KOHEESIOPOLITIIKAN VAIKUTUKSET JA TULOKSET SUOMESSA

Rakennerahastojen kautta kanavoiduilla koheesiopolitiikan varoilla on tuettu useita erilaisia hankkeita Suomessa. Hankkeiden tarkoituksena on hyödyttää alue- tai paikallistalouksia esimerkiksi parantamalla lii-kenne- ja tietoliikenneverkkoja, tukemalla yritysten toimintaympäris-töä, luomalla työpaikkoja, edistämällä kulttuurista monimuotoisuutta ja parantamalla ympäristön tilaa ja matkailumahdollisuuksia.

Esimerkkejä kauden 2000–2006 saavutuksista:

Etelä-Suomeen osoitettu rakennerahaston tuki auttoi luomaan 14 •600 uutta työpaikkaa ja säilyttämään yli 13 700 työpaikkaa.Vuoden 2007 loppuun mennessä perustettiin lähes 2850 uutta •yritystä EU:n antaman tuen avulla.Yrityspalvelujen lisääminen, teollisuusklusterien edistä-•minen, suorat investointituet ja saatavilla olevat koulut-tautumismahdollisuudet auttoivat kannustamaan uusien yritysten perustamiseen.

Kuljetus ja tietoliikenne: Esimerkkejä tuetuista hankkeista ovat •kasvavien teollisuuden toimialojen kehityksen kannalta tärke-ät tienparannustoimet, satamiin johtavat tieverkostot, alueiden lentokenttien parantaminen ja lautta- ja tieyhteyksien paikallinen parantaminen saarten välillä. Ympäristö ja energia: Varoja osoitettiin etenkin hankkeisiin, jotka •parantavat vesi- ja viemäriverkostoja, kehittävät jätehuoltover-kostoja, parantavat veden laatua (joissa, järvissä ja rannikolla) ja kehittävät luonnonsuojelualueita ja matkailureittejä. Koulutus: Varat auttoivat tukemaan hankkeita, jotka oli suunnattu •taitojen kasvattamiseen, tietämyskeskeisten verkostojen perusta-miseen ja teknisten valmiuksien kehittämiseen.

Euroopan koheesiopolitiikka Suomessa

Euroopan unioniin (EU) kuuluu 27 jäsenvaltiota, jotka muodostavat 493 miljoonan kansalaisen yhteisön ja yhtenäismarkkinat. Taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat kuitenkin merkittäviä näiden valtioiden sekä niiden 271 alueen välillä. Euroopan koheesiopolitiikka pyrkii parantamaan koko unionin kilpailuasemaa, etenkin sen heikoimmin kehittyneillä alueilla.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalira-haston (ESR), jotka myös tunnetaan rakennerahastoina, sekä koheesiorahaston varoja osoitetaan tuhansiin hankkeisiin kaikilla Euroopan alueilla. Tarkoituksena on saavuttaa ensisi-jainen tavoite, joka edistää taloudellista ja sosiaalista yhteen-kuuluvuutta kaventamalla jäsenvaltioiden sekä niiden aluei-den välisiä eroja. Kauden 2007–2013 347 miljardin euron talousarviolla koheesiopolitiikka on EU-tason laajin yksittäinen taloudellisen tuen lähde kasvuun ja työllisyyteen kohdistuvissa investoinneissa.

Euroopan alueiden kohtaamat haasteet ovat kuitenkin muut-tuneet ajan kuluessa, joten politiikkakin on joutunut mukau-tumaan. Unioni on kohdannut merkittäviä muutoksia, jotka ovat aiheutuneet laajentumisesta ja lisääntyvästä globalisaa-tiosta, energian tuotantoon liittyvistä huolista, väestökehityk-sen laskusuuntauksesta, ilmastonmuutoksesta sekä hiljattain alkaneesta maailmanlaajuisesta lamasta. Koheesiopolitiikka on useiden vaiheiden kautta saavuttanut keskeisen aseman näiden kysymysten ratkaisemisessa.

14 600 uutta työpaikkaa ja lähes 2 850 uutta yritystä •EU:n antaman tuen avullaYritysten kasvun edistäminen•Paremmat liikenneyhteydet•

LYHYT KUVAUS SAAVUTUKSISTA

Åland

Itä-Suomi

Etelä-Suomi

Länsi-Suomi

Pohjois-Suomi

© E

uroG

eogr

aphi

cs A

ssoc

iatio

n fo

r the

adm

inist

rativ

e bo

unda

ries

Koheesiopolitiikka 2007-2013

Kilpailukyky ja työllisyys -tavoite

FI

Koheesiopolitiikka

SUOMEEN OSOITETUT EU:N TUET 2007–2013

Ohjelmakaudella 2007–2013 Suomeen osoitetaan 1,7 miljardia euroa kokonaisuudessaan koheesiopolitiikan varoista alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden1 tavoitteeseen sekä 120 miljoonaa euroa Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteeseen.

Suomessa on käynnissä viisi alueellista ohjelmaa, joita rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista ja kaksi aihepiirikoh-taista ohjelmaa, joita rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varoista.

LISSABONIN KASVUN JA TYÖLLISYYDEN STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Unionin Lissabonin strategian uudelleen käynnistämisen vuonna 2005 tarkoituksena oli tukea EU:n alueiden kilpailukykyistä asemaa maailman taloudessa asettamalla etusijalle kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn tavoitteet. Kaudella 2007–2013 Euroopan kohee-siopolitiikka painottaa niin sanottujen ”Lissabonin tavoitteiden” toteuttamisen merkitystä.

Suomi on sitoutunut erityisen vahvasti osoittamaan varojaan Lissabonin tavoitteita edistäviin toimiin, jotka luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja, kasvattavat tuottavuutta ja kilpailukykyä, korostavat tutkimusta ja innovointia ja kehittävät aluetalouksia.

1 Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta sovelletaan 172 alueella EU:ssa. Alueilla asuu 65 prosenttia EU-27:n väestöstä. Tavoite pyrkii edistämään alueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä parantamaan työllisyystasoa. On huomioitava, että maaseudun kehityspolitiikka ja kalastuspolitiikka ovat erillisiä aloja eikä niitä käsitellä tässä esitteessä.

KOHEESIOPOLITIIKAN TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEET SUOMESSA 2007–2013

Suomi aikoo sijoittaa suuren osan saamistaan varoista tutkimukseen & kehitykseen (T&K) ja innovointiin. Varoista osoitetaan yli 960 miljoonaa euroa näihin toimiin.

345 miljoonaa euroa osoitetaan yrittäjyyteen ja uusien yritys-ten, etenkin pienten ja keskisuurien yritysten (pk-yritykset) perustamiseen.

Yritysten, etenkin pk-yritysten, mukautumiskykyyn panostetaan 443 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on parantaa organisaatioiden kykyä ennakoida ja vastata globalisaatiosta, teknisestä kehitykses-tä ja ikääntyvästä työväestöstä aiheutuviin rakennemuutoksen haasteisiin.

380 miljoonaa euroa investoidaan aikuiskoulutuksen osal-listujien määrän kasvattamiseen sekä työvoimapalvelujen kehittämiseen.

Noin 448 miljoonaa euroa suunnataan toimiin, jotka lievittävät pitkäaikaistyöttömyyttä ja vähentävät koulutuksen keskeyttäjien määrää.

Tietoyhteiskunnan kehittämiseen sijoitetaan 144 miljoonaa euroa. Summa sisältää lähes 30 miljoonaa euroa osoitettaviksi kokeellisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja tai menette-lytapoja hyvinvointipalveluja varten.

Lähes 36 miljoonaa euroa osoitetaan liikenteen infrastruktuurin ja helppokulkuisuuden parantamiseen. Huomiota kiinnitetään erityisesti keskeisiin hankkeisiin harvaan asutuilla ja syrjäisillä alueilla yritysten toimintaympäristöjen parantamiseksi.

Ympäristön parantaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta ovat myös etusijalla. Näihin painopisteisiin suunnataan 156 miljoonaa euroa koheesiopolitiikan varoista.

Yli 960 miljoonaa euroa tutkimukseen, kehitykseen ja •innovointiin 448 miljoonaa euroa kitkemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja •kannustamaan nuoria jatkamaan opintojaan443 miljoonaa euroa yritysten, etenkin pk-yritysten, tuke-•miseen, jotta ne voivat sopeutua rakenteellisiin haasteisiin kuten ikääntyvä työväestö ja globalisaatio380 miljoonaa euroa edistämään aikuiskoulutusta ja kehit-•tämään työvoimapalveluja

PÄÄKOHDAT, 2007–2013

SUomEEn SUUnnaTTU rahoiTUS, miljardia EUroa, 2007–2013

Tavoite rahasto EU Kansallinen julki-nen rahoitus Yhteensä

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

EAKR 1 1,1 2,1ESR 0,6 0,8 1,4

Yhteensä alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

1,6

Yhteensä Euroopan alueellinen yhteistyö*

EAKR 0,1 - 0,1

YhTEEnSÄ 1,7 1,9 3,6

Lukuja on pyöristetty

* Jokaiseen alueellisen yhteistyön ohjelmaan kuuluu vähintään 15 % jokaisen osallistuvan jäsenvaltion osarahoitusta.

SILTOJEN RAKENTAMINEN NAAPURIEN VÄLILLE

Taloudellinen menestyminen Euroopassa riippuu nykyisin usein alueen kyvystä verkostoitua muiden alueiden kanssa. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen alueiden välillä voi olla keskeisessä asemassa dynaamisessa, tulevaisuuteen suuntautuneessa alu-eiden kehitysprosessissa. EU:lla on merkittävä asema näiden kumppanuuksien välittämisessä ja tukemisessa – sekä unionin alueiden että unioniin kuulumattomien naapurialueiden välillä. Tuhannet hankkeet, jotka on kehitetty INTERREG-aloitteen puit-teissa monien vuosien aikana, ovat osoittaneet alueille kump-panuustoiminnan ja ajatusten jakamisen hyödyt sekä uusien ja innovatiivisten käyttötapojen kartoittamisen hyödyt eurooppa-laisten sijoitusten käytössä.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta rahoitetaan EAKR:n varoista ohjelmakaudella 2007–2013. Tavoite tukee rajat ylittä-viä, valtioiden välisiä sekä alueiden välisiä yhteistyöohjelmia. Se kannustaa alueita ja kaupunkeja koko Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella toimimaan yhdessä ja oppimaan toisiltaan.

Tähän tavoitteeseen osoitetun 120 miljoonan euron (summaan sisältyy 40 miljoonaa euroa, jotka on varattu rajat ylittävään ”eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline – ENPI” -ohjelmiin, jotka toteutetiin Venäjän kanssa Suomen itärajoilla) rahoituksella Suomi osallistuu yhdeksään alueellisen yhteistyön ohjelmaan:

kolmeen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan muiden EU:n •jäsenvaltioiden ja Norjan kanssa: “Pohjoinen” Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä, “Botnia-Atlantica” Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä sekä ”Keskinen Itämeri” Viron, Suomen, Latvian ja Ruotsin välillä. kahteen valtioiden väliseen yhteistyön ohjelmaan, jotka •kattavat laajemmat yhteistyön alat – “Itämeri” ja “Pohjoinen periferia”.kaikkiin neljään alueiden välisen yhteistyön ohjelmaan •(määrärahat yhteensä kaikille EU:n 27 jäsenvaltiolle 443 miljoonaa euroa)2: INTERACT II, URBACT II, ESPON ja INTERREG IVC.

2 INTERREG IVC -ohjelma edistää kokemuksien ja hyvien toimintatapojen vaihtoa alueiden välillä, URBACT keskittyy temaattisiin kaupunkien verkostoihin, INTERACT tukee yhteistyöohjelmien hallinnan järjestelyä ja ESPON on aluesuunnittelun seurantaverkosto.

Suomi1,7 miljardia euroa ohjelmakaudella 2007–2013

Kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn

edistäminen

Kaikkien Itämeren rannikkovaltioiden täytyy toimia yhdessä meren suojelemiseksi

INNOENVI: SEITSEMÄN ALUETTA YMPÄRISTÖN PUOLESTA

Ympäristökysymyksissä suomalaiset asettavat tunnetusti riman korkealle ja heidän asiantuntemuksensa on arvostettua koko EU:ssa. Ympäristöalan yrityksiä on paljon, mutta ne ovat usein pienikokoisia. Pienten ja keskisuurten yritysten täytyy toimia järjestelmällisesti yh-teistyössä sopivien kumppanien kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta ne voisivat kasvaa. Tämä oli InnoEnvi-hankkeen tavoite Etelä-Suomessa: luoda aihepiireihin keskittyviä ryhmiä (”klustereita”) ja alaryhmiä (”miniklustereita”) ympäristöalan toimijoista. Näin yritykset saavat apua uusien yritysmahdollisuuksien etsimiseen ja vientipotentiaalin kasvattamiseen. InnoEnvi-hankkeen toimijat (pääkumppani Green Net Finland, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Turku Science Park Oy) ovat alueellisia organisaatioita, joilla on ammattitaitoa ympäristöalan yritysten tukemiseen.

Hankkeen tavoitteena oli varmistaa ympäristöasioiden tietotaidon kehittäminen ja kannustaa toimivaan yhteis-työhön samalla alalla toimivien yritysten, teknologiakes-kusten ja yliopistojen välillä. Saatavilla olevat palvelut ovat monipuolistuneet merkittävästi – aina bioenergi-asta saastuneen maaperän käsittelyyn ja kasteluputkien valmistuksesta geotekniikan neuvontapalveluihin.

InnoEnvi-hankkeella on ollut merkittävä vierivän lumi-pallon kaltainen vaikutus ympäristöalan yritysten ke-hitykseen koko maassa ja jopa kansainvälisellä tasolla. Kokonaiskustannukset nousivat 1 400 000 euroon, joista EU-rahoituksen osuus oli 700 000 euroa.

Verkkosivusto: http://www.greennetfinland.fi/fi/hankkeet/paattyneet-hankkeet/innoenvi/

Aluepolitiikka kentällä STORMwATER-HANKE: PAREMPAA HULEVESIEN HALLINTAA

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän vuotuista sademäärää 15–20 % pohjoisilla leveyspiireillä. Tämän takia taajamatulvien ja ympä-ristökuormituksen hallintaa varten tarvitaan uusia ratkaisuja taajamien viemäriverkostoja ajatellen. ”Stormwater” eli ”hulevesi” on termi, joka merkitsee myrskyjen ja sulavan lumen aiheuttamaa vesimäärän pintavaluntaa katoilta sekä kivetyiltä alueilta. Stormwater-hankkeen keskei-nen tavoite on vastata taajamien laajan pintavalunnan tuomiin haasteisiin. Hankkeessa toimitaan tiiviisti paikallisten elinkeinonharjoittajien kanssa ja se pyrkii myös kehittämään kaupallista potentiaalia ja etsimään ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin.

Hankkeessa tutkitaan taajamien vuodenaikakohtaista hulevesien määrää ja laatua sekä maaperän kykyä vähentää pilaavien aineiden pitoi-suuksia. Siinä etsitään myös uusia kestäviä vesihuollon ratkaisuja suomalaisille taajama-alueille ja kokeillaan niitä erityisillä koealueilla.

Hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos, Teknillinen korkeakoulu ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Lahti Aqua Oy, Kouvolan kaupunki ja Hollolan kunta tarjoavat koealueet. Mukana olevat yritykset suunnittelevat hankkeessa kehitettyjen tuote- ja palveluratkaisujen kaupallistamista. Hankkeen kokonaiskesto on kolme vuotta ja se päättyy maaliskuussa 2011.

Euroopan unioni on rahoittanut hanketta 770 000 eurolla. Hankkeen kokonaiskulut ovat 1,9 miljoonaa euroa.

Verkkosivusto: http://www.helsinki.fi/ecology/lseg/research/stormwater.htm

Sademäärän lisääntyessä täytyy löytää uusia keinoja hulevesien hallintaan

EU:n aluepolitiikkahttp://ec.europa.eu/regional_policy/

Koheesiopolitiikka Suomessahttp://ec.europa.eu/regional_policy/atlas2007/finland/index_fi.htm

Kansallinen verkkosivusto http://www.intermin.fi/

Euroopan sosiaalirahastohttp://ec.europa.eu/social/

Lisätietoa