Euroopan unionin talousarvio lyhyesti

Mihin EU:n rahat käytetään? Mistä rahat tulevat?

Miten talousarviosta päätetään? Miten varoja käytetään ja valvotaan?

Miten varoista vastataan ja kenelle?

EUROOPAN KOMISSIO

2

Mihin EU:n rahat käytetään?EU:n vuotuisen talousarvion loppusumma on noin 1 prosentti EU:n jäsenvaltioiden yhteenlasketusta varalli-suudesta eli noin 244 euroa kansalaista kohti. Varat käytetään kansalaisten elämänlaadun parantamiseen. Opiskelijoiden kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta lähteä ulkomaille opiskelemaan. EU:n varoilla helpotetaan pienyritysten pääsyä suurille mark-kinoille ja taataan niille tasa-arvoisempi toimintaym-päristö. Niillä lisätään tutkijoiden mahdollisuuksia päästä kehittelemään ideoitaan ja luodaan työttömille työnhakijoille uusia kouluttautumismahdollisuuksia.

Hyödymme kaikki välittömästi tai välillisesti monista EU:n talousarviosta rahoitetuista hankkeista, joiden ansiosta saamme nauttia muun muassa puhtaammista uimarannoista, terveellisemmästä ruoasta ja parempi-kuntoisista teistä sekä perusoikeuksien turvasta.

EU:n talousarviosta rahoitettavat toiminnot ja hank-keet perustuvat EU:n kulloinkin asettamiin prioriteet-

teihin. Ne ryhmitellään kuuteen laajaan menoluokkaan (joita kutsutaan otsakkeiksi) sekä 31 toimintalohkoon.

EU:n talousarviosta rahoitetaan toimintoja ja hank-keita sellaisilla aloilla, joilla EU-maat ovat sopineet toi-mivansa unionin tasolla. Yhdistämällä voimavarat saa-daan parempia tuloksia halvemmalla.

On kuitenkin myös sellaisia aloja, joista EU-maat ovat päättäneet, että unionin laajuista toimintaa ei tarvita. Näitä ovat muun muassa sosiaali- ja eläketurva, tervey-denhuolto sekä koulutus, jotka rahoitetaan jäsenvaltioi-den, alueiden tai kuntien budjettivaroista. Niin sanotun toissijaisuusperiaatteen noudattamisella varmistetaan, että unioni toimii ainoastaan silloin kun ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

% EU:n menoista (2007–2013)50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

44,6 % Kilpailukyky ja koheesio

42,5 % Luonnonvarat: maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö ja kalastus

1,3 % Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus

5,7 % EU maailmanlaajuisena toimijana

5,9 % Hallinto ja muut menot

3

Kasvu ja työllisyys

EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet keskittyä jaksolla 2007–2013 yhteistyössään ja EU:n varojen käytössä talouskas-vun ja työpaikkojen lisäämiseen. Kestävä kehitys on nyt unionin toiminnan keskeisiä painopistealueita. EU:n ta-louden kilpailukykyä on lisättävä ja vähemmän kehitty-neiden alueiden on saatava muiden etumatka kiinni.

Kilpailukykyisempi talous edellyttää lisäpanostusta tutkimukseen ja koulutukseen, liikenne- ja energiaverk-kojen laajentamista ja työolojen parantamista. Kaikki nämä tavoitteet on pyrittävä toteuttamaan samanai-kaisesti. Esimerkiksi jossakin tutkimuslaboratoriossa keksittyä yksinkertaista ideaa voidaan hyödyntää eri puolilla EU:ta toimivissa pienyrityksissä, markkinoida EU:n laajuisesti ja samalla täysin turvata kuluttajien oikeudet. Näin yksinkertaisen idean rahoittaminen luo uusia työpaikkoja tutkimuksen alalla sekä tuotteen ke-

hittävässä ja sitä jakelevassa yrityksessä. Samalla se pa-rantaa kuluttajansuojaa.

Pitkäaikainen talouskasvu edellyttää kuitenkin myös EU:n kasvupotentiaalin hyödyntämistä ja lisäämistä. Tästä painopistealueesta käytetään nimitystä koheesio, jolla tarkoitetaan erityisesti muita köyhempien alueiden auttamista uudistamaan taloutensa, jotta ne menestyi-sivät maailmanlaajuisessa kilpailussa. Innovaatiot ja osaamistalous tarjoavat ennennäkemättömän tilaisuu-den käynnistää talouskasvu näillä alueilla.

EU pyrkii edistämään koheesiota erityisesti kehittämäl-lä tällaisten alueiden infrastruktuuria ja auttamalla niitä kouluttamaan työvoimaansa sekä ottamaan käyt-töön uusinta teknologiaa. EU:n talousarviosta tuetaan myös talous- ja sosiaalialan yhteistyötä yli alueiden ja valtioiden rajojen. EU:n toiminta merkitsee usein ko-kemusten ja taitotiedon vaihtoa, mistä voi olla erityisen paljon hyötyä köyhemmille alueille.

Luonnonvarat

Koska maantieteelliset olot ja ilmasto ovat eri EU-maissa hyvin erilaiset, ne pystyvät tuottamaan laajan valikoiman erilaisia maataloustuotteita, joita kuluttajat voi-vat hankkia edulliseen hintaan. EU:n maatalousalan toiminnalla on kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin maata-loustuottajien on täytettävä kuluttajien tarpeet muun muassa varmistamalla, että tuotteet ovat turvallisia ja laa-dukkaita. Toiseksi tuotantopuolella maatalousyhteisöjen olisi pystyt-tävä suunnittelemaan ja mukaut-tamaan tuotantoaan kysyntää vas-taavaksi ja varmistamaan samalla, että ympäristöä ja eläinten hyvin-vointia koskevaa lainsäädäntöä nou-datetaan.

4

Vuonna 1987 aloitettu Erasmus-ohjelma on tähän mennessä tarjonnut jo yli 2 miljoonalle eurooppalaiselle opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa osan korkeakouluopinnoistaan toisessa EU maassa.

Lisäksi luonnonvarojen hyvä hoito ja suojelu edellyttä-vät välittömiä ympäristönsuojelutoimenpiteitä, maa-seudun elinkeinoelämän rakenneuudistusta ja moni-puolistamista sekä kestävää kalastusta. Valitettavasti eläintautien, öljyvuotojen ja ilman saastumisen vaiku-tukset eivät pysähdy valtioiden rajoille. Näiden uhkien torjumiseksi tarvitaan laajamittaisia toimia monilla eri aloilla ja monissa eri maissa.

Perusvapaudet, turvallisuus ja oikeus

Terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja laitto-man maahanmuuton torjunta on paljon tehokkaam-paa silloin, kun EU-maat vaihtavat tietoja ja toimivat yhteistyössä. EU:n tavoitteina ovat unioniin suuntau-tuvien muuttovirtojen tehokas hallinta, tiivis yhteistyö

rikos- ja oikeusasioissa sekä oikeusvaltioon perustuva turvallinen yhteiskunta.

Eurooppalaisuuden peruspilarit: keskustelu, kuunteleminen ja kulttuuriEU:n väkiluku on noin 500 miljoonaa. EU:ssa puhutaan lukuisia eri kieliä, ja eri maiden kulttuuritausta on hyvin erilainen. Tämä on Euroopan unionin ainutlaatuinen rikkaus: yhteisiin arvoihin perustuva kulttuurin moni-muotoisuus. EU käyttää varojaan tämän rikkaan kult-tuuriperinnön edistämiseksi ja suojelemiseksi. Samalla se kannustaa kansalaisiaan osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi se edistää kan-santerveyttä ja kuluttajansuojaa.

55

Maailmanlaajuinen toimija

EU:n talousarvion vaikutus ulottuu myös unionin ulko-rajojen ulkopuolelle. Monille maille näkyvin tukimuoto on hätäapu, jota EU antaa niille luonnonkatastrofien jälkeen. Toiset saavat pitkäaikaista apua hyvinvoinnin, vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi.

Hallintomenot

Hallintomenot kattavat kaikkien toimielinten (Euroo-pan parlamentti, neuvosto, Euroopan komissio, Euroo-pan unionin tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin) henkilöstö- ja kiinteistömenot.

Humanitaarisen avun pääosasto toimitti Thaimaahan elintarvikeapua ja saniteettihuoltojärjestelmiä yli 70 000:lle Myanmarista tulleelle pakolaiselle.

Bangladeshissa riehunut Sidr-pyörremyrsky jätti kodittomaksi satojatuhansia ihmisiä. EU auttoi pyörremyrskyn uhreja antamalla yhteensä 6,5 miljoonan euron arvosta apua vesi- ja elintarvikehuoltoa sekä suojien rakentamista varten.

EU:n pitkäaikaisen avun lisäksi 77 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kehitysmaata saa tukea Euroopan kehitysrahastosta (EKR) EU:n talousarvion ulkopuolelta. Kymmenes EKR kattaa vuodet 2008–2013, ja sen määrärahat ovat 22,7 miljardia euroa. EKR:sta myönnetään yleistä ja sektorikohtaista budjettitukea AKT-maille sekä rahoitusta, jolla tuetaan liikenteeseen, infrastruktuuriin, demokraattiseen hallintoon, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä terveyteen ja koulutukseen liittyviä hankkeita.

6

Euroopan unionin menot rahoitetaan niin sanotuista omista varoista. Jäsenvaltiot keräävät nämä lakisäätei-sesti unionille kuuluvat varat ja siirtävät ne EU:n käyt-töön.

Omia varoja on kolmea lajia (määristä tässä annetut esi-merkit perustuvat vuotta 2010 koskeviin tuloarvioihin):

• Perinteiset omat varat koostuvat pääasiassa tullimak-suista, joita kannetaan unionin ulkopuolisista maista tuoduista tuotteista. Niistä kertyy noin 12 prosenttia kokonaistuloista.

• Arvonlisäveroon (alv) perustuvat omat varat saa-daan soveltamalla yhdenmukaista verokantaa kun-kin jäsenvaltion alv-tuloihin. Arvonlisäveroon pe-rustuvien varojen osuus EU:n kokonaistuloista on 11 prosenttia.

• Bruttokansantuloon (BKTL) perustuvat omat varat saadaan soveltamalla kunkin jäsenvaltion BKTL:oon samaa prosenttiosuutta. Vaikka nämä varat oli alun perin tarkoitettu tasapainottavaksi tulonlähteeksi, suurin osa tuloista eli noin 76 prosenttia saadaan nykyään BKTL-varoista.

Talousarvioon ohjataan muitakin tuloja, kuten EU:n henkilöstön palkastaan maksamat verot, EU:n ulkopuo-listen maiden maksuosuudet osallistumisesta eräisiin EU:n ohjelmiin ja kilpailu- tai muuta lainsäädäntöä rik-koneille yrityksille määrätyt sakot. Nämä sekalaiset tulot ovat yhteensä noin yksi prosentti EU:n talousarviosta.

Vuonna 2010 EU:n tulot ovat arvion mukaan noin 122,9 miljardia euroa.

Jäsenvaltioiden osuus EU:n talousarvion rahoittamisesta on suurin piirtein suhteessa niiden taloudelliseen vaurauteen. Saksan, Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan maksuosuuksia laskettaessa sovelletaan kuitenkin eräitä mukautuksia (korjauksia), joilla supistetaan niiden muutoin liian suuriksi muodostuvia nettomaksuosuuksia.

Mistä rahat tulevat?

0

10

20

30

40

50

60

70

80

20002010 (arvio)

5 %1 %

16 %12 % 11 %

76 %

40 %38 %

Perinteiset omat varat

% ka

ikista

tulo

ista

EU:n talousarvion omat varat

Mistä rahat tulevat?

Alv-varat BKTL-varat Muut tulot

77

Vastaavasti EU:n talousarviosta suunnataan varoja jä-senvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa oleville tuen-saajille unionin päättämien painopisteiden mukaisesti. Kaikki jäsenvaltiot saavat varoja EU:n talousarviosta, joskin köyhemmät jäsenvaltiot saavat suhteessa enem-män varoja kuin rikkaat. Tämän taustalla on EU:n ohjel-mien perustana oleva solidaarisuusperiaate, joka näkyy etenkin koheesiopolitiikassa.

EU:n talousarvion tuloja ja menoja rajoittavat

– unionin perussopimukset, joiden mukaan EU:n talousarvio ei saa olla alijäämäinen, toisin sanoen tulojen on katettava kaikki menot

– menokatto, josta päättävät jäsenvaltioiden hallitukset ja parlamentit; tämä omien varojen enimmäismäärä, joka koskee EU:n talousarviosta suoritettavia maksuja, on tällä hetkellä 1,24 prosenttia EU:n bruttokansantulosta (BKTL) eli noin 293 euroa EU:n kansalaista kohti

– Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission

yhteisesti sopima monivuotinen rahoituskehys, jossa määrätään, miten EU:n talousarvion eri menoluokkiin kuuluvat menot voivat tietyllä ajanjaksolla kehittyä

– neuvoston ja parlamentin antama varainhoitoasetus, jossa säädetään talousarvion laatimisesta, toteuttamisesta ja hallinnoinnista sekä tilintarkastuksesta.

8

Miten talousarviosta päätetään?Komissiolla, Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on kullakin oma roolinsa talousarviosta päätettäessä.

Ensimmäisessä vaiheessa neuvosto hyväksyy monivuo-tisen rahoituskehyksen saatuaan ensin Euroopan parla-mentilta tämän jäsenten enemmistön hyväksynnän.

Vähintään viiden vuoden jaksoksi laadittavassa moni-vuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan kunkin otsak-keen menoille vuotuinen yläraja, jota talousarvioon ote-tut menot eivät saa ylittää.Rahoituskehyksellä varmistetaan näin se, että menot voi-daan suunnitella pitkällä aikavälillä ja että talousarviossa on joustavuutta.

Uusin monivuotinen rahoituskehys kattaa vuodet 2007–2013.

Lissabonin sopimuksen mukaan talousarviomenettely al-kaa 1. syyskuuta ja päättyy 31. joulukuuta.

Komissaari Janusz Lewandowski selostamassa talousarvioasioita lehdistötilaisuudessa

TIETOISKU

EU:n talousarviosta päätetään demokraattisesti kaikissa vaiheissa

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuotuisen talousarvion. Yleensä EU:n toimintaa ei voida toteuttaa, ellei asiasta ole annettu säädöstä. Tällaista säädöstä kutsutaan toiminnan oikeusperustaksi. Säädösehdotukset antaa komissio, ja ne hyväksyy yhteisön lainsäätäjä eli neuvosto joko yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tai yksin.

99

Komission talousarvioesitys

Kaikki EU:n toimielimet ja muut elimet laativat omat arvionsa talousarvioesitystä varten omien sisäisten me-nettelyjensä mukaisesti ennen heinäkuun 1. päivää.Komissio laatii näiden arvioiden pohjalta vuotuisen ta-lousarvioesityksen, joka toimitetaan neuvostolle ja Eu-roopan parlamentille viimeistään 1. syyskuuta. Käytän-nössä komissio pyrkii tekemään talousarvioesityksen ennen huhtikuun loppua tai toukokuun alkua.

Talousarvion käsittely neuvostossa

Neuvosto vahvistaa talousarvioesitystä koskevan kantan-sa, joka sisältää myös mahdolliset tarkistukset, ja ilmoit-taa sen Euroopan parlamentille viimeistään 1. lokakuuta. Neuvosto ilmoittaa parlamentille samalla myös kannan vahvistamisen taustalla olevista perusteista.

Käsittely parlamentissa

Parlamentilla on 42 päivää aikaa joko hyväksyä talous-arvio lokakuussa pidettävässä ensimmäisessä käsittelys-sä tai toimittaa talousarvioesitykseen tekemänsä tarkis-tukset neuvostolle. Neuvosto voi hyväksyä tarkistetun talousarvioesityksen 10 päivän kuluessa.

Sovittelukomitea

Jos neuvosto ei hyväksy parlamentin tekemiä tarkistuk-sia, kutsutaan koolle sovittelukomitea, joka muodos-tuu neuvoston jäsenistä tai heidän edustajistaan sekä vastaavasta määrästä Euroopan parlamentin edustajia. Komitean tehtävänä on päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä 21 päivän kuluessa.

Kun sovittelukomiteassa on marraskuun alkupuolella päästy sopimukseen yhteisestä tekstistä, neuvostolla ja parlamentilla on 14 päivää aikaa hyväksyä tai hylätä ky-seinen teksti. Parlamentti voi hyväksyä talousarvion sii-näkin tapauksessa, että neuvosto hylkää yhteisen tekstin.

Jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto hylkäävät yhteisen tekstin tai jos jompikumpi näistä toimielimis-tä hylkää yhteisen tekstin ja toinen ei ole tehnyt ratkai-suaan, komissio tekee uuden talousarvioesityksen.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto

Euroopan parlamentin puhemies Jerzy Buzek (2009–2011)

1010

TalO

USar

vIOM

EnET

TEly

aIKaTaUlUJos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkuun men-nessä lopullisesti hyväksytty, menot katetaan kuukau-sittain siten, että kunakin kuukautena käytetään enin-tään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista.

Samanlaisia menettelyjä noudatetaan hyväksyttäessä oikaisukirjelmiä, joilla muutetaan talousarvioesitystä (kun ennen talousarvion vahvistamista saadaan uusia tietoja), ja lisätalousarvioita (kun talousarvion hyväksy-misen jälkeen ilmenee väistämättömiä, poikkeuksellisia tai odottamattomia olosuhteita).

1. syyskuuta

1. lokakuuta

13. marraskuuta (42 päivää)

13. marraskuuta– 4. joulukuuta (21 päivää)

18. joulukuuta (14 päivää)

äänten enemmistö

14 päivän kuluessa

jäsenten enemmistö

Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät (tai eivät tee ratkaisua)

Neuvosto hylkää, ja lopullisen päätöksen tekee parlamentti (*)

Neuvosto hyväksyy, mutta parlamentti hylkää

(*)Toisin sanoen

parlamentti hyväksyy yhteisen

tekstin, minkä jälkeen se 14 päivän kuluessa siitä, kun neuvosto on

hylännyt kyseisen tekstin, päättää

(jäsentensä enemmistöllä tai 3/5:n ääntenenemmistöllä)

vahvistaa kaikki ensimmäisessä

käsittelyssä tekemänsä

tarkistukset tai osan niistä.

Sekä neuvosto että parlamentti hylkäävät

KOMISSIO Talousarvioesitys

nEUvOSTO Talousarvioesityksen käsittely – tarkistukset

ParlaMEnTTI Tarkistusten käsittely

ParlaMEnTTI ja nEUvOSTO Yhteinen teksti

SovittelukomiteaTalousarvio hyväksytään

Talousarvio hyväksytään Talousarvioesitys hylätään

KYLLÄ

KYLLÄ

EI

14 päivän kuluessa

EI

Neuvosto hyväksyy parlamentin tarkistukset

10 päivän kuluessa

Komissio tekee uuden talousarvioesityksen

11

Vastuu talousarvion toteuttamisesta

Lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta on Euroo-pan komissiolla. Käytännössä valtaosa yhteisön talousar-viosta (noin 76 prosenttia määrärahoista) toteutetaan yh-teistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tällöin menoja hal-linnoivat komission sijasta jäsenvaltioiden viranomaiset. Kattavalla valvontajärjestelmällä varmistetaan, että näitä varoja hallinnoidaan asianmukaisesti ja voimassa olevia sääntöjä noudattaen.

Komission on perittävä takaisin aiheettomasti maksetut varat siitä riippumatta, onko kyse virheestä, sääntöjen-vastaisesta maksusta tai petoksesta. Jäsenvaltiot ovat komission tavoin vastuussa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta. Ne tekevät tässä tarkoituksessa yhteis-työtä komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin kanssa. OLAFin tehtävänä on tutkia petosta-pauksia ja auttaa kehittämään EU:n lainsäädäntöä sel-laiseksi, ettei se mahdollista petoksia.

Toimintoperusteinen budjetointi

EU:n talousarvio on jaettu 31 toimintalohkoon. Jaottelu lisää talousarvion läpinäkyvyyttä, sillä sen ansiosta saa-daan selkeä kuva EU:n toiminnasta sekä siitä, miten paljon varoja kuhunkin alaan käytetään ja miten paljon henkilöstöä kunkin alan parissa työskentelee. Jokainen

Miten varoja käytetään ja valvotaan?ydinajatus

Varoja on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varoja hallinnoivien on kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä puolestaan edellyttää sääntöjen tiukkaa noudattamista sekä säännöllisiä arviointeja, joilla varmistetaan, että sääntöjä on noudatettu.

Kuka EU-varoja hoitaa?

(% EU

:n va

roist

a)

Komissio Komissio ja jäsenvaltiot

EU:n ulkopuoliset

maat

Komissio sekä kansainväliset ja muut yhteistyökumppanit

0

20

40

60

80

100

22 %

76 %

1 %1 %

1212

toimintalohko on jaettu osiin, jotka vastaavat yksittäisiä toimintalohkosta rahoitettavia toimintoja. Näin saa-daan kuva kulloisistakin kokonaiskustannuksista sekä rahoituksen että henkilöstöresurssien osalta (esimer-kiksi metsiensuojelun rahoitus kuuluu ympäristön toi-mintalohkoon). Tällaista talousarvion laadintatapaa kutsutaan toimintoperusteiseksi budjetoinniksi.

Menoihin sovellettavat säännöt

Tärkeimmät EU:n menoihin liittyvät säännöt sisältyvät varainhoitoasetukseen, jonka soveltamisesta on annettu yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

Kaikkien käynnistettyjen ohjelmien on muutamia harvo-ja poikkeuksia lukuun ottamatta perustuttava erilliseen säädökseen tai muuhun oikeusperustaan, jotta ohjelmalle voitaisiin osoittaa varoja. Oikeusperustassa määritellään kulloisenkin toiminnan tavoitteet ja kustannukset ja sii-nä vahvistetaan usein myös monivuotinen menokehys.

Hallinto, tarkastukset ja sisäinen valvonta

Komissiossa ohjelmien ja toimintojen hallinnoinnista vastaa toiminta-aloittain muodostettujen osastojen (joi-ta kutsutaan pääosastoiksi) henkilöstö, joka tekee tarvit-taessa yhteistyötä jäsenvaltioissa olevien virkamiesten kanssa.

Kussakin komission osastossa on tulojen ja menojen hyväksyjä (joksi yleensä nimetään osaston pääjohtaja), joka kantaa täyden ja lopullisen vastuun oman vastuu-alueensa toiminnasta, vaikka koko EU:n henkilöstöllä luonnollisestikin on virkansa mukainen ja taloudellinen vastuu toimistaan.

1313

Sisäisiä tarkastuksia tuetaan monin tavoin, joihin kuulu-vat tarkastuksia koskevat selkeät säännöt, johdon toteut-tamat ennakko- ja jälkitarkastukset, riskinarviointiin perustuvat riippumattomat sisäiset tarkastukset sekä säännöllinen toiminnasta tiedottaminen komissaareille.

Kaikki komission osastot ovat vuodesta 2002 antaneet komissaareille vuosittain toimintakertomuksen, jossa ne tarkastelevat vuoden aikana saavutettuja tuloksia ja ehdottavat toimia havaittujen puutteiden korjaamisek-si. Näistä kertomuksista laaditaan yhteenveto, joka toi-mitetaan parlamentille ja neuvostolle. Tämä yhteenveto on nykyisin yksi niistä asiakirjoista, joita tilintarkastus-tuomioistuin käyttää perustana laatiessaan vuotuista tarkastuslausumaansa EU:n varainhoidosta.

Miten komissio suorittaa maksut?

Komissiolla on pankkitilejä jäsenvaltioiden valtionkas-soissa, keskuspankeissa ja liikepankeissa, ja se osallistuu SWIFTin (the Society for Worldwide Interbank Finan-cial Telecommunication) toimintaan. Kaikki maksuoh-jeet ja muut asiaan liittyvät viestit lähetetään sähköises-sä muodossa salattuina ja koodatulla aidonnusavaimel-la varustettuina.

Komissio on yhteydessä yli 300 000 ulkopuoliseen ta-hoon. Suurin osa näistä on avustusten saajia sekä tava-roiden ja palvelujen toimittajia. Maksujen hoitamisessa komissio käyttää kutakin osapuolta (joka voi olla yksi-tyishenkilö tai yritys) varten muodostettua oikeushen-kilötiedostoa. Oikeushenkilötiedosto on aina hyväksyt-tävä ja vahvistettava ennen maksun suorittamista.

Kuva: ESA / J. Huart Unioni seuraa tukemiaan maataloustoimintoja kaukokartoituksen avulla (Monitoring

Agriculture through Remote Sensing – MARS-hanke).

14

Miten varoista vastataan ja kenelle?ydinajatus

EU laatii vuosittain tilinpäätöksen, joka toimitetaan tilintarkastustuomioistuimelle ulkoista tarkastusta varten. Lopullisen lausuman vastuuvapauden myöntämisestä antaa parlamentti, joka ottaa huomioon neuvoston antamat suositukset.

EU:n kaksiosainen kirjanpito- ja raportointijärjestelmä EU:n kirjanpito muodostuu talousarviokirjanpidosta (joka antaa tarkan kuvan talousarvion toteuttamisesta) ja liikekirjanpidosta (jonka perusteella laaditaan tase ja taloudellinen tulos).

Talousarviokirjanpidossa noudatetaan mukautettua maksuperusteisen kirjanpidon periaatetta. Tämä tar-koittaa sitä, että tapahtumat (menot ja tulot) kirjataan vasta sitten, kun maksu suoritetaan tai vastaanotetaan.

Liikekirjanpitoon (pääkirjaan) kirjataan kahdenkertai-sen kirjanpidon periaatetta noudattaen kaikki varain-hoitovuoden tulot ja menot. Liikekirjanpidon perusteel-la laaditaan taloudellinen tulos sekä varat ja velat sisäl-tävä tase, joka antaa kokonaiskuvan EU:n taloudellisesta asemasta kunkin kalenterivuoden viimeisenä päivänä.

Raportointi talousarvion toteuttamisesta Komissio julkaisee talousarvion toteuttamista koskevat tiedot kuukausittain verkkosivustollaan. Näistä tiedois-ta käy ilmi, miten varoja todellisuudessa käytetään. Tie-dot esitetään talousarvion luvuittain ja toimintalohkoit-tain. Eri toimintalohkoista vastaavat komission osastot seuraavat talousarvion toteuttamista myös viikoittain. Vuosittain laaditaan lisäksi arviointikertomus, jossa esitetään katsaus vuoden aikana tehtyjen arviointien tu-loksista ja suunnitelluista jatkotoimista.

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Vitor Manuel da Silva Caldeira ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso

15

Komissio julkaisee myös Euroopan unionin tilinpää-töksen, joka sisältää kokonaisselvityksen talousarvion toteuttamisesta sekä yhteisöjen taseen. Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan julkisen sektorin kansainväli-siä tilinpäätösstandardeja (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) ja siinä konsolidoidaan EU:n kaikkien toimielinten ja useimpien erillisvirasto-jen tilinpäätökset.

Kun tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut alustavan tilinpäätöksen, komissio hyväksyy lopullisen tilinpää-töksen ja toimittaa sen tämän jälkeen vastuuvapauden myöntäville viranomaisille eli Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio otti kirjanpidon uudistushankkeessaan ratkai-sevan askeleen 1. tammikuuta 2005 siirtyessään maksu-perusteisesta suoriteperusteiseen kirjanpitoon. Suorite-perusteisessa kirjanpidossa kirjaus tehdään tapahtuman toteutumishetkellä (eikä vasta maksun suoritushetkellä), joten se antaa kattavan kuvan EU:n varoista ja veloista. Tämän vuoksi päättäjillä, talousarvion valvonnasta vas-taavilla tahoilla, EU:n varoja hallinnoivilla tahoilla sekä EU:n kansalaisilla on nyt käytössään entistä tarkempaa tietoa EU:n taloudesta. Tällainen tieto on välttämätöntä, jotta julkisia varoja voitaisiin hallinnoida ja valvoa te-hokkaasti.

Ulkoinen tarkastus

EU:n tilinpäätöksen ja varainhoidon tarkastaminen pe-rustuu säännöllisten sisäisten tarkastusten lisäksi tilintar-kastustuomioistuimen toimittamaan riippumattomaan ulkoiseen tarkastukseen. Tilintarkastustuomioistuin laa-tii vuosittain kertomuksen parlamentille ja neuvostolle. Tämän kertomuksen lisäksi se antaa tarkastuslausuman, jossa se esittää näkemyksensä

• tilienluotettavuudesta(elisiitä,onkokirjanpitool-lut asianmukaista)

• tilien perustana olevien toimien (eli saatujen tu-lojen ja suoritettujen maksujen) laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Vastuu Euroopan parlamentille

Sen jälkeen kun tilintarkastustuomioistuimen vuo-sikertomus on julkaistu ja tilinpäätös on valmis, neu-vosto laatii parlamentille asiaa koskevat suositukset. Parlamentti päättää näiden suositusten perusteella, myöntääkö se komissiolle vastuuvapauden kyseisen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta. Jos parlamentti katsoo, että komissio on toteuttanut EU:n talousarvion asianmukaisesti, se myöntää komissiolle vastuuvapauden.

Vastuuvapautta myöntäessään parlamentti suosittaa usein jatkotoimia, jotka komission olisi toteutettava. Komissio puolestaan selvittää, millaisia toimenpiteitä se voisi toteuttaa, ja ilmoittaa niistä parlamentille ja neuvostolle.

Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden talousarvion toteuttamisesta.

KV-30-09-259-FI-CLisätietoa EU:n talousarviosta ja rahoitussuunnittelusta:

EU:n talousarvio: http://ec.europa.eu/budget/index.htm (englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)

Budjettipääosasto: http://ec.europa.eu/dgs/budget/index_fi.htm

Janusz Lewandowski, talousarviosta ja rahoituksen suunnittelusta vastaava komissaari:http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/lewandowski/index_en.htm

Palautetta esitteestä voi lähettää seuraavaan osoitteeseen: budget@ec.europa.eu

Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi.

Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11(*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa.

Kuvat: Corbis, kansi ja sivut 3, 9; Ingram publishing, sivu 3; Euroopan unioni, sivut 4, 5 (ECHO / Antoine Lemasson; ECHO / Claire Barrault), 8, 10, 12, 13, 14, 15; GettyImage, sivu 7; ESA / J. Huart, sivu 9.

Lisätietoja Euroopan unionista on saatavissa internetistä (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010ISBN 978-92-79-14459-2doi:10.2761/45081© Euroopan unioni, 2010Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.Printed in LuxembourgPainettu kloorivalkaisemattomalle PaPerille