eu:n rakennerahastokausi 2014 - 2020
DESCRIPTION
EU:n rakennerahastokausi 2014 - 2020. Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013. Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 - 2020. Yksi valtakunnallinen ohjelma - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
EU:n rakennerahastokausi 2014 - 2020
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012)
ja
EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
Mari Kuparinen
17.1.2013
Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 - 2020
Yksi valtakunnallinen ohjelma• Molemmat rahastot ESR ja EAKR
• Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi
Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa• Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot
• Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin
MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan
EAKR
ESR
Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla
→ tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja
→ tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista
Väestön nopea ikääntyminen
→ käyttämätön työvoimareservi käyttöön
→ työurien pidentäminen (=työllisyysaste ↑)
Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa)
Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Korkea energiankulutus Luonnonvarojen kestävä käyttö Itämeren ja erit. Suomenlahden tila
EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa 2014 - 2020
1) Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö
2) Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus)
3) Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä
Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia – ei vielä lopullisia päätöksiä)
Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Smart City (TL 2: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen) kaupunkien uudistumiskyvyn tukeminen ja kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 – 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi
kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää
rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi)
Paikallinen kehittäminen Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman
normaalia toimintaa Ei varsinaisia LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla ”Kansalaisjärjestölähtöinen kaupunkikehittäminen” yli 23.000 asukkaan kaupungeissa
mahdollista esim. ESR:ssa TL 7
Kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien vahvistaminen
Aikataulusta
Alueellisen suunnitelman 1. luonnos 25.10.2012
Korjattu luonnos 30.11.2012 ja 23.1.2013
Maakuntien keskustelu ja palaute talvi 2012 - 2013
Kumppanuussopimuksen valmistelu alkuvaiheessa
Neuvottelut komission kanssa alkavat lähiaikoina Suomen rahoitusosuus EU:n huippukokous
2/2013 ??
Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa 12/2012
Alueellisen suunnitelman viimeistely kevät 2013 Manner-Suomen ohjelma valmis kesä-syksy 2013
Ajankohtaisia kysymyksiä…
Kun Suomen saanto EU:lta selvillä, alkaa keskustelu rahanjaosta kansallisesti Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki Itä- ja Pohjois-Suomeen (+ Saarijärvi-
Viitasaari?) ”Haasteelliset alueet” Etelä- ja Länsi-Suomessa ? Muu rahoitus: ESR ja EAKR (52:48 vai 45:45 ja 10 kans. päätettävä?) Valtion ja kuntien rahoituksen suhde?
Yhtä maakuntaa laajemmat hankekokonaisuudet Etelä- ja Länsi-Suomessa
Älykäs erikoistuminen (smart specialisation)
Alueen vahvuuksien tunnistaminen ja systemaattinen vahvistaminen Eri asiat (osaamisalat, innovaatiokeskittymät) vaativat kehittämistä eri
tasoilla Yhteistyö kaikilla tasoilla välttämätöntä riittävän ”kriittisen massan”
saavuttamiseksi