ESPOOESBO

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

1

2015

Liikettä Sellossa » 2 Koukkuniemen superman » 16

Kolumni: Anssi Vanjoki » 18

Innovaatiopuutarhan siemeniä kylvetään eri puolilla kaupunkia. Kuten Karaportissa, Espoon keskuksessa ja Otaniemessä.

Uusia versoja » 6

LIITE • LIIT

E

• L

IITE

•

LIITE • LIITE

• L

IIT

E

• L

II

TE •

KAIPAATKOPUHTIA?

HYVINVOINTI-RYHMÄT

KEVÄT 2015

READ THIS IN

ENGLISH www.espoomagazine.fi

2 « ESPOO-LEHTI 1/2015

KUVA

T AN

TTI V

ETTE

NRAN

TA

ESPOO-TARINA

Liikettä SellossaMAANANTAI HERÄÄ huikaise-van kirkkaassa talvisäässä. Pakkas-lumi narskuu kenkien alla. Viitsiikö-hän kukaan raahautua näin kylmällä

kauppakeskuskävelylle, kun kotona voi kehrätä lämpöisessä?

Kyllä vaan. Iso joukko senioreita on kokoontunut Sellonaukiolle puoli kymmenen maissa, riisunut päällys-takkinsa ja ripustanut Espoo liikkuu -nauhan kaulaansa.

Liikunnanohjaajat Johanna Rotko ja Anne Luhtala käynnistä-vät saman tien aamuverryttelyn. Ohjelmassa lukee kauppakeskuskä-vely, mutta täällähän myös jumpa-taan!

KAUPPAKESKUKSET soveltuvat kevyeen liikuntaan mainiosti. Läm-pötila on sopiva jokaisena vuodenai-kana. Kesällä ei tule hiki ja talvella ei

tarvitse pelätä liukastumista.Aune, Rauha ja Raili, Annikki ja

Maria, Juhani ja Jouko venyttele-vät ja tekevät tasapainoharjoituksia juuri ovensa avanneiden liikkeiden edessä. Liukuportaissa seisotaan yhdellä jalalla ja käytävän poikki kuljetaan kuvitteellista nuoraa pit-kin etu- ja takaperin. Lopussa veny-tetään lonkankoukistajia, jottei van-hemmiten tarvitsisi köpötellä kouk-kuselkäisenä.

– Kuntoilu on parasta, ja täällä saa ystäviä, sanoo Eino Ruuskanen.

– Viikko alkaa mukavasti, myötäi-lee vaimo Valma Ruuskanen.

Liikuntahetki on ohi yhdessä hujauk sessa. Ennen kotiinlähtöä

ryhmä poikkeaa Prismaan tutustu-maan liukuesteisiin. Puheensorina ei ota lakatakseen.

Suomalaisetko tuppisuita? Ei pidä paikkansa. Kauppakeskuksessa liikunnan lomassa ensikertalaisetkin innostuvat rupattelemaan ja tutus-tumaan toisiinsa. Olo on pirteä ja virkeä. n HELEN MOSTER

Kauppakeskuskävelyt senioreille sekä kaikille, jotka tarvitsevat tukea liikkeelle lähtemiseen. Maanantaisin Sellossa (kokoont. Sellonaukiolla, 1. krs.), torstaisin Isossa Omenassa (kokoont. Kirjasto Omenan edessä, 2. taso) klo 9.30–10.30. Vapaaehtoiset auttavat erityistukea tarvitsevia liikkumisessa. Tied.: Espoon liikuntapalvelut, puh. 09 816 60800.

Ystävykset Rauha Tar-kiainen, Aune Ärmänen ja Raili Pitkänen eivät halua rämpiä lumessa.

Eino Ruuskasesta parasta on kuntoilu.Jouko Winsten ja

Juhani Määttälä yhden jalan varassa.

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 3

Sisällys 1/2015 » 2 ESPOO-TARINA » Liikettä Sellossa» 3 PÄÄKIRJOITUS » Marjut Gerkman» 4 KULMILLA » Lääkärijonot, kesäsetelit» 5 KULMILLA » Alkuasukkaan silmin» 6 YTIMESSÄ » Innovaatiopuutarha» 11 TYÖSSÄ » Yritysneuvoja» 12 HELMI » Alamäkiluistelu»14 VALOKEILASSA » Kirjastoauto» 15 LIIKKEELLÄ » Sporttia aikuisille» 16 HYVÄ UUTINEN » Liito-oravat» 18 KOLUMNI » Anssi Vanjoki» 19 NÄKYVILLÄ » Tekemistä hiihtolomalla» 21 MIELESSÄ » Pulmat ja ristikko» 22 PÅ SVENSKA » Icehearts » 24 ESPOO.FI » Terveydenhuollon numerot

PÄÄKIRJOITUS

ESPOOESBO

KAUPUNGIN LEHTI ESPOOLAISILLE | STADENS TIDNING FÖR ESBOBORNA

1

2015

ESPOON ASUKASLEHTIJulkinen tiedote jaetaan kaikkiin koteihin Lukijapalaute ja juttuvinkit lukijapalaute@espoo-lehti.fi Julkaisija Espoon kaupunki / Esbo stad, PL 12 / PB 12, 02070 Espoon kaupunki / Esbo stad, (09) 81 621, www.espoo.fi, etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätoimittaja viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo Toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, etunimi.sukunimi@dialogi.fi Toimituspäällikkö Katarina Cygnel-Nuortie Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Sanomapaino Oy Jakelu Itella Jakelupalaute kari.blom@itella.com ja mirja.myllymaki@itella.com Kansi Antti Vettenranta ja Kati Rapia ISSN 1798-8438 Verkkoversio ISSN 1798-8454

Sydäntalven puutarhaunelmia

PIMEÄT TALVI-ILLAT saavat haaveilemaan kesästä ja puutarhan loistosta. Silloin kaivan vanhat puutarhaleh-det esiin ja annan unelmieni lentää. Innokkaana puu-tarhaihmisenä lempipuuhaani on kasvattaa pihapuu-tarhaani kesä kesältä kukoistavammaksi.

Puutarhanhoidon taitoa tarvitaan myös Espoon Innovaatiopuutarhassa. Espoo Innovation Garden ei nuku talvellakaan, vaan vaatii rakkautta ja hoitoa ympäri vuoden.

Innovaatiopuutarhassamme kasvavat innovaatiot, yrittäjyys ja elämykset. Niiden hoitamiseen tarvitaan hyviä suunnitelmia, muhevaa maaperää sekä paljon tietoa ja rohkeutta kokeilla uutta. Innovaatiopuutarha on vienyt mukanaan. Kukapa ei haluaisi olla tekemässä Espoosta entistä parempaa kaupunkia.

Innovaatiopuutarhan sato korjataan, kun entistä useampi uusi yritys on juurtunut Espooseen ja täällä jo olevat ovat saaneet vauhtia kasvuunsa. Kun yhä useam pi löytää työpaikan Espoosta, on sadonkorjuu-juhlan aika. Yhdessä ideoimalla ja tekemällä pääsemme nauttimaan runsaasta sadosta!

Espoo-lehden tämä numero tarjoaa kurkistuksen Innovaatiopuutarhan versoihin.

Viestintäpäällikkö Marjut Gerkman

Midvinterns trädgårdsdrömmar

MÖRKA VINTERKVÄLLAR är det lätt att drömma om som-maren och trädgårdens prakt. Då gräver jag fram gamla trädgårdstidningar och låter drömmarna flyga. Som en ivrig trädgårdsmänniska är min favoritsysselsättning att öka blomsterprakten i min trädgård för varje sommar.

Kunskaper i trädgårdsskötsel krävs även i Esbo Inno-vationsträdgård. Espoo Innovation Garden sover inte på vintern, utan kräver kärlek och omsorg under hela året.

I vår innovationsträdgård växer innovationer, ent-reprenörskap och upplevelser. För att vårda dem krävs goda planer, en lucker jord och mycket kunskap och mod att prova på något nytt. Innovationsträdgården har varit medryckande. Vem skulle inte vilja vara med om att göra Esbo till en allt bättre stad.

Innovationsträdgårdens frukter skördas när allt fler nya företag har slagit rot i Esbo och de företag som finns här har fått fart på tillväxten. När allt fler hittar en arbetsplats i Esbo är det dags för skördefest. När vi ska-par idéer tillsammans kan vi njuta av en riklig skörd!

I detta nummer av Esbotidningen bjuder vi på en inblick i Innovationsträdgårdens skott.

Kommunikationschef Marjut Gerkman

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

FACEBOOK • FAC

EB

OO

K • FA

CEBOOK • FACEBOO

K •

F

AC

EB

OO

K •

Osallistu

keskusteluun

www.facebook.com/

espoonkaupunki

AIKUISTEN OIKEESTIMitä tarkoittaa

tehdä töitä? Mihin kaikkeen rahaa kuluu?

Vastauksia kuudes-luokkalaisia askarrutta-

viin kysymyksiinlöytyy Espoon tuoreesta Yrityskylästä, yhdestä Suomen kahdeksasta.

Lue lisää sivulta 6.

KUVA

HEI

DI-H

ANNA

KAR

HU

ARKKITEHTI Carl Ludvig Engel suunnit-teli vuonna 1820 Träskändan kartanon maille pienen kivirakenteisen uusgootti-laisen rakennuksen, todennäköisesti vil-jamakasiiniksi. Nykyisin makasiini tun-netaan Auroran vanhana kappelina.

Espoon kunta osti Träskändan 1923 ja sijoitti sinne kunnalliskodin. Karta-non viljamakasiini toimi kunnalliskodin ruumishuoneena vuoteen 1933, jolloin se kunnostettiin pahennuksen saattele-mana sikalaksi ja talliksi. Espoon Sähkö Oy sijoitti makasiiniin sähkömuunta-mon 1953. Sikalatoiminnan loputtua 1950-luvun jälkipuoliskolla makasiinista mielittiin vanhainkodin siunauskappelia, mutta kunnanvaltuustolta eri herunut rahaa. Träskändan vanhojen rakennus-ten huonokuntoisuus ja käyttö puhutti-vat Espoon päättäjiä koko 60-luvun ajan.

Syksyllä 1971 Kanta-Espoon kirkko-neuvosto esitti vanhasta viljamakasii-nista Aurorakodin jumalanpalvelushuo-

netta, ja Espoon kaupunginhallitus siu-nasi hankkeen 1973. Kunnostustyöt piti tehtämän 1974, mutta kun ilmeni, että sähkömuuntamon siirto muualle tulisi paljon oletettua kalliimmaksi, töiden alku lykkääntyi – ja keskustelu viljama-kasiinin kohtalosta jatkui.

Tuumasta toimeen edettiin vasta, kun vanhainkodin henkilökunta ehdotti makasiinin muuttamista monitoimiti-laksi. Korjaustyöt tehtiin 1981, ja moni-toimitila vihittiin kirkolliseen käyttöön kesäkuussa 1983. Kappelissa järjestet-tiin jumalanpalveluksia ja jouluaaton hartauk sia lähiseudun asukkaille.

2000-luvulla seurakuntatoiminta siir-tyi vuonna 2000 valmistuneeseen Auro-ran kappeliin, ja kirkollinen toiminta vanhassa kappelissa vähentyi.

Kaupungin henkilökunta käyttää monitoimitilaa nyt koulutus- ja kokous-tilanaan. nLähde: espoonperinneseura.netKU

VA K

ENJI

RIN

NO, E

SPOO

N KA

UPUN

GINM

USEO

TAPIOLAN TERVEYSASEMALLA jonotus-aika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle lyheni viime vuonna 35 vrk:sta reiluun viik-koon. Myös odotusajat päivystyksessä lyheni-vät. Henkilökunnan pääluku pysyi ennallaan, mutta työt järjestettiin uudella tavalla.

”Aiemmin lääkärillä oli päivän aikana sekä päivystystä että puhelin-, vastaanotto- ja toi-mistoaikaa. Näiden välille tarvittiin siirtymä-ajat sen varalta, että joku työtehtävä venyisi. Niputimme työskentelyn isoiksi kokonaisuuk-siksi: lääkäri esimerkiksi päivystää koko päi-vän. Näin itse työntekoon vapautui lisää aikaa”, kertoo Tapiolan terveysaseman ylilää-käri Olli Huuskonen.

Lisäksi vastaanottoaikojen tarve arvioi-daan päiväkohtaisesti aiemmin toteutuneen pohjalta. Toiminta ja työvuorot suunnitellaan

siten, että vastaanottoaikoja on aina etukä-teen arvioitu, tarvittava määrä.

Espoon suurimmalla terveysasemalla Tapio lassa käy vuodessa 37 000 asiakasta. Yli 90 prosenttia joulukuun kävijöistä oli tyyty-väisiä tai erittäin tyytyväisiä terveyskeskus-käyntiinsä. Uusi toimintatapa on saanut kii-tosta myös työntekijöiltä.

HOITOTAKUUN SALLIMA pisin odotusaika, 3 kk terveyskeskuslääkärille alittui vuonna 2014 kaikkialla Espoossa. Esimerkiksi Espoon-lahdessa se oli joulukuussa 39 vrk, Leppävaa-rassa 33 vrk ja Samariassa 8 vrk.

Hammaslääkärin vastaanotolle pääsi kes-kimäärin 60:ssä ja suuhygienistille 24 vrk:ssa. Lain vaatimus on 6 kk:n kuluessa. n Kaikki tilastot: espoo.fi/hoitotakuu

Tapiolassa kutistettiin jonoja

Kesäseteleitä nuorilleKUN TYÖNANTAJA palkkaa espoolaisen 1996–2000 syn-tyneen nuoren töihin 1.5. –30.9.2015, Espoo maksaa työnantajalle 300 euroa. Työ-päiviä on oltava vähintään 10 ja työtunteja vähintään 50. Hae kesäseteli yESBOx Iso Omenasta tai Sellon kirjas-ton Pointista. Kesäseteleitä jaetaan niin kauan kuin niitä riittää. Ei ennakkovarauk-sia, nouto henkilökohtaisesti. Mukaan henkilöllisyystodistus sekä työnantajan allekirjoit-tama todistus työpaikasta. n

RUUMISHUONE, SIKALA...

Sano painava sanasiVASTAA 28.2. mennessä espoo.fi/kaavoitus osoit-teesta löytyviin kahteen asuinympäristökyselyyn. Tulevaisuuden asuinympäris-töt Espoossa -kyselyssä pää-set kertomaan, minkälainen espoolaisen kaupunkiympä-ristön pitäisi mielestäsi olla. Virkistyksen toiveympäris-töt Espoossa -kyselyssä taas on muun muassa teemaky-symyksiä joistakin kaavoituk-sen kannalta ajankohtaisista teemoista kuten veneilystä ja hevostalleista. n

Ei kunta–liitokselleESPOON VALTUUSTO hylkäsi 26.1. ehdotuksen Espoon, Hel-singin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämisestä uudeksi kunnaksi ja vaatii kuntien liittämiseen tähtää-vän kuntajakoselvitysproses-sin lopettamista. Kuntalais-ten, valtuuston ja henkilöstön kannanotot vahvistavat kan-taa itsenäisestä Espoon kau-pungista. Valtuuston lausun-non mukaan metropolialuetta tulee tarkastella vähintään 14 kunnan muodostamana moni-keskuksisena alueena. n

Auroran vanha kappeli

rakennettiin lähes 200

vuotta sitten.

KOON

NUT

KATA

RINA

CYG

NEL-

NUOR

TIE

4 « ESPOO-LEHTI 1/2015

KULMILLA

8 x SALONKI SENIOREILLEOVATKO OMAN kodin seinät ja lounas tulleet jo turhan tutuiksi? Mahtuisiko kalenteriin uutta tekemistä ja aikaa uusille ystäville? Espoon kaupungin kahdeksan palvelu-keskusta ovat olohuoneita, joissa seniorit voivat viettää aikaa ikätovereidensa seurassa.

Monipuolinen lounas tarjotaan kaikissa palvelukeskuk-sissa arkisin klo 11–13. Kaikenikäiset, myös lapset ja lap-senlapset, ovat tervetulleita lounaalle milloin vain ilman ennakkoilmoittautumista.

RUOAN LISÄKSI palvelukeskuksen kattaukseen kuuluu mielen ja ruumiin ravintoa: vapaaehtoistoimintaa, jump-paryhmiä, tuolijumppaa, käsityö- ja taideryhmiä, yhteis-laulua sekä pelikerhoja. Voit myös ilmoittautua mukaan hyvinvointiryhmiin, kuten Intoa elämään- ja Ystäväpiiri-toimintaan.

Palvelukeskuksen infopisteen tietokone on vapaassa käytössä. Useimmissa taloissa on myös omahoitopiste, jossa voi muun muassa mitata verenpaineen. n

PalvelukeskuksetTapiola:Itätuulenkuja 4, 1 krs.Haukilahti:Haukilahdenkatu 6Espoon keskus: Espoonkatu 8 AKalajärvi: Ruskaniitty 4Soukka:Soukankaari 7Leppävaara: Armas Launiksen katu 9Viherlaakso: Kievarinpolku 1Kauklahti:Hansakartano 4

PUOLI VUOSISATAA ALKUASUKKAAN SILMIN

KERROSTALO VALMISTUI 1962. 3. KERROKSEN

47 NELIÖN KAKSIO TUNTUI PARATIISILTA 1950-LUVUN

ASUNTOPULAN JÄLKEEN.

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 5

Eila Rantala, 87, on asunut samassa Espoon vuokratalossa sen valmistumisesta alkaen – yli 50 vuotta.”KUN MUUTIMME TÄNNE, ympärillä vilisti satakunta lasta. Naapurissa oli useampia viisilapsisia perheitä, meillä Taunon kanssa tytär ja poika. Upo-uusi talo ja kaksio tuntuivat paratii-silta. Juoksevaa vettä tuli ja meni, eikä lapsia tahtonut saada pois kyl-pyammeesta. Yhteisistä tiloista löy-tyi sauna, pesutupa ja mankeli. Lähi-palvelutkin vakuuttivat: koulun lisäksi vieressä oli kymmenkunta kauppaa, neljä pankkia ja terveyskeskus.

Naapureista tuli nopeasti ystäviä. Talon asukkaat pelasivat yhdessä kro-kettia ja sulkapalloa, isät ja pojat kävi-vät pelaamassa jääkiekkoa viereisellä kentällä. Lapsilla riitti aina leikkika-vereita. Pikku Kakkosen aikaan koko piha tyhjeni niihin harvoihin koteihin, joissa jo oli televisio.

OMAN ASUNNON ostamista pohdimme jossain vaiheessa, mutta suuren lainan ottaminen ei meitä Tau-non kanssa kuitenkaan innostanut.

Vuonna 1992 talomme peruskor-jattiin, kaksioihin tehtiin parvekkeet ja yksiöi tä yhdistettiin kaksioiksi.

Kauklahden asuntomessujen aikaan ympäristössä alkoi taas myller-rys. Pian laajennettiin ja peruskorjat-tiin koulu sekä rakennettiin talomme taakse monivammaisille palveluta-loa. Sitten tehtiin Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus. Nyt puretun palve-lutalon tilalle nousee kaksi kuusiker-roksista taloa. Kauppoja alueella on enää pari.

YHTEISELOA TAUNON KANSSA kesti 55 vuotta. Vuodesta 2007 lähtien olen asunut leskenä invalidipoikamme kanssa. Alkuasukkaita Gesters 1:ssä on lisäksemme vielä kahdeksan. Jos talossa olisi hissi, moni olisi viihtynyt pidempään.

Uusiin asukkaisiin on ollut han-kalampi tutustua. Nuoria on vaikea saada kiinnostumaan talon asioista.

KULMILLATalo on

ensimmäinen Kauklahteen rakennetuista

vuokrataloista. Sen suunnitteli nimekäs arkkitehtipari Kaija

ja Heikki Siren.

Huset var det första hyreshuset

som byggdes i Köklax. Det planerades av det kända arkitektparet

Kaija och Heikki Siren.

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

Vaikka kaikki asukkaat kutsutaan talon juhliin ja kokouksiin, pöydän ympärillä näkyy vain samoja vanhoja naamoja.

Kauanko minä täällä asun? Var-maankin niin pitkään kuin jalat por-tailla kantavat. Poika usein sanoo, että ainakin satavuotiaaksi asti. Tytär muistuttelee laittamaan hakemuk-sen viereiseen senioritaloon riittävän ajoissa.” n LILLI OLLIKAINEN

Espoon vuokratalojen omistajan nimi on ollut vuodesta 2012 lähtien Espoon Asunnot Oy. Yhtiömuotoon siirryttiin kunnan omistuksesta 15 vuotta sitten.

HUSET STOD FÄRDIGT ÅR 1962. TVÅRUMMARENPÅ 47 KVADRAT

PÅ TREDJE VÅNINGEN KÄNDES SOM ETT PARADIS EFTER

BOSTADSBRISTEN I SLUTET AV 1950-TALET.

TEKSTIT MERI NYKÄNEN JA KATARINA CYGNEL-NUORTIE, KUVAT ANTTI VETTENRANTA, KUVITUS KATI RAPIA

Tulevaisuuden viherpeukalotMikä yhdistää koululaisten Yrityskylää, ompelijoiden osuuskuntaa ja startup-yrityksiä? Into oppia ja yrittää.

YTIMESSÄ

6 « ESPOO-LEHTI 1/2015

»

PÄIVÄ AIKUISEN ELÄMÄÄYRITYSKYLÄ OPETTAA KOULULAISILLE, ETTÄ JOKAISTA MEISTÄ TARVITAAN.

TILA MUISTUTTAA MINI-

KAUPUNKIA. Tuossa on Espoon kaupungintalo, vähän matkan päässä pankki, kahvila ja ruokakauppa. Kansa-laiset vain ovat kaikki samanikäi-siä, kuudesluokkalaisia intoa puhkuvia espoolaisia. Olemme Espoon Karaportissa, Nokian tiloihin rakenne-tussa Yrityskylässä. Täällä lapset pääsevät testaamaan käytännössä, kuinka yhteiskunta, työelämä ja yritys-maailma toimivat.

Vilma Mäkinen kirjoittaa parhaillaan Länsiväylä-leh-den pisteessä haastattelukysymyksiä. Hän on lähdössä haastattelemaan kaupan myyjää ja palaa sen jälkeen kirjoittamaan jutun. Kahvilasta löytyvät Milja Suila ja Olivia Telaranta. He toivoivat pääsevänsä töihin Yritys-kylän kahvilaan, sillä ehkä he ovat joskus kesätöissä oikeassa kahvilassa. Tytöt ovat järjestäneet raaka-aineet paikalleen ja hakeneet vettä. Vielä olisi pari hom-maa hoidettavana ennen kuin kahvila aukeaa.

Jokaiselle yritykselle on annettu päivän alussa pan-kissa lainaa viisisataa euroa, jonka turvin yritykset voi-vat aloittaa liiketoimintansa. Näin oppilaille konkreti-soituu se, kuinka raha liikkuu yhteiskunnassa.

YRITTÄJYYSKASVATUS JA TYÖELÄMÄTAIDOT ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Yrityskylä toteut-taa Espoon kaupungin yrittäjyyskasvatukseen liittyviä tavoitteita. Kylää koordinoi Taloudellinen tiedotustoi-misto TAT, ja se on suunnattu peruskoulun kuudesluok-kalaisille. Yrityskylä Espoon aluekoordinaattori Viivi Viitasen mielestä on tärkeää, että tällaista yhteiskunnal-lista osaamista on tarjolla jo koululaisille.

Maailman paras koulutusinnovaatio!

– Täällä opitaan, että jokaista meistä tarvitaan. Jokainen tekee oman osuutensa, jotta homma pyörii.

Opintokokonaisuus sisältää kymmenen oppituntia koulussa ja yhden päivän kylässä. Tunneilla oppilaat perehtyvät talouden ja yhteiskunnan perusteisiin sekä siihen, mikä heidän oma roolinsa on työntekijänä ja kuluttajana päivän aikana. Tunnilla oppilaat kirjoitta-vat työhakemuksen ja käyvät työhaastattelussa. Kylä-päivän aikana paitsi työskennellään, saadaan myös palkkaa, maksetaan veroa ja mietitään, mitä rahalla kannattaa tehdä.

Yrityskylän tavoitteena on myös nuorten syrjäyty-misen ja työttömyyden ehkäiseminen. Oppilaat saavat myönteisen kokemuksen työelämästä ja kansalaisen roolista yhteiskunnassa.

Yrityskyliä on ympäri maata, ja tarkoitus on, että jokainen kuudesluokkalainen pääsisi osallistumaan. Konsepti rankattiin viime syksynä maailman parhaaksi koulutusinnovaatioksi World Innovation Summit for Education (WISE) -kilpailussa.

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 7

Innovaatiopuutarhureina kuvissa ovat Verna, 12, Yasmin, 14 ja Alex, 14, Tanssikoulu DCA:sta. "Tanssin voi aloittaa missä iässä vaan, kos-kaan ei ole liian myö-häistä", kertoo espoo-lainen Anitra Ahtola itselleen tärkeästä aja-tuksesta, josta versoi vuonna 1999 Tanssikoulu DCA. Kilpailuissakin hie-nosti menestynyt koulu tanssittaa tänä luku-vuonna jo pariatuhatta lajin harrastajaa.

Kun ihminen astuu ulos metrosta Otaniemen Aalto-yliopisto -nimisellä asemalla, hän huomaa välittömästi tulleensa innovatiiviseen ja elämykselliseen paikkaan, jossa kukoistavat tiede, taide, talous ja kansainvälisyys. Miten vaikutelma saadaan aikaan? Aalto-yliopiston Product Development Project -kurssin opiskelijat ovat saaneet kaupungilta tehtäväkseen suunnitella aseman käyttäjäkokemuksen! Tiimissä on 11 jäsentä: neljä suomalaista, ruandalainen, nigerialainen, venäläinen, taiwanilainen, intialainen, kiinalainen ja australialainen.

INNOVAATIOPUUTARHA

OTANIEMI-TAPIOLA-KEILANIEMI -ALUE:n43 989 ASUKASTA n43 000 IHMISEN TYÖPAIKKA n64,1 % YLI 24-VUOTIAISTA ASUKKAISTA KORKEA- KOULUTUTKINNON SUORITTANEITAn5,8 MILJARDIA EUROA INVESTOINTEJA 10 VUODESSAn50 % SUOMEN PÖRSSIN LIIKEVAIHDOSTAn100 KANSALLISUUTTAn800 YRITYSTÄ, JOISTA 200 ULKOMAISIAn1 UUSI STARTUP JOKA VIIKKOnPOHJOIS-EUROOPAN LAAJIN HIGHTECH-KESKITTYMÄ: 14 100 OPISKELIJAA, 5 000 TUTKIJAA, 25 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUSTA

Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueella on Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä, Espoo Innovation Garden. Kun Länsimetro aloittaa liiken-nöintinsä elokuussa 2016, yksi metroasemista sijait-see Aalto -yliopiston päärakennuksen lounaispuolelle Otaniemessä, keskellä arkkitehtonisesti merkittävää kampusaluetta.

KUVA

HEI

DI-H

ANNA

KAR

HU

ESPOOLAISET YRITYKSET

12 000MILJ. €

OVERALL HIGHTEC EXPORTSHEALTHTEC EXPORTS

199

6

199

7

199

8

199

9

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

YTIMESSÄ

TAITAJIEN OSUUSKUNTAKUN VIISI VAATETUSALAN AIKUISOPISKELIJAA LÖI HYNTTYYT YHTEEN, SYNTYI STUDIO POMSI. NYT SILLÄ ON MENEILLÄÄN ISO PROJEKTI KANSALLISOOPPERALLE.

VAATTEITA JA VÄREJÄ, joissa olet parhaimmillasi. Siinä osuuskunta Studio Pomsin liikeidea, joka syntyi InnoOmnian kannustuksella. Jaana Turunen (kuvassa), Johanna Illman ja muutama muu aikuisopiskelija tapasi-vat Omnian vaatetusompelijan aikuisopinnoissa. Opin-tojen loppusuoralla heräsi ajatus yhteisestä yrityksestä.

Puolitoista vuotta sitten perustettu Studio Pomsi hakeutui InnoOmnian yrittäjäyhteisöön. Siellä heillä on omat työtilat sekä toimistopalvelut, kirjasto, mahdolli-suus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa ja yrittäjille suunnattua koulutusta. Henkilökohtainen yrittäjäspar-raus auttoi yrityksen perustamisessa ja viestinnässä.

Kemisti-insinööri Turunen irtisanoutui työstään elintarviketeollisuudessa läh-

teäkseen opiskelemaan pukuompeli-jaksi. Hän kaipasi käsillä tekemistä

eikä ole päätöstä katunut. – Porukassamme on sattu-

moisin kolme insinööriä. Yksi sloganimme onkin, että teemme mittatilaustöitä insinöörin tark-kuudella.

Myös Johanna Illmanilla on osuus-kunnan lisäksi muitakin työprojekteja,

ja hän on Pomsissa mukana osa-aikaisesti. Osuuskunnassa vastuuta on jaettu kaikille

niin, ettei kukaan joudu tekemään yksin kaikkea: yksi vastaa Facebook-sivuista, toinen taloudesta, kolmas nettisivuista.

Puolentoista vuoden aikana Pomsi on tehnyt lähinnä mittatilausvaatteita ja korjausompelua. Nyt sillä on meneillään myös iso projekti Kansallisoopperalle.

– Uskomme läpinäkyvyyteen, ekologisuuteen ja yksi-löllisyyteen – ne ovat onneksi kasvavia trendejä.

"Mittatilaustöitä insinöörin tarkkuudella."INNOOMNIA ON Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteydessä toimiva yrittäjäyhteisö. Se kannus-taa ammatillisen koulutuksen opiskelijoita yrittäjyyteen ja auttaa suuntaa etsiviä ammattilaisia löytämään uusia yhteistyömuotoja sekä verkostoja.

Viestintä- ja kehittämisjohtaja Elina Oksanen-Ylikos-ken mielestä on tärkeää, että erilaiset yrittäjät saavat mahdollisuuden. Espoo on profiloitunut vahvasti tek-nologia-startupien, nuoren yrittäjyyden ja suurten kan-sainvälisten yritysten kotikaupunkina.

– Uskon, että erilaisten osaamisten yhdistämi-sestä syntyy innovaatioita. Kädentaidot ja teknologia, ammatillinen ja akateeminen osaaminen eivät ole joko tai vaan sekä että -ilmiöitä. Yhteistyöstä voi syntyä ihmeitä, joita Suomi nyt tarvitsee.

Ompelimon lisäksi InnoOmniassa työskentelee iso joukko muita yrittäjävetoisia kädentaitojen ja palvelu-alan yrityksiä.

8 « ESPOO-LEHTI 1/2015

DIGITAALISUUS

TERVEYSTEKNOLOGIA

Terveysteknologian viennin osuus Suomen koko hightech-viennistä on huimassa kasvussa.

9,4 %

8,6 %

7,8 %7,5 %

5,9 %

8,5 % 8,6 %9,5 %

10,1 %

8,9 % 10,0 %9,6 % 10,6 %

18,9 %

25,9 %38,3 %

47,8 %

28,7 %

IKÄJAKAUMA 2014 (MARRASKUUN LOPPUUN ASTI) 31 - 40 VUOTTA 178 24,20 %30 TAI ALLE 177 24,10 %(TIETO PUUTTUU) 156 21,20 %41 - 50 VUOTTA 132 18,00 %51 - 60 VUOTTA 79 10,70 %YLI 60 VUOTTA 10 1,40 %MUU? 3 0,40 %ASIAKKAITA YHTEENSÄ: 735

Espoon suurimpia työnantajia ovat Orion, Inex Partners, Rovio, LähiTapiola, Nokia, Microsoft, Tieto Finland, Fortum, VTT, Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki. LÄHDE: ESPOO.FI

Perinteiset mittaristot korvautuvat uusissa Audi A3, A6 ja TT-malleissa digitaalisella mittaristolla, Virtual Cockpitillä. Se pystyy näyttämään esimerkiksi kaksi- ja kolmi-ulotteisia karttanäkymiä. Tekniikasta vastaa espoolainen yritys Rightware. Kymmenen kaveruksen viisi vuotta sitten perustamalla firmalla on 45 työntekijää Suomessa ja kymmenisen ulkomailla.

30 TAI ALLE / 24,10 %31 - 40 VUOTTA / 24,20 %41 - 50 VUOTTA / 18,00 %51 - 60 VUOTTA / 10,70 %YLI 60 VUOTTA / 1,40 %(TIETO PUUTTUU) / 21,20 %MUU? / 0,40 %

... 9 / 92,8 % (10 901 KPL)10... / 6,8 % (803 KPL)250... / 0,4 % (47 KPL)

YritysEspoon asiakkaat

iän mukaan vuonna 2014

LÄHDE: YRITYSESPOO

Espoon Yrittäjiin

kuuluvat yrityksen koon mukaan

LÄHDE: ESPOON YRITTÄJÄT

LÄHT

EET:

FIHT

A JA

TUL

LI

Suomessa toimii

500terveys- ja hyvinvointi-

teknologia-alan yritystä.LÄHDE: KENNETH SALONIUS, HEALTHSPA

HYVINVOINTIA TEKNOLOGIASTAPIENET YRITYKSET INNOSTUVAT NYT TERVEYS- JA HYVINVOINTITEKNOLOGIASTA.

IDEA HYVINVOINTITEKNOLOGIAN toimijoita yhdistävästä kehitys-alustasta syntyi Kenneth Saloniuk-sen ja hänen ystäviensä omasta tarpeesta.

– Olin yrittäjä, ja mietimme yhdessä parin muun yrittäjän kanssa, miten verkostoituminen onnistuisi parhaiten. Hyvinvointitekno-logiassa tapahtuu Suomessa paljon, mutta en löytänyt toimijaa, joka auttaisi kiinnostuneita yhteen.

Saloniuksen kollegoineen perustama HealthSpa aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Se on auttanut alkuun jo 200 terveys- ja hyvinvointialan yritystä. Salo-niuksen lisäksi HealthSpata pyörittää kolme ihmistä.

– Tarjoamme matchmakingia – mitenhän sen nyt sitten suomentaisi. Tuomme yrittäjät, terveys- ja hyvin-vointialan asiantuntijat, sijoittajat ja median yhteen niin, että yritykset saavat helpommin rahoitusta ja näkyvyyttä. Järjestämme tapahtumia ja osallistumme messuille sekä verkostoitumistapahtumiin.

Saloniuksen mielestä hyvinvointi- ja terveystekno-logia on tulevaisuuden juttu, jolla on hyvät kasvumah-dollisuudet. Tulevaisuutta ovat muun muassa älykellot, erilaiset sensorit ja niiden avulla reaaliaikainen kehon toimintojen mittaaminen.

Hyviä esimerkkejä HealthSpan auttamista yrityksistä ovat Pieni Piiri ja Navigil.

Kaipaatko sparrausta tuoteideallesi?PIENI PIIRI ON palvelu, joka on tarkoitettu yhteyden-pitoon sukulaisten tai ystävien kesken kuvapuhelujen avulla. Ideana on, että palvelua on helppo käyttää iästä tai taidoista riippumatta. Piirin avulla sukulaiset voivat pitää yhteyttä vaikka yksin asuvaan vanhukseen.

Pieni piiri sisältää laitteen, nettiliittymän, palvelun sekä lattiajalustan kotiin tuotuna. Laitetta ei voi saada sekaisin, sillä se on lukittu palveluun, eikä käyttäjätun-nuksia tai salasanoja tarvita. Sukulaiset voivat ladata Pienen Piirin omille jo olemassa oleville laitteille.

Navigil puolestaan kehittää älykkäitä turvaratkaisuja. Yritys on kehitellyt yksin asuville kellon, joka näyttää tavalliselta ja tyylikkäältä kellolta, mutta on monipuoli-nen turvaranneke. Ideana on olla tyylikäs ja helppokäyt-töinen – kaikki vanhukset eivät halua käyttää sairaalaran-nekkeen näköisiä laitteita.

HealthSpa on auttanut Pientä Piiriä ja Navigilia pääse-mään messuille ja erilaisiin verkostoitumistapahtumiin, joissa voi tavata muun muassa sijoittajia. Niissä yritykset ovat saaneet hyvin näkyvyyttä tuotteilleen.

Entä jos jonkun espoolaisen lukijan päässä pyörii nyt mullistava terveyteen ja teknologiaan liittyvä idea? Ken-neth Salonius kannustaa yrittäjiä olemaan aktiivisia.

– Meihin voi ehdottomasti ottaa yhteyttä jo ideata-solla. Tai jos tarvitsee apua jo olemassa olevalle tuotteel-leen, niin katsotaan mitä voimme tehdä. n

ONKO SINULLA TUOTEIDEA mutta rahoi-tus uupuu? Yhteisörahoitus on uusi tapa testata tuoteidoita ja hankkia rahoitusta työlle. Kuvajournalisti Touko Hujanen julkaisi vuoden 2014 lopussa yhteisörahoituksella Uuden Maan

Sanomat, Suomen salaperäisintä aluetta käsittelevän sanomaleh-titeoksen. Sattumoisin muuten

moni salaperäisistä pai-koista löytyi – Espoosta:

”Iso Omena, Kilo, Tuo-marila ja Kera. Mitä

nämä asiat oikein ovat? Espoo on täynnä suuria salaisuuksia. Se saattaa olla totuus koko Suomesta.”

Lehteä painettiin rajattu 500 kap-paleen painos, josta valtaosa meni mesenaatti.me-palvelussa taloudelli-sen tukensa Hujaselle antaneille 379 rahoittajalle. Hujasen tavoite oli 6 000 euroa, mutta neljässä viikossa rahaa kertyi huikeat 16 028 euroa! LÄHTEET: UUDEN MAAN SANOMAT JA MESENAATTI.ME

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 9

FACEBOOK-VAIKUTTAJA

VASTUULLISUUS

Espoolaisnuori Anna Rukko on kerännyt uudelle lasten-sairaalalle jo yli 50 000 euroa. Rahat Rukko on saanut kokoon huutokauppaamalla itse tekemiään korujaan Facebookissa reilut puolitoista vuotta. Ensin tavoitteena oli kerätä lastensairaalalle yksi neliömetri lattiatilaa (3 000 e), sitten vuodepaikka (12 000 e) ja lopulta yksi huone (50 000 e). Viimeisin tavoite ylittyi marraskuussa 2014.

FACEBOOK-TYKKÄYKSET: 21.4.2013: 650 tykkäystä j 13.7.2013: 1 250 tykkäystä j17.7.2013: 2 000 tykkäystä j 19.7.2013: 5 000 tykkäystä j 9.12.2014: 29 283 tykkäystä j 29.1.2015: 29 523 tykkäystä j

IKÄJAKAUMA 2014 (MARRASKUUN LOPPUUN ASTI) 31 - 40 VUOTTA 178 24,20 %30 TAI ALLE 177 24,10 %(TIETO PUUTTUU) 156 21,20 %41 - 50 VUOTTA 132 18,00 %51 - 60 VUOTTA 79 10,70 %YLI 60 VUOTTA 10 1,40 %MUU? 3 0,40 %ASIAKKAITA YHTEENSÄ: 735

YHTEISÖRAHOITUS

m2

Yhteiskunnallinen yritys ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia- tai ympäristöongelmia. Se käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. LÄHDE: WWW.AVAINLIPPU.FI

ESIMERKKI: Ilolla Unelmatehdas on espoolainen 2012 perustettu yhteiskunnallinen yritys. Se kehittää ikääntyneiden itsenäistä ja turvallista asumista edistäviä palveluja, joille on tarvetta, mutta joita ei ole aiemmin ollut tarjolla. Palvelujen tuottajina toimivat motivoituneet ja osaavat +55-ikäiset konkariasiantuntijat, useimmat jo eläkkeelle jääneitä. "Vaikka toiminta on vasta alkumetreillä, olemme eri tavoin auttaneet kymmeniä ikäihmisiä tietokoneen käyttöön liittyen [Digikonkari-palvelu] tai remontin aikaiseen asumiseen liittyen [AsumisenApu-palvelu]", kertoo Ari Nikkola Ilolla Unelmatehtaasta.

”Potkut on toivottavasti nyt jaettu.

On aika saada potkua ja uudistua.”

Lue ex-Nokia-johtajan, professori

Anssi Vanjoen kolumni sivulta 18.

”SEURAAVAKSI KILO, Kera, Kauniainen.” Jos Espoon yti-messä, Karamalmin ja Karapellon paikkeilla sijaitseva Keran alue ei muuten tuttu olisikaan, niin ainakin ran-taradan käyttäjät tuntevat sen VR:n kuulutuksista. Lähi-junia palveleva, vuonna 1946 rakennettu Keran asema on saanut nimensä vuonna 1917 perustetun ja vuoteen 1958 toimineen keramiikkatehtaan mukaan.

Loistoaikoinaan 1930- ja 1950-luvuilla yritys työllisti parhaimmillaan toista sataa työntekijää. Lähiseudun pelloilta nostettua punasavea käytettiin raaka-aineena muun muassa erilaisiin kukkaruukkuihin, kulhoihin, maljakoihin, vateihin ja lautasiin.

Tehdas lopetti toimintansa vuonna 1958. Toiminta kävi kannattamattomaksi etenkin muovin yleistymisen ja lisääntyneen kilpailun vuoksi.

SITTEMMIN KERAAN rakentui hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös muuta teollista toimintaa, toimistoja sekä varasto- ja logistiikkapalveluita. Esimerkiksi Algolin keskusvarasto on sijainnut alueella 1960-luvulta lähtien. Alueella sijaitsi aiemmin myös AGA:n kaasutehdas.

Karamalmin toimistorakentaminen kiihtyi 1960-luvun lopulta alkaen Nokian kiinnostuttua alueesta. Nokia Siemens Networks on tätä nykyä alueen suurin työnantaja.

Kerassa toimi pitkään myös SOK:n varasto, jonne kulkivat junaraiteet. Siitä kehkeytyi nykyisen Inex Part-nersin logistiikkakeskus, jonka varastopinta-ala on 10 hehtaaria.

Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliiken-nettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaralii-kennettä. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja päättyi lopulta kesällä 2009.

VUOSITUHANNEN TAITTEEN jälkeen alueen teollinen toiminta on hiipunut, minkä lisäksi Inex Partners on muuttamassa Sipooseen. Kerassa onkin jo vapautunut ja vapautumassa runsaasti alueita kokonaan uudenlai-seen käyttöön.

Alueelle on tarkoitus rakentaa vähintään 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunkimainen keskus. Kerasta on määrä tulla luonnonläheinen pyöräilyn ja joukkoliikenteen varassa toimiva ympäristöystävällistä elämäntapaa tukeva kaupunkialue. Jo olemassa olevat hyvät joukkoliikenneyhteydet täydentynevät tulevaisuu-dessa kaupunkiradalla ja Matinkylä–Suurpelto–Kera -pikaraitiotieyhteydellä.

Mikäli hanke etenee suunnitelmien mukaan voi ra-kentaminen alkaa vuosina 2017–2018. Uljas uusi Kera on valmis ensi vuosikymmenen loppupuolella. n    KARI LATVANEN

Du skönanya Kera”NÄSTA KILO, Kera, Gran-kulla.” Passagerare på kustbanan känner till Kera från VR:s annonseringar. Stationen som betjänar lokaltåg byggdes 1946 och har fått sitt namn efter keramikfabriken som grundades 1917 och ver-kade till 1958.

Sedermera uppstod även annan industriverk-samhet, kontor samt lager- och logistiktjäns-ter i Kera tack vare områ-dets goda trafikförbindel-ser. Kontorsbyggandet i Karamalmen tog fart i slu-tet av 1960-talet, då Nokia fick intresse för området. Numera är Nokia Siemens Networks den största arbetsgivaren i området.

I Kera verkade under en lång tid även SOK:s lager, med ett järnvägs-spår på området. Det utvecklades till nuvarande Inex Partners logistikcen-ter, med en lageryta på 10 hektar. De talrika företa-gen i området har dragit nytta av spårtrafiken, så det har även funnits gods-trafik i Kera.

EFTER MILLENNIE­SKIFTET har industri-verksamheten i området avtagit och områden har frigjorts för nya ändamål.Avsikten är att bygga ett tätt bebyggt lokalt cent-rum för cirka 14 000 invå-nare och 10 000 arbets-platser. Byggstarten borde gå 2017–2018, och då skulle det nya sköna Kera stå färdigt i slutet av nästa årtionde. n

KUVA

T ES

POON

KAU

PUNG

INM

USEO

(195

0) J

A ES

POON

KAU

PUNK

ISUU

NNIT

TELU

KESK

US

–1920Kauniaisen kaup-palan kupeessa sijaitsevalla nykyi-sen Keran alueel la ei ollut juuri mitään.

1920–1960 Keramiikkatehtaan synty, loistokau-det ja lakkautta-minen.

1960–2000Raideliikennettä hyödyntävää teol-lisuutta, varas-toja ja logistiikkaa, mm. Aga, Algol, Inex Partners.

1970–Karamalmin toi-mistoalueen raken-taminen virkoaa Nokian kiinnostut-tua alueesta.

2000–2015Teollinen toiminta hiipuu, toimitiloja ja alueita vapau-tuu.

2015–2030Kerasta kehkey-tyy pyöräilyn ja joukkoliikenteen varassa toimiva ympäristöystäväl-linen alue.

10 « ESPOO-LEHTI 1/2015

AIKA

JANA

RESUME

Godstrafiken avtog på 90-taletoch stannade helt sommaren 2009.

Uljas uusi KeraKeramiikkatehtaan ympärille rakentuneesta teollisuusalueesta sukeutuu kaupunkimainen keskus.

ENNEN

TULEVAISUUDESSA

YTIMESSÄ

JÄNNITTÄÄ JA PELOTTAA. Eri­laisia tuntemuksia ja monenlaisia kysymyksiä risteilee mielessä. Yrit­täjäksi ryhtyvällä on jo idea, jonka varassa on tarkoitus palvella asi­akkaita ja hankkia samalla elanto. Mutta löytääkö yritys markkinansa? Miten rahoitus järjestyy? Mitä riskejä yrittämiseen liittyy? Mitä jos kaikki menee pieleen?

Onneksi kaikkea ei tarvitse omin voimin selvittää. Espoossa, Kaunia­i sissa ja Kirkkonummella aloittavia yrittäjiä opastaa YritysEspoo. Se pal­velee omaa yritystä suunnittelevia kaikissa perustamiseen liittyvissä asioissa.

Myös toimivat yritykset voivat kysyä neuvoa esimerkiksi toiminnan kehittämiseen, rahoitukseen tai vaik­kapa omistajanvaihdokseen liitty­vissä kysymyksissä.

YRITYSESPOON ASIANTUNTIJAT tietävät, mikä yrittäjiä askarruttaa. Yritysneuvoja Päivi Kuusivaara ker­too, että YritysEspoolla on vuosittain

noin 1 500 asiakastapaamista. Kuusi­vaara itse tapaa satoja yrittäjiä vuo­dessa.

– Uuden yrittäjän kanssa läh­demme liikkeelle pohtimalla sitä, mikä yhtiömuoto on järkevin. Kan­nattaako perustaa toiminimi, osake­yhtiö tai vaikkapa osuuskunta, Kuusi­vaara kertoo.

– Asiakkaan liiketoimintasuun­nitelmaa tarkastellaan myös. Poh­dimme yhdessä muun muassa mark­kinatilannetta, rahoitusta ja sitä, minkälaista apua yrittäjä tarvit­see. Meillä on käytössämme 65:n eri aloilla toimivan asiantuntijan ver­kosto tätä varten.

ESPOOSSA ALOITTAVIEN yrittäjien kirjoon mahtuu niin yhden miehen it­konsulttitoimistoja, kampaajia, kuin personal trainereita ja hierojiakin. Tyypillinen aloittava yritys on itsensä työllistävän ihmisen yhden hen­gen firma. YritysEspoo auttaa myös isompia startup­hankkeita.

Päivi Kuusivaaran mukaan aloit­

tavan yrityksen suurin kompastus­kivi on se, että se on aloittava yritys. Yrittäjä saattaa silkkaa kokematto­muuttaan tehdä itselleen epäedulli­sia sopimuksia.

– Moni kompastuu myös ansain­talogiikan toimimattomuuteen. Ollaan ehkä epärealistisia sen suh­teen, paljonko rahaa tulee sisään ja mitkä kustannukset ovat, Kuusivaara toteaa.

– Yrittäjän eläkevakuutuksen mer­kitystä ei myöskään voi korostaa lii­kaa. Mitä tahansa voi sattua, ja sil­loin on tärkeää, että sosiaaliturva­asiat ovat kunnossa. n   KARI LATVANEN

Päivi Kuusivaaralla on työkokemusta parista kymmenestä eri organisaati-osta. Yritysneuvojana hän on toiminut 6 vuotta, joista kaksi ja puoli Espoossa. Vapaa-ajallaan Päivi matkustelee, etenkin Japani ja Pariisi ovat lähellä sydäntä. Suomessa Kuusivaara viihtyy miehensä ja kahden koiransa kanssa Hämeenlinnan lähellä sijaitsevassa maapaikassaan puutarhaa ja kasvi-huonetta hoitaen.

HALUATKO OMAN ONNESI SEPÄKSI?Päivi Kuusivaara kollegoineen auttaa tekemään unelmasta totta.

YRITYSESPOOFAKTA

1 500+asiakaskäyntiä YritysEspoossa vuonna 2014.

80 % asiakkaista on aloittavia

tai yritystä suunnittelevia, kymmenesosa toimivia

yrityksiä ja toinen kymmenys high growth

startupeja.

80 % asiakkaiden yrityksistä

toimii palvelualalla, puolet kaikista aloittaa

toiminimellä.

KUVA

ANT

II VE

TTEN

RANT

ATYÖSSÄ

ESPOO­LEHTI 1/2015 » 11

Även verksamma

företag kan be FöretagsEsbo

om råd.

Myös jo toimivat

yritykset voivat kysyä neuvoja

YritysEspoosta.

TEKS

TI M

ARKK

U NY

KÄNE

N, K

UVA

•RED

BUL

L, C

RASH

ED IC

E 20

14 H

ELSI

NKI

PÄISTIKKAA MÄKEENKORVISSA HUMISEE. Yleisön hil-jennyttyä kuulee vain oman sydä-mensä sykkeen. Summeri ulvahtaa. Ensimmäinen potku ja terä ottaa jäästä vauhtia, kun luistelija syök-syy lähtöporttien välistä alamä-keen. Alamäkiluistelussa eli ice cros-sissa neljä kilpailijaa kiitää jäädytet-tyä alamäkirataa. Reunustettu rata on täynnä hyppyreitä ja kurveja, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Serenassa alamäkiluistelua pää-see myös kokeilemaan. Lajina se ei kuitenkaan sovellu aivan aloitteli-joille. Vauhtia kertyy ja käännösten hallitseminen vaatii harjoittelua. Luistimilla on vähintäänkin pystyt-tävä tekemään tehokas jarrutus. Paitsi hyvää tasapainoa alamäki-luistelu vaatii myös riittävät varus-teet. Luistimien lisäksi päälle on puettava ristikko- tai leukasuojattu kypärä, olka-, kyynär-, polvi-, käsi ja selkäsuojat sekä jääkiekkohou-sut. Varusteita voi vuokrata Serena Ski:n vuokraamosta. Ilman täyttä varustusta rinteeseen ei pääse. Myös omat suojavarusteet käy-vät, kunhan ne ovat asianmukaiset. Serenan jääradalla saa laskea vain luistimilla.

Rinteeseen mennään aina omalla vastuulla. Jäämäessä on opasteet, mutta laskuopetusta ei ole tarjolla. Kaikki vakuutusyh-tiöt eivät korvaa alamäkiluistelusta aiheutuneita vammoja.

SERENA, Tornimäentie 10

HELMI

12 « ESPOO-LEHTI 1/2015

Ei pulkkailijoille!

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 13

HUVUDSTUPAI BACKENDET SUSAR I ÖRONEN. När publi-ken har tystnat hör man bara sin egen puls. Summern tjuter till. Det första skäret, bettet biter sig in i isen och ger fart åt åkaren som slänger sig genom porten i utförs-backen.

I ice cross downhill åker fyra tävlande längs en fryst nedför-bana. Den sargförsedda banan är full av guppar och kurvor, så det råder ingen brist på fartfyllda och farliga situationer.

I Serena kan man prova på ice cross downhill. Som gren lämpar den sig emellertid inte för nybör-jare. Det går undan och det krävs en hel del träning för att hantera svängarna. Man måste åtminstone kunna bromsa effektivt med skrid-skorna.

Förutom bra balans kräver ice cross downhill även tillräcklig utrustning. Utöver skridskorna ska man klä på sig en hjälm med gal-ler eller hakskydd, axel-, armbågs-, knä-, hand- och ryggskydd samt ishockeybyxor. Utrustningen kan hyras på Serena Skis uthyrning. Utan komplett utrustning kommer man inte i backen. Det går också bra att använda egen utrustning, om den är ändamålsenlig. På isba-nan i Serena får man bara åka med skridskor.

Backen besöks alltid på eget ansvar. Det finns skyltningar i isbacken, men åkundervisning erbjuds inte. Alla försäkringsbolag ersätter inte skador som uppkom-mit vid ice cross downhill.

SERENA, Tornbergsvägen 10Inte för pulkåkare!

Espoon liikunta-

palveluiden järjestämää

liikuntaa aikuisille.

TEKS

TI K

ATAR

INA

CYGN

EL-N

UORT

IE, K

UVA

ANTT

I VET

TENR

ANTA

Parviälyn väläyksiäÄKKINÄINEN AJATTELISI, että kirja ja kännykkä ovat toistensa vastakohtia, ja että jälkimmäi-nen syö käyttäjiä edelliseltä. Parhaassa tapauksessa ne kui-tenkin tukevat toisiaan, kuten Espoon alakouluja ja päiväko-teja kiertävässä Välkky-kirjasto-autossa.

Välkyssä on esillä kokoelma kirjoja, joiden kannessa on sekä QR-koodi että NFC-siru. Ne kum-matkin ohjaavat lasten ja nuor-ten tekemiin lyhyisiin videoi-hin, joissa kerrotaan kirjan sisäl-löstä. Videot löytyvät myös Kir-jasto vinkkaa -nimiseltä You-Tube-kanavalta.

Tällä hetkellä videoituja vink-kejä on 70. Vaikka kokeilu laaje-nisi, kaikkia kirjoja ei tarroiteta.

– Kyse on valikoidusta vink-kauksesta, sama kuin jos kysyisi lukuvinkkiä kirjastonhoitajalta. Kun vinkki tulee toiselta nuo-relta, se voi toimia vielä parem-min, kertoo Espoon kaupungin-kirjaston palvelupäällikkö Eva Wilenius.

KAUPUNGINKIRJASTOSSA pohditaan ennakkoluulotto-masti, miten uusi tekniikka rikastuttaa kirjaston palveluja.

– Mielestäni nyt tarvitaan ennen muuta parviälyä, sanoo Jaakko Sannemann, kirjaston pedagoginen informaatikko.

Parviälyllä Sanneman tar-koittaa sitä, että käyttäjät myös tuottavat sisältöjä itse yhdessä kirjaston ammattilaisten kanssa.

Jatkossa kirjoja voisivat arvostella koululaisten ohella lukupiiriläiset tai muut innok-kaat lukijat. Hyötyjä olisi monia. Yleensä jo hieman varttuneet lukupiiriläiset oppisivat teke-mään lyhyitä videoita omilla mobiililaitteillaan, ja toisaalta kirjavinkkaukset laajenisivat koskemaan myös aikuisten kir-joja. n

Haluaako lukupiirisi tehdä vink-kivideoita? Opastus ja videoiden teko kirjastossa tai Välkyssä, joka tulee haluamallenne paikalle! Ota yhteyttä: eva.wilenius@espoo.fi.

”Fyra flickor köper ett par byxor som passar

dem alla...” Vad heter boken? Fotografera QR-koden!

”Kun mä luin tätä, musta

tuntui siltä, et mä söisin pitsaa.”

Mikä kirja? Kuvaa QR-koodi älypuhelimella!

VALOKEILASSA

14 « ESPOO-LEHTI 1/2015

Flock-intelligensPÅ RAK ARM kunde man tänka sig att boken och mobiltelefo-nen är varandras motsatser, och att den senare drar till sig användare av den förra. I bästa fall stödjer de dock varandra, såsom i biblioteksbilen Välkky som åker omkring till lågstadie-skolor och daghem i Esbo.

I Välkky visas en samling böcker med både en QR-kod och ett NFC-chip på pärmen. Båda två leder till korta videor med information om bokens innehåll gjorda av barn och unga. Videorna finns även på YouTube-kanalen Kirjasto vinkkaa.

För närvarande finns det över 70 inspelade tips. Även om experimentet skulle utökas kom-mer alla böcker inte att förses med dekaler.

– Det handlar om utvalda tips, som om man frågade bib-liotekarien om boktips. När det är andra unga som ger tipset så kan det t.o.m. fungera bättre, säger Eva Wilenius, servicechef på Esbo stadsbibliotek.

I STADSBIBLIOTEKET fun-derar man fördomsfritt på hur ny teknik kan berika biblio-tekstjänsterna.

– Jag anser att vi nu framför allt behöver flockintelligens, säger Jaakko Sannemann, bibliotekets pedagogiska informatiker.

Med flockintelligens avser Sannemann att användarna själva producerar innehåll till-sammans med bibliotekets anställda .

I fortsättningen kunde föru-tom skolelever även läsecirklar och andra ivriga läsare recen-sera böcker. Fördelarna är många. Medlemmarna i läsecirk-larna är i allmänhet lite äldre, och de skulle lära sig att göra korta videor med sina mobila enheter, och boktipsen skulle även omfatta böcker för vuxna. n

Vill din läsecirkel göra tipsvideor? Handledning och videotillverknin-gen sker i biblioteket eller i Välkky som kommer dit ni önskar! Kontakta eva.wilenius@esbo.fi.

FAKTA

QR-koodi (Quick Response) on neliönmuotoinen viivakoodi, jonka avulla käyttäjä pääsee vaivatta minne tahansa nettisivulle.

Toimi näin: Lataa ilmainen QR-koodi-lukija mobiililaitteeseesi valmistajan sovelluskaupasta. Käynnistä sovellus ja kuvaa kirjan QR-tarrakoodi mobiili-laitteellasi. Klikkaa nettilinkki auki.

NFC (Near Field Communication) yhdistää laitteita toisiinsa langat-tomasti. Monissa uusissa älypu-helimissa on NFC-toiminto. Se on yleensä aina päällä eikä sitä tar-vitse kytkeä erikseen toimintaan.

Toimi näin: Vie NFC-ominaisuudella varustettu puhelin NFC-symbolin lähelle.

FAKTA

QR-koden (Quick Response) är en kvadratisk streckkod som använda-ren kan använda för att enkelt gå till en webbplats.

Gör så här: Hämta en gratis QR-skan-ner till din mobila enhet i tillverkarens applikationsbutik. Starta applikationen och fotografera bokens QR-dekalkod med enheten. Klicka på länken.

Med hjälp av NFC (Near Field Com-munication) kan man koppla sam-man olika enheter trådlöst. Många nya smarttelefoner har en NFC-funktion. Den är i allmänhet alltid påslagen och behöver inte aktive-ras separat.

Gör så här: För en smarttelefon med NFC-egenskap nära NFC-symbolen.

Kuvassa Eva Wilenius ja Välkyn kuljettaja-virkailija Petri Müller.

Espoon liikunta-

palveluiden järjestämää

liikuntaa aikuisille.

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 15

Pintaa syvemmälleVESIJUMPPAAJA » Mankkaalla asuva Niina Leimuvaara, 49, suhah-taa töistä hallille ja suihkun kautta altaaseen.

– Innostukseni vesijumppaan alkoi työpaikan tarjoaman henkilöstöedun kautta. Ohjattujen jumppien lisäksi käyn välillä yksin vesijuoksemassakin.

Vesijumppa tuo mieleen perin-teisen ryhmäliikuntatunnin, paitsi että liikkuminen tapahtuu lempeäm-min veden alla. Ohjaaja vetää tunnin musiikin tahdissa altaan reunalla. Pai-nojen virkaa hoitavat erilaiset veden alla liikuteltavat vastukset, kuten värikkäät lötköpötköt ja käsissä pidettävät puikulat.

– Kelluntavyö kelluttaa syvässä vedessä juuri sen verran, että pin-nalle jäävät vain pää ja kaula. Näin voi keskittyä jumppaan, eikä pinnalla pysymiseen. Ohjaajalla on suuri mer-kitys tunnin rankkuuteen. Joiden-kin jumppien jälkeen on todella puhti pois – mutta siltikin hyvä olo. Treenin tehokkuuden huomaa vasta vedestä noustessa.

Vesijumppa sopii liikuntamuotona lähes kaikille, myös kuntoutujille.

– Vesijumpassa käy kaiken ikäisiä, parikymppisistä eläkeläisiin. Myös äitini tykkää lajista, vaikka hän ei osaa juurikaan uida, Niina paljastaa hymyillen. n

Siis mikä ylätalja? Miten laitetta sää-detään? Liikunnanohjaajat neuvovat kuntosalilaitteiden käyttöä naisille ma klo 19.30–20.25 Keski-Espoon uimahallin kuntosalilla (Kaivomes-tarinkatu 2). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäpäivinä eikä vk 8. Uimahallin pääsymaksu, ei ennakkoil-moittautumista. Alaikäraja 16 v.

Kohti kevättäLIIKU TYÖVÄENOPISTOSSA » Työ-väenopiston kursseille voi ilmoit-tautua niin kauan kuin paikkoja on vapaana. Mm. sykeohjattua liikuntaa Olarin Kuunkehrässä ja uutta tarjon-taa ikäihmisille Haukilahdessa! Tar-kasta kurssien tilanteet osoitteesta ilmonet.fi tai p. 020 692 444 (paikal-lisverkkomaksu) ma–pe klo 12–15.

KYSY LIIKUNNASTA » Toukokuusta alkaen jumppaillaan myös ulkona! Puistojumpat sopivat niin miehille kuin naisillekin eivätkä vaadi ennak-koilmoittautumista. Kertamaksu 3 € maksetaan paikan päällä. Sateen sat-tuessa tunti peruuntuu. Ensimmäiset tunnit: 4.5. puistotreeni Suviksella ja teemajumppa Espoonlahden uimahal-lilla, 5.5. puistotreeni Silkkiniityssä ja Matinkylän asukaspuistossa, 7.5. puis-tozumba ja puistolattarit Espoonlah-den uimahallilla. n

KUNTOSALIOPASTUSTANAISILLE

Maksuttomissa laji-illoissa kokeil-laan eri lajeja. Osallistu vaikka kaik-kiin! Ti klo 18–19 Ruusutorpan kou-lulla (Leppävaarankatu 24, sisään-käynti G1), ei ennakkoilmoittautu-mista. 24.2. pilates, 3.3. ja 10.3. lentopallo, 17.3. ja 24.3 kahvakuula tutuksi (oma kahvakuula mukaan), 31.3. ja 7.4. kuntopiiri, 14.4. ja 21.4. pilates, 28.4. ja 5.5. sulkapallo, 12.5. kahvakuula tutuksi, 19.5. kehonhuol-toa venytellen, 26.5. tehoa käve-lyyn, sauvoilla tai ilman.

Nivelystävällinen vesijumppa sopii kaikenkokoisille ja -kuntoi-sille. Kokeile kertamaksulla to klo 20.05–20.35 Tapiolan uimahallissa (Kirkkopolku 3). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäpäivinä eikä vk 8. Hinta 2,50 € + uimahallin pääsy-maksu. Poletteja myydään uima-hallin kassalla 1 h ennen vesijum-pan alkua.

VESIJUMPPAAKAIKENKOKOISILLE

Kurssit ylipainoisille aikuisille (vyöt.ymp. naisilla yli 90 cm ja miehillä yli 100 cm tai BMI vähintään 30). Tapaamiset aloitetaan 30 min. kes-kustelulla, jonka jälkeen kokeillaan eri perusliikuntamuotoja kuten sau-vakävelyä, kuntosaliharjoittelua ja vesiliikuntaa. Kesto 90 min. Uudet kurssit alkavat vk 11 Espoonlah-dessa, Keski-Espoossa, Leppävaa-rassa ja Tapiolassa. Kurssimaksu 15 €. Ilm.: espoo.fi/liikunta > Ohjattu liikunta > kurssivarausjärjestelmäLisätiedot: p. 09 8166 0800 ma–pe klo 11–13 ja to klo 15–17.

LIIKUNTAA JA PAINON–HALLINTAA -KURSSIT

Aikuisten liikuntaillat ke klo 18–19 Tapiolan uimahallilla (Kirkkopolku 3). Uimahallin pääsymaksulla, ulkotun-nit maksutta. Ei ennakkoilm. 25.2. ja 4.3. kuntosalin eri välineet, 11.3. ja 18.3. vesijuoksun tekniikka ja väli-neet, 25.3. ja 1.4. kiertoharj. kunto-salilla, 8.4. ja 15.4. tehoa vesijuok-suun, 22.4. ja 29.4. sauvakävelyä (lähtö hallin pääovelta, omat sauvat) 6.5. ja 13.5. vesijuoksu, 20.5. kun-tosaliharjoittelu, 27.5. kuntosalihar-joittelu ja kehonkoostumusmittaus.

TEKNIIKKATREENITILTATUIMAAN

Kertamaksullista vesijumppaa pe klo 14–14.30 Espoonlahden uimahallissa (Espoonlahdenkuja 4). Toukokuun loppuun saakka, ei pyhäp. eikä vk 8. 2,50 € + uimahallin pääsymaksu. Poletteja myydään uimahallin kas-salla 1 h ennen vesijumpan alkua.

POLJE VETTÄESPOONLAHDESSA

Milloin viimeksi kävit uimahallissa ystävän kanssa? Espoonlahden, Keski-Espoon ja Tapiolan uimahal-lit ovat auki la klo 9–17. Kertamaksu aikuisilta 5 €. Kaikista uimahalleista saa lainata vesijuoksuvöitä ja uima-lautoja.

UIMAANYSTÄVÄN KERA

KOKO VIIKKO KUNTOILLEN

KOKEILE ERI LAJEJAMAKSUTTA

LIIKKEELLÄ

TEKS

TI L

ILLI

OLL

IKAI

NEN,

KUV

AT L

ILLI

OLL

IKAI

NEN

, FOT

OLIA

JA

A-LE

HTIE

N KU

VA-A

RKIS

TO

KOUKKUNIEMEN SUPERMAN Yöllä se liitää, päivällä nukkuu. Se elää salaista elämäänsä kaupunkiympäristössä ja voi hyvin. Eikä arvaakaan, miten suosittu on. TEKSTI HELEN MOSTER, KUVAT A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO / BENJAM PÖNTINEN (PONTINEN.FI)

ROOPE TUIKKAA päänsä ulos kolostaan ja hais-telee ilmaa. Sen suuret silmät tuntuvat täyt-tävän koko suuaukon. Pikkuinen se on, elo-painoa rapiat 130 grammaa. Hopeanharmaa jyrsijä etenee yön aikana linnuntietä parhaim-millaan jopa yli kilometrin etu- ja takaraajo-jensa välissä olevien liitopoimujen avulla.

Liikkuvaista sorttia, nuo liito-oravakoiraat.Korkeassa kolopuussaan Roope elelee kai-

kessa rauhassa. Haavan juurelle se on jättänyt itsestään merkkejä: riisijyvänkokoisia, sina-pinkeltaisia papanoita. Joskus ihmiset käyvät tiirailemassa niitä, sillä papanat ovat helposti havaittava merkki salaperäisestä liiturista.

Maalis-huhtikuussa, kiima-aikana, Roope liikkuu eniten ja papanoita saattaa kertyä kasapäin lumen päälle. Silloin Roopella on tuli hännän alla, sillä veri vetää naaraiden tykö. Liito-oravien puskaradion mukaan

sulottaria asustelee ainakin Länsiväylän ja Matinkappelin kupeessa.

Roope tuntee parhaat reitit niin ruoka-apa-jille kuin deittipaikoillekin. Korkeita latvuksia on Matinkylässä juuri sopivien välimatkojen päässä toisistaan ja yhteydet toimivat. Öiset reissut taittuvat helposti ja turvallisesti. Joko-han olisi sopiva hetki ponnistaa liitoon?

IHKA ELÄVÄ LIITO-ORAVA Roope pitää majaa Koukkuniemen urheilupuiston metsikössä. Sen edesottamukset paljastuivat talvella 2012–2013 toteutetussa radiopantaseuran-nassa, jossa kartoitettiin pikku jyrsijöiden elintapoja ja liikkumisreittejä. Roopen lisäksi pannan kaulaansa sai neljä muuta koirasta sekä kaksi naarasta.

Etelä-Espoossa ja Matinkylän tienoilla lajilla on hyvät oltavat. On riittävästi isoja

kuusia, jotka tarjoavat suojaa. On korkeita haapoja, joissa on koloja pesää varten, sekä koivuja, tervaleppiä ja raitoja ruokailuun.

Pieni metsäläntti riittää, kunhan puusto on riittävän monimuotoista ja yhteydet muihin metsäisiin alueisiin toimivat.

– Liito-oravat kulkevat myös piha-aluei-den läpi ja tienvarsien puustoa pitkin, kertoo ympäristötutkija Paula Salomäki.

Hän osallistui Ympäristötutkimus Yrjölän toteuttamaan selvitystyöhön ja seurasi sen yhteydessä muun muassa Roopen liikkeitä. Liito-oravien huomattiin viihtyvän hyvin ihmisten läheisyydessä.

– Ne voivat liitää lenkkipolulla kävelevien yläpuolella ilman, että kukaan havaitsee niitä. Tarkkakorvainen saattaa kuulla niiden äänte-lyä, vienoa säksätystä tai pikkulinnuilta kuu-lostavaa tirskuntaa.

HYVÄ UUTINEN

16 « ESPOO-LEHTI 1/2015

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 17

Tulossa: Liito-oravailtaLIITO-ORAVA ÄÄNESTETTIIN Espoon tunnus eläimeksi 1990-luvun lopulla. Erä-metsien asukkina pidetty laji onkin ottanut lukuisten havaintojen ja selvitysten mukaan viime vuosina kaupunkimme omakseen.

Tule Villa Elfvikiin luontotaloon kuule-maan, missä liito-oravat liikkuvat ja millaisia suunnitelmia tämän tiukasti suojellun lajin huomioimiseksi on tehty kaavoituksessa.

Myös sinä voit edistää liitureiden pärjää-mistä Espoossa. Tilaisuudessa kuulet, miten. Lopuksi aikaa keskustelulle ja olosuhteiden salliessa pieni retki liito-oravan suosimaan lähimaastoon.

Taskulamput mukaan. n

Liito-oravien Espoo, ke 25.2.2015 klo 18–20, Villa Elfvik, Elfvikintie 4.

Liito-orava liitää aina alaspäin. Se voi tehdä kaarroksia ja jopa ässämutkia.

Mutta miksi ihmeessä juuri liito-oravia on tutkittu niin perusteellisesti?

– Liito-orava on niin sanottu direktiivi-eläin, joka on tiukan suojelun kohteena. Sitä esiintyy Euroopan unionin alueella vain Suo-messa ja Virossa, Salomäki kertoo.

Suomessa liito-orava on vaarantunut laji, eräänlainen metsien saimaannorppa. Nap-pisilmä on erityisen herkkä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Jos esimerkiksi sille tärkeitä puita kaadetaan sen kulkureiteiltä, se ei pääse liikkumaan ja lisääntymään. Jyrsijän elintavat vaikuttavat siten suoraan maankäyt-töön. Tässä onkin kova pähkinä purtavaksi: voidaanko kasvavan Espoon ja liito-oravan tarpeita ylipäätään yhdistää?

KYLLÄ VOIDAAN, vakuuttaa Espoon kaupun-kisuunnittelukeskus. Mitä aiemmin se saa

tietoonsa liito-oravien elinalueet, sitä parem-min ne voidaan huomioida kaavoituksessa. Toistaiseksi liito-oravien takia ei ole tarvinnut haudata yhtään kaavahanketta, mutta esi-merkiksi talojen paikkaa on vaihdettu kesken suunnittelun.

Kaupunkisuunnittelijat ovat hyödyntäneet laajasti radiopantaseurannasta saatua infor-maatiota.

– Teemme aina ensin luontoselvitykset, ennen kuin päätämme maankäytöstä. Liito-oravia on lähes joka paikassa. Niiden paikan-taminen on osa luontoselvityksiä, toteaa mai-sema-arkkitehti Mikla Koivunen.

Espoon kaupunki on käyttänyt tietoko-neanalyysejä liito-oraville kelpaavien puus-toisten reittien etsimiseen.

– Nyt voimme kertoa reiteistä esimerkiksi katusuunnittelijoille, jotta he osaavat kiinnittää

niihin huomiota työssään, Koivunen kertoo. Joskus katulinjaa tai metron työtunnelin

paikkaa on siirrettävä, joskus taas tiettyjä puita ei saa kaataa tai tarvitaan täydennysistutuk-sia. Vaikkapa Gräsanojan varteen Länsiväylän yhteyteen, jotta Roope pääsee sen ylitse riiaa-maan nykyistä useammasta paikasta.

Roopea ihmiset ja rakennukset eivät häi-ritse. Se viihtyy kaupunkimaisessa, metsäi-sessä ympäristössä. Sellaisessa viihtyvät tun-netusti myös kaksijalkaiset.

– Tiiviisti rakennettu kaupunki ja aito luonto voivat olla lähekkäin, Koivunen sanoo. Aina ei ole pakko lähteä Nuuksioon.

Jotta rinnakkaiselo onnistuisi, rakentajien, kaavoittajien ja biologien on tehtävä kompro-misseja. Hyvällä suunnittelulla tilaa kyllä löytyy sekä ilmoissa liitävälle Koukkuniemen Super-manille että maassa tallaaville espoolaisille. n

3 × talvilomalla

n HYPPÄÄ KOIRAVALJAKKOON!La 14.2. klo 11–14. Loskaa tai lunta, laskiaista vietetään koiravaljakon vetäessä lapsia joko pyörillä tai jalaksilla. Tekstiilitaiteilija Birgitta Haatajan ohjaamassa ystävänpäiväpajassa askarrellaan yllätys ystävälle. Vapaa pääsy. Pikku-Aurora.

n HOP ON, HOP OFF16.–20.2. klo 10–15 Pallopelejä, temppurataa, pelejä, askartelua, ulkoilua. Mukaan omat varusteet ja eväät. Tarkempi ohjelma espoo.fi/liikunta. Vapaa pääsy. Esport Ratiopharm Arena.

n MAKSUTTA LEFFAAN!To 19.2. klo 12: Onneli ja Anneli (Suomi, 2014): elo-kuva kahden ekaluokkalaisen tytön kesästä ja unelmahet-kistä parhaan kaverin kanssa ilman vanhempia. 1 h 20 min. Vapaa pääsy. S. Kannusali.

Klo 14: Nicostratos – Peli-kaani (Ranska, 2011). Tarina Yannis-nimisestä pojasta ja linnunpoikasesta, josta kas-vaa valtava pelikaani. Kesto 1 h 30 min. Vapaa pääsy. K7. Kannusali.

18 « ESPOO-LEHTI 1/2015

MONISSA TEOLLISUUDEN keskeisissä kaupun-geissamme podetaan syvää muutoksen tuskaa kilpailukykytekijöiden globaalien muutosten kourissa. Oli kyse sitten raaka-aine-etuun, laa-tuun tai osaamiseen perustuvasta kilpailuky-vystä, markkinoiden globaalisoitumisesta tai muutoksesta digitaalisuuden allon muserta-mana, entinen ei enää palaa.

Muutokseen on pakko.

POTKUT ON TOIVOTTAVASTI nyt jaettu, ja on aika saada potkua ja uudistua. Espoossa on maailmanlaajuisestikin ajatellen ainutlaatui-nen tilanne. Maan johtava teknistaloudellis-taiteellinen yliopisto ja korkeimman lisäarvon tuottavat teolliset suuryritykset ovat samassa kaupungissa. Monikulttuurisuus on positiivi-sesti läsnä kaikkialla Espoossa. Digiosaajien markkinat ovat vilkkaat Nokia-klusterin hajoa-misen ja peliteollisuuden nousun seurauksena. Lisäksi uusia yrityksiä ja yrittäjyyttä nousee kiihtyen tilastollisestikin useimpiin muihin keskeisiin kaupunkeihin verrattuna. Espoo on hienosti positioitunut tulevaan maailman met-ropolialueiden väliseen kilpailuun.

ON AIKA USKOA unelmiin, kääriä hihat ja tehdä aktiivisesti töitä. Tätä kehotusta

näyttävät monet nuoret seuraavan, ja niin tulee tehdä meidän kaik-

kien. Vain yhteisin ponnistuk-

sin ja uhrauksin pystymme tuottamaan riittä-västi lisäarvoa, jolla säilytämme ja kehitämme maamme hyvinvointia. Unelmat muuntuvat todellisuudeksi kiihtyvällä vauhdilla Espoon lukuisissa yritysaihioissa ja aihioyrityksissä, joita pääomasijoittajat, bisnesenkelit ja julkiset toimijat kannustavat kehittymään ja menesty-mään.

Innovaatiot syntyvät useimmiten sattuman tuloksina, mutta sattumia voidaan edesauttaa luomalla ympäristöjä, joissa ideat, osaami-nen, rahoitus ja peräänantamaton yrittämisen innostus kohtaavat. Espoolla on tässä parem-mat edellytykset jalostua kuin millään muulla maamme kaupungeista.

On virkistävää sukkuloida Otaniemen kam-pusalueella, Keilaniemen suuryritysympäris-tössä, Suomenojan kaupan keskittymässä tai Tapiolan uutta tulemista ennakoivalla laajalla rakennustyömaalla. Kaikissa näissä voi aistia sitä sattumaa ja henkeä, josta uutta saadaan aikaiseksi ja innovaatiolla on mahdollisuus.

SUOMI ON PIENI mutta menestynyt maa ja kansa. Espoo on Suomessa suuri ja keskeinen kaupunki uuden menestyksen ja tulevaisuu-den luonnissa. Espoon ja espoolaisten vahvuu-det ja kehittynyt verkosto yrittäjineen näyttää suuntaa Suomen tulevaisuuteen. n ANSSI VANJOKI

Kolumnin kirjoittaja toimii professorina Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa.

Potkua Espoosta

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

KOLUMNI

NÄKYVILLÄ

Tiesitkö tämän hiihtolomasta?

Hiihtoloma (nyk. talviloma) oli alkuaan kouvolalainen keksintö. Paikallinen voimis-telunopettaja Santeri Hirvo-nen ehdotti jo vuonna 1926, että koululaiset viettäisivät väsyttävän sisätiloissa työs-kentelyn vastapainoksi viikon mittaista hiihtolomaa, jotta lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä.

Virallisen aseman hiihto-loma sai vasta 1930-luvun alussa, kun pesäpallon isänä-kin tunnettu Lauri ”Tahko” Pihkala ryhtyi ajamaan hiih-tolomaa kaikille koululaisille. Pihkalan ansiosta kouluhalli-tus hyväksyi ehdotuksen, ja hiihtolomaa on vietetty Suo-men kouluissa jo vuodesta 1933 lähtien.

FAKTA

”On aika uskoa unelmiin, kääriä hihat ja tehdä aktiivisesti töitä.”

LOMAILE KOTIKULMILLA

Ti 10.2. klo 19 ensi-ilta (näy-tökset la 9.5. asti) Espoon Kaupunginteatteri: Kuka pel-kää Virginia Woolfia? Roo-leissa mm. Satu Silvo ja Minka Kuustonen. Liput 35/30/15 € p. 09 4393388 tai Lippupiste. Revontulihalli.

La 14.2. klo 15 Turisti (Turist). Ohj. Ruben Östlund, Ruotsi 2014. 2 h. K12. Cannesissa pal-kitussa elokuvassa lumivyöry sekoittaa lapsiperheen loman Alpeilla. Liput alk. 6 € Lippu-piste, 6 € ovelta. Kannusali.

La 14.2. klo 19 Stand up -läm-piössä Anitta Ahonen, Heli Sutela ja Ida Grönlund. Liput alk. 22/18 € Lippupiste. Sel-losali.

Su 15.2. ja ti 17.2. Laskiais-sunnuntai Glimsissä. Klo 13 ja 14 opastus: Laskiaisperin-teitä. Kahvilassa myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia. Laskiais tiistaina 17.2. klo 10–12 opas kertoo laskiaisperin-teistä. Talomuseo Glims.

Ti 17.2.–22.2. Museoiden työ-pajoissa puuhaa lomalaisille koko viikon ajan. Heitä reppu selkään ja kierrä kaikki Wee-Geen museot Reppureissut-tehtäväkierroksella. Weegee.

Ke 18.2.–10.5. Pop Art Design. EMMAn laaja pop-taidetta ja designia esitte-levä näyttely. Tuottajat Vitra Design Museum, Louisiana Museum of Modern Art ja Tuhkolman Moderna Museet. Weegee.

Ke 18.2. klo 14 Hiihtoloma-leffa: Risto Räppääjä ja Liu-kas Lennart. Vapaa pääsy, sali täytetään saapumisjär-jestyksessä. Päiväkotiryhmille pakollinen ennakkovaraus kulttuurikeskus.ilmo@espoo.fi. Louhisali.

Ke 18.2. klo 19 Swan Song. Kunnianosoitus ballerina Minna Tervamäelle ja taitei-lija-ohjaaja Marita Liulian 30-v-taiteilijajuhla. Liput alk. 29,50 € Lippupiste. Sellosali.

19.2.–16.3. Vesissä toinen silmä – Anne Ovaskan maa-lauksia. Ma–pe klo 9–17, ilt. ja vkl tapahtumien yhteydessä. Vapaa pääsy. Karatalo.

To 19.2. klo 14 Hiihtoloma-leffa: Korso. K-12. Vapaa pääsy, sali täytetään saapumisjärjes-tyksessä. Louhisali.

KUVA

ANT

TI V

ETTE

NRAN

TA

PARAS TAPA VALMISTAUTUA vaihtelevaan talviloma-säähän on… pysytellä kulmilla! Espoo tarjoaa run-saasti aktiviteetteja, oli sitten pakkanen tai vesikeli.

Perinteisempää talvilomatekemistä kuin luistelu tuskin löytyy. Suuntaa siis Tapiolan jääpuutarhaan. Tapiolan keskusaltaaseen rakennettu tekojää ja kes-kusallasta kiertävä 330 metriä pitkä luistelureitti ovat luistelukunnossa myös plussakelillä. Luistelun lomassa voit nauttia kahviossa kupin kuumaa. Kah-vio ja luistintenvuokraus ovat avoinna säävarauksella ma–pe klo 13–20 ja la–su 10–18. Ma–to 16.–19.2. klo 10–12 paikalla on Espoon Taitoluisteluklubin ohjaajia antamassa luisteluvinkkejä.

TALVISEN LUONNON RAUHASTA nauttimiseen Espoo tarjoaa Etelä-Suomen kauneimmat maisemat. Nuuk-siossa pääset lumikenkäilemään tai hiihtämään. Sun-nuntaisin järjestetään myös opastettuja patikkaretkiä Nuuksion kansallispuiston Kattilasta sekä retkisauna rannalla retken jälkeen.

Lumisempien aktiviteettien vaihtoehtona Nuuk-sioon kannattaa lähteä myös upean Luontokeskus

Haltian vuoksi. Näyttelyiden lisäksi voi nauttia lou-nasta Haltian ravintolassa. Haltia on auki talviloma-viikolla joka päivä klo 9.30–17.

SUOJASÄÄLLÄ ilahduttaa Tapiolan Esport Ratiopharm Arenan loko perheelle tarkoitettu HOP ON HOP OFF -liikuntatapahtuma. Maanantaista perjantaihin (16.–20.2. klo 10–15) ohjelmassa on pallopelejä, temppu-rataa ja askartelua. Mukaan voit hypätä milloin vain! Maksuttomaan tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Ota mukaan sisä- ja ulkoliikuntavarusteet sekä eväät.

Vesipedot pulahtavat talvilomallaan altaaseen Espoonlahden uimahallissa. Ohjelmassa on snork-lausta, sukellusrataa ja vesipalloilua unohtamatta perheen pienimpien vesitöpinöitä lastenaltaassa (ma 16.2. ja ke 18.2. klo 10–19). Torstaina ja perjantaina (19.2.–20.2.) altaan valtaa hulvattoman hauska Wiibit-temppurata. Lisää liikuntavaihtoehtoja löydät osoit-teesta espoo.fi/liikunta.

Muista myös Espoon runsas kulttuuritarjonta ja kirjastojen monipuolinen ohjelma. Tutustu tapahtu-miin osoitteessa espoo.fi/tapahtumat. n MARKKU NYKÄNEN

Kalenteri

»

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 19

Nuuksion LuontokeskusHaltia on auki talvilomaviikolla joka päivä klo 9.30–17.

JuhlitaanveteraanejaMa 27.4. klo 9.30 Kan­sallinen veteraanipäivä Espoon kulttuurikeskuk­sessa. Juhla alkaa kult­tuurikeskuksen edustalla lipunnostolla ja seppel­partion lähettämisellä sankarihaudoille ja vete­raanien muistomerkille. Klo 10–11 juhla Tapiola­salissa, jonka jälkeen kahvitarjoilu. Tilaisuus on avoin kaikille. Puku­koodi: tumma puku ja kunniamerkit.

NÄKYVILLÄ

La 21.2. klo 11–14 Kaverinau­hapaja. Punomme nauhoja mm. rannekoruiksi. Vapaa pääsy. Pikku­Aurora.

Su 22.2. klo 13–15 työnäytös: koirankarvan kehruu. Glims.

To 26.2. klo 19, pe 27.2. klo 19, la 28.2. klo 15, ja 13.4. klo 19 ja ti 14.4. klo 19 Espoon Kaupunginteatteri / Susanna Haavisto ja työryhmä: Maa­ilman ihanin tyttö. Kantaesi­tys. Liput 32/26/15 € p. 09 4393388 tai Lippupiste. Lou­hisali.

La 28.2. klo 13.30–17 Japan Festival. Kokeile myös itse japanilaisia perinnetaitoja! Tulkkaus suomeksi. Vapaa pääsy. Tapiolasali.

La 28.2. klo 13 Lomasankarit (2014), ohj. Taavi Vartia. K7. Poikakolmikko joutuu seik­kailuun aurinkoisella Kosilla. Liput alk. 5 € Lippupiste, 5 € ovelta. Kannusali.

La 28.2. klo 19 Saaga Ensemble – levynjulkaisukon­sertti. Liput alk. 14,50/9,50 € Lippupiste, ovelta 15/10 €. Sellosali.

Su 1.3. klo 13–15 Tule tapaa­maan metallinilmaisinhar­rastajia Arvoituksia maasta ­näyttelyyn. Glims.

Su 1.3., 8.3. ja 15.3. klo 15–16.30 Aurinko­Botti­Pajassa rakennetaan valoi­suuteen reagoiva robotti. Aiempaa kokemusta ei tarv.Kouluikäinen + aik. 30 €/pari. Ennakkovaraus. Pikku­Aurora.

Ti 3.3. klo 13.30–15.15 Päi­vätanssit Pop & Jazz Konser­vatorion tanssiorkesterin tah­dissa. Vapaa pääsy. Sellosali.

Ke 4.3. klo 18 Kolme pientä porsasta –musikaali! Kesto n. 1 h. Yli 3­vuotiaille. Liput alk. 12,50 € Lippupiste. Louhisali.

To 5.3. klo 9 ja 10.15 sekä ilta­näytös klo 18 Taskuteatteri MIMIC: AI­JAI­JAI! Kujeile­vaa klovneriaa ja sanatonta komiikkaa. Yli 3­vuotiaille, myös kuulo­ ja puherajoittei­sille. Kesto 45 min. Liput 4 €. Ennakkovaraus. Pikku­Aurora.

Pe 6.3. klo 19 Matti Johannes Koivu, levynjulkaisukeikka. Liput alk. 17,50 € Lippupiste. Louhisali.

La 7.3. klo 11–14 Nappihyrrä ja paperisammakko ­ entisajan lelut askartelutyöpaja. Vapaa pääsy. Pikku­Aurora.

La 7.3. klo 19 Club for Five: Mielitekoja. Kesto 2 h, liput alk. 29,50 € Lippupiste. Lou­hisali.

Su 8.3. ja 10.5. klo 11–17 KAMU: Ihana vesi ­tapahtu­massa vesien maistelua vesi­kioskissa, pikahemmottelu­hoitoja sekä hyvänolon vink­kejä ja kotikonsteja tervey­teen. Weegee.

Ti 10.3., 14.4. ja 12.5. klo 14–16 Kierrätyshenkiset työ­pajat: Askarrellaan elämiä vessapaperirullista (10.3.), kevätmobile (14.4.) ja pape­rihelmiä (12.5.). Koulumuseo Lagstad.

To 12.3. klo 14 Kahvia ja iki­vihreitä: Pepe Willberg – Runoista säveliksi. Kahvila.Kesto 1 h 40, liput alk. 20 € Lippupiste. Louhisali.

La 14.3. klo 11 ja 13 Käpyleh­mäorkesteri musisoi Kaarina Helakisan runoutta. Kesto 40 min. Liput 4 €. Ennakkova­raus. Pikku­Aurora.

Ke 18.3. klo 19, to 19.3. klo 19, pe 20.3. klo 19 ja la 21.3. klo 14. Oulun kaupunginte­atteri: Yksiöön en äitee ota. Sirkku Peltolan komedia. 2 h 30 min., liput 32/26/15 € p. 09 439 3388 tai Lippupiste. Louhisali.

Ke 18.3. klo 19 saamelaisar­tisti Wimme Saari & bassokla­rinetin mestari Tapani Rinne: Pohjoisen ääniä. Liput alk. 14,50 € Lippupiste, ovelta 15 €. Sellosali.

19.3.–13.4 Kara­Kamerat: Kuvakulmia kotikaupungista. Avoinna ma–pe klo 9–17, ilt. ja vkl tapahtumien yhteydessä. Vapaa pääsy. Karatalo.

Pe 20.3. klo 19 Poets of the Fall. Liput alk. 25,50 € Lippu­piste. Sellosali

Lö 21.3 kl. 14 Barnens estrad: Mamma Mu och kråkan. För 3 år fyllda. 40 min. Biljetter 10 € från Lippupiste och 12 € vid dörren. Vindängen.

Ti 24.3. klo 14 Lumen alta herää kevät. Tuuli Lukkari­nen ja Lily­Marlene Puusepp luovat kanteleilla ja harpuilla raikkaita tunnelmia Irlannin ja Iso­Britannian maisemista. Vapaa pääsy. Sellosali

Ke 25.3. klo 18 Loistefes­tari 2015 Gaala – teemana musiikki. Pääkaupunkiseu­dun nuorten bändit esiintyvät suurelle yleisölle ja saavat palautetta alan huippuam­mattilaisista koostuvalta raa­dilta. Vapaa pääsy. Sellosali.

To 26.3. klo 18 Ensemble Bul­leribock: Loranga, Masarin ja Dartanjang. Perustuu las­tenkirjailijan Barbro Lindgre­nin riemukkaan anarkistiseen teokseen Loranga. Kesto 1 h. Yli 6­vuotiaille. Liput alk. 20,50/14,50/12,50 € Lippu­piste. Louhisali.

Pe 27.3. klo 9 ja 10 Circus Strada. Sekä aikuisille että lapsille sopiva tilannekomii­kalla höystetty nukketeatte­riesitys. Yli 3­vuotiaille. Kesto 30 min. Liput 4 €. Ennakko­varaus. Pikku­Aurora.

Pe 27.3.–10.5. EMMAn näy­tely: Mia Hamari (s. 1976) veistää puuta hienovarai­sesti ja yhdistää siihen mm. hiuksia, ripsiä, luita, onnetto­muuksissa kuolleiden eläin­ten osasia. Weegee.

La 28.3. klo 11–14 Pääsiäis­pajat: Tehdään kapustanoita, satulintuja sekä huovutetaan tipuja ja pupuja. Vapaa pääsy. Pikku­Aurora.

La 28.3.–29.3. WeeGeen Museofestarit lapsille. Kaikki WeeGeen museot heittäyty­vät festaritunnelmiin. Wee­gee.

La 28.3. klo 19 Jaakko Saa­riluoma: Maamme­nauru. Stand upia. K15. Liput alk. 22,50 Lippupiste. Tapiolasali.

La 28.3. klo 19 Egotrippi. Liput alk. 29,50 € Lippupiste. Sellosali.

La 28.3. ja su 29.3. klo 15 & 18 Kamarimusiikkia karta­noissa 1–4, Tapiola Sinfonietta. Liput alk. 14,50/7,50 € Lippu­piste. Vallmogård, Albergan kartano ja Espoonkartano.

Su 29.3. Palmusunnuntaina klo 12–14 työpaja: munien maalausta. Talomuseo Glims.

Su 29.3. klo 15 Hurraa! ­fes­tivaalin ohjelmaa, Cirque des Puces: Maïva. Runollinen tarina yksinäisestä tytöstä. Yli 5­vuotiaille. 45 min. Liput alkaen 4,50 € Lippupiste, 5 € ovelta. Klo 13–17 sirkustyöpa­joja. Vapaa pääsy. Karatalo.

20 « ESPOO­LEHTI 1/2015

NaistenpäiväSu 8.3. klo 15 Naisten­päivän ohjelmaa Kara­talossa: Rosa Liksomin naiset. Mare Koukin ja Mira Kivilän toistakym­mentä hulvatonta nais­hahmoa saa nauruher­mot kutiamaan. Kesto noin 50 min. Liput alkaen 11 € Lippupiste, 12 € ovelta. Klo 13–17 Naisten päivät –sketsi­hahmopaja. Kuvataitei­lija Anne Ovaskan työ­pajan materiaalina ovat vanhat aikakauslehdet, joiden kuvista kootaan hauskoja naisporukoi­den sattumuksia. Vapaa pääsy. Karatalo.

La 11.4. klo 13 JuuriJuhla-RotFest: Lasten Pilpatuskon-sertti. Liput 4 € ovelta. Klo 19 JuuriJuhla: Frifot (SE), Juu-rakko. Ruotsalaisen kansan-musiikin johtava ryhmä Fri-fot sekä bluesia ja kansanmu-siikkia yhdistelevä Juurakko. Liput alk. 17/11 € Lippupiste. Sellosali.

Ti 14.4. klo 17.30 (ensi-ilta) ja 18.30, ke 15.4.2015 klo 17.30 ja 18.30 Musiikkiopisto Juve-nalia: Ötökän elämää -lasten-musikaali. Liput 5/2 €, lippu-jen ennakkovaraus juvena-lia@juvenalia.fi. Sellosali

Lö 18.4 kl. 14 Det var så roligt... Allsång och musik med välbekanta barnsånger som vi alla känner igen. All-sångsledare: Benny Törnroos. Biljetter förköp 10 € från Lip-pupiste och 12 € vid dörren. Vindängen.

21.–26.4. April Jazz. Esiinty-jinä mm. David Sanborn, Ana Moura, Diane Schuur, Ore-gon, Bluesia, soulia, rockia, folkia ja gospelia musiikis-saan yhdistelevä Ruthie Fos-ter sekä huuliharpisti Gré-goire Maret. Lisätiedot: april-jazz.fi. Tapiolasali, Louhisali ja Sellosali.

Palauta ristikko 15.4.2015 mennessä osoitteella: Espoo-lehti, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki

Liitä mukaan vastaukseen nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Edellisen ristikon ratkais-seista onnekkain oli Alexander Wikström. Hän saa palkinnokseen Juha Hovisen toimittaman Espoo – Arjen arkkitehtuuria -kirjan.

KYSYMYS » Lajittelen jätteeni ja vien paperit, pahvit ja lasi-tölkit läheisen marketin pihan kierrätyspisteeseen. Isoissa kauppakeskuksissa kuten Sel-lossa on lisäksi metallinkier-rätys sekä energiajae (muo-vipakkaukset). Mutta miksi: eikö kaikki espoolaisten jätteet nykyään polteta jätteenpolt-tolaitoksessa Vantaalla? Entä onko aikomus lisätä ongelma-jätepisteitä, nythän ongelma-jätteet kuten energiansäästö-lamput menevät helposti seka-jätteisiin, koska vastaanotto-paikkoja on vähän. Sellon eko-pisteeseenkään niitä ei voi jättää.” — Nimim. Jäin miettimään VASTAUS » Lajittelu on edel-leen tärkeää, jotta materiaalit, kuten paperi, kartonki, metalli ja lasi saadaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Biojätteestä teh-dään multaa ja lähitulevaisuu-dessa lisäksi biokaasua.

HSY vie vain jäljelle jäävän sekajätteen Vantaan Energian jätevoimalaan, missä siitä tuo-tetaan kaukolämpöä ja sähköä. Jätevoimala korvaa siis kaato-paikan, ei kierrätystä. Sen sijaan energiajätettä ei kannata läh-teä viemään kauppakeskuksen keräyk seen, sillä myös omasta sekajäteastiasta se päätyy ener-giantuotantoon.

Vaarallisten jätteiden (ent. ongelmajäte) ja sähkölaittei-den lajittelu on hyvin tärkeää. Energiansäästölamput ja pienet alle 25 cm:n kokoiset sähkölait-teet on helpointa palauttaa suu-riin niitä myyviin päivittäistava-rakauppoihin ja tavarataloihin. Vastaanotto on lakisääteinen ja maksuton.

HSY:llä on noin 60 vaaralli-sen jätteen vastaanottopistettä pääkaupunkiseudulla mm. huol-toasemilla. Pisteen on oltava val-vottu ja lukittu. Lisäämme pis-teitä mielellämme, mikäli sopivia yhteistyökumppaneita löytyy.

Kierrätyspisteet ja vaarallis-ten jätteiden vastaanottopaikat löytyvät osoitteesta www.kierrä-tys.info. Tietoa ja vinkkejä lajitte-lusta: hsy.fi/kiitoskunlajittelet.

Kiitos, kun lajittelet!

Kysymykseen vastasi HSY:n ympä-ristöasiantuntija Minna Partti.

Mikä mietityttää? Lähetä kysy-myksesi yhteystietoineen osoit-teella kata@dialogi.fi tai Espoo-lehti, lukijakysymys, A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki.

Jätteiden lajittelusta

Paljon muita tapahtumia sekä tarkat tapahtuma tiedot espoo.fi/tapahtumat

Ilmoittaudu leirille nyt!Stadium Sports Camp urheilu- ja elämysleiri järjestetään kesällä Leppävaaran urheilu-puistossa. Leiri kokoaa yhteen yli 800 11–14-vuo-tiasta nuorta ympäri Suomen liikkumaan ja pitämään hauskaa. Tar-jolla on myös yli 200 työpaikkaa espoolaisille nuorille. 1. leiri on 21.–27.6., 2. leiri 28.6.–4.7. Lisätiedot ja ilmoittau-tuminen: stadiumsports-camp.fi. n

ESPOO-LEHTI 1/2015 » 21

TEE ITSE

TÄYTÄ JA VOITA

LUKIJA KYSYY

5 dl maitoa tai vettä50 g tuorehiivaa tai 2 pss kuivahiivaa1,5 tl suolaa2 dl sokeria1 rkl kardemummaa1 kananmunanoin 15 dl vehnäjauhoja150 g voita tai margariinia sulatettuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon tai veteen. Sekoita jouk-koon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää jauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitou-tuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alus-tamisen loppupuolella.

Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan. Kun taikina on kohonnut kaksinkertai-seksi, ota se leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Leivo tai-kinasta pyöreitä pullia. Kohota pullat kaksinkertaisiksi, voitele ne munalla.

Paista pikkupullat noin +200 °C uunin keskitasolla noin 10 min. Jääh-dytä ne. Leikkaa pullista ”hattu” pois. Levitä hilloa tai leikkaa man-telimassasta pari ohutta viipaletta väliin. Pursota tai lusikoi reilusti ker-maa päälle. Nosta hattu paikoilleen ja sirottele päälle vielä tomusokeria siivilän läpi.

On perinneherkuttelun aika! Nam!

Leivo lasten kanssa

4/2014 ristikon

oikea ratkaisu:

VINK

KI J

A KU

VA: R

IITTA

KOT

ILAI

NEN,

RUO

KAPA

LVEL

UJEN

SUU

NNIT

TELI

JA, E

SPOO

CAT

ERIN

G

Laskiaissunnuntaita vietetään 15.2. ja laskiaistiistaita 17.2.

PÅ TRÖSKELN TILL NÅGOT NYTTFramtidens företagande syns redan i Esbo. FÖRETAGSBYN lär skolelever hur samhället fungerar. Lokalen påminner om en stad i miniatyr: där finns Esbo stadshus, ett stycke därifrån finns en bank, ett café och en mat affär. Skillnaden är att invånarna är alla i samma ålder: Esbobor i sjätte klass, fulla av inspiration.

Vi befinner oss i Karaporten i Esbo, i Företagsbyn som byggts i Nokias lokaler. Här får barnen testa i prak-tiken hur samhället, arbetslivet och företagsvärlden fungerar. Koncep-tet rankades i höstas som den bästa utbildningsinnovationen i tävlingen World Innovation Summit for Educa-tion (WISE).

KLÄDER OCH FÄRGER som visar upp din bästa sida. Det är andelslaget Stu-dio Pomsis affärsidé. Andelslaget har en lokal i InnoOmnia, som även erbjuder kontorstjänster, ett bibliotek, en möjlighet att skapa nätverk med andra företagare och utbildning för företagare.

InnoOmnia är en företagarge-menskap som verkar i anslutning till Esboregionens utbildningssamkom-mun Omnia. Den uppmuntrar yrkes-studerande till företagande och hjäl-per yrkesmänniskor som söker efter en ny riktning att hitta nya samar-betsformer och nätverk. Hantverk och teknik, yrkeskompetens och aka-demiska kunskaper är inte antingen eller- utan både och -fenomen. Sam-arbetet kan resultera i mirakel som Finland behöver nu.

SMÅ FÖRETAG är nu intresserade av hälso- och välfärdsteknik. Företaget HealthSpa, grundat av Kenneth Salo-nius med kollegor, startade för två år sedan och har hjälpt över 200 före-tag inom hälso- och välfärdsområdet att komma igång. Enligt Salonius är hälso- och välfärdsteknik en framtids-bransch med goda tillväxtmöjligheter.

Bland annat olika smartklockor, sensorer och en mätning av kropps-funktioner i realtid är framtidens melodi. Pieni Piiri och Navigil är exempel på små företag som Health-Spa hjälpt. Pieni Piiri är en tjänst avsedd för att hålla kontakten med släktingar och vänner med hjälp av videosamtal. Navigil har till exempel utvecklat ett mångsidigt säkerhets-armband som ser ut som en vanlig klocka. n MERI NYKÄNEN

ESBOPOJKAR FÅR EGET ICEHEARTSLAG

Målet är att Esbo i höst ska ha Finlands första svenskspråkiga Iceheartslag. Den här satsningen har möjliggjorts av en generös donation av Stiftelsen

Brita Maria Renlunds minne.

LAGLEDARE – ELLER FOSTRARE som det heter inom föreningen Icehearts – för det nya laget är Anders Eklund. Han inledde sitt arbete i höstas och under våren ska han skapa gruppens bas som består av ett halvt dussin finlandssvenska pojkar i åldern 6–8 år.

– Det första året går åt till att besöka försko-lor och försöka kartlägga behovet. På basis av det väljs en grupp som senare utvecklas till ett Iceheartslag. I början sysslar vi mest med eftis-verksamhet men med tiden tar idrotten över allt mera, säger Eklund.

Namnet Icehearts för tankarna till hockey men Eklunds favoritgrenar är fotboll och hand-boll. Det innebär att det första finlandssvenska Iceheartslaget kommer att ägna sig åt någon-dera av dessa.

– I det här skedet handlar det om en handfull pojkar men gruppen kompletteras allt efter. De största Iceheartslagen har upp till 20 medlemmar.

FÖRENINGEN ICEHEARTS grundades 1996. Orga-nisationens mål är att stöda underpriviligerade barn som annars inte har möjlighet att ha en hobby eller barn som riskerar att bli utslagna. Metoden är idrott.

Pojkarna fångas upp i ung ålder och stannar i laget fram tills att de fyller 18 år. Förutom sport och idrott lär de sig sociala färdigheter. Verk-samheten är innovativ och sparar både pengar och tid då pojkarna lär sig att ta hand om sig själv.

För närvarande finns Icehearts på nio orter i Finland. Esbo och Vanda är störst med fyra lag vardera. Lagen deltar i turneringar och läger precis som vilket som helst annat idrottslag.

Urvalsprocessen är arbetsdryg. Under de senaste månaderna har Eklund tillbringat gott om tid på Esbos 11 finlandssvenska förskolor.

– Vi samarbetar med skolorna, föräldrarna, barnskyddet och socialen. Personalen på de här instanserna är experter på barnuppfostran och har mycket att bidra med. Tillsammans försöker vi vaska fram de pojkar som är i behov av oss, säger han.

Eklund själv har en bakgrund som klasslärare på Mattlidens skola. Han hoppade på Icehearts-tåget efter att han sett en annons på Facebook.

ICEHEARTS VERKSAMHET finansieras med både offentliga och privata medel. Enligt Stina Kuhle-felt, svensk koordinator för verksamheten, har kommunerna insett att de kan spara pengar genom att finansiera Icehearts. Ett omhänder-taget barn kostar dubbelt så mycket som ett helt Iceheartslag, som har en budget på kring 60 000 euro per år.

Den svenska verksamheten som kommer igång i Esbo i höst finansieras med hjälp av ett stipendium av Stiftelsen Brita Maria Ren-lunds minne. Stiftelsens mål är att stöda privat upprätthållen barndagvård, eftermiddagsverk-samhet osv.

– Stiftelsen tog kontakt med oss och med-delade att man gärna ville delta i arbetet. För närvarande har vi finansiering för ett år i taget men vi har talat om ett långsiktigt samarbete, säger Kuhlefelt.

– Det finns en stor efterfrågan på den här sortens verksamhet eftersom vi kan uppvisa lysande resultat. De syns till exempel inom barnpsykiatrin och barnskyddet.

Även Kuhlefelt har en bakgrund inom arbe-tet med barn och ungdomar. Hon är social-pedagog och följde med Iceheartsgrundaren Ville Turkkas förehavandent under en lång tid innan hon själv blev involverad.

– De senaste åren har verksamheten vuxit enormt. Nu har vi totalt 21 lag.

Även på svenska växer verksamheten, också om den precis kommit igång. På våren ska Kuhlefelt rekrytera en fostrarkollega till Eklund. Båda två tycker att det är roligt att jobba inom en organisation som växer och mår bra.

– Skriv gärna att vi rekryterar. Det hand-lar om ett heltidsjobb och vår målsättning är att ha två svenska lag i Esbo inom de följande åren, säger Kuhlefelt. n HENRI FORSS

VI I ESBO

22 « ESBO-TIDNINGEN 1/20154

RESUME

n Föreningen Icehearts grunda-des 1996 i Vanda. För närvarande finns Icehearts på nio orter. Anders Eklunds lag blir det första finlands-svenska Iceheartslaget.

n Lagen ägnar sig åt olika spor-ter, till exempel hockey, fotboll och innebandy. Verksamheten finan-sieras med offentliga och pri-vata medel. Målsättningen är att stöda utsatta pojkar och lära dem laganda och kämparglöd.

n Den svenska verksamheten finansieras till stor del genom ett stipendium från Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne. Stiftelsen grundades 1918 av Karl Herman Renlund och bär hans mor namn. Stiftelsens målsättning är att stöda privat barn- och ungdomsverksam-het. Stiftelsens förmögenhet upp-går till 309 miljoner euro (2013). Stiftelsen har även bidragit till finansieringen av det Nya Barn-sjukhuset med 1,15 miljoner euro. n

ESBO-TIDNINGEN 1/2015 » 23

FOTO

FOT

OLIA

Det första finlandssvenska Iceheartslaget startar i Esbo tack vare en

donation.Icehearts är en möjlighet för underpriviligerade barn att delta i dyr idrotts-verksamhet och lära sig sociala färdigheter.

Ensimmäinen ruotsinkielinen

Icehearts-ryhmä starttaa lahjoitusvaroin.

FAKTA

» esbo.fi» facebook.com/espoonkaupunki

» twitter.com/EspooEsbo

» youtube.com/EspooEsbo

» espoo.fiNäin kaupunki sinua palvelee Staden till din tjänst

KAUPUNGIN VERKKOSIVUSTOT UUDISTUNEET

UUTTA TERVEYSASEMIEN PUHELINPALVELUSSA Terveysneuvontaa verkossa espoo.fi/terveysneuvonta

Ajanvarausnumerot säilyvät ennallaan ja niistä saat nyt myös terveysneuvon-taa. Terveydenhoitajien ja ehkäisyneuvolan uudet numerot tulevat käyttöön tammi-maaliskuussa: Kivenlahti 13.2., Espoonlahti 18.2., Leppävaara 25.2., Kilo 4.3. ja Viherlaakso 11.3. Terveysasemien muut numerot jäävät pois käytöstä.

Ajanvaraus ja tutkimus- tulokset arkisin klo 8–15 Terveysneuvonta arkisin klo 8–16TerveysasemaEspoonlahti 09 816 45911 09 816 45414Kalajärvi (ajanvaraus pe klo 8–14) 09 816 32870 09 816 32590Kilo (ajanvaraus pe klo 8–14) 09 816 35400 09 816 35636Kivenlahti 09 816 33100 09 816 45507Leppävaara 09 816 35200 09 816 35957Matinkylä 09 816 42280 09 816 42232Samaria 09 816 32600 09 816 32590Tapiola 09 816 38900 09 816 38918Viherlaakso 09 816 35500 09 816 35494 Kaikki palvelut arkisin klo 8–16Oma Lääkärisi Espoontori 09 855 4303Oma Lääkärisi Puolarmetsä 09 855 4100

Terveysneuvontaa saat arkisin myös näistä numeroistan Äitiys- ja lastenneuvolan ajanvaraus ja neuvonta klo 8.30–14.30 09 816 22800 n Suun terveydenhuollon ajanvaraus ja neuvonta klo 8–16 09 816 30300n Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ajanvaraus ja neuvonta klo 8–16 09 816 31300

Kun soitat meille, numerosi tallentuu automaattiin. Soitamme sinulle takaisin mahdollisimman pian, yleensä tunnin sisällä.

Arkisin klo 16–08, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä saat päivystykseen hakeutumiseen liittyvää neuvontaa numerosta 09 87 10023

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112.

Terveyden-hoitaja ja

ehkäisyneuvola arkisin klo 9–10

NYTT VID HÄLSOSTATIO-NERNAS TELEFONTJÄNSTHälsorådgivningen på webben esbo.fi/halsoradgivning

Numren för tidsbokning är de samma som förr men de ger nu också hälsoråd-givning. Hälsovårdarna och preventivrådgivningen får nya telefonnummer i januari–mars: Stensvik 13.2, Esboviken 18.2, Alberga 25.2, Kilo 4.3 och Gröndal 11.3. Hälsostationernas övriga telefonnummer används inte längre. Tidsbokning och provresultat vardagar kl. 8–15 Hälsorådgivning vardagar kl. 8–16 HälsostationAlberga 09 816 35200 09 816 35957Esboviken 09 816 45911 09 816 45414Gröndal 09 816 35500 09 816 35494Hagalund 09 816 38900 09 816 38918Kalajärvi (tidsbokning fre kl. 8–14) 09 816 32870 09 816 32590Kilo (tidsbokning fre kl. 8–14) 09 816 35400 09 816 35636Mattby 09 816 42280 09 816 42232Samaria 09 816 32600 09 816 32590Stensvik 09 816 33100 09 816 45507

All service vardagar kl. 8–16Oma Lääkärisi Esbotorget 09 855 4303Oma Lääkärisi Bolarskog 09 855 4100

Hälsorådgivning på vardagar också på följande nummern Mödra- och barnrådgivningens tidsbokning och rådgivning kl. 8.30–14.30 09 816 22800n Munhälsovårdens tidsbokning och rådgivning kl. 8–16 09 816 30300n Mental- och missbruksvårdens tidsbokning och rådgivning kl. 8–16 09 816 31300

När du ringer oss sparas ditt nummer i en automat. Vi ringer upp dig så fort vi kan, i regel inom en timme.

På vardagar kl. 16–08, under veckoslut och helgdagar får du information om jouren på numret 09 87 10023

Vid livshotande situationer, ring larmnumret 112.

Visit Espoon verkkosivut ovat nyt reponsiiviset eli sisältö mukautuu automaattisesti käytettävän päätelaitteen mukaan. Myös espoo.fi, espoonkaupunginmuseo.fi ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sivut lup.fi toimivat vastaavasti.

visitespoo.fion Espoon matkailu- ja kokoussivusto, joka palvelee vierailijoita ja paikallisia asukkaita sekä kokous- ja tapahtumajärjestäjiä.

Kannattaa tutustua ja katsoa, mitä kaikkea kivaa Espoossa tapahtuu — ihan tässä lähellä!

STADENS WEBBPLATS FÖRNYADES

Visit Espoos webbplats är nu responsiv. Det betyder att innehållet automatiskt anpassas enligt den dator

eller smartapparat som du använder. Också esbo.fi, espoonkaupunginmuseo.fi och Västra Nylands rädd-

ningsverks webbplats lup.fi har blivit responsiva.

visitespoo.fiär Esbos webbplats för turism och konferenser.

Den betjänar både besökare och lokala invånare samt dem som arrangerar

konferenser och evenemang.

Det lönar sig att ta sig en titt och upptäcka allt roligt som händer i Esbo

— alldeles intill!

Hälsovårdare och preventiv-

rådgivning vardagar kl. 9–10