eterveys–pilottien jatkuvuussuunnittelu case emedic › images › pdf ›...
TRANSCRIPT
Elina Kontio, TtT, Sh
Reetta Raitoharju, KTT
Turun ammattikorkeakoulu
Liiketalous, ICT ja Bioalat
eTerveys – pilottien jatkuvuussuunnittelu
Case eMedic
Haasteet ja ratkaisu?
eTerveys?
Teknologian kehitys
Teknologian kehitys
Työvoiman vähene-minen
Työvoiman vähene-minen
Väestön ikäänty-minen
Väestön ikäänty-minen
Miksi tarvitaan jatkuvuussuunnittelua?
� Maailmanlaajuisesti eTerveys pilotit ovat
vaikeuksissa, kun pilottivaihe loppuu.
� Useimmat pilotit eivät muutu pysyväksi
toiminnaksi pilottivaiheen jälkeen.
�Huolimatta lukuisista eTerveys projekteista ja
positiivisista tuloksista, todellinen eTerveys
palvelujen käyttöönotto on ollut alhaisempaa,
kuin on odotettu.
Jatkuvuussuunnittelu
Case - eMedic
� to support
patients’ self-
management
� to train and
engage
personnel
� to create
qualitative and
cost-effective
service models
� Total budget 2,3 M€
� EU Central Baltic INTERREG IV A
2007–2013
� May 2011 to April 2014
� Estonia, Finland, Latvia, Sweden
� Six organisations
Worldwide challenge
2013 | 383 000 000
2035 | 592 000 000
SOURCE: International Diabetes Federation
Rapidly increasing
disease challenges the
self care system and
the economy
New technology and services
�eHealth services are
expected to
� Support the patient
� Provide new solutions for
health care professionals
� Provide cost-effectiveness
eMedic pilots
�I Self-management
� A. Self-monitoring – 3 pilots
� B. Physical activity – 1 pilot
�II Teleconsultation
� A. Diabetic foot care – 4 pilots
� B. Home care for children – 1 pilot
Self-monitoring
Self-monitoring
� to enhance care processes in primary health care
� to empower the patients’ self-management
� to better monitor patient behaviour
� to enhance physical activity
Teleconsultation objectives
� Three telemedicine
approaches- Asynchronous
- Synchronous
- Telemonitoring
� to decrease policlinical visits
� to enable faster referral process
� to improve accuracy in foot ulcerassessment
Vaihe 1 - sidosryhmäanalyysi
Sidosryhmien tunnistaminen
Sidosryhmien kategorisointi
Sidosryhmien välisten
suhteiden arviointi
Vaihe 2 – tutkimus ja analyysi
�Tutkimus ja analyysivaiheessa tulee kartoittaa
aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus.
�Tässä vaiheessa voi myös tehdä tiivistelmät
omaan hankkeeseen liittyvistä tuloksista.
Tämän vaiheen tarkoituksena on kerätä tietoa päätöksentekijöille päätöksenteon tueksi
Vaihe 3 - liiketoimintamalliLiiketoimintamallin
komponentti
Arvo Mitä arvoa eTerveys –palvelu tarjoaa markkinoille?
Asiakas Asiakassegmentit – kenelle eTerveys –palvelu luo arvoa?
Jakelukanavat – mitä kanavia pitkin eTerveys –palvelua tarjotaan?
Asiakassuhteet – millaisia asiakassuhteita luodaan ja ylläpidetään
liiketoimintamallissa?
Resurssit Aktiviteetit - Millaisia aktiviteetteja eTerveys –palvelun tuottamiseen liittyy ja
miten helposti voit ne toteuttaa?
Resurssit – Millaisia resursseja eTerveys –palvelun tuottaminen vaatii?
Kumppaniverkosto – Mitä kumppanit voisivat tuottaa eTerveys –palvelulle?
Talous Kustannusrakenteet – Mitkä ovat eTerveys –palvelun merkittävimpiä
kustannuksia?
Tulot – Mistä eTerveys –palvelu saa tulonsa?
Vaihe 4 - riskianalyysi
�Riskinhallintatyökalu� Kirjatut riskit pyritään välttämään
� Voi olla kertaluontoinen dokumentti, esim. projekteissa, tai osa laajempaa riskienhallintaprosessia
�Riskit kootaan analyysiin � käymällä prosessit läpi,
� vertaamalla niitä mahdollisiin historiatietoihin tai vastaaviin case-tapauksiin ja
� poimimalla riskit dokumentointipohjaan.
Vaihe 5 - Sidosryhmien testaukset ja
modifikaatiot
sidosryhmät määritelty,
hankkeen tulokset ja aiemmat tutkimustulokset kerätty,
liiketoiminta määritelty
riskianalyysi laadittu
ESITTELY JA MUOKKAUS
Vaihe 6 - käyttöönotto
Kokemuksiamme
� Jatkuvuussuunnittelu on tiimityötä ja työhön pitäävarata riittävästi resursseja.
� Alustava sidosryhmäanalyysi tulisi tehdä jo eTerveyspilottia suunniteltaessa.
� Taloudellinen jatkuvuussuunnittelu kansainvälisessäprojektissa on erityisen aikaavievää.
� Jatkuvuuteen vaikuttavat indikaattorit ja käyttöönottoon liittyvät tiedot tulisi tunnistaaaikaisessa vaiheessa.
� Jatkuvuussuunnittelua tulee arvioida ja analysoida kokopilottivaiheen aikana.
Lopuksi
Jatkuvuussuunnittelu on aina hypoteettinen ja kontekstisidonnainen. Sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen tilanne saattavat vaikuttaa jatkuvuussuunitteluun.
References
� [1] D. Flynn, P. Gregory, H. Makki, and M. Gabbay, “Expectations and experiences of eHealth in primary care: a qualitative practice-based investigation”, in International Journal of Medical Information, 2009, Vol. 78, No. 9, pp. 588-604
� [2] N. Nijland, “Grounding eHealth: Towards a holistic framework for sustainable eHealthtechnologies”, 2011, University of Twente.
� [3] M. van Limburg, J. van Gemert-Pijnen, N. Nijland, H. Ossebaard, R. Hendriz, and E. Seydel, ”Why business modeling is crucial in the development of eHealth technologies”, in Journal of Medical Internet Research, 2011, Vol. 12, No. 4, pp. 124-149
� [4] “Business models for eHealth”, Final report, 2010, European Commission DGINFSO ICT for Health.
� [5] I. C. Pade, B. Mallinson, and D. Sewry, “An exploration of the categories associated with ICT project sustainability in rural areas of developing countries: A case study of the Dwesa project”, 2006, Proceedings of SAICSIT, pp. 100-106.
� [6] R. Heeks, “Sustainability and the future of eDevelompent”, 2005, IDPM Publications, University of Manchester, Available at: http://www.sed.manchester.ac.uk/idpm/publications/wp/di/short/DIGBriefing10Sustain.doc, Accessed 30.1.2014
� [7] M. Adil Khan, “Planning for monitoring of project sustainability: a guideline of concepts, issues and tools”, 2000, MandE News, Available at: http://www.mande.co.uk/docs/khan.htm, Accessed 30.1.2014
