etla suhdanne - elinkeinoelämän keskusliitto · painopaikka: nykypaino oy, helsinki, 2015...

SuhdanneETLA – ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on julkaissut suhdanne-ennusteita vuodesta 1971. Vuoden 2006 alusta ennusteet julkaistaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä SUHDANNE-vuosikirjassa. SUHDANNE sisältää myös artikkeleita ajankohtaisista aiheista.

Suhdanteen kuvat ovat katsottavissa internetissä (www.etla.fi). Suhdanteen laadinnassa käytettävää tilastoaineistoa voi tilata ETLAn tytäryhtiöstä Etlatieto Oy:stä (puh. 09-609 901). Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn julkaiseman Suhdanne-vuosikirjan kustantaa ja myy ETLAn tytäryhtiö Taloustieto Oy (puh. 09-609 909).

Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki, 2015

VUOSIKIRJA

Toimitustyö: Laila Riekkinen, taitto: Kimmo Aaltonen, kuviot: Kimmo Aaltonen ja Eija KauppiJulkistamispäivä: 26.3.2015

2015:1

Hannu KasevaVTKjulkinen talous,investoinnit,tuotanto,työllisyys

Reijo MankinenVTKyksityinen kulutus,tuotanto, hinnat ja kustannukset,mallien käyttö

Birgitta Berg-AnderssonKTLvienti,tuotanto,tuonti

Vesa VihriäläVTTtoimitusjohtaja,talouspolitiikka

Markku KotilainenVTTpäätoimittaja,tutkimusjohtaja,yhteenveto,talouspolitiikka

Paavo SuniTTMkansainvälinen talous

Ville KaitilaVTLyksityinen kulutus,tuotanto, hinnat ja kustannukset

PÄÄTOIMITTAJAN ESIPUHE

Eurooppa elpyy, mutta hitaasti

EU-maiden taloudet ovat jatkaneet hidasta elpymis-tään. Öljyn hinnan lasku, Euroopan keskuspankin keventynyt rahapolitiikka ja euron devalvoituminen ovat kohentaneet hieman kasvunäkymiä. Ukrainan kriisi ja Kreikan hallituksen vaihdoksen synnyttämä epävarmuus kuitenkin jarruttavat kotitalouksien ja yritysten luottamuksen vahvistumista sekä vien-timarkkinoilla että Suomessa. Venäjän talouden taantuma ja kauppapakotteet johtavat Suomen Venäjän-viennin supistumiseen. Länsimarkkinoi-den elpyminen kuitenkin kääntää myös Suomen talouden kasvuun tänä vuonna. Kansainväliset riskit voivat kärjistyessään yhä pysäyttää tämänkin nou-sun. Tässä Suhdanteessa kuvaamme perusennus-teen ohella myös vaihtoehtoisia kehitysuria ja niiden vaikutuksia.

Suhdanne-ennusteen ohella julkaisumme sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista. Siinä on myös lyhyempiä ns. erityisteemoja.

Julkaisun alkuun sijoitettu ensimmäinen artikkelini käsittelee talouspoliittista tilannetta sekä euroalueel-la että Suomessa. Toisessa artikkelissa Niku Määttä-nen arvioi tulevan työeläkeuudistuksen vaikutuksia. Julkaisun lopun artikkeliosuudessa Paavo Suni raportoi kansainvälisen talouden NiGEM-mallilla tehtyjä vaikutuslaskelmia öljyn hinnan jossakin vaiheessa alkavan nousun ja euron mahdollisen edelleen heikentymisen vaikutuksista. Annu Koti-ranta, Antti Tahvanainen, Peter Adriaens ja Maria Ritola kirjoittavat juuri ilmestyneen tutkimuksensa pohjalta cleantech-yritystoiminnan mahdollisuuksis-ta Suomessa.

Erityisteemojen aiheita ovat vaihtoehtoiset kehitys-urat ja Suomen julkisen talouden rakennejäämä.

Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kevättä ja antoisia hetkiä Suhdanteen parissa.

Helsingissä maaliskuussa 2015 Markku Kotilainen

ArtikkeArtikkelitÖljyn hinta, valuuttakurssimuutokset ja talouskehitys Paavo Suni

Cleantechin paluu – onko todellisuus edelleenkään tarua ihmeellisempää? Annu Kotiranta, Antti Tahvanainen, Peter Adriaens & Maria Ritola

SuhdanSuhdannekatsausKatsaus suhdannekehitykseenKansainvälinen suhdannekehitysKotimainen suhdannekehitys Vienti Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen talous Tuotanto ja työllisyys Tuonti ja maksutase Hinnat ja kustannukset ETLAn ennustevirheet

ETLA / SUHDANNE 2015:1

15

77

s.

s.

TalousTalouspolitiikkaTalouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2015 Markku Kotilainen

Eläkeuudistusta tarvitaan edelleen Niku Määttänen

5s.

EU:N SUUNTA – Kuinka tiivis liitto?

153 s. 35 euroa (Tuotekoodi B261) ISBN 978-951-628-605-4

Juha Jokela – Markku Kotilainen – Teija Tiilikainen – Vesa Vihriälä

Puh. (09) 609 909Fax (09) 601 753 Email: [email protected]: www.taloustieto.fi

SOITA – FAKSAA – TILAA SÄHKÖPOSTITSE!

05

TalousTalouspolitiikka


Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2015 ................ Markku Kotilainen

Eläkeuudistusta tarvitaan edelleen ...................................................... Niku Määttänen

6

13

SUHDANNE 2015:1006

EUROALUETTA YRITETÄÄN ELVYTTÄÄ, MUTTA KEINOVALIKOIMA ON VÄHÄINENEuroalueen elpyminen on yhä hidasta ja epä-varmaa. Alueen kokonaistuotannon kasvu vah-vistui vuoden 2014 kolmannella ja neljännellä neljänneksellä. Yhdysvaltojen vahva kasvu lisää osaltaan EU-maidenkin vientikysyntää. Viimei-sellä neljänneksellä Saksan tuotannon kasvu oli hyvässä vauhdissa pitkälti kotimaisen kysynnän ansiosta. Tuotannon kasvu oli ripeää myös Alan-komaissa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa sekä eräissä pienissä EU-maissa. Italiassa sen sijaan tuotanto ei kasvanut koko vuonna. Ranskassa-kin kasvu oli vaatimatonta. Suomen ja Kyproksen BKT supistui viime vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Hitaan kasvun ja öljyn hinnan laskun myötä euroalueen inflaatio on alentunut.

Tuotannon yhä vaimea kasvu ja matala inflaatio ovat peruste elvyttävälle talouspolitiikalle. Finans-sipoliittisen elvytyksen mahdollisuudet ovat kui-tenkin vähäiset useimmissa EU-maissa. Pitkään jatkunut kriisi on syönyt elvytysvaran. Rajoittee-na ovat sekä markkinareaktiot että EU:n vakaus-säännöt. Lisäksi Saksa, jolla on parhaat edellytyk-set elvyttävään finanssipolitiikkaan, jatkaa tiukkaa velanvähennyslinjaa.

Kun kansallisen finanssipolitiikan mahdollisuudet ovat heikot, EU-maat ovat sopineet yhteisestä in-vestointiohjelmasta, jolla pyritään käynnistämään noin 300 miljardin euron arvosta investointeja sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella. Näi-

Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2015

MARKKU KOTILAINENTutkimusjohtaja

ETLA

den lisäinvestointien kohteina pitäisi olla infra-struktuuri, varsinkin laajakaista- ja energiaverkot sekä teollisten keskusten liikenneinfrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Ohjelmaan kuuluu myös pk-sektorin rahoitustilanteen parantami-nen. Rahoitus kerätään EU-ohjelmista, Euroopan investointipankilta, mahdollisilta muilta julkisilta rahoittajilta (mm. jäsenvaltioilta) sekä yksityisiltä toimijoilta.1

Yhteisen EU-investointiohjelman etuna on se, että sillä voidaan synnyttää maasta toiseen välitty-viä kysyntävaikutuksia. Ohjelman ongelma on se, että siihen sijoitettava ”uusi” rahamäärä on mel-ko vaatimaton ja sen vaikutus riippuu keskeisesti yksityisten sijoittajien sitoutumisesta projekteihin. Tämän sitoutumisen laajuus on epävarma. Niissä maissa, jotka saavat rahoitusta matalilla koroilla markkinoilta, houkutus käyttää investointiohjel-maa on pienempi kuin korkeiden lainakorkojen maissa. Siitä huolimatta Suomestakin on useita projekteja ehdolla ohjelman rahoitettaviksi. Ohjel-man lisäarvoa voi myös nakertaa mahdollisuus, että toteutettaviksi valitaan hankkeita ”tasapuo-lisesti” eri EU-maista eikä niinkään hankkeiden kustannus-hyötysuhteen perusteella.

Perinteisen rahapoliittisen elvytyksen mahdolli-suudet ovat vähäiset matalien korkojen ja alhai-

1 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri= COM:2014:903:FIN

007Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa

sen inflaation oloissa. EKP laski 4. syyskuuta 2014 ohjauskorkonsa 0.05 prosenttiin, joten las-kuvaraa ei käytännössä enää ole. Pankkien yli-yön talletuskorko on negatiivinen, -0.2 prosenttia. Pankit siis joutuvat maksamaan tehdessään talle-tuksia keskuspankkiin. EKP ilmoitti jo kesäkuus-sa, että se toteuttaa syys- ja joulukuussa 2014 kohdennettuja pitkän aikavälin uudelleenrahoi-tusoperaatioita (TLTRO). Niiden tavoitteena oli te-hostaa rahoituksen välittymistä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Operaatioita on päätet-ty jatkaa myös tämä jälkeen.

Tammikuussa 2015 EKP ilmoitti toteuttavansa laajamittaiseen valtionlainojen (ja samalla yksi-tyisten arvopapereiden) osto-ohjelman. Kun EKP ostaa valtionlainoja, muiden rahoittajien kapa-siteettia vapautuu muihin kohteisiin. Ohjelman perusteena on deflaation pelko, jota raakaöljyn halpeneminen on entisestään lisännyt. Arvopa-periostojen mittaluokaksi päätettiin 60 miljardia euroa kuukaudessa, ja ne jatkuvat ainakin syys-kuuhun 2016 asti. Niitä jatketaan senkin jälkeen siihen saakka kunnes inflaatio on pysyvästi ko-honnut kohti keskuspankin hieman alle 2 pro-sentin inflaatiotavoitetta.

Ostojen ensisijainen tarkoitus on alentaa yksityi-sen sektorin rahoituksen pitkiä korkoja ja tukea siten investointikysyntää. Lisäksi ostot alentavat edelleen valtionlainojen korkoja, mikä helpottaa myös valtioiden rahoitustilannetta. Osto-ohjelman tehoa heikentää kuitenkin se, että suuri osa euro-alueen jäsenvaltioista ei voi vakaus- ja kasvusopi-muksessa sovittujen sääntöjen vuoksi lisätä vel-kaantumistaan. Käytännössä komissio on heikon taloustilanteen ja deflaation pelon vuoksi jossakin määrin lieventänyt sääntöjen tulkintaa.

Jatkossa EKP:n mahdollisuudet rahapoliittiseen lisäelvytykseen ovat vähäiset. Keskuspankki voi kuitenkin jatkaa arvopaperiostojaan pitkään ja tarvittaessa vielä lisätä elvytyksen määrää. Raha-poliittisella elvytyksellä on sen rajoituksista huoli-matta usean vuoden perspektiivillä talouskasvua vahvistava vaikutus.

EKP:n kevyen rahapolitiikan konkreettisin vai-kutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korko-jen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osake-kurssien nousua. Joissakin maissa seurauksena voi olla myös asuntojen hintojen nousu. Muuta-man vuoden tähtäyksellä riskinä on varallisuus-kuplien synty.

Raskaasti velkaantuneiden euromaiden tilanne on yhä yksi potentiaalinen kriisin lähde. Irlanti, Espanja ja Portugali ovat onnistuneet paranta-maan julkisen talouden ja koko kansantaloutensa tilannetta. Kreikassakin edistystä on saavutettu. Sopeutuksen kustannuksia on kuitenkin pidetty suurina. Tammikuussa 2015 järjestetyissä vaa-leissa äänestäjät esittivät epäluottamuslauseensa entisille hallituspuolueille. Maan uusi vasemmis-tolainen hallitus esitti valtaan tultuaan tiukkoja vaatimuksia maan sopeutusohjelman helpotta-miseksi. Kiistaan saatiin alustava kompromissi, joka rauhoitti tilanteen muutamaksi kuukaudek-si. Kreikan esittämä julkisen talouden sopeutus-suunnitelma on kuitenkin niin ylimalkainen, että sen täsmentäminen kevään aikana voi kärjistää kiistan uudestaan.

Pankkiunionin ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) luominen sekä EKP:n lupaus mittavis-ta arvopaperiostoista ovat lisänneet euroalueen kriisinsietokykyä. Vaikka neuvotteluissa Kreikan kanssa epäonnistuttaisiin, välitöntä uuden euro-kriisin uhkaa ei liene. Pitkällä aikavälillä yhden maan eroaminen euroalueesta lisäisi kuitenkin riskiä siitä, että alkaisi spekulaatio jonkin suuren euromaan jäsenyydestä. Tällaista uhkaa olisi vai-keaa padota nykyisilläkään turvajärjestelmillä.

UKRAINAN KRIISIN RATKAISU TÄRKEÄÄ MYÖS TALOUDEN KANNALTAUkrainassa vallitseva sotatila ja poliittinen kriisi vaikuttavat merkittävästi myös talouteen. Ukrai-nan oma talous on kaaoksessa, mistä syystä sen kysyntäpotentiaali on vajaakäytössä. Venäjälle asetetut pakotteet sekä Venäjän asettamat elin-tarvikesektorin vastapakotteet heikentävät suo-malaistenkin yritysten mahdollisuuksia viedä Ve-

SUHDANNE 2015:1008

näjälle. Kriisi vaikuttaa talouteen myös välillisesti mm. ruplan kurssin sekä kotitalouksien ja yritys-ten luottamuksen kautta.

Tätä kirjoitettaessa ns. toisissa Minskin rauhan-neuvotteluissa tehtyjä päätöksiä pyritään pane-maan käytäntöön. Tämä prosessi kestää ainakin kuluvan vuoden loppuun, ja luultavasti etenemi-nen ei ole suoraviivaista. Jos Itä-Ukrainan tilanne saadaan asteittain rauhoitettua, jäljelle jää vielä Krimin Venäjään liittämisen synnyttämä konflik-ti. Tästä syystä Venäjälle asetetuista pakotteista ei päästäne täysin eroon lähitulevaisuudessa. Ta-loudellinen luottamus voisi kuitenkin hyvässä ta-pauksessa lisääntyä.

Arvioimme Suomen Venäjän-viennin supistuvan vuonna 2015 noin 15–20 prosenttia. Riski suu-remmastakin laskusta on olemassa. Vielä ensi vuonnakin vienti sinne vähenee. Vain osa tästä aiheutuu suoraan Ukrainan kriisistä. Keskeinen syy on Venäjän kokonaistuotannon aleneminen erityisesti raakaöljyn hinnan laskun vuoksi sekä ruplan kurssin heikkeneminen, joka alentaa ve-näläisten ostovoimaa ja heikentää ulkomaalaisten yritysten kilpailukykyä Venäjän markkinoilla.

SUOMEN UUDELLA HALLITUKSELLA MITTAVAT JULKISEN TALOUDEN SOPEUTUSPAINEETVälittömästi finanssikriisin jälkeen Suomessa har-joitettiin elvyttävää finanssipolitiikkaa. Julkisen talouden hyvän tilan vuoksi siihen oli varaa. Krii-sin jatkuessa elvyttävän politiikan mahdollisuudet ovat vähentyneet oleellisesti. Maamme julkista taloutta on tasapainotettu viime vuosina kolmes-sa kehysbudjetissa. Viimeksi keväällä 2014 pää-tettiin uusista sopeutustoimista. Sopeutustoimet ovat valtioneuvoston julkisen talouden suunni-telman mukaan kumulatiivisesti 2.4 mrd. euroa vuonna 2014, 5.7 mrd. euroa vuonna 2015, 6.3 mrd. euroa vuonna 2016, 6.6 mrd. euroa vuon-na 2017 ja 6.8 mrd. euroa vuonna 2018.2 Fi-nanssipolitiikka muuttui näiden päätösten myötä vuonna 2015 selvästi kiristäväksi, vaikka joita-

2 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/julkisen-talouden-suunni-tema-2014/fi.jsp

kin aiemmin suunniteltuja kiristystoimia perut-tiin. Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin, että verojen korotuksia ja menojen leikkauksia to-teutetaan saman verran. Vuosina 2013 ja 2014 sopeutusta tehtiin selvästi enemmän veronkoro-tusten avulla. Vuodesta 2015 alkaen painottuvat määrärahasäästöt.

Koska taloudellinen kehitys on koko ajan ollut huonompaa kuin on ennustettu, julkisen talou-den tasapaino on heikentynyt. Finanssikriisi, eu-rokriisi eri vaiheineen, Nokian romahdus, metsä-teollisuuden rakennemuutos ja viimeksi Venäjän heikko taloustilanne ja Ukrainan kriisi ovat sat-tuneet peräjälkeen. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat joutuneet sopeutumaan globalisaation voi-mistamaan kilpailuun ja kansainvälisen työnjaon muutokseen. Palkkaratkaisut osoittautuivat näi-den taloudellisten shokkien jälkeen ylimitoitetuik-si, vaikka ne ennen niitä vaikuttivat realistisilta.

Voimassa oleva maltillinen palkkaratkaisu ei juuri korjaa kustannuskilpailukykyä, koska tuottavuu-den kasvu on merkittävästi hidastunut teollisuu-den rakennemuutoksen ja matalan kapasitee-tin käyttöasteen vuoksi ja palkkakehitys on hyvin maltillista myös useissa kilpailijamaissa. Euron heikkeneminen tukee kilpailukykyä vain hieman, koska myös useiden Suomen viennille tärkeiden maiden valuutat ovat heikentyneet.

Koko julkisen talouden alijäämä oli 3.4 prosent-tia suhteessa BKT:hen vuonna 2014. Vaje oli ennakoitua suurempi ja se ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin rajan ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Vuon-na 2015 se alenee ETLAn ennusteen mukaan sopeutustoimien ja hienoisen talouskasvun an-siosta 2.8 prosenttiin ja vuonna 2016 edelleen 2.3 prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2019 alijäämän BKT-suhde on vielä 1.8 prosenttia.

Koko julkisen talouden bruttovelan suhde koko-naistuotantoon oli uuden kansantalouden tilinpi-don mukaan viime vuonna 59.3 prosenttia. Velka kasvaa viimevuotisen suuren budjettialijäämän vuoksi aiemmin arvioitua nopeammin. Alijäämillä

009

on taipumus korjautua hitaasti. Yksityistämistu-loilla kyetään jonkin verran jarruttamaan kasvua. Ilman lisäsopeutusta julkisen velan BKT-suhde nousee 61.9 prosenttiin tänä vuonna, 64.1 pro-senttiin vuonna 2016 ja 65.6 prosenttiin vuon-na 2017. Velka kasvaa senkin jälkeen ja ylittää 67 prosenttia BKT:sta vuonna 2019. Koska EU:n kriisimaille annettu tuki (ns. solidaarisuusmak-sut) otetaan huomioon EU-sanktiotoimia arvioi-taessa, Suomi ei joudu lähivuosina kuritoimien kohteeksi velkakriteerin pohjalta. Solidaarisuus-maksut ovat 2.5–3 prosenttia kokonaistuotantoon suhteutettuna. Lisäksi arviossa tehdään suhdan-nekorjaus, joka myös lykkää puuttumiskynnystä.

Ajan myötä Suomen julkisen velan kasvu kuiten-kin johtaa sääntöjen mukaan sanktioihin, ellei suuntaa saada käännettyä. Näin tapahtuu silloin, kun ns. tuotantokuilu sulkeutuu eli silloin kun po-tentiaalinen ja todellinen BKT saavuttavat toisen-sa. Tällöin velan suhdannekorjauksen vaikutus poistuu. Tähän tilanteeseen tultaneen vuoteen 2019 mennessä.

Velkakriteerin ohella merkittävä on julkisen talou-den ns. rakenteellisen alijäämän kriteeri. Tämä tarkoittaa sitä, että nimellisestä alijäämästä on puhdistettu suhdannetekijöiden ja kertaluonteis-ten toimien vaikutus. Alijäämä ei saisi ylittää 0.5 prosenttia BKT:sta, ja ylityksen tapahtuessa sitä pitäisi korjata normaalioloissa vähintään 0.5 pro-senttiyksikköä vuodessa. Kriteerin soveltamisessa on kuitenkin omat joustosääntönsä, joita komis-sio äskettäin vielä lievensi.

Vuonna 2014 rakenteellinen alijäämä oli arviom-me mukaan 1.5 prosenttia bruttokansantuottee-seen suhteutettuna. EU:n menetelmällä ETLAn ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 0.8–1.1 prosent-tia BKT:sta vuonna 2015 ja 1.1–1.7 prosenttia vuonna 2016. Esitämme ennusteemme vaihte-luvälinä, koska luku voidaan laskea erilaisilla ole-tuksilla. (Ks. erityisteema rakenteellisesta budjet-titasapainosta s. 51.) Suomen poikkeuksellisen suhdannetilanteen ja alijäämän mahdollisen alenevan suunnan vuoksi tätä kriteeriä voidaan

jonkin aikaa tulkita lievästi. Komissio voi kuiten-kin antaa Suomelle huomautuksen lisätoimiin ryhtymisestä.

Kehysbudjetissa sovituista valtiontalouden so-peuttamistoimista osa jää seuraavalle hallitus-kaudelle. Niiden toteutuminen ei ole mitenkään varmaa, vaan uusi hallitus ja eduskunta tekevät omat kehysratkaisunsa. Olettaen, että edellä mai-nittu aiemmin päätetty sopeutus toteutetaan, so-peutustarve on yhä mittava. Tätä tarvetta voidaan laskea eri kriteereillä. Sen suuruus riippuu myös siitä, milloin sopeutus toteutetaan.

Olemme tehneet laskelmia julkisen talouden ke-hityksestä olettaen, että koko julkisen talouden menoja vähennetään seuraavalla hallituskaudel-la kaikkiaan 4 miljardilla eurolla ns. perusvaih-toehdosta eli kehitysurasta ilman sopeutustoi-mia. Tästä summasta arvioiden mukaan runsaat 1 miljardi euroa sisältyy jo kehysbudjettiin. Sii-hen sisältymättömiä sopeutuksia on siten noin 3 miljardia euroa. Emme ole sisällyttäneet kehys-budjetin sopeutuksia perusvaihtoehtoon, kos-ka niiden toteutukseen ja mittaluokkaan sisältyy merkittävää epävarmuutta.

Oletamme, että sopeutuksia tehdään 1 mrd. eu-roa vuodessa vuosina 2016–2019. Tällaisella so-peutuksella on oma hintansa. Finanssipolitiikan kiristäminen hidastaa taloudellista kasvua lyhyel-lä aikavälillä. Tämän vaikutuksen suuruudesta on taloustieteellisessä kirjallisuudessa hyvin toisis-taan poikkeavia arvioita.

Olemme laskeneet julkisen talouden sopeutu-misuran kahdessa vaihtoehdossa: 1) BKT:n vuo-tuinen kasvu hidastuu sopeutuksen seuraukse-na 0.2 prosenttiyksikköä vuosina 2016–2019, 2) BKT:n vuotuinen kasvu hidastuu ko. vuosina 0.4 prosenttiyksikköä vuodessa. Ensin mainit-tu vaihtoehto merkitsee sitä, että ns. finanssipo-liittinen kerroin on noin 0.4. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa se on noin 0.8. Joissakin tilanteis-sa tämä kerroin voi olla selvästi yli 1:n, jolloin ta-sapainottuminen voi alkaa vasta sopeutusjakson jälkeen.

Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa

SUHDANNE 2015:1010

Olemme olettaneet, että bruttokansantuote kon-vergoituu kaikissa vaihtoehdoissa samalle ta-solle vuoteen 2025 mennessä, joten BKT:n kasvuvauhdit vuosina 2020–2025 ovat sopeu-tusvaihtoehdoissa jonkin verran suurempia kuin perusvaihtoehdossa. Oletus vastaa makrotalo-udellisten mallien tavanomaista shokin jälkeis-tä sopeutumismekanismia. Nopeampi kasvu sopeutusvaihtoehdoissa selittyy mm. erilaisella palkka- ja investointidynamiikalla. Tiukempi fi-nanssipolitiikka hillitsee palkkakehitystä, mikä li-sää vientiä ja investointeja. Lisäksi julkisen talou-den tasapainon koheneminen vahvistaa yritysten ja kuluttajien luottamusta siihen, ettei jatkossa tule yllättäviä veronkorotuksia tai menojen leikka-uksia. Tämä on omiaan vahvistamaan yksityistä kulutusta ja investointeja. Sopeutusvaihtoehdois-sa myös valtion ja useiden yritysten luottoluoki-tukset ovat paremmat kuin tilanteessa, jossa vel-ka jatkaa trendinomaista kasvuaan.

Jos kokonaistuotannon kasvu hidastuu finanssi-politiikan kiristymisen takia vuosina 2016–2019 vain 0.2 prosenttiyksiköllä vuodessa, sopeutustoi-milla saavutetaan tilanne, jossa koko julkisen ta-louden alijäämä on 0.3 prosenttia BKT:sta vuon-na 2019. Julkisen velan BKT-suhde alkaa tällöin jo alentua, 64.4 prosenttiin edellisen vuoden 64.9 prosentista. Tämän jälkeen ei enää oleteta uusia sopeutuksia. Vuonna 2019 julkisten me-nojen taso on 4 mrd. euroa perusvaihtoehtoa ma-talampi. Velkasuhde alenee sen jälkeen taloudel-lisen kasvun myötä. Alenemisen vauhti riippuu BKT:n kasvu-urasta. Julkinen bruttovelka täyttää EMU-kriteerin vuoden 2023 paikkeilla ns. soli-daarisuusmaksut huomioon ottaen.

Jos BKT:n kasvu hidastuu sopeutuksen vuoksi 0.4 prosenttiyksiköllä vuodessa, julkisen talou-den alijäämä on vuonna 2019 vielä 0.8 prosent-tia BKT:hen suhteutettuna ja julkinen velka on kasvanut 66.1 prosenttiin. Näillä oletuksilla velan BKT-suhde ainoastaan vakiintuu, mutta ei vie-lä alene. Se kuitenkin alenee sopeutusjakson jälkeen. Velan taso 62.3 prosenttia suhteessa BKT:hen voi niukasti täyttää solidaarisuusmak-suilla korjatun EMU-kriteerin vuonna 2025.

Laskelmat osoittavat, että Suomen julkisen sek-torin velkaantuminen taittuu verrattain tuntuvilla-kin leikkaustoimilla vain hitaasti. Suomi ajautuu sen vuoksi jossakin vaiheessa vaikeuksiin EU:n puitteissa sovitun velkarajan kanssa. Näkymä on aiemmin arvioitua heikompi. Sopeutustoimien suurentaminen ei ole niiden negatiivisten kas-vuvaikutusten vuoksi houkuttelevaa. Toisaalta niiden lykkääminen voisi myöhemmin pakottaa erittäin jyrkkään sopeutukseen – erityisesti jos ta-lous ei eri syistä ylläkään arvioidulle potentiaali-sen tuotannon tasolle. Mitä vähemmän sopeutus-toimia tehdään, sitä vahvempia rakennepoliittisia toimia tarvitaan talouskasvun ja julkisen sektorin tuottavuuden kohentamiseksi.

Koska Suomen veroaste on jo korkea, lähes kaikki uudet sopeutukset tulisi toteuttaa menojen sääs-töinä. Verotuksessa voidaan tehdä painopiste-muutoksia, mutta kokonaisverorasitusta ei pidä nostaa. Palkkaverotuksen kiristäminen voisi nos-taa palkankorotusvaatimuksia ja vaikuttaa haitalli-sesti työvoiman tarjontaan. Arvonlisäveronkin taso on kansainvälisesti korkea, ja sen nostaminen hei-kentäisi entisestään vaisua kotimaista kysyntää.

2016 2017 2018 2019 2023 2025

Perusvaihtoehto 64.1 65.6 66.5 67.3 71.0 72.5

Sopeutusvaihtoehto 1, fipo-kerroin noin 0.4 64.1 64.9 64.9 64.4 62.2 60.8

Sopeutusvaihtoehto 2, fipo-kerroin noin 0.8 64.6 65.7 66.2 66.1 64.3 62.3

BKT:n määrän kasvu perusvaihtoehdossa 1.6 1.8 1.8 2.0 1.51) 1.51)

1) Kasvu keskimäärin vuosina 2020–2025.

Julkinen velka/BKT perusvaihtoehdossa sekä kahdessa sopeutusvaihtoehdossa, joissa julkisia menoja vähennetään 1 mrd. euroa vuodessa vuosina 2016–2019, %

011

RAKENNEPOLITIIKASSAKIN SEURAAVALLA HALLITUKSELLA ON VIELÄ PALJON TEHTÄVÄÄPääministeri Alexander Stubbin hallitus sai edel-täjältään tehtäväksi muun muassa eläkeuudis-tuksen sekä sosiaali- ja terveysalan (sote) uudis-tuksen loppuunsaattamisen. Eläkeuudistuksessa on työmarkkinajärjestöjen kesken saavutettu tu-los, joka alentaa ns. kestävyysvajetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä BKT:hen suhteutettuna. Samal-la eläkemaksujen korotustarve poistuu. Eläkeuu-distus astuu voimaan vuonna 2017. (Ks. Eläke-uudistusta tarvitaan edelleen -artikkeli s. 13.)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) oli Kataisen ja Stubbin hallitusten keskeisin uudis-tushanke. Sitä ei kuitenkaan saatu toteutettua. Ensin hallitus pyrki lähes kolme vuotta ratkaisuun suurten ns. peruskuntien pohjalta. Kun se ei on-nistunut, sote-palvelujen järjestämisvastuu pää-tettiin parlamentaarisessa sote-ohjausryhmässä antaa viidelle sote-alueelle, johon kunnat valitse-vat edustajat. Perustuslakivaliokunta katsoi tä-män järjestelmän olevan perustuslain vastainen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta muok-kasi vielä vaalikauden viimeisillä viikoilla esitystä sellaiseksi, että sote-palvelujen sekä järjestämi-nen että tuottaminen olisivat olleet kummatkin 19 alueen vastuulla. Alueiden oli tarkoitus vasta-ta suunnilleen nykyisiä sairaanhoitopiirejä. Tällä ratkaisulla kunnallisen demokratian toteutumisen edellytykset olisivat parantuneet aiempaan esityk-seen verrattuna. Tämäkään ehdotus ei läpäissyt perustuslakivaliokuntaa, ja uudistus lykkääntyy yli vaalien. Virkamiesvalmistelu kuitenkin jatkuu.

Sote-uudistus on tarpeellinen, koska suurin osa kunnista ei kykene tehokkaasti huolehtimaan sosi-aali- ja terveyspalveluistaan. Uudistuksen tavoittee-na täytyy olla kustannusten säästäminen ja tuot-tavuuden kohentaminen, samalla kun palvelujen laadusta ja saavutettavuudesta pidetään huolta.

Hallituksen rakenneuudistuspaketissa on lisäksi monia muita elementtejä, joilla pyritään ns. kes-tävyysvajetta pienentämään. Näitä ovat hallinnon tehostaminen ja kuntien tehtävien karsiminen,

työurien pidentäminen myös alkupäästä ja raken-teellisen työttömyyden alentaminen. Hallitus ei kuitenkaan onnistunut edistämään merkittävästi näiden tavoitteiden toteutumista. Mitä enemmän rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan, sitä vähemmän suoranaisia menojen leikkauksia tarvitsee tehdä.

SUOMESSA TARVITAAN PALKKAMALTTIA, UUSIA IDEOITA, INVESTOINTEJA JA YRITTÄJYYTTÄSuomi on joutunut julkisen talouden velkaantu-misen kierteeseen sen vuoksi, että maamme on kohdannut taloudellisia häiriöitä, joihin sopeutu-minen on ollut hidasta. Toteutunut taloudellinen kasvu on osoittautunut riittämättömäksi entisen kaltaisen julkisen sektorin ylläpitämiseksi. Jot-ta leikkauksia voitaisiin minimoida, taloudellista kasvua pitäisi pyrkiä vahvistamaan kohentamal-la suomalaisten yritysten ja koko kansantalouden ns. reaalista ja kustannuskilpailukykyä.

Koska Suomen yksikkötyövoimakustannukset, so. työvoimakustannukset tuotettua yksikköä kohti, ovat nousseet tasolle, jolla suomalaiset yri-tykset menettävät markkinaosuuksia, palkka-maltti on lähivuosina välttämätön. Maltilliset palk-karatkaisut vaikuttaisivat suoraan myös julkisen sektorin tasapainoon julkisen sektorin palkkojen kautta. Meneillään olevan ns. kasvu- ja työllisyys-sopimuksen mukaista maltillista palkkalinjaa tu-lisi jatkaa myös sopimuskauden jälkeen, vaikka sillä kiistämättä on lyhyellä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia kotimaiseen kysyntään. Nykyiseen sopimukseen kuuluu optio yhdestä lisävuodesta, joka ulottuu sopimusaloittain vaihdellen vuosille 2016–2017. On toivottavaa, että jatkosta voidaan sopia. Vielä senkin jälkeen tarvitaan maltillisia palkkasopimuksia.

Suomalaiset yritykset eivät pysty kilpailemaan pit-källä aikavälillä matalilla työvoimakustannuksilla, vaan maassamme tarvitaan uusia ideoita (tavara- ja palveluinnovaatioita), investointeja ja yrittäjyyt-tä. Uudet ideat edellyttävät hyvää koulutusta ja tutkimusta. Julkisia menoja uudelleen arvioitaes-sa näihin kohteisiin käytettäviä määrärahoja tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää.

Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa

SUHDANNE 2015:1012

Suomessa kiinteät investoinnit ovat viime vuosi-na laskeneet tasolle, joka uhkaa tulevia kasvu-mahdollisuuksia. Osittain kyse on ollut heikos-ta kysyntätilanteesta ja kiinteiden investointien merkityksen vähenemisestä tuotantopanokse-na. Heikko investointiaktiviteetti johtuu kuitenkin myös siitä, että yritykset eivät pidä Suomea riittä-vän houkuttelevana investointikohteena.

Suuret yritykset laajenevat luonnollisista syis-tä myös ulkomailla. Maahamme pitäisi kuiten-kin saada investointeja, jotka hyödyntävät niitä ideoita ja vahvuuksia, joita meillä on kotimaassa. Monilla suurilla yrityksillä on omia tuoteinnovaati-oitaan, joilla ne voivat siirtyä jo kypsistä tuotteista uusiin tuotteisiin. Tästä esimerkkinä ovat teknolo-gia-, metsä- ja kemianteollisuudessa tehdyt inno-vaatiot.3 Suurilla yrityksillä on vahvat omat resurs-sit tuotekehittelyyn ja innovointiin. Pienemmätkin vakiintuneet yritykset saavat kohtuullisen hyvin lainapääomaa vakuuksiaan vastaan, nykyisin matalilla koroilla. Näillä yrityksillä pääongelmana ei ole rahoituksen puute vaan kotimainen kustan-nustaso ja puute hyvistä ideoista.

3 Cleantech-sektorin innovaatioista ks. tämän Suhdanteen erillinen artikkeli sivulla 83.

Ns. startup-yrityksillä taas on ideoita, mutta useinkaan ei omaa pääomaa tai vakuuksia, joil-la saisi lainaa. Suomessa pitäisikin luoda nykyis-tä paremmat toimintaedellytykset myös näille yrityksille. Tekes antaa kiitettävästi innovaatiotu-kea, kunhan startupit voivat osoittaa projekteihin riittävästi omaa pääomaa. Sen puuttuessa Teke-sinkään resursseja ei aina voida hyödyntää alka-vissa yrityksissä, vaan tukea ohjautuu yrityksil-le, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse. Suomesta puuttuu vahva riskisijoittamisen (venture capita-list, business angel) perinne, joka on erityisesti Yhdysvaltojen vahvuus. Osa startup-yrityksistä on onnistunut saamaan sijoituksia ulkomaisilta en-kelisijoittajilta. Tämä on sinänsä hyvä asia. Riski-nä on kuitenkin, että yritys liukuu ulkomaille tai sulautuu johonkin suuren ulkomaisen yrityksen yksikköön. Jos suomalaista enkelisijoittamisen infrastruktuuria voitaisiin vahvistaa, ehkä maa-hamme saataisiin enemmän tänne sitoutuneita kasvuyrityksiä.

013Eläkeuudistusta tarvitaan edelleen

Eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt viime vuo-sina selvästi. Esimerkiksi viime vuonna 25-vuoti-aan eläkkeellesiirtymisiän odote nousi Eläketur-vakeskuksen laskelmien mukaan 61.2 vuoteen edellisen vuoden 60.9 vuodesta. Eläkkeelle siirty-minen tarkoittaa tässä eläkkeen nostamisen aloit-tamista.

Joidenkin mielestä tämä myönteinen kehitys osoittaa, että syksyllä sovittua, vuoden 2017 työ-eläkeuudistusta ei tarvita (esimerkiksi Anna-Maija Lehto, HS Mielipide 15.2.). Tämän näkemyksen edustajat korostavat, että eläkkeelle siirtyminen todennäköisesti myöhentyisi hallituksen ja työ-markkinajärjestöjen aikaisemmin sopiman tavoit-teen mukaisesti ilman uudistustakin. Tuo tavoite on, että 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote olisi vähintään 62.4 vuotta vuonna 2025.

Johtopäätös, jonka mukaan eläkeuudistusta ei tarvita, on huonosti perusteltu. On ensinnäkin vaikea ymmärtää, miksi meidän pitäisi olla huo-lissamme mahdollisuudesta, että eläkkeellesiir-tyminen myöhentyy edellä mainittua tavoitetta enemmän. Työurien pidentäminen on yksi keino julkisen talouden vahvistamiseksi. Siinä tehtäväs-sä riittää joka tapauksessa haasteita. Jos työurat pitenevät huomattavasti ennakoitua enemmän, julkiseen talouteen syntyvä pelivara pystyttäneen kyllä hävittämään menoja lisäämällä tai veroja ke-ventämällä. Riski, että ajaudumme sellaiseen ti-lanteeseen, on kuitenkin toistaiseksi hyvin pieni.

Oikeastaan eläkeuudistus näyttää tuoreimpien tilastojen valossa vielä aavistuksen tarpeellisem-malta kuin aikaisemmin. Eläkkeellesiirtymisen

myöhentyminen johtui suurelta osin työkyvyttö-myyseläkkeelle siirtymisen vähentymisestä. Mitä pienempi osa ihmisistä joutuu työkyvyttömäksi ennen alinta vanhuuseläkeikää, sitä enemmän uudistukseen kuuluva eläkeiän nostaminen voi pidentää työuria.

Aikaisempi kehitys ei myöskään ole tae tulevas-ta. Ikääntyneiden työllisyyden kasvu viimeisten 10–15 vuoden aikana selittyy paremman tervey-den lisäksi osittain sillä, että erilaisia varhaisen työstä poistumisen reittejä on rajoitettu. Erityisesti työttömyysputken alaikärajaa on nostettu useaan otteeseen.

Tämä tie on kuitenkin toistaiseksi kuljettu mel-kein loppuun. Siksi tulevan kehityksen kannal-ta on entistä tärkeämpää, miten työllisyys kehit-tyy nykyisen alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Tässä suhteessa viimeaikainen kehitys ei ole lainkaan rohkaisevaa. Suuri osa ihmisistä siirtyy edelleen eläkkeelle 63-vuotiaana. 62-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote ei ole noussut käy-tännössä lainkaan vuoden 2005 eläkeuudistuk-sen jälkeen.

Julkisen talouden kannalta myös eläkemenoilla on merkitystä. Nykyjärjestelmässä eläkkeelle siir-tymisen myöhentyminen alimman vanhuuselä-keiän jälkeen kasvattaa niitä nopeasti, sillä eläk-keelle siirtymisen myöhentämisestä palkitaan superkarttumalla. Eläkeuudistukseen kuuluva alimman vanhuuseläkeiän maltillinen nostami-nen kasvattaa jatkossa myös yli 63-vuotiaiden työllisyyttä ilman, että julkista taloutta rasittavat eläkemenot kasvavat samassa suhteessa.

Eläkeuudistusta tarvitaan edelleen

NIKU MÄÄTTÄNENTutkimusjohtaja

ETLA

ÖLJY JA UUDISTUKSET RATKAISEVAT – Venäjän merkitys Suomen elinkeinoelämälle

129 s. 24 euroa(Tuotekoodi B266) ISBN 978-951-628-626-9

Ville Kaitila – Markku Kotilainen



015

SuhdanSuhdannekatsausKatsaus suhdannekehitykseen ........................................................... Markku Kotilainen

Kansainvälinen suhdannekehitys ........................................................ Paavo Suni

Kotimainen suhdannekehitys Vienti .......................................................................................... Birgitta Berg-Andersson

Investoinnit ................................................................................. Hannu Kaseva

Yksityinen kulutus ....................................................................... Ville Kaitila, Reijo Mankinen

Julkinen talous ............................................................................ Hannu Kaseva

Tuotanto ja työllisyys .................................................................... Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Hannu Kaseva

Tuonti ja maksutase .................................................................... Birgitta Berg-Andersson

Hinnat ja kustannukset ............................................................... Ville Kaitila, Reijo Mankinen

ETLAn ennustevirheet ........................................................................

Erityisteemat Vaihtoehtoiset kehitysurat ............................................................ Markku Kotilainen

Rakenteellinen budjettitasapaino ................................................. Tero Kuusi


16

26

36

42

45

49

57

65

70

23

74

51

SUHDANNE 2015:1016

MAAILMANTALOUDEN HIDAS ELPYMINEN ON JATKUNUTKoko OECD-alueen BKT:n neljänneksestä toiseen kasvu nopeutui hieman vuoden 2014 jälkim-mäisellä puoliskolla. Kolmannella neljänneksel-lä kasvu oli 0.5 ja viimeisellä neljänneksellä 0.6 prosenttia. Kokonaislukuja vahvisti Yhdysvaltojen vahva elpyminen, mutta myös EU-maissa kasvu vahvistui hieman. Yhdysvalloissa kokonaistuotan-to kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2.4 prosenttia, EU-maissa 1.4 prosenttia ja koko OECD-alueella 1.8 prosenttia.

Muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ruot-sissa kokonaistuotanto on jo ohittanut vuoden 2008 alun tason. Koko euroalueella ja Suomessa tuo taso on vielä saavuttamatta.

Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia sekä vuonna 2015 että 2016. Asuntojen hinnat ovat nousussa ja ko-

titalouksien luottamus on kohentunut. Koko EU-alueen BKT kasvaa tänä vuonna 1.5 prosenttia ja vuonna 2016 vajaat 2 prosenttia. Öljyn hinnan voimakas lasku elvyttää energiaa paljon käyttäviä ja sitä tuovia talouksia. Venäjällä kokonaistuotan-to supistuu 4–5 prosenttia vuonna 2015 ja vielä pari prosenttia vuonna 2016. Kotimainen kysyntä vähenee huomattavasti BKT:ta jyrkemmin. Heik-ko kasvu aiheutuu matalasta energian hinnas-ta, Ukrainan kriisin vuoksi asetetuista pakotteista ja talouden uudistusvauhdin hitaudesta. Kiinan BKT lisääntyy lähivuosina noin 7 prosenttia. Ra-hoitusmarkkinoiden epävarmuus ja pyrkimys voi-makkaasti kasvaneen velkaantumisen hillintään jarruttavat tuotannon kasvua.

Vuonna 2015 koko maailman kokonaistuotannon kasvu nopeutuu viimevuotisesta 3.1 prosentis-ta 3.3 prosenttiin. Vuonna 2016 kasvu nopeutuu vielä hieman. Yhdysvallat on molempina vuosi-

Katsaus suhdannekehitykseen

• Euroalueen varovainen elpyminen jatkuu, Yhdysvaltojen talous on vahvassa nousussa, Kiinan kasvu hidastuu

• Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.5 prosenttia vuonna 2015 ja 1.6 prosenttia vuonna 2016

• Viennin määrä kasvaa vuonna 2015 prosentin, vuodelle 2016 odotetaan noin 3.5 prosentin kasvua

• Yksityinen kulutus kasvaa 0.6 prosenttia vuonna 2015, vuonna 2016 se yltää runsaan prosentin kasvuun kuluttajien luottamuksen ja työllisyyden kohenemisen myötä

• Investoinnit supistuvat yhä heikon kysynnän vuoksi 1.5 prosenttia vuonna 2015, mutta ne kääntyvät kysynnän elpymisen myötä parin prosentin kasvuun vuonna 2016

• Työttömyysaste kohoaa 8.8 prosenttiin vuonna 2015, vuonna 2016 se laskee 8.6 prosenttiin

• Suomen kuluttajahinnat nousevat vain 0.3 prosenttia tänä vuonna öljyn hinnan laskun jarruttamana, ensi vuonna inflaatio kohoaa prosenttiin

• Ennakoitua suurempi alijäämä vuonna 2014 hidastaa julkisen talouden tasapainottumista

017

na maailmantalouden kasvun veturi. Euroopas-sa Saksan kysynnän voimistuminen tukee elpy-mistä. Ns. nousevien talouksien kasvua hidastaa muun muassa ulkomaisten pääomavirtojen hei-kentyminen Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristy-misen vuoksi.

Maailmantalouden kasvun vahvistumisen odote-taan jatkuvan, jos rahoitusmarkkinoiden luotta-mus säilyy ja kriisimaiden vajeet kyetään saatta-maan kestävälle uralle. Finanssipolitiikka on yhä tiukkaa useassa maassa.

Riski oleellisesti huonommastakin kehityksestä on yhä suuri. EU-maiden kyky vakauttaa ongel-mamaiden julkisen sektorin rahoitus on yhä kriit-tinen. Se vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden uskoon ongelmien ratkaisusta sekä markkinaosapuolten keskinäiseen luottamukseen. Yhdysvalloissa tär-

keää on yksityisen sektorin luottamuksen säilymi-nen. Lähestyvät presidentinvaalit voivat synnyttää talouspoliittisia jännitteitä.

Ukrainan kriisin arvioidaan asteittain lievene-vän. Kaikkia pakotteita ei kuitenkaan lähiaikoi-na pureta, ja kriisi jarruttaa Venäjän ja länsimai-den taloussuhteita useita vuosia. Huonompikin vaihtoehto on mahdollinen: pahimmillaan se olisi sotilaallinen konflikti, johon Venäjä ja länsivallat avoimesti osallistuisivat. Tiiviiden taloussuhtei-den vuoksi Suomi on erityisen haavoittuva Venä-jän talouskasvulle ja eri taloustoimiin kohdistuvil-le sanktioille.

EUROALUEEN SUHDANNEKÄÄNNE ON UUDESTAAN VAHVISTUNUTEuroalueen kokonaistuotannon edelliseen nel-jännekseen verrattu kasvu lähes pysähtyi vuoden


Suomen huoltotase

Huoltotase-erä 2014* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Bruttokansantuote

markkinahintaan 204.0 -0.1 0.5 1.6 1.8 0.5 1.5

Tuonti 76.9 -1.4 0.2 2.4 2.3 2.2 2.3

- tavarat 54.9 1.0 1.1 2.6 2.2 3.2 2.5

- palvelut 22.0 -7.1 -1.9 1.9 2.7 -0.1 1.6

Kokonaistarjonta 280.9 -0.5 0.4 1.8 1.9 1.0 1.7

Vienti 76.0 -0.4 1.0 3.3 3.1 1.6 2.9

- tavarat 55.6 1.1 1.5 4.0 3.3 2.5 3.2

- palvelut 20.5 -4.0 -0.4 1.4 2.5 -0.5 1.9

Investoinnit 40.8 -5.1 -1.4 2.2 2.5 -1.5 1.9

- yksityiset 32.3 -6.5 -1.7 2.7 3.0 -2.3 2.1

- julkiset 8.5 0.6 -0.5 0.5 0.6 1.7 0.8

Kulutus 163.7 -0.1 0.4 1.0 1.2 0.8 1.1

- yksityinen 112.7 -0.2 0.6 1.3 1.6 1.1 1.4

- julkinen 51.0 0.2 0.0 0.2 0.2 0.2 0.3

Varastojen muutos1) 0.4 0.3 0.1 0.0 0.0 0.0 0.0

Kokonaiskysyntä 280.9 -0.7 0.4 1.8 1.9 1.0 1.7

Kotimainen kysyntä 280.5 -0.8 0.2 1.3 1.4 0.8 1.3

Julkinen kysyntä 204.9 0.2 -0.1 0.3 0.3 0.4 0.4

1) Sisältää tilastovirheen.

Lähde: Tilastokeskus.

Arvo Määrän muutos, %

Mrd. e Edellisestä vuodesta Keskimäärin

SUHDANNE 2015:1018

2014 toisella neljänneksellä. Tähän vaikutti heik-ko taloustilanne alueen suurissa maissa Saksas-sa, Ranskassa ja Italiassa. Toisella vuosipuoliskol-la euroalueen BKT:n kasvu vahvistui uudelleen saavuttaen 0.3 prosenttia vuoden viimeisellä nel-jänneksellä. Koko vuonna 2014 euroalueen ko-konaistuotanto kasvoi 0.9 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on vasta alussa ja sen jatkumi-nen riippuu keskeisesti yritysten ja kotitalouksi-en luottamuksen kehityksestä. Jyrkästi alentunut öljyn hinta tukee energiaa tuovien eurotalouksien kasvua. Heikentynyt euron kurssi vahvistaa nii-den vientiä.

Euroopan keskuspankki alensi 4. syyskuuta 2014 ohjauskorkonsa 0.05 prosenttiin. Pankki-en yli yön talletuskoron se oli jo aiemmin pudotta-nut negatiiviseksi -0.2 prosenttiin. Korkopolitiikan ohella keskuspankki on toteuttanut tarvittaessa ns. epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, joilla se on pyrkinyt edistämään rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja turvaamaan riittävän likviditeetin. Tammikuussa 2015 EKP ilmoitti, että se ryhtyy maaliskuussa ostamaan jälkimarkkinoilta valtioi-den arvopapereita. Arvopaperiostojen mittaluo-

kaksi päätettiin 60 miljardia euroa kuukaudessa, ja ne jatkuvat ainakin syyskuuhun 2016 asti. Nii-tä jatketaan senkin jälkeen siihen saakka kunnes inflaatio on pysyvästi kohonnut kohti keskuspan-kin hieman alle 2 prosentin inflaatiotavoitetta.

EKP:n kevyen rahapolitiikan konkreettisin vai-kutus on se, että korot säilyvät matalina ja euron kurssi on heikompi kuin se muuten olisi. Korko-jen mataluus ja runsas likviditeetti tukevat osake-kurssien nousua. Joissakin maissa seurauksena voi olla myös asuntojen hintojen nousu. Muuta-man vuoden tähtäyksellä riskinä on varallisuus-kuplien synty.

Kreikan vaalien jälkeen muodostetun uuden hal-lituksen halu poiketa aiemmin sovitusta sopeu-tusohjelmasta aiheuttaa jännitteitä euroalueen maiden kesken ja pahimmillaan käynnistää uu-den kriisin. Euroalue on nyt kuitenkin paremmin valmistautunut markkinapaineisiin kuin aiemmin. EKP ilmoitti syksyllä 2012 ostavansa rajattomasti kriisimaiden lyhyitä velkakirjoja jälkimarkkinoilta, kunhan kriisimaat hakeutuvat Euroopan vaka-usmekanismin (EVM) rahoituksen piiriin. Pelkkä ilmoitus on sen jälkeen rauhoittanut markkinoita, koska sen myötä euron hajoamisen riskin on kat-sottu alentuneen merkittävästi.

Eurotalouksien välillä on kasvueroja myös vuonna 2015. Italiassa kokonaistuotanto lisääntyy puoli-sen prosenttia. Ranskassa, Alankomaissa ja Bel-giassa kasvu on runsaan prosentin. Saksassa ja Espanjassa BKT kohoaa pari prosenttia. Ripein-tä kokonaistuotannon nousua, 4.5 prosenttia, ennustetaan Irlannille, joka on toipunut kriisis-tään vauhdilla. Vaihtotaseiden alijäämät jatkavat pienenemistään ja julkisen talouden velkaantu-minen hidastuu, joskaan ei kovin nopeasti. Suuri julkinen velka tekee monen EU-maan talouden haavoittuvaksi.

Euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan 1.4 prosenttia vuonna 2015. Vuonna 2016 kasvu no-peutuu 1.8:aan ja vuonna 2017 lähes kahteen prosenttiin.

Suhdannenäkymät-raporttiPysy mukana Suomen talouskehityksen muutoksissa. Raportti tulkitsee kuukausittain tiiviisti mutta perusteel-lisesti tärkeimmät talousluvut sekä kertoo talouden tilan ja lähikuukausien suunnan, jota havainnollistaa runsas taulukko- ja kuvioaineisto.

Raportti sisältää arviot kansainvälisestä talouskehityk-sestä, talouspolitiikasta, Suomen ulkomaankaupasta, kulutuksesta, investoinneista, tuotannosta toimialoittain, työllisyydestä, hinnoista ja kustannuksista, julkisesta taloudesta sekä osake- ja rahoitusmarkkinoista.

Voit tilata vuosikerran tai parittomina kuukausina ilmes-tyvät numerot (6 numeroa) pdf-versiona. Vuosikerran hin-ta on kestotilauksena 500 euroa. Kuuden numeron hinta on kestotilauksena 270 euroa.

Käy katsomassa ETLAn kotisivulta: www.etla.fi

019

SUOMEN BKT SUPISTUI VIELÄ VIIME VUONNASuomen kokonaistuotanto supistui 0.1 prosent-tia vuonna 2014. BKT oli parilla keskimmäisellä neljänneksellä pienessä kasvussa, mutta supis-tui jälleen viimeisellä neljänneksellä. Koko vien-nin määrä oli lähes edellisvuotisella tasolla. Tava-roiden vienti kasvoi prosentin, mutta palvelujen vienti supistui. Vienti Venäjälle väheni arvoltaan 14 prosenttia. Yksityinen kulutus supistui 0.2 prosenttia. Kulutusta leikkasivat työttömyysas-teen nousu, reaalisansioiden pieni aleneminen ja kuluttajien heikko luottamus. Investointien ala-mäki jatkui. Tämä koski sekä kone- ja laite- että rakennusinvestointeja. Investointien määrä vä-heni 5 prosenttia eli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Varastot kasvoivat ja niiden kontribuutio kokonaistuotantoon oli 0.3 prosenttiyksikköä.

BKT KASVAA 0.5 PROSENTTIA VUONNA 2015 JA 1.6 PROSENTTIA VUONNA 2016Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan kuluva-na vuonna vain 0.5 prosenttia eli hieman vähem-män kuin viime syyskuussa arvioitiin (0.8 %). Tämä aiheutuu ennen kaikkea investointien kas-vuennusteen korjauksesta alaspäin. Viime vuo-den heikot lukemat osoittivat, että yritysten in-vestointihalut ovat ennakoituakin vähäisemmät. Tässä suhteessa ei odoteta tapahtuvan nopeaa


käännettä, koska sekä kotimaista että vientiky-syntää palvelevissa yrityksissä on vajaata kapasi-teettia. Investoinnit supistuvat siten vielä vuonna 2015. Koko viennin hienoinen kasvu lisää as-teittain työtunteja ja ajan mittaan kohentaa työlli-syyttä. Yksityinen kulutus kääntyy vain heiveröi-seen kasvuun kahden supistumisvuoden jälkeen. Vuonna 2016 Suomen BKT kasvaa 1.6 prosent-tia. Tämä edellyttää sitä, että euroalueen elpymi-nen jatkuu ja että Suomen vienti säilyttää mark-kinaosuutensa. Vuonna 2017 kokonaistuotanto lisääntyy 1.8 prosenttia. Kasvua nopeuttaa vien-nin, yksityisten investointien ja yksityisen kulu-tuksen vahvistuminen. Jarruttavana tekijänä ovat puolestaan julkisen talouden tasapainottamiseksi tehtävät sopeutukset.

ÖLJYN HINNAN LASKU ELVYTTÄÄ LÄNSIVIENTIÄ, VIENTI VENÄJÄLLE SUPISTUUTavaroiden viennin määrä kasvoi vuonna 2014 runsaan prosentin, mutta palvelujen viennin su-pistuminen veti koko viennin pieneen laskuun. Eniten lisääntyi kulkuneuvojen vienti, kun sekä laivoja että autoja toimitettiin selvästi edellisvuo-tista enemmän. Myös elektroniikan, metallijalos-teiden ja puutavaran vienti oli kasvussa. Muiden teollisuuden päätoimialojen vienti väheni. Aiem-min vahvassa trendikasvussa olleen kemianteolli-

Eräitä keskeisiä ennusteita

2012 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E

Kuluttajahintaindeksin muutos, % 2.8 1.5 1.0 0.3 1.0 1.3

Ansiotason muutos, % 3.3 2.4 1.4 1.1 1.7 2.2

Työttömyysaste, % 7.7 8.2 8.7 8.8 8.6 8.5

Vaihtotaseen ylijäämä, % suhteessa BKT:hen -1.9 -1.9 -1.8 -0.8 -0.7 -0.3

Teollisuustuotannon (tuotos) muutos, % -2.8 -2.9 -0.9 1.2 2.4 2.6

Euribor 3 kk, % 0.6 0.2 0.2 0.1 0.1 1.0

EU28-maiden BKT:n muutos, % -0.5 0.0 1.3 1.6 1.8 2.0

- EMU-maat -0.8 -0.4 0.9 1.5 1.8 1.9

EU27-maiden kuluttajahintojen muutos, % 2.6 1.6 0.6 0.4 1.4 1.9

- EMU-maat1) 2.5 1.4 0.4 0.3 1.3 1.8

Suomen EMU-ylijäämä, % BKT:sta -2.1 -2.5 -3.4 -2.7 -2.3 -1.9

Suomen EMU-velka, % BKT:sta 52.9 55.8 59.3 61.9 64.1 65.6

1) Yhdenmukaistettu indeksi.


SUHDANNE 2015:1020

suudenkin vienti supistui öljynjalostuksen seisokin vuoksi. Vienti EU-maihin kasvoi arvoltaan 3 pro-senttia ja vienti Venäjälle supistui 14 prosenttia.

Vuonna 2015 tavaraviennin määrä kasvaa 1.5 prosenttia, mutta palvelujen vienti yhä supistuu. Koko viennin kasvu jää prosenttiin. Elintarvike-teollisuuden vienti vähenee Venäjän-viennin vai-keuksien vuoksi, ja metallituotteiden vienti supis-tuu viimevuotisen korkean vertailutason vuoksi. Kemianteollisuuden vienti säilyy viimevuotisel-la tasolla öljynjalostamon pitkän seisokin vuoksi.

1985 90 95*-12

-8

-4

0

4

%

Taloudellinen kehitys

2000 05 10 15

Bruttokansantuotteen muutokset

1985 90 95*0

5

10

15

%

2000 05 10 15

Työttömyysaste1)

1985 90 95*-8

-4

0

4

8

% Vaihtotase, prosenttia BKT:sta

2000 05 10 151) Vuodesta 1988 EU-harmonisoidun tilastoinnin mukaan.

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/y01

Muiden teollisuuden toimialojen vienti on varo-vaisessa kasvussa. Vienti Venäjälle vähenee ar-voltaan noin 15–20 prosenttia eli jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. Riski suuremmas-takin supistumisesta on olemassa. Länsivien-nin kasvun arvioidaan vahvistuvan öljyn hinnan laskun ja euron devalvoitumisen avustamana. Vuonna 2016 koko viennin määrän ennustetaan kasvavan vajaat 3.5 prosenttia. Vienti länsimaihin vahvistuu markkinoiden kasvun myötä. Vienti Ve-näjälle vielä vähenee.

YRITYSTEN INVESTOINNIT SUPISTUVAT VIELÄ HEIKON KYSYNNÄN VUOKSIInvestoinnit vähenivät viime vuonna yli 5 prosent-tia. Yksityiset investoinnit supistuivat 6.5 prosent-tia ja julkiset kasvoivat hieman. Asuinrakenta-minen väheni 5.5 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2015 teollisuuden tuo-tantokapasiteetista oli käytössä 79.3 prosenttia. Lukema oli 1.3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kun sekä viennin että yksityisen kulutuksen nä-kymät ovat vielä epävarmat, yritykset jarrutte-levat jonkin aikaa investointejaan. Investointien ennustetaan supistuvan kuluvana vuonna 1.4 prosenttia. Ensi vuonna ne kasvavat 2.2 prosent-tia. Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät kuluvana vuonna pari prosenttia. Ensi vuonna ne lisäänty-vät runsaat kaksi prosenttia, kun kapasiteetista alkaa olla pulaa. Asuinrakennusinvestoinnit su-pistuvat vuonna 2015 puolitoista prosenttia, mut-ta ne kääntyvät parin prosentin nousuun vuonna 2016.

Vuonna 2017 kokonaisinvestointien kasvu vah-vistuu edelleen hieman 2.5 prosenttiin suhdan-netilanteen kohenemisen myötä. Yritykset tarvit-sevat lisää tuotantokapasiteettia ja tuotannolliset investoinnit kasvavat 3 prosenttia. Asuinrakenta-misen kasvu jatkuu maltillisena. Asuntojen tarve säilyy suurena kasvukeskuksissa, mutta kotita-louksien heikko ostovoima ja yhä korkea työttö-myys jarruttavat kasvua.

021Katsaus suhdannekehitykseen

TYÖTTÖMYYSASTE NOUSEE VIELÄ HIEMANSuomen kokonaistuotanto on supistunut kol-me vuotta peräkkäin. Työttömyysaste nousi vii-me vuonna 8.7 prosenttiin edellisen vuoden 8.2 prosentista. Työttömyyden lisääntyminen on ollut suhteellisen maltillista verrattuna BKT:n jyrkkään alenemiseen. Tämä johtuu siitä, että tuotannon supistuminen on tapahtunut merkittävältä osin korkean tuottavuuden toimialoilla ja että työikäi-sen väestön määrä on ikääntymisen vuoksi kään-tynyt laskuun. Työllisyysaste koheni viime vuonna hieman 70.1 prosenttiin. Vuonna 2015 työttö-myysaste kohoaa 8.8 prosenttiin kuluvan vuoden heikon talouskasvun ja viime vuodelta tulevien viipeellisten vaikutusten vuoksi. Työttömyysas-teen nousua jarruttaa lyhyellä aikavälillä se, että osa väestöstä on lopettanut aktiivisen työnhaun ja rekisteröityy siten työvoiman ulkopuolella oleviksi. Vuonna 2016 työttömyysaste alenee 8.6 prosent-tiin. Vuonna 2017 työttömyysaste on 8.5 prosent-tia ja työllisyysaste 71.5 prosenttia.

Keskeisiä oletuksia

Euron hinta

USD 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10 1.10

JPY 133 132 132 132 132 132 132 132 132 132

GPB 0.75 0.74 0.74 0.74 0.74 0.74 0.74 0.74 0.74 0.74

Ohjauskorot

FED 0.30 0.75 1.00 1.25 1.75 1.75 2.00 2.00 0.83 1.88

EKP 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05 0.05

Markkinakorot

Libor 3 kk 0.41 0.86 1.11 1.36 1.90 1.90 2.20 2.20 0.94 2.10

Euribor 3 kk 0.06 0.06 0.06 0.06 0.06 0.06 0.06 0.25 0.06 0.11

Raaka-ainehinnat

Raakaöljy, Brent, USD/b 60 60 65 68 69 70 71 72 61 70

Muu kuin energia,

vuosimuutos, % -15.4 -12.9 -7.3 1.6 2.0 2.0 2.0 2.0 -12.5 2.0

Lähteet: Bloomberg, HWWI.

Vuosineljänneksen lopussa Keskimäärin

2015E 2016E

Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2015E 2016E

OSTOVOIMAN HIDAS KASVU JA HEIKKO LUOTTAMUS JARRUTTAVAT KULUTUSTAYksityisen kulutuksen määrä on supistunut hie-man kaksi vuotta peräkkäin. Kuluvana vuonna sen ennustetaan kasvavan 0.6 prosenttia. Vaa-timaton kasvu aiheutuu huonosta työllisyyske-hityksestä, reaaliansioiden niukasta noususta ja kuluttajien yhä heikosta luottamuksesta. Vuon-na 2016 yksityinen kulutus kasvaa 1.3 prosent-tia työllisyyden kohenemisen ja kuluttajien luot-tamuksen palautumisen myötä. Kotitalouksien reaalinen ostovoima kasvaa 1.5 prosenttia. Vuon-na 2017 yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu 1.6 prosenttiin työllisyyden kohenemisen ansi-osta. Reaaliansiot nousevat prosentin verran ja reaalinen ostovoima 1.7 prosenttia. Eläkeläisten kasvava määrä ja eläkeindeksin nousu inflaatioon reagoiden toimivat kulutusta vakauttavana tekijä-nä lähivuosina.

SUHDANNE 2015:1022

ÖLJYN HINNAN LASKU ALENTAA INFLAATIOTAVuonna 2014 kuluttajahinnat nousivat 1 prosen-tin. Vuoden 2015 inflaatioksi ennustetaan 0.3 prosenttia. Korkojen lasku on jatkunut ja kan-sainvälinen inflaatio on heikentynyt öljyn hinnan jyrkän alenemisen myötä. Ansiotaso kohoaa syk-syllä 2013 sovitun kaksivuotisen palkkaratkai-sun myötä 1.1 prosenttia. EU-yhdenmukaistet-tu inflaatio, jossa asuntolainojen korot eivät ole mukana, nousee saman verran. Vuonna 2016 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan prosentin. Inflaatiota kiihdyttää oletettu maltillinen öljyn hin-nan nousu ja maailmantalouden kasvun vahvis-tuminen, joka voimistaa kansainvälistä inflaatiota. Vuonna 2017 kuluttajahintojen ennustetaan nou-sevan 1.3 prosenttia. Tällöin korkotason arvioi-daan jo olevan nousussa, mikä osaltaan kiihdyt-tää inflaatiota.

SEURAAVA HALLITUS JOUTUU SOPIMAAN JULKISEN TALOUDEN LISÄSOPEUTUKSISTAVuonna 2014 koko julkisen sektorin alijäämä oli 3.4 prosenttia BKT:sta, mikä oli enemmän kuin yleisesti arvioitiin ja ylitti 3 prosentin EMU-rajan. Valtion vaje oli 3.9 prosenttia BKT:sta ja kuntien 0.9 prosenttia. Julkisen sektorin ns. rakenteelli-nen alijäämä oli arviomme mukaan 1.5 prosent-tia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Sen EMU-normi on maksimissaan 0.5 prosenttia, mutta siinä on omat joustomekanisminsa. Koko julkisen talouden bruttovelka oli 59.3 prosenttia BKT:sta.

Vuonna 2015 julkisen sektorin alijäämä supistuu 2.7 prosenttiin BKT:sta ja vuonna 2016 edelleen 2.4 prosenttiin. Velka kohoaa kuluvana vuon-na 62 prosenttiin ja ensi vuonna 64 prosenttiin. EU:n menetelmällä ETLAn ennusteen pohjalta laskettu julkisen sektorin rakenteellinen alijäämä on 0.8–1.1 prosenttia BKT:sta vuonna 2015 ja 1.1–1.7 prosenttia vuonna 2016. Esitämme en-nusteemme vaihteluvälinä, koska luku voidaan laskea erilaisilla oletuksilla. (Ks. erityisteema ra-kenteellisesta budjettitasapainosta sivulla 51.)

Julkinen bruttovelka ylittää jo kuluvana vuon-na 60 prosentin rajan, mutta EMU-kriteeristössä otetaan huomioon lieventävänä seikkana euro-alueen kriisimaille annettu tuki, jonka suuruu-den komissio arvioi olevan 2.9 prosenttia BKT:sta vuonna 2015. Lisäksi otetaan huomioon suhdan-netilanne. Suomi ei siten joudu lähivuosina EU:n sanktioiden piiriin velkakriteerin pohjalta. Raken-teellisen alijäämän suhteen tilanne on kriittisem-pi. Suomen poikkeuksellisen heikon suhdan-netilanteen ja alijäämän mahdollisen alenevan suunnan vuoksi tätäkin kriteeriä voidaan jonkin aikaa tulkita lievästi. Komissio voi kuitenkin antaa Suomelle huomautuksen lisätoimiin ryhtymises-tä. Kriteerin noudattaminen edellyttää siten so-peutustoimia.

Perusennusteemme mukaan julkisen talouden bruttovelan BKT-osuus kohoaa runsaaseen 67 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Komissio arvioi Suomen BKT:n saavuttavan sinä vuonna potentiaalinsa. Suomi rikkoisi tällöin selvästi vel-kakriteeriä.

Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta Suo-mi joutuu sopeuttamaan julkista taloutta tuntu-vasti seuraavalla vaalikaudella. Olemme laske-neet sopeutusskenaarion, jossa julkisia menoja alennetaan perusennusteen mukaisista yhdel-lä miljardilla eurolla joka vuosi 2016–2019. (Ks. tämän julkaisun Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2015 -artikkeli.) Julkiset menot ovat tällöin 4 miljardia euroa matalammat vuonna 2019. Sopeutus hidastaa taloudellista kasvua, joten velan BKT-suhde alenee melko hi-taasti. Laskelmiemme mukaan tällä sopeutustah-dilla julkisen velan kriteerin mukainen velkataso saavutettaisiin parhaimmillaankin vasta vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Velan alenemis-vauhti riippuu siitä, kuinka suuri ns. finanssipo-liittinen kerroin on, eli kuinka paljon kasvu hidas-tuu sopeutuksen seurauksena. Julkisen sektorin tuottavuutta parantavat rakenteelliset uudistukset ja maltilliset palkankorotukset tukisivat tasapai-non saavuttamista.

023

Kansainvälisen talouden ennusteisiin liittyy niin paljon epävarmuutta, että Suomessakin on syytä hahmotella perusennusteelle vaihtoehtoisia ke-hitysuria. Olemme alla esitetyissä vaihtoehdoissa rakentaneet Suomen vientiosuuspainotetulle teol-lisuustuotannolle kolme uraa seuraavassa esite-tyllä tavalla.

Erot voivat syntyä monista lähteistä. Kunkin riskin tarkkaa suuruutta tai vaikutusta ei pystytä mitta-maan. Tärkeää on kuitenkin antaa kvantitatiivisia lähtökohtia vaikutusarvioille mahdollisen kriisin (tai kasvua nopeuttavan onnenkantamoisen) sat-tuessa.

Perusvaihtoehto on kuvattu yksityiskohtaisemmin edellä Katsaus suhdannekehitykseen -tekstissä.

Nopean kasvun vaihtoehto edellyttää, että Suo-men viennille tärkeiden maiden taloudet alka-vat elpyä perusvaihtoehdossa ennakoitua nope-ammin jo kuluvan vuoden aikana ja että kasvu jatkuu itseään vahvistaen. Tämä vaatii kansain-välisten kriisien uhkan pienenemistä. Hyväkään vaihtoehto ei voi olla kovin optimistinen, koska euroalue joutuu sopeutumaan korkeisiin julkisen talouden velkoihin vielä usean vuoden ajan. Öljyn hinta vaikuttaa vastakkaisilla tavoilla länsimark-kinoihin ja Venäjään. Matala öljyn hinta on net-tomääräisesti positiivinen asia Suomen viennille. Venäjän taloudellista kasvua rajoittavat kuitenkin myös Ukrainan kriisin vuoksi asetetut sanktiot sekä institutionaalisten muutosten hitaus. Kiinas-sa maan rakenteelliset ongelmat estävät nopean paluun aiemmalle kasvutrendille.

EPÄVARMUUS MAAILMALLA JATKUU: VAIHTOEHTOISEENKIN KEHITYKSEEN ON SYYTÄ VARAUTUA

Taulukossa on kuvattu hitaan kasvun vaihtoehto voi syntyä useiden riskien realisoitumisen kaut-ta. Akuutti riski on Ukrainan ja Krimin kriisi. Krii-sin kärjistymisellä olisi jo hyvin lyhyellä aikavälil-lä vaikutus epävarmuuden kasvun kautta. Kriisin kärjistyminen johtaisi todennäköisesti sanktioiden lisääntymiseen ja niiden keston pitkittymiseen. Ukrainan kriisillä voi olla pitkän aikavälin talou-dellisia vaikutuksia, jos siitä alkaa kylmän sodan kaltainen suhteiden jäädytys Venäjän ja länsimai-den välillä.

Vaikka euroalueen tilanne on tällä hetkellä suh-teellisen rauhallinen, myös eurokriisi voi uu-delleen kärjistyä. Akuutti kysymys on Kreikan julkisen talouden rahoitusongelma ja sen ratkai-sutapa. Euroalue on aiempaa paremmin varus-tautunut rahoituskriiseihin, mutta jos vaikeudet leviäisivät sen suuriin jäsenmaihin, tukijärjestel-mien laajuus ei olisi riittävä. Aasian maissa, erityi-sesti Kiinassa, rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyy riskejä.

Suomen omista riskeistä mainittakoon tekijät, jot-ka vaikuttavat Suomen vientimenestykseen sekä kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Näidenkin vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen voi arvioida alla esitettyjen Suomen BKT-urien poh-jalta. Laadittu huonon taloudellisen kehityksen skenaario kuvaa melko lievän kriisin. Paljon suu-rempikin on mahdollinen.

Erilaiset kansainvälisen talouden urat vaikuttavat Suomen kansantalouteen suoraan vientikysyn-nän kautta. Lisävaikutuksia syntyy mm. valuut-

Maailman teollisuustuotanto Suomen vientiosuuksilla painotettuna, %-muutos

2014 2015 2016 2017 2018 2019

Nopea kasvu 1.6 3.0 3.4 3.1 3.0 3.0

Perusvaihtoehto 1.6 2.1 2.5 2.2 2.2 2.2

Hidas kasvu 1.6 1.0 1.3 1.0 1.0 1.0

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

SUHDANNE 104024

takursseista, koroista, lainojen riskipreemioista sekä kotimaisten yritysten ja kotitalouksien luot-tamuksesta. Vaikutukset etenevät kotimaiseen kysyntään työllisyyden, kulutuksen ja investointi-en kautta.

Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2015–2019 perusvaihtoehdossa keskimäärin 1.5 pro-senttia vuodessa, nopean kasvun vaihtoehdossa keskimäärin 1.8 prosenttia ja hitaan kasvun vaih-toehdossa keskimäärin 1.1 prosenttia. Kaikis-

sa vaihtoehdoissa julkisen talouden sopeutus on oletettu vain vuodelle 2015. Seuraavan eduskun-nan todennäköisiä lisäsopeutuksia ei ole tässä otettu huomioon. Niiden vaikutuksia arvioidaan Suhdanteen alun talouspolitiikka-artikkelissa.

Työttömyysaste nousee perusvaihtoehdossa tänä vuonna 8.8 prosenttiin ja alenee 8.3 prosenttiin vuonna 2019. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 8.6 ja 8.1 prosenttia sekä hi-taan kasvun vaihtoehdossa 8.9 ja 8.7 prosenttia.

Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

2014 2015 2016 2017 2018 2019

-1

0

1

2

%

Suomen talouskehityksen vaihtoehtoiset skenaariot

BKT:n muutos

Nopea kasvuPerusennusteHidas kasvu

2014 2015 2016 2017 2018 2019

8.0

8.5

9.0

%Työttömyysaste


2014 2015 2016 2017 2018 2019

-5

-4

-3

%Valtion ja kuntien rahoitusjäämä, % BKT:sta


2014 2015 2016 2017 2018 2019

55

60

65

70

%Julkisen talouden EMU-velka, % BKT:sta


ETLA S15.1/b239

025Erityisteema: Vaihtoehtoiset kehitysurat

Valtion ja kuntien rahoitusjäämä reagoi voimak-kaasti taloudelliseen kasvuun. Perusvaihtoeh-dossa rahoitusjäämä on -4.3 prosenttia BKT:sta vuonna 2015 ja -3.3 prosenttia BKT:sta vuonna 2019. Nopean kasvun vaihtoehdossa vastaavat luvut ovat -4.0 ja -2.5 prosenttia ja hitaan kasvun vaihtoehdossa -4.5 ja -4.3 prosenttia kokonais-tuotannosta.

Koko julkisen sektorin ns. EMU-rahoitusjäämän suhde BKT:hen on perusennusteessa -2.8 pro-senttia vuonna 2015 ja -1.8 prosenttia vuonna 2019. Nopean kasvun vaihtoehdossa jäämä on -2.5 prosenttia ja -1.0 prosenttia vuonna 2019. Hitaan kasvun vaihtoehdossa EMU-rahoitusjää-mä on -3.0 prosenttia vuonna 2015 ja -2.8 pro-senttia vuonna 2019. Euroalueelle määritelty kor-keintaan 0.5 prosentin rakenteellinen alijäämä ylittyisi joinakin vuosina todennäköisesti kaikissa vaihtoehdoissa. Kriisin oloissa vakaus- ja kasvu-sopimuksen sekä valtioiden välisen budjettisopi-muksen poikkeussäännöksiä kuitenkin voitaneen soveltaa. Sanktioiden asettamista voi hidastaa

myös se, jos alijäämä pienenee riittävällä nopeu-della. (Ks. Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suo-messa keväällä 2015 -artikkeli ja erityisteema ra-kenteellisesta budjettitasapainosta s. 51.)

Valtion ja kuntien alijäämät kasvattavat ajan myö-tä myös julkisen talouden ns. EMU-velkaa (EDP-velka). Sosiaaliturvarahastoilla ei ole velkaa. Pe-rusvaihtoehdossa EMU-velan BKT-suhde on vajaat 62 prosenttia vuonna 2015. Velka jatkaa kasvuaan ja saavuttaa 67.3 prosenttia vuonna 2019. Nopean kasvun vaihtoehdossa EMU-vel-ka on 61.4 prosenttia vuonna 2015, ja se nou-see 63.6 prosenttiin vuonna 2019. Hitaan kas-vun vaihtoehdossa EMU-velka on 62.4 prosenttia BKT:sta vuonna 2015 kasvaen vajaaseen 71 pro-senttiin vuonna 2019. Julkisen talouden lisäso-peutus on tarpeen kaikissa vaihtoehdoissa. No-pean kasvun tapauksessa sen tarve on kuitenkin suhteellisen pieni keskipitkällä aikavälillä, koska EU:n kriisimaille annetut ns. solidaarisuusmaksut (2.5–3 % BKT:sta) alennetaan velasta 60 prosen-tin EMU-kriteeriä sovellettaessa.

SUHDANNE 2015:1026

Kansainvälinen suhdannekehitys

Maailman talouskasvu kiihtyy ennustevuosina vain hieman viime vuoden noin kolmesta prosen-tista, vaikka raakaöljyn hinnan lasku vauhdittaa selvästi maailmantalouden kasvua. Maailman-kaupan kasvu näyttää hidastuneen samaan tah-tiin maailman BKT:n kasvuun verrattuna, vaikka se aiemmin lisääntyi selvästi tuotantoa nopeammin. Muutos johtunee ainakin osittain globalisaation sirpaloittamien arvoketjujen lyhentymisestä mm. Kiinan lisääntyneen oman tuotannon kasvun ta-kia. Yhdysvallat on ottanut Kiinan roolin maailman talouden veturina. Kiinan talouskasvu on vielä tosin yli kaksinkertainen Yhdysvaltojen kasvuun verrattuna, mutta sen kasvu on selvästi hidastu-massa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy selvästi kriisimaiden talouksien elpymisen, öljyn hinnan laskun, tuntuvan epätavanomaisen rahapoliittisen elvytyksen ja osin siihen liittyvän euron heikenty-misen tukemana. Kasvu jää vielä ensi vuonnakin alle kahden prosentin. Venäjän talous on ajautu-massa vaikeaan taantumaan öljyn hinnan laskun pienentämien vientitulojen ja Ukrainan kriisin li-säämän epävarmuuden kasvun takia. Inflaatio on hidastunut maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen alhaiseksi raakaöljyn hinnan rajun laskun takia. Keskeiset ennusteriskit liittyvät Kreikan kriisin syvenemiseen, Ukrainan kriisin laajenemiseen ja keskipitkän aikavälin inflaatio-odotusten alene-miseen.

Maailman talouskasvu kiihtyy vuosina 2015–2016 hieman parin edellisen vuoden noin kol-men prosentin kasvusta. Maailman talouskasvu pysyy ennustejaksona hyvin eritahtisena. Yhdys-valtojen talouskasvu on talven 2008–2009 vai-kean taantuman jälkeen asteittain kohentunut, ja maa on ottanut Kiinan roolin maailman talou-den veturina. Kiinan talouskasvu on vielä tosin yli kaksinkertainen Yhdysvaltojen kasvuun verrat-tuna, mutta sen kasvu on selvästi hidastumassa. Kiinalla on silti merkittävä rooli maailmantalou-den keskeisenä kasvualueena. Japanin talous-kasvu kiihtyy vuosina 2015–2016 viime vuoden

vaatimattomasta parin desimaalin kasvusta, osin keinotekoiseen noin 1.5 prosentin kasvuun voi-makkaan talouspoliittisen tuen (ns. Abenomics) avulla. Euroalueen kaksijakoinen kehitys yhte-näistyy kriisimaiden talouskasvun vahvistumisen takia. Kreikan kriisi ei ota ratketakseen. Kreik-ka horjuu euroeron partaalla Syrizan vaalilupa-usten täyttämisen ja rahoituspakettien ehtojen tulkinnan ristipaineessa. Kreikka pysyy keskei-senä euroalueen ja osin muunkin maailman ta-louskasvun kohentumisen riskinä, vaikka suorat Kreikka-riskit ovat ajan mittaan pienentyneet ja euroalueen kriisinhallintamekanismit kehittyneet.

Yhdysvaltojen talous on parhaassa nousuvirees-sä talven 2008–2009 taantumaan jälkeen. Koko-naistuotanto tosin supistui vuoden 2014 ensim-mäisellä neljänneksellä vuositasolle korotettuna 2.1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrat-tuna. BKT:n pudotus oli nopeinta taantuman jälkeen. Supistumista selittivät poikkeuksellisen kylmän talven viivästämät investoinnit, viennin supistuminen ja varastojen nopea purkaminen. Toisen neljänneksen BKT:n kasvu kiihtyikin kiin-teiden investointien, viennin vauhdittumisen ja varastojen normalisoitumisen takia 4.6 prosent-tiin. Kolmannella neljänneksellä kasvu vauhdittui lisääntyneen kulutuksen tukemana jo viiteen pro-senttiin. Kulutus oli vuoden viimeisellä neljännek-sellä yli neljän prosentin kasvussa. Samalla myös tuonti lisääntyi nopeasti muun muassa vahvis-tuneen dollarin takia. Ulkomaankauppa naker-si BKT:n neljänneskasvusta yli prosenttiyksikön. BKT:n kasvu jäi suhdannenäkymiin nähden hi-taaseen 2.2 prosenttiin.

Yhdysvaltojen kasvunäkymät ovat hyvät. Yksityi-nen kulutus, joka vastaa 70 prosenttia BKT:sta, on vahvassa kasvussa. Kulutusta nostavat työlli-syyden paranemisen ja ansioiden lisäämä kansa-laisten ostovoima sekä asunto- ja osakehintojen nousun lisäämä varallisuus. Yhdysvaltojen ko-konaistuotanto nousi viime vuoden lopussa jo yli

027

kahdeksan prosenttia suuremmaksi kuin edel-lisessä huipussa vuoden 2008 toisella neljän-neksellä. Kulutuksen vahva tuki talouskasvulle jatkuu, mutta vahvistuva dollari jarruttaa vientiä ja vahvistaa tuontia. BKT:n odotetaan kasvavan vuosina 2015–2016 hieman yli kolmen prosen-tin vauhtia.

Yhdysvaltojen keskuspankin, Federal Reserven tavoitteena on maksimoida työllisyys ja pitää yllä hintavakautta. USA:n työllisyys on noussut tuntu-vasti taantuman jälkeen. Samalla työttömyysaste on painunut vuoden 2009 lopun 10 prosentista 5.5 prosenttiin helmikuussa 2015. Työvoimaan osallistumisaste on kuitenkin edelleen hyvin al-hainen ja palkat ovat nousseet toistaiseksi hitaas-

ti. Keskuspankin työllisyystavoite ei siten vie-lä edellyttäne rahapolitiikan kiristämistä, vaikka kynnys kiristämiseen on tästä näkökulmasta lä-hellä. USA:n inflaatio kääntyi tammikuussa mui-den teollisuusmaiden tapaan negatiiviseksi (-0.1 prosenttia). Inflaatiotavoite on kaksi prosenttia, joten tästäkään syystä ei ole kiristämispainet-ta. Kuluttajahintojen lasku johtuu poikkeukselli-sesta ja väliaikaisesta energian hinnan laskusta. Ydininflaatio (inflaatio pl. ruoka ja energia) oli 1.6 prosenttia. Tästä huolimatta monet näkevät kes-kuspankin massiiviseksi kasvaneen taseen vaka-vana inflaatioriskinä. Keskuspankki oli kuitenkin vielä vuoden 2015 alkukuukausina ”varovainen” korkojen noston ajoituksen suhteen ja pitänee ohjauskorkonsa vaihteluvälin 0–0.25 prosentissa

Bruttokansantuotteen määrän muutokset ja inflaatio alueittain, %

Bruttokansantuote Kuluttajahinnat2)

2012 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2015→19E 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2015→19E

Maailma 100.0 3.3 3.1 3.3 3.6 3.3 3.5 .. .. .. .. .. ..

Pohjois-

Amerikka 21.3 2.2 2.4 3.2 3.0 2.7 2.9 1.5 1.7 0.4 2.1 1.8 1.6

Yhdysvallat 19.5 2.2 2.4 3.3 3.0 2.8 3.0 1.5 1.6 0.3 2.0 1.8 1.6

EU28 19.2 0.0 1.3 1.5 1.8 2.0 1.8 1.4 0.3 0.3 1.3 2.0 1.6

Euroalue 13.6 -0.4 0.9 1.5 1.8 1.9 1.8 1.3 0.3 0.3 1.3 1.8 1.5

Saksa 3.8 0.2 1.6 1.7 2.1 2.2 2.1 1.5 0.9 0.3 1.6 1.9 1.6

Ranska 2.7 0.0 0.4 1.3 1.8 2.1 1.8 0.6 0.4 0.1 1.3 2.2 1.8

Italia 2.2 -2.0 -0.3 0.5 0.9 1.5 1.2 1.2 0.2 -0.1 0.8 2.2 1.5

Suomi 0.2 -1.3 -0.1 0.5 1.6 1.8 1.5 1.5 1.1 0.3 1.0 1.3 1.1

Muut

Iso-Britannia 2.8 1.6 2.5 2.8 2.5 2.5 2.4 2.6 1.5 1.2 1.5 2.0 1.6

Ruotsi 0.5 1.0 1.7 1.8 2.1 2.4 2.1 -0.1 -0.2 0.3 1.1 1.3 1.3

Venäjä 3.0 1.3 0.6 -4.0 -2.0 1.5 -0.1 6.7 7.2 12.0 10.0 8.0 8.6

Aasia 34.3 4.7 4.3 4.6 4.8 4.6 4.6 2.9 3.3 3.1 3.1 3.1 3.1

Japani 5.5 1.6 0.0 0.9 1.5 1.5 1.3 0.4 2.8 1.2 1.3 1.9 1.6

Kiina 14.7 7.7 7.2 7.0 6.8 6.8 6.8 2.6 2.3 2.8 3.0 3.5 3.3

Intia 5.7 5.0 5.5 6.0 6.5 6.0 6.3 7.5 6.5 6.5 6.5 6.5 6.5

NIE43) 3.8 2.5 3.2 3.3 3.3 3.3 3.3 1.7 2.4 2.6 2.6 2.6 2.6

Teolli.maat 50.4 1.4 1.6 2.1 2.2 2.4 2.3 1.3 1.4 0.6 1.7 1.8 1.6

1) Ostovoimapariteettipainot. 2) Kansalliset indeksit. 3) Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore.

Lähteet: OECD, IMF, kansalliset tilastot, ETLA.

Paino1) Keskimäärin Keskimäärin


SUHDANNE 2015:1028

kesään 2015 saakka. Epätavanomaisten keino-jen käyttö lopetettiin jo lokakuussa 2014, mutta keskuspankin tasetta ei ole vielä alettu pienentä-mään myymällä sinne kertyneitä arvopapereita. Keskuspankin on vähitellen aloitettava ”exit-stra-tegia” poikkeuksellisen voimakkaan epätavan-

omaisen rahapolitiikan kumuloiman keskus-pankkitaseen pienentämiseksi. Odotukset USA:n rahapolitiikan kiristymisestä muun muassa euro-alueeseen verrattuna ovat osaltaan vahvistaneet dollaria paitsi euron myös useiden muiden va-luuttojen suhteen.

Yhdysvaltojen finanssipolitiikan poliittiseen pää-töksentekoon liittyvät ongelmat ovat tehneet fi-nanssipolitiikasta arvaamattoman. Pysyvän-luonteiset velkakattoriidat ja julkisen sektorin lomautukset eivät ole horjuttaneet talouskasvua, joka tasapainottaa USA:n julkista sektoria nope-asti. Budjettialijäämän BKT-suhteen arvioidaan alenevan vuoden 2009 7.5 prosentista pariin prosenttiin vuosina 2015–2016. Julkisen sektorin velkasuhde pysyy kuitenkin vielä hieman yli 100 prosentissa.

Aasian talouskasvu hidastuu ennustejakson ai-kana selvästi. Tähän on syynä maailmantalou-den kasvua aiemmin ylivertaisesti 10 prosentin kasvulla dominoineen Kiinan talouskasvun kään-tyminen tavoitteelliselle, hieman optimistiselle seitsemän prosentin uralle. Kiinan kasvutavoit-teen laskuun vaikuttavat kansainvälisen kysyn-

1995

*-20

-10

0

10

20

%

Maailmankauppa, %-muutos

2000 05 10 15

Kaupan määräMaailmankaupanvientihinnat, USD

Lähteet: OECD, IMF. ETLA S15.1/k06

Yksityinen kulutus ja kiinteät investoinnit alueittain, määrän muutos, %

2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2015→19E 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2015→19E

Yksityinen kulutus Kiinteät investoinnit

OECD 1.6 1.7 2.6 2.6 2.5 2.6 1.4 3.1 3.6 3.9 3.9 3.7

Yhdysvallat 2.4 2.5 3.5 3.5 3.5 3.5 4.7 5.2 5.5 5.5 5.5 5.5

EU27 -0.1 1.2 2.0 2.1 1.8 2.0 -2.6 1.2 2.6 3.4 3.4 3.0

EMU17 -0.7 0.9 1.7 1.4 1.2 1.4 -3.0 0.8 1.6 2.7 2.7 2.5

Saksa 1.0 1.1 2.5 2.0 1.3 1.7 -0.4 3.1 2.5 3.0 2.3 2.2

Ranska 0.3 0.6 1.4 1.0 1.1 1.3 -0.8 -1.6 0.3 2.2 3.0 2.8

Italia -2.8 0.3 0.5 0.9 1.3 1.1 -5.4 -2.5 -1.0 1.3 2.5 2.3

Suomi -0.6 -0.2 0.6 1.3 1.6 1.4 -5.3 -5.1 -1.4 2.2 2.5 1.9

Muut

Iso-Britannia 1.7 2.3 3.2 2.6 2.0 2.4 3.4 7.1 6.5 5.6 4.5 4.4

Ruotsi 2.0 2.4 2.0 2.0 2.1 2.3 -0.4 4.5 3.3 3.0 3.0 3.0

Japani 2.1 -1.2 0.5 0.5 0.5 0.5 3.2 2.6 1.5 1.5 1.5 1.5

Lähteet: OECD, kansalliset tilastot.

029

nän kasvun laimeus ja sisäiset rakenteelliset on-gelmat kuten rahoitusmarkkinoiden epävakaus. Hallitus pyrkii ohjaaman taloutta enemmän ku-lutusvetoiseksi, ja sen odotetaan tarvittaessa tu-kevan talouskasvua elvyttävin toimin. Raakaöljyn halpeneminen helpottaa talouskasvun ylläpitoa ja pitää poliittisesti arkaluontoisen inflaation parissa prosentissa.

Intia on nousemassa Kiinan rinnalle vahvistu-neen talouden ja väestön kasvunsa takia. Intian

talouskasvu ylsi viime vuoden viimeisellä neljän-neksellä peräti 7.5 prosenttiin, mikä on pari kym-menystä Kiinan kasvua nopeampaa. Intian kan-santalouden tilinpito on uudistettu kansainvälisen käytännön mukaiseksi, eikä tulokseen olla oltu täysin tyytyväisiä. Uusia kasvulukuja on kritisoitu liian suuriksi vertailtaessa muihin relevantteihin talousindikaattoreihin. Kasvu on kuitenkin joka tapauksessa nopeaa. Pidemmällä aikavälillä In-tiassakin talouden rakenteiden uudistaminen on keskeistä Intian teollisuustuotannon kasvulle.

1980 82 84 86 88 90 92 94 96 98

0

50

100

150

200

250

JPY

Eräitä euron valuuttakursseja

0.4

0.6

0.8

1.0

1.2

1.4

USD

2000 02 04 06 08 10 12 14

USD/EUR JPY/EUR

1996 98

0.4

0.5

0.6

0.7

0.8

0.9

GBP

2000 02 04 06 08 10 12 14

GBP/EUR GBP/USD

Lähteet: Suomen Pankki, OECD.

1996 98

5

6

7

8

9

10

11

SEK

2000 02 04 06 08 10 12 14

SEK/EUR SEK/USD

ETLA S15.1/k04


SUHDANNE 2015:1030

Japanin pääministeri Shinzo Abe on pyrkinyt nos-tamaan maan talouden 1990-luvun alusta jatku-neista heikon talouskasvun oloista. Joulukuussa 2012 käyttöön otettu elvyttävä ns. Abenomics-politiikka on parantanut talouskehitystä osin kei-notekoisesti. Abenomics on kolmikärkinen (three arrows) politiikkakokonaisuus, jossa raha-politii-kan elvytys ja julkisen sektorin tasapainottaminen pyritään yhdistämään rakenteellisiin uudistuksiin. Politiikkaosan tavoitteena olisi käynnistää kasvu ja uudistusten pitää huolta pitkän aikavälin kas-vuedellytyksistä.

Abenomicsin alku oli hyvin lupaava, ja jeni alkoi devalvoitua voimakkaasti jo ennen paketin viral-lista julkistamista. Euro vahvistui Japanin raha-politiikan voimakkaan kevennyksen tukemana 46 prosenttia heinäkuun 2012 97 jenistä 141.7 jeniin joulukuussa 2013, minkä jälkeen euron jenikurssi on heilahdellut korkealla tasolla. Vien-ti kiihtyi vuonna 2014 jo peräti 7.8 prosenttiin, mutta kasvu on sen jälkeen laantunut. Yksityi-nen kulutus supistui 1.2 prosenttia vuonna 2014 huhtikuuhun ajoittuneen arvonlisäveron 3 pro-senttiyksikön korotuksen takia. Vuodelle 2015 suunnitellusta lisäkorotuksesta oli luovuttava vuo-den 2014 korotusta seuranneen heikon talous-kehityksen takia. Yksityinen kulutus (-5.1 %) ja BKT (-1.7%) supistuivat odotetun voimakkaasti toisella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Supistuminen kuitenkin jatkui kol-mannella neljänneksellä ja talous ajautui taantu-maan. Neljännellä neljänneksellä tuotanto kään-tyi 0.6 prosentin nousuun. Japanin inflaatio on mm. jenin heikentymisen, öljyn halpenemisen ja arvonlisäveron korotuksen takia kiihtynyt lä-hes kolmeen prosenttiin vuonna 2014. Inflaatio kuitenkin hidastuu prosentin tuntumaan vuon-na 2015, kun viime vuoden lopun kohonnut ver-tailuperiodi pienentää hinnan nousua. Japanin talouskehityksen odotetaan pääsevän vähitellen kestävälle pohjalle.

Raakaöljyn hinnan voimakas lasku ja Ukrainan kriisiin liittyvä epävarmuuden kasvu ovat suis-taneet Venäjän talouden pahaan taantumaan. Energian tuotanto, joka on noin neljänneksen Ve-

näjän BKT:sta, lisääntynee tänä vuonna selvästi, vaikka resurssit rajoittavat kasvumahdollisuuksia. Sitä vastoin muu talous supistuu voimakkaas-ti öljyn hinnan laskun pienentämien öljytulojen, Ukrainan kriisiin liittyvän pääomapaon romah-duttaman ruplan ja sitä torjuvan korkotason suu-ren nousun takia. BKT supistunee 3–5 prosenttia vuonna 2015, mutta kotimainen kysyntä supis-tuu kaksinkertaista vauhtia, mikä merkitsee sa-malla Venäjän tuonnin voimakasta supistumista.

Venäjän talous on syvissä vaikeuksissa. Korkean öljyn hinnan varaan rakennettuja suunnitelmia on tarkistettava vaatimattomammiksi. Ukrainan konfliktiin liittyvät kustannukset ja sotakoneiston vahvistaminen leikkaavat budjettivaroja. Vuo-den 2015 budjetti onkin rakennettu 50 dollarin öljyhintaoletuksen varaan, kun oletus oli aiem-min 100 dollaria. Samalla hallitus alkaa purkaa korkean öljyn hinnan aikana kerättyä hyvinvointi-rahastoa. Öljyn hinnan oletetaan nousevan uutta budjettioletusta korkeammalle tasolle, mutta nou-sevan maltillisesti. Öljyn tuotannon kasvu vakau-tuu samalla pariin prosenttiin, mutta pidemmän tähtäimen näkymä noudattaa ”resurssikirouk-sen” kaavaa. Talouden rakenteellisista uudis-

Euroalueen talouslukuja, %

2013* 2014E 2015E 2016E 2017E

Yksityinen kulutus -0.7 0.9 1.7 1.4 1.2

Julkinen kulutus 0.3 0.5 0.8 0.5 0.9

Kiinteät bruttoinv. -3.0 0.8 1.6 2.7 2.7

Kotimainen kok.kys. -0.7 0.8 1.6 2.0 2.3

Vienti 1.3 3.3 7.0 5.6 3.5

Tuonti 0.2 3.4 6.4 5.1 2.9

BKT -0.4 0.9 1.5 1.9 1.7

Teollisuustuotanto -0.6 0.9 1.6 2.0 2.3

Inflaatio, HICP 1.3 0.3 0.3 1.3 1.8

Työttömyysaste 12.0 11.6 11.1 10.4 9.0

Julk. sek. tasapaino,

per BKT -3.1 -2.6 -2.4 -2.2 -2.0

Julk. sek. velka,

per BKT 96.0 94.5 94.5 93.4 92.5

Lähteet: Euroopan komissio, kansalliset tilastot.

031

tuksista ei pidetä huolta, ja öljytulojen inflaatiota kiihdyttävä vaikutus pitää muun kuin energiata-louden kilpailukyvyn huonona.

Euroalueen kokonaistuotanto kääntyi nousuun vuoden 2013 toisella neljänneksellä kahdeksan neljännestä kestäneen nollan tuntumassa laa-hanneen kasvun jälkeen. Meneillään oleva, seit-semän neljännestä kestänyt kasvujakso on ollut hidasta. Vuoden 2014 viimeisen neljänneksen hieman odotettua nopeampi 0.3 prosentin kasvu

nosti euroalueen kokonaistuotannon tason vasta vajaan prosentin päähän edellisestä tuotantohui-pusta. Kasvu on kuitenkin rohkaisevasti laajapoh-jaisempaa kuin aiemmin. Kriisimaista Portugali ja Espanja ylsivät viimeisellä neljänneksellä eu-roalueen keskimääräistä nopeampaan vauhtiin. Kreikan kokonaistuotanto kääntyi viime vuoden alussa selvään nousuun, mikä tosin lopahti vii-meisellä neljänneksellä.

1990 95

*70

80

90

100

110

Ind.

Teollisuustuotannon määrä kausitasoitettuna (2010 = 100)

2000 05 10 15

EU27

OECD

OECD1)

1990 95

* 60

70

80

90

100

110

120

Ind.

2000 05 10 15

USA

Japani

EMU17

1990 95

*70

80

90

100

110

120

Ind.

2000 05 10 15

Saksa

Ranska

Italia

1) 11 tärkeintä länsivientimaata Suomen vientiosuuksilla painotettuna.

Lähteet: OECD, Tulli, Tilastokeskus.

1990 95

* 40

60

80

100

120

Ind.

2000 05 10 15

SuomiRuotsiIso-Britannia

ETLA S15.1/k01


SUHDANNE 2015:1032

Euroalueen Kreikka-riski on vaikeiden rahoitus-neuvottelujen takia suuri. EKP on lisännyt Krei-kan pankkien (ELA) hätärahoitusta epävarmuu-den ruokkiman pääomapaon takia. Euromaat, EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat sopi-neet Kreikan ehdollisen apupaketin jatkamisesta neljällä kuukaudella kesäkuuhun saakka, mutta Kreikan toimet ehtojen täyttämiseksi vaikuttavat ponnettomilta. Kreikka voi jopa ajautua ulos eu-roalueesta, mikä heikentäisi entisestään euroalu-een roolia yhtenäisenä talousalueena. Kreikan

kannalta ero olisi hyvin vahingollista, vaikka maa samalla jättäisi pääosan veloistaan maksamat-ta ja devalvoisi valuuttansa tuntuvasti. Ulkomai-nen markkinarahoitus ei olisi eron jälkeen mah-dollista pitkään aikaan. Onnistunut devalvaatio edellyttäisi sitoutumista kurinalaiseen talouspo-litiikkaan useiksi vuosiksi. Tämä näyttää Kreikan tapauksessa hyvin vaikealta ilman ulkopuolista apua maan poliittisesti ja hallinnollisesti sekavan tilanteen takia. Euroalueen kannalta eron vaiku-tukset pystyttäisiin hallitsemaan paremmin kuin aiemmissa kriiseissä, koska talous on parem-massa kunnossa ja kriisinhallintamekanismit ovat olennaisesti kehittyneet. Ennusteessamme on oletettu, että Kreikan tarvitsema julkisen talouden rahoitus järjestyy, pankit saavat tarvittaessa kes-kuspankista hätärahoitusta ja Kreikka pysyy eu-roalueen jäsenenä.

Euroalueen viennin kasvun odotetaan vahvis-tavan kokonaiskysynnän kasvua heikentyneen euron tukemana. Samalla investoinnit saavat puhtia. Kokonaistuotannon kasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna noin 1.5 prosenttiin viime vuoden vajaasta prosentista. Vuonna 2016 kasvu lähentelee jo kahta prosenttia. Vahvistuva kasvu pienentää euroalueen työttömyysastetta ja tasa-painottaa julkista sektoria. Julkisen budjettialijää-män BKT-suhde alenee ensi vuonna peräti parin prosentin tuntumaan. Matalaa lukua selittää suu-rimman euromaan Saksan ylijäämä, mutta myös useimpien muidenkin euromaiden taseiden pa-raneminen. Julkisen velan BKT-suhde kuitenkin pysyy edelleen vajaassa 95 prosentissa.

Euroalueen inflaatio painui -0.2 prosenttiin joulu-kuussa ja edelleen -0.6 ja -0.3 prosenttiin tammi-helmikuussa 2015. Hintojen lasku johtui pääasi-assa energian halpenemisesta. Harmonisoituun inflaatioon sisältyvä energian hinta supistui hel-mikuussa 9.3 prosenttia lähinnä raakaöljyn hin-nan rajun laskun takia. Helmikuun ydininflaatio (pl. energia, ruoka, alkoholi ja tupakka) hidastui neljä kymmenystä vuodentakaisesta, mutta pysyi kuitenkin positiivisena ja ylsi 0.6 prosenttiin.

0

2

4

6

8

%

Keskeisiä 3 kk:n korkoja

2000 02 04 06 08 10 12 14

Euroalue Yhdysvallat

Japani Iso-Britannia

-10

0

10

20

30

%

2000 02 04 06 08 10 12 14

Ruotsi TanskaVenäjä Korea

Lähteet: Suomen Pankki, OECD. ETLA S15.1/k05

033

Julkisuudessa esitetään usein virheellisesti, että euroalue on painunut deflaatioon, kun inflaatio on painunut negatiiviseksi. Näin ei ole. Toistai-seksi ei ole vielä kyse yleisestä hintatason las-kusta, vaan pääasiassa energian hinnan voi-makkaasta laskusta eli suhteellisten hintojen muutoksesta. Nykytilanteessa on vaarana, että energian hinnan lasku voi heikossa talousti-lanteessa kääntää keskipitkän aikavälin inflaa-tio-odotukset EKP:n ”alle, mutta lähellä kah-ta prosenttia” olevaa inflaatiotavoitetta selvästi alemmaksi, jolloin oltaisiin jo lähellä deflaatiota. Inflaatio-odotusten pienenemisestä on jo merk-kejä mm. indeksisidonnaisissa bondi-tuotoissa. Keskuspankin keskeisin väline, ohjauskorko on jo painettu nollan tuntumaan. Pankki käyttääkin verbaalia ohjausta ja on turvautumassa massii-visiin 60 miljardin euron kuukausittaisiin arvo-paperiostoihin käytännössä niin pitkään kuin on tarpeen. Öljyn maailmanmarkkinahinnan en-nustettu kääntyminen nousuun ja euron tuntu-va heikentyminen osin arvopaperiohjelman takia lisäävät hintapainetta. EKP:n ohjauskorko säi-lyy nykynäkymin alhaisena koko ennusteperio-din, mutta kääntyy nousuun vuonna 2017. Euron kurssiksi on oletettu 1.1 dollaria.

RAAKA-AINEIDEN HINNATRaaka-aineiden hinnat ovat alentuneet dollareis-sa lasketun HWWI-indeksin mukaan rajusti vii-me kesästä. Muiden kuin energiaraaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun jo viime vuoden tou-kokuussa. Energiaraaka-aineiden hinnanlasku alkoi heinäkuussa. Hintojen muutosvauhti vaih-teli luonnollisesti hyvin paljon hyödykkeittäin. In-deksissä mukana olevista 34 hyödykkeestä vain viiden hyödykkeen (ohran, kahvin, alumiinin, nikkelin ja sinkin) dollarihinnat olivat helmikuus-sa korkeammat kuin vuotta aiemmin. Jyrkimmin laskivat rautamalmin (48 %) ja raakaöljyn (46 %) hinnat.

Raaka-aineiden yleisen halpenemisen taustal-la oli osaksi kysyntänäkymien laimeus Kiinan talouskasvun hidastumisen takia, dollarin vah-vistuminen ja useissa tapauksissa tarjonnan viivästynyt voimakas nousu reaktiona aiempiin

0

50

100

150

200

Ind.

Raaka-aineiden maailmanmarkkina-hinnat, 2010=100

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

Muut kuin energiaraaka-aineet, USDEnergiaraaka-aineet, USD

Kokonaisindeksi, USD

-80

-40

0

40

80

120

%

12 kk:n muutokset

2000 02 04 06 08 10 12 14

Energiaraaka-aineet

USD EUR

-60

-40

-20

0

20

40

%

2000 02 04 06 08 10 12 14

Muut kuin energiaraaka-aineet

USD EUR

-60-40

-20

0

20

40

60%

2000 02 04 06 08 10 12 14

Teollisuuden raaka-aineet

USD EUR

Lähteet: HWWI, Suomen Pankki. ETLA S15.1/k03


SUHDANNE 2015:1034

ennätyskorkeiksi nousseisiin hintoihin. Kiinan ta-louskehitys on dominoinut ja dominoi yhä hidas-tuvasta kasvusta huolimatta raaka-ainemarkki-na- ja hintatrendejä maan kysynnän suuren koon takia. Pienetkin prosenttimuutokset Kiinan ky-synnässä merkitsevät helposti suuria muutoksia hyödykkeiden hinnoissa. Dollarin kurssimuutok-set muuttavat yleensä muissa valuutoissa ilmais-tuja raaka-aineiden hintoja suurin piirtein valuut-takurssimuutoksen verran, koska raaka-aineiden hinnat määräytyvät dollareissa. Osa muutoksesta kompensoituu markkinatilanteesta riippuen dol-larihinnan muutoksena. Öljyn hinnan ja USA:n dollarin kurssin muutokset ovat ajoittain muuttu-neet toisiaan kompensoiden.

Muiden kuin energiaraaka-aineiden hinnat ovat olleet energiaraaka-aineiden tapaan trendinomai-sessa laskussa kesästä 2014, joskin lasku oli huo-mattavasti pienempi ja hinnat ovat heilahdelleet energiaa enemmän markkinoiden erityispiirteiden takia. Esimerkiksi ruoan ja kahvin hintakehityk-seen ovat vaikuttaneet sato-odotusten muutokset. Kahvin suhteen ennakoitiin vielä viime syksynä hinnan voimakasta nousua. Kuivuuden ja tautien vaivaamien kahvipensaiden odotettiin merkitse-vän heikkoa satoa. Odotukset tulevasta sadosta ovat kuitenkin kääntyneet odotettua paremmiksi, joten nähtävästi uusilta huippuhinnoilta on vältytty. Hinnat ovatkin jo kääntyneet laskuun. Rautamal-min maailmanmarkkinahinta (Kiinan tuontihinta) on alimmillaan sitten vuoden 2006 lopun. Maa-liskuun alussa rautamalmin hinta oli noin 58 Yh-dysvaltain dollaria tonnilta (Kiinan tuontihinta, cif, 62%Fe). Malmi oli 14 prosenttia halvempi kuin viime tammikuussa ja 55 prosenttia halvempi kuin vuoden 2014 tammikuussa. Rautamalmin hin-nassa näkyvät Kiinan kysynnän heikkeneminen ja aiempaa hinnan nousua seuranneet kaivosyhtiöi-den malmin tarjontaa lisänneet mittavat investoin-nit kaivostoimintaan ja logistiikkaan. Tuotantoa li-säävät erityisesti suuret yhtiöt, joille alhaiset hinnat ovat vielä kannattavia alhaisten yksikkökustannus-ten takia. Värimetallien kehitys on ollut puolestaan hyvin heterogeeninen. Alumiinin, sinkin ja nikke-lin hinnat ovat heilahdelleet alhaisella tasolla vuo-desta 2012 lähtien. Lyijyn, tinan ja kuparin hinnat

World Trade and World Commodity Prices-katsaus sisältää arvion sekä maailmankaupan että raaka-ainehintojen näkymistä parin seuraavan vuoden aikana. Raaka-aineosiossa esitetään arviot mm. useiden kymmenien yksittäisten hyödykkeiden ja hyödykeryhmi-en markkinoista ja hintojen kehityksestä sekä dollareis-sa että euroissa. Katsaus on englanninkielinen sisältäen suomenkielisen tiivistelmän.

World Trade and World Commodity Prices -katsaus ilmes-tyy kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja loka-marras-kuussa. Katsaus laaditaan Euroopan suhdanneinstituut-tien liiton AIECE:n maailmankauppa- ja raaka-aineiden hinnat -työryhmässä, jossa ETLA on jäsenenä.

Kestotilauksena 160 euroa/vuosi (pdf). IP-alueeseen perustuva yrityskohtainen tilaus 320 euroa/vuosi.

Internet-osoite: forecasts.etla.fi/world-commodity-prices

Suhdannenäkymät-raportti (ks. sivu 18)

heilahtelivat aluksi korkealla hintatasolla, mutta ne kääntyivät selvään laskuun kesällä 2014.

Muiden kuin energiaraaka-aineiden hintojen odotetaan kääntyvän vuoden 2015 aikana nou-suun kysynnän vahvistumisen tukemana, mut-ta vuosikeskiarvon odotetaan silti alenevan yli 10 prosenttia. Raaka-aineiden hintakehityksen odo-tetaan jatkuvan lähivuosina kysynnän hitaaksi oletetun kasvun takia maltillisena.

Raakaöljymarkkinat olivat suhteellisen vakaat ke-väästä 2011 kesäkuuhun 2014, vaikka Lähi-idän tilanne kiristyi ajoittain uhkaavasti. Maailman-markkinoiden mittapuuna käytetyn Brent-laadun tynnyrihinta heilahteli 110 dollarin tuntumassa. Kesäkuussa kävi ilmeiseksi, että kysyntänäkymi-en heikentyminen Kiinassa, Japanissa ja euroalu-eella yhdistyneenä tarjonnan yllättävän nopeaan lisääntymiseen Yhdysvalloissa, Libyassa ja Irakis-sa kääntäisivät raakaöljymarkkinat ennen pitkää ylijäämäisiksi. Raakaöljyn (Brent) dollarihinta las-ki kesäkuusta joulukuuhun runsaat 40 prosent-tia hieman yli 60 dollariin. Raakaöljyn eurohinta laski vastaavana aikana noin 35 prosenttia run-

035

saaseen 50 euroon. Prosenttimuutoseroa selittää dollarin vahvistuminen euron suhteen. Amerikka-laisen WTI-öljylaadun hinta on heilahdellut muu-taman dollarin Brent-laadun hinnan alapuolella.

TAISTELU MARKKINAOSUUKSISTA PAINANUT HINTAAOPECin ja eritoten Saudi-Arabian 27.11.2014 te-kemä päätös olla supistamatta tarjontaansa hin-nan tukemiseksi merkitsi rajua markkinaosuus-taistelua alhaisten ja korkeiden kustannusten tuottajien välillä. Tämän seurauksena hinta laski nopeasti. Tammikuun alkupuolella hinta painui alimmillaan jo 45 dollarin tuntumaan tynnyriltä, minkä jälkeen se nousi maaliskuuhun mennessä hieman yli 60 dollariin. Hinta voi nousta nopeas-tikin, jos tuotantoa aletaan laaja-alaisesti rajoittaa esimerkiksi liuskeöljyn tuotantokalleuden takia.

Maailmanlaajuisen tarjonnan olennainen supis-tuminen vie kuitenkin aikaa. Hinta voi heilah-della hyvin voimakkaasti, koska amerikkalaisen liuskeöljyn pumppaaminen on kannattavaa vielä hyvin alhaisillakin raakaöljyn hinnoilla, sillä po-rauskustannukset on jo maksettu. Tuotannon yl-läpitäminen ja lisääminen edellyttäisi kuitenkin vilkasta porausta liuskeöljykentillä, koska lius-keöljyyn liittyvien porausreikien elinkaari on pe-rinteistä tuotantoa selvästi lyhyempi. Öljynporaus-torneja on jo otettu huomattava määrä käytöstä talven aikana. Käytöstä poistetut tornit ovat kui-tenkin olleet heikosti tuottavia, ja USA:n raakaöl-jyn tuotanto on jatkanut kasvuaan vielä alkuvuo-den aikana. Tuotannon lisääminen lisäporauksin on useimmissa tapauksissa kannattamatonta, koska hinta on alle kannattavuusrajan. Keskeis-ten tuotantoalueiden (Bakken ja Eagel Ford) kan-nattavuusraja vaihtelee 50–75 dollarissa. Hinta-kehityksen odotetaan tasaantuvan ja kääntyvän nousuun, kun tarjonta alkaa supistua, koska ky-synnän voimakasta kasvua ei ole näköpiirissä. ETLAn ennusteessa on oletettu, että raakaöljyn dollarihinta (Brent) vakiintuu kevään aikana 60 dollariin ja kääntyy vuoden lopulla nousuun. Kes-kihinnat ovat ennustevuosina 2015 ja 2016 62 ja 70 dollaria. Markkinatilanne oli kevään alussa hyvin herkkä, jolloin hinta voi heilahdella hyvinkin rajusti ennen markkinoiden vakautumista.

Kaasun hinta on seurannut trendinomaises-ti kivihiilen hintaa jo keväästä 2013. Molempien dollarihinta putosi maailmanmarkkinoilla vajaan kolmanneksen maaliskuusta 2013 helmikuuhun 2015. Kivihiilen tarjonta on noussut rautamalmin tapaan hyvin nopeasti. Tarjonnan tuntuva nousu on romahduttanut kivihiilen hinnan, jolloin kivihii-li on syrjäyttänyt Euroopassa kaasua muun mu-assa sähköntuotannossa ja vetänyt myös kaasun hinnan laskuun.

MAAILMANKAUPPAMaailmankaupan määrä lisääntyi hollantilaisen CPB-tutkimuslaitoksen mukaan 3.3 prosenttia vuonna 2014. Määrä lisääntyi maailman teolli-suustuotannon tai kokonaistuotannon tahdissa. Maailmankaupan kasvun odotetaan myötäilevän tuotannon kasvua ennustevuosinakin, vaikka tyy-pillisesti sen muutokset ovat aiemmin lisäänty-neet selvästi tuotantoa nopeampia.

Globalisaation kiihkein vaihe näyttää olevan ohi. Aluksi Kiinan mukaantulo kiihtyvässä tahdissa muun maailmatalouden toimintaan 1980-luvulta alkaen, ja etenkin 2000-luvulla, lisäsi tuotannon arvoketjuja, sirpaloi tuotantoa maailmanlaajuises-ti. Kiinan rooli teollisena alihankkijan ja tuottajan lisääntyi rajua tahtia. Talven 2008–2009 taantu-ma näyttää olleen käännekohta tässä toiminnas-sa. Tuoteketjut ovat alkaneet lyhentyä ja Kiinan rooli alihankkijana on vähentynyt (Constantinecu-Mattoo-Ruta, Explaining the global trade slow-down. VOX 18 January 2015).

Maailmankaupan kasvuksi arvioidaan noin 3.5 prosenttia ennustevuosina 2015–2016.

Maailmankaupan hinnat alenivat hollantilaisen CPB-tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2014 kaksi prosenttia. Teollisuustuotteiden hinnat ale-nivat noin puoli prosenttia ja energian hinnat va-jaat kahdeksan prosenttia HWWI-indeksin mu-kaan. Muiden raaka-aineiden hinnat laskivat runsaat neljä prosenttia. Hinnat kääntyvät nou-suun vuoden aikana, kun maailmankauppa ja tuotanto alkavat vähitellen piristyä.


SUHDANNE 2015:1036

Kotimainen suhdannekehitys

VIENTI JÄÄ TÄNÄ VUONNA AIEMMIN ARVIOITUA HEIKOMMAKSIKansainvälinen kysyntä piristyi selvästi viime vuonna, mutta Suomen tavaravienti ei pysynyt mukana markkinoiden kasvuvauhdissa. Tava-raviennin kehitystä jarrutti varsinkin koneiden ja laitteiden kolmatta vuotta jatkunut viennin voima-kas supistuminen. Myös suurten toimialojen pa-peri- ja kemianteollisuuden vienti väheni.

Tilanne Venäjällä ja Ukrainassa hidastaa tänä vuonna viennin kasvua ja luo suurta epävarmuut-

Vienti

ta Suomen vientiteollisuudelle. Venäjä on meidän kolmanneksi tärkein markkina-alue, joten Suomi kärsii Venäjän tilanteesta enemmän kuin muut Euroopan maat.

Lähes kaikkien toimialojen vienti kasvaa tänä vuonna aiemmin arvioitua vähemmän. Paperi- ja koneteollisuuden viennin odotetaan kääntyvän nousuun, mutta kasvu jää heikoksi. Kemianteol-lisuuden vienti jää suurseisokin takia edellisvuo-den lukemiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu jatkuu tänä vuonna viimevuotista hitaam-

Tavara- ja palveluvienti

2014* 2014* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Arvo1) Määrä2)

Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin

Maa- ja metsätalous

sekä kaivannaistoiminta 1.0 1.8 5.8 -6.9 1 4 5 6.7 4

Puutavarateollisuus 2.5 4.5 9.1 1.7 3 2 2 5.7 3

Paperiteollisuus 8.7 15.6 3.1 -1.4 1 1 1 3.0 1

Metallien jalostus 6.6 11.8 -0.8 2.8 3 4 4 9.1 4

Metallituotteet 1.5 2.6 9.2 -2.1 -9 2 3 6.2 1

Koneet ja laitteet 7.2 12.8 -6.4 -5.0 2 5 5 0.4 5

Kulkuneuvot 3.3 5.9 -2.3 47.9 5 16 8 -0.1 7

Elektroniikka- ja sähköteoll. 6.7 12.0 -13.8 4.8 2 2 2 -5.0 3

Elintarviketeollisuus 1.4 2.4 0.3 -3.6 -2 11 2 0.6 3

Tekstiili-, vaatetus-, nahka-

ja kenkäteollisuus 0.7 1.3 2.8 -3.7 4 1 1 2.7 2

Kemianteollisuus 12.9 23.1 7.2 -2.7 0 5 3 5.4 3

Muu teollisuus 3.4 6.2 .. .. .. .. .. .. ..

Tavaravienti yht.3) 55.6 100.0 0.1 1.1 1.5 4.0 3.3 2.5 3.2

Tavaravienti pl. elektroniikka- 48.9 88.0 .. .. .. .. .. 4.1 3

ja sähköteollisuus1)

Tavara- ja palveluvienti3) 76.0 .. -0.7 -0.4 1.0 3.3 3.1 1.6 2.9

1) Toimialojen viennin arvo tullitilaston mukaan.

2) Määrän muutokset, ETLAn laskelma.

3) Kansantalouden tilinpidon mukaan.

Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.

037

pana, mutta metallien jalostuksen vientiennustet-ta on hieman nostettu.

ETLA arvioi nyt, että tavaravienti kasvaa tänä vuonna vain 1.5 prosenttia, syksyllä arvioidun 2.3 prosentin sijasta. Kansainvälinen kysyntä kasvaa vielä tänä vuonna Suomen vientiä nopeammin. Kuluvan vuoden tammikuussa tavaraviennin

1990 95*95

100

105

110

115

120

Ind.

Vaihtosuhde (2010=100)

2000 05 10 15

Vienti- ja tuontihintojen neljän neljänneksen liukuvienkeskiarvojen suhde.

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/u01

-16

-12

-8

-4

0

4

8

%

Suomen vientimarkkinoiden kasvu javienti alueittain

EU28 Venäjä MuuEurooppa

USA Aasia

Tavaraviennin arvon kasvu alueittain

2009-2013 keskimäärin

2014*

0

10

20

30

40

50

% Osuus tavaraviennistä


USA Aasia

2009-2013 keskimäärin2014*

-2

0

2

4

%


USA Aasia

Kokonaistuotannon muutos

2009-2013 keskimäärin

2014*

Lähteet: Tulli, IMF. ETLA S15.1/x08

1990 95*-30

-20

-10

0

10

%

Vientimaiden teollisuustuotantoja tavaraviennin määrä1)

2000 05 10 15

Tavaravienti3)

1) Laskettu neljän neljänneksen liukuvista summista.

2) 11 OECD-maata Suomen vientiosuuksilla painotettuna.

3) Vuoteen 1991 asti länsivienti.

Lähteet: Tulli, OECD.

Vientimaiden teoll.tuotanto2)

ETLA S15.1/x01

Vienti

SUHDANNE 2015:1038

Vienti EU-maihin ja Pohjois-Amerikkaan lisääntyi viime vuonnaSuomen koko tavaraviennin arvo jäi viime vuonna edellis-vuoden lukemiin. Vienti EU28-alueelle nousi arvoltaan 3 prosenttia ja vienti euroalueelle 9 prosenttia. Vienti Euroo-pan unionin ulkopuolelle väheni 5 prosenttia.

EU28-maiden osuus Suomen tavaraviennin arvosta vuon-na 2014 oli 57.3 prosenttia ja EU15-maiden osuus 47.6 prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna EU28-maiden osuus nousi 2.1 prosenttiyksikköä ja EU15-maiden 1.6 pro-senttiyksikköä. Saksa pysyi tärkeimpänä vientimaana, sen osuus oli 12 prosenttia. Ruotsi oli toiseksi merkittä-vin vientimaa 11.1 prosentin osuudellaan. Alankomai-den vientiosuus oli 6.1 prosenttia ja Ison-Britannian 5.4 prosenttia.

Aasia (pl. Lähi- ja Keski-itä) oli edelleen toiseksi merkittä-vin vientialue, ja sen osuus oli 12 prosenttia. Kiinan osuus koko tavaraviennistä oli 4.6 prosenttia ja Japanin 1.8 pro-senttia. Etelä-Korean vientiosuus oli 1.5 prosenttia. Muu Eurooppa (pl. EFTA-maat) oli kolmanneksi tärkein vienti-alue 10.2 prosentin osuudella. Venäjä oli Suomen kolman-neksi suurin vientimaa 8.3 prosentin osuudella.

Pohjois-Amerikan vientiosuus nousi 8.1 prosenttiin. EFTA-maiden osuus pysyi 4.2 prosentissa ja Afrikan osuus oli 2.5 prosenttia. Lähi- ja Keski-idän vientiosuus oli 1.9 pro-senttia ja Etelä-Amerikan 1.8 prosenttia.

Vienti Aasiaan (pl. Lähi- ja Keski-itä) väheni viime vuonna arvoltaan 5 prosenttia vuodentakaisesta. Vienti Kiinaan väheni 8 prosenttia, mutta toimitukset Japaniin ja Etelä-

Koreaan nousivat 2 prosenttia. Vientimme Venäjälle väheni vuonna 2014 arvoltaan 14 prosenttia edellisvuodesta. Toimi-tukset Pohjois-Amerikkaan sen sijaan lisääntyivät 5 prosent-tia, mutta Etelä-Amerikkaan vietyjen tavaroiden arvo laski 13 prosenttia. Lähi- ja Keski-itään vietyjen tavaroiden arvo väheni 12 prosenttia. Vienti Arabiemiirikuntiin tosin kasvoi arvoltaan 50 prosenttia.

Tavaraviennin määrä kasvoi viime vuonna runsaan prosentinKansantalouden tilinpidon maaliskuussa julkaistujen en-nakkotietojen mukaan tavaraviennin määrä kasvoi viime vuonna 1.1 prosenttia edellisvuodesta. Vienti kehittyi siten selvästi odotettua paremmin.

Ensimmäisellä neljänneksellä tavaraviennin määrä supis-tui 3.9 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä vienti kasvoi 4.2 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 2.8 prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä 1.3 prosent-tia edellisvuodesta.

Kausitasoitettuna tavaraviennin määrä supistui ensim-mäisellä neljänneksellä 3 prosenttia, mutta kasvoi toisel-la neljänneksellä 4.8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kolmannella neljänneksellä tavaraviennin määrä väheni 1.2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä kausitasoitettu vientimäärä nousi 0.8 pro-senttia edellisestä neljänneksestä.

Tavaroiden vientihinnat laskivat viime vuonna kansantalou-den tilinpidon mukaan keskimäärin 1.3 prosenttia vuoden-takaisesta. Tilastokeskuksen vientihintaindeksi putosi 1.1 prosenttia edellisvuodesta.

määrä supistui 8.8 prosenttia vuodentakaisesta Tullin ennakkotietojen mukaan.

Tavaravientimme kasvaa ensi vuonna 4 prosent-tia, kun vientikysyntä vahvistuu. Vuonna 2017 ta-varaviennin kasvuvauhti jää 3.3 prosenttiin.

Palvelut mukaan lukien viennin arvioidaan tänä vuonna kasvavan prosentin. Ensi vuonna koko tavara- ja palveluvienti kasvaa noin 3.3 prosent-tia. Palveluiden vientiä on hyvin vaikeaa ennus-taa. Viime vuosina suurimmat erät ovat olleet

kansainvälisten konsernien sisäiset liike-elämän palvelut sekä tietojenkäsittelypalvelut. Maksuta-setilastointi uudistui heinäkuussa, eivätkä tilas-tot vaihtotaseen tulojen alaeristä vielä ole ajan tasalla.

MOOTTORIAJONEUVOJEN VIENNIN ERITTÄIN VAHVA KASVU JATKUU TÄNÄKIN VUONNAKemianteollisuus on nykyisin viennin arvo-osuuk-silla mitattuna suurin toimiala. Öljytuotteiden osuus koko tavaravientimme arvosta oli vuonna 2014 vajaat 11 prosenttia. Niiden viennin mää-

039

rä jäi viime vuonna 6 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi muun muassa Kilpilahden tuo-tantolaitoksen huoltotoimenpiteiden takia. Por-voon jalostamolla alkaa kuluvan vuoden huhti-kuussa suurseisokki, joka kestää noin 8 viikkoa. Koko jalostamon tuotanto ajetaan silloin alas, mutta ennen seisokkia öljytuotteita tehdään va-rastoon. Edellinen suurseisokki viisi vuotta sitten kesti kuukauden. Arvioimme, että öljytuotteiden vienti supistuu tänä vuonna runsaan prosentin viimevuotisesta ja kasvaa noin 10 prosenttia ensi vuonna.

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden (ml. lää-keaineet) osuus koko viennin arvosta oli viime vuonna 10 prosenttia. Niiden vienti kääntyy tänä vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun ja ensi vuon-na vienti kasvaa samaa tahtia. Kumi- ja muovi-tuotteiden vienti kääntyi jo viime vuonna 3 pro-sentin kasvuun. Tänä vuonna kasvua kertyy 0.5 prosenttia, ja ensi vuonna kasvuvauhdin odote-taan nousevan 2 prosenttiin.

Paperiteollisuus on arvo-osuuksilla mitattuna toi-seksi suurin vientitoimiala. Tärkeimmällä markki-na-alueella Euroopassa on edelleen paljon ylika-pasiteettia. Uusien tilausten arvo jäi viime vuonna 4.3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Jou-lukuussa tilausten arvo kohosi 4.5 prosenttia vuodentakaisesta ja kuluvan vuoden tammikuus-sa niiden arvo nousi 1.8 prosenttia. Vientimaiden paperin, kartongin ja sellun kysyntä vaikuttaa tietysti ensisijaisesti tilauskannan kehitykseen. Koska suomalaiset paperin valmistajat ovat suu-ria kansainvälisiä konserneja, ne voivat myös itse päättää, minkä maan tehtaassa ne valmistavat tilattuja eriä. Toimialan vientimäärä väheni viime vuonna 1.4 prosenttia. Paperiteollisuuden vien-nin odotetaan tänä vuonna kääntyvän runsaan prosentin kasvuun. Myös ensi vuonna alan vien-nin arvioidaan kasvavan noin prosentin.

Koneiden ja laitteiden vienti supistui vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Toimitukset tär-keimpiin vientimaihin Venäjälle ja Kiinaan vähe-nivät arvoltaan tuntuvasti. Myös vienti Ruotsiin, Saksaan, Norjaan, Etelä-Koreaan ja Ranskaan

väheni. Toimitukset Yhdysvaltoihin, Alankomai-hin ja Brasiliaan lisääntyivät. Kone- ja metallituo-teteollisuuden uusien vientitilausten arvo nousi loka-joulukuussa 23 prosenttia vuodentakaises-ta, mutta väheni 14 prosenttia edellisestä neljän-neksestä. Laivatilausten ansiosta kone- ja metal-lituoteteollisuuden vientitilauskanta oli joulukuun lopulla 21 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koneiden ja laitteiden vientimää-rän arvioidaan kääntyvän vajaan 2 prosentin kas-vuun tänä vuonna. Ensi vuonna alan viennin odo-tetaan kasvavan jo vajaat 5 prosenttia.

Sähkölaitteiden (toimiala C27) osuus koko tava-raviennin arvosta oli viime vuonna 6.9 prosent-tia ja tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden (toimiala C26) 5.1 prosenttia. Viestintä-laitteiden (toimiala C263) osuus koko tavaravien-nistä oli 1.1 prosenttia, ja niiden osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli va-jaat 10 prosenttia.

Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien osuus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna runsaat 41 prosenttia. Niiden vienti väheni arvoltaan prosentin. Mitta-us-, testaus- ja navigointilaitteiden osuus oli 14 prosenttia ja niiden viennin arvo nousi 11 pro-senttia vuodentakaisesta. Viestintälaitteiden vien-nin arvo kohosi 14 prosenttia. Kaksi viestintälait-teiden suurinta tavararyhmää ovat sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä var-ten sekä sähköllä toimivien puhelin- tai lennätin-laitteiden osat.

Säteilylaitteiden sekä sähkölääkintä- ja sähkö-terapialaitteiden osuus oli runsaat 7 prosenttia. Niiden vienti nousi arvoltaan 4 prosenttia. Säh-köjohtojen ja kytkentälaitteiden osuus oli vajaat 7 prosenttia. Tietokoneiden ja niiden oheislaittei-den osuus oli runsaat 5 prosenttia. Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen osuus oli niinikään runsaat 5 prosenttia, ja niiden vienti oli arvoltaan 34 prosentin kasvussa. Sähkölamppujen ja -va-laisimien viennin arvo nousi 15 prosenttia, niiden osuus oli runsaat 3 prosenttia

Vienti

SUHDANNE 2015:1040

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden uu-sien vientitilausten arvo jäi loka-joulukuussa vielä 14 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Ker-tyneen tilauskannan arvo oli 5 prosenttia edel-lisvuotista pienempi. Vuoden viimeisellä neljän-neksellä uusien vientitilausten arvo väheni 10 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Viestintälaitteiden vienti (toimiala C263) tärkei-siin vientimaihin Venäjälle ja Ruotsiin oli arvol-taan laskussa viime vuonna. Laskelmiemme mu-kaan viestintälaitteiden vientimäärä vähenee tänä vuonna noin puolitoista prosenttia. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden vienti (toi-miala C26) lisääntyy kuitenkin vajaat 3 prosent-tia. Sähkölaitteiden vienti (toimiala C27) kään-tyy runsaan prosentin kasvuun. Arvioimme, että koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden viennin määrä kasvaa noin 2 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Kansainvälisen teräsjärjestön (World Steel Asso-ciation) tilastojen mukaan koko maailman teräk-sen tuotanto kasvoi viime vuonna 1.2 prosenttia. Kiinan osuus tuotannosta oli 49.5 prosenttia. Ku-luvan vuoden tammikuussa maailman tuotanto väheni 2.9 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinan tuotanto supistui 4.7 ja koko Aasian 3.9 prosent-tia. EU28-maiden tuotanto laski 1.1 prosenttia ja muun Euroopan 9.3 prosenttia. Pohjois-Ameri-kan tuotanto väheni 1.3 prosenttia. Venäjällä tuo-tanto lisääntyi 6 prosenttia, mutta Ukrainassa se väheni 25 prosenttia. Suomen teräksen tuotanto kehittyi tammikuussa suotuisammin kuin EU:ssa keskimäärin, kun valmistusmäärä kohosi 1.3 pro-senttia vuodentakaisesta. Suomessa metallien ja-lostuksen viennin määrä kääntyi jo viime vuonna vajaan 3 prosentin kasvuun. Viennin arvioidaan kasvavan samaa tahtia myös tänä vuonna. Ensi vuonna toimialan viennin arvioidaan lisääntyvän vajaat 4 prosenttia.

Kulkuneuvojen osuus koko tavaraviennin arvos-ta nousi viime vuonna 5.9 prosenttiin edellisvuo-den 3.8 prosentista, lisääntyneen autojen viennin

ansiosta. Moottoriajoneuvojen osuus kulkuneu-voteollisuuden viennin arvosta oli viime vuonna 61 prosenttia ja muiden kulkuneuvojen osuus 39 prosenttia. Moottoriajoneuvojen viennistä 48 pro-senttia oli henkilöautojen vientiä. Näistä 87 pro-senttia meni Saksaan.

Uudenkaupungin autotehdas ja Daimler AG sopi-vat heinäkuussa 2012 Mercedes-Benz A-sarjan autojen valmistamisesta. Sarjatuotanto aloitettiin elokuussa 2013. Lisää työntekijöitä palkattiin ke-väällä, kesällä ja syksyllä 2014. Tuotantoa nos-tettiin kahteen työvuoroon toukokuussa. Mar-raskuussa aloitettiin vielä 100 autonrakentajan rekrytointikampanja, jotta tuotantomääriä pysty-tään nostamaan tavoitetasolle. Mercedes-Benz A-sarjan autojen tuotantomäärät kasvoivat 7 600 autosta vuonna 2013 yli 45 000 autoon vuonna 2014. Tämän vuoden tavoitteena on rikkoa vuo-den 1992 ennätys, jolloin Uudessakaupungissa valmistettiin noin 47 000 autoa.

Telakkateollisuuden näkymät ovat parantuneet omistusjärjestelyjen myötä. Tänä vuonna luovu-tetaan Saksaan viime vuonna toimitetun risteily-aluksen sisaralus ja Venäjälle toimitetaan jään-murtaja. Ensi vuonna viedään risteilijä ja kolme erikoisalusta. Vuonna 2017 luovutetaan risteilijä, matkustajalautta ja jäätämurtava huoltoalus.

Kulkuneuvojen vienti kasvaa tänä vuonna 5 pro-senttia. Moottoriajoneuvojen vientimäärän odo-tetaan kasvavan runsaat 20 prosenttia, mutta laivateollisuuden vienti vähenee puolestaan run-saat 20 prosenttia viimevuotisesta. Ensi vuonna laivateollisuuden vienti kasvaa noin 30 prosenttia ja moottoriajoneuvojen noin 10 prosenttia tämän-vuotisesta. Koko kulkuneuvoteollisuuden vienti kasvaa siten noin 15 prosenttia.

Elintarviketeollisuuden viennistä runsas viiden-nes suuntautui viime vuonna Venäjälle, niinikään runsas viidennes Ruotsiin ja vajaat kymmenes-osa Viroon. Kärkimaiden joukkoon kuuluivat myös Kiina, Tanska, Puola, Saksa, Belgia, Norja ja Alankomaat.

041

Venäjä julkaisi elokuun alussa elintarvikkeiden tuontikiellon, joka on voimassa vuoden. Tuon-tikiellon piiriin kuuluvat muun muassa maito ja maitotuotteet. Tästä johtuen koko elintarviketeol-lisuuden viennin määrä väheni viime vuonna 3.6 prosenttia, mikä kuitenkin oli selvästi odotettua vähemmän. Elintarvikkeiden viennin määrä su-pistui 4.5 prosenttia, mutta juomien vientimäärä kasvoi prosentin.

Elintarvikkeiden osuus toimialan viennin arvosta oli 86 prosenttia ja juomien 14 prosenttia. Mai-totaloustuotteiden viennin osuus koko elintarvi-

keteollisuuden viennistä oli enää 34 prosenttia. Säilötyn lihan ja lihavalmisteiden osuus oli 11 prosenttia. Maitotaloustuotteiden osuus Suomen elintarviketeollisuuden viennistä Venäjälle laski viime vuonna 53 prosenttiin.

Arvioimme nyt, että koko elintarviketeollisuuden viennin määrä supistuu tänä vuonna runsaat 2 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna vajaan 11 pro-sentin kasvuun.

Arviot toimialojen viennin kehityksestä vuosina 2015–2017 esitetään taulukossa sivulla 36.

Vienti

SUHDANNE 2015:1042

YRITYSTEN INVESTOINNIT SUKELSIVATKansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mu-kaan kiinteiden investointien määrä supistui vii-me vuonna 5 prosenttia. Investointiaktiviteetti supistui kaikissa pääomatavararyhmissä ja pää-toimialoilla.

Investoinnit

Suurin pudotus osui teollisuuteen, jossa vientitoi-mitusten väheneminen ja pohjamudissa rämpivä kannattavuus painoivat investoinnit lähes 10 pro-sentin laskuun.

1985 90 95

*0

2

4

6

8

%

Investoinnit suhteessa BKT:hen

2000 05 10 15

AsunnotTeollisuusInfrastruktuuri

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/i01

1975 80 85 90 95

*0

5

10

15

20

25

30

%

Työttömyysaste ja investoinnitsuhteessa BKT:hen

2000 05 10 15

Työttömyysaste1)

Investointiaste

1) Vuodesta 1988 EU-harmonisoitu.

Lähde: Tilastokeskus.ETLA S15.1/e06

1985 90 95

*40

60

80

100

120

Ind.

Rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit

2000 05 10 15

Määrä, 2000 = 100

Kone- ja laiteinvestoinnitRakennusinvestoinnit

Uudistettu neljännesvuositilinpito vuodesta 1990.Neljän neljänneksen liukuva summa.Lähde: Tilastokeskus.

1985 90 95

* -30

-20

-10

0

10

20

%

2000 05 10 15

%-muutos

ETLA S15.1/i02

043

Kotitalouksien heikentynyt luottamus vähensi kotitalouksien asuntoinvestointeja 5 prosenttia. Teollisuuden ja kotitalouksien kokema epävar-muus tulevasta välittyi palveluyrityksiin ja raken-nustoimintaan, joissa investoinnit notkahtivat keskimäärin 5 prosenttia.

INVESTOINNIT PUTOAVAT MYÖS TÄNÄ VUONNAKausitasoitettujen lukujen mukaan investointi-en lasku jatkui vuoden viimeisellä neljänneksel-lä kaikissa pääomatavaratyypeissä. Tuntuvimmin supistuivat kone- ja laiteinvestoinnit.

Investointinäkymä kuluvan vuoden alkupuoliskol-la pysyy surkeana, mutta vuoden jälkipuoliskolla

tilanteen odotetaan kohenevan. Tämä kuitenkin edellyttää viennin kasvun käynnistymistä alku-vuoden aikana. Koko vuoden osalta investointien arvioidaan supistuvan 1.5 prosenttia.

Ensi vuonna suhdannenousu vahvistuu ja raken-nemuutostoimialoilla kuten elektroniikka- ja pa-periteollisuudessa tuotannon sopeutustoimien tarve hellittää asteittain. Yritysten kannattavuus paranee pikku hiljaa ja liikevaihdon kasvun myö-tä kapasiteetin käyttöasteet kohoavat. Lisäksi kor-kotason odotetaan pysyvän matalana, joten kaik-ki taloudelliset edellytykset yritysten investointien käynnistymiselle täyttyvät.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavararyhmittäin

Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

2014* Määrän muutos, %

Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain

Rakennukset 23.1 56.7 -4.2 -4.3 -1.3 1.9 2.1 -0.5 1.8

Talonrakennukset 19.1 46.8 -5.1 -5.1 -1.9 1.8 1.9 -0.2 1.4

- asuinrakennukset 11.7 28.8 -2.7 -5.5 -1.5 1.6 1.5 3.0 0.9

- muut talonrakennukset 7.4 18.0 -8.7 -4.3 -2.5 2.3 2.5 -4.2 2.1

Maa- ja vesirakennukset 4.0 9.8 0.9 -0.7 1.4 2.3 3.0 -2.1 3.6

Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 8.9 21.8 -4.1 -10.7 -1.8 2.3 3.0 -1.7 1.9

Muut kiinteät investoinnit 8.8 21.6 -9.4 -1.0 -1.4 2.8 3.0 -3.9 2.1

Kiinteän pääoman

bruttomuodostus yht. 40.8 100.0 -5.3 -5.2 -1.4 2.2 2.5 -1.6 1.8

2014* Määrän muutos, %

Maa- ja metsätalous 1.6 5.0 0.9 0.0 0.0 1.0 1.0 -1.3 0.0

Teollisuus 6.2 19.3 -0.1 -9.0 -2.0 2.0 2.5 -5.6 1.7

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1.9 5.9 -16.9 1.0 2.0 5.0 5.0 -4.3 6.7

Rakentaminen 0.8 2.5 -2.9 -5.0 -4.0 4.0 5.0 1.9 3.1

Asuntojen omistus 11.6 36.0 -1.1 -5.5 -1.5 1.6 1.5 3.2 0.9

Yksityiset palvelut 10.1 31.1 -11.9 -5.0 -1.0 2.8 3.0 -3.4 2.1

Yksityiset investoinnit 32.3 100.0 -5.5 -5.4 -1.2 2.3 2.5 -1.7 1.9

Julkiset investoinnit 8.5 20.8 4.0 0.6 -0.5 0.5 0.6 1.7 0.8

Kiinteän pääoman

bruttomuodostus yht. 40.8 100.0 -5.3 -5.2 -1.4 2.2 2.5 -1.6 1.8


Pääomatavararyhmä Mrd. e %-osuus 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Investoinnit

SUHDANNE 2015:1044

1985 90 95

*0

4

8

12

Mrd.EUR

Yksityisten investointien määrätoimialoittain vuoden 2010 hinnoin

2000 05 10 15

AlkutuotantoJalostus

Muut yksityisetpalvelut

Asuntojen omistus

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/i03

LOIVAA KASVUA ENSI VUONNAVuonna 2016 teollisuus- ja palveluyritysten arvi-oidaan investoivan noin 2.5 prosenttia tämänvuo-tista enemmän. Myös kotitalouksien epävarmuus tulevasta hälvenee, ja niiden rahoitustilanteen odotetaan kevenevän niin, että uudisasuntojen kysynnän kasvu vauhdittuu vajaaseen 2 prosent-tiin ensi vuonna.

Ennustejakson lopulla vuonna 2017 viennin kas-vun odotetaan vakautuva 3 prosentin tuntumaan ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy vajaan 2 prosentin vuosivauhdilla. Nämä tärkeät kysyntä-tekijät riittävät varmistamaan koko kansantalou-den investointien laajentumisen keskimäärin 2.5 prosenttia vuodessa.

UUSIA INVESTOINTIHANKKEITA VIREILLÄEnnustejaksolla investointiaktiviteetti saattaa ko-hota tässä arvioitua vauhdikkaammin. Viitteitä tästä on olemassa, sillä Pyhäjoella rakennettavan ydinvoimalan lisäksi suuria investointihankkeita on lanseerattu vuosille 2016–2019 yhteensä noin 5 miljardin euron verran. Yksityisen sektorin in-vestointiaikeiden toteutuminen lisäisi koko kan-santalouden investointien kasvuvauhtia keski-määrin 1 prosenttiyksiköllä vuosina 2016–2017.

Kunnianhimoisia investointisuunnitelmia löytyy myös julkisyhteisöiltä. Hankkeiden toteutuminen suunnitellussa aikataulussa on hyvin epävarmaa, koska paine valtion ja kuntien budjettirajoitteiden kiristämiseen kasvaa koko ajan. Ennustejaksolla julkisyhteisöjen investointien odotetaan kohoavan keskimäärin vajaat 1 prosenttia.

INVESTOINTIASTE JÄÄ MATALAKSIKansantalouden investointiaste putosi viime vuonna 1 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Tänä vuonna sen arvioidaan alenevan lisää 19.5 pro-senttiin. Vuosina 2016 ja 2017 investointiasteen odotetaan kohoavan takaisin viime vuoden 20 prosentin tasolle.

Investointiasteen hidas nousu ja sen hyvin ma-tala taso kertovat siitä, että kaikkien vientialojen heikon kustannuskilpailukyvyn taakka jarruttaa vielä monen vuoden ajan kotimaisten investoin-tihankkeiden liikkeellelähtöä. Ennustejaksol-la teollisuusyritysten tuotannon tehostaminen ja modernisoiminen kotimaassa jatkuvat, ja niiden ulkomaiset investoinnit laajenevat kotimaassa tehtäviä vauhdikkaammin.

045

YKSITYINEN KULUTUS KÄÄNTYY HENTOON KASVUUNKuluttajahintainflaation putoaminen nollaan raa-kaöljyn hinnan laskun ansiosta tukee yksityistä kulutusta. Muuten tilanne on suhteellisen vaikea. Kansantalouden keskimääräinen tuottavuuskasvu on hyvin heikkoa, minkä vuoksi ansiotaso ei voi mainittavasti nousta lähivuosina. Arvioimme työl-lisyyden olevan jokseenkin muuttumaton vuosina 2015 ja 2016.

Ansiotasoindeksi nousi viime vuonna 1.4 pro-senttia ja palkkasumma 0.6 prosenttia. Työllisyy-dessä sen sijaan mentiin taaksepäin, kun teh-tyjen työtuntien määrä aleni 0.2 prosenttia ja työllisten määrä 0.4 prosenttia. Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste nousikin 0.5 prosent-tiyksikköä 8.7 prosenttiin. Kuluvana vuonna arvi-oimme, että työttömyysaste hivuttautuu vielä hie-man 8.8 prosenttiin ja tehtyjen työtuntien määrä pysyy viime vuoden tasolla. Vuonna 2016 työlli-syyskehitys on jo myönteisempää. Tehtyjen työ-tuntien lukumäärä nousee tällöin 0.9 prosenttia ja jatkaa nousuaan sen jälkeenkin.

Koska työllisyyden ei keskimäärin odoteta muut-tuvan tänä vuonna, kuluttajien ostovoiman kehi-tys riippuu verojen jälkeisten ansioiden ja tulon-siirtojen sekä hintojen kehityksestä.

Yksityinen kulutus

Kotitalouksien käytössä oleva tulo

Tuloerä 2014* 2015* 2016E 2017E 2014* 2015* 2016E 2017E

Mrd. e Muutos, %

Palkat 82.3 83.2 85.0 87.4 0.6 1.1 2.2 2.8

Työnantajan sos. kulut 19.2 19.9 20.3 21.2 0.0 3.8 2.0 4.4

Toimintaylijäämä ja sekatulo 16.4 16.5 16.5 16.9 0.8 0.5 0.0 2.1

Omaisuustulot 7.9 9.0 9.6 10.0 1.4 14.5 6.7 4.1

Tulonsiirrot kotitalouksille 46.6 48.3 49.7 51.3 3.8 3.6 2.8 3.3

Tulonsiirrot julkiselle sektorille 59.4 61.4 62.9 65.1 3.4 3.4 2.5 3.5

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot 113.0 115.6 118.3 121.7 0.4 2.3 2.3 2.9


Vuoden 2013 elokuussa tehty keskitetty kaksi-vuotinen tuloratkaisu umpeutuu alasta riippuen tämän vuoden lopulla. Kansantalouden tuotta-vuuskehitys on ollut hyvin heikkoa, viime vuonna 0.1 prosenttia, tänä vuonna 0.4 prosenttia ja ensi vuonna 1.3 prosenttia. Siksi ansiotasokehityksen on oltava useiden vuosien ajan hyvin maltillista ja hitaampaa kuin tärkeimmissä kilpailijamais-sa, jotta vientiteollisuuden heikentynyt hintakil-pailukyky ajan myötä korjaantuu. Ennusteessa on oletettu, että ansiotaso nousee tänä vuonna 1.1 prosenttia ja ensi vuonna 1.7 prosenttia. Täs-tä noususta merkittävä osa koostuu rakenteelli-sista muutoksista ja työpaikkakohtaisista palkan nousuista. Sopimuskorotusten on oletettu olevan matalia.

Ennusteessa on arvioitu, että omaisuustulot kas-vavat tänä vuonna selvästi viime vuodesta, 9.8 prosenttia ja edelleen vajaat 7 prosenttia ensi vuonna. Tätä ennen ne laskivat kolmen vuoden ajan. Yhteensä omaisuus- ja yrittäjätulot nousevat tänä vuonna ennusteen mukaan 2.6 prosenttia ja ensi vuonna 3.5 prosenttia. Tulonsiirrot kotitalo-uksille ovat kasvaneet nopeasti jo pitkään. Kulu-vana vuonna ne nousevat nimellisesti 3.4 pro-senttia.

Yksityinen kulutus

SUHDANNE 2015:1046

1985 90 95

*-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

%

Yksityisen kulutuksen määrä, kotitalouksien reaalinen ostovoima ja säästämisaste

2000 05 10 15

%-muutos

Kotitalouksien reaalinen ostovoimaYksityinen kulutus


1985 90 95

* -4

-2

0

2

4

6

8

10

12

%

2000 05 10 15

Säästämisaste, %

Kotitaloudet ja voittoatavoittelemattomat yhteisöt

Kotitaloudet

ETLA S15.1/c01

ÖLJYN HINNAN LASKU TUKEE REAALISTA OSTOVOIMAAKuluttajahintainflaation hidastuminen raakaöljyn hinnan laskun ansioista tukee kotitalouksien os-tovoimaa tänä vuonna. Jonkin verran yleistyneet asuntolainojen lyhennysvapaat lykkäävät hieman velkojen takaisinmaksua, ja myös sen voi odot-taa tukevan marginaalisesti yksityistä kulutusta tänä vuonna. Säästyneitä lainan lyhennyksiä ei kuitenkaan kokonaan kuluteta Suomessa. Sääs-tämisaste nousee tänä vuonna 1.5 prosenttiin viime vuoden vain 0.2 prosentista. Nousu aiheu-

tuu osin siitä, että omaisuustulot, joiden kulutus-alttius on matalampi, kasvavat nopeammin kuin palkkatulot. Ensi vuonna säästämisaste nousee edelleen hieman.

Odotamme reaalitulojen kasvavan kolmen vuo-den laskun jälkeen tänä vuonna 2.0 prosenttia ja ensi vuonna 1.5 prosenttia. Yksityisen kulutuk-sen määrä kasvaa tänä vuonna 0.6 prosenttia ja ensi vuonna 1.3.

Yksityiset kulutusmenot ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ostovoima

Kulutuserä 2014* 2014 2015* 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Mrd. e Edellisestä vuodesta, % Keskimäärin, %

Määrän muutos

Kestokulutustavarat 9.1 2.5 3.5 2.0 3.5 4.4 3.4

Puolikestävät tavarat 9.0 -2.5 0.0 1.0 1.5 1.3 1.2

Lyhytikäiset tavarat 31.1 -1.0 0.0 1.5 1.0 0.5 1.1

Palvelut 57.9 0.0 0.5 1.0 1.5 0.9 1.2

Muut 1) 5.6 0.5 -0.5 1.0 2.5 0.4 1.2

Yksityiset kulutusmenot 112.7 -0.2 0.6 1.3 1.6 1.0 1.4

Kotitalouksien reaalinen ostovoima2) -1.1 2.0 1.5 1.7 0.5 1.8

Säästämisaste, % 0.2 1.5 1.7 1.8 1.3 1.8

1) Kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla (netto) sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus.

2) Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo jaettuna yksityisten kulutusmenojen hintaindeksillä.


047

VÄHITTÄISKAUPAN ODOTUKSET HYVIN ALHAALLAKuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luot-tamus on elpynyt viime vuoden pahasta pu-dotuksestaan. Ajankohdan arvioitu otollisuus kestotavaroiden ostamiseen ja lainanottoon on vahvistunut. Tämä ei kuitenkaan näy lainanot-toaikomuksissa eikä arvioissa kestotavaroiden ostamisesta kuluvana vuonna. Säästämismah-dollisuudet ovat kohentuneet ja rahatilanne on pysynyt vakaana. Suomen Pankin tilastojen mu-kaan uusien nostettujen asuntolainojen määrä ei enää ole laskenut vuoden takaiselta tasoltaan.

Vähittäiskaupan luottamus on yhä hyvin alhaal-la, heikoimmalla tasollaan koko euroaikana. Sen liikevaihdon määrä oli joulukuussa 2.2 prosent-tia alempi kuin joulukuussa 2014. Myös venä-läisten matkailijoiden väheneminen ruplan arvon romahduksen vuoksi on vähentänyt vähittäiskau-pan myyntiä. Kesän jälkeen on kausitasoitettuna laskenut erityisesti rautakauppatavaroiden ja kir-jojen myynti.

KESTOKULUTUSTAVAROIDEN MYYNTI ON JATKANUT KASVUAANVaikka reaalisen ostovoiman kehitys on ollut vii-me vuosina heikkoa, huonoiten menestyi viime vuonna puolikestävien tavaroiden kulutus. Myös lyhytikäisten tavaroiden kausitasoitetun kulutuk-sen määrä on alentunut. Kestävien kulutusta-varoiden kulutus on sen sijaan jatkanut hidasta nousua.

Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvu ei näy uusien moottoriajoneuvojen ensirekisteröintien määrän kasvuna. Jälkimmäi-nen kehittyi tammi-helmikuussa samalla tavalla kuin vuonna 2013, mutta heikommin kuin vuon-na 2014. Kodintekniikan vähittäiskaupan liike-vaihdon määrä on sen sijaan jatkanut noin 4–5 prosentin vuosikasvuaan. Myös optisen alan liike-vaihto kääntyi vuonna 2014 selvään nousuun.

YKSITYINEN KULUTUS KASVAA HITAASTIReaalisen ostovoiman kasvu ja kuluttajien luot-

Kansantulo ja bruttokansantuote

Tuloerä 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2014* 2015E 2016E 2017E

Mrd. e Muutos, % Osuus kansantulosta

Työtulot 101.0 0.4 1.6 2.2 3.1 61.5 61.2 60.9 60.7

- palkat 81.8 0.6 1.1 2.2 2.8 49.9 49.4 49.2 48.8

- työnantajan sos.vak.maksut 19.2 0.0 3.8 2.0 4.4 11.6 11.8 11.7 11.8

Kotitalouksien yrittäjätulot 23.4 1.4 1.2 0.0 2.1 14.4 14.3 13.9 13.7

- yrittäjätulo maatal. 1.7 3.0 1.0 -1.0 2.0 1.1 1.1 1.0 1.0

- yrittäjätulo metsätal. 2.1 -8.0 -3.0 1.0 3.0 1.2 1.1 1.1 1.1

- laskennallinen asuntotulo 12.6 4.0 2.0 -1.0 1.0 8.0 8.0 7.7 7.5

- muut kotitalouksien

yrittäjätulot 7.0 -1.0 1.0 2.0 4.0 4.2 4.1 4.1 4.1

Omaisuustulot ja muut

yrittäjätulot 14.2 0.9 4.8 9.1 8.4 8.7 8.9 9.5 9.9

Tuotannon ja tuonnin verot

miinus tukipalkkiot 25.3 0.7 2.9 3.5 3.8 15.4 15.6 15.7 15.7

Kansantulo 163.9 0.7 2.0 2.7 3.6 100 100 100 100

Poistot 38.8 0.6 1.0 2.0 2.1

Ensitulo ulkomailta -0.7

Bruttokansantuote

markkinahintaan 202.0 1.0


Yksityinen kulutus

SUHDANNE 2015:1048

tamuksen hento paraneminen tukevat yksityis-tä kulutusta. Kasvu on kuitenkin hidasta. Lisäksi vähittäiskaupan kannalta kuluttajien ostovoi-maa alentaa mm. vuokrien, vakuutusten hinto-jen ja terveydenhoitokustannusten nopea nou-su. Asuinrakentamisen elpyminen kasvualueilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, hillitsisi asumis-kustannusten nousua. Tämä tukisi kuluttajien ostovoimaa sekä yksityistä kulutusta ja työllisyyttä näillä alueilla.

Ruplan arvon romahdus syksyn ja alkutalven ai-kana vähensi venäläisten matkailua ja kulutus-kysyntää Suomessa. Jos raakaöljyn hinnan ale-neminen on päättynyt, rupla tuskin suuremmin enää heikkenee kuluvan vuoden aikana, ellei Ukrainan sisällissodasta aiheudu odottamattomia vaikutuksia.

Ennusteessa on oletettu EKP:n ohjauskoron py-syvän nykyisellä 0.05 prosentin tasollaan ainakin vuoden 2016 loppuun asti. Alhainen korkotaso ja EKP:n aloittama elvytys tukevat kulutusta, mutta myös sijoittamista. Varallisuushintojen nousulla voi olla positiivinen vaikutus yksityiseen kulutuk-seen varallisuusvaikutuksen kautta. Toisaalta ris-kinä on joidenkin varallisuusarvojen hintakupla ja sen puhkeaminen.

Kotitalouksien koko velkaantumisaste, eli luotto-kanta suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloi-hin, oli 122 prosenttia viime vuoden kolmannel-la neljänneksellä. Se oli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien asuntolainojen kuoletukset olivat viime vuonna 15.3 mrd. euroa. Tämä oli 15 prosenttia yksityi-sistä kulutusmenoista. Asuntolainojen osuus koti-talouksien kaikista lainoista on 76 prosenttia.

049

SUOMESSA KROONINEN BUDJETTIVAJEMeille keskeisten läntisten vientimaiden talousti-lanne koheni viime vuonna. Useimmissa kilpailija-maissamme julkisyhteisöjen budjettitilanne helpot-tui hieman, ja velkaantuneisuuden kasvu taittui.

Myös euroalueella kokonaistuotanto lisääntyi, ja jäsenmaiden yhteenlaskettu budjettivaje pieneni. Ennakkotietojen mukaan euroalueen jäsenmaista vain kolmen maan budjettivaje kasvoi, ja Suomi kuului näiden joukkoon.

Mittavista verojen korotuksista ja menojen so-peuttamisesta huolimatta Suomen julkisyhteisö-sektorin budjettivaje kasvoi viime vuonna poik-keuksellisen paljon. EMU-rahoitusvajeen suhde BKT:hen ylitti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen suurimman sallitun 3 prosentin ohjearvon.

Valtio ja kunnat joutuivat budjettivajeidensa kat-tamiseksi ottamaan lisää velkaa lähes 10 mrd. euroa. Julkinen velka nousi 121 mrd. euroon, ja sen suhde BKT:hen kohosi 3.5 prosenttiyksikköä 59.3 prosenttiin.

Julkinen velka on kasvanut vakaasti 8–9 mrd. euron vuosivauhdilla jo vuodesta 2009 lähtien. Krooniseksi muodostuneiden suurten rahoitusali-jäämien vuoksi tilanteemme on vakava, ja hälyt-täväksi sen tekee se, että velkaantuneisuus kas-vaa myös tulevina vuosina.

Vuonna 2017 valtion ja kuntien lainanottotarpeen arvioidaan olevan runsaat 7 mrd. euroa. Näin suuri lainanotto rikkoo EMU-velkakriteeriä, ja kansallisesti kehityssuunta on kestämätön sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

JULKISTEN MENOJEN KASVU HIDASTUI VIIME VUONNAEnnakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ko-konaismenot kohosivat viime vuonna 2.8 pro-senttia, ja niiden suhde BKT:hen nousi 1 pro-senttiyksiköllä 58.8 prosenttiin. Reaalisesti kokonaismenot lisääntyivät 1.4 prosenttia.

Julkinen talous

Käyvin hinnoin mitattuna julkisyhteisöjen meno-jen kasvu hidastui viime vuonna 1.5 prosentti-yksiköllä, kun ansiotason nousuvauhti vaimeni 1 prosenttiyksiköllä ja sosiaalietuuksiin tehtiin edel-lisvuotta pienemmät indeksitarkistukset.

Viime vuonna yleisen kustannustason nousun hidastuminen vaimensi valtion ja kuntien yh-teenlaskettujen menojen kasvua 0.8 prosent-tiyksikköä 2.2 prosenttiin. Menojen reaalikasvu pysähtyi, kun ne vuonna 2013 laajenivat 0.2 pro-senttia. Hallituksen toimeenpanemat noin 600 milj. euron menosäästöt valtion ja kuntien talo-uteen (0.7 prosenttia kokonaismenoista) eivät tilinpidon luvuissa näy, koska ne on tehty vaali-kauden alussa vuodelle 2014 arvioitujen meno-jen tasosta.

Sosiaaliturvarahastojen kokonaismenot kohosivat viime vuonna 4.2 prosenttia. Edellisvuonna ne lisääntyivät peräti 6.3 prosenttia. Kasvuvauhdin putoamiseen vaikuttivat sosiaalietuuksien mata-lammat indeksitarkistukset, kansaneläkettä saa-vien väheneminen ja työttömyyden edellisvuotta hitaampi nousu. Reaalisesti etuuksia ja avus-

1980 85 90 95

*-20

-15

-10

-5

0

5

%

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämäsuhteessa BKT:hen

2000 05 10 15

Valtio

Paikallishall. Sos.turvarahastot

Julkisyhteisöt

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/g43

Julkinen talous

SUHDANNE 2015:1050

tuksia myönnettiin 2.9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

JATKOSSA MENOJEN KASVUA VAUHDITTAA KUSTANNUSTASON NOUSUKuluvana vuonna julkisyhteisöjen kokonaisme-nojen kasvu hidastuu 0.5 prosenttiyksikköä 2.2 prosenttiin, kun ansiotaso ja kuluttajahinnat ko-

hoavat viimevuotista maltillisemmin. Lisäksi työ- eläkkeiden ja perusturvaetuuksien indeksikoro-tus on 1 prosenttiyksikköä viimevuotista pienem-pi.

Hallituksen päättämät valtion ja kuntien meno-jen sopeutustoimet tälle vuodelle ovat yhteen-sä 2 mrd. euroa eli 2.5 prosenttia niiden yhteen-

Julkisyhteisöjen tulot ja menot v. 2013–2017 sekä rahoitusasema ja velka, % BKT:sta

2014* 2015E 2016E 2017E 2014* 2015E 2016E 2017E

Mrd. e Muutos, %

Omaisuus- ja yrittäjätulot 6.6 7.3 7.8 8.2 -1.2 10.3 7.0 5.0

Välittömät verot 33.6 34.7 36.0 37.2 1.8 3.3 3.7 3.5

- kotitaloudet 29.1 29.9 30.8 31.8 5.8 2.8 2.9 3.2

Välilliset verot 29.4 30.2 31.1 32.1 0.7 2.5 3.2 3.3

Sosiaalivakuutusmaksut 26.3 27.3 27.8 29.1 1.7 3.8 1.7 4.6

- vakuutetut 8.2 8.5 8.6 9.0 5.3 4.3 1.5 4.1

Muut tulot1) 17.0 17.3 17.8 18.1 1.9 1.6 2.6 2.0

Tulot yhteensä 113.0 116.8 120.5 124.8 1.3 3.4 3.2 3.6

Kulutusmenot 51.0 51.7 52.6 53.6 1.5 1.4 1.7 1.9

Tukipalkkiot 2.8 2.8 2.8 2.8 3.2 0.0 1.0 0.0

Sosiaalivakuutusetuudet ja -avustukset 40.7 42.3 43.7 45.3 4.6 3.7 3.3 3.7

- työeläkkeet 24.4 25.6 26.7 28.2 4.9 4.7 4.6 5.3

- työttömyysturva 4.1 4.3 4.4 4.4 11.1 4.5 1.7 1.2

- muut menot 12.2 12.4 12.6 12.7 2.0 1.5 1.4 1.2

Korkomenot 2.7 2.7 2.8 2.9 0.8 0.4 4.2 3.4

Kiinteät investoinnit 8.5 8.5 8.6 8.8 1.1 -0.1 1.5 2.1

Muut menot2) 14.3 14.6 15.1 15.6 4.2 1.7 3.3 3.3

Menot yhteensä 120.0 122.5 125.6 129.0 2.9 2.1 2.5 2.7

Bruttokansantuote (mh), mrd. 204.0 207.5 212.5 219.0 1.0 1.7 2.4 3.1

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä -3.4 -2.7 -2.4 -1.9

- valtio -3.9 -3.4 -2.9 -2.7

- paikallishallinto -0.9 -0.9 -0.7 -0.7

- sosiaaliturvarahastot 1.4 1.5 1.3 1.5

Julkisyhteisöjen perusjäämä -2.1 -1.4 -1.0 -0.5

Rakenteellinen rahoitusjäämä -1.5 -0.8/-1.1 -1.1/-1.7

Julkisyhteisöjen EMU-velka 59.3 61.9 64.1 65.6

Valtion velka 46.6 48.9 50.7 51.8

Veroaste, % 43.8 44.4 44.7 45.0

1) Liiketoiminnan tulot sekä poistot ja muut tulonsiirtotulot.

2) Liiketoiminnan kustannukset ml. kehitysapu ja EU-menot sekä muut tulonsiirtomenot. Ml. varastojen muutos ja maanostot.

Lähde: Kansantalouden tilinpito.

% BKT:sta

051

1 Arviossa käytettiin Euroopan komission ennustetta potentiaalisten työtuntien kehityksestä 2016 asti ja ETLAn ennusteesta laskettua kokonaistuottavuussarjaa komission laskentamenetelmällä.

Rakenteellinen budjettitasapaino on yksi keskei-sistä EU-sääntöjen asettamista finanssipolitiikan mittareista. Sen laskentatapa käydään läpi seu-raavassa lyhyesti, minkä jälkeen esitellään ETLAn ennusteen mukainen rakenteellisen alijäämän kehitys sekä pohditaan tulosten merkitystä EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kannalta.

Potentiaalisella tuotannolla viitataan siihen kan-santalouden tuotannon tasoon, joka saavutettai-siin, jos kaikki tuotannontekijät (työvoima ja pää-oma) hyödynnettäisiin tasapainoisella tasollaan. Finanssipolitiikan sääntöjen mukainen potentiaa-lisen tuotannon arvio pohjautuu ns. tuotantofunk-tiomenetelmään. Tämän menetelmän mukaan potentiaalinen tuotanto muodostetaan yhtälöstä,

(1)

missä L on potentiaalinen talouden käytettävissä oleva työvoima työtunneilla mitattuna, K on kan-santalouden pääomakanta ja TFP on näiden tuo-tannontekijöiden kokonaistuottavuus, kun tuo-tantokapasiteetti on täyskäytössä.

Tuotantokuilulla mitataan talouden suhdanneti-lannetta, ts. kuinka kaukana toteutunut taloudel-linen aktiviteetti on potentiaalisesta aktiviteetin tasosta. Kun potentiaalisen aktiviteetin taso on ar-vioitu, tuotantokuilu voidaan laskea kaavasta

(2)

missä Y on toteutunut/ennustettu bruttokansan-tuote. Positiivinen tuotantokuilu viittaa korkea-suhdanteeseen, kun taas negatiivinen tuotanto-kuilu viittaa taantumaan.

Rakenteellinen budjettitasapaino (RBT) mittaa julkisen talouden suhdanneneutraalia sekä yk-

POTENTIAALINEN TUOTANTO, TUOTANTOKUILU JA RAKENTEELLINEN BUDJETTITASAPAINO

sittäisistä menoja tuloeristä puhdistettua rahoi-tustasapainoa, ts. julkisen talouden rahoitustasa-painoa, jos tuotanto olisi potentiaalisella tasollaan kullakin hetkellä. Indikaattori muodostetaan tuo-tantokuilun arvion pohjalta ottaen huomioon ve-rotulojen ja julkisten menojen historiallinen herk-kyys suhdannevaihteluille:

(3)

missä BB on julkisen sektorin nettoluotonanto puhdistettuna yksittäisistä menoja tuloeristä ja e on budjetin suhdanneherkkyys.

ETLAN ENNUSTEKomission tuotantokuilumenetelmän sovelta-minen ETLAn ennusteeseen johtaa komission talviennustetta synkempään käsitykseen suh-danteesta.1 Vuoden 2014 osalta arvioimme tuo-tantokuilun olevan noin -3.5 prosenttia potentiaa-lisen tuotannon tasosta, mikä merkitsee noin -0.4 prosenttiyksikön muutosta suhteessa komission talviennusteeseen.

Suhdannetilanteen arvioimisen vaikeuden vuok-si olemme päätyneet esittämään kaksi skenaa-riota tuotantokuilun kehittymisestä vuosina 2015 ja 2016. Tällä ajanjaksolla ETLAn ennusteessa työtunnit kasvavat hitaammin kuin komission en-nusteessa. Skenaariossa 1 työpanoksen suh-danteesta johtuva lasku seuraa komission talvi-ennustetta, ja siten ETLAn ennusteen työtuntien heikompi kehitys olisi luonteeltaan rakenteellista. Skenaariossa 2 työllisyyskehityksen heikentymi-nen suhteessa komission ennusteeseen tulkitaan taas suhdanneluonteiseksi, ja työvoimakuilu ar-vioidaan ETLAn ennusteen ja komission potenti-aalisten työtuntien erotuksena. Skenaariot haaru-koivat väliinsä komission menetelmällä arvioidun työvoiman syklisen komponentin suuruuden,

Erityisteema: Potentiaalinen tuotanto, tuotantokuilu ja rakenteellinen budjettitasapaino

EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt nojautuvat aiempaa selvemmin kolmeen keskeiseen talouspoliittiseen käsitteeseen: potentiaalinen tuotanto, tuotantokuilu ja rakenteellinen budjettitasapaino. Seuraavassa kuvataan lyhyesti näiden käsitteiden taustaa ja esitetään ETLAn ennusteen mukaiset arviot Suomen tuotantokuilusta ja rakenteellisesta budjettitasapainosta.1

Potentiaalisella tuotannolla viitataan siihen kansantalouden tuotannon tasoon, joka saavutettaisiin, jos kaikki tuotannontekijät (työvoima ja pääoma) hyödynnettäisiin tasapainoisella tasollaan. Finanssipolitiikan sääntöjen mukainen potentiaalisen tuotannon arvio pohjautuu ns. tuotantofunktiomenetelmään. Tämän menetelmän mukaan potentiaalinen tuotanto muodostetaan yhtälöstä

(1) �� = �� ∝��∝,

missä � on potentiaalinen talouden käytettävissä oleva työvoima työtunneilla mitattuna, � on kansantalouden pääomakanta ja �� on näiden tuotannontekijöiden kokonaistuottavuus kun tuotantokapasiteetti on täyskäytössä.2

Tuotantokuilulla mitataan talouden suhdannetilannetta, t.s. kuinka kaukana toteutunut taloudellinen aktiviteetti on potentiaalisesta aktiviteetin tasosta. Kun potentiaalisen aktiviteetin taso on arvioitu, tuotantokuilu voidaan laskea kaavasta

(2) �� =� � �� ,

missä Y on toteutunut/ennustettu bruttokansantuote. Positiivinen tuotantokuilu viittaa korkeasuhdanteeseen kun taas negatiivinen tuotantokuilu viittaa taantumaan.

Rakenteellinen budjettitasapaino (RBT) mittaa julkisen talouden suhdanneneutraalia sekä yksittäisistä menoja tuloeristä puhdistettua rahoitustasapainoa, ts. julkisen talouden rahoitustasapainoa, jos tuotanto olisi potentiaalisella tasollaan kullakin hetkellä. Indikaattori muodostetaan tuotantokuilun arvion pohjalta, ottaen huomioon verotulojen ja julkisten menojen historiallinen herkkyys suhdannevaihteluille:

(3) �� = �� , missä BB on julkisen sektorin nettoluotonanto puhdistettuna yksittäisistä menoja tuloeristä ja � on budjetin suhdanneherkkyys.

ETLAn ennusteen mukainen ja edellä esitetyllä tavalla laskettu Suomen tuotantokuilu vuosina 2014 ja 2015 on -3.2 ja -1.6 prosenttia.

Suomen rakenteellinen jäämä on -0.4 prosenttia. Siten Suomi täyttää kansallisen ja EU:n keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan tavoitteen, olettaen, että noin 3 miljardin euron suuruiset sopeutustoimet toteutetaan vuodesta 2015 alkaen. Ilman sopeutuksia rakenteellinen budjettitasapaino ei toteuttaisi -0.5 prosentin tavoitetta keskipitkällä aikavälillä. Vuoden 2013 rakenteellinen budjettitasapaino on ennusteen pohjalta kutakuinkin tasapainossa. 1 Tarkempi kuvaus löytyy mm. Virkola, T. (2013). Rakenteellinen budjettitasapaino, ETLA Raportit, No. 11. 2 Vakio α viittaa työvoiman ja pääoman osuuksiin kokonaistuotannosta.




(1) �� = �� ∝��∝,



(2) �� =� � �� ,









(1) �� = �� ∝��∝,



(2) �� =� � �� ,






Erityisteema: Rakenteellinen budjettitasapaino

SUHDANNE 104052

mikäli se laskettaisiin meidän ennusteestamme. Molemmissa tapauksissa olemme laskeneet ko-konaistuottavuuden trendikehityksen ETLAn en-nusteen perusteella.

Skenaarioiden 1 ja 2 tuottamat arviot tuotantokui-lusta vuodelle 2015 ovat vastaavasti -2.9 ja -3.4 prosenttia potentiaalisesta tuotannosta. Suhdan-netilanne on siten heikentynyt komission talvi-ennusteessaan arvioimaan lukuun -2.6 nähden. Vuodelle 2016 tuotantokuilut ovat -1.1 ja -2.2 prosenttia potentiaalisesta tuotannosta komission arvioidessa vastaavaksi luvuksi -1.5.

Myös julkisen talouden rakenteellisen budjettita-sapainon kehitys on odotettua heikompaa. Ar-viomme mukaan rakenteellinen budjettitasapaino oli -1.5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuon-na 2014. Suomen julkistalouden tila uhkaakin edelleen rikkoa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen

asettamia rajoja vuoden 2014 osalta.2 Erityisesti rakenteellisen alijäämän minimitavoite 0.5 pro-senttia bruttokansantuotteesta ylittyy. Poikkeaman voi lisäksi katsoa olevan merkittävä, sillä rikkomus ylittää säännöissä asetetun vähäisen rikkomuksen rajan, joka on 0.5 prosenttiyksikköä yhtenä vuon-na. Lisäksi Suomi rikkoi 2014 vakaus- ja kasvuso-pimuksen 3 prosentin alijäämäkriteeriä.

Ennusteen mukainen julkistalouden rahoitusase-man kehitys voi silti olla riittävää finanssipoliit-tisten sääntöjen näkökulmasta vuosina 2014 ja 2015. Ennusteen perusteella lasketuissa skenaa-rioissa rakenteellinen alijäämä tulee keskimäärin paranemaan noin 0.5 prosenttiyksikköä vuodesta 2014 vuoteen 2015, mikä on finanssipoliittisten sääntöjen näkökulmasta riittävää. Rakenteellisen alijäämän korjauksen tulee olla vuosittain vähin-tään 0.5 prosenttiyksikköä, kunnes poikkeama on korjattu.

2003 105 -2

-1

0

1

2

3

%

Skenaario 2:Rakenteellinen budjettitasapaino

2003 05 07 09 11 13 15

Skenaario 1Skenaario 2Komissio, talvi 2015

Lähteet: Euroopan komission tuotantofunktiomenetelmäja Euroopan komission 2014 kevätennuste.

ETLA S15.1/b260

2003 105 -8

-6

-4

-2

0

2

4

%

Skenaario 1:Tuotantokuilu

2003 05 07 09 11 13 15

Skenaario 1

Skenaario 2

Komissio, talvi 2015

Lähteet: Euroopan komission tuotantofunktiomenetelmäja Euroopan komission 2014 kevätennuste.

ETLA S15.1/b259

2 Tarkempi kuvaus EU:n finanssipoliittisten sääntöjen tulkinnoista nykytilanteessa löytyy ETLAn 2/2014 ennusteesta. Ks. myös Kuusi, T. (2014). Consolidation under the Europe’s New Fiscal Rules: Analyzing the Implied Minimum Fiscal Effort, ETLA Working Papers, No. 23. Rakenteellisen alijäämän laskemisesta löytyy tietoa mm. Virkola, T. (2013). Rakenteellinen budjettitasapaino. ETLA Raportit, No. 11.

Skenaariossa 1 työpanoksen suhdanteesta johtuva lasku seuraa komission talviennustetta, ja siten ETLAn ennusteen työtun-tien heikompi kehitys olisi luonteeltaan rakenteellista. Skenaariossa 2 työllisyyskehityksen heikentyminen suhteessa komis-sion ennusteeseen tulkitaan taas suhdanneluonteiseksi.


053

Vuoden 2016 osalta arvio rakenteellisesta ali-jäämästä vaihtelee paljon skenaarioiden välillä, mutta kummassakaan ei päästä 1 prosentin ra-kenteelliseen alijäämään. On kuitenkin huomion- arvoista, että näiden arvioiden osalta menetel-mään liittyvä epävarmuus on erityisen suurta. Rakenteellisen alijäämän ennustaminen on hyvin vaikeaa varsinkin reaaliaikaisen tuotantokuilun arvioinnin vaikeuden takia. Joka tapauksessa fi-nanssipolitiikkaa harjoitetaan Suomessa edelleen poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa. Niiden takia voidaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen puit-teissa sallia merkittävätkin poikkeamat korjaami-sen aikataulusta.

Poikkeusolosuhteissakaan finanssipolitiikan kes-tävyys ei saa vaarantua keskipitkällä aikavälil-lä. Suomen julkisyhteisöjen velan ylittäessä 60 prosentin tason tulee velkakestävyyden kannalta arvioitavaksi vakaus- ja kasvusopimuksen vel-kakriteerin toteutuminen poikkeuksineen. Arvi-ot sääntöjen puitteissa velan määrään tehtävis-tä suhdanne- ja solidaarisuusmaksukorjauksista (ks. ETLAn ennuste 2/2014) viittaavat siihen, ettei Suomi näyttäisi edelleenkään rikkovan vel-kakriteeriä vuosina 2015 ja 2016. Vuoden 2016 jälkeen ennusteemme perusteella vaikuttaa yhä todennäköisemmältä, että velkakriteeriä tullaan rikkomaan.


SUHDANNE 2015:1054

lasketusta määrästä. Kansantalouden tilinpidon mukaan menosäästöjen läpimeno pudottaisi menotason viime vuotta pienemmäksi. Näin ei kuitenkaan uskota käyvän, koska osa menosääs-töistä on peruttu ja ne tehdään tälläkin kertaa pari vuotta sitten arvioitujen menojen tasosta. Valtion ja kuntien yhteenlasketut menot kohoavat tänä vuonna arviolta 1 prosentin, mutta ensi vuo-desta lukien vauhti kiihtyy 2 prosenttiin.

Sosiaaliturvarahastojen menojen kasvu hidastuu tänä vuonna 4 prosenttiin ja ensi vuonna 3.8 pro-senttiin. Vuonna 2017 rahastojen menot lisäänty-vät arviolta 4 prosenttia. Perusturvaan laskettavat menot kohoavat vuosittain vajaat 2 prosenttia ja työeläkemenot keskimäärin 5 prosenttia. Ennus-tejakson jälkipuoliskolla menopaineita hidastaa mm. työttömyys- ja siihen rinnastettavien muiden sosiaalimenojen kasvun vaimeneminen 1 pro-sentin tuntumaan.

Ensi vuodesta lukien julkisyhteisöjen kokonais-menojen kasvu vauhdittuu, koska ansiotason nousu ja inflaatio kiihtyvät. Ensi vuonna ne ko-hoavat 2.5 prosenttia ja vuonna 2017 nousu vauhdittuu 2.8 prosenttiin. Reaalisesti ne laa-jenevat viime vuoden tavoin 1.4 prosenttia vuo-sittain. Käyvin hinnoin mitattuna menojen suhde BKT:hen kohoaa tänä vuonna 59 prosenttiin ja pysyttelee tämän tason tuntumassa koko ennus-tejakson.

VEROTULOARVIO PETTI VIIME VUONNAViime vuonna kansantalouden veroaste nousi 0.2 prosenttiyksikköä 43.8 prosenttiin. Verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja kertyi 1.4 prosenttia edellisvuotta enemmän.

18

20

22

24

26

28

30

%

Kotitalouksien veroasteita

2001 03 05 07 09 11 13 15 17

Kotitalouksien ansiotulo-jen efektiivinen veroaste

1)

Keskitul. palkansaajan vero-%2)

1) Kotitalouksien ansiotuloista (pl. pääomatulot) maksa-mat välittömät verot suhteessa ansiotuloihin.2) Budjettiesityksen yhteydessä ilmoitettu palkansaajankesk.määr. vero-%, kun tulotaso pysyy ennallaan.ETLAn ennuste vuodesta 2015 alkaen.

Lähteet: Kansantalouden tilinpito ja hallituksen budjettiesitykset.

ETLA S15.1/g53

Veroaste, % BKT:sta

2013* 2014* 2015E 2016E 2017E

Välittömät verot 15.9 16.1 16.4 16.6 16.7

- kotitaloudet 13.6 14.3 14.4 14.5 14.5

- yhteisöt 2.3 1.9 2.0 2.1 2.2

Välilliset verot 14.5 14.4 14.5 14.6 14.7

Sosiaalivakuutusmaksut 12.8 12.9 13.2 13.1 13.3

- vakuutetut 3.8 4.0 4.1 4.1 4.1

- työnantajat 9.0 8.9 9.1 9.0 9.2

Muut verot (perintö ja lahjavero) 0.4 0.3 0.3 0.3 0.3

Veroaste 43.6 43.8 44.4 44.7 45.0

Ansiotulojen veroaste1) 29.2 30.3 30.6 30.6 30.7

1) Kotitalouksien maksamat kaikki välittömät verot ja sosiaalivakuutusmaksut suhteessa ansiotuloihin (ansiotulot=palkkasumma+eläketulo+

sairausvakuutus- ja työttömyyspäivärahat). Ml. Yleisradiovero v. 2013 lukien.


055

Verotulojen kasvu jäi odottamattoman pieneksi ottaen huomioon se, että veroja maksuperus-teista korotettiin mm. osana hallituksen sopeu-tustoimia viime vuonna nettomääräisesti 1 mrd. euron verran. Ilman näitä korotuksia (vuoden 2013 veroperusteilla) kokonaisverokertymä olisi kohonnut veropohjien 2 prosentin kasvun verran.

Verotulojen tuoton kasvu veropohjia hitaam-min kertoo osaltaan siitä, etteivät veronkorotuk-set välttämättä tuota mitään ja synkkien talous-näkymien oloissa ne voivat supistaa verotuksen perusteena olevien tulojen ja kulutuksen kasvua ja siirtää ostosten tekoa ulkomaille. Näin näyttää käyneen mm. hyödykeveroille viime vuonna.

Tänä vuonna hallituksen verojen korotusohjelma sai jatkoa. Edellisvuoden tavoin myös kunnallis-verotus kiristyi, ja vakuutetun ja työnantajan sosi-aalivakuutusmaksut nousivat. Kaiken kaikkiaan veronkorotusten nettotuottoarvio on tälle vuodel-le 1.3 mrd. euroa. Lisäksi kun suhdannetilanne ennusteen mukaan hieman kohenee, odotetaan kokonaisverokertymän kasvavan tänä vuonna 3.2 prosenttia. Kasvu jää kuitenkin vajaat 1 prosent-tiyksikköä hitaammaksi kuin veropohjien kasvu ja veronkorotusten tuottoarvio edellyttäisivät.

VEROPERUSTEET ENNALLAAN KOKO ENNUSTEJAKSONVuosien 2016 ja 2017 osalta ennusteena on, että viime vuosina toteutettu veronkorotusohjelma päättyy. Veroperusteet muuttuvat ennustejaksolla siltä osin, että ensi vuonna vakuutetun ja työnan-tajan sosiaalivakuutusmaksuperusteita alenne-taan työmarkkinajärjestöjen solmiman eläkeso-pimuksen mukaan 0.2 prosenttiyksikköä, mutta vuonna 2017 ne korotetaan takaisin ensi vuoden tasolle.

Kunnallisverotuksen kohdalla oletuksena on, että veroperusteita kiristetään kumpanakin vuotena keskimäärin 0.1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoihin tehdään inflaatiotarkistukset.

Näiden uusien veroperustemuutosten ja koko-naistuotannon elpymisen aikaansaamien vero-pohjien kasvun seurauksena kokonaisverokerty-mä kasvaa ensi vuonna 3.0 prosenttia ja vuonna 2017 päästään 3.8 prosentin lisäykseen.

Kokonaisveroaste kohoaa kumpanakin ennus-tevuotena 0.3 prosenttiyksikköä, joten vuonna 2017 sen arvioidaan olevan 45 prosenttia. Vero-asteen kohoaminen johtuu siitä, että yhteisöveron tuotto nousee BKT:n kasvua ripeämmin ja ansio-tulojen verotus kiristyy sekä kunnallis- että valti-onverotuksessa.

Julkisyhteisöjen kokonaistuloista muita kuin veroja sosiaalivakuutusmaksutuloja oli viime vuonna 21 prosenttia (suhteessa BKT:hen 11.6 prosent-tia). Nämä muut tulot syntyvät julkisten liikelai-tosten myyntituloista ja palvelujen asiakasmak-suista sekä omaisuustuloista. Ennustejaksolla näiden muiden tulojen osuus kokonaistuloista pysyy ennallaan, mutta niiden BKT -suhde nou-see. Kehitykseen vaikuttaa mm. valtionyhtiöiden maksamien osinkojen ja työeläkelaitosten sijoi-tustuottojen kasvu.

JULKINEN VELKAANTUNEISUUS KOHOAA 65 PROSENTTIINJulkisyhteisöjen tulojen ja menojen erotukse-na syntyvä rahoitusasema (EMU -jäämä) pysyy koko ennustejakson alijäämäisenä. Suhteessa

1985 90 95

*0

20

40

60

80

%

Työeläkerahastojen pääoman javaltion bruttovelan suhde BKT:hen

2000 05 10 15

TyöeläkerahastotEMU-velka

Lähteet: TELA, Valtiokonttori. ETLA S15.1/g25

Julkinen talous

SUHDANNE 2015:1056

BKT:hen rahoitusalijäämä pienenee tänä vuonna 0.7 prosenttiyksikköä 2.7 prosenttiin.

Kokonaistuotannon lievä elpyminen tänä vuonna pienentää varsin vähän rahoitusvajeen BKT-suh-detta, mutta yhteisöveron tuoton ja omaisuustu-lojen lähes 10 prosentin kasvu laskevat sitä lisää. Myös yleisen korkotason lasku tuo säästöjä julki-sen velan korkomenoihin.

Ensi vuodesta lukien kokonaistuotannon kasvu voimistuu, ja veropohjien kasvu kiihtyy asteittain menojen kasvua nopeammaksi. Vuosina 2016–2017 julkisyhteisöjen rahoitusvaje pienenee noin

1 mrd. euroa vuodessa, ja sen BKT-suhde alenee 1.9 prosenttiin. Alijäämän supistuminen on lähes kokonaan valtion ja kuntien ansiota, sillä sosiaali-turvarahastojen rahoitusylijäämä pysyy koko en-nustejakson 3 mrd. euron tuntumassa.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu lainaottotarve pysyy suurena koko ennustejakson. Tänä vuon-na ne velkaantuvat bruttomääräisesti noin 9 mrd. euroa lisää ja vuonna 2017 ne joutuvat lisää-mään velanottoaan runsaat 7 mrd. euroa. En-nustejaksolla julkisyhteisöjen EMU-velan suhde kokonaistuotantoon kohoaa viime vuoden 59.3 prosentista 65.6 prosenttiin vuonna 2017.

057

1985 90 95*-12

-8

-4

0

4

%

Bruttokansantuotteen määrän muutokset toimialoittain neljännesvuosittain

2000 05 10 15

BKT1)

BKT2)

Uudistettu neljännesvuositilinpito vuodesta 1990.1) Muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä.2) Laskettu neljän neljänneksen liukuvasta summasta.Lähde: Tilastokeskus.

1985 90 95* -30

-20

-10

0

10

20

%

2000 05 10 15

Teollisuus2)

Rakentaminen2)

Palvelut2)

ETLA S15.1/t02

KOKONAISTUOTANTO KÄÄNTYY TÄNÄ VUONNA KASVUUNSuomen bruttokansantuote kääntyy tänä vuonna kolmen vuoden supistumisen jälkeen kasvuun. Kysyntäerien kehitys on kuitenkin vielä tänä vuonna sen verran heikko, että talouden kasvu jää matalaksi. Kulutus väheni kahtena edellise-nä vuotena, mutta lisääntyy tänä vuonna hieman kun yksityinen kulutus kasvaa viimevuotisesta. Julkinen kulutus jää edellisvuoden lukemiin. Ta-varaviennin kasvuvauhti nousee jonkin verran ja koko vienti kääntyy tänä vuonna kasvuun, vaikka palveluvienti vähenee edelleen. Investoinnit su-pistuvat neljättä vuotta peräkkäin.

Tuotanto ja työllisyys

ETLA arvioi että Suomen BKT kasvaa tänä vuon-na 0.5 prosenttia ja ensi vuonna 1.6 prosenttia. Syyskuussa ennustimme tälle vuodelle 0.8 pro-sentin ja ensi vuodelle 1.8 prosentin kasvua.

Koko teollisuuden arvonlisäys, energiasektori ja kaivannaistoiminta mukaan lukien, kääntyy tänä vuonna runsaan prosentin kasvuun tavaraviennin vahvistuessa. Palvelusektorin arvonlisäys kasvaa vain vähän ja alkutuotannon arvonlisäys nousee puolisen prosenttia. Rakentamisen arvonlisäys supistuu vielä tänä vuonna vajaat 2 prosenttia.

Bruttokansantuote toimialoittain

2014* 2014* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Alkutuotanto 4.9 2.8 5.2 1.4 0.5 0.2 1.7 1.8 1.4

Teollisuus 34.7 19.8 -1.5 -1.3 1.1 2.4 2.5 -1.1 2.4

Rakentaminen 10.9 6.2 -2.6 -3.6 -1.8 1.7 2.0 -0.2 1.5

Palvelut 125.1 71.2 -1.6 0.7 0.3 1.2 1.4 0.7 1.2

BKT perushintaan 175.6 100 -1.5 0.0 0.5 1.7 2.0 0.3 1.7


Mrd. e Osuus, % Edellisestä vuodesta Keskimäärin

Määrän muutos, %


SUHDANNE 2015:1058

Teollisuuden arvonlisäys nousee ensi vuon-na runsaat 2 prosenttia, kun vientikysyntä voi-mistuu. Rakentamisen arvonlisäys kääntyy ensi vuonna vajaan 2 prosentin kasvuun, ja palvelui-den arvonlisäyksen odotetaan kasvavan runsaan prosentin. Alkutuotanto jää lähes edellisvuoden lukemiin.

TEOLLISUUSTUOTANTO KASVAA TÄNÄ VUONNA PROSENTINTuotoksella mitattuna teollisuustuotanto kääntyy tänä vuonna prosentin kasvuun. Vain metallituot-teiden, kulkuneuvoteollisuuden sekä elintarvike-teollisuuden tuotanto jää viimevuotista pienem-mäksi. Energiahuollon tuotanto jää edellisvuoden

lukemiin. Teollisuuden tuotos kasvaa ensi vuon-na noin 2.5 prosenttia, kun kaikkien toimialojen tuotanto lisääntyy.

Moottoriajoneuvojen tuotos kohoaa tänä vuonna vajaat 15 prosenttia, kun Uudenkaupungin auto-tehtaan Mercedes-Benz A-sarjan autojen valmis-tusmäärä nousee tuntuvasti viimevuotisesta. Ensi vuonna toimialan tuotanto kasvaa 5 prosenttia. Muiden kulkuneuvojen tuotanto vähenee sen si-jaan tänä vuonna noin 15 prosenttia. Telakkate-ollisuus on kuitenkin viime vuoden jälkipuoliskol-la saanut uusia tilauksia, jotka ulottuvat vuosille 2016 ja 2017. Muiden kulkuneuvojen tuotos kas-vaa siten ensi vuonna noin 15 prosenttia.

Teollisuustoimialojen tuotos

2013* 2013* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Teknologiateollisuus 50.9 40.2 -7.3 -1 2 4 4 -1.9 3

- metallien jalostus 8.0 6.3 -0.3 4 3 4 4 7.5 4

- metallituotteet 6.7 5.3 -5.5 -1 -1 3 3 -0.5 3

- koneet ja laitteet 14.5 13.7 -7.5 -3 3 4 4 0.0 4

- kulkuneuvot 3.0 2.4 0.6 1 -2 10 8 -0.4 5

- elektroniikka- ja

sähköteollisuus 15.8 12.5 -12.6 -3 2 2 2 -7.8 3

Metsäteollisuus 19.0 15.0 0.3 -1 2 1 1 1.9 2

- puutavarateollisuus 5.7 4.5 0.8 0 1 2 2 2.6 2

- paperiteollisuus 13.3 10.5 0.1 -1 2 1 1 1.6 2

Graafinen teollisuus 1.4 1.1 -9.7 -8 2 1 1 -4.4 2

Kemianteollisuus 23.4 18.4 3.5 2 1 2 2 2.2 2

Elintarviketeollisuus 12.0 9.4 -0.5 -2 -1 1 1 0.4 1

Tekstiili-, vaatetus-, nahka-

ja kenkäteollisuus 1.2 1.0 -2.1 -3 2 1 2 -0.6 2

Muu tehdasteollisuus 4.6 3.6 -7.3 -1 0 2 3 0.1 2

Tehdasteollisuus yhteensä 112.4 88.7 -3.1 -0.6 1.4 2.5 2.6 -0.2 2.5

Mineraalien kaivu 2.0 1.6 -3.9 -2 1 2 3 4.1 3

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12.2 9.7 -1.4 -3 0 2 2 1.3 2

Koko teollisuus 126.7 100 -2.9 -0.9 1.2 2.4 2.6 0.0 2.4

Teollisuus pl. elektroniikka-

ja sähköteollisuus 110.9 87.5 -1.4 -1 1 2 3 1.5 2



Määrän muutos, %

059

Metallien jalostuksen tuotanto kasvaa ennuste-jaksolla 3–4 prosentin tahtia. Alan tuotanto kään-tyi jo viime vuonna kasvuun. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten laitteiden tuotanto (toi-miala C26) kasvaa runsaat 2 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Sähkölaitteiden (toimiala C27) tuotanto kasvaa hieman hitaammin, vajaat 2 pro-senttia tänä vuonna ja 2 prosenttia ensi vuonna.

Metsäteollisuuden tuotanto kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia, kun vientikysyntä voimistuu. Kemianteollisuuden tuotanto lisääntyy vain pro-sentin öljyteollisuuden suurseisokin takia. Ensi vuonna kaikkien kolmen alatoimialan tuotanto kasvaa noin 2 prosentin tahtia.

Venäjän viime elokuussa asettaman elintarvikkei-den tuontikiellon seurauksena elintarviketeolli-suutemme tuotanto supistuu tänä vuonna pro-sentin. Ensi vuonna elintarvikkeiden valmistus kasvaa prosentin.

Palvelutoimialojen tuotos

2013* 2013* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Kauppa 31.8 14.5 -2.1 -0.6 0 2 2 0.1 1.5

- moottoriajoneuv. kauppa 5.2 2.4 -3.3 -0.9 0 1 2 0.3 1.5

- tukkukauppa 15.1 6.9 -2.3 -0.6 0 2 2 -0.6 2.0

- vähittäiskauppa 11.5 5.3 -1.3 -0.5 0 2 2 0.8 1.5

Majoitus- ja ravitsemistoim. 7.3 3.3 -2.4 -1.0 1 2 1 -0.2 1.5

Liikenne 23.3 10.7 -1.9 -1.8 1 2 2 1.3 2.0

Rahoitus- ja vak.toiminta 9.8 4.5 0.5 9.3 0 2 2 3.1 2.0

Kiinteistöalan toiminta 31.1 14.2 1.2 1.7 1 1 1 1.4 1.0

Liike-elämää palv. toim. 43.1 19.7 -0.1 3.8 2 3 4 2.8 3.0

Muut sosiaaliset ja

yhteiskunnalliset palvelut 72.1 33.0 -0.1 -0.9 0 1 1 0.2 0.5

Yksityiset palvelut 160.1 73.2 -1.0 1.5 0.7 2.1 2.4 1.4 2.0

Julkiset palvelut 58.5 26.8 0.7 -0.9 -0.5 -0.5 -0.5 0.3 -0.5

Yhteensä 218.6 100.0 -0.5 0.7 0.4 1.4 1.7 1.1 1.5



Määrän muutos, %

YKSITYISET PALVELUT KASVAVAT VAIN HITAASTI KULUVANA VUONNATuotoksen määrällä mitattuna yksityisten palve-lujen tuotanto kasvoi 1.5 prosenttia viime vuonna ja julkisten palvelujen tuotanto aleni 0.9 prosent-tia. Kaupan tuotos väheni 0.6 prosenttia. Raken-tamisen tuotos aleni kolmatta vuotta peräkkäin, nyt 3.6 prosenttia. Kasvualoja olivat rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala sekä liike-elämää palveleva toiminta.

Ennustamme, että palvelualojen kasvu tulee vuo-sina 2015–2017 edelleen yksityiseltä sektorilta, ja julkisten palvelujen tuotos alenee 0.5 prosent-tia vuodessa. Kuluvana vuonna rakentamisen ja kaupan tuotos alenevat vielä hieman, mut-ta muut yksityiset palvelualat kasvavat. Vuonna 2016 yksityiset palvelualat kasvavat jo noin 2 pro-senttia, ja myös kaupan tuotoksen kasvu on 1.6 prosenttia.


SUHDANNE 2015:1060

Rakentamisen tuotos

2014* 2014* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Rakentaminen 28.6 100 -3.8 -3.5 -1.7 1.9 2.1 -0.8 1.8

- talonrakentaminen 20.8 72.5 -5.0 -4.7 -2.0 2.0 1.9 -0.8 1.4

- maa- ja vesirak. 7.9 27.5 -0.5 0.0 1.0 1.5 2.5 -1.0 2.9



Määrän muutos, %

BKT jäi viime vuonna 0.1 prosenttia edellisvuotista pienemmäksiKansantalouden tilinpidon maaliskuussa julkaistujen en-nakkotietojen mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 0.1 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaistuotanto laski si-ten hieman syyskuussa ennustettua vähemmän. Kysyntä-eristä yksityisten investointien BKT-kontribuutio oli -1.1, yksityisen kulutuksen -0.1, viennin -0.1, tuonnin +0.6 ja varastojen muutoksen ja tilastollisen eron +0.6.

Tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu ar-vonlisäys oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Ensim-mäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto lisääntyi 0.1 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä ko-konaistuotanto supistui 0.4 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä se jäi edellisvuoden lukemiin. Neljännel-lä neljänneksellä kokonaistuotanto väheni 0.1 prosent-tia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna kokonaistuotan-to supistui ensimmäisellä neljänneksellä 0.2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä BKT kasvoi 0.2 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 0.1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden viimeisellä

neljänneksellä kokonaistuotanto väheni 0.2 prosenttia edel-lisestä neljänneksestä.

Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi supistui viime vuonna 1.3 prosenttia ja rakentamisen 3.6 prosenttia edellisvuodes-ta. Teollisuustoimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni eniten, 4.6 prosenttia. Muu metalliteolli-suus väheni 0.7 prosenttia ja metsäteollisuus 0.6 prosent-tia. Kemianteollisuuden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3.9 prosenttia.

Palvelualojen arvonlisäys nousi 0.7 prosenttia. Informaa-tion ja viestinnän arvonlisäyksen volyymi kohosi 8.9 pro-senttia, kun tietojenkäsittelyn tuotanto kasvoi. Liikenteen arvonlisäyksen volyymi supistui 1.5 prosenttia. Koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelujen volyymi väheni 1.1 prosenttia ja kaupan tuotanto 0.4 prosenttia. Alkutuotannon arvon-lisäyksen volyymi kasvoi viime vuonna 1.4 prosenttia. Kun tarkastellaan arvonlisäyksen volyymin muutosta euroissa toimialoittain edellisen vuoden hinnoin, nähdään että suurin negatiivinen vaikutus tulee koulutuksesta, terveys- ja sosi-aalipalveluista sekä rakentamisesta.

RAKENNUSTUOTANNON VAIKEUDET JATKUVATRakentamisen lama jatkui viime vuonna, jolloin tuotoksen volyymi putosi runsaat 3 prosenttia. Asuntojen sekä yritysten ja yhteisöjen talonraken-taminen vähenivät viime vuonna vajaat 10 pro-senttia. Maa- ja vesirakentamisen tuotanto polki paikallaan, ja rakennustyypeistä vain korjausra-kentaminen kasvoi, arviolta 2 prosenttia.

Rakennusyritysten tuotantonäkymät kuluvalle vuodelle ovat edelleen heikot. Viime vuoden ta-lonrakentamisen aloitustiedot osoittavat jyrkkää laskua, ja kotitalouksien uudisasuntojen hankin-ta on jäissä.

Yritysten ja yhteisöjen talonrakentamista jarrutta-vat useilla aloilla jatkuvat tuotannon sopeutustoi-

061

met. Talonrakentamisen laskun takia myöskään maa- ja vesirakentamisessa ei ole merkkejä pa-remmasta.

Tänä vuonna koko rakentamisen arvioidaan su-pistuvan vajaat 2 prosenttia. Yritysten ja yhteisö-jen talonrakentaminen vähenee 3–4 prosenttia, ja asuntotuotannon pudotus on samaa suuruus-luokkaa.

Maa- ja vesirakentamisen stagnaatio jatkuu ja ilman valtion tukemia hankkeita alan tuotanto kääntyy tänä vuonna laskuun. Korjausrakentami-nen kasvaa vakaasti, arviolta 2 prosenttia vuo-dessa.

RAKENNUSTUOTANTO LOIVAAN NOUSUUN ENSI VUONNAEnnustejaksolla rakennustuotanto elpyy raken-nusinvestointien elpymisen tahdissa. Ensi vuon-

1985 90 95

*2000

2100

2200

2300

2400

2500

2600

2700

1000henk.

Työvoiman tarjonta ja kysyntä

2000 05 10 15

Työllinen työvoimaTyövoima

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/e01

0 10 20 30 40

0

100

200

300

400

500

600

Työttömien määrä ja avoimet työpaikat

Työttömyys (1000 henkilöä)

Avoimet työpaikat (1000 kpl)

1989/4

1994/2

2014/4

Lähde: Työministeriö. ETLA S15.1/e16

Työvoimatase, 1000 henkilöä

Erä 2011 2012 2013 2014 2015E 2016E 2017E

Väestö 5389 5414 5440 5466 5491 5517 5543

Työikäinen väestö1) 4059 4075 4087 4096 4107 4114 4121

Työvoima 2683 2690 2676 2679 2688 2694 2699

Työlliset 2474 2483 2457 2447 2451 2461 2468

Työttömät 209 207 219 232 238 232 231

Tehdyt työtunnit (milj.) 4182 4188 4107 4099 4099 4114 4124

Työvoimaosuus, % 66.1 66.0 65.5 65.4 65.4 65.5 65.5

Työllisyysaste2), % 68.6 69.0 68.5 68.4 68.7 69.3 69.7

Työttömyysaste, % 7.8 7.7 8.2 8.7 8.8 8.6 8.5

1) 15–74 -vuotiaat. 2) Työllisten osuus työikäisestä (15–64 -vuotiaat) väestöstä.



SUHDANNE 2015:1062

na uudisrakentaminen kasvaa 2.5 prosenttia ja vuonna 2017 päästäneen samaan.

Yritysten rakentamisen arvioidaan vilkastuvan asuntorakentamista hieman vauhdikkaammin. Infrarakentamisessa ja erityisesti väylien kohdalla perusparannus- ja kunnostustarve on joka puo-lella Suomea kasvanut.

Talonrakennusinvestointien kasvun vanavedes-sä maa- ja vesirakentaminen vilkastuu hieman ja kasvaa vuonna 2017 arviolta 2 prosenttia.Vuosina 2016 ja 2017 rakentamisen tuotoksen

volyymin arvioidaan kohoavan keskimäärin 2 pro-senttia vuodessa.

TYÖLLISYYDEN LASKU TAITTUU TÄNÄ VUONNAKokonaistuotannon hienoisen laskun takia työl-lisyys supistui viime vuonna 0.4 prosentilla ja tehtyjen työtuntien määrä hieman vähemmän. Tuotannon lasku oli suurinta vientiteollisuudessa ja rakennusalalla, joissa työn kysyntä väheni yli 4 prosenttia. Kulutuksen supistumisesta huolimatta palvelualojen työpaikat lisääntyivät 0.6 prosent-tia, koska mm. osa-aikatyön kysyntä kasvoi tun-tuvasti.

1980 85 90 95*0

100

200

300

400

500

600

700

800

1000henk.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

1000henk.

Työlliset toimialoittain

2000 05 10 15

Alkutuotanto

Teollisuus

Rakennustoiminta

Kauppa, ravitsemis- jamajoitustoiminta

Julkiset palvelut

Rahoitus, vakuutus ja liike-elämää palveleva toiminta

Liikenne


ETLA S15.1/e03

063

Kausitasoitettuna työllisten määrän ja työvoiman tarjonnan lasku taittui viime vuoden lopulla. Ko-hentuneet suhdannenäkymät ovat kuitenkin hau-raat, joten työn kokonaiskysyntä virkoaa aikaisin-taan vuoden jälkipuoliskolla. Palveluyrityksissä työpaikat lisääntyvät maltillisesti koko vuoden, mutta teollisuudessa ja rakennusalalla työllisyy-den laskusuuntaus jatkuu.

Tänä vuonna koko kansantalouden työpaikkojen määrä kasvaa vaivaiset 0.1 prosenttia. Kun työ-voimaa tulee tarjolle työpaikkoja enemmän, nou-see työttömyysaste tänä vuonna 0.1 prosenttiyk-siköllä 8.8 prosenttiin.

TEOLLISUUDESSA TYÖPAIKKOJEN LASKU JATKUUVientiteollisuuden heiveröisen elpymisen ja ra-kennustuotannon laskun vuoksi jalostuselinkei-not menettävät tänä vuonna yhteensä 8 000 työ-paikkaa. Ensi vuonna supistumistahti loivenee, kun teollisuus- ja rakennustuotannossa päästään keskimäärin 2–3 prosentin kasvuun.

Vuonna 2017 jalostuselinkeinojen työpaikkojen lasku pysähtyy. Teollisuudessa työpaikkakato jat-kuu, mutta rakennusalalla työn kysyntä lisääntyy, kun yksityisen kulutuksen ja rakennusinvestoin-tien kasvu vilkastuvat.

Ennustejaksolla teollisuuden toimialoista työn ky-syntä kasvaa ainoastaan energiahuollossa, jossa tuotantoa kasvattaa mm. voimalaitosten moderni-sointi ja sähköverkkojen kaapelointi.

USEAT PALVELUALAN YRITYKSET REKRYTOIVAT LISÄÄYksityisillä palvelualoilla työn kysyntä kasvaa koko ennustejakson. Työllisyysnäkymät ovat lupaavim-mat liike-elämän aloilla ja informaatiopalveluissa sekä kotitalouksien yksityiseltä sektorilta hankki-missa henkilökohtaisissa palveluissa. Liike-elä-män palveluissa uusia työpaikkojen luo mm. teol-lisuuden palveluostojen kasvu.

Kaupan ammateissa työn kysyntä supistuu tänä ja hienokseltaan myös ensi vuonna. Tukku- ja vähittäiskauppa tarjoavat lisää työpaikkoja vasta vuonna 2017, jolloin rakennustuotannon ja koti-talouksien ostovoiman kasvu ovat varmistuneet. Kaupan alan elpymistä hidastaa mm. verkkokau-pan yleistymisen aikaansaama kilpailun kiristy-minen.

Liikenteen toimialoilla, joihin tässä luetaan mu-kaan myös tietoliikennepalvelut, työpaikkojen kasvu käynnistyy jo tänä vuonna. Perinteisessä liikenteessä työllisyys paranee hitaasti viennin kasvun vanavedessä. Sen sijaan uutta teknologi-

Työlliset toimialoittain1), 1000 henkilöä

Toimiala TOL-02 2012 2013 2014* 2015E 2016E 2017E

Alkutuotanto A,B 109 107 109 108 107.1 106

Koko teollisuus C,D,E 382 377 359 353 350.9 350

Rakentaminen F 175 176 169 167 167.6 169

Kauppa- ja majoitustoiminta G,H 386 383 376 371 370.1 372

Liikenne I 245 242 240 242 243.7 246

Rahoitus- ja liike-elämää

palveleva toiminta J,K 336 332 343 352 357.3 362

Julkiset ja muut yht. palv. L-O 839 829 839 846 854.7 857

Julkinen sektori 666 668 673 673 671.3 669

Palvelut yhteensä 1806 1786 1798 1811 1825.9 1837

Toimiala tuntematon X 11 11 12 11 10 5

Koko kansantalous 2483 2457 2447 2451 2461 2468

1) Toimialaluokitus 2002.



SUHDANNE 2015:1064

aa tarjoavissa tietoliikenne- ja viestintäpalveluissa työn kysyntä kasvaa noin 1 prosentin vuosivauh-dilla koko ennustejakson.

Valtion ja kuntien suuret rahoitusvajeet rajoitta-vat hyvinvointipalvelujen tarjontaa, joten niillä ei ole pariin vuoteen mahdollisuuksia lisätä henki-lökuntansa määrää. Nämä säästötoimet lisäävät yritysten tarjoamien terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntää ja työpaikkojen määrä kasvaa vuosittain 2–3 prosenttia.

Kokonaistuotannon varovainen kasvu ja inves-tointien vilkastuminen ensi vuodesta lukien kään-tävät työttömyyden lievään laskuun. Työttömyys-asteen ennustetaan alenevan ensi vuonna 8.7 prosenttiin ja vuonna 2017 se laskee 8.5 pro-senttiin. Työllisyysaste kohoaa ennustejaksolla vii-me vuoden 69.2 prosentista 69.7 prosenttiin.

065

TAVARATUONTI KASVAA TÄNÄ VUONNA SAMAA TAHTIA KUIN VIIME VUONNAETLA arvioi, että tavaratuonnin määrä kasvaa tänä vuonna noin prosentin, eli samaa tahtia kuin viime vuonna. Kaikkien hyödykeryhmien tuonti kasvaa suunnilleen saman verran. Palvelut mu-kaan lukien tuonti jää tänä vuonna edellisvuoden lukemiin.

Ensi vuonna tavaratuonti kasvaa 2.6 prosenttia, mikä on jonkin verran syksyllä arvioitua vähem-män. Tavara- ja palvelutuonti yhteensä kasvaa ensi vuonna runsaat 2 prosenttia.

INVESTOINTITAVAROIDEN TUONTI KÄÄNTYY TÄNÄ VUONNA KASVUUNRaaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonnin määrä nousi viime vuonna 4.5 prosenttia, vaik-ka teollisuustuotanto supistui. Hyödykeryhmän tuonnin arvioidaan tänä vuonna kasvavan vain prosentin. Ensi vuonna teollisuuden tuotos kas-vaa runsaat 2 prosenttia, jolloin raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti lisääntyy 3 prosenttia. Vuonna 2017 hyödykeryhmän tuonti kasvaa va-jaat 3 prosenttia, teollisuustuotannon kasvuvauh-din tahdissa.

Tuonti ja maksutase

Energiatuotteiden tuonti kääntyy tänä vuonna prosentin kasvuun. Myös investointitavaroiden tuonnin odotetaan kääntyvän noin prosentin kas-vuun. Ensi vuonna kasvuvauhti nousee 3 pro-senttiin, kun teollisuustuotanto piristyy ja kotimai-nen teollisuus tarvitsee uusia koneita ja laitteita.

1985 90 95*-30

-20

-10

0

10

20

%

Raaka-aineiden tuonnin ja teollisuus-tuotannon muutos

2000 05 10 15

Raaka-aineiden ym. tuonti

Teollisuustuotanto 1)

1) Uudistettu neljännesvuositilinpito vuodesta 1990.

Laskettu neljän neljänneksen liukuvista summista.Vuoteen 1998 asti raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeidentuonti.

Lähteet: Tilastokeskus, Tulli. ETLA S15.1/m01

Tavara- ja palvelutuonti

2014* 2014* 2013* 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Arvo1) Määrä1)

Mrd. e %-osuus Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin

Raaka-aineet ja tuotantohyöd. 19.8 34.4 -2.4 4.5 1 3 3 4.6 3

Energiatuotteet 12.0 20.8 9.3 -2.1 1 1 1 2.6 1

Investointitavarat 11.0 19.1 -6.1 -2.8 1 3 4 1.4 4

Kulutustavarat 14.7 25.6 0.8 2.0 1 2 2 3.3 2

- kestokulutustavarat 3.9 6.8 1.0 5.3 1 3 4 3.6 4

- muut kulutustavarat 10.8 18.8 0.7 0.7 1 2 2 3.2 2

Koko tavaratuonti2) 54.9 100 -0.5 1.0 1.1 2.6 2.2 3.2 2.5

Tavara- ja palvelutuonti2) 76.9 .. -1.6 -1.4 0.2 2.4 2.3 2.2 2.3

1) Käyttötarkoituksen mukainen tuonnin arvo Tullitilaston (c.i.f.) mukaan. Määrän muutokset ETLAn laskelma.

2) Kansantalouden tilinpidon mukaan.

Lähteet: Tilastokeskus, Tulli.

Tuonti ja maksutase

SUHDANNE 2015:1066

Tavaratuonnin määrä lisääntyi viime vuonna prosentinKansantalouden tilinpidon maaliskuussa julkaistujen en-nakkotietojen mukaan tavaratuonnin määrä kasvoi viime vuonna prosentin edellisvuodesta.

Ensimmäisellä neljänneksellä tavaratuonnin määrä su-pistui 5.9 prosenttia vuodentakaisesta, mutta kohosi toisella neljänneksellä 8.1 prosenttia edellisvuodesta. Kolmannella neljänneksellä tavaratuonnin määrä jäi 2.3 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi, mutta lisääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä 4.5 prosenttia.

Kausitasoitettuna tavaratuonnin määrä väheni ensim-mäisellä neljänneksellä 2.2 prosenttia, mutta lisääntyi toisella neljänneksellä 8.1 prosenttia edellisestä neljän-neksestä. Kolmannella neljänneksellä tuontimäärä su-pistui 3.6 prosenttia, mutta viimeisellä neljänneksellä se kasvoi 2.6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tavaroiden tuontihinnat laskivat viime vuonna kansan-talouden tilinpidon mukaan keskimäärin 2.5 prosenttia edellisvuotisesta. Tilastokeskuksen tuontihintaindeksi pu-tosi 2.1 prosenttia.

Vuonna 2017 investointitavaroiden tuonti lisään-tyy 4 prosenttia. Tämänhetkisten tietojen mukaan Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen alkaa vasta vuonna 2018. Sen vaikutus investointita-varoiden tuontiin näkyy selvästi vasta vuodesta 2019 eteenpäin.

Kestokulutustavaroiden tuonti lisääntyi viime vuonna runsaat 5 prosenttia. Tänä vuonna ryh-män tuonnin kasvu jää runsaaseen prosenttiin. Ensi vuonna kestokulutustavaroiden tuonti kas-vaa noin 3 prosenttia, kun yksityinen kulutusky-syntä vahvistuu.

Lyhytikäisten kulutustavaroiden tuonti lisääntyi viime vuonna vain 0.7 prosenttia. Tänä vuonna niiden tuonti kasvaa runsaan prosentin. Vuosina 2016–2017 hyödykeryhmän tuonti kasvaa vajaat 2 prosenttia.

VAIHTOTASEEN ALIJÄÄMÄ PIENENEE SELVÄSTI ENNUSTEPERIODILLAKauppataseen ylijäämän odotetaan nousevan tänä vuonna 0.7 miljardista eurosta 2.1 miljardiin euroon. Tavaraviennin arvon odotetaan pysyvän lähes ennallaan. Tavaratuonnin arvo pienenee sen sijaan selvästi viimevuotisesta, kun tuontihin-nat keskimäärin jäävät edellisvuotista matalim-miksi. Vuonna 2016 kauppataseen ylijäämä kas-vaa edelleen.

Arvioimme, että palvelutaseen alijäämä pienenee tänä vuonna 1.2 miljardiin euroon ja että alijäämä syvenee 1.4 miljardiin euroon ensi vuonna. Sekä palveluviennissä että -tuonnissa suurien kansain-välisten konsernien sisäiset siirrot muodostavat suuren erän, jota on hankalaa ennustaa. Tieto-jenkäsittelypalvelut ovat toinen suuri erä.

Maksutasetilastointi siirtyi vuosi sitten Suomen Pankilta Tilastokeskukselle ja heinäkuussa otet-tiin käyttöön uusi maksutasekäsikirja (BPM6). Uuden tilastointijärjestelmän mukaiset vaihtota-seen tulojen ja menojen alaerät eivät vielä ole ai-van ajan tasalla, mikä hankaloittaa palveluviennin ja -tuonnin tulkintaa ja ennustamista.

1988 90 95*-10

-5

0

5

10

15

%

Vaihtotaseen ylijäämä komponen-teittain suhteessa BKT:hen

2000 05 10 15

Vaihtotase KauppatasePalvelutaseTuotannontekijäkorvaus ja tulon-siirtotase

Uudistettu neljännesvuositilinpito vuodesta 1990.Laskettu neljän neljänneksenliukuvista summista, keskistetty.Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus.

ETLA S15.1/u02

067

Tavaroiden ja palvelusten tase kääntyy tänä vuonna vajaan miljardin euron ylijäämään, kun tuonnin arvo laskee. Ensi vuonna ylijäämä kasvaa vain vähän.

Viime vuosina vaihtotaseen alijäämään on vai-kuttanut eniten tuotannontekijä- ja tulonsiirto-jen tase. Omaisuustulot ja omaisuusmenot, eli rajan yli kulkevat nettomääräiset osingot, korot ja kotiutetut voitot heiluttelevat erityisen voimak-kaasti tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen tasetta.

Varsinkin osinkojen ja voittojen suunnat voivat vaihtua äkillisesti vuodesta toiseen. Niiden muu-tokset voivat vaikuttaa merkittävästi vaihtotasee-seen. Arvioimme, että tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä pienenee tänä vuonna vain vähän 2.7 miljardiin euroon ja ensi vuonna 2.5 miljardiin euroon.

Vaihtotaseen alijäämän odotetaan pienenevän tänä vuonna 1.7 miljardiin euroon viime vuoden 3.7 miljardista eurosta. ETLA arvioi, että vaihto-taseen alijäämä pienenee 1.5 miljardiin euroon vuonna 2016 ja 0.7 miljardiin euroon vuonna 2017.

Vaihtotase oli viime vuonna 3.7 miljardia euroa alijäämäinenKansantalouden tilinpidon maaliskuussa julkaistujen en-nakkotietojen mukaan vaihtotase oli 3.7 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2014. Vaihtotase vahvistui siten 0.1 miljardia euroa edellisestä vuodesta.

Kauppataseeseen kertyi viime vuonna 0.7 miljardin ylijää-mä, ja palvelutaseen alijäämä pieneni hieman 1.6 miljar-diin euroon. Tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen taseen alijäämä syveni 2.8 miljardiin euroon.

Sekä tavaroiden viennin että tavaroiden tuonnin arvo vä-heni viime vuonna. Tuonnin arvo supistui viennin arvoa enemmän, jolloin kauppataseeseen syntyi ylijäämä. Myös palvelutuonnin arvo supistui enemmän kuin palveluvien-nin arvo.

Vaihtotase, mrd. euroa

2013* 2014* 2015E 2016E 2017E

Tavaroiden vienti (fob)1) 55.7 55.6 55.5 58.8 61.5

Tavaroiden tuonti (fob)1) 55.7 54.9 53.3 56.4 58.4

Kauppataseen ylijäämä 0.0 0.7 2.1 2.4 3.1

Palveluvienti 21.9 20.5 20.7 21.4 22.3

Palvelutuonti 23.6 22.0 21.9 22.7 23.9

Palvelutaseen ylijäämä -1.7 -1.6 -1.2 -1.4 -1.5

Tuotannontekijäkorvausten ja

tulonsiirtojen taseen ylijäämä -2.0 -2.8 -2.7 -2.5 -2.3

Vaihtotaseen ylijäämä -3.8 -3.7 -1.7 -1.5 -0.7

Vaihtotaseen ylijäämä / BKT, % -1.9 -1.8 -0.8 -0.7 -0.3

Vaihtotaseen ylijäämä / viennin arvo, % -4.9 -4.8 -2.3 -1.9 -0.8

1) Ml. tavarakaupan järjestelyerät. .


KOTITALOUSSEKTORIN SÄÄSTÄMINEN NOUSEE SEKÄ TÄNÄ ETTÄ ENSI VUONNAKotitalouksien säästäminen laski viime vuonna 0.3 miljardiin euroon edellisvuoden 1.3 miljar-dista eurosta. Kansantalouden tilinpidon sääs-tämiskäsite ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia kotitalouksien rahoituksen lähteitä ja rahoituksen käyttökohteita. Kansantalouden tilinpidon sääs-

Tuonti ja maksutase

SUHDANNE 2015:1068

1998*-10

-5

0

5

10

Mrd.EUR

Vaihtotase ja pääomaliikkeet

2000 02 04 06 08 10 12 14

Vaihtotase

1998*-20

-10

0

10

20

30

2000 02 04 06 08 10 12 14

Rahoitustarve

1998*-30

-20

-10

0

10

2000 02 04 06 08 10 12 14

Suorat sijoitukset, netto

1998*-20

-10

0

10

20

30

2000 02 04 06 08 10 12 14

Arvopaperisijoitukset, netto

1998*-20

-10

0

10

20

2000 02 04 06 08 10 12 14

Muu sijoitukset, netto

12 kuukauden ei-keskistetty liukuva summa.

Lähteet: Suomen Pankki, Tilastokeskus. ETLA S15.1/u03

täminen ei siten kuvaa kotitalouksien todellista säästämistä kovin tarkasti. Tänä vuonna kotita-louksien säästäminen kohoaa noin 1.7 miljardiin euroon. Vuonna 2016 kotitaloussektorin säästä-minen nousee 2 miljardiin euroon.

Yrityssektorin säästäminen nousi viime vuon-na 3.8 miljardiin euroon 2.8 miljardista eurosta. Tänä vuonna yritysten säästäminen alenee 3.2 miljardiin euroon. Ensi vuonna säästäminen hie-man nousee 3.4 miljardiin euroon.

Julkisen sektorin rahoitusalijäämä nousi vii-me vuonna tuntuvasti 7 miljardiin euroon. Tänä vuonna se kutistuu 5.7 miljardiin euroon ja ensi vuonna 5.1 miljardiin euroon. Vuonna 2017 jul-kisyhteisöjen rahoitusalijäämä supistuu 4.1 mil-jardiin euroon. Suhteutettuna kokonaistuotan-toon arvioimme, että julkiyhteisöjen alijäämä laskee tänä vuonna 2.7 prosenttiin ja 2.4 pro-senttiin vuonna 2016. Vuonna 2017 rahoitusjää-mä suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee selvästi 1.9 prosenttiin. Julkisen sektorin rahoi-tuskysymyksiä käsitellään tarkemmin sivuilla 49–56.

069

1975 80 85 90 95*

Sektoreiden tulot, säästäminen japääomanmuodostus (suhde BKT:hen)

0

5

10

15

55

60

65

%Kotitaloussektori

2000 05 10

1975 80 85 90 95*0

5

10

15

20

%Yritykset, rahoitus- ja vakuutustoiminta

2000 05 10

1975 80 85 90 95*-5

0

5

10

15

20

25

30

%Julkinen sektori

2000 05 10

TulotSäästäminenPääomanmuodostusKiinteät investoinnit

Kaikki erät laskettu poistot mukaan lukien.

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/r08

1975 80 85 90 95*-10

-5

0

5

%

Vaihtotase ja sektoreittainen netto-luotonanto suhteessa BKT:hen

2000 05 10

Yritykset

1975 80 85 90 95

*-10

-5

0

5

%

2000 05 10

Rahoituslaitokset

1975 80 85 90 95*-10

-5

0

5

%

2000 05 10

Julkinen sektori

1975 80 85 90 95*-10

-5

0

5

%

2000 05 10

Kotitaloussektori

1975 80 85 90 95*-10

-5

0

5

%

2000 05 10

Yhteensä (=vaihtotase)

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/r09

Tuonti ja maksutase

SUHDANNE 2015:1070

TUONTIHINTOJEN ALENEMINEN ON HIDASTANUT INFLAATIOTAEnergian maailmanmarkkinahintojen aleneminen on johtanut kuluttajahintojen laskuun Suomessa. Tammikuussa hintataso oli 0.2 prosenttia alem-pi kuin vuosi sitten. Suuret raakaöljyn maailman-markkinahinnan heilahtelut vaikuttavat nopeasti hintatasoon.

Suomen keskimääräiset tuontihinnat ovat las-keneet elokuusta 2012 lähtien. Tammikuuhun 2015 mennessä laskua oli yhteensä 11.9 pro-senttia. Aleneminen kiihtyi vuoden 2014 loppu-puolella pitkälti raakaöljyn hinnan laskun vuok-si. Tammikuussa tuontihinnat olivat keskimäärin 7.1 prosenttia alemmat kuin vuotta aikaisemmin. Kestokulutustavaroiden tuontihinnat ovat olleet pienessä laskussa vuoden yli jo elokuusta 2013. Sen sijaan muiden kulutustavaroiden ja inves-tointitavaroiden hinnat ovat hieman nousseet vuositasolla viime huhtikuusta alkaen.

Energiatuotteiden tuontihinnat olivat laskeneet 36 prosenttia, erityisesti joulu-tammikuussa. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta kuitenkin

Hinnat ja kustannukset

nousi helmikuussa. Nousua oli dollareissa 16 prosenttia ja euroissa 18 prosenttia. Siten edel-liseen kuukauteen verrattuna energian tuonti-hinnat nousevat taas vähän helmikuussa. Raa-kaöljyn euromääräisen hinnan kehitys on suurin riskitekijä tuontihintojen arviossa ja vaikuttaa vah-vasti myös keskimääräisen kuluttajahintainflaa-tion kehitykseen. Arvioihin öljyn hinnan lähiaiko-jen kehityksestä liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Euro on heikentynyt dollariin nähden raakaöl-jyn hinnan laskiessa. Siten raakaöljyn hinta ei ole laskenut euroissa yhtä paljon kuin dollareissa. Myös historiallisesti hinta heiluu enemmän dolla-reissa kuin euroissa mitattuna. Verrattuna vuo-dentakaiseen tasoonsa raakaöljy oli helmikuussa 47 prosenttia halvempaa dollareissa mitattuna ja 36 prosenttia euroissa mitattuna. Euromääräiset maailmanmarkkinahinnat, pl. energia, sekä teol-lisuuden raaka-aineiden hinnat ovat olleet suh-teellisen vakaat vuodesta 2013 lähtien.

Odotamme, että vuonna 2015 tavaratuontihin-nat ovat raakaöljyn hinnan laskun vauhdittamina

1998

-15

-10

-5

0

5

10

15

%

Keskeisten hintaindeksien muutokset

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

PerushintaindElinkustannusind.Rakennuskustannusind.

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/p01

1985 90 95

0

2

4

6

8

%

Ansiotason ja elinkustannustenmuutokset

2000 05 10 15

ElinkustannuksetAnsiotaso

Lähde: Tilastokeskus. ETLA S15.1/p02

071

keskimäärin 3.8 prosenttia alemmat kuin viime vuonna. Vuonna 2016 tuontihinnat kääntyvät jälleen nousuun. Arvioimme raakaöljyn hinnan olevan tänä vuonna 61 dollaria barrelilta ja ensi vuonna 70 dollaria barrelilta. Euron dollarikurssi on oletuksissa tänä vuonna 1.11 ja ensi vuonna 1.10. Ruotsin kruunun kurssi on 9.45 suhteessa euroon molempina vuosina.

KULUTTAJAHINNAT LASKIVAT POLTTOAINEIDEN MYÖTÄHarmonisoitu kuluttajahintaindeksi aleni loka-tammikuun ajan edellisestä kuukaudesta. Tam-mikuussa inflaatio oli -0.2 prosenttia jo vuosi-tasollakin. Elintarvikkeiden hinnat alenivat 2.2 prosenttia, erityisesti öljyt ja rasvat, hedelmät ja marjat sekä kasvikset, joissa aleneminen oli 6–7 prosenttia. Sen sijaan kahvin ja teen hinta on noussut rajusti. Aivan viime aikoina kahvin maa-ilmanmarkkinahinta on kuitenkin taas alentunut. Sää- ja muut olosuhteet eri satoalueilla vaikutta-vat voimakkaasti hintoihin.

Kilpailu elintarvikekaupassa on kiristynyt jon-kin verran, mikä hillitsee hieman hintakehitys-tä. Ruoan maailmanmarkkinahinta on alentunut selvästi euromääräisestä huipustaan elokuus-sa 2012, mutta viime syyskuun jälkeen suuntaa on taas ollut ylöspäin. Raakaöljyn hinnan lasku vaikuttaa myös ruoan maailmanmarkkinahintoja alentavasti.

Asuntojen vuokrat ovat nousseet edelleen yli 3 prosenttia vuoden takaisesta. Ne ovat nousseet jo kolme vuotta selvästi nopeammin kuin omis-tusasumisen hinta. Asumiseen liittyvät palvelut ovat kuitenkin jatkaneet nopeaa kallistumistaan yli 5 prosentin vuosivauhdilla. Myös esimerkiksi vakuutusten hinta on edelleen noussut yli 4 pro-senttia vuodessa.

Terveydenhoitokustannusten nousu on suhteel-lisen kovaa, viime vuonna keskimäärin 3 pro-senttia, tammikuussa jopa 4.5 prosenttia vuoden

Laskelma kansantalouden hinta- ja kustannustasoon vaikuttavista tekijöistä

Tekijä 2014* 2015E 2016E 2017E 2010→14 2015→19E

Muutos ed. vuodesta, % Keskimäärin

1. Ansiotaso 1.4 1.1 1.7 2.2 2.5 2.0

2. Työpanos1) -0.2 0.0 0.4 0.3 -0.3 0.2

- ansiotyöpanos -0.2 0.0 0.4 0.3

- yksityiset elinkeinonharjoittajat -0.2 0.0 0.4 0.3

3. Työvoimakustannukset 0.4 1.6 2.2 3.1 2.2 2.6

- palkkasumma 0.6 1.1 2.2 2.8 2.3 2.5

- muut työtulot 0.0 3.8 2.0 4.4 1.8 3.3

4. Tuotanto -0.1 0.5 1.6 1.8 0.5 1.1

5. Yksikkötyökustannukset (3./4.) 0.6 1.2 0.5 1.3 1.7 1.1

6. Tuontihinnat -1.8 -2.5 2.8 1.5 2.2 0.9

7. Välilliset verot miinus tukipalkkiot,

osuus kokonaistarjonnasta 6.6 2.5 0.0 0.3 1.3 0.4

8. Kustannuspaine (0.65x5. + 0.25x6. + 0.10x7.) 0.7 0.6 0.9 1.3 1.8 1.0

9. Kysyntäpaine sekä viivästynyt hintapaine 0.4 0.7 -0.1 0.1 0.1 0.4

10. Tuotannon hintaindeksi (8.+ 9.) 1.1 1.3 0.8 1.3 1.9 1.4

11. Kulutuksen hinta 1.5 0.3 0.8 1.2 2.3 1.1

12. Reaaliansiotaso -0.1 0.8 0.9 1.0 0.2 0.9

13. Tuotanto työpanosyksikköä kohti (4./2.) 0.1 0.4 1.3 1.5 0.8 1.3

1) Tehdyt työtunnit.



SUHDANNE 2015:1072

takaisesta. Polttoaineiden hintojen aleneminen on puolestaan laskenut liikenteen kustannuksia; tammikuussa ne olivat 15 prosenttia alemmat kuin vuosi sitten.

Euriborit ovat edelleen alentuneet ja lisäksi uusi-en asuntolainojen korkomarginaalit ovat hivuttau-tuneet alaspäin, mikä on omalta osaltaan hidas-tanut inflaatiota. Markkinakorot eivät voi enää paljon laskea, joten sieltä ei suurta vaikutusta hintatasoon synny. Uusien nostettujen asuntolai-nojen kanta on kääntynyt nousuun, mikä kertoo kuluttajien orastavasta uskosta tulevaisuuteen ja suurien hankintojen tekemiseen. Omistusasumi-nen tulee houkuttelevammaksi korkotason pysy-tellessä alhaisena ja vuokratason noustessa. Erot maan sisällä kasvavat.

Arvioimme keskimääräisen kuluttajahintainflaa-tion olevan tänä vuonna 0.3 prosenttia. EU:n yhdenmukaistetulla inflaatiomittarilla mitattuna hintojen muutos on sama. Ensi vuonna kuluttaja-hintainflaatio on 1.0 prosenttia. Merkittävin riski-tekijä hintaennusteelle on raakaöljyn maailman-markkinahinnan kehitys euroissa.

Vuonna 2013 Suomen kotitalouksien kohtaama hintataso (ml. välillinen verotus) oli 23 prosenttia korkeampi kuin EU28-maissa keskimäärin. Se on ollut suunnilleen tällä tasolla jo pitkään. Hintataso on noin 20 prosenttia korkeampi kuin Saksassa ja euroalueella.

PERUSHINTAINDEKSI ON LASKENUTTammikuussa perushintaindeksi oli 4 prosent-tia alempana kuin vuosi sitten. Kaivostoiminnan hintaindeksi oli alentunut 27 prosenttia raaka-aineiden hintakehityksen seurauksena. Tehdas-teollisuudessakin laskua oli 2.2 prosenttia. No-peimmin nousua on ollut muiden kulkuneuvojen valmistuksessa (tammikuussa +8.3 prosenttia) ja vaatteiden valmistuksessa (+4.6 prosenttia). Odotamme tuontihintojen alenevan tänä vuonna 4.9 prosenttia, joten myös perushintaindeksi ale-nee, joskin tätä vähemmän. Ensi vuonna molem-mat nousevat tehtyjen raaka-aineiden hintaole-tusten myötä.

PALKAT JA KUSTANNUSKILPAILUKYKYVuonna 2013 työn tuottavuus nousi koko kan-santaloudessa 0.6 prosenttia ja tehdasteolli-suudessa 2.3 prosenttia. Sitä edellisenä vuon-na vastaavat luvut olivat -2.1 ja -11.1 prosenttia. Erityisesti tehdasteollisuudessa tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina heikkoa ja volatiilia. Vuon-na 2014 työn tuottavuus nousi koko kansanta-loudessa ennakkotietojen perusteella vain 0.1 prosenttia ja ennusteemme mukaan se nousee kuluvana vuonna 0.4 prosenttia.

Ansiotasoindeksi nousi koko kansantaloudessa ja myös tehdasteollisuudessa 1.3 prosenttia vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä vuoden takai-sesta. Ennusteessa ansiotasoindeksin on oletet-tu nousevan 1.1 prosenttia vuonna 2015 ja 1.7 prosenttia vuonna 2016. Yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa palkkasumma nousee näinä vuosina 1.1 ja 2.2 prosenttia. Maltillinen hintake-hitys tukee kuluttajien ostovoimaa jopa näin pie-nillä korotuksilla.

Arvioimme yritysten sosiaaliturvamaksujen nou-sevan tätä nopeammin, 3.8 ja 2.0 prosenttia vuo-dessa. Työvoimakustannukset, eli palkkasumma ja sotut yhteensä, nousevat tällöin 1.6 prosenttia vuonna 2015 ja 2.2 prosenttia vuonna 2016.

Kustannuskilpailukyvyn analysointiin vaikuttaa se, millä mittarilla sitä mitataan, mitä kilpailija-maaryhmää käytetään ja mitä ajankohtaa katso-taan. Sekä nimellisissä että reaalisissa kustan-nuksissa nimittäjässä oleva tuotos on deflatoitu, mutta jälkimmäisessä myös osoittajassa oleva panoksen hinta on reaalinen. Kaikki käyrät seu-raavan sivun kuviossa ovat kehittyneet Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta heikosti vuosisadan vaihteen jälkeen. Joillain mittareilla kilpailukyvyn heikkeneminen on vielä tässä esitettyä suurem-paa.

Koska lisäksi tuottavuuskehitys on edelleen heik-koa, kilpailukyvyn parantaminen edellyttää t&k-toiminnan lisäksi maltillista työvoimakustannus-ten kehitystä pidemmän aikaa.

073

1985 90 95*60

80

100

120

Ind.

60

80

100

120

Ind.

Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky(kilpailukyky paranee, kun käyrä nousee)

2000 05 10 15

Teollisuuden nimelliset yksikkökustannuksetKoko talouden nimelliset yksikkötyövoimakustannuksetKoko talouden reaaliset yksikkötyövoimakustannukset (AMECO)

1985 90 95*80

90

100

110

Ind.Ruotsi / Suomi

2000 05 10 15 1985 90 95* 60

80

100

Ind.Iso-Britannia / Suomi

2000 05 10 15

1985 90 95*60

80

100

Ind.Ranska / Suomi

2000 05 10 15 1985 90 95* 60

80

100

Ind.Alankomaat / Suomi

2000 05 10 15

1985 90 95*60

80

100

Ind.Saksa / Suomi

2000 05 10 15

Nimelliset ja valuuttakurssikorjatut Suomen teollisuuden yksikkökustannukset ja koko taloudenyksikkötyökustannukset OECD-maihin (14 maata) verrattuna sekä koko talouden reaalisetyksikkötyökustannukset EU15-maihin verrattuna (keskiarvo 1985-2016 = 100).

Lähteet: OECD, Tilastokeskus, Eurostat (AMECO).

1985 90 95* 60

80

100

120

Ind.USA / Suomi

2000 05 10 15

ETLA S15.1/p03


SUHDANNE 2015:1074

ETLAn ennustevirheet

ETLAn suhdannekatsausten ennusteilla pyri-tään arvioimaan kullakin hetkellä todennäköisin kehityskuva taloudellisille muuttujille. Teksteissä ja vaihtoehtoisissa skenaarioissa hahmotellaan lisäksi erityyppisiä riskejä. Yhdellä luvulla esite-tyissä piste-ennusteissa osutaan vain harvoin oi-keaan. Ennustevirheet johtuvat esimerkiksi kan-sainvälisen talouskehityksen ja talouspolitiikan arvioiden sekä historiatietojen virheistä, käytetyn mallin (ajattelutapojen) virheistä (mikä riippuu mistäkin ja miten) sekä ”aidoista”, satunnaisista virhetermeistä. Mitä kauempana ennustettavas-ta vuodesta ollaan, sitä suurempia ovat virheet. Kuitenkin vielä kuluvaa vuotta koskevissa ennus-teissa tehdään melkoisia virheitä muun muassa tilastotietojen puutteista johtuen. Oheinen tauluk-ko kuvaa ETLAn keskimääräisiä ennustevirheitä. Itseisarvojen mediaani kuvaa parhaiten eri ajan-kohtina tehtyjen ennusteiden keskimääräistä vir-

hettä. Mediaani taas kuvaa virheiden mahdollista harhaisuutta. Jos mediaani on lähellä nollaa, en-nusteet eivät ole systemaattisesti harhaisia. Talo-udellisiin ennusteisiin liittyvästä epävarmuudesta ks. esim. P. Vartia (1994) Talouden ennustami-sen vaikeus. ETLA B 100.

Eräiden keskeisten muuttujien ennustevirheet 1973-2012

Edellisen vuoden Saman vuoden Edellisen vuoden Saman vuoden

Kokonaistuotanto 1.9 1.7 1.1 0.6 0.6 0.4 -0.3 -0.3

Tuonti 4.9 3.9 3.2 2.4 0.5 0.1 -0.7 -1.7

Kokonaistarjonta 2.8 2.0 1.7 1.1 0.8 0.3 -0.3 -0.5

Vienti 4.2 3.0 2.6 1.6 -0.8 -1.4 -0.9 -1.3

Investoinnit 4.3 4.5 3.2 2.7 2.0 1.9 1.6 0.7

- yksityiset 5.1 4.4 4.1 2.5 2.2 1.8 2.1 0.9

- julkiset 3.8 4.4 4.4 3.8 1.3 0.4 -0.1 -1.0

Kulutus 1.0 0.8 1.0 0.6 -0.4 -0.3 -0.4 -0.3

- yksityinen 1.6 1.2 1.1 0.8 -0.2 -0.5 -0.5 -0.5

- julkinen 1.0 1.0 0.7 0.8 -0.3 -0.3 -0.3 -0.1

Kokonaiskysyntä 2.8 2.0 1.7 1.1 0.8 0.3 -0.3 -0.5

Työttömyysaste 1.1 0.6 0.5 0.2 0.4 0.1 0.3 0.1

Yksityisen kulutuksen

hinta/Kuluttajahinnat1) 1.2 1.0 0.5 0.4 -0.3 -0.2 -0.2 0.0

1) Yksityisen kulutuksen hinta 1973–2003, Kuluttajahinnat vuodesta 2004 eteenpäin.


Itseisarvojen mediaani Mediaani

kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy

075

Ennusteiden tarkentuminen

-12

-8

-4

0

4

%

BKT

2000 02 04 06 08 10 12 14 16 -30

-20

-10

0

10

%Tuonti

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

-30

-20

-10

0

10

%Vienti

2000 02 04 06 08 10 12 14 16-15-10

-5

0

5

10

%

Investoinnit

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

-4

-2

0

2

%Kulutusmenot

2000 02 04 06 08 10 12 14 16 -15

-10

-5

0

5

%Kokonaistarjonta

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

0

1

2

3

%Inflaatio

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

Ed. v. kevät Ed. v. kesä Ed. v. syksy Ed. v. jouluKo. v. kevät Ko. v. kesä Ko. v. syksy Ko. v. jouluToteutunut

Vuodesta 2006 alkaen ennusteita on julkaistu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

02

4

6

8

10

%

Työttömyysaste

2000 02 04 06 08 10 12 14 16

ETLA S15.1/s01

Ennustevirheet

ÄLYKANKAITA & KUKKAMEKKOJA – Suomalainen tekstiiliteollisuus globalisaation ristiaallokossa


Antti-Jussi Tahvanainen – Mika Pajarinen



077

ArtikkeArtikkelit


Öljyn hinta, valuuttakurssimuutokset ja talouskehitys ......................... Paavo Suni

Cleantechin paluu – onko todellisuus edelleenkään tarua ihmeellisempää? ............................................................................... Annu Kotiranta, Antti Tahvanainen, Peter Adriaens & Maria Ritola

78

83

SUHDANNE 2015:1078

Öljyn hinta, valuutta-kurssimuutokset ja talouskehitys

PAAVO SUNITutkija

ETLA

Viime aikoina maailmantalouden kehitykseen on vaikuttanut merkittävästi kaksi asiaa, öljyn hinta ja euron kurssi. Käsittelemme seuraavassa näihin molempiin liittyviä riskejä ETLAn käytössä oleval-la maailmantalouden mallilla (NiGEM) tehtyjen laskelmien pohjalta. Öljyn hinnan osalta olemme aiemmin tarkastelleet hinnan laskun vaikutuk-sia (ks. Suni, 2015). Nyt tarkastelemme jossakin vaiheessa toteutuvan hinnan nousun vaikutuksia. Euron kurssin osalta arvioimme kurssin 10 pro-sentin heikentymisen vaikutuksia.

Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet raakaöljyn hinnan voimakkaan laskun takia tun-tuvasti. Raakaöljyn kuluttajat hyötyvät rajusta las-kusta, kun taas tuottajat jarruttavat niiden tuloja pienentävää negatiivista vaikutusta reserveihinsä turvautumalla. Yhdysvallat on saanut merkittävän kasvuimpulssin suuren raakaöljyriippuvuuten-sa ja polttoaineverotuksen keveyden takia. Euro-alue hyötyy myös tuntuvasti öljyn hinnan laskus-ta, vaikka öljyintensiteetti on suhteellisen matala ja verotus verraten kireä. Euron heikentyminen on kuitenkin syönyt osan raakaöljyn dollarihinnan muutoksesta. Suomen hyötyä on nakertanut Ve-näjän suuri osuus viennistä. Venäjä on öljystä hy-vin riippuvaisena taloutena kärsinyt öljyn hinnan laskusta tuntuvasti. (Ks. Suni, 2015)

Yhdysvaltojen dollari alkoi vahvistua euron suh-teen nopeasti jo huhtikuusta 2014. Kesällä 2014 ja vuoden 2015 alussa vahvistuminen oli erityi-sen nopeaa. Tämä nakersi melko suuren osan

öljyn hinnan laskusta euroissa mitattuna. Dollarin vahvistui ensin euroa vastaan. Sen efektiivinen eli useiden valuuttojen korilla tarkastellun kurs-sin vahvistuminen alkoi myöhemmin, vasta kesä-kuussa 2014. Euron efektiivinen valuuttakurssi heikkeni euron dollarikurssin tahdissa lokakuu-hun 2014 asti, jolloin USA:n keskuspankki lopetti markkinoiden vaiheittain pienenevän tukemisen arvopaperiostoin (tapering) ja kävi ilmeiseksi, että EKP oli vähitellen turvautumassa joukkovelkakir-jojen ostoihin USA:n esimerkkiä seuraten. EKP:n rahapolitiikka pysynee pitkään hyvin keveänä, mutta Yhdysvaltojen rahapolitiikan suunta sen si-jaan on kiristymään päin.

0

40

80

120

160

Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent, spot

Dollaria/euroa per tynnyri

2000 02 04 06 08 10 12 14

USD

EUR

Lähteet: Bloomberg, ETLA. ETLA S15.1/b229

079Öljyn hinta, valuuttakurssimuutokset ja talouskehitys

Sekä öljyn hintaan että euron dollarikurssiin liittyy suurta epävarmuutta muun muassa keskuspank-kien rahapolitiikan virityksen suhteen. Rahapo-liittisten poikkeuksellisten toimien suuruuden ja ajoituksen ohella riskiä lisää maailmantalouden kannalta keskeisen Kiinan talouskehitys, jossa ta-lousriskit ovat heikompaan suuntaan.

Seuraavassa esitellyissä mallisimuloinneissa ole-tetaan valuuttakurssit itse valuuttakurssisokkia lukuun ottamatta kiinteiksi, muutoin malli toimi tavanomaisin oletuksin.

ÖLJYN HINTA TASAANTUNUT JA KÄÄNTYMÄSSÄ NOUSUUN?Brent-öljyn tynnyrihinta heilahteli helmi-maalis-kuussa 50–60 dollarissa, noin puolet halvem-pana kuin viime kesäkuussa, jolloin hinta alkoi nopeasti laskea. Raakaöljyn hinta käväisi alimmil-laan tammikuussa 45 dollarin tuntumassa tynny-riltä, mutta nousi sen jälkeen nopeasti 60 dolla-rin tuntumaan Irakin hiekkamyrskyn ja USA:n poikkeuksellisen kylmän sään tukemana. ETLAn ennusteessa raakaöljyn hintaennuste on tänä vuonna 61 ja ensi vuonna 67 dollaria tynnyriltä. Eurohinnat ovat 55 ja 63 euroa tynnyriltä euron dollarikurssikiinnitystä, 1.1 dollaria käyttäen. Ole-tettu kurssi on 8.5 prosenttia alempi kuin vuoden

alussa ja 19 prosenttia alempi kuin vuoden 2014 kesäkuussa.

Raakaöljyn hintaennuste on poikkeuksellisen epävarmalla pohjalla muun muassa siksi, että OPEC-kartelli on muuttanut politiikkaansa. Vuo-den 2011 keväästä kesäkuuhun 2014 vakaana pysynyt öljyn hinta oli osaltaan seurausta OPECin hintaa vakauttavasta politiikasta (World Bank, 2015). Kesäkuussa 2014 alkaneen hinnan las-kun odotettiin olevan tilapäistä ja Saudi-Arabian odotettiin supistavan tarjontaansa markkinoiden vakauttamiseksi. Marraskuussa OPEC päätti pi-tää kiintiönsä ennallaan, mikä vauhditti hinto-jen laskua. Tilanne muistuttaa OPEC-politiikan käännöstä vuonna 1985, jolloin korkeaksi nous-sut öljyn hinta pienensi markkinoita säädelleen Saudi-Arabian markkinaosuutta muun muassa Pohjanmeren öljyn tullessa markkinoille. Saudi-Arabia päätti tuolloin puolustaa kutistuvaa mark-kinaosuuttaan, mistä seurasi raakaöljyn hinnan suuri pudotus. (Gamal, 2014)

Nytkin on meneillään markkinaosuustaisto, tällä kertaa tavanomaisen ja epätavanomaisen, kus-tannuksiltaan kalliin öljyn tuottajien välillä. OPEC-maat odottavat jälkimmäisten supistavan tarjon-taansa hinnan stabiloimiseksi, mutta se näyttää tapahtuvan hitaasti. Yhdysvaltojen öljyntuotanto on USA:n energiaviraston (EIA) mukaan nous-sut vielä alkuvuoden aikana, vaikka öljynporaus-tornien (rig) lukumäärä on alentunut nopeasti. Ilmeisesti aluksi on suljettu kaikkein kannatta-mattomimmat öljynporaustornit. Yhdysvaltojen tuotanto kääntyneekin laskuun hitaasti, koska olemassa olevan tuotannon perusinvestoinnit on jo tehty.

Raakaöljyn hintakehityksen ennustaminen vuo-siksi 2015–2017 on hyvin epävarmalla pohjalla, koska raakaöljyn kysynnän kannalta keskeisen Kiinan imu on pysyvästi pienentynyt, ja tarjon-tanäkymät ovat epäselvät. Öljyn hintaheilahtelut jatkunevat pitkään suurina.

Mallisimuloinnissa riskiä kuvattiin raakaöljyn tyn-nyrihinnan (Brent) 10 dollarin pysyvänä nousu-

Raakaöljyn tynnyrihinnan 10 dollarinnousun vaikutus BKT:hen eräillä alueilla

Prosenttia perusurasta

-1.0

-0.5

0.0

0.5

1.0

1.5

Maailma USA Japani Venäjä Euroalue Suomi

2015

2016

2017

Lähteet: NiGEM, ETLA. ETLA S15.1/f385

SUHDANNE 2015:1080

na perusuraan verrattuna. Raakaöljyn hinnan nousun vaikutus maailman BKT:hen olisi keski-määrin vain hieman negatiivinen ensimmäisenä vuonna, mutta vaikutus vahvistuisi usean vuoden ajan, kun hinnan nousun negatiivinen vaikutus öljyn kuluttajiin lisääntyy. Globaali keskimääräi-nen vaikutus asettuu luonnollisesti tuottajien ja kuluttajien vaikutusten väliin, mutta se on selvästi kuluttajavaikutusta lähempänä.

Raakaöljyn hinnannousu alentaisi Yhdysvaltojen kokonaistuotantoa ensimmäisenä vuonna noin 0.3 prosenttiyksikköä. BKT:n pudotus olisi kym-menyksen enemmän kuin euroalueella USA:n euroaluetta suuremman öljyintensiteetin takia. Sokin vaikutus Suomen BKT:hen on hieman eu-roaluetta pienempi, koska Venäjän tuntuvasti pa-rantuva taloustilanne vahvistaa Suomen vientiä Venäjälle euroaluetta enemmän.

EURO HEIKKENEE PARITEETTIIN DOLLARIN KANSSA?Euron kurssi on kovassa heikentymispainees-sa, koska Yhdysvaltojen ja euroaleen rahapolitii-kan suunnat ovat kääntymässä voimakkaasti eri suuntiin. Yhdysvalloissa ennakoidaan ohjausko-ron nousua jo ensi kesänä. Euroalueella korko-ja laskettaisiin edelleen tuntuvasti, jos tilaa olisi.

Keskuspankki saattaa pohtia jopa negatiivisen koron käyttöönottoa Ruotsin Riksbankin tapaan. Tämä tuntuu kuitenkin epätodennäköiseltä, kos-ka suuren pankin vastaavat toimet tulkittaisiin helposti ”valuuttasodaksi”. EKP:n onkin turvau-duttava epätavanomaisiin menetelmiin kuten ns. määrälliseen elvytykseen.

EKP:n määrällisen elvytyksen laajamittainen käynnistäminen, USA:n keskuspankin päätös lo-pettaa joukkovelkakirjaostot lokakuussa 2014, spekulointi USA:n keskuspankin ohjauskoron nousun ajoittumisesta sekä keskuspankkitaseen ennen pitkää alkavasta purkamisesta ovat vahvis-taneet dollaria tuntuvasti euron suhteen. Kreikan rahoitusneuvottelujen vaikeudet ovat lisänneet vauhtia.

EURO SAATTAA HEIKENTYÄ JOPA ALLE PARITEETIN DOLLARIN SUHTEENETLAn ennusteessa euron kurssiksi on oletet-tu 1.1 dollaria. Euron 10 prosentin heikentymi-nen dollarin suhteen painaisi euron pariteettiin dollarin suhteen. Tämän suuruinen euron heik-keneminen nostaisi euroalueen kokonaistuotan-non tason ensimmäisenä vuonna 0.4 prosent-tia ja toisena vuonna yhden prosentin perusuraa

0

10

20

30

40

50

60

%

Euroalueen, Japanin ja Yhdysvaltojenkeskuspankin taseetProsenttia kokonaistuotannosta

2003 05 07 09 11 13 15

JapaniEuroalueUSA

Lähteet: Federal Reserve, BEA, BOJ, ESRI, ETLA.

ETLA S15.1/f386

80

90

100

110

%

USA:n dollarin ja euron efektiivisetvaluuttakurssit ja euron dollarikurssi2008/12 = 100

2008 09 10 11 12 13 14 15

USA, efektiivinenEuro, efektiivinenUSD / Euro

Lähteet: Suomen Pankki, BIS, ETLA.

ETLA S15.1/f387

081

korkeammaksi. Tuotanto lisääntyisi vielä kolman-tenakin vuonna hieman, mutta konvergoisi sen jälkeen takaisin perusuralle. Suomen BKT lisään-tyisi hieman euroalueen kokonaistuotantoa nope-ammin. Suomen suurempi vaikutus johtuu muun muassa Suomen euroaluetta suuremmasta vien-nistä alueen ulkopuolisiin maihin.

Euron kurssimuutoksen tuotantoa supistava vai-kutus USA:n ja maailman BKT:hen on pieni eu-roalueen muutokseen verrattuna, mikä heijas-taa euroalueen verraten pientä osuutta USA:n ja muun maailman viennissä ja kilpailukyvyn kan-nalta keskeisissä efektiivisissä valuuttakursseissa.

RAAKAÖLJYN HINNAN NOUSUN JA EURON DOLLARIKURSSIN HEIKKENEMISEN YHTEISVAIKUTUSRaakaöljyn hinnan nousun ja euron dollarikurs-sin heikkenemisen tuotantovaikutukset ovat eu-roalueen kannalta päinvastaiset: öljyn hinnan nousu vaimentaa kasvua, kun taas euron heik-keneminen vahvistaa sitä. Euron heikkeneminen dominoi kokonaisvaikutusta. Öljyä kuluttavissa euroalueen ulkopuolisissa maissa molemmat so-kit ovat taloutta taannuttavia, mutta öljyn hinta-vaikutus dominoi. Öljytuloista riippuvien talouk-sien tuotannon nousu on luonnollisesti vahvasti positiivinen.

Öljyn hinta, valuuttakurssimuutokset ja talouskehitys


2015 0.03 -0.09 -0.25 0.87 0.35 0.49

2017 0.03 -0.28 -0.73 1.46 0.94 1.13

2018 -0.06 -0.46 -1.09 1.40 0.95 1.23

Raakaöljyn tynnyrihinnan 10 dollarin nousu ja euron dollarikurssin 10 prosentin devalvoituminen

Vaikutus BKT:hen eräillä alueilla

Euron 10 prosentin devalvoitumisenvaikutus BKT:hen eräillä alueilla

-1.0

-0.5

0.0

0.5

1.0

1.5


Prosenttia perusurasta

2015

2016

2017

2018


Raakaöljyn hinnan 10 USD:n nousunja euron 10 %:n devalvoitumisenvaikutus BKT:hen,

-1.5

-1.0

-0.5

0.0

0.5

1.0

1.5


prosenttia perusurasta

2015

2016

2017


SUHDANNE 2015:1082

Yhdistetyssä simuloinnissa vaikutus koko maa-ilman kokonaistuotantoon on aluksi nollan tun-tumassa, mutta vaikutus kääntyy parin vuoden jälkeen tuotantoa supistavaksi. Euron heikkene-minen dominoi valituilla oletuksilla vaikutuksia koko euroalueen talouteen. Sokkien yhteisvai-kutus Suomen talouteen on hieman euroaluet-ta parempi. Suomi hyötyy euron heikentymises-tä hieman euroaluetta enemmän ja kärsii öljyn hinnan noususta hieman vähemmän kuin euro-alue. Suomen viennin Venäjäriippuvuus pienen-tää raakaöljyn tuotantoa taannuttavaa vaikutus-ta euroalueeseen verrattuna. Raakaöljyn hinnan nousu dominoi luonnollisesti euroalueen ulko-puolisten öljyä kuluttavien maiden talouksia. Sok-kien yhteisvaikutus Venäjän talouteen on selvästi suurempi kuin erillissimulaatioiden yhteenlasket-tu vaikutus. Tämä johtuu Venäjän vaihtosuhteen paranemisesta öljyn hinnan nousun ja muun kuin energian tuonnin hinnan pienenemisen ta-kia. Vientihinta nousee liki öljysokkia vastaavasti, kun taas tuontihinnat supistuvat liki euron deval-voitumissokin tapaan.

KIRJALLISUUS:Baffes, J., Ayhan Kose, M., Ohnsorge, F. ja Stocker, M. (2015): The Great Plunge in Oil Prices: Causes, Consequences, and Policy Responses. Policy Research Note. March 2015 PRN/15/01. World Bank.

Gamal, R. (2014): ”Facing new oil glut, Saudis avoid 1980s mistakes to halt price slide”. Reuters 14.10.2014.

Suni, P. (2015): Raakaöljyn hinnan laskun talousvaikutukset. ETLA Muistio-Brief 9.1.2015.

083

Cleantechin paluu – onko todellisuus edelleenkään tarua ihmeellisempää?

Cleantechin kasvukivut näyttävät selätetyiltä. Ala on noussut otsikoihin suurempana kuin koskaan. Se kiinnostaa jälleen sekä kansainvälisiä yrityk-siä, sijoittajia että kehitysorganisaatioita. Innostu-neiden eturintamassa kulkee myös yhdeksi edel-läkävijöistä julistautunut Suomi.

ETLAn ja DEMOSHelsingin tuottama raportti From Cleantech to Cleanweb – The Finnish clean technology space in transition ottaa julistuksen perusteet syyniin cleantech-teollisuudesta kerät-tyjen tilastollisten aineistojen valossa; millaisena näyttäytyy kaupallinen cleantech Suomessa, kun tarkastelun kohteena ovat muun muassa clean-techin eri sektorit, arvonlisäys, taloudellinen me-nestys sekä aineettoman pääoma muodostus?

Tulokset haastavat lukijan ja herättelevät tarkas-telemaan povattua talouden pelastajaa kriittises-

ti. Kolme löydöstä nostettakoon erityisesti esille: Ensinnä, suomalaisen cleantechin kivijalka on valmistavassa teollisuudessa. Toiseksi, kuluttajil-le suunnatut tekniset innovaatiot ovat harvassa. Kolmanneksi, teollisuuden uudistumisen ytimen – pienten ja keskisuurten cleantech-yritysten – taloudellinen tilanne on vähintäänkin hälyttävä.

Mitä tämä merkitsee? Samaan aikaan kun digita-lisaatio mullistaa palveluita, näyttää suomalainen cleantech uivan vastavirtaan takertumalla val-mistavaan teollisuuteen. Onko mahdollista, että tuotannon ja teknologian korostunut osuus suo-malaisesta cleantechistä muodostuu loppujen lopuksi alan kasvun kiviriipaksi? Herää kysymys, tulisiko Suomen cleantech-alan todella keskit-tyä siihen, missä olemme perinteisesti olleet hy-viä ja erikoistua edistyneiden teknisten ratkaisu-jen kehittämiseen; vai tulisiko panoksia suunnata

Cleantechin paluu

ANTTI TAHVANAINENTutkimuspäällikkö

ETLA

ANNU KOTIRANTATutkija

ETLA

MARIA RITOLATutkija

DEMOSHelsinki

PETER ADRIAENSProfessori

ETLA/ University

of Michigan

SUHDANNE 2015:1084

osittain uudelleen ja keskittyä nykyistä enemmän kuluttajamarkkinoille suunnattuihin, nopeasti kasvaviin ja skaalautuviin palveluihin?

Jos pienten ja keskisuurten yritysten heikko ta-loudellinen tilanne puolestaan on enemmän kuin tilastollinen harha, saattaa mahdollisesti tarvit-tavan muutoksen tie olla kuoppainen. Jos nämä talouden ketterimmät liikkujat todella taistelevat kannattavuusongelmien kanssa, pienenee uudis-tajien ydin, innovatiivisten kehittäjien ja toimiala-rajat ylittävien radikaalien joukko. Tällöin suo-malaisen cleantech-alan pitkäjänteinen kehitys saattaa aidosti olla vaakalaudalla. Ennen syvälli-sempien johtopäätösten vetämistä ovat jatkotar-kastelut kuitenkin tarpeen sekä tulosten tulkin-tojen vahvistamiseksi että syy-seuraussuhteiden tarkastelemiseksi.

Tässä artikkelissa paneudutaan yhteenvedon-omaisesti yllä esitettyjen löydösten taustalla pii-leviin analyyseihin, jotka on alkuperäisteoksessa esitetty perusteellisemmin ja laajemmassa mit-

takaavassa. Lopuksi esitetään johtopäätöksiä ja pohditaan mahdollisia teitä suomalaisen clean-tech-teollisuuden vahvistamiseksi. Analyyseissä käytetty aineisto perustuu analysoitujen yritysten julkisiin tilinpäätöstietoihin vuodelta 2012.

CLEANTECH EI TAIVU TEKNOLOGIA- TAI TOIMIALAPOHJAISIIN MÄÄRITELMIINCleantech-alaa on mahdoton määritellä olemassa olevien teknologia- tai toimialaluokkien valossa. Siinä missä bio- tai nanoteknologioiden ympärille muodostuneilla toiminnoilla on usein yhteiset tek-nologiset juuret, ammentaa cleantech-ala ratkai-sunsa huomattavasti moninaisemmasta joukosta yksittäisiä teknologioita. Niitä riittää aina veden-puhdistukseen tarvittavista entsyymeistä älyk-käisiin sähköjärjestelmiin ja kuluttajan käytössä ohjaaviin kännykkäsovelluksiin. Samalla ratkaisut ovat vallanneet käytännössä kaikki toimialat aina perinteisestä tuottavasta teollisuudesta nykyai-kaisiin, sosiaaliseen mediaan tukeutuviin palve-luihin. Perinteinen toimialaluokitus ei siis sovellu alan määrittelyyn.

Kuvio 1. Cleantech-yritysten jakauma sektoreittain

0 2 4 6 8 10 Muu cleantech

RakentaminenSoftware

Perinteiset polttoaineetMaalämpö

Koneet ja laitteetInstrumentit

EnergiansäilytysAurinkosähkö

Kehittyneet materiaalitBiomassan tuotanto

IlmaTuuli

LiikenneKonsultointi

Älykkäät verkotInsinööripalvelutKierrätys ja jäte

EnergiatehokkuusBiopolttoaineet ja -kemikaalit

Vesi ja jätevesi

Lähteet: ETLA, Suomen Asiakastieto Oy.

%

ETLA S15.1/f390

085Cleantechin paluu

Yksi lähestymistapa määrittelyongelmaan on so-vellusalueenmukainen luokittelu. ETLAn rapor-tissa cleantech-yhtiöt jaoteltiin yhteensä 34 eri sovellussektoriin. Kuvio 1 vetää yhteen yritysten prosentuaalisen jakauman ylitse eri sovellussek-toreitten.

Suomessa pelkästään veteen ja jätevedenkäsitte-lyyn (11 %), biopolttoaineisiin ja -kemikaaleihin (10 %), energiatehokkuuteen (9 %), kierrätyk-seen ja jätteiden käsittelyyn (9 %) ja älykkäisiin verkkoihin (7 %) erikoistuneet yritykset muo-dostavat yhdessä noin puolet kaikista cleantech-alan toimijoista. Uusiutuvan energian tuotanto – eli aurinko-, tuuli-, biomassa-, vesi- ja maaläm-pöenergiatuotanto yhteenlaskettuna – olisi ag-gregaattina suurin yksittäinen sovellussektori. Korkean erottelevuuden säilyttämiseksi eri tuo-tantomuodot on tässä kohtaa kuitenkin raportoi-tu erikseen.

Sektori muu cleantech sisältää toimintoja ku-ten kaivostoiminta, polttokennot ja vety, metallit, elektroniikka ja ympäristöpalvelut.

ÄLYKKÄÄT VERKOT JA UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTAN-TOTEKNOLOGIAT SYNNYTTÄVÄT ENITEN ARVONLISÄYSTÄAlan todellista vaikuttavuutta Suomen talouteen mitataan parhaiten arvonlisäyksellä. Kuvio 2 pal-jastaa, että absoluuttisessa mittakaavassa ar-vonlisäystä tuotetaan eniten sovellussektoreilla älykkäät verkot (431 milj. euroa), biopolttoaineet ja -kemikaalit (396 milj. euroa) sekä energiate-hokkuus (380 milj. euroa). Uusiutuvan energian tuotanto (429 milj. euroa) olisi yhteenlaskettuna toiseksi suurin sektori. Kuviossa esitetyt kahdek-san sektoria tuottavat miltei 75 % arvonlisäykses-tä suomalaisella cleantech-alalla.

On mielenkiintoista huomata, etteivät yrityspopu-laatioiltaan suuret sektorit kuten veden ja likave-denkäsittely tai kierrätys ja jätteidenkäsittely tuota arvonlisäystä suhteessa yritysmääriinsä. Taustal-la voi piillä monia tekijöitä kuten järjestelmällises-ti pienempi liikevaihto, pienempi keskimääräi-nen yrityskoko tai hankintojen suhteellisen suuri osuus kustannuksista. Sektoreiden välisiä ero-ja löytyy myös työntekijäkohtaisessa tuottavuu-dessa, kuten punainen viivadiagrammi kuvassa

0

100

200

300

400

500

0

40

80

120

160

200

Kuvio 2. Arvonlisäys ja tuottavuus cleantech-sektoreittain

Perinteisetpolttoaineet

Biopolttoaineetja -kemikaalit

Biomassantuotanto

Älykkäätverkot

Energia-tehokkuus

Kierrätysja jäte

Vesi jajätevesi

Insinööri-palvelut

Sektorin arvonlisäys, milj. euroa Arvonlisäys per työntekijä, 1000 euroa

Sektorin arvonlisäys yhteensä

Arvonlisäys per työntekijä

Lähteet: ETLA, Suomen Asiakastieto Oy. ETLA S15.1/f391

SUHDANNE 2015:1086

osoittaa. Työntekijäkohtainen tuottavuus on kor-keimmillaan sektoreilla perinteiset polttoaineet sekä biopolttoaineet ja -kemikaalit.

Huomautettakoon tässä yhteydessä, että tarkas-telun ulkopuolelle on jätetty kuusi erityisen suur-ta yritystä (Wärtsilä Oyj, Neste Oil Oyj, Nokia Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj ja ABB Oy), jotka vääristäisivät yleisiä tuloksia poikkeukselli-sen koon ja volyymin vuoksi merkittävästi.

SUOMALAISEN CLEANTECHIN KIVIJALKA ON VALMISTAVASSA TEOLLISUUDESSASuomalainen cleantech tukeutuu vahvasti val-mistavaan teollisuuteen. Vuonna 2012 valmis-tusta harjoittavat cleantech-yritykset synnyttivät yli 60 % alan liikevaihdosta (ks. taulukko 1) ja tarjosivat yli puolet alan työpaikoista. Cleantech-yrityskannasta yli kolmannes oli valmistavaa teol-lisuutta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suo-men koko yrityssektorista vain joka 14:sta yritys harjoittaa valmistusta.

Myös cleantech-alan asiantuntijapalvelut olivat yritysmäärällä mitattuna yliedustettuina suhtees-sa Suomen koko yrityspopulaatioon. Niitä oli yli joka neljäs yrityksistä. Asiantuntijapalveluihin lue-

taan mm. laki- ja kirjanpitopalvelut, tieteellinen tutkimus- ja kehitystoiminta, tekninen testaus ja analysointi ja mainostoiminta sekä markkinatutki-mus. Nämä palveluyritykset ovat kuitenkin liike-vaihdolla mitattuna varsin vaatimattoman kokoi-sia; niiden osuus cleantech-alan liikevaihdosta jää prosenttiin.

Kaupanala sekä informaatio- ja viestintäalat ovat verrattaessa Suomen koko yrityskantaan saman-suuruisia, kun taas maa-, metsä- ja kalatalous sekä rakennusala ovat cleantech-alalla aliedus-tettuja.

KULUTTAJILLE SUUNNATUT TEKNISET INNOVAATIOT OVAT HARVASSAPatentteja on monessa tutkimuksessa käytetty innovatiivisuuden ja innovaatiotoiminnan tuotta-vuuden mittarina. Tässä yhteydessä niitä käyte-tään pikemminkin kuvailemaan niitä teknologisia alueita, joilla cleantech-alan yritykset pääsääntöi-sesti kehittävät ratkaisujaan. Jakaumia tarkastel-taessa tulee huomioida, ettei data-, ohjelmisto- ja palveluyritysten kehitystoimintaa voida kysees-sä olevalla mittarilla vangita riittävän hyvin, koska alojen tuotoksia ei Euroopassa voi patentoida.

Taulukko 1. Cleantech- ja koko Suomen yrityssektori toimialoittain vuonna 2012

Yritysten lukumäärä Liikevaihto

Cleantech Koko yrityssektori Cleantech Koko yrityssektori

Alkutuotanto 0.3 17.2 0.0 0.4

Valmistava teollisuus 35.9 6.6 62.4 33.7

Rakennusala 5.2 12.9 5.0 7.3

Tukku- ja vähittäismyynti 12.4 13.8 17.8 32.6

Kuljetus- ja varastoala 0.4 6.9 0.5 5.9

Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 0.2 3.5 0.0 1.5

IT 7.5 2.8 4.5 4.2

Talous- ja vakuutuspalvelut 0.4 1.5 0.0 0.0

Kiinteistöpalvelut 0.2 4.9 0.8 1.5

Asiantuntijapalvelut 27.5 10.5 1.2 3.3

Hallinto- ja tukitoimet 0.6 4.2 1.5 2.6

Muut 9.5 15.4 6.2 7.0



Kuvio 3 esittää suomalaisen cleantech-alan pa-tenttijakauman Mancusin (2003) kehittämän luokittelun mukaisesti. 192 cleantech-yrityksellä – noin neljänneksellä populaatiosta – on vähin-tään yksi patentti. Teknologiajohteiselle teolli-suudenalalle tämä ei ole poikkeuksellisen suuri osuus. Vaikuttaa siltä, ettei moni yrityksistä ra-kenna liiketoimintamalliaan aineettomien oikeuk-sien varaan. Kokonaisuudessaan yrityksillä oli noin 13 000 patenttia, joista pelkästään Nokialla 9 700. Suurin osa muista yrityksistä omistaa vain muutaman patentin. Alle 20 prosentilla on enem-män kuin 10 patenttia. Seuraavissa analyyseissä erittäin suuret yritykset on jälleen poistettu aineis-tosta.

Kuvio 3 paljastaa, että suurin osa suojatuista tek-nologioista on kehitetty kone-, prosessi- ja säh-kötekniikan alueilla. Ei ole yllätys, että suurin osa patentoivista yrityksistä, noin 60 prosenttia, har-joittaa myös teollista valmistusta.

Kuluttajateknologiat ovat selvästi aliedustettuja. Herääkin kysymys, onko suomalainen cleantech-

ala vaarassa jäädä paitsi valtavista mahdollisuuk-sista hyödyntää tällä hetkellä erittäin nopeasti kasvavia kuluttajamarkkinoita. Maapallon resurs-seja rasittaa erityisen paljon liikenne, elintarvike-tuotanto ja asuminen. Kaikilla kolmella sektorilla kuluttajat ovat keskeinen kasvun ajuri. Monet yri-tykset maailmalla ovat siksi kehittämässä yksi-tyistä kulutusta ohjaavia ratkaisuja, joiden keski-össä on resurssien tehokkaampi hyödyntäminen (Uber, Airbnb, Revolv, SmartThings). Energiate-hokkuus näkyy kyllä trendinä myös suomalaisten yritysten patentoinnissa kuten kuvio 4 osoittaa. Energiatehokkuus on sektorina aktiivisin paten-toija niin absoluuttisella kuin yrityskohtaisella tasolla. Hieman huolestuttavaa vain on se, ettei ratkaisuja näytetä suuntaavan kuluttajille juuri lainkaan.

Vaikka monet kuluttajaratkaisuista ovat palvelui-ta – eivätkä siksi välttämättä näy eurooppalaisissa patenttitilastoissa – kuuluu moneen ratkaisuun myös teknologinen komponentti kuten anturei-ta, lähettimiä, vastaanottimia, päätelaitteita jne. Nämä olisivat patentoitavissa. Yhdysvalloissa taas

Kuvio 3. Patenttien jakauma patenttiluokittain

0 200 400 600 800

Muu

Kuluttajatuotteet, yhdyskuntatekniikka

Kemikaalit ja lääkkeet

Instrumentit

Elektroniikka

Prosessitekniikka

Mekaniikka

Muu Cleantech

Nokia


1000

9366

ETLA S15.1/f392

SUHDANNE 2015:1088

Taulukko 2 . Kannattavuus kokoluokittain, %

Mikro P&K Suuret Jätit Koko cleantech

Käyttökate -42 -7 4 2 0

Liikevoittoprosentti -46 -10 5 6 1

Investointien tuottoaste 0 12 16 16 14

Pääoman tuottoaste 1 7 9 9 8

Käyttöomaisuuden kiertonopeus 2 2 2 1 2


patentointikäytäntö on huomattavasti laajempi ja suojaa mm. myös mobiilisovelluksia, päätöksen-tekojärjestelmiä, logistiikkaratkaisuja ja esimer-kiksi kuljettajan tai tuotteen arviointistrategioita. Täyttä synninpäästöä kuluttajateknologian puut-teesta suomalainen cleantech-ala ei siis saa.

PIENTEN JA KESKISUURTEN CLEANTECH-YRITYSTEN TALOUDELLINEN TILANNE ON VÄHINTÄÄNKIN HUOLESTUTTAVAETLAn ja DEMOSHelsingin tuottamassa rapor-

tissa tarkastellaan myös cleantech-alan keskei-siä taloudellisia tunnuslukuja. Näitä ovat koko-naispääoman tuottoprosentti (ROA), investoinnin tuottoprosentti (ROI), tulot ennen veroja ja rahoi-tuseriä (EBIT) ja katetuottoprosentti (profit mar-gin).

Taulukko 2 osoittaa, että erityisesti pienet ja kes-kisuuret cleantech-yritykset kamppailevat huo-non kannattavuuden kanssa (katetuottoprosentti -10 %). Mikro-yritysten (alle 10 työntekijää) erit-

0

200

400

600

800

1000

0

10

20

30

40

50

Kuvio 4. Patenttien kokonaismäärä ja patentit per yritys cleantech-sektoreittain

Energia-tehokkuus

Vesi jajätevesi

Kehitt.materiaalit

Biopoltto-aineet ja

-kemikaalit

Biomassantuotanto

Ilma Kuljetus Kierrätysja jäte

Instru-mentit

Älykkäätverkot

Tuuli

Patentteja yhteensä Patentteja per yritys

Patentteja yhteensä

Patentteja per yritys



täin huono kannattavuus on vielä ymmärrettävää, koska tulos saattaa kieliä odotettavissa olevasta, perustamisen jälkeiselle vaiheelle ominaisesta lii-kevaihdon puutteesta, joita moni start-up muilla-kin aloilla kärsii. Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla tulos on huolestuttava.

Tulos on huolestuttava siksi, että pienet ja kes-kisuuret yritykset ovat oletetusti ketteriä teollisia uudistajia, jotka synnyttävät uusia teollisuuden aloja ja luovat eniten uusia työpaikkoja. Terve ja kasvava pienten ja keskisuurten yritysten jouk-ko on olennaisen tärkeä ajuri myös suomalaisen cleantech-alan kasvulle sillä perinteiset toimialat eivät yksinään kykene muuttamaan suuntaan-sa kohti uusia markkinoita ja liiketoimintamalleja. Raportissa käytetyn läpileikkausaineiston pohjal-ta saatuja tuloksia tulee toki tulkita varoen, mutta yritysten pitkäjänteiselle kannattavuudelle on teh-tävä jotain, jos suomalaisen cleantech-alan kasvu ja kilpailukyky halutaan varmistaa.

Sijoittajan näkökulmasta katsottuna tilanne ei tosin ole aivan yhtä synkkä. Niin kokonaispää-oman kuin investoinnin tuottoprosentit ovat pien-ten ja keskisuurten yritysten kohdalla suhteelli-sen myönteiset (7 % ja 12 %). Yritykset ovat siis osanneet hyödyntää vähäiset resurssinsa ilmei-sen tehokkaasti. Tämä on sikäli hyvä uutinen, että jos yritykset pääsisivät kiinni kasvaviin mark-kinoihin, ei kannattavalle toiminnalle sinänsä näy yritysten toiminnasta ja resurssien käytöstä johtu-via esteitä.

Taloudellista suorituskykyä tarkastellaan raportis-sa myös cleantech-sektoreittain. Kuvio 5 esittää tulokset arvonlisäykseltään kuuden suurimman sektorin osalta. Nämä kuusi sektoria pärjäävät pääsääntöisesti muita cleantech-sektoreita pa-remmin vertailtaessa tunnuslukuja koko clean-tech-alan keskiarvoihin (katkoviiva). Erityisesti älykkäisiin verkkoihin erikoistuneet yritykset näyt-tävät pärjäävän hyvin.

0

10

20

30

40

%

0

10

20

30

40

%

Kuvio 5. Valittujen cleantech-sektoreiden kannattavuus

Biopolttoaineetja -kemikaalit

Energiatehokkuus Insinööripalvelut Kierrätys ja jäte Älykkäät verkot Vesi ja jätevesi Kaikki cleantech-yritykset

Investointien tuottoaste

Pääoman tuottoaste

Liikevoittoprosentti


SUHDANNE 2015:1090

MITEN ETEENPÄIN? SUOMALAISIA VAHVUUKSIA HYÖDYNTÄEN KOHTI CLEANWEBIÄRaportin tulokset heijastavat voimakkaasti suo-malaista insinööriperinnettä: valmistava teollisuus on selkeästi cleantechin keskipisteessä. On sa-mantekevää, johtuuko tämä alan rajojen mää-rittelystä tai todellisesta luonteesta. Tärkeintä on ymmärtää, että digitalisaation kulta-aikana val-mistukseen ylenpalttisesti keskittyvästä ytimes-tä saattaa pahimmassa tapauksessa muodostua alan pitkäjänteisen kasvun riippa.

Käyttäkäämme esimerkkiä. Ford Motor Company, yksi maailman tunnetuimmista ajoneuvojen val-mistajista, katsoo lähitulevaisuutta tärisevin ja-loin: digitalisaation, avoimen datan ja auton omis- tukseen liittyvän mielenkiinnon hiipumisen valos-sa yhtiö arvioi, että 80 prosenttia auton arvosta tullaan kymmenen vuoden päästä synnyttämään auton ulkopuolella. Autosta on tulossa anturialus-ta, joka kerää reaaliaikaista tietoa auton käyttäjis-tä, ympäristöstä (sää, olosuhteet, liikenne, muut autot, etc.), matkustajien käyttäytymisestä ja ku-lutuksesta.

Kerätty tieto myydään puolestaan kolmansille osapuolille kuten vakuutusyhtiöille, kauppiaille ja mediayrityksille. Samalla kun autosta tulee siis matalakatteinen laitteistoalusta liikkuville toimis-to-, viihdekeskus- ja ostospalveluille, suurimmat katteet tulevat niittämään data-analyysipalveluyri-tykset, on-line kauppiaat, vakuutusyhtiöt ja muut palvelutuottajat. Ford kysyykin itseltään, tulisiko yrityksen liikkua teollisessa arvoketjussa ylem-mäksi ja siirtyä autojen valmistuksesta teknolo-gian kehittämiseen. Vanhoissa liiketoimintamal-leissa roikkuminen altistaisi yrityksen riskille tulla jätetyksi nousevan, uuden teollisen ekosysteemin (e-mobility) periferiaan.

Samankaltaiset johtopäätökset pätevät myös mo-nelle muulle toimialalle. Älykkäät verkot ovat yksi sellainen: tällä hetkellä teleoperaattorit ja data-analyysiyritykset taistelevat herruudesta alueella, jolla energiatuottajien pitäisi perinteisesti vallita ylivoimaisesti.

Mutta missä ovat suomalaiset palveluyritykset, jotka pystyvät hyödyntämään uusien ekosystee-mien tarjoamia mahdollisuuksia ketterimmin? Missä ovat suomalaiset vastineet yrityksille kuten Lyft, EnerNoc, Stem, Uber tai Airbnb? Joitain yri-tyksenalkuja kyllä löytyy, mutta ne ovat vielä pie-niä ja nuoria. DEMOSHelsingin vetämän Peloton-ohjelman imussa kasvaa palveluyrityksiä, jotka kehittävät kuluttajaratkaisuja energian tehokkaa-seen ja kestävään hyödyntämiseen. Vertaislähet-tipalveluja tarjoava PiggyBaggy, älykkäitä termos-taatteja kehittävä Fourdeg, kotitaloustarvikkeiden vertaislainaamista koordinoiva Sharetribe, myyn-ti- ja kuljetuspakkauksia kierrättävä Re-Pack ja kuluttajille näiden arvoja vastaavaa kuluttamis-ta ohjeistava Moralguard ovat palvelutuotannon kasvun keihäänkärkiä suomalaisella cleantech-alalla, jonka määritelmä näyttää kipeästi kaipaa-van laajentamista valmistavan toiminnan ulko-puolelle.

Nämä yritykset ovat ansainneet pioneerin arvoni-men myös toisesta syystä. Ne kehittävät nimen-omaan kuluttajille suunnattuja ratkaisuja. Ku-ten ylempänä perusteltiin, ei nopeasti kasvavia kuluttajamarkkinoita tule digitalisaation aikana unohtaa. Maailman neljän nopeiten kasvavan yrityksen joukossa on kolme vahvaa kuluttaja-brändiä1: Apple, Google ja Microsoft. Älykkäiden kuluttajateknologioiden kehittyessä ja globaali-en megatrendien kuten quantified self -liikkeen (itsensä jatkuva-aikainen mittaaminen), avoimen datan, älykkäiden kaupunkien ja teollisen inter-netin vahvistuessa tulemme jo pian kokemaan yhä suurempia muutoksia elämäntyylissä ja -laa-dussa, taloudessa ja ympäristössä nimenomaan kuluttajatasolla. Mikäli Suomi siis mielii täyttää globaalin edelläkävijän saappaat, tulee myös ku-luttajamarkkinoiden vallankumous valjastaa kas-vun edistämiseen. Parhaassa tapauksessa siitä tulisi kiinteä, täydentävä osa suomalaista clean-tech-ekosysteemiä, joka rakentuu jo valmiiksi vahvan teollisen rangan ympärille.

1 PriceWaterhouseCoopers (2014): Global Top 100 Com-

panies by market capitalization. 31 March 2014 update. IPO

Centre, UK.

091

Se, mitä ala nyt tarvitsee, on rohkeutta määritellä itsensä laajemmin ja avata teknologia- sekä data-alustansa kuluttajasuunnatuille, palvelupohjaisille liiketoimintamalleille, joita kasvuhakuiset yritykset kehittävät. Tämä vaatii erityisesti kokeilupohjais-ta, asiakkaiden kanssa yhdessä toteutettavaa ke-hitystyötä, johon myös yritysten johto osallistuu. Tarvitaan uusia kumppanuuksia, jotka eivät löy-dy yritysten olemassa olevista arvoketjuista. Niitä joudutaan hakemaan yli perinteisten toimiala-rajojen niin kuin Fordin esimerkki osoitti. Tässä suuret, perinteikkäät organisaatiot ovat yleensä hitaampia. Juuri siksi pienet ja keskisuuret kas-vuyritykset ovat uudistumisen veturin asemassa. Juuri siksi niiden pitkän aikavälin taloudellinen kannattavuus on elinehto cleantechin elinvoimai-suudelle Suomessa.

Miten siis eteenpäin? Kun vuonna 2003 clean-tech tuli käsitteenä ensimmäistä kertaa muo-tiin, sen eri sektorit määriteltiin olemassa olevien, vertikaalisten arvoketjuja infrastruktuuriraken-teiden mukaisesti. Myös tässä artikkelissa sovel-lettu sektorijakauma noudattaa tätä käytäntöä. Valmista-ja-myy-liiketoimintamalli, joka on toi-minut ”perinteisen cleantech-talouden” pohja-na, on heikkenemässä. Tilalle ovat nousemassa palvelupohjaiset mallit, joiden pääpiirteinä ovat alhainen pääomavaltaisuus ja toistuvat liikevaih-tovirrat. Nämä cleantech 2.0:lle ominaiset mallit

Cleantechin paluu

on rakennettu perinteisten toimialojen infrastruk-tuurin päälle, ja ne ovat näin nousevan clean-webin ydin. Taustalla piilee useampia megat-rendinomaisia mahdollistajia: räjähdysmäinen datamäärän kasvu antureista ja verkottuneista laitteista, analysointikapasiteetin kasvu, halpe-neminen ja helppo saatavuus, älypuhelimien le-viäminen ja kuluttajien käytöksen muuttuminen sosiaalisen median ja muiden alustojen mahdol-listamana.

Cleanweb-yritykset operoivat toisistaan perintei-sesti erillään toimineiden toimialojen risteykses-sä. Ne auttavat nyt toimialoja murtamaan pe-rinteisiä arvoketjuja ja uudelleenyhdistämään niitä uusien, skaalautuvien palvelumallien avul-la. Cleanweb-yritykset ohittavat olemassa olevat markkinakanavat eivätkä ole enää riippuvaisia julkisista tuista. Päinvastoin, julkinen valta pi-kemminkin yrittää pysyä nopeasti etenevän kehi-tyksen kintereillä niin lainsäädännön kuin tieto-suojan alueilla.

ICT:n ja verkkoteknologian rooli cleanwebin nou-sussa on aivan keskeinen. ICT:n ja perinteisem-män cleantechin sulautuminen on avain skaa-lautuvuuteen ja kannattavuuteen. Suomi on vahvoilla kummallakin alueella, joten onnistumi-sen ainekset ovat olemassa. Nyt tulee ymmärtää sekoittaa nämä ainekset.

SUHDANNE 2015:1092

Aikaisemmin julkaistut artikkelit

Suhdanne ja The Finnish Economy and Society -aikakausjulkaisuissa aikaisemmin julkaistut artikkelit ovat luettavissa ETLAn kotisivuilla osoitteessa www.etla.fi.

Suhdanne

Numero Otsikko Kirjoittaja(t)

2014/2 Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa syksyllä 2014 Markku Kotilainen

Ukrainan kriisin vaikutukset taloudelliseen kasvuun Markku Kotilainen

Ukrainan kriisin taloudelliset vaikutukset Paavo Suni

Big Data: Google-haut ennustavat työttömyyttä Suomessa Joonas Tuhkuri

Euroopan kone- ja metallituoteteollisuudella on vahva asema – Timo Nikinmaa

tulevan menestyksen avain on teollinen internet

2014/1 Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2014 Markku Kotilainen

Tuotantokuilun arviointi reaaliajassa Tuomo Virkola

Eläkeuudistus ja tulonjako Niku Määttänen

Maailmantalouden öljyriippuvuus pienenee hitaasti Paavo Suni

Ukrainan kriisi on kansainvälinen kriisi Paavo Suni

Suomea kaasutetaan Hannu Hernesniemi

2013/2 Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa syksyllä 2013 Markku Kotilainen

Milloin finanssipolitiikka on elvyttävää, milloin kiristävää? Tuomo Virkola

Kilpailukyky riippuu tuotanto- ja kuljetuskustannuksista Olavi Rantala

Nimelliset ja reaaliset yksikkö(työ)kustannukset ja niiden osatekijät Mika Maliranta

2013/1 Talouspoliittinen tilanne EU:ssa ja Suomessa keväällä 2013 Markku Kotilainen

Eläkeiän nostamisen vaikeudesta Tarmo Valkonen

Digitaaliseen palveluyhteiskuntaan Mika Pajarinen, Petri Rouvinen,

Pekka Ylä-Anttila

Ilmastopolitiikka alkaa jarruttaa talouskasvua Olavi Rantala

2012/2 Euroopan ja Suomen taloudet saatava kestävään kasvuun Markku Kotilainen

Arvioita eurokriisin ratkaisuehdotuksista Markku Kotilainen

Nokian osuus pienenee – ICT-sektorin kasvu palveluissa ja Jyrki Ali-Yrkkö, Petri Rouvinen,

ohjelmistoissa Pekka Ylä-Anttila

2012/1 Valtiontaloutta tasapainotettava kestävällä tavalla Markku Kotilainen

Kestävyysvaje ja velkakriisi Tarmo Valkonen

Valtioiden välisen vakaussopimuksen merkitys talous- ja rahaliitolle Markku Kotilainen

Investoidaanko Suomessa tarpeeksi? Kansainvälinen vertailu Ville Kaitila

Älyä ja softaa koneisiin Pekka Ylä-Anttila

093Aikaisemmin julkaistut artikkelit

Suhdanne


2011/2 Kriisistä kriisiin: milloin tämä päättyy? Markku Kotilainen

Työmarkkinamuutosten rooli Saksan taloudellisessa

menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen

Suomi on siirtynyt edelläkävijäksi Jari Hyvärinen

Kaivostoiminnan kasvun kansantaloudelliset ja aluetaloudelliset

vaikutukset Olavi Rantala

2011/1 Julkisen talouden tasapainottaminen määrittää

talouspolitiikan suuntaa Markku Kotilainen

Onko ETLA optimisti julkisen talouden kestävyyden suhteen? Tarmo Valkonen

Kiinan rooli globaalina tuotantolaitoksena ja

maailmankaupan veturina? Jari Hyvärinen

Taantuma hellittää – jatkuuko rakennekriisi? Pekka Ylä-Anttila

2010/2 Nousussa taas Pasi Sorjonen

Teollinen tulevaisuus Pekka Ylä-Anttila

Tilinpidon uudistus muuttaa teollisuuden

kustannuskilpailukykylaskelmia Reijo Mankinen

2010/1 Suhdannekäänne(kö)? Pasi Sorjonen

Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus Markku Kotilainen, Heli Koski,

Reijo Mankinen, Olavi Rantala

2009/2 Suomen ja Yhdysvaltojen väliset taloussuhteet Markku Kotilainen

2009/1 Talous ja politiikka Sixten Korkman

Velka ja elvytys Sixten Korkman

Kolme havaintoa yritysrahoituksesta Ari Hyytinen

Speculation and Commodity Prices Emanuele De Meo, Paavo Suni

Ruotsi, Suomi ja EMU Sixten Korkman

2008/2 Talouden kasvuvauhti vuosina 2009-2028 Pasi Sorjonen

Yliopistoranking – huuhaata vai arvokasta tietoa? Pia Nykänen

Does Finland Suffer from Brain Drain? Edvard Johansson

2008/1 Maailmantalous ja makrotalouspolitiikka Sixten Korkman

On aika luopua asuntokauppojen varainsiirtoverosta Pasi Sorjonen

Miksi leskirouva asuu yksin 120 neliön asunnossa? Niku Määttänen

Sääntelyllä tasa-arvoon? Edvard Johansson, Jenni Kellokumpu,

Sami Napari

The 2000’s and the Renewal of World Steel Market Paavo Suni

2007/2 Mikä on Suomen kilpailukyky? Pasi Sorjonen

Talouspolitiikan ensisijaiset tavoitteet globaalissa maailmassa Martti Nyberg

SUHDANNE 2015:1094

Suhdanne


2007/1 Voiko vahva talouskasvu jatkua? Pasi Sorjonen

Tasavero on kuluttamisen verottamista Martti Nyberg

Työsuhdeoptiot ja toimitusjohtajien palkkaus Mikko Mäkinen

2006/2 Finanssipolitiikan liikkumatila ensi hallituskaudella Sixten Korkman

Miten varautua väestön ikääntymiseen? Jukka Lassila, Niku Määttänen,

Tarmo Valkonen

Muotoilustako lisää potkua yritysten kilpailukyvylle ja Maarit Lindström, Mika Pajarinen,

menestykselle? Pekka Ylä-Anttila

Commodity Futures as Predictors of Future Spot Prices Paavo Suni

2006/1 Onko investointien vähyys Suomessa talouspoliittinen

ongelma? Pasi Sorjonen

Suurin osa ulkomaisista investoinneista ei syrjäytä kotimaisia Olli-Pekka Oksanen

Global Venture Capital Investing: is Finland Missing Out on the

Next Wave of International Economic Integration? Luis Leal

EKP:n inflaatiotavoite ja inflaatio yksityiskohtaisen hinta- Paavo Suni

aineiston valossa

2005/4 Raakaöljyn hinta on epävakaa, mutta se on kallistunut pysyvästi Paavo Suni, Anthony de Carvalho

2005/3 Intialla on hyvät mahdollisuudet pitkäaikaiseen vahvaan

talouskasvuun Paavo Suni

Mitä vastaan eläkevakuutuksella vakuutetaan? Niku Määttänen

2005/2 Kiinan kysynnän vahva kasvu nostanut raakaöljyn hintaa Paavo Suni

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen strategisten Christopher Palmberg,

allianssien kautta Mika Pajarinen

2005/1 Töissä vai vapaalla? Ajankäytön vaikutus työllistymis-

halukkuuteen Olli-Pekka Ruuskanen

Suomalaiset eivät ole outoja – uusia tuloksia

kansainvälisestä työtyytyväisyystutkimuksesta Edvard Johansson

2004/4 Mitä kilpailukykyvertailut kertovat? Pentti Vartia, Timo Nikinmaa

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää voidaan kehittää Kari Alho

Ikääntyvä Suomi: riittääkö työvoimaa? Hannu Piekkola

2004/3 EU:n kemikaalilainsäädännön tiukentaminen heikentää

teollisuuden kehitystä Olavi Rantala

Kiina-ilmiö Paavo Suni

095Aikaisemmin julkaistut artikkelit

Suhdanne


2004/2 Suomi hyötyy Venäjä-ilmiöstä Hannu Hernesniemi

Bioteollisuuden kasvupotentiaali ja terveydenhuollon

kustannuskriisi Raine Hermans, Martti Kulvik

Yrittäjien määrä ja taloudellinen menestys Edvard Johansson

2004/1 Suomen ja Venäjän taloussuhteet Markku Kotilainen

Luova tuho Suomen tehdasteollisuudessa Mika Maliranta

2003/4 Mitä tapahtuu, kun Yhdysvaltain talouden tasapainottomuudet Anthony de Carvalho,

korjaantuvat? Paavo Suni

Yritysten kilpailukyky lähtöisin edelleen kotimaasta – Suoma-

laisten yritysten kansainvälinen liiketoiminta Itämeren alueella Maarit Lindström

2003/3 Kuluttajat ovat Yhdysvaltain talouskasvun riski Anthony de Carvalho, Paavo Suni

Kilpailu Euroopan sähkömarkkinoilla kovenee Pekka Sulamaa

2003/2 ICT ei nosta tuottavuutta yksin, suoraan, automaattisesti tai

välittömästi Petri Rouvinen, Mika Maliranta

Tuotekehitys, tuotannon laadun paraneminen ja tuottavuuden

kasvu Olavi Rantala

Rahoitusjärjestelmän haasteet uudistuvassa taloudessa Ari Hyytinen, Mika Pajarinen

2003/1 Irakin sota, raakaöljyn hinta ja maailman talouskehitys Anthony de Carvalho, Paavo Suni

Biotekniikkateollisuus Suomessa Raine Hermans

Biotekniikkayritysten globaalit markkinat Terttu Luukkonen

Yritysskandaalit käynnistivät amerikkalaisen

corporate governance -järjestelmän uudistukset Mikko Mäkinen

2002/4 Sota, raakaöljyn hinta ja maailman talouskehitys Anthony de Carvalho, Paavo Suni

Verotus kevenee Tarmo Valkonen

Palkkaratkaisujen sisältö ja toteutuminen tulopolitiikan

aikakaudella Reijo Marjanen

2002/3 Avainklustereiden alueellinen työllisyyskehitys 2002-2006 Olavi Rantala

Taloudellinen globalisaatio kehitysmaissa Markku Kotilainen, Ville Kaitila

2002/2 Kohti eurooppalaista veroastetta Hannu Kaseva, Pentti Vartia

Vapaa-ajan harrastukset houkuttavat eläkkeelle Pasi Huovinen, Hannu Piekkola

Ikääntyvän väestön sosiaalimenot Jukka Lassila, Tarmo Valkonen

2002/1 Suomi – maailman kilpailukykyisin? Petri Rouvinen, Pentti Vartia

Lainsäädäntö vaikuttaa yritysrahoituksen saatavuuteen ja

kustannuksiin Ari Hyytinen

Nopean kasvun aika ohi Venäjällä? Seija Lainela

RAIDERS OF LOST VALUE


Annu Kotiranta – Martti Kulvik – Sirpa Maijanen – Antti Tahvanainen – Leopoldo Trieste – Giuseppe Turchetti – Marja Tähtinen



etla suhdanne - elinkeinoelämän keskusliitto · painopaikka: nykypaino oy, helsinki, 2015...

Documents