknisine yksityis-kohtineen ja laadun mittaustuloksineen tilaajalle. Tilaaja tekee tai teettää rin-nakkaista laadunmittausta pistokoeluontoisesti ja muita yleisiä tiestön kun-toon liittyviä mittauksia. Lisäksi tilaaja tekee palveluntuottajan toiminnan laa-tuauditointeja.

Tiehallinnon palautekanavien kautta palveluntuottajille tulee tiedoksi tai toi-menpiteitä varten tienkäyttäjien palautteita. Lisäksi vuosittaisten tienkäyttäjä-tutkimusten tuloksia käytetään hoidon palvelusopimusten bonusten määritte-lyssä.

Takuuajan laadunhallinta

Palvelusopimusten käyttöönoton myötä toteutettujen ylläpidon toimenpitei-den takuuaikoja pidennetään, jotta vastuu laadusta siirtyy nykyistä selke-ämmin palveluntuottajalle. Takuuajan pidentämisen tavoitteena on myösedistää innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja vähentää toteutusvaih-toehtoja rajoittavien vaatimusten käyttöä. Tiehallinto ilmoittaa hankinta-asiakirjoissa eri toimenpiteille asetetuista takuuajoista ja takuuajan sanktiois-ta.


Kuva 6. Palvelusopimusten laadunhallinnan vaiheet

2.4 Tiehallinnon strategiset tavoitteet palvelusopimusten laa-dunhallinnan kehittämiseksi

Tiehallinnon ”Hankinta 2010” -strategiassa esitetään seuraavia palvelusopi-musten laadunhallinnan linjauksia:

- Laaduntuottokyvyn perusedellytykset varmistetaan Tiehallinnon aset-tamilla toimittajavaatimuksilla

- Toiminta- ja laatusuunnitelmilta vaaditaan selkeyttä ja sitovia lupauk-sia hankkeen laadunvarmistuksen toimenpiteistä

- Yhteistoimintamallin kuvauksen merkitystä painotetaan pisteytykses-sä

- Palvelusopimuksissa noudatetaan palveluntuottajan laatuvastuuperi-aatetta

- Itselleluovutusmenettelyä käytetään ja tuotetaan tarvittavat laadun-varmistusdokumentit tilaajan käyttöön

- Palveluntuottajilta edellytetään pitkälle automatisoituja laadunmittausja -raportointimenetelmiä

- Laadun raportoinnissa hyödynnetään kanssakäymisportaalia- Tiehallinto tekee tai teettää pistokoetarkastuksia tai auditointeja- Takuuaikoja pidennetään, jotta vastuu laadusta siirtyy selkeämmin

palveluntuottajalle

Tiehallinnon laadunhallinnan kehittämisen pääperiaatteita ovat:1. Riittävällä tilaajan laadunhallinnalla varmistetaan laatuvastuu-

urakoinnin toimivuus2. Tilaajatoiminnan yhtenäisyys varmistetaan3. Laatu on tilaajan ja tuottajan yhteinen asia asiakkaan parhaaksi


4. Laadun varmistamiseksi arvioidaan sekä lopputuotteen että tuottajantoiminnan laatua

5. Urakkaan liittyvä laadunhallinta huomioidaan urakan valmistelussa,toteutuksessa ja urakan päättyessä

6. Laadunhallintaa kehitetään aktiivisesti

Kuva 7. Tiehallinnon laadunhallinta ja tienpidon hankinta

2.5 Tiehallinnon laadunhallinnan kehittämistyöt

Hankintastrategian linjausten mukaisesti Tiehallinnossa on viimeaikoina teh-ty ja käynnistetty useita laadunhallintaan liittyviä kehitysprojekteja, jotkausein käsittelevät tiettyä tienpidon osa-aluetta. Suuri osa kehittämisprojek-teista on liittynyt tiedonhallinnan, sopimusteknisten ratkaisuiden tai tuotekoh-taisten vaatimuksien kehittämiseen. Kokonaisvaltaisesti palvelusopimuksienlaadunhallintaa ei ole aiemmin käsitelty. Seuraavassa on esitelty taulukko-muodossa viimeaikaisia tärkeimpiä laadunhallintaan liittyviä kehittämispro-jekteja.


Taulukko 3. Tiehallinnon laadunhallinnan kehittämiseen liittyviä projekteja vuodesta2007 lähtien

Projektin nimi Tiedonhallinta

Sopi-mustekniikka

Tuote-vaati-mus

Muu Projektin lyhyt kuvaus

Tietojen keskittäminenyhteiseen tietovaras-toon X

Projektissa tavoitteena on tiestö- ja liiken-netietojärjestelmien (TLP) kehittäminen jatietojen keskittäminen yhteiseen tietova-rastoon

Kuntorekisterin kor-vaaminen X

Projektissa tiestö- ja liikennetiedot keski-tetään yhteiseen tietovarastoon niidenyhteiskäytön mahdollistamiseksi

Riskien hallinta hoidonpalvelusopimuksissa

X

Riskien hallintaa kehitetään niin, että semahdollistaa erilaisten riskien havaitsemi-sen ja eliminoimisen niin suunnittelu- jakilpailutusvaiheessa, kuin varsinaisessatoteutusvaiheessakin

Sorateiden toimivuus-vaatimuksien kehittä-minen X

Projektissa kootaan ja analysoidaan eri-laisten pilottiurakoiden kokemukset jalaaditaan tältä pohjalta parannetut toimi-vuusvaatimukset

Ylläpidon urakoidentiestötietopalvelu, vaa-timusmäärittely X

Ylläpidon urakoiden tiestötietopalveluntavoitteena on parantaa urakoiden kilpai-luttamisessa ja sopimusten toteuttami-sessa käytettävien ja syntyvien tietojenlaatua, hallintaa ja käytettävyyttä

Hoidon alueurakoidentiestötietopalvelu, vaa-timusmäärittely

X

Hoidon alueurakoiden tiestötietopalvelui-den tavoitteena on parantaa alueurakois-sa käytettävien ja syntyvien tietojen hallin-taa ja saatavuutta sekä yhtenäistää jayksinkertaistaa toimintaa, jolla nämä tie-dot tuotetaan => Raportit toteutettu Tii-raan

Palvelusopimusten ke-hittäminen X

Projekteissa kerätään eri palvelusopimus-ten (PÄÄLPA, SILTOPA, TIEMPA) koke-muksia

Kitkamittareiden mitta-ustarkkuuden vertailu X Selvitetty eri kitkamittareiden soveltuvuut-

ta talvikauden liukkauden seurantaanKarttakäyttöliittymäAURAAN X

Tehtyjen talvihoitotoimenpiteiden kirjaa-minen ja seuraaminen karttasovelluksenavulla

RoadERAnetX

Projektin tavoitteena on selvittää ja analy-soida osallistujamaiden hoidon ja ylläpi-don hankintamallit

5D silta

X X X

Projektin tavoitteena on jatkaa Älykäs sil-ta -projektissa aloitettua tutkimusta, tuo-tekehitystä ja uusien menetelmien käyt-töönottoa kehittämällä ja integroimallasiltojen kokonaistoimintaprosessia ja sii-hen liittyviä osatekniikoita


Projektin nimi Tiedonhallinta

Sopi-mustekniikka

Tuote-vaati-mus

Muu Kuvaus

TIIRA Tiehallinnon tie-topalvelujärjestelmä

X

Tiehallinnon tietopalvelujärjestelmä, jostakäyttäjä saa tietoa useista lähteistä sa-manaikaisesti itsepalveluna ja yhden luu-kun periaatteella. Tieto saadaan valmiinahavainnollisina esityksinä (taulukoina,graafisina esityksinä, kartalla). Käytössä1. kerran 2010 kilpailutuksessa.

Siltasuunnitelmienmuuttaminen 3D muo-toon, konseptikuvaus X

Tiehallinnon lähtökohtana on, että yleis-ten teiden sillat (n. 14.000 kpl) ovat 3-ulotteisena tietokannoissa vuoteen 2015mennessä koko Suomessa.

Ylläpidon palvelusopi-musten kehittäminen

X

Työn tavoitteena oli ensinnäkin selvittäätiepiirien tilanne hoidon ja ylläpidon palve-lusopimusten käyttöönotossa. Lisäksi ta-voitteena oli koota ja yhdenmukaistaaalustavat ylläpidon palvelusopimustenvaltakunnalliset kiertosuunnitelmat.

Sorateiden automaatti-nen tasaisuuden mitta-us X

Projektin tavoitteena oli kehittää auto-maattinen sorateiden tasaisuusmittaus-menetelmä, jonka avulla sorateiden laatutasaisuuden osalta voidaan todeta.

Laadunhallinnan netti-koulutuksen kehittämi-nen valvontakonsulteil-le

X

Extranet –koulutuspaketti uusille valvon-takonsulteille ja omille käyttäjille laadunvalvonnassa.

Hankintapalvelujentoimintamallien ja so-pimusrakenteiden ke-hittäminen

X

Selvitystyössä haettiin nykyisen hankinta-palvelukäytännön ongelmia ja kehittämis-tarpeita

Kuusamon pilotti, yllä-pidon ja hoidon auto-maation kehittäminen ,toimintamallin testausyhteisalueurakassa

X X X

Kuusamon pilotin ensisijaisena tavoittee-na on testata infra -prosessissa ylläpito-ja hoito-osuutta, tehostaa tätä prosessinosaa ja säästää kustannuksia.

ST -urakoiden pistey-tyksen kehittäminen

X

Tavoitteena kehittää pisteytysmenetelmiäniin, että tarjousten arviointivaihe sitoisivähemmän tilaajan resursseja ja arviointiamuutettaisiin enemmän hankekohtaiseksisekä urakoitsijoiden tarjouskustannuksiavähennettäisiin.

2.6 Valtion tienpidon kehittyminen ja laadunhallinta

Aina 1990- luvulle asti Tielaitos (aikaisemmin Tie- ja vesirakennuslaitos)hankki tarvitsemansa ulkopuoliset palvelut markkinoilta urakoina. Tielaitostoimi itsekin vahvasti toteuttajana. Mm. teiden hoito tehtiin pääosin omanatyönä. Toimenpiteiden laadunvalvonta tehtiin omana työnä sisäisten ohjei-den mukaisesti.


Urakoitsijoiden tehtäväksi laadunvalvontaa siirrettiin 1990 -luvulla aluksi ko-konaisvastuu-urakointiin kuuluvissa töissä. Palvelusopimustyyppisiä sopi-muksia kokeiltiin ensin hoidon alueurakoissa vuosina 1998-99 sisäisesti ti-laaja tuottajamallina ja myöhemmin laajemmin. Näissä sopimuksissa alettiinensimmäistä kertaa toimimaan laatuvastuuperiaatteella.

Rakentamisurakoiden laadunvalvonta ja dokumentointi tehtiin määrämuotoi-sesti Tielaitoksen ohjeiden ja urakkasopimukseen sisällytettyjen vaatimustenmukaisesti. Valvonta kohdistui lähinnä lopputuotteen laadunvarmistukseen,kuten: ”Suunnitelmien ja ohjeiden mukaisuus sekä materiaalien kelpoisuus”.

Ylläpidossa pääpaino oli päällystetöissä, joista kuumapäällysteet valtaosinteetettiin urakoitsijoilla ja muut päällystetyöt tehtiin paljolti omana työnä.Päällystetöiden laadunvalvonta tehtiin Tielaitoksen ohjeiden, asfalttinormiensekä PANK- yhteistyönä kehitettyjen alan yhteiseen käyttöön tarkoitettujenohjeiden mukaisesti.

Hoitotyöt tehtiin tielaitosaikana valtaosin omana työnä ja laadunvalvonnanhoitivat tiemestaripiirin henkilöt pääosin silmävaraisesti. Aliurakoina teetettiinalemman luokan teiden lumenpoistoa ja kesätöinä teiden kuivatukseen, tie-ympäristöön ja teiden ajokelpoisuuteen liittyviä erillistöitä. Aliurakoidenkinlaatua tiemestaripiiri valvoi suurelta osin silmävaraisesti.

Laatutietojen dokumentointi tehtiin urakoissa sopimukseen sisällytettyjenerillisvaatimusten sekä sopimuksessa noudatettaviksi määrättyjen ohjeidenmukaisesti. Vaatimukset oli kehitetty pelkästään toimialakohtaisesti, eikä yh-tenäistä dokumentointipohjaa vielä tuolloin ollut. Tielaitoksen eri rekisterei-den tietorakenteiden ja -sisältöjen sekä laatudokumentaation synkronointiaei oltu määritelty eikä järjestelmätkään olleet yhteen sopivia.

Laadunvalvonnan toteuttamismenetelmät kehittyivät kyllä jo 1990- luvullatietotekniikan ja tiedonkeruumenetelmien kehittymisen myötä. Vuonna 1997tehdyn valtioneuvoston päätöksen mukaan tienpidossa ryhdyttiin tavoittele-maan kustannussäästöjä sekä toiminnan tehostamista erottamalla tilaaja- jatuotantotehtävät toisistaan, jolloin tienpidon laadun dokumentoinnin ja toden-tamisen luonne muuttui.

2.7 Tiehallinnon ICT:n kehittyminen palvelusopimuksissa

Laadunhallinnan keskeisiä haasteita on saada oikeanlaista ja luotettavaatietoa tiestön tilasta ja tiestöllä tehtyjen toimenpiteiden laadusta. Tiehallinnontiedonhallinnan kehittämistä ohjataan arkkitehtuurin kautta, jonka tavoitteenaon luoda yhtenäinen, uudelleen hyödynnettävissä oleva ja hallittava koko-naisuus.

Tulevaisuuden tavoitteena Tiehallinnossa on saada aikaan käyttäjille yksiyhtenäinen sovellusten käyttökanava. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tiedonhal-linnan nykyisiä sovelluksia yhdistetään yhteiseen portaalikäyttöliittymään.


ICT:n näkökulmasta ajateltuna suurimmiksi laadunhallinnan riskeiksi nouse-vat kehittämistyössä seuraavat asiakokonaisuudet (Jan Juslén, 9.2.2009):

- Nykyiset Tiehallinnon perusrekistereissä olevat tiedot on tarkoitettupääsääntöisesti Tiehallinnon sisäisen päätöksenteon tueksi - niitä eiole kerätty toimimaan palvelusopimuksiin liittyvinä juridisina lupauksi-na.

- Tiepiirit vastaavat alueensa tietojen ylläpidosta ja laadun varmistami-sesta Tiehallinnon perusrekistereihin vaikka tehtäviä ostettaisiinkinpalveluntuottajilta. Tiepiirit vastaavat tällöin myös mahdollisten palve-luntuottajien tekemien laatuvirheiden korjaamisesta.

- Tietojen ylläpitäjäjoukko laajenee tulevaisuudessa merkittävästi, mut-ta heitä ei ole mahdollista kouluttaa tai heidän ammattitaitoaan val-voa.

- Tiehallinnon perusrekisterien tietopalvelua laajennetaan tulevaisuu-dessa, mutta uusia rekisterien tai täysin uusien järjestelmien kehittä-misprojekteja ei lähivuosina käynnistetä.

Seuraavissa kappaleissa on esille nostettu joitakin keskeisiä ja eniten kehi-tettyjä palvelusopimuksissa käytössä olevia laatuun liittyviä järjestelmiä tainiiden kehityspolkuja, jotka tukevat edellä mainittuja kehittämisajatuksia.

2.7.1 Finnranet palveluportaali

Finnranet -portaali on Tiehallinnon ylläpitämä extranet -palveluportaali, jokaon tarkoitettu Tiehallinnon yhteistyökumppaneiden ja Tiehallinnon omanhenkilöstön käyttöön. Portaalin kautta tarjotaan osa Tiehallinnon selainpoh-jaisista sovelluksista ulkoiseen käyttöön. Se toimii myös sovelluskohtaisenatiedotuskanavana ja sovellusten käyttöohjeiden ja yhteystietojen tallennus-paikkana. Finnranet –portaalissa ovat käytössä seuraavat sovellukset:

- Aura- eUrakka- eLearning- LAM- Liito- Tierekisteri- Tiemappi- Web-tiesää

Jokaisella sovelluksella on omat sivunsa, joissa on yleiskuvausta sovelluk-sesta ja sen käyttötarkoituksesta. Portaalin toimintaa kehitetään jatkuvasti jatarpeen mukaan tuodaan lisää sovelluksia.

Aura –järjestelmä

Aura –järjestelmä on keskeinen laadunhallinnan raportointijärjestelmä hoi-don palvelusopimuksissa. Aura -järjestelmässä raportoidaan työ- ja toteutu-maseurantaa, poikkileikkausseurantaa, poikkeamaraportointia ja laadunra-portointia (tietarkastukset ja tietarkastusten havaintoja). Seurantajärjestel-mällä kerätään tietoa talvihoitotoimenpiteiden määrästä ja ajankohdasta. Au-ra -järjestelmä tehostaa Tiehallinnon urakan valvontaa urakoitsijoiden kans-sa sovittujen kunnossapitotöiden seuraamisessa. Aura –järjestelmästä saa-daan tietoa työmaakokouksissa käsiteltäviin asioihin ja erilaisten raporttien


laadintaan. Aura -järjestelmä tuottaa myös tienpidon suunnittelun tarvitsemiaseurantaraportteja.

eUrakka

eUrakka toimii tienpidon ja asiantuntijapalveluiden tarjousprosessin työkalu-na. Sovelluksen kautta palveluntuottajat (tarjoajat) saavat käyttöönsä hank-keen tarjouspyyntöasiakirjat ja -aineistot, jotka mahdollisuuksien mukaankokonaisuudessaan on tallennettu sähköiseen urakkapalveluun. Tarjouksetjätetään samaan paikkaan sähköisessä muodossa tallentamalla ne kaikkineliitteineen.

eLearning

eLearning on verkkokoulutuskurssi hoidon alueurakoiden valmistelua ja laa-dunvalvontaa tekeville aluevastaaville ja valvontakonsulteille. eLearningavulla valvojat voivat kerrata tietojaan ja yhtenäistää laadunvalvontatapo-jaan.

Tiira –tietopalvelujärjestelmä

Tiira on Tiehallinnon tietopalvelujärjestelmä, josta käyttäjä saa tietoa useistalähteistä samanaikaisesti itsepalveluna ja yhden luukun periaatteella. Tietosaadaan valmiina havainnollisina esityksinä. Käyttöä kokeillaan ensimmäi-sen kerran vuoden 2010 hoitourakoiden kilpailutuksessa.

2.7.2 Väyläomaisuuden hallinnan järjestelmät

Väyläomaisuuden hallinta on kehittynyt nykymuotoonsa 1980-luvulta aloite-tun kehitystyön tuloksena. Tuona aikana oli käytössä pelkkä tie- ja siltarekis-teri. Sittemmin kehitystyötä alettiin tehdä luomalla omaisuuden tilan ymmär-tämiseen mittareita ja mittausmenetelmiä sekä aloittamalla verkkotason kun-tomittaukset (päällysteille ura-, tasaisuus-, vaurio- ja kantavuusmittaukset jasilloille sillantarkastukset). Mittaustiedon kertyessä oli tarve kehittää tietova-rastoja (kuntorekisteri, siltarekisteri) sekä niiden tietosisältöä hyväksikäyttä-viä tietojärjestelmiä (HIPS, PMS, Hanke-Siha jne.).

Vuosituhannen alkuun kaikki tuo kehitystyö tehtiin Tielaitoksen omana työnäkunnes alettiin eriyttää mittaustoimintaa ja tietovarastojen ylläpitoa tuotanto-puolelle. Aluksi oli tärkeintä päästä tuottamaan tilatietoa tieverkon kunnostaautomaattisilla mittareilla eikä laatuun silloin kiinnitetty paljon huomiota. Laa-tuun liittyviä mittareita ja tunnuslukuja ei juuri ollut eikä mittaustoiminnassaollut laatuvaatimuksia.

Sitten alettiin kuntotietoa hankkia palvelusopimuksilla, jotka olivat 1-2-vuotisia hankintasopimuksia. Päällysteiden ja siltojen kuntotiedon tuottami-seen liittyivät kontrollimittaukset, joilla todettiin tuotetun tiedon laatutaso.Laatuvaatimuksia ei kuitenkaan vielä ollut.

Tämän jälkeen alettiin tehdä pitempikestoisia kuntotiedon hankintaurakoitaja tuli aiempaa tarpeellisemmaksi määritellä myös mittaustiedolle laatukritee-rit. Laatutekninen tietämys oli edelleen melko puutteellista, mutta se alkoi


kuitenkin lisääntyä. Nyt kuntotieto hankitaan noin 5-vuotisilla mittausurakoil-la, jotka on kilpailutettu ja joissa laatuvaatimukset toimivat täysimääräisestiollen sidottuja arvonmuutoksiin.

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma toteutettiin vuosina 2003-2006.Tällöin kehitettiin mm. kuntomittauskäytäntöä ottamalla käyttöön uutta mitta-ustekniikkaa (laser-pohjainen ura- ja tasaisuusmittari, automaattinen päällys-tevauriomittaus). Uusi mittaustekniikka paransi kuntotiedon laatua merkittä-västi ja mahdollisti pitkäkestoisten palvelusopimustyyppisten urakoiden aloit-tamisen. Päällysteiden palvelutason mittaamisen aikasarja on nyt riittävänpitkä pitkäkestoisten ylläpitourakoiden hankkimiseen. Päällystevaurioidenmittaamisessa aikasarja on tällä hetkellä vielä lyhyehkö, mutta tilanne para-nee vuosi vuodelta. Kantavuusmittausten ja rakennekerrosten paksuusmit-tausten osalta tilanne on huonompi. Verkkotason mittauksia ei tehdä.

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmassa kehitettiin myös varusteidenja laitteiden tilan arviointia ja mittaamista sekä inventoitiin ja osoitteistettiinkevyen liikenteen väyläverkko. Myös mittausten laadunhallintaa parannettiinja laatutietämys alkoi kasvaa.

Palvelusopimusten kannalta tieverkosta tulisi olla kattava tilatieto pitemmältäkuin yhden vuoden ajalta, jotta palvelun tuottaja pystyisi tekemään urakankustannuslaskelmat riittävän tarkasti.

Infra-alan toimijat ovat ottaneet käyttöön laatu- ja toimintojärjestelmiä ja au-ditointikäytäntöjä, mutta varsinainen laatutekninen menetelmäosaaminen onedelleen melko vähäistä.

Kuva 8. Päällysteiden palvelutasomittausten hankintatavan ja laatutietoisuuden ke-hittyminen 1990-2008. Ensin oli tärkeätä päästä tekemään mittauksia automaattisillamittauslaitteilla. Laatuun ei kiinnitetty kovin paljoa huomiota. Mittausten hankintatapapakotti ottamaan laatuvaatimukset käyttöön. Nyt mittaustiedon laadun merkitys tie-dostetaan ja sitä parannetaan koko ajan.

Palvelutasomittausten laatutietoisuuden kehitys1990 - 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Tielaitosmittaaomanatyönä

Mittaukset

Tielaitos-Tuotannon

MIMA-yksikölle

Mittaukset

Tieliike-laitokselle

Palvelu-sopimuksin

Mittausurakka2003-2007

- Mittausperiaatteet ulkoa

- Mittalaitekalibroinnit

- Ei laatuvaatimuksia

- Ei laadun tunnuslukuja

- Ei laatutietoisuutta

- Selittämätöntä vaihtelua

- Palvelusopimukset

- Kalibroinnit

- Kontrollit


- Joitakin tunnuslukuja

- Laatutietoisuus kehittyy

- Mittausperiaatteet

- Kalibroinnit

- Kontrollit

- Laatuvaatimuksia


- Asiakasspesifikaatiot huomioitu

- Mittausjärjestelmä hallinnassa

- Mittaustalous optimoitu

- (Ennustaminen hallinnassa)

- Suorituskyky tiedossa

- (Lopputuotteella laatutakuu)

EI TIETOA KEHITTYMÄSSÄ HALLINNASSA

Mittausurakka 2008-2013

Palvelutasomittausten laatutietoisuuden kehitys1990 - 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Mittaukset

Tielaitos-Tuotannon

MIMA-yksikölle

Mittaukset


Palvelu-sopimuksin








- Palvelusopimukset

- Kalibroinnit

- Kontrollit





- Kalibroinnit

- Kontrollit

- Laatuvaatimuksia










1990 - 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013


Mittaukset

Tielaitos-Tuotannon

MIMA-yksikölle

Mittaukset


Palvelu-sopimuksin








- Palvelusopimukset

- Kalibroinnit

- Kontrollit





- Kalibroinnit

- Kontrollit

- Laatuvaatimuksia










28 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysLAADUNHALLINNAN NYKYTILANTEEN ANALYYSI

3 LAADUNHALLINNAN NYKYTILANTEEN ANALYYSI

Palvelusopimusten laadunhallinnan ketjun toimivuus ja siinä mahdollisestipiilevät epäkohtien määrittämiseksi nykytilanteen analyysissä käytiin läpi ny-kyisiä palvelusopimusten asiakirjoja ja haastateltiin alan toimijoita sekä pi-dettiin kaksi työseminaaria alan toimijoiden kanssa.

3.1 Palvelusopimusten laadunhallinta palvelusopimustenasiakirjoissa

Hoidon palvelusopimusten kilpailutuksen ja laadunhallinnan osalta takana onjo pitempi historia, joten sopimusasiakirjat ovat pitkälti hyvin yhtenäiset. Tie-valaistuksen ja pumppaamoiden palvelusopimukset ovat muotoiltu pitkältihoidon palvelusopimusten pohjalta. Muiden tuotteiden palvelusopimukset(päällysteet, sillat, tiemerkinnät) ovat pilottiluonteisia, joten asiakirjoissa oliniiden välillä huomattaviakin eroavaisuuksia. Asiakirjojen vertailuissa näkyimyös selkeästi palvelusopimusasiakirjojen nopea kehittyminen, vaikka tar-kasteluun valitut palvelusopimukset olivat melko uusia. Parannettavat muu-tostarpeet on heti pyritty viemään uudempiin palvelusopimuksiin. Yleensäeroavaisuudet johtuivat juuri näistä tekijöistä. Piirikohtaiset erot johtuivat jon-kin asian testauksista tai pilotoinneista.

Eroavaisuuksien vuoksi eri tuotteiden osalta pyrittiin etsimään hyviä käytän-töjä ja esimerkkejä, joita voitaisiin käyttää hyväksi ja soveltaa. Näitä hyviäkäytäntöjä tai esimerkkejä ovat:

- mahdollisuus seurata toimenpiteitä reaaliaikaisesti (HOIPA)- laadun varmistusmenetelmät sekä raportointi käytännöt ovat sopivia

(PÄÄLPA)- kehittämisosio sekä sen erillinen pisteyttäminen tarjousten arviointi-

vaiheessa ovat hyviä ominaisuuksia (PÄÄLPA)- laatu- ja pätevyysvaatimukset ovat hyväksyttäviä, kun käytössä on

valtakunnallisesti yhtenäiset arvot/määräykset (SILTOPA)- todentamismenetelmien pitkäaikaisuus tekee niistä suhteellisen luo-

tettavia (SILTOPA)- laadun raportoinnin määrä on sopiva (SILTOPA)- uusimpien sopimusten laatuvaatimusten arvot ovat sopivat (TIEMPA)- toiminta- ja laatusuunnitelman sisältö on hyvin kehittynyt (TIEMPA)- kanssakäymisportaalit ovat todettu hyviksi, kaikissa niissä palveluso-

pimuksissa joissa ne ovat käytössä.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 29LAADUNHALLINNAN NYKYTILANTEEN ANALYYSI

Taulukko 4. Asiakirjoissa esille tulleet eroavaisuudet laadunhallinnan käytännöissä

Eroavaisuudet laadunhallinnan käytännöissä Sorateiden hoidossa on joissain sopimuksissa pilotoitu toimivuusvaatimukset

Kaikissa sopimuksissa ei makseta bonusta hyvästä palvelusta

Sopimuksen aikamääräyksissä maantieteellisiä erojaHO

IPA

Talvihoidon hinnantarkistus kuuluu joihinkin palvelusopimuksiin

Sopimus voi olla KVR- urakka, yksikköhintainen urakka tai kokonaishintaperusteinen toimin-tavastuu-urakka

Arvonvähennys- ja bonuskäytännöt ovat erilaisia

Kaikilla urakoilla ei ole takuuaikaa

Palvelusopimukseen sisältyvät tiemerkintätyöt vaihtelevat

Käytettävissä sopimusasiakirjoissa eroavaisuuksia

TIEM

PA

Kaikissa urakoissa ei ole välivastaanottotarkastusta

Sopimus voi olla joko sopimushintaan tai kokonaishintaan ja yksikköhintoihin perustuva ko-konaispalvelusopimus

Tarjousvaiheen laadun painottaminen vaihtelee

Sopimuksiin sisältyvät työt vaihtelevat

Joissakin sopimuksissa peritään kaistavuokraa

Joihinkin palvelusopimuksiin kuuluu teknologian kehittämisosio

SILT

OPA

Joissakin sopimuksissa sanktioidaan tarkastusraportin paikkansapitämättömyydestä

Kaikki sopimukset ovat pilotteja, joissa on kokeiltu eri sopimuskäytäntöjä

Kumppanuusmalli luo eroja raportointiin yms. käytäntöihin muihin sopimuksiin nähden

Tilaajalla on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen vuosittaisiin sekä kokonaiskus-tannuksiin sopimuksissa

Kaikissa sopimuksissa ei ole kehittämisosiota

Osassa sopimuksissa on neuvotteluryhmän käytön mahdollisuus ristiriita-tilanteissa ennenHelsingin käräjäoikeutta

PÄÄ

LPA

Arvonmuutosten ja bonuksien määräytymisperusteissa oli eroja (esim. kevyen liikenteen väy-lien vauriosumma ja asiakastyytyväisyys)

3.2 Haastattelutulokset nykykäytännöistä ja kehittämisehdo-tuksista

Esiselvityksen yhteydessä toteutettiin laaja hoidon ja ylläpidon palvelusopi-muksien kanssa toimivien henkilöiden haastattelukierros. Yhteensä haasta-teltiin 38 Tiehallinnon, palveluntuottajien ja hankintapalvelukonsulttien edus-tajaa. Vastauksissa korostui käynnissä olevien sopimusten historiatilanne.Useisiin käynnissä oleviin sopimuksiin ja uusiin sopimuksiin on jo tehty kor-jauksia ja muutoksia saatujen palautteiden perusteella. Yhteenveto tuloksis-ta on esitetty liitteessä 2.


Taulukko 5. Esiselvityksessä haastatellut eri tahojen edustajat palvelusopimuksittain

Sopimusmalli Tilaajan edus-tajat

Palveluntuotta-jan edustajat

Hankintapalvelu-konsultti / muut

Hoito 6 6 6Päällysteiden ylläpito 2 4 2Siltojen ylläpito 2 2 2Tiemerkintöjen ylläpito 2 1 1Tievalaistukset japumppaamot 1 0 1

YHTEENSÄ 13 13 12

3.2.1 Hoidon palvelusopimukset

Vastaajat ymmärsivät laadun hyvin kokonaisvaltaisesti teknisestä laadusta,seurantaan ja asiakkaan haluamaan laatuun. Yksi vastaajista tiivisti osuvas-ti, että ”laatu on kaikki ne toiminnot joilla päästään sopimuksen mukaiseenlopputulokseen”.

Tarjousvaihe

Vastaajat kokivat, että tarjousaineiston mukana lähteneet lähtötiedot ovatolleet kohtuulliset. Puutteita on esiintynyt jonkin verran tierekisteritiedoissa jasorateiden kulutuskerroksien paksuuksissa. Esiin nostettiin tarve pidemmälleanalysoidulle tiedolle, jolloin vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä sekä tulkinta-eroavaisuudet vähenisivät palveluntuottajan ja tilaajan välillä.

Puolet vastaajista painottaisi laatua arvioinnissa enemmän. Toinen puolivuorostaan pitäisi arviointikäytännöt nykyisellään tai painottaisi laatua vä-hemmän. Heidän mielestään tarjoukseen kirjoitettu laatu ei vastaa kaikissatapauksissa tuotettua laatua, jolloin työ ei ole niin laadukasta kuin sen on ar-vioitu olevan.

Vastaajat olivat hyvin eri linjoilla henkilöstön pätevyysvaatimusten kehittämi-sestä. Osa vastaajista piti nykyisiä vaatimuksia riittävinä ja tarpeellisina.Muutaman vastaajan mielestä avainhenkilöille sekä koko henkilöstöketjullevoisi asettaa tarkempia pätevyysvaatimuksia, jotka voisivat alkuun olla päte-vyyssuosituksia. Vähimmäisvaatimukset voisi esittää työtekijäportaasta läh-tien. Muutaman vastaajan mielestä nykyisiä vaatimuksia voisi jopa alentaa,koska työntekijöistä tahtoo olla alalla puutetta. Matalammat vaatimukset hel-pottaisivat uusien urakoitsijoiden markkinoille pääsyä. Yksi vastaaja ehdotti,että tilaaja voisi vaatia palveluntuottajaa ”kasvattamaan” henkilökuntaa ”op-pipoika” -periaatteen mukaisesti. Muutama vastaaja nosti esille, että KUP -pätevyyttä voisi harkita uudeksi vaatimukseksi tuleviin sopimuksiin.

Yleisesti ottaen vastaajat kokivat, että laadun takaamiseen riittää yritystasonlaatujärjestelmä. Tilaajan on tärkeämpää varmistaa, että palveluntuottajaltalöytyy vaadittu osaaminen. Osa vastaajista kumminkin koki, että henkilöstön


pätevyysjärjestelmän ominaisuuksia ja hyötyjä voisi kartoittaa tarkemmin jamyös jonkinlaista osaamispassin käyttöönottoa ehdotettiin.

Vastaajat kokivat pääsääntöisesti, että tarkennetun toiminta- ja laatusuunni-telman tekemiseksi on riittävästi aikaa. Suunnitelman sisältöä tulisi selkeyt-tää ja tiivistää urakkakohtaisemmaksi. Käsiteltäviä asioita voisivat olla sopi-muksen henkilöstö, käytettävä kalusto, laadun toteutustapa sekä laadunvarmistaminen ja dokumentointikäytäntö. Yhden vastaajan mielestä toiminta-ja laatusuunnitelmassa pitäisi kuvata tarkemmin se, miten laatu saadaantaattua koko toimijaketjun läpi.

Lisäksi yksi vastaaja nosti esille, että pitäisi vuosittain järjestää kaikissa tuot-teissa alan (tilaaja, palveluntuottaja ja konsultit) yhteisiä koulutustilaisuuksia,joiden avulla taattaisiin yhteinen näkemys kaikkien osapuolten välillä.

Toteutusvaihe

Osalla vastaajista oli poikkeavat näkemykset sopimusten laatuvaatimustenarvojen sopivuudesta sekä laadun todentamismenetelmistä. Noin puoletvastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkisiin laatuvaatimuksiin. Loppujen mieles-tä vaatimuksia pitäisi ainakin joiltain osin tarkentaa. Esimerkkinä tarkennet-tavista asioista mainittiin lumimäärä kolmannen asteen tiestöllä. Tämänhet-kisiä laadun todentamismenetelmiä vastaajat pitivät puutteellisina. Heidänmielestään nykyisissä menetelmistä on liikaa epävarmuustekijöitä, joita tosinvoidaan vähentää tiiviillä yhteistyöllä (”silmien kalibrointi”). Myös kitkamit-tausta pidettiin epäluotettavana mittauksena.

Arvonvähennyksistä oltiin mieltä laidasta laitaan; niitä pidettiin suurina, sopi-vina ja liian pieninä. Vastaajat totesivat, että sanktioita tulisi kasvattaa, jos ontehty tietoista laiminlyöntiä. Pakkaskauden liukkaudesta saatavia sakkojapidettiin puolestaan liian suurina. Useammassa vastauksessa tuli ilmi, ettänykyisillä bonuksilla ei ole juurikaan merkitystä. Bonukset ovat sidottu osit-tain asioihin, joihin palveluntuottaja ei voi itse juurikaan vaikuttaa. Bonuksi-en suuruutta pidettiin yleisesti lähes mitättöminä.

Vastaajat jakautuivat mielipiteissään myös Brittiläisessä Kolumbiassa käyte-tyn mallin osalta kahtia. Mallissa hyvin suoriutuneen palveluntuottajan osaltalaadun seurantaa vähennetään. Noin puolet oli sitä mieltä, että mallia voisikokeilla. Toisen puolikkaan mielestä kyseinen toimintatapa vaarantaa tasa-puolisen kohtelun. Raportoinnin vähentämisen sijasta ehdotettiin vähennet-täviksi valvontaa ja pistokokeita. Monet mallista myönteisesti ajattelevat vas-taajista kumminkin nostivat esille, ettei tämän hetkinen toimintakulttuuri olevielä valmis vastaavan tyyliseen toimintatapaan.

Vastaajat kokivat pääasiassa tämän hetkisen raportoinnin määrän sopivanaja mitattavat asiat tarpeellisena. Osalla vastaajista oli ollut ongelmia rapor-toinnissa. Ongelmat olivat vaadittujen tietojen puuttuminen tai vähäisyys se-kä raportoinnin hitaus. Osa vastaajista koki, että raportointitavassa on jonkinverran päällekkäisyyttä (paperi, sähköinen). Kaikkien mielestä raportoitavatasiat ovat tarpeellisia, mutta raportointitapaa voisi kehittää. Esimerkiksi poik-kileikkausraporttia pidettiin nykyisessä muodossaan turhana, koska vastaa-va asia voitaisiin käsitellä seurantajärjestelmän kautta. Muutama haastatel-tava korosti, että raportoitava tieto voitaisiin myös analysoida nykyistä pi-


demmälle. Tietotekniikan hyödyntämisen suhteen vastaajien mielipiteet ja-kaantuivat. Yleisesti ottaen oltiin sitä mieltä, että laadun raportoinnista vas-taa palveluntuottaja.

Vastaajilla oli ristiriitaiset käsitykset aliurakoitsijan työn laadun varmistukses-ta. Noin puolet vastaajista piti tämän hetkisiä käytäntöjä riittävinä ja totesiniiden toimineen kohtuullisesti. Toisten mielestä menetelmät eivät ole riittä-viä työn laadun toteamiseen. Yksi vastaajista nosti esille sen, ettei ajan-tasainen seurantakaan ratkaise ongelmaa. Järjestelmästä voidaan todetatehdyt tai käynnissä olevat toimenpiteet, muttei sitä miten laatu on oikeastitoteutunut. Lisäksi todettiin, ettei tiedon kulku eri osapuolien välillä ole riittä-vää.

Suurin osa vastaajista piti nykyisiä palaveri- yms. yhteydenpitomenetelmiäriittävinä sekä tarpeeksi tietoa sisältävinä. Menetelmissä ei koettu olevankehittämistarvetta. Ongelmakohdaksi nimettiin tilaajan huono saavutetta-vuus, varsinkin palveluntuottajien edustajien mielestä. Kehittämiskohteiksinähtiin myös kanssakäymisportaalin käyttöönotto kaikissa hoidon palveluso-pimuksissa. Osassa sopimuksista portaali on ollut käytössä ja niissä sopi-muksissa portaali koettiin tietovarastoksi, johon tieto tulee viiveellä. Yhdenvastaajan mielestä portaalin tieto pitäisi olla puolen vuorokauden syklillä päi-vitettävissä. Tämä vaatisi nykyistä tehokkaampaa tietotekniikan hyödyntä-mistä raportoinnissa.

Luovutettujen laatukansioiden taso vaihtelee paljon. Varsinkin palvelusopi-musten ensimmäisissä laatukansioissa on paljon muutostarpeita.

Kehittäminen

Vastaajista suurin osa piti sopimusten kehittämisosiota hyvänä asiana. Saa-tavilla tuloksilla on merkitystä kaikille osapuolille sekä alan yleiselle kehityk-selle. Kehittämisosio ei kuitenkaan saa olla urakoitsijalle taloudellinen taak-ka. Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kehitysosioiden anti tulee pa-rantamaan työnlaatua ja tehokkuutta. Toinen osa vastaajista epäili, onko ke-hittämisosioilla mitään vaikutusta laatuun ja työn tehokkuuteen. Haastattelu-jen yhteydessä nousi esille, että kehittämisaiheiden pitää olla todellisia on-gelmia. Vastaajat olivat pääasiassa sitä mieltä, että osio voi olla jatkossakinosana palvelusopimusta.

3.2.2 Päällysteiden ylläpidon palvelusopimukset

Tarjousvaihe

Yleensä vastaajat kokivat, että tarjousaineiston mukana lähteneet lähtötiedotovat olleet kohtuulliset. Puutteita on esiintynyt tierekisteri- ja kuntotiedoissa.Kuntotiedon pitäisi olla tarjousvaiheessa samassa tarkkuustasossa, mitä so-pimuksen aikana tuotettavan tiedon tulee olla. Lisäksi tieto voisi olla pidem-mälle analysoitua, jolloin säästyttäisiin moninkertaiselta työltä. Ongelmia ko-ettiin olevan hoidon sektorilta tulevien tuotteiden kuntotasossa. Tuotteidenkunto ei ole laatuvaatimusten mukainen.


Vastaajista suurimman osan mielestä laatua voisi painottaa enemmän arvi-oinnissa, jos arviointikriteereitä ensin kehitettäisiin. Vastaajat eivät osanneetkumminkaan kertoa miten ja mitä kriteerejä pitäisi kehittää.

Valtaosan vastaajien mielestä sopimuksen avainhenkilöille pitää asettaa pä-tevyysvaatimuksia, kuten nykyjään sopimuksissa on menetelty. Hyvinä päte-vyysvaatimuksina ovat koulutustaso ja kokemus. Hyvänä koulutusvaatimuk-sena koettiin olevan RAP:n tyylinen koulutus, joka olisi kehitetty päällys-tealan tarpeisiin. Valtaosa vastaajista koki henkilöstön pätevyys- tai sertifi-kaattijärjestelmän olevan ideana hyvä. Järjestelmästä tulisi todennäköisestityöläs ylläpidettävä ja tämän takia vastaajien mielestä yritystason sertifikaatitovat tässä vaiheessa riittäviä.

Lähes kaikkien mielestä tarkennetun toiminta- ja laatusuunnitelman tekemi-seen oli tarjousvaiheessa riittävästi aikaa. Vastaajista suurimman osan mie-lestä toiminta- ja laatusuunnitelmaa pitäisi tiivistää ja keventää niin, ettäsuunnitelma olisi sopimuskohtaisempi. Esille nousi myös suunnitelman esi-tystavan muokkaaminen siten, että tärkeät asiat olisivat helposti poimittavis-sa suunnitelmasta.

Vastaajat toivoivat, että ennakkoilmoitus tulevasta palvelusopimuksen tar-jouspyynnöstä tulisi noin vuotta aikaisemmin ennen sopimuksen käynnisty-mistä. Näin palveluntarjoajat voisivat tutustua tiestöön edellisen sulakaudenaikana. Varsinainen tarjouslaskenta olisi entiseen tapaan talvikaudella. Ky-seinen menettelytapa mahdollistaisi sopimuksen paremman onnistumisen.

Toteutusvaihe

Lähes kaikki vastaajista kahta lukuun ottamatta, pitivät nykyisiä vaatimuksiasopivina. Myös nykyisiä laadun todentamismenetelmiä pidettiin pääosin toi-mivina. Sivukaltevuuden ja risteysalueen kunnon todentamismenetelmiä tu-lee kehittää. Osa haastateltavista nosti esille, että mittauslaitteita pitää osatakäyttää ja tuloksia tulkita oikein, koska mittarit ovat kumminkin ”sokeita” ti-lannetta selittäville tekijöille. Lisäksi haastatteluista nousi esille, että CE-merkityn kiviaineksen laatuun pitäisi luottaa ilman tarkistusmittausta ja ”sil-män kalibrointi” tilaajan kanssa on tärkeää.

Haastateltavien mielestä arvonvähennykset ovat nykyisin pääosin sopivia,mutta bonuskäytäntöjä pitäisi kehittää. Kehittämiskohteena esiin nousi ns.”on/off –sakko”. Virhemarginaali ja sakon suuruus voisivat määräytyä lineaa-risesti. Tämä tarkoittaa, että sakon suuruus määräytyisi niin, että pienem-mästä ylityksestä saisi pienemmän sakon kuin suuremmasta ylityksestä.Suurin osa vastaajista suhtautui myönteisesti Brittiläisessä Kolumbiassakäytettyyn malliin laadun seurannan vähentämisestä laadukkaasti toimivienpalveluntuottajien osalta.

Valtaosa vastaajista koki tämän hetkisen raportoinnin määrän sekä tiheydensopivana ja mitattavat asiat tarpeellisena. Vastaajat kokivat myös, että tilaa-jaa raportoidaan tarpeeksi, poikkeamaraportteja tehdään pääasiassa hyvinja raporttien asiasisältö on yleensä kunnossa. Toki asiasisällössä on ollutjonkin verran puutteita, mutta asia on maininnan jälkeen korjaantunut. Kehit-tämissuuntana nousi esille seuraavia asioita:

- raportoitavia asioita voisi analysoida nykyistä pidemmälle


- raportoinnin määrää voisi tulevaisuudessa/tulevissa sopimuksissavähentää, kun eri toimijatahot ovat sisäistäneet sopimusmallin eri-tyispiirteet

- talviajan seurantaa voisi kehittää niin, ettei polanteella olevia teitätarvitse seurata, jos säätila ei muutu.

Kaikkien vastaajien mielestä palveluntuottajan tulee vastata raportoinnista.

Valtaosan vastaajien mielestä tietotekniikkaa hyödynnetään sopimuksissa johyvin, mutta kehittämisen varaa vielä on. Varsinkin tietotekniikan kehittymi-nen sopimuksien aikana pitää saada hyödynnettyä. Tämän hetkiset kanssa-käymisportaalien koettiin olevan toimivia työvälineitä ja tietovarastoja.

Suurin osa vastaajista piti nykyisiä palaveri- yms. yhteydenpitomenetelmiäriittävinä sekä tarpeeksi tietoa sisältävinä. Vastaajat kokivat myös, että eriosapuolet tavoitetaan hyvin tarvittaessa.

Valtaosan vastaajien mielestä sopimuksissa toimiva henkilöstö on pätevääpuolin ja toisin. Osa vastaajista nosti esille, että henkilöstö vaihdoksilla, var-sinkin jos niitä tapahtuu monta kerralla tai lyhyen ajan sisällä, on suuri merki-tys toteutuvaan laatuun. Lähes kaikkien vastaajien mielestä nykyiset mene-telmät ovat riittävät aliurakoitsijan työn laadun varmistamiseksi.

Kehittäminen

Suurin osa vastaajista piti sopimusten kehittämisosiota hyvänä asiana, jostasaatavilla tuloksilla on merkitystä kaikille osapuolille sekä alan yleiselle kehi-tykselle. Kehittämiskohteiden pitää olla todellisia ongelmia. Noin puolet vas-taajista koki, että teknologian kehittämistä voi olla osana palvelusopimusta.Toisen puolen mielestä teknologian kehittämisen rahoitus ei kuulu tilaajalle,vaan niiden kehittämistarve ja -halu pitää olla tuottajan intresseissä.

3.2.3 Siltojen ylläpidon palvelusopimukset

Tarjousvaihe

Vastaajat pitivät tarjouspyynnössä esitettyjä lähtötietoja pääosin riittävinä jakokivat niistä voitavan tarvittaessa neuvotella osapuolien kesken. Viittauksiaohjeisiin koettiin kuitenkin olevan liikaa. Tietojen tarkkuustason suhteen osavastaajista oli tyytyväisiä, mutta aineiston taso koettiin osittain välttäväksi jatiedot puutteelliseksi.

Yleisesti ottaen vastaajat kokivat, ettei laatua tulisi painottaa nykyistä enem-pää arvioinnissa. Laadun merkitystä pidettiin kuitenkin suurena. Kokemustaja resursseja voisi vastaajien mielestä painottaa nykyistä enemmän.

Pätevyysvaatimuksia koettiin olevan riittävästi tällä hetkellä ja pohdittiin, voi-siko niitä yhdistellä. Paperia tärkeämpänä pidettiin henkilöiden osaamista jakokemusta. Lisäksi todettiin, että yhteisesti mietityillä vaatimuksilla on hyväedetä.


Pätevyysjärjestelmän ja sertifikaattien osalta mielipiteet jakautuivat vastaaji-en kesken. Toisaalta koettiin, että niitä olisi hyvä olla, mutta pohdittiin mitäsertifikaatti takaa. Laiminlyönneistä ym. esitettiin määrättäväksi sanktioita jaosallistumiskieltoa korjausurakkoihin.

Toiminta- ja laatusuunnitelmaa pidettiin laajana ja todettiin, että asiat voisiesittää selkeämmin. Lisäksi laatupisteytystä ja vaatimuksia voisi tarkentaanykyisestä.

Toteutusvaihe

Vastaajat olivat pääosin sitä mieltä, että aliurakoitsijan laadun varmistamis-menetelmät ovat riittäviä. Aliurakoitsijoiden täytyy olla päteviä, alihankinta-sopimusten hyvin laadittuja ja lisäksi kokemusta pidettiin tärkeänä tekijänä.Ongelmia koettiin olevan aliurakoitsijan yhteydenpidossa.

Laatuvaatimusten arvoja pidettiin pääosin sopivina, mutta pieniä tarkennuk-sia niihin voisi tehdä. Laadun todentamismenetelmät koettiin osittain luotet-taviksi. Mittaajien kokemusta pidettiin tärkeänä tekijänä.

Vastaajien mielestä arvonvähennykset ovat osittain liian pieniä. Neuvottele-malla todettiin päästävän kohtuullisiin ratkaisuihin, mutta bonuksien puuttu-mista sopimuksista ihmeteltiin.

Vastaajat pitivät pääsääntöisesti Brittiläisen Kolumbian mukaista toiminta-mallia positiivisena asiana. Laadunseurantaa, kokeita ja koosteraporttejavoisi vähentää ja mahdollisesti voitaisiin tyytyä yhteenvetoraporttiin.

Vastaajista suurimman osan mielestä tietotekniikkaa ei ole hyödynnetty riit-tävästi. Projektipankissa ja portaaleissa on esiintynyt ongelmia ja vaikka tar-jontaa tietotekniikkaan liittyen on, se koettiin liian kalliiksi.

Turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia koettiin olevan riittävästi ja todettiin, ettäniitä ei saa laiminlyödä. Ongelmia ei ole havaittu ja ohjeistus on olemassa.

Raportointikäytännöissä ongelmia aiheuttavat portaalien toimimattomuus japäällekkäisyydet. Raportoitavien asiakirjojen osalta todettiin, että niitä ei oleylläpidetty 100 %:sti eikä poikkeamaraportteja ole tehty kaikesta. Myös työ-maapäiväkirjan pitäisi sisältää enemmän tietoja.

Vastaajien mielestä ongelmia tiedon kulussa aiheuttavat portaalien ja projek-tipankkien toimimattomuus. Kaikki osapuolet eivät olleet myöskään tyytyväi-siä kokouksien valmistautumisiin. Kanssakäymisportaalin osalta ehdotettiinstandardisoimista.

Kehittäminen

Kehittäminen koettiin hyväksi asiaksi ja todettiin, että hyöty kehittämisestäsaadaan pidemmällä aikavälillä. Työn tehokkuudessa ja laadussa on paran-tamisen varaa. Kehittämisosio voitaisiin liittää vastaajien mielestä osaksi pal-velusopimusta.


3.2.4 Tiemerkintöjen ylläpidon palvelusopimukset

Tarjousvaihe

Vastaajat pitivät tarjouspyynnössä esitettyjä lähtötietoja riittävinä ja niidenkoettiin parantuneen ensimmäisistä sopimuksista. Tietojen tarkkuustasoonoltiin myös suhteellisen tyytyväisiä, mutta joitakin puutteita esiintyi muunmuassa pienmerkintöjen osalta inventoinnin lähtötiedoissa.

Yleisesti ottaen vastaajat kokivat, ettei laatua tulisi painottaa nykyistä enem-pää arvioinnissa, sillä se voisi johtaa laadun tekemiseen paperilla. Lisäksipohdittiin, voidaanko arvioijien puolueettomuudesta varmistua. Yksi vastaa-jista puolestaan ehdotti urakasta annettavia kouluarvosanoja, jotka voisivatvaikuttaa seuraavan urakan pisteytykseen ja totesi, että tällä hetkellä pyyde-tään referenssejä eikä katsota aiempien urakoiden toteutumista.

Pätevyysvaatimusten osalta todettiin, että sellaisia on tälläkin hetkellä peri-aatteessa käytössä ja niitä tulisi vaatia työnjohdolta. Tiemerkintätyön tekijöil-le voisi järjestää ”tiemerkintätyöt” -koulutusohjelmaa toiminnan ja laadun yh-tenäistämiseksi. Lisäksi henkilöiltä tulisi vaatia alan kokemusta. Pätevyysjär-jestelmän ja sertifikaattien nähtiin parantavan tuotettua laatua ja yhtenäistä-vän toimintaa. Toisaalta ne voivat estää pienten yritysten alalle pääsyä.

Kaikki vastaajat pitivät tarkennetun laatusuunnitelman laatimiseksi olevaaaikaa riittävänä. He olivat myös samoilla linjoilla siitä, että toiminta- ja laatu-suunnitelmaan ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

Toteutusvaihe

Vastaajilla oli hieman poikkeavat mielipiteet aliurakoitsijoiden työn laadunvarmistamiseksi käytettävien menetelmien riittävyydestä. Toisaalta ne koet-tiin riittäviksi, koska palveluntuottaja vastaa aliurakoitsijan tekemän työn laa-dusta, mutta toisaalta aliurakoitsija tulisi velvoittaa noudattamaan pääura-koitsijan suunnitelmia.

Kaikki osapuolet pitivät laatuvaatimusten arvoja sopivina, mutta niiden to-dentamismenetelmissä (kuntoarvo- ja paluuheijastuvuusmittaus) koettiinolevan parannettavaa. Mittaajien ammattitaidon tärkeyttä korostettiin, jottatulokset ovat luotettavia. Lisäksi ehdotettiin tilaajan puolesta tehtävää ulko-puolista kontrollia.

Kaikkien vastaajien mielestä arvonvähennysten suuruudessa on kehitettä-vää. Nykyiset arvonvähennykset koettiin liian suuriksi, jos määrää ei ole por-rastettu mitenkään suhteessa mittaustulokseen, tai jos tieverkon odotetaanolevan täydellisessä kunnossa.

Vastaajat pitivät pääsääntöisesti Brittiläisessä Kolumbiassa käytettävää toi-mintamallia positiivisena asiana. Raportointia voisi vähentää esimerkiksi C-kategorian teiden mittausten osalta, mutta esiin nostettiin myös mahdollisuussiirtyä tarvittaessa alkuperäiseen raportoinnin tasoon. Raportoinnin määrääpidettiin riittävänä. Tietotekniikan riittävästä hyödyntämisestä mielipiteet ja-kautuivat vastaajien kesken puoleksi.


Yleisesti ottaen vastaajien mielestä turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia tulisilisätä. Työmaatarkastusten määrää voisi lisätä ja Tiehallinnolla voisi ollahenkilöitä, jotka tekisivät pelkästään työturvallisuustarkistuksia työmailla.

Vastaajien mielestä laadun raportointia on sopivasti, mutta työmaapäiväkir-jaa ja poikkeamaraportteja ei ole ylläpidetty vaaditusti kaikissa tapauksissaja tiedot ovat olleet osittain puutteellisia.

Vastaajat olivat tyytyväisiä tiedonkulkuun osapuolien välillä. Kanssakäymi-sportaalit ovat olleet toimivia niiltä osin kuin niistä on kokemuksia ja kokouk-sia on tällä hetkellä sopiva määrä.

Kehittäminen

Pääsääntöisesti kehittämisosio koettiin myönteisenä asiana. Kehittämisosiotvoivat toimia pitkäaikaisen kehitystyön alkuna, mutta siihen saatavan rahoi-tuksen määrän tulisi olla riittävä tehtävään työhön nähden. Kehittämisosionliittämistä palvelusopimukseen ei pidetty hyvänä ajatuksena, ellei tiedossaole yksilöity kehittämiskohde.

3.2.5 Tievalaistuksen ja pumppaamoiden palvelusopimukset

Vastaajat ymmärsivät laadun hyvin kokonaisvaltaisesti teknisestä laadusta,seurantaan ja asiakkaan haluamaan laatuun. Toinen vastaajista tiivisti laa-dun seuraavasti ”Laatu on kyky täyttää asiakkaan odotukset”.

Tarjousvaihe

Kumpikin haastelluista koki, että tarjouspyynnön lähtötiedoissa olisi kehittä-misen varaa. Lähtötiedoissa oli ollut puutteita ja tulkintaongelmia siitä, mitenannettua tietoa pitäisi analysoida. Toinen haastateltavista nosti myös esilleongelman tarjoajan toiminnassa: tarjouksia laskevat ja toteuttavat eri henki-löt. Tässäkin rajapinnassa on ongelmia siirtää tietoa siten, että palveluntuot-tajan kummatkin osapuolet ymmärtävät mitä vaaditaan ja mitä on sovittu teh-täväksi.

Haasteltujen mielestä laatua voisi painottaa enemmän tarjousvaiheessa.Vaadittavia pätevyysvaatimuksia pidettiin riittävinä ja niiden lisäämiseen ol-tiinkin skeptisiä. Haasteltavilla ei ollut ehdottaa, mitä uudet tai tarkennetutpätevyysvaatimukset voisivat sisältää. Toinen haastatelluista nosti esille, et-tä pätevyysvaatimukset eivät saisi olla täysin vuosisidonnaisia, koska vuosiakertyy ilman todellista työpanostakin. Vuorostaan henkilöstön pätevyys/ ser-tifikaattijärjestelmää pidettiin kilpailua rajoittavana tekijänä, koska toimijoitaon vähän. Jos kyseinen järjestelmä kumminkin kehitettäisiin, pitäisi palvelun-tuottajille antaa mahdollisuus ensimmäisten sopimuksen aikana kouluttaahenkilökuntansa vastaamaan järjestelmän vaatimuksia.

Tarkennetun laatusuunnitelman tekemiseen oli haastateltujen mielestä koh-tuullisesti aikaa. Toinen vastaaja nostikin esille, että ajan pidentämisellä eisaavuteta konkreettista hyötyä; työ toteutetaan kumminkin sovitun aikatau-lun viimeisinä päivinä. Haasteltujen mielestä toiminta- ja laatusuunnitelman


sisällössä on vielä kehittämistä. Suunnitelmat ovat olleet osittain sekavia,koska suunnitelmassa käsiteltävät asiat etsivät muotoaan ja sijaintiaan.

Toteutusvaihe

Laatuvaatimuksia sekä niiden todentamismenetelmiä haastatellut pitivät ny-kyisissä sopimuksissa toimivina. Toisen haastatellun mielestä sanktiokäytän-töä voisi kiristää, jotta palveluntuottajat mieltäisivät paremmin sopimuksenvaatimusten ja raportoinnin tärkeyden.

Brittiläisessä Kolumbiassa käytettävään toimintamallia haastatellut pitivättulevaisuuden sopimusmuotona, jota ei kumminkaan kannata kokeilla pit-kään aikaan. Toinen haastatelluista korostikin, että palvelusopimuskulttuuripitäisi ensin vahvistua, että voidaan edes harkita siirtymistä kyseisen tyyppi-seen toimintatapaan.

Toisen haastatellun mielestä eri osapuolten välinen tiedonkulku sekä rapor-tointi käytännöt olivat toimineet moitteetta. Toki käytäntöjä voisi tarvittaessakehittää, muttei osannut haastattelun puitteissa analysoida, mitä kehittämis-kohteet voisivat olla. Toisen haastatellun mielestä sopimukseen liittyvästätiedonkulussa ja raportoinnissa on esiintynyt ongelmia, joita olivat tietojensaannissa esiintyvä viive (2-3 viikkoa), analysoidun koontiraportin puute,formaatti (nykyisin pdf, Excel olisi parempi suurten taulukoiden raportoinnis-sa) sekä tilaajan saavutettavuus.

Haastateltujen mielestä palveluntuottaja vastaa laadun raportoinnista. On-gelmaksi toinen vastaaja nosti esille aliurakoitsijan työn raportoinnin. Siinäoli ollut ongelmia. Haastatellut kuitenkin kokivat, että nykyiset menetelmätolisivat sopimusten mukaisesti toimiessaan riittäviä aliurakoitsijan työn laa-dun varmistamiseen.

Toinen haastatteluista nosti esille, että tuleviin sopimuksiin voisi lisätä ulko-puolisen tahon tekemän laatuauditoinnin.

Kehittäminen

Vastaajat pitivät sopimusten kehittämisosiota hyvänä. He kuitenkin painotti-vat, että kehittämisosion pitäisi olla todellinen kehittämistarve. Toisen vas-taaja nosti myös esille, että kehittämisosio on vaativa kummallekin osapuo-lelle ja se vaatii myös tilaajan sitoutumista. Toisen haastatellun mielestäkonkreettisia kehittämiskohteita voisivat olla toiminnan kehittäminen rapor-toinnin osalta ja ensiapuluonteiset työt laitteiden toimivuusongelmatilanteis-sa.

3.3 Laadunhallinnan kehittämisseminaarien tulokset

Selvitystyön aikana järjestettiin kaksi työseminaaria (9.2.2009 ja 19.5.2009).Molemmissa seminaareissa järjestettiin ryhmätöitä laadunhallinnan kehittä-miseksi palvelusopimuksissa. Työseminaareihin osallistui Tiehallinnon, ura-koitsijoiden sekä hankintapalvelukonsulttien edustajia.


Ensimmäisen seminaarin anti

Ensimmäisen seminaarin tavoitteena oli löytää palvelusopimusten tärkeim-mät kehittämistarpeet. Työryhmien aiheita olivat:

- Toteutuuko palvelusopimuskulttuuri?- Mitä koetaan palvelusopimusten laadunhallinnassa hyväksi

ja huonoksi?- Mitä tietoa laadunhallinnassa tarvitaan?- Toteutuuko laaturaportointi?- Laadunhallinnan ICT -toiminnot nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaarin työryhmissä todettiin, että palvelusopimuskulttuuriin ei ole vieläpäästy, mutta suunta on oikea. Luottamuksen saavuttamiseen osapuoltenkesken vaatii vielä paljon työtä. Teknisen suorituksen laadunmittaus on pää-osin hallinnassa, mutta muun toiminnan laadun hallinnassa on vielä paljontekemistä. Muutostilanteiden hallinta ja järkähtelemätön, johdonmukainentoiminta edesauttavat palvelusopimuskulttuurin ja luottamuksen syntymi-seen.

Palvelusopimusten laadunhallinnassa koettiin tärkeäksi kohdistaa laadunhal-linta aina kyseessä olevaan urakkaan. Sopimusasiakirjojen kirjavuus ja laa-dun raportointivaateiden vaihtelevuus aiheuttavat nykyisin sekaannuksia jalisäkustannuksia. Laadun hallinnan kokonaisuuden hallinta vaatii osaamisensekä tiedon hallinnan kehittämistä. Toiminta- ja laatusuunnitelman tulisimyös ohjata urakoitsijan omaa toimintaa palvelusopimuksen ajan.

Laadunhallintaan tarvitaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa tiestön ja senrakenteiden kunnosta. Historiatieto on myös tärkeää. Nykyinen tietomassaon suuri. Tärkeää olisi saada irti valmiiksi analysoitu tieto palvelusopimustenosapuolten käyttöön. Oikeasta tiedosta hyötyvät kaikki, mutta ongelmia ai-heutuu tällä hetkellä erityisesti liiallisten rekistereiden ja tietojärjestelmienyhteensopimattomuuden vuoksi.

Laadun raportoinnissa todettiin olevan käytössä monia eri järjestelmiä, joitaolisi syytä yhdistää tai tiedot tulisi olla saatavilla yhdestä paikasta. Uusienjärjestelmien ja menetelmien tulisi korvata vanhoja eikä aiheuttaa päällek-käisyyksiä. Laadun seuranta maksaa myös ja sen laajuutta on syytä tarkas-tella kriittisesti. Laadun seuranta vaatii osaamista ja toimijakunnan koulutta-mista. Ajantasainen laadun seuranta ei loppujen lopuksi takaa, että työ onriittävän laadukasta.

Tietotekniikan tarkoituksena on helpottaa työn tekoa ja tiedon hallintaa. Nytkäytettävissä olevat järjestelmät eivät ole toimi kyseisellä tavalla. Ne vaatisi-vat edelleen kehittämistä toimintavarmuuden ja helppokäyttöisyyden osalta.

Toisen seminaarin anti

Toisen seminaarin alussa esiteltiin osallistujille laadunhallinnan nykytilanne(kappale 3). Seminaarin tavoitteena oli ryhmätyönä työstää kehittämisprojek-tiaihioita. Ryhmätöissä ei päästy ihan projektikuvauksiin, käsittely jäi lähinnätarvetasolle. Työryhmien aihealueita olivat:

- Laadunhallinnan roolit, vastuut ja toimivalta- Laadunhallinnan sisältö ja laajuus


- Laadun raportointi- Laadunhallinta ja sopimusasiakirjat- ICT:n käytön periaatteet- Laadunhallinnan riskit

Ryhmätyöt herättivät paljon keskusteluja ja löytyi paljon kohtia, jotka vaativatselkeyttämistä ja uusia toimintatapoja. Toiminta- ja laatusuunnitelman kehit-täminen nousi ykkösasiaksi. Lisäksi esille tuli eri tietolajien tiedon kulun ”vir-tauksien” kuvaaminen ja piirtäminen.

ICT:n näkökulmasta toimijoiden useasta eri järjestelmästä saatava tieto tuleekoota yhteen tilaajan omistamaan järjestelmään. Tiedon säilymiseen ja senkäytettävyyteen järjestelmien kehittämisessä tulee erityisesti jatkossa kiinnit-tää huomiota. Suuri tarve on historiatiedolla, jotta voidaan arvioida tuleviatoimenpiteiden ajoittumista.

Laadun kokonaisuuden hallintaa tulee kehittää. Tiehallinnossa laadun kes-kustelu keskittyy hyvin pitkälle hetkelliseen ja hyvin paikalliseen laatuun.Urakoitsijoiden keskuudessa tiedetään mitä laatua palvelusopimuksissa vaa-ditaan. Suurin ongelma on laadun todentaminen, järjestelmien ja raportoin-nin kirjavuus ja tiedon hajanaisuus. Tiedetään, että toimenpiteiden raportointion yksi osa työtä, mutta sen tulisi olla helppoa. Myös muutosten osalta tie-dottaminen tulisi tehdä aiemmin. Etenkin tarjouspyyntöasiakirjoihin ilmesty-neet uudet vaatimukset ovat aiheuttaneet hankaluuksia palveluntuottajille.

Laatutermien määritys eri palvelusopimuksissa koettiin tarpeena selkeyttää,koska ymmärtävätkö kaikki tahot laatukäsitteet samalla tavalla. Keskusteltiintulisiko laatukäsitteille määrittää yhteinen viitekehys, joka olisi kaikille palve-lusopimuksille ylimmällä tasolla sama, mutta alempana ne kohdistuisivat tar-kemmin kuhunkin palvelusopimukseen. Periaatetasona viitekehysajatustapidettiin hyvänä ja sitä on syytä kehitellä jatkossa eteenpäin.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 41LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

4 LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

Palvelusopimusten sisältöä parannetaan ja kehitetään jatkuvasti. Vanhem-missa palvelusopimuksissa havaitut ongelmat on pyritty uusimmissa otta-maan huomioon. Tämä näkyi myös läpi käydyissä asiakirjoissa ja haastatte-lussa annetuista palautteista. Samanaikaisesti palvelusopimusten osalta onuseita kehittämishankkeita käynnissä, varsinaisesti puhtaasti laadunhallin-nan näkökulmasta kehittämishankkeita on melko vähän meneillään.

ICT:n hyödyntäminen on kehittynyt ja kehittyy edelleen todella nopeasti.Eräänä haasteena on miten tämä otetaan huomioon järjestelmien ja sovel-lusten kehittämisessä, ettei jouduta useita versioita yhtä aikaa ylläpitämään.Ongelma on sekä tilaajan että palveluntuottajan, sovellukset ja järjestelmätmitoitetaan vain sen hetken tarpeisiin.

Tässä esiselvityksessä esitetyt palvelusopimusten laadunhallinnan kehittä-mistarpeet muodostuvat nykytilanteen analyysin, tehtyjen haastattelujen jaseminaarien tuloksien pohjalta. Tämän työn kokemuksena voidaan todeta,että sisällöltään ja toiminnaltaan hoidon ja ylläpidon palvelusopimukset ovatkuitenkin toisistaan hyvin erilaiset. Jatkossa laadunhallintaa tulisi kehittääerikseen tuotteittain, joitakin perusteita voidaan määrittää yhteisesti kaikillehoidon ja ylläpidon palvelusopimuksille.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittämistarpeista muodostettiin seu-raavanlaiset kehittämiskokonaisuudet:

1. Laadunhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma tilaajille, palve-luntuottajille ja hankintapalvelukonsulteille

2. Laadunhallintaan liittyvien prosessien määrittäminen sekä niidenanalysointi

3. Toiminta- ja laatusuunnitelman sisällön kehittäminen4. Tarvittavan tiedon määrittäminen ja analysointi eri sopimusvaiheissa5. Auditointikäytäntöjen kehittäminen6. Laadun todentamismenetelmien kehittäminen

4.1 Laadunhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelma tilaajil-le, palveluntuottajille ja hankintapalvelukonsulteille

Laadunhallinnan pätevyysvaatimuksia, ohjeistuksia ja laatuvaatimuksia onkehitettävä systemaattisesti. Tämä vaati suunnitelmallisuutta pitemmälle ai-kajänteelle. On arvioitava eri osapuolten vähimmäisosaamistasot ja koulu-tusvaatimukset sekä määritettävä vaadittavat laatujärjestelmät, toimintajär-jestelmät, auditointikäytännöt ja tarvittavat sertifioinnit. Tarvittaessa työn to-teutushenkilöstölle kehitettävä pätevyysjärjestelmiä tai sertifikaatteja, jollaluotaisiin edellytyksiä laadun parantumiselle ja yhtenäistymiselle. Avainhen-kilöstön kouluttautuminen tulisi olla järjestelmällistä.

Kaikkien osapuolten tulisi hankkia lisää laadunhallinnan asiantuntemusta.Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan laadunhallinnan osaamisen kehittämissuun-nitelman laatimista koko toimintakentälle. Suunnitelmaa varten kartoitetaantarkemmin eri osapuolten laadunhallinnan osaamisen kehittämistarpeita.Suunnitelmassa esitetään laatukoulutuksen tarpeet, vastuut ja organisointi.

42 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysLAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

Laadunhallinnan osaamisen kehittämissuunnitelmaan liittyy oleellisesti käy-tettävien laatutermien ja -käsitteiden avaaminen ja selkeyttäminen. Palvelu-sopimusten laadunhallinnan kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää,että jatkossa puhutaan samoista asioista samoilla termeillä.

4.2 Laadunhallintaan liittyvien prosessien määrittäminen sekäniiden analysointi

Palvelusopimuksien laadunhallintaan liittyvät prosessit tunnistetaan. Proses-seista laaditaan prosessikuvaus. Analysoidaan prosessien eri vaiheet sitenettä, prosesseista haetaan arvoa lisäävät toiminnot ja turhat toiminnot pois-tetaan. Prosessien sisältö ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat erilaisen tilaa-jan, palveluntuottajan ja hankintapalvelukonsultin näkökulmasta. Oleellinenmerkitys on sillä, että eri toimijoiden prosessien rajapinnat kohtaavat ja pro-sesseista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus.

Palvelusopimusten laadunhallinnan prosessin päävaiheet on esitetty kuvas-sa 6. Tarkemmin tarkasteltava prosessi voi olla hyvinkin pieni kokonaisuuskoko laadunhallinnasta. Esimerkiksi tarkasteltava prosessi voisi olla laadunraportointi ja siinä dokumenttien hallinta. Seminaareissa todettiin, että toi-menpiteiden raportointi ja laatuasiakirjojen dokumentointi on osa laadunhal-lintaa, mutta sen tulisi olla mahdollisimman helppoa. Mahdollisten tiedonhal-linnan prosessien kehittämisessä on noudatettava tiedonhallinnan kehittä-misprojektien ohjeistusta ja järjestelmän on oltava yhteensopiva Tiehallinnonmuun tiedonhallintaympäristön kanssa.

4.3 Toiminta- ja laatusuunnitelman sisällön kehittäminen

Toiminta- ja laatusuunnitelmia kaikissa palvelusopimussektoreilla tulisi yk-sinkertaistaa, tiivistää ja selkeyttää sekä urakkakohtaisuutta tuoda paremminesille. Arvioida tulisi myös löytyykö sellaisia yhdistäviä yleisiä tekijöitä, jotkaolisivat samat kaikissa palvelusopimuksissa (sisältörakenne, henkilöt, vas-tuut, aikataulut, laadunvarmistuksen yleiset periaatteet, raportointi, viestintä,alihankkijat). Itse suunnitelman sisältö voisi rakentua yleisesti kuvattaviin lä-hes koko sopimuksen kestäviin asioihin ja kerran vuodessa päivitettäviintoimenpide- tai kohdekohtaisiin kohtiin. Laadunhallinnan sisältö tulee mää-räytymään sen mukaan, mitä tilaaja on tarjouspyynnössään edellyttänyt.

4.4 Tarvittavan tiedon määrittäminen ja analysointi eri sopi-musvaiheissa

Palvelusopimukseen kuuluvan laadunvalvonnan tietojen oikeellisuus on laa-dunhallinnan ykkösasia. Palvelusopimuksissa liikkuu suuri määrä tietoa toi-mijoiden välillä. Suuresta tietomäärästä pitäisi pystyä poimimaan eri toimijoi-den tarpeeseen se olennainen ja tärkein tieto. Analysoitua tietoa tarvitsevatsekä palveluntuottajat että tilaajat. Myös historiatieto on tärkeää.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 43LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

Palvelusopimuksen aikana hallitaan monenlaista tietoa liittyen sen käyttötar-koitukseen kuten toimintaa ohjaavaa tietoa, raportoitavaa tietoa, jäljitettäväätietoa ja mitattavaa tietoa. Tärkeätä on tunnistaa tiedon laadun elementit,jotta pystytään tietoa järkevästi hallitsemaan ja saadaan käyttöön juuri sitätietoa mitä kullakin hetkellä tarvitaan. Nämä tiedon laadun elementit tulisi ar-vioida palvelusektoreittain (taulukko 6).

Taulukko 6. Tiedon laadun elementtejä (Lähde: Qualitas Fennica Oy 09/2005 )

TIEDON LAADUN ELEMENTTEJÄ

Oikea informaatio tarvitsija saa käyttöönsä ja ymmärtää sen sisällön

Oikea informaation ajoitus käytettävissä silloin, kun tehdään päätöksiä

Oikea informaation määrä niin paljon kuin tarpeen, mutta niin vähän kuin mahdollista

Oikea tieto oikeaan paikkaan tieto on käyttäjän tavoitettavissa

Oikea sisältö välittömästi hyödynnettävissä

Ongelmana on ollut myös laadun todentaminen, järjestelmien ja raportoinninkirjavuus ja tiedon hajanaisuus. ICT:n näkökulmasta toimijoiden useasta erijärjestelmästä saatava tieto tulisi olla tilaajalle helposti käytettävissä. Tiedotvoivat olla palveluntuottajan järjestelmissä, mutta tietojen katselu ja saata-vuus tulee olla tilaajan haluamassa muodossa. Urakkakohtaiset tiedot, joitaTiehallinto tarvitsee omassa toiminnassaan, tulisi koota yhteen keskitetystitilaajan omistamaan järjestelmään. Tietotarpeiden selkeyttämiseksi voitaisiinlaatia eri vaiheiden ja eri tietolajien tiedon kulun ”virtauksien” kuvaaminenkaaviokuvina. Näin tarkasteltuna saataisiin mahdollisesti poistettua turhiatiedon siirron välivaiheita.

4.5 Auditointikäytäntöjen kehittäminen

Brittiläisessä Kolumbiassa käytössä oleva palveluntuottajien toiminnan audi-tointimalli herätti tämän selvityksen yhteydessä tehdyissä haastatteluissa jaseminaareissa kiinnostusta eri toimijoiden keskuudessa. Mallissa hyvin suo-riutuneen palveluntuottajan osalta laadun seurantaa ja auditointeja vähenne-tään. Auditointeja tehdään kahdella eri tasolla sekä yksittäisten tehtävien et-tä prosessien osalta. Kyseisen mallin periaatteet on esitetty liitteessä 1.Haastatellut osapuolet näkivät Brittiläisen Kolumbian mallin tulevaisuudentoimintatapana, joka ei vielä istu nykyiseen palvelusopimuskulttuuriin.

44 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitysLAADUNHALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan Brittiläisen Kolumbian kaltaisen auditointi-toimintavan kokeilua muutamassa palvelusopimuksessa. Näiden pilottienkautta saataisiin kokemuksia mallin toimivuudesta ja mahdollisista kehittä-mistarpeista Tiehallinnon palvelusopimuksissa. Ennen uusien kokeilujen te-kemistä Tiehallinnon tulee perusteellisesti analysoida meneillään olevat ko-keilut sekä selvittää mitä laadunhallinnan avulla halutaan ja on mahdollistasaavuttaa.

4.6 Laadun todentamismenetelmien kehittäminen

Silmämääräisissä todentamistavoissa laadun taso nähdään ja koetaan hyvineri lailla riippuen asiantuntemuksesta, kertyneestä kokemuksesta ja katsojanedustamasta tahosta. Tällaisesta subjektiivisesta näkemyksestä tulisi päästäobjektiiviseen näkemykseen.

Silmien kalibrointi tuli esille useassa eri yhteydessä kysyttäessä eri palvelu-sopimusten osapuolten toimijoilta kehittämistarpeita. Tämä kehittämisaskelon tarpeellinen ja syytä viedä eteenpäin palvelusopimuksissa, mutta pidem-mällä tähtäimellä silmämääräisten laadun todentamismenetelmien tilalle tuli-si kehittää objektiivisia mittaustapoja. Lähes poikkeuksetta kaikki nykyisinpalvelusopimuksissa käytettävät mittausmenetelmät ovat joiltain osin tulkin-nanvaraisia. Jatkossa tulee pyrkiä luomaan laadun todentamismenetelmiä,jotka perustuvat yleisesti hyväksyttäviin mittausmenetelmiin. Käytettävienmenetelmien tulee tuntea/huomioida arvioitavan kohteen historia ja tausta,millä on usein suuri merkitys vallitsevaan laatuun.

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen, esiselvitys 45LIITTEET

LIITTEET

1. Kirjallisuuskatsaus2. Yhteenvetotaulukot haastatteluista

Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminen Liite 1LIITTEET

KIRJALLISUUSKATSAUS

Työn yhteydessä käytiin läpi helposti saatujen aineiston pohjalta kokemuksiakahden Kanadan osavaltion ja Tanskan laadunhallinnan malleista. Kanadanosalta työn yhteydessä selvitettiin Quebecin ja Brittiläisen Kolumbian laa-dunhallinnan käytäntöjä.

Quebecin osavaltiossa on talvihoidon piirissä 30 000 km maanteitä. Miltei70 % talvihoidosta teetetään urakoitsijoilla, joiden kanssa on yhteensä 345sopimusta. Laajuudeltaan urakat ovat pieniä, keskimäärin 50-100 km mittai-sia. Quebecissä laadunhallinnan työkaluna käytetään yksinkertaista 9 -vaiheista arviointitaulukkoa, jossa on 19 eri mittaria. Urakoitsijan toiminnanarvioinnin pääpaino (80 %) on tehtyjen palvelujen laadussa ja muutoin muis-sa toiminnoissa, kuten esimerkiksi viestinnän ja yhteistyön laadussa. Laadunmittausta toteuttaa tilaajan oma tuotanto. Quebecissä käytettävä laadun ar-vioinnin työkalu (score card sheet) on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko. Quebecin osavaltion laadun arvioinnin työkalu ”Score card sheet”

Arvioitavat kriteerit Mittarit

1. Palvelun laatu Laatuvaatimusten noudattaminenlumen ja jään poiston osaltaPoistojen viiveet

2. Käytettävien resurssien laatu Kalusto ja henkilöstö3. Tiedottamisen ja yhteistyön laatu A) Tieolosuhteista

B) Yhteistyö tilaajan kanssa4. Aikarajojen noudattaminen Sopimusjaksojen noudattaminen (va-

rastointi, kalusto, materiaalin toimi-tus, varastoalue, jne.)

5. Materiaalin käyttö Käytetyn materiaalin laatu ja hankin-nan hallinta

6. Yleisen ja yksityisen omaisuudenkunnioittaminen

Vauriot omaisuudelle ilman aiheelli-sia korvauksia (postilaatikot, yms.)

7. Lakien ja sääntöjen noudattami-nen

Turvallisuusohjeet, ympäristönsuoje-luohjeet, jne.

8. Yleisön lailliset valitukset MTQ:n valitusten hallintapolitiikka

9. Asiakaspalvelun lähestymistapa Apu vähäosaisille

Brittiläisen Kolumbian osavaltiossa on 28 alueurakkaa, joiden sopimuspi-tuus on 10 vuotta. Urakoiden hintojen keskiarvo oli vuonna 2006 noin 10 M$.Tiekilometrejä urakoissa oli keskimäärin 3 000 km. Sopimukset ovat koko-naishintaisia ja vuosittain hintaa tarkennetaan mm. työvoiman ja polttoai-neen hintaan sidotuilla indekseillä. Palveluntuottajilta vaaditaan ISO 9000-2000 standardin laatujärjestelmän mukaista toimintaa, joskaan ei sertifioitualaatujärjestelmää. Urakoitsijan toimintaa auditoidaan kaksi kertaa vuodessaja lisäksi suoritetaan pistokoetarkastuksia, joiden tuloksia verrataan urakoit-sijan omaan laadun dokumentointiin. Laaduntarkkailun tuloksien perusteella

Liite 1 Palvelusopimusten laadunhallinnan kehittäminenLIITTEET

urakoitsijalle langetetaan sanktioita tai myönnetään bonuksia (1-2% vuotui-sesta urakkasummasta).

Kuva. Brittiläisen Kolumbian hoidon palvelusopimusten alueet (Lähde BC,MT)


Kuva. Periaatekuva laadun hallinnasta Brittiläisen Kolumbian hoidon palve-lusopimuksissa (yksinkertaistettu kuva alkuperäisestä Quality Plan andContractor Assessment Program -manuaalista)

Paikallinen laadun arviointi perustuu pääosin laadun seurannan tuloksiin(monitoring) ja laatuauditointiin, mutta myös päivittäinen kanssakäyminenvaikuttaa arviointiin. Alueellinen laadun arviointi perustuu alueellisen laadun-hallintatiimin tekemään auditointiin, jossa 50 % arvioinnista perustuu urakoit-sijan aloitteellisuudesta laatujärjestelmän hengen mukaisen toiminnan arvi-ointiin ja 50 % sopimusehtojen noudattamisesta. Asiakasarviointi muodostuuavainasiakkaiden (hälytysajoneuvot, merkittävimmät liikennöitsijät ja kulje-tusyrittäjät, koulupiirit, teollisuuden edustajat, poliitikot) haastattelujen tulok-sista. Talvikauden tuloksia painotetaan enemmän suhteessa kesäkauteen(60/40).

Laadun seuranta (monitoring)

Laadun seurantaa tekevät silmämääräisesti tilaajan aluevastaavat (areamanagers). Pääasiassa seurantaa toteutetaan muiden toimien ohessa tie-verkolla liikkuessa. Havainnot dokumentoidaan (lomake, kuvat) sähköiseenjärjestelmään, johon kaikilla osapuolilla on pääsy. Laadunseurannan määräävaihdellaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Esimerkiksi jos urakoitsija toimiihyvin, laadun seurantaa voidaan vähentää.

Laatuauditoinnit (audits)

Laatuauditoinnit ovat tilaajan suorittamia systemaattisia urakoitsijan toimin-nan tarkastuksia, joissa tutkitaan toteuttaako lopputuote sopimuksessa ase-tettuja määräyksiä ja määritteleekö urakoitsijan laatujärjestelmä riittävän hy-vin toteutusprosessin sovittuun laatuun pääsemiseksi. Auditoinnin tarkoituk-sena ei ole tarkistaa, toimiiko laatujärjestelmä niin kuin on kirjoitettu, vaantuottaako se tarpeeksi hyvää laatua. Auditoinnin tuloksia käytetään urakoitsi-jan järjestelmän parantamiseksi, jotta riittävä laatu palvelussa toteutuisi.

Paikallisten auditointien (Local audits) määrä on myös riippuvainen urakoitsi-jan toiminnasta. Jos ”homma toimii”, niin auditointeja toteutetaan harvem-min. Ensimmäisen toimintavuoden aikana toteutetaan 30 yksittäisen tehtä-


vän (task audit) auditointia. Yksi tehtäväauditointi kestää maksimissaan yh-den tunnin (1 h) ja toteutetaan urakoitsijan toimistolla dokumentaatioidenpohjalta. Tehtäväauditoinnit voivat sisältää myös tien päällä tehtäviä tuote-tarkastuksia. Prosessiauditointeja tehdään ensimmäisenä toimintavuonnaennalta määrätyistä aiheista (toiminnan kehittäminen talvi/kesä, töidensuunnittelu, talvitöiden ennakointi) ja seuraavina vuosina 2 prosessiauditoin-tia per kausi paikallisen tilaajan edustajan määräämistä aiheista. Prosessi-auditointiin käytetään kerrallaan noin 3-4 tuntia.

Tilaaja valmistelee kausittain auditointisuunnitelman, jota ei etukäteen välite-tä urakoitsijalle. Yleensä auditoinneista ilmoitetaan etukäteen, mutta myösyllätysauditointeja tehdään. Auditoinneista laaditaan raportti, joka toimitetaanurakoitsijalle yhden päivän kuluessa.

Urakoitsijan luokittelu Tehtäväauditointienmäärä / kausi

Erinomainen 20Hyvä 30Tyydyttävä 45Välttävä 60

Alueellisilla auditoinneilla saadaan toinen arviointi urakoitsijan toiminnasta.Se myös toimii tilaajan laadunhallinnan ja auditoinnin kehittämisen työkaluja,sillä tiimiin kuuluu paikallisten tilaajan edustajien lisäksi toisen alueen tilaajanauditoijia. Alueellinen auditointi kestää 1-3 päivää ja sisältää toimisto- jakenttäosuudet. Alueellisia auditointeja tehdään yksi kaudessa, yhteensä siiskaksi vuodessa. Auditoinnista ilmoitetaan 3-5 päivää ennen.

Poikkeamaraportit (noudattamattomuus) ja parannusehdotukset

Urakoitsija on velvollinen raportoimaan kuukausittain tilaajalle sopimuksenehtojen noudattamattomuudesta (=poikkeamaraportit?). Päävastuu rapor-toinnista on urakoitsijalla, mutta myös tilaajan edustajat raportoivat laadunseurannan tai auditoinnin yhteydessä havaitut poikkeamat. Raportoinnin pe-rusteella tilaaja määrittelee korvaavat toimenpiteet ja niiden aikarajat. Ura-koitsija esittää puolestaan korjaussuunnitelman, jonka tilaaja hyväksyy.

Ennen poikkeamien syntymistä tilaajalla on mahdollisuus antaa ilmoitus ura-koitsijalle poikkeamaan mahdollisesti johtavan riskin huomaamisesta. Pa-rannusehdotus (Opportunies for Improvements) voi nousta esiin laadun seu-rannan tai auditointien yhteydessä. Tilaaja ilmoittaa tästä urakoitsijaa lomak-keella. Tilaaja antaa parannusehdotuksia paremman yhteistyön hengessä.

Urakoitsijoiden luokittelu ja bonukset

Urakoitsijoiden luokittelu tapahtuu kuvan 1 mukaisella tavalla. Suurin painoon paikallisella arvioinnilla (50 %). Arviointi tehdään kaksi kertaa vuodessa(maaliskuu, syyskuu) ja niiden perusteella määräytyy vuotuinen bonus. Pai-kallisen arvioinnin (painoarvo 50 %) lähtökohdaksi määritellään urakoitsija-kohtainen lähtöpistemäärä (arvot väliltä 76-84) perustuen yleisesti urakoitsi-jan suoriutumiseen sopimusehdoista. Sen jälkeen käydään läpi 7-kohtainenkriteeristö, joista alkupistesummaan lisätään pisteitä kunkin kriteeristä suo-riutumisen mukaisesti. Käytettävät kriteerit ja niiden maksimipisteet ovat esi-


tetty taulukossa 2. Korkein pistemäärä arvioinnissa on 100. Bonus laukeaa,jos pistemäärä on 85 tai enemmän. Bonuksen enimmäismäärä on 2 % vuo-tuisesta urakkasummasta.

Kriteeri Pisteet1. Urakoitsijan sopimusvaatimusten alituksien tunnis-

taminen ja niihin reagoiminen0-2

2. Urakoitsijan ennakoiva toiminta 0-23. Urakoitsijan ennakoiva toiminta ja vuorovaikutus

yleisön ja avainasiakkaiden kanssa0-3

4. Urakoitsijan innovatiivisuus 0-15. Yhteistyön sujuvuus tilaajan kanssa, yhteinen ym-

märrys, kunnioitus ja rehellisyys0-3

6a. Urakoitsijan oma seuranta sopimusehtojen toteu-tumisesta

6b. Urakoitsijan oman toiminnan laadun analyysit käy-tettävissä olevan tiedon pohjilta

6c. Tehdyt päätökset ja kehittämistoimet analyysienpohjilta

0-1

0-1

0-1

7. Vastaako urakoitsijan laatujärjestelmä tapaa toimia 0-2max. 16

Alueellisessa urakoitsijan arvioinnissa 50 % perustuu urakoitsijan enna-koivaan toimintaan ja laatustandardin hengen mukaisesti toimimiseen. Toi-nen 50 % muodostuu sopimusmääräyksien noudattamisesta.

Asiakasarvioinnissa kuullaan ennalta määrättyjä tahoja haastattelujen avullakaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisenä toimintavuotena haastattelut toteute-taan kasvokkain ja jatkossa puhelimitse.

Tanskassa on käytetty vuodesta 2003 lähtien kumppanuuteen perustuviakumppanuussopimuksia.

Kumppanuusyhteistyön tärkeimmiksi elementeiksi on määritelty:- Suunnittelu- ja toteutusprosessien optimointi- Yhteisesti sovittu kannustinjärjestelmä, joka palkitsee urakoitsijat tie-

laitoksen asettamien tavoitteiden saavuttamisesta- Toimivan yhteistyön ylläpito ja kehittäminen jatkuvien mittaus-

ten/arviointien sekä yhteisen toiminnan kautta- Erimielisyyksien ratkaiseminen avoimen ja rehellisen vuoropuhelun

kautta, jotta ne eivät kehittyisi vaativammiksi ristiriitatilanteiksi

Kumppanuudesta saatuja hyötyjä ovat:- Läheinen yhteistyö mahdollistaa tarkemman projektien talouteen, laa-

juuteen ja laatuun kohdistuvan valvonnan.- Kumppanuus edesauttaa Tanskan tielaitoksen prioriteettien toteutu-

mista turvallisuudessa, liikennöitävyydessä, tienkäyttäjien tyytyväi-syydessä jne.

- Kumppanuus mahdollistaa korkeamman tehokkuuden tuote- ja pro-sessioptimoinnin kautta.

- Toimiva yhteistyö edesauttaa heikon kommunikoinnin ja ajanhukanvähentämistä ja erimielisyyksien sopimista vuoropuhelun kautta. Näinvoidaan välttää erimielisyyden kehittyminen kiistaksi, joka voidaanratkaista vain antamalla asia tuomioistuimen tai välimiesoikeudenmääräämien asiantuntijoiden käsiteltäväksi.


Mahdollisia haittoja Tanskan tielaitokselle ovat:- Hallinnollisia resursseja käytetään enemmän kuin tavanomaisessa

yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa erityisesti muutaman ensimmäi-sen vuoden ajan

- On olemassa riski, että jonkin aikaa vain rajallisella määrällä yrityksiäon kumppanuusyhteistyön edellyttämää osaamista

- Jos kumppanuutta tarjotaan hyvin mittavilla sopimuksilla, on olemas-sa vaara, että kilpailu pitkällä tähtäimellä heikkenee

Kokemukset ovat osoittaneet, että taloudellisen tehokkuuden välitön paran-nus on ollut noin 5–10 prosenttia urakkasopimusten vuotuisesta arvosta.Summa on jaettu kannustinsopimusten mukaisesti. Tanskan tielaitoksensaama osuus mahdollistaa tietyömiesten määrän lisäämisen sekä kunnos-sapidon rästien hoitamisen. Urakoitsijoiden kannalta kumppanuus tarkoittaaosaamisen palkitsemista yksittäisissä urakoissa sekä kilpailukyvyn vahvis-tumista tulevissa urakoissa.

Mahdollisia hyödynnettäviä asioita ovat:- Palveluntuottajien arvioinnin menetelmät (Quebec, BC)- Auditointien merkitys urakoitsijoiden toiminnan arvioinnissa- Laadunvalvonnan vähentäminen korkealle arvostettujen palveluntuot-

tajien osalta- Kumppanuudella on saatu Tanskassa hyviä kokemuksia, myös ta-

loudellisuuden tehokkuuden paranemista (5-10 %)


YHTEENVETOTAULUKOT HAASTATTELUISTA

Tilaaja Palveluntuottaja Laadunvalvontakonsultti

Tarjousvaihe

Tarjousten lähtötiedot Ok. Ok.Tierekisteritiedoissa on ollutpuutteita, muuten ok

Tietojen tarkkuustaso

Pääasiassa riittävä tarkkuus, muttalähtötietoja voisi laittaa uusiksi jadetaljitietoa voisi vähentää.

Osittain riittävät. Rekistereissä onvanhoja tietoja ja kelirikkotiedotmuuttuvat vuosittain. Riittävä.

Laadun suurempipainottaminenarvioinnissa

Pääasiassa ei tarvitse. Tarjous osa-taan kirjoittaa -> ei 100 % kuvaatoteutuvaa laatua. Ehdotus asiakir-joista, jotka painottavat laatua.

Jonkin verran voisi painottaaenemmän, mutta toisaalta ei oletärkein asia.

Pääasiassa voisi painottaaenemmän. Maininta siitä, että mitäurakoitsija kirjoittaa ei konkretisoiduparempana laatuna.

Pätevyysvaatimustenasettaminen

Kuljettajapuolelle voisi asettaavaatimuksia. Ei saa olla liian tiukkoja.Ongelmana on pätevän henkilöstönlöytäminen.

Avainhenkilöille, työnjohdolle, tielläliikkujille. Voisi mahdollistaa tietty-jenpätevyysvaatimusten hankkimi-sensopimuskauden aikana. Vaati-mukset työntekijäportaasta lähtien

Laadunvalvonnalle ja yksityisillekonsulteille voisi asettaa. Käytäntöäei ole tarpeen kehittää.

Pätevyysjärjestelmä taisertifikaatti

Hyvänä tukena, mutta ei välttämätön,osaamispassi voisi olla hyvä.

Yritystason laatuserfitikaatti onriittävä. Pätevyysjärjestelmä voisitaata laaduntuottokyvyn.

Jonkinlainen todistus olisi hyvä ->osoitus, että urakka toimii.Yritystason laatuserfitikaatti onriittävä.

Toiminta-jalaatusuunnitelma

Pääasiassa karsintaa voisi tehdä.Tiivistää urakkakohtaisemmaksisuunnitelmaksi.

Tiivistää urakkakohtaisemmaksisuunnitelmaksi. Konsernitasonasioista voisi karsia.

Ok, mutta vaatii myös kehittämistäja priorisointia -> sisällönyhtenäistäminen

Toteutusvaihe

Aliurakoitsijan laadunvarmistamismenetelmien riittävyys

Riippuu palveluntuottajasta. Osassaasia toimii ja osassa on puuttei-ta.Tieto ei kulje eri osapuolien välillä.

Kyllä ja ei. Pätevyyksien osaltaparantamista. Tarvittaisiinsopimusmalleja.

Kyllä ja ei. Pistokoevalvontaa pitäisilisätä. Pääurakoitsijan vastuulla.

Laatuvaatimusten arvot

Osittain ok, mutta niitä pitäisitarkistaa ja tarkentaa (esim.lumimäärä III -luokan teillä). Voisikosorateiden laatutason mittaukseenkehittää mittarin?

Ok, tosin pinnan tasauksen osaltasuhteellisen tiukkoja

Toisaalta ovat pelanneet hyvin,mutta kehitettävää riittää.Sanktioitapitäisi tarkistaa.

Laaduntodentamismenetelmienluotettavuus

Eivät ole täysin luotettavia. Riippuusilmästä ja mittaajan kokemuksesta.

Nykyisissä epävarmuustekijöitäesim. kitkamittaukset+epäpätevähenkilöstö. Ajantasaisseurantaparantaa todentamista.

Eivät täysin luotettavia. Sorateidenpintakunnon mittaamiseen ei olemittareita -> aiheuttaa joskuskiistoja.

Arvonvähennystensuuruus

Joidenkin mielestä sanktiot ok,joidenkin mielestä liian pienet, koskapalveluntuottajan kannattaa ottaasakko. Bonus käytäntöjä pitääkehittää.

Sopivia, tosin pakkaskaudenliukkaudesta saatavat sakotsuurehkoja. Bonusten pitää ollasamassa suhteessa sanktioihin.

Voisi jopa nostaa, jos on tehtytietoista laiminlyöntiä.

Brittiläisen Kolumbianmalli

Sopimusmalli voisi ehkä tullakysymykseen tulevaisuudessa kunollaan ensin sisäistetty kunnollapalvelusopimuskulttuuri. Vainjonkinlainen määrä auditointeja

Voisi vähentää raportointia, jostilaaja suostuu. Ei takaa tasapuolistakohtelua.

Joidenkin mielstä voisi toimia,toisten ei. Ennemmin voisi vähentäävalvontaa ja pistokokeita

Tietotekniikanhyödyntäminen

Kyllä ja ei. Ongelmana paperiarkistot.Kehitettävää riittää. Kyllä ja ei Kyllä ja ei

Turvallisuuteen liittyvi-en tarkastusten määrät

Sopivasti, tarkennuksia tuli parivuotta sitten. Sopivasti Liian vähän. Resurssit puuttuvat.

Raportointikäytäntöjentoimivuus

Raportointikäytännöt ok, mutta esim.Aura -järjestelmän hyödyntäminen onpuolitiessä

Sähköinen raportointi riittävä.Poikkileikkausraporttia ei tatvitsisinykyi-sessä muodossaan.Poikkeamara-portointia pitäisi tehdäenemmän.

Poikkeamaraportoinnissakehitettävää ja eri sovellustentoiminnot pitäisi sovittaa yhteen.Muuten ok.

Raportoitavat asiakirjat

Ei aivan vaaditulla tasolla. Tietoavoisi analysoida pidemmälle jaraportointia tulisi tehdä enemmän.

Ok, ovat esillä jokatyömaakokouksessa -> toimivajärjestelmä.

Melko hyvällä tasolla, joskuspoikkemaraportteja ei saada.

Tiedonkulku osapuolienvälillä

Ok. Ehdotettiin, että kaikki tietovoitaisiin laittaa samaan portaaliin.

Menetelmät toimivia, tiedonkulussajoitakin katkoja

Toimii, mutta jotainparannettavaakin on.

Kanssakäymisportaalintoiminta On tulossa uusiin sopimuksiin. Ei ole käytössä.

Ei ole esiintynyt ongelmia niiltä osinmissä se on ollut käytössä.

Kokousten määrä Ok, yleisötilaisuuksia voisi lisätä. Ok, yleisötilaisuuksia voisi lisätä. SopivastiKehittäminen

Kehittämisosio

Hyvä asia, mutta ei saa ollaurakoitsijalle taloudellinen taakka.Vaativa osio. Pitää olla todellinenkehittämiskohde. Voisi olla osanapalvelusopimusta.

Hyvä osio, josta on hyötyä kaikilleosapuolille, kun tehokkuus paranee.Voisi olla osana palvelusopimusta.

Ideana hyvä, mutta pitää ollatodellinen kehittämistarve. Eri sopi-muksissa ei saa kehittää samaaasiaa (monenlaiset käytännöt).Voisi olla osana palvelusopimusta.

HOIPA

eri mieltäsamaa mieltäsekä että



TarjousvaiheTarjousten lähtötiedot Ok. Kehittämistä Ok.


Osissa tiedoista oli epätarkkuutta,kuntotietoja puuttui ja historiatiedoissa on puutteita.

Toisten mielestä ok ja toistenmielestä ei ollut riittävä. Puuttuitietoja ja tiedoista löytyi virheitä.

Tarkuuden pitäisi olla sama mitäsopimuksessa vaaditaan.Todellinen lähtötilanne ei vastannutrekisterien tilannetta.


Arviointi kriteereitä pitäisi ensinkehittää. Pitää kumminkin olla hintapainotteinen.

Voisi painottaa enemmän muttapisteytysmenetelmää pitäisi kehittää.Toisaalta tuotevaatimukset takaavatlaadun.

Voisi painottaa enemmän.Kehittämistyö on hyvä pisteyttääerikseen.


Avainhenkilöilläpätevyysvaatimukset. Kriteereinämm. koulutuksen taso ja kokemus.

Ei tarvitse muuttaa käytäntöjänykyisestä. Yksilö ei takaa kokolaatua. Avainhenkilöillä voisi ollateknisenosaamiseen liittyviävaatimuksia.

Avainhenkilöillä pätevyysvaati-mukset. Pitäisi voida hommatapätevyydet sopimuksen alussa.


Voisi olla mahdollista muttaylläpitäminen olisi työlästä.

Voisi olla hyvä. Takaisi tietynalkutason arvioinnissa. Toisaaltayritystason serfitikaatit ovat riittävät. Yritystason serfitikaatit ovat riitävät.

Toiminta-jalaatusuunnitelma Pitäisi tiivistää.

Voisi tiiviistää/keventää.Toisaaltanykyisin käsiteltävät asiat ovattärkeitä.

Ok. Esitystavan muokkaus niin,että tärkeät asiat olisi helposti poi-mittavissa. Tekninen- ja toimin-nallinen laatu omiin suunnitelmiin.

ToteutusvaiheAliurakoitsijan laadunvarmistamismenetelmien riittävyys Ok. Ok, jos toteutetaan oikein.

Menetelmät ok. Tiedonkulussa onhavaittu ongelmia.

Laatuvaatimusten arvot Sopivia

Osan mielestä nykyiset arvot ovatsopivia ja toisten mielestä liiantiukkoja.

Ok. Yleisesti tehtävät muutokset(esim. tiemerkintöjenlaatuvaatimusten muuttaminen)pitäisi myös muuttaa käynnissäolevissa PÄÄLPAssa


Sivukaltevuuden sekä risteysalu-eiden kunnon todentamisessakehitettävää. Muilta osin ok.

Pääosin ok. Kehittämistä joiltain osinesim. CE-merkityn kiviainek-senlaatumittauksen vaatimisessa

Teknisen mittarit ovat tarkkojamutta myös "sokeita" tilannettaselittäville tekijöille.


Arvon vähennykset ok.Bonuskäytännöissä kehitettävää.

Ok. Ensimmäisestä virheestä voisihuomauttaa. Toisesta virheesta sak-koja/arvonmuutoksia. Virheistä voisisakottaa lineaarisesti (1mm ylityk-sestä pienempi sakko kuin 10 mm) Ok


Voisi kokeilla. Yhteistoimintamallissaraportointi ei ole niin merkityksellinen,että Kanadan mallia voisi soveltaa.

Voisi olla toimiva sopimusmalli.Toisaalta jos 2 vuotta menee hyvin eise takaa, että jatkossa menee hyvin(resurssien vaihtuvuus).

Periaatteessa voisi olla toimivasopimusmalli.

Tietotekniikanhyödyntäminen

Pitäisi voida hyödyntää enemmän.Raportointi automaattisemmaksi.

Tekniikan kehittymisen myötä pyrit-tävä hyödyntämään yhä enemmän.

Koko ajan pitäisi pyrkiähyödyntämään ennemmän.

Turvallisuuteen liittyvi-en tarkastusten määrät Ok. Ok. Ok.


Pääosin ok (vähän myöhästymisiä).Tulevaisuudessa kun toimintatapatulee kaikille osapuolille tutuksivoidaan menetelmää (raportteja jakokousten määrää) kehittää.

Raportointi käytännöt toimivat.Poikkeamaraportteja tehdään ihanhyvin. Pitää kumminkin kehittääsopimusten etenemisen myötä.

Pääosin ok. Joissakin asioissavähän päällekkäisyyttä.Palveluntuottajan pitäisi analysoidapidemmälle.

Raportoitavat asiakirjat Ok. Ok.Ok. Katselmukset täydentävätraportointia

Tiedonkulku osapuolienvälillä Ok.

Toiminut hyvin eri osapuolien välillä.Rajapinta hoidon sektorin kanssa onvälillä ongelmallinen. Ok.

Kanssakäymisportaalintoiminta

Keskeinen merkitys. Toiminut hyvin.Tietovarasto.

Toiminut hyvin, Portaali pitäisi ollatilaajan. Toiminut hyvin.

Kokousten määrä Sopivasti Sopivasti

Sopivasti. Sopimusten jatkuessa/uusissa sopimuksissa ei ehkätarvetta yhtä monelle kokoukselle.

Kehittäminen

Kehittämisosio

Hyvä osio mutta kehittämistarve pitääolla todellinen. Ei tarvita jokasopimukseen. Tuotekehitys ei kuulutilaajalle.

Hyvä osio, joka mahdollistaa alankehittymisen. Todellisiakehittämiskohteita, jotta ei "tuhlata"resursseja.

Pitää olla konkreettisia kehittämis-kohteita. Pitkissä sopimuksissa onhyvä sisällyttää kehittämis-osio.Teknologian kehittäminen voikuulua kehittämisosioon.

PÄÄLPA



Tarjousvaihe

Tarjousten lähtötiedot Kyllä

Pääosin riittävät. Tarvittaessakeskustellaan, neuvotellaan jasovitaan tilaajan kanssa.

Ei täysin. Liikaa viittauksia TYLTiin''ylikulkusilta -> RHK:lla joitakinohjeita''.

Tietojen tarkkuustaso Riittävää

Mielipiteet jakautuvat. Tarkkuus onsellainen, että voidaan toimia. Toisenmielestä aineisto on enintään välttä-vää.

Ei ole riittävä kaikilta osin.Laakeripalkin hinnat puuttuvat.Tieto on ollut vanhaa ja väärää.


Ei tarvitse, mutta laadun merkityssuuri. Maininta siitä, että on eri asiamikä laatu on paperilla jakätännössä.

Ei enempää, sillä muuten siihenpanostetaan tarjousvaiheessa liikaa.Kokemusta ja resursseja voisipainottaa enemmän.

Kyllä. Laadun lisäksi voisi painottaamyös kokemusta.


Kyllä, yhteisesti mietityillävaatimuksilla on hyvä edetä.

Niitä on tällä hetkellä jo riittävästi.Voisiko niitä yhdistellä? Kaivataanvaatimusten järkeistämistä.

Kyllä. Työmaapäällikölle vaatimuk-set. Maininta siitä, että paperiatärkeämpi on osaaminen ja koke-mus.


Olisi hyvä olla. Tai referenssit, FISE-pätevyyksiä on käytetty.

Mitä sertifikaattitakaa?Laiminlyönneistä ym. sanktiot jakorjausurakoihinosallistumiskielto.Perustelu järjestelmälle on.

Paperi ei takaa mitään, tärkeintäon, miten toimintaa kuvataanlaatusuunnitelmissa. Myöskokemus on tärkeää.

Toiminta-jalaatusuunnitelma

Toisen mielestä täytyy olla laaja jatoisen mukaan asiat voisi esittääselkeämmin ilman korulauseita.

Karsintaa voisi tehdä. Asioidenselkeyttäminen ja vaatimustentarkentaminen. Tehdään sitä mitätilataan- periaate.

Pitäisi muuttaa työtä vastaavaksi -> ei korulauseita. Sisältöä liikaa.Myös määrittelyt laatupisteytyk-sellepitäisi tarkentaa.

ToteutusvaiheAliurakoitsijan laadunvarmistamismenetelmi-en riittävyys

Kyllä, jos työnjohtaja tarkistaariittävästi.

Ovat riittäviä, jos aliurakoitsijat ovatpäteviä. Tarvitaan hyvin laaditutalihankintasopimukset.

Kyllä ja ei. Tarvitaan riittäväkokemus. Yhteydenpitoaliurakoitsijan suunnalta ei toimi.

Laatuvaatimusten arvotSopivia. Käytössä valtakunnallisetohjeet.

Sopivia. Toleranssien alituksia ei pi-täisi sallia yksittäisissä mittauspis-teissä. Tasausvalujen tartuntalujuusvaikeasti saavutettavissa. Pieniä tar-kennuksia.

Sopivia. Pitää olla henkilö, jokatietää oikeat asiat. Toleranssienpuitteissa pitää pystyä toimimaan.

Laaduntodentamismenetelmi-en luotettavuus

Luotettavia. Näillä toimittu vuosia ->eivät ole sopimuskohtaisia.

Oikeinkäytettyinä luotettavia, muttaesim. vetokoemenetelmät epäluotet-tavan oloisia.

Tulosten tulkinnasta kiinni mikä onriittävää. Parannettavaa riittää.Henkilöiden koekemus tärkeää.

Arvonvähennystensuuruus Suhteessa liian pieniä.

Ensin todennettava laadunalituksensyy. Neuvottelemalla päästy koh-tuullisiin ratkaisuihin.Missä bonus?

Kohtuullisia haittaan nähden.Toisen mielestä liian pieniä, esim.reunapalkin muoto jää pieneksi.


Toisen mielstä laatu on raportoitava,toisen mielstä voisi tyytä esim.yhteenvetoraporttiin.

Keventämisen varaa on. Esim.vetokoetta ei joka paikasta, kokeidenja koosteraporttien vähentäminen.

Laadunseurantaa vosi vähentää ->silloinhan palvelusopimus toimii.

Tietotekniikanhyödyntäminen Ei riittävää. Portaalissa ongelmia.

Projektipankki ja portaali eivät toimi.Tarjontaa on -> liian kallista.

Riittävästi ja kohtuullisesti. Portaalintoiminnassa puutteita.

Turvallisuuteen liittyvientarkastusten määrät

Sopivasti. Ei ole havaittu ongelmiaja ohjeistus on olemassa.

Sopivasti. Niitä ei saa laiminlyödä.Liikenneilmoitukset eivät ole menneetaina perille Liikennekeskukseen.

Sopivasti. Kerrotaan millon tehdääntarkastuksia. Jo oman yrityksentoiminta > vaatimus.


Kyllä, mutta ongelmia aiheuttaaportaalin toimimattomuus ->päällekkäisyyksiä.

Portaalit ja siltarekisteri ovatongelmana. Käytäntöjä pitäisiuudistaa. Nyt päällekkäisyyksiä.

Portaalissa ongelmia. Raportointi-käytäntöä jouduttu kehittämäänmm. viranomaistehtäviin.

Raportoitavat asiakirjat

Toisen mielestä ok. Toinen toteaa,että poikkeamaraportteja ei ole teh-ty kaikesta ja ne ovat olleetmyöhässä.

Ei ole ylläpidetty 100 %:sti. Molemminpuolin vielä oikean tason hakemista.

Toisen mielestä ok. Toinen sanoo,että päiväkirjassa pitäisi ollaenemmän tietoa.


Pitäisi toimia muuten, muttaportaalissa ongelmia.

Toinen toteaa, että toimii riittävästi.Toinen sanoo, että portaali japrojektipankki eivät toimi.

Portaalissa ja sinne siirrettäväntiedon siirrossa ongelmia. Kokouk-set puutteellisesti valmisteltuja.

Kanssakäymisportaalintoiminta Toisella toimii ja toisella ei.

Toisella ei kokemusta vielä, toisellaongelmia. Ehdotus, että kaikki portaalityhdistettäisiin. Ei toimi.

Kokousten määrä Sopivasti ja liian vähän. Riittävästi. Riittävästi.Kehittäminen

Kehittämisosio

Hyvä asia. Vaikea löytääkehittämiskohteita, joista olisinopealla tähtäimellä hyötyäkenellekään. Siltojen tarkastuksissamobiililaitteet ovat tuoneet lisäätehokkuutta.

Kehittäminen on hyvä asia. Hyötyhavaittaneen pidemmällä aikavälillä..Työn laatu ja tehokkuus voisivat myösparantua. Osio voidaan liittää osaksipalvelusopimusta.

Hyvä asia, mutta toisaalta pakollasinne laitettu. Siitä on tutkimuksia jajatkuvaa kehitystä. Työn laatu jatehokkuus voisivat myös parantua.Voisi olla osana palvelusopimusta -> mitä laajempi piiri, sitä paremmatideat.

SILTOPA



Tarjousvaihe

Tarjousten lähtötiedotOvat riittävät. Parantuneetensimmäisistä sopimuksista. Tiedot löytyvät


Linjamerkintöjen osalta ok,pienmerkintöjen osalta pieniäpuutteita. Lähtötietopuutteita liikaa. Riittävä tarkkuustaso Pääsääntöiseksi ok


Ei enempää -> ei muutoksiatarjoajissa. Hinta ratkaisee.

Arvosanat urakasta-> vaikutusseuraavaan urakan pisteytykseen

Ei enempää -> johtaa laaduntekemiseen paperilla


Kyllä ja ei. Työnjohdolle.Tiemerkintätyöt-koulutusohjelma?

Kyllä. Myös nyt periaatteessakäytössä.

Koulutuksen osalta jo olemassa.Alalla oloa tulisi vaatia.


Yhtenä osatekijänä. Voisi parantaalaatua ja yhtenäistää toimintaa.

CV:t henkilöistä, jotka tulevathoitamaan urakkaa.

Ei tarvita. Jos ei saa referenssejäon vaikea saada urakoita.

Toiminta-jalaatusuunnitelma Ei muutostarpeita nykyiseen Tällä hetkellä ok.

Laatusuunnitelma asioista joitaraportoidaan?

ToteutusvaiheAliurakoitsijan laadunvarmistamismenetelmien riittävyys

Riittävää. Ei ole havaittu ongelmia. Eikoeta ongelmaksi, koskapalveluntuottaja vastaa kaikesta. Ei ole käytössä aliurakoitsijoita

Aliurakoitsijoita tulisi velvoittaanoudattamaan pääurakoitsijansuunnitelmia.

Laatuvaatimusten arvot

Sopivia. Kausivaihtelua voisi sallia.Vaaditaan enemmän silloin, kun siitäon eniten hyötyä Pääasiassa sopivia Sopivia


Epäluotettavia. Mittaajienammattitaidossa puutteita oleellistentietojen merkitsemisessä.

Kompromisseja kuntoluokituksenosalta, paluuheijastuvuusmittausluotettavampi

Menetelmät tarkkoja. Mittauksia,joita ei voi toistaa -> jääluottamuksen varaan


Liian suuria, etenkin, jos niitä ei oleporrastettu mittaustulosten kanssa.

Liian korkeita. Uudet arvot voisivatolla aiempien ja nykyistenpuolivälistä.

Pientä korjaamista suuruusluokanosalta. Ehkä liian suuria.


Hyvä, C-kategorian teillä voisivähentää laadunseurantaa. Oltavamahdollisuus palata entiseen.

Voisi olla hyvä -> säästöälaatumittauksissa.

Raportointia myös jatkossa.Tiedon siirto ei ole iso asia.

Tietotekniikanhyödyntäminen Hyödynnetty hyvin Ei ole hyödynnetty riittävästi.

Riittävästi. Tulee pikkuhiljaaautomaattisesti mukaan.

Turvallisuuteen liittyvientarkastusten määrät

Periaatteessa riittävästi.Työmaatarkastuksia saisi ollakuitenkin enemmän.

Palveluntuottajan tarkastustoimintariittävää, mutta Tiehallinnolla voisiolla henkilöitä, jotka tekevät vaintyöturvallisuustarkastuksia

Liian vähän. Suomessa huonompitaso kuin muissa Pohjoismaissa.Ulkopuolinen tarkastaja hallinnonpuolelta?


Toteutuneen laadun osoittamisenosalta vähän vajavaisuutta.Yhteydenotot pääasiassasähköpostilla.

Käytännöt toimivat. Päällekkäisyyttäaiheuttavat 2 päällekkäistä portaalia.

Raportointikäytännöt ok ja ne tulisisopia sopimuksessa. Paperipuoltavoisi vähentää.

Raportoitavat asiakirjat Poikkeamaraportit pääosin ok.

Sähköinen työmaapäiväkirja tulossa.Työmaapäiväkirjaa tehdään nyt vainitselle.

Poikkeamaraportteja ei oletuotettu ja työmaapäiväkirjatpuutteellisia.


Toimii, mutta huomautus siitä, ettäpelkkä sähköposti huono vaihtoehto. Toimivat käytännöt.

Toimii, menetelmät ok. Tilaajallaresurssipula.

Kanssakäymisportaalintoiminta

Toisessa käytössä ja toisessa ei. Eiongelmia. Ei ole yhteisongelmia. Ei kokemuksia.

Kokousten määrä Sopiva määrä tällä hetkellä. Sopiva määrä tällä hetkellä. Tällä hetkellä okKehittäminen

Kehittämisosio

Toinen kokee että siitä voisi ollatilaajalle hyötyä, mutta ettei työn laatuparane sen myötä. Sitä ei tulisimyöskään liittää sopimukseen.Toisen mielestä hyötyä voi olla, muttakehittämiskohteet on valittavatarkoin. Myös työn laatu ja tehokkuusvoisivat parantua. Niitä voi lisätäosaksi sopimusta, jos tiedossa onyksilöity kehittämiskohde.

Hyvä, että pyritty kehittämään jotain.Tällä hetkellä kehittämiseen saatavarahoitus ei ole riittävä verrattunatehtävän työn määrään. Laatu jatehokkuus voisivat parantua senpalveluntuttajan osalta, joka työtätekee. Kehittämisen voi esittäävaatimuksissa, mutta enempää ei voisitoa.

Kehittämisosio hyvä asia, johontilaajan kannattaa panostaa.Kehittämisosio on pitkäaikaisenkehitystyön alku, mutta sitä ri tulisiliittää palvelusopimukseen, koskase velvoittaisi palveluntuottajia.Sen sijaan kehittämisosiovoitaisiin irrottaa työstä ja ottaamukaan jo tarjousvaiheessa. Senei tulisi olla mukana urakanarvottamisessa.

TIEMPA

gg

ISSN 1459-1561TIEH 4000721-v

esiselvitys tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2009 gg · 2010-02-23 · eerik jarkko, timo...

Documents