fida international · vuoden 2016 aikana fidalla oli 42 hanketta seitsemän alueohjelman sisällä...

Fida International Sivu 1 Kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2016

FIDA INTERNATIONAL

KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN

"Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI

2016


Sisällys 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................. 5

2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET ........................................................................... 7

2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne ............................................................................................ 7

2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet ........................................................................................ 8

3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA ..................................10

3.1. Hyödynsaajat ................................................................................................................................... 10

3.2. Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen ............................................................................ 13

3.2.1. Köyhien yhteisöjen voimaantuminen ............................................................................................ 14

3.2.2. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema ........................................................................... 15

3.2.3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin paraneminen ja oikeuksien huomioonottaminen ...................... 16

3.2.4. Terveys ja koulutus ........................................................................................................................ 18

3.2.5. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot .............................................................................................. 19

3.2.6. Ihmisoikeuksien toteutuminen ...................................................................................................... 20

3.2.7. Kansalaisyhteiskunnan tila ............................................................................................................ 21

3.3. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen ......................................................................... 23

3.3.1. Voimaantumisen ulottuvuudet ..................................................................................................... 23

3.3.2. Vahvuudet ja menestystekijät ....................................................................................................... 25

3.3.3. Haasteet, epäonnistumiset ja kehittämisalueet ............................................................................ 26

3.3.4. Opitut asiat .................................................................................................................................... 26

3.3.5. Läpileikkaavat teemat.................................................................................................................... 27

4. ALUEOHJELMAT .............................................................................................................................................32

4.1. Itäinen Afrikka ....................................................................................................................................... 32

4.2 Lähi-itä ja Keski-Aasia ............................................................................................................................. 32

4.3. Kaakkois-Aasia ....................................................................................................................................... 33

4.4. Etelä-Aasia ............................................................................................................................................ 33

4.5. Itä-Aasia ................................................................................................................................................ 34

4.7. Etelä-Amerikan alueohjelma ................................................................................................................. 35

5. OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA ........................................................................................36

5.1. Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa ..................................................... 37

5.2. Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa .................................................................... 38

6. KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS ..............................................................................................................40

6.1. Kehitysviestintä 5002 ...................................................................................................................... 41

6.2. Kehityskasvatus (5006) .................................................................................................................... 42

7. OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS ..................................................................43

7.1. Hallinto ja organisaatio .................................................................................................................... 43


7.2. Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta ............................................................................................ 45

7.3. Ohjelman seuranta ja evaluoinnit (hankenro 5003)........................................................................ 45

8. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ..........................................................................................49

9. OHJELMAN RAHOITUS ...............................................................................................................................50

10. JÄRJESTÖN ALLEKIRJOITUS.........................................................................................................................51


TAULUKOT 1. Hankkeet ja maat alueittain

2. Hanketyypit ja -määrät

3. Hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla

4. Fidan yhteistyömaiden Fragility Index (hauraus indeksi)

5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen

6. Yhteisön mobilisointi

7. Yhteisöjen ja haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema

8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet

9. Terveys ja koulutus

10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot

11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen

12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa – alueittaiset prosenttiosuudet hankkeista, joissa teeman

osalta vahva tai erityispainotus

13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - gender

14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – vammaiset henkilöt

15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – hiv/aids

16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – ympäristö ja ilmastonmuutos

17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - rauhanrakentaminen

18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – kulttuuri

19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset

20. Toimintavuonna toteutetut evaluoinnit

21. Hankkeiden kustannukset ja rahoitus

KAAVIOT 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain

LIITTEET

1. Talous a. Talousraportti 2016 b. Hankkeiden palkat ja sosiaalikulut 2016

2. Kehitysviestintä ja -kasvatus a. Verkkoviestintä ja sosiaalinen media b. Fida-lehden kehitysyhteistyöartikkelit c. Radio-ohjelmat d. Kehityskasvatustunnit 2016

3. Evaluoinnit ja tarkastukset a. Evaluointiraportit 2016 b. Evaluointien suositusten toimeenpanon seurantasuunnitelma

4. Muu materiaali a. Opinnäytetöiden tiivistelmät

5. Alueohjelman raportointipohja 6. Toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus 7. Kehitysyhteistyöohjelman tarkastuskertomus ja yhteenvetomuistio

a. Tarkastuskertomus b. Tarkastusmuistio c. Yksittäisten hankkeiden tarkastusraportit (Suomessa tarkastetut)

8. Kohdemaiden tilintarkastajien huomautukset ja seuranta


1. JOHDANTO

Vuosi 2016 oli Fida International ry:n kehitysyhteistyön 42. toimintavuosi yhteistyössä ulkoasiainministeriön

kanssa.

Tämä vuosiraportti esittelee ”Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt” -kehitysyhteistyöohjelman 2014–

2017 (jäljempänä Ohjelma) rakennetta ja sen kolmannen toimintavuoden 2016 tavoitteita, tuloksia ja haas-

teita.

Vuoden 2016 aikana Fidalla oli 42 hanketta seitsemän alueohjelman sisällä Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasiassa,

Itäisessä Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Länsi-Balkanilla sekä Lähi-idän ja Keski-Aasian alueella. Suomessa oli

kolme tukihanketta: evaluointi, kehitysviestintä ja -kasvatus. Näiden lisäksi oli yksi EU-rahoitteinen kehitys-

yhteistyöhanke Pohjois-Koreassa.

Hankkeita toteutettiin 25 maassa. Toiminta loppui vuoden aikana seitsemässä maassa: Sri Lankalla, Koso-

vossa, Kiinassa, Vietnamissa, Boliviassa, Paraguayssa ja Perussa päättäen samalla kehitysyhteistyön alueoh-

jelmat Etelä-Amerikassa ja Balkanilla kokonaan. Vuonna 2016 päätettiin kumota vuonna 2015 tehty lopetta-

mispäätös Jordaniaan ja työ aloitettiin siellä uudestaan kesäkuussa 2016.

Nopealla tahdilla tehdyt kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset vaikuttivat vuoden 2016 toimintaan. Hank-

keiden ja maiden lopettamiset sekä yhdistämiset kuormittivat vähentynyttä henkilöstöä. Leikkauksen vaikut-

tivat vahvasti myös haavoittuviin ihmisryhmiin. Kumppaneille ja Fidalle leikkaukset merkitsivät monissa

maissa yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden luottamuksen menetystä. Toisaalta vuosi on opettanut sekä

Fidaa että kumppaneita exit-strategioiden sekä laajan rahoituspohjan tärkeydestä.

Kaikista hankkeista on tehty erilliset hankeraportit ja päättyneistä hankkeista loppuraportit.

Vuonna 2016 tehtiin uusi kehitysyhteistyöstrategia, joka linjaa Fidan työtä vahvasti vaikuttamistyöhön. Tästä

huolimatta alueohjelmien arvioimat luvut palveluntuotannon 49% (2016: 40 %) ja vaikuttamistyön/kumppa-

nin kapasiteetin vahvistamisen 51 % (2016: 60%) suhteesta hankkeissa muuttuivat enemmän palveluntuo-

tannon suuntaan. Tämä johtuu määrärahaleikkauksista sekä toisaalta alueiden realistisemmasta arviosta.

Vuoden 2016 yhtenä suurimmista onnistumisista voidaan kuitenkin pitää vaikuttamistyön tärkeyden sisäis-

tämistä Fidassa. Myös kumppaneiden asenne vaikuttamistyötä kohtaan muuttui positiivisemmaksi, mutta

läpileikkaava asennemuutos kumppaniorganisaatioissa vaatii vielä pidempiaikaista työtä.

Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain vuonna 2016 on esitelty seuraavan sivun taulu-

kossa (taulukko 1).


TAULUKKO 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain

LÄNSI-BALKAN Kosovo 5486 Alueellinen lapsityön tukiohjelma ja romaniyhteisön kehitysoh-jelma

ITÄINEN AFRIKKA Burundi 5284 Yhteisöjen, perheiden ja nuorison hyvinvoinnin kehittämisoh-jelma

Etiopia 5020 Bongan kaupungin ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5021 Kirkkojen ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5025 Bishoftun perhetuki-kummihanke

Kenia 5040 Perheiden hyvinvoinnin kehittämishanke

Tansania 5054 Parempi tulevaisuus lapsille Mwanzan ja Tangan alueilla

Uganda 5061 Ugandan kummilapsihanke

Itäinen Afrikka 5252 Alueellinen ruokaturva- ja ilmastonmuutosohjelma 5260 Aluekoordinointi 5266 Psykososiaalisen tuen ohjelma

LÄHI-ITÄ JA KESKI-AASIA (MECA-ALUE) Afganistan 5340 Hammasterveys Afganistanin Heratissa Irak (Kurdistan) 5440 Sosiaalisen hyvinvoinnin tukiohjelma

Jordania 5411 Yhteisökehitysohjelma

Palestiinalaisalue 5430 Terveystietoutta Gazaan ja Länsirannalle

Tadžikistan 5321 Parempaa elämää Khatloniin

Lähi-itä ja Keski-Aasia 5450 Aluekoordinointi 5451 Psykososiaalisen osaamisen vahvistaminen MECA-alueen hank-keissa

TUKIHANKKEET 5002 Kehitysviestintä 5003 Evaluoinnit 5006 Kehityskasvatus

ETELÄ-AMERIKKA

Bolivia, Paraguay, Peru 5100 Kumppanien kapasiteetin vahvistaminen sosiaaliseen vastuuseen

KAAKKOIS-AASIA

Kambodža

5190 Kyläkehitysohjelma

Laos 5162 Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma 5163 Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa 5164 Nuorisokeskus Savannakhetissa

Myanmar 5131 Yhteisökehitysohjelma

Vietnam 5171 Vammaisten henkilöiden tukiohjelma

Kaakkois-Aasia 5500 Alueellinen koordinointi- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma 5501 Alueellinen vaikuttamisen ja voimaannuttamisen ohjelma

ETELÄ-AASIA

Bangladesh 5013 Slummiyhteisön kehittämishanke Dhakassa

Bhutan 5039 Luovat ajatukset – Taitavat kädet

Kiina 5126 Arvosta elämää, vaali terveyttä – terveyskasvatus- ja kehitysoh-jelma Kashgarin maaseudun naisille ja lapsille

Intia 5032 Yhteisön kapasiteetin kehitysohjelma 5033 Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma 5036 Yhteisökehitys- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma Nepal 5461 Kestävä toimeentulo ja lasten kehitys 5462 Maithilien voimaannuttamisohjelma 5463 Nuorisokeskusohjelma 5464 Lasta ei unohdeta 5465 Vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke

Sri Lanka 5550 Yhteisön omistama ja sitä vahvistava lapsikeskeinen kehitys (3CORD)

Etelä-Aasia 5460 Aluekoordinointi ja kumppanin kapasiteetin rakennusohjelma

ITÄ-AASIA Pohjois-Korea 5210 Siemenperunan kehittämishanke 5211 Aluesairaaloiden kehittämishanke EU-rahoitteinen hanke: 5970 Silta yli nälkäkuilun – yhteisökeskeinen perunahanke


2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET

2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne

Fidan kehitysyhteistyöohjelma on temaattisesti ja alueellisesti laaja-alainen, mikä kumpuaa kumppaniläh-

töisyydestä ja siitä, että yhteisön ihmisten oikeudet määrittelevät hankkeiden lähestymistapoja. Haavoittu-

vien ihmisryhmien oikeuksia on laiminlyöty, minkä vuoksi heidän tarpeensa ovat monitasoisia ja kumuloi-

tuneita. Kokonaisvaltaiseen kehityskäsitykseen kuuluu oleellisesti näiden marginalisoituneiden ihmisryh-

mien oikeuksien huomioiminen. Siihen liittyy myös yksilöiden ja ryhmien tukeminen omien voimavarojen ja

vaikuttamismahdollisuuksien löytämisessä ja sitä kautta ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamisessa.

Laaja-alaisuudesta seuraa, että hankkeissa voi olla useita eri toimintamuotoja ja hyödynsaajaryhmiä. Hank-

keet on jaettu viiteen tyyppiin (taulukko 2), joita ovat yhteisökehityshankkeet, haavoittuvat erityisryhmät,

terveys ja koulutus, ympäristö, ilmastonmuutos ja ruokaturva sekä alueelliset hankkeet koordinointiin, vai-

kuttamistyöhön ja kapasiteetin rakentamiseen. Luokittelu kertoo pääasialliset hyödynsaajaryhmät sekä tee-

mat eli hankkeessa voi todellisuudessa olla useiden eri hanketyyppien alle sopivia toimintoja. Tämän vuoksi

esimerkiksi vammaishankkeita näyttää olevan vain yksi, vaikka todellisuudessa Irakin, Kenian, Tansanian ja

Vietnamin hankkeissa oli vammaisspesifiä hanketoimintaa ja muutenkin vammaiset henkilöt huomioidaan

läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa.

Ohjelman painopisteenä on ollut haavoittuvien ihmisryhmien kuten naisten, lasten ja nuorten sekä vammais-

ten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen kohdistuva työ (13 hanketta). Toiseksi eniten on ollut yhteisökehi-

tyshankkeita (11), joissa pyritään vahvistamaan yhteisöjen omaa kapasiteettia vastata köyhyyden ja epätasa-

arvoisuuden luomiin haasteisiin ja heikoimpien huomioimiseen. Myös niissä köyhät ja haavoittuvat margi-

naaliryhmät ovat suurin hyödynsaajaryhmä. Alueellisissa hankkeissa, joita oli seuraavaksi eniten, tuettiin

kumppaneiden ja hanketoimijoiden kapasiteettia ja osaamista Ohjelman painopistealueiden mukaisesti (8

hanketta). Terveys ja koulutus -hankkeita oli seitsemän ja ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja ruokaturvaan

painottuneita hankkeita kolme.

Ohjelmat ovat erilaisia toimintaympäristöstä ja kumppaneista riippuen. Toimintaa suhteutettu kunkin yhtei-

sön resursseihin sekä kehityshaasteisiin ja maiden omiin kehityspoliittisiin suosituksiin.


TAULUKKO 2. Kehitysyhteistyöohjelman 2014 -̶2017 hankkeiden lukumäärät hanketyypeittäin ja alueittain

vuonna 2016

Huom. Itä-Aasiassa on myös yksi EU-rahoitteinen hanke tyyppiä 4. Hanke ei ole tässä taulukossa mukana.

2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet

Fidan kehitysyhteistyöstrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2016. Strategian missio on Fidan kehitysyhteistyö

rakentaa rauhaa, luo oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa ihmisarvoa. Visio, Fida katalysoi kirkkoja toimi-

maan vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina, jotta haavoittuvassa asemassa olevin lasten ja nuorten

oikeudet toteutuvat, alleviivaa kumppaneiden vahvaa roolia vaikuttamistyössä, jossa suurin muutos lähtee

kehittyvien maiden ihmisten oman äänen vahvistumisesta ja vastuunkantajien vastuun ottamisesta. Strate-

gia vahvistaa toiminnan ihmisoikeusperustaisuutta ja fokusoi työtä entistä vahvemmin lapsiin ja nuoriin.

Strategia ohjaa uuden ohjelmakauden 2018-2021 suunnittelua ja painopisteitä, mutta vaikutti jo vuoden

2016 aikana, jolloin strategiaa on käyty läpi osallistavasti Fidan henkilöstön ja kumppaneiden kanssa.

Vuosi 2016 oli Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt -kehitysyhteistyöohjelman kolmas toimintavuosi. Oh-

jelman kehitystavoitteena oli lisääntynyt kumppaneiden osallistuminen yhteiskuntansa kestävään kehittä-

miseen ja lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Oikeuksistaan tietoisen kansalaisyhteiskunnan

vahvistuminen mahdollistaa kehitystä köyhyyden ja konfliktien rasittamissa Etelän hauraissa yhteiskunnissa.

Edellytyksenä yhteisössä tapahtuville myönteisille muutoksille on yhteistyökumppanien vahvistuminen hal-

linnollisesti ja toiminnallisesti. Tähän Fidan ohjelmatoiminta antaa tukea, jotta kumppanien voimaantumisen

kautta haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeudet tunnistetaan yhteisöissä ja ne toteutuvat. Ohjelman välit-

tömänä tavoitteena on vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden

aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.

Etelän kirkot ovat Fidalle kristillisenä toimijana luontaisia yhteistyökumppaneita. Kirkot ovat merkittäviä vai-

kuttajia yhteiskunnassa ja samalla lähellä haavoittuvia ihmisryhmiä, joiden aseman parantaminen on myös

Alueet/ Hanke-tyypit

1. Yhteisö-kehitys- hank-keet

2. Haavoittuvat erityisryhmät 3. Terveys ja koulu-tus

4. Ympäristö, ilmaston-muutos ja ruokaturva

5. Alueelliset hankkeet koordinointiin, vaikuttamistyö-hön ja kapasi-teetin rakenta-miseen

Yhteensä

a) Vam-maiset henkilöt

b) Naiset ja tytöt

c) Lapset ja nuoret

d) Muut haa-voittuvat ryhmät

Länsi-Bal-kan

1 1

Etelä-Amerikka

1 1

Itäinen Af-rikka

2 2 2 1 1 2 10

Lähi-itä ja Keski-Aa-sia

2 1 2 2 7

Kaakkois-Aasia

3 1 1 1 2 8

Etelä-Aa-sia

2 1 5 2 1 2 13

Itä-Aasia 1 1 2 Yhteensä 11 1 3 9 0 7 3 8 42


osa kirkkojen omaa toimintanäkyä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kirkkoja toimimaan oikeudenmukai-

sesti ja mahdollistaa niiden auttava työ haavoittuvien ihmisryhmien parissa. Samoilla kehitysperiaatteilla ja

kehitystavoitteilla toimittiin myös muiden kansalaisyhteiskunnan yhteistyötahojen kanssa.

Ohjelman kehitystavoitetta kohti pyrittiin alatavoitteiden kautta. Seuraavalla sivulla listatut alatavoitteet

määrittelivät alueohjelmien ja hankkeiden toimintaa painottuen kunkin kumppanin ja yhteisön kannalta

olennaisilla tavoilla.

1. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN 2014 ̶2017 TAVOITTEET (RESULTS)

2.

1. HYÖDYNSAAJIEN, ERITYISESTI LASTEN JA NUORTEN, HYVINVOINNIN PARANTUMINEN

lasten ja nuorten terveyden, ravinnon ja koulutuksen parantuminen

köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan

kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kou-

lutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta

köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen yhteisöllisissä ja yhteiskun-

nallisissa asioissa

naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa

asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen

lisääntyminen

3. 2. YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HALLINNOLLISEN JA TOIMINNALLISEN KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN

yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta

myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokra-

tian edistämisessä

kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi

lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityi-

sesti etelä-etelä -sektorilla

hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demo-

kraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta

kriisivalmiuden lisääntyminen

4. 3. SUOMALAISTEN SIDOSRYHMIEN LISÄÄNTYNYT TIETOISUUS FIDAN KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ JA SEN TULOK-

SISTA SEKÄ KUMPPANUUSMAIDEN KEHITYSKYSYMYKSISTÄ


3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA

TASOLLA

Kehitysyhteistyöohjelman 2014–2017 tavoitteiden mukaisesti kehitysvaikutukset ilmenivät kumppaneiden

toiminnallisena ja institutionaalisena vahvistumisena ja sitä kautta myönteisinä muutoksina haavoittuvien

ihmisryhmien, erityisesti lasten ja nuorten, elämässä. Ohjelman välitön tavoite ilmeni vahvistuneiden kump-

paneiden kautta voimaantuneina yhteisöinä. Molempiin tavoitteisiin pyrittiin Ohjelman ensimmäisen ja toi-

sen alatavoitteen saavuttamisella, joita olivat hyödynsaajien lisääntynyt hyvinvointi sekä yhteistyökumppa-

neiden vahvistunut kapasiteetti. Alueohjelmat tähtäsivät näihin tavoitteisiin hanketason toimintojensa mu-

kaisesti. Saavutetut paikalliset muutokset ja tulokset yhdistyvät alueohjelmatasolla kokonaisuuksiksi, joita

tarkastellaan ja esitellään seuraavassa Ohjelman näkökulmasta.

3.1. Hyödynsaajat

Hyödynsaajien lukumäärään vaikuttavat hankkeiden välittömien tulosten piirissä olevien sekä näiden kautta

hyötyvien yhteisöjen ja tahojen mukaan lukeminen. Hankkeiden vaikutus ulottuu merkittävästi laajem-

malle, kuin niiden toiminnassa suoraan mukana oleviin ihmisiin. Määrällisiin lukuihin vaikuttaa myös se, mi-

ten laajan kumppanikirkon kanssa yhteistyötä tehdään ja miten kumppani hyödyntää verkostojaan työn

moninkertaistamisprosessissa. Määrällisiin tuloksiin pääseminen on hitaampaa hauraissa toimintaympäris-

töissä. Fidan yhteistyömaiden sijoittuminen Fragile States Indexin (valtion hauraus -indeksi) mukaan näkyy

taulukossa 4. Taulukossa on rinnalla myös DAC-luokitus osoittamassa, että on perusteltua toimia joissakin

niistä maista, joiden DAC-luokitus on suhteellisen korkealla tasolla, mutta jotka ovat erittäin hauraita.

Hankkeen luonne vaikuttaa hyödynsaajien lukumäärään, esimerkiksi vaikuttamistyön hankkeessa hyödyn-

saajavolyymit ovat huomattavasti suurempia kuin vesi- ja saniteettihankkeessa. Hyödynsaajien arvioinnin kri-

teerejä kehitettiin ja pyritään kehittämään edelleen, jotta eri alueiden arviot saadaan entistä vertailukelpoi-

semmiksi. Toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta ei kuitenkaan voida mitata pelkästään hyödynsaajamäärien

valossa, vaan tavoitteena on pitkäjänteinen työ kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi hauraissa valtioissa.

Fidan ja kumppanien toiminnassa oli Ohjelman kolmannen toimintavuoden aikana suoria hyödynsaajina 700

000 ihmistä (noin 360 000 vuonna 2015), joista lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria 120 000 (noin 124 000

vuonna 2015). Suorien hyödynsaajien lisääntynyt lukumäärä johtuu siitä, että suorista hyödynsaajista

400 000 oli aikuisia radionkuuntelijoita Nepalissa. Kahdeksan lääkäriä pitivät 20 opetustuntia lasten tervey-

destä ja näitä opetustunteja toistettiin radiossa useasti ilman veloitusta hyödyttäen näin epäsuorasti lapsia.

Kun otetaan huomioon kumppaneiden verkostot ja alueellisten koordinaatio- ja temaattisten hankkeiden

sekä vaikuttamistyön laajempi vaikutus, epäsuorien hyödynsaajien määrän voidaan arvioida olevan 4,2 mil-

joonaa vuonna 2016 (noin 4,4 vuonna 2015). Jos mukaan lasketaan myös Itäisen Afrikan kumppanikirkkojen

jäsenet, mikä sinänsä on perusteltua, koska he ovat kumppaneiden toiminnan vaikutuspiirissä, luku on lähes

kaksinkertainen eli n. 8 miljoonaa.


TAULUKKO 3. Suorien hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla

Alu-eet / Hanke-tyy-pit

Yhteisö-kehi-tys- hankkeet

Haavoittuvat erityisryhmät (vammaiset henkilöt, naiset ja tytöt, lapset ja nuoret)

Terveys ja koulutus

Ympäristö, ilmastonmuutos ja ruokaturva

Alueelliset hankkeet koor-dinointiin, vai-kuttamistyöhön ja kapasiteetin rakentamiseen

Yhteensä

Lapset ja alle 18-v nuoret kaikista hanketyy-peistä erikseen

F M F M F M F M F M F M F M Länsi-Balkan

100 100 - - - - - - - - 100 100 25 25

Etelä-Ame-rikka

5 000 3 000 4 000- 4 000- 35 000 35 000 - - - - 44 000 42 000 F 20 000 M 20 000

Itäinen Afrikka

4 300 4 100 5 000 3 500 3 900 3 500 1 300 400 200 300 14 800 11 800

F 8 000 M 6 100

Lähi-itä ja Keski-Aasia

1 800 1 700 200 100 7 200 7 300 3 200 2 100 200 100 12 600 11 300 F 2 300 M 3 800

Kaak-kois- Aasia

9 400 9 900 3 800 8 500 7 200 4 800 - - 400 500 20 800 23 600 F 9 700 M 10 800

Etelä-Aasia

11 800 11 200 9 700 8 400 335 800

133 300

- - 33 100 349 200 153 000 F 19 900 M 18 800

Itä- Aasia

-- - - - 700 700 7 000 7 000 - - 7 700 7 700 N/A N/A

32 400 30 000 22 700 24 500 389 800

184 600

11 500 9 500 800 1000 449 200 249 500 60 000 59 600

Yh-teensä

62 000 47 200 573 600 21 000 1 800 698 700 119 600

*) Nepalin valtion sääntö: alle 40-v. lasketaan nuoriksi

TAULUKKO 4. Fidan yhteistyömaiden Fragile States Index ja DAC-luokitus.

Maa FSI Ranking (2016)* FSI group* DAC*

Afganistan 9 High Alert Least Developed Country

Bangladesh 36 Alert Least Developed Country

Bhutan 78 Elevated Warning Least Developed Country

Bolivia 75 Elevated Warning Lower Middle Income Countries

Burundi 15 High Alert Least Developed Country

Etiopia 24 Alert Least Developed Country

Intia 70 Elevated Warning Lower Middle Income Countries

Irak 11 High Alert Upper Middle Income Countries

Jordania 77 Elevated Warning Upper Middle Income Countries

Kambodža 46 High Warning Least Developed Country

Kenia 20 Alert Other Low Income Country

Kiina 86 Elevated Warning Upper Middle Income Countries

Kosovo N/A N/A Lower Middle Income Countries

Laos 55 High Warning Least Developed Country

Myanmar 26 Alert Least Developed Country

Nepal 33 Alert Least Developed Country

Palestiinalaisalue N/A N/A Lower Middle Income Countries

Paraguay 95 Elevated Warning Lower Middle Income Countries

Peru 98 Elevated Warning Upper Middle Income Countries

Pohjois-Korea 30 Alert Other Low Income Country

Sri Lanka 43 High Warning Lower Middle Income Countries

Tadžikistan 57 High Warning Other Low Income Country

Tansania 62 High Warning Least Developed Country

Uganda 23 Alert Least Developed Country

Vietnam 106 Elevated Warning Lower Middle Income Countries

*http://fsi.fundforpeace.org/rankings-2016


Tulosten arvioinnin aineistot ja niiden käsittely

Ohjelman kolmannen toimintavuoden tuloksia ja vaikutuksia raportointiin alueohjelmaraportoin-

nissa. Aluepäälliköt vastasivat raportin kysymyksiin hanke- ja aluekoordinaatioraporttien pohjalta

sekä toiminnan monitoroinnin kautta tullutta tietoa hyväksikäyttäen (raporttipohja liite 5).

Aineistot analysoitiin

1. keräämällä alueohjelmien (ja hankkeiden) indikaattoreilla mitattuja ja raportoituja tuloksia

vastaavien Ohjelman indikaattoreiden alle

2. muiden narratiivisten vastausten osalta

a. poimimalla vastausten ja esimerkkien ydinkohdat ja taulukoimalla ne alueittain

tai

b. tiivistämällä saman tyyppiset vastaukset otsikoiksi eri alueilta ja laskemalla alkupe-

räisten mainintojen määrä.


3.2. Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen

Kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt on Ohjelman toinen päätavoite, jota ta-

voiteltiin kohdistamalla toiminta kaikista haavoittuvimpien ja syrjäytyneiden ihmisryhmien oikeuksien toteu-

tumisen vahvistamiseen. Tuloksen saavuttamista edisti kumppaneiden korkealaatuinen työ, verkostoitumi-

nen muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa sekä yhteisöjen ja niiden syrjittyjen ryhmien äänen kuulu-

minen päätöksenteossa. Alueohjelmien mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toiminta-

vuoden aikana kuvataan taulukossa 5.

TAULUKKO 5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen.

Ohjelman Tulos (Result) 1. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen

Ohjelma-tason mit-tarit

Alueohjemien kehitystavoit-teet

Alueohjelmien mittarit Tilanne 31.12.2016

Lasten ja

nuorten pa-

rantunut ter-

veys, ravin-

non saanti ja

laatu

Lasten li-

sääntyneet

koulutus-

mahdollisuu-

det

Nuorten ja

naisten li-

sääntyneet

ammattikou-

lutus- ja työl-

listymismah-

dollisuudet

Hyödynsaa-

jien lisäänty-

nyt omaa

elämää kos-

keva päätän-

tävalta

Hankkeiden

vaikutus ym-

päristöön ja

ilmastomuu-

toksiin so-

peutumiseen

Parantunut

ruokaturva

Vahvistunut

toivon ja pa-

rantunut

asenneilma-

piiri yhtei-

söissä

Länsi-Balkan Fidan kumppanit toi-mivat kestävän kehi-tyksen edesautta-miseksi Länsi Balka-nin alueella.

1. Lasten kasvanut turvallisuus. 2. Kasvanut tietoisuus lasten oikeuksista ja tasa-ar-voisuudesta yhteisöissä. 3. Apu suunnataan kaikista haavoittuvimmille lap-sille.

1. Yhteistyö paikallisviranomaisten ja koulujen kanssa on parantanut romanilasten turvaverkkoa ja vähentänyt ihmiskauppaa. 2. Kumppani on saanut koulutusta lasten oikeuksiin liittyen. 3. Romanilapset ovat kaikista haavoittuvimpia lapsia Balkanin alueella ja he elävät köyhissä ja epähygieenisissä oloissa.

Etelä-Amerikka Parantunut sosiaali-nen vastuu ja vahvis-tunut kansalaisyh-teiskunta alueella

1. Kumppani on aloittanut itsenäisesti sosiaalisia hankkeita hankekaudella. 2. Kohdemaiden strategisesti tärkeät organisaatiot ja instituutiot käyttävät kumppaneiden asiantunti-joita 3. Kumppaneiden koulutusmateriaali vastaa yhtei-sön tarpeisiin. 4. Yleinen asenne kumppanin työtä kohtaan yhtei-sössä on parantunut.

1. Bolivian kumppanit ovat toteuttaneet yli 400 koulutustapahtumaa v.

2016 aikana. Paraguayssä kumppanilla on 34 hankeohjelmaa yhtei-

söissä. Perussa on toteutettu kymmeniä koulutustapahtumia.

2. Bolivia, Paraguay, Peru: Kumppaniyhteisön hankekouluttajia, sekä

heidän kouluttamiaan vapaaehtoisia pyydettiin yhä lisääntyvästi erilai-

siin koulutustilaisuuksiin kertomaan sosiaalisten ongelmien kohtaami-

sesta ja ennaltaehkäisystä ja mahdollisesta selättämisestä.

3. Bolivia, Paraguay, Peru: Hankkeen kohdemaan kontekstiin hyvin suun-

nitellut koulutusmateriaalit saivat toimintavuoden aikana yhä suurem-

man suosion erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

4. Bolivia, Paraguay, Peru: Kumppaniyhteisöjen merkittävyys alueen

merkittävänä sosiaalisena toimijana yhteistyössä muiden vastaavaa

työtä tekevien järjestöjen kanssa kasvoi. Samalla kyseisen toiminnan ar-

vostus yhteisön eri jäsenten sekä viranomaisten osalta lisääntyi.

Itäinen Afrikka Oikeuden mukai-nen ja turvallinen kansalaisyhteis-kunta, joka huolehtii haavoittuvien ryh-mien – erityisesti lasten ja nuorten – hyvinvoinnista.

1. Köyhyys ja epätasa-arvo vähentynyt Itäisessä Af-rikassa. 2. Haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeuslouk-kaukset vähentyneet. 3. Vähentynyt lasten ja muiden haavoittuvien ih-misryhmien sairastavuus ja kuolleisuus.

1. Hankeraporttien mukaan hyödynsaajien ja yhteisöjen hyvinvointi on parantunut Fidan yhteistyökohteissa. 2. Raportit osoittavat, että hankkeiden piirissä olleiden haavoittuvien ihmisryhmien tietoisuus ja ymmärrys ihmisoikeuksista on kasvanut. 3. Maakohtaiset tilastot osoittavat parantumista näiden tavoitteiden osalta.

Lähi-Itä ja Keski-Aa-sia Paikallisten yhteisö-jen parantunut hy-vinvointi

1. Köyhien yhteisöjen ihmisten parantuneet mah-dollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. 2. Parantunut terveystietoisuus ja elämänlaatu 3. Marginaaliryhmien parantuneet kyvyt päästä vaikuttamaan yhteisöissään.

1. Jordanian ja Tadžikistanin kumppaniorganisaatioiden tekemän työn (esim. ammatillinen koulutus) tuloksena naisten mahdollisuudet toi-meentulon parantamiseen ovat lisääntyneet. 2. Ihmisten terveystietoisuus on parantunut Nabluksessa Palestiina-laisalueella kumppanin (PBS) toiminnan tuloksena. 5500 lasta on saa-nut hammashygieniaopetusta. Koulutusmateriaali on todistetusti hy-vin kehitetty vastaamaan lasten tarpeita. 3. Vammaiset henkilöt ovat saaneet uusia taitoja vaikuttaa yhteisös-sään Nabluksessa. Myös Kurdistanissa 194 6-12 -vuotiasta vammaista lasta osallistuu tukiohjelmaan.

Kaakkois-Aasia Kansalaisyhteiskun-nan vahvistunut rooli yhteisöjen ho-listisessa muutok-sessa

1. Haavoittuvilla ihmisryhmillä ja heidän organisaa-tioillaan on vahva ääni keskustelussa ja heidän tar-peidensa ja oikeuksiensa esille tuomisessa yhtei-sössä ja nämä ryhmät tunnistavat Fidan kumppa-nikirkot myönteisinä muutosvaikuttajina yhteisöis-sään. 2. Myönteisiä muutoksia kohdeyhteisöissä mitat-tuna sosiaalisilla mittareilla kuten työllisyys, vä-hentynyt korruptio, vähentynyt ihmiskauppa jne.

1. Laosissa 80 haavoittuvassa ryhmässä olevaa nuorta käy hankkeen nuorisokeskuksessa, suurin osa tyttöjä. Noussut 33% viime vuodesta. 2. Hankkeiden kohdeyhteisöissä paljon positiivisia muutoksia.

Etelä-Aasia Haavoittuvien ryh-mien ja yhteisöjen elämänlaadun pa-rantuminen alueella

1. Joka vuosi alueella vähintään 6500 lapsen kou-lunkäyntimahdollisuudet ja riittävän koulutuksen saaminen on parantunut. 2. Alueella 2500 ihmisellä on kasvaneet mahdolli-suudet elinkeinon harjoittamiseen.

1. Vuonna 2016 yli 14 000 lasta tuettiin kouluun Etelä-Aasiassa ja he saivat lapsiystävällistä opetusta. (v. 2015 8500) 2. Vähintään 150 ihmistä sai töitä tai aloitti oman yrityksen alueella. Li-säksi noin 3400 ihmistä sai erityyppisiä koulutuksia parantaakseen toi-meentulomahdollisuuksiaan.

Itä-Aasia Parantunut ravitse-mus ja terveysti-lanne

1. Parantunut terveys 2. Lisääntynyt ruokaturva 3. Lisääntyneet toimeentulomahdollisuudet. 4. Ehkäistävissä olevat sairaudet vähentyneet.

1. Hankepiirissä olleiden terveysinstituutioiden kapasiteetti kasvoi yh-teiskunnan palvelemisessa. 2. Sato ja ruuan jakelu pienenivät. (yleisesti maassa viime vuosina) 3. N/A 4. Hankkeiden piirissä olevat instituutiot paremmassa valmiudessa.


Tuloksia köyhien yhteisöjen voimaantumisessa mitataan tarkemmin alueohjelmissa sovittujen hyvinvoinnin

näkökulmien kautta, joiden mukaan myös hankkeet on tyypitelty (luku 2). Mittareita alueohjelmille on muo-

dostettu ensimmäisen toimintavuoden aikana ja koska nykyinen Ohjelma on jatkumoa edelliseen ohjelma-

kauteen 2011-13, lähtötasona voidaan pitää edellisen Ohjelman loppuraportin tilannetta. Alueet raportoivat

tuloksista kooten tiedot hankeraporteista. Seuraavassa esitellään poimintoina hanketyyppien tuloksia alu-

eilta alueohjelmien mittareiden kautta peilattuna. Huom. kaikilla alueilla ei toteuteta kaikkia hanketyyppejä.

3.2.1. Köyhien yhteisöjen voimaantuminen

Yhteisöjen kehittämishankkeet ovat olleet menestyksekkäitä, koska työ on ollut pitkäjänteistä ja henkilö-

kunta hyvin koulutettua. Kumppanit näkevät työn arvokkaana ja hyödyllisenä ja ovat siksi sitoutuneita siihen.

Myös paikallisten kyläyhteisöjen osallistuminen on vaikuttanut yhteisön omistajuuden syntymiseen ja voi-

maantumiseen. Yhteisöt ovat olleet tiiviisti itse mukana hankkeissa ja vastuullisten vapaaehtoisten määrä on

lisääntynyt. Osa heistä on itse entisiä hyödynsaajia, jotka haluavat antaa aikaansa, taitojaan, joskus jopa ta-

loudellista panostusta hankkeeseen, joka on tukenut heitä itseään. Työn tuloksena haavoittuvien ihmisryh-

mien sosiaalinen asema on parantunut, syrjintä vähentynyt, tietoisuus omista oikeuksista ja integraatio yh-

teiskuntaan on lisääntynyt.

TAULUKKO 6. Yhteisön mobilisointi

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: YHTEISÖN MOBILISOINTI

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2016 Länsi-Balkan 1. Yhteisöt osallistuvat kehittämistyö-

hön. 2. Vapaaehtoisten koulutusta. 3. Tietoisuus oikeuksista.

1. Useat nuoret osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistyöhön. Kaksi yhteisön jäsentä on palkattu työhön. 3.Vapaaehtoiset saivat omissa tapaamisissaan koulutusta ja informaatiota. 4. Tapaamisissa on opetettu tietoisuutta naisten ja lasten oikeuksista. *Kapasiteetti on vahvistunut marginalisoitujen romanien (340 perhettä) parissa, ja mahdollistanut keskustelun heidän ongelmistaan sekä yhdessä ratkaisujen etsimisen. Moni nuori romani on integroitunut paremmin yhteis-kuntaan ja moni näkee nyt itsensä arvokkaampana, sillä he ovat saaneet takaisin ihmisarvonsa.

Etelä-Ame-rikka

1. Kumppaniyhteisöjen vapaaehtois-ten motivoiminen ja kouluttaminen so-siaaliseen vastuunkantoon. 2. Koulutettujen vapaaehtoisten luku-määrä.

1. Kumppaniyhteisöjen vapaaehtoisten määrä oli koko hankekauden ajan korkea, 414 eri vapaaehtoisryhmää, joiden tehtävänä oli eri koulutusmateriaalien tietotaidon moninkertaistaminen kirkkorakennusten ulkopuolella. 2. Koko hankekauden aikana koulutettujen vapaaehtoisten määrä nousi 7630 yksilöön. Viimeisen toimintavuo-den aikana ei ensisijaisesti haettu enää uusia vapaaehtoisia, vaan toiminnassa jo mukana olleita haluttiin kan-nustaa, motivoida, sekä uudelleen valmentaa yhteiskunnallisten ongelmien kohtaamiseksi omissa yhteisöissään.

Itäinen Af-rikka

N/A N/A


1. Hankkeen lopussa ainakin 2 vaikut-tamiskampanjaa ja 4 ilmaista terveys-päivää on pidetty. (Palestiina) 2 4125 koululaista saa terveydenhoi-toa. (Afganistan) 3. 5000 köyhää ihmistä on saanut hoi-toa. (Afganistan)

1. Kaksi vaikuttamiskampanjaa ja 4 terveydenhuoltopäivää on pidetty. Neljäs ilmainen terveydenhuoltopäivä oli suunnattu 1000 koululaiselle 20 eri valtiollisesta koulusta. Näöntarkastukset tehtiin kaikille oppilaille ja noin 35% sai lähetteen jatkotutkimuksiin. Viimeiseen vaikuttamiskampanjaan osallistui 1500 oppilasta yli 20 eri val-tiollisesta koulusta. Kampanja käsitteli henkilökohtaista hygieniaa ja oppilaille annettiin hygieniaterveyspaketti. 2. 4160 koululaista on saanut hammashoitoa. 3. Yhteensä terveydenhuollon palveluja on saanut 8 114 aikuista. Hoitoa vaativia toimenpiteitä on saanut 1 570 miestä ja 3 480 naista.

Kaakkois-Aa-sia

1.Parantuneet toimeentulo ja työllisty-mismahdollisuudet hyödynsaajille kohdeyhteisöissä. 2. Kohdeyhteisöjen perheiden ruoka-turvan paraneminen. 3. Ennaltaehkäisevän terveystietämyk-sen kasvu kohdeyhteisöjen perheissä.

1. Laos: Köyhien perheiden lukumäärä on pudonnut 21,4 %. Vuonna 2013 varallisuusluokitus III:ssa oli 39,4 % perheistä ja vuonna 2014 26,4 %. Vuonna 2015 18 %. Mittaustavat olivat erilaisia, mutta näyttävät kuitenkin suuntaa siitä, miten perheiden varallisuus on parantunut. Pohjois-Laosin kyläkehitysohjelma-hanke (5163) lo-petettiin vuoden 2016 alun jälkeen. Myanmar: Hankehenkilökunnan havaintoja: kyläläisillä on enemmän rahaa uusien tulonlähteiden avulla ja enemmän lapsia kylissä pääsee kouluun. 2. Myanmar: henkilökunnan huomioita: ravitsemustietämys on parantunut vaikuttaen positiivisesti terveyteen ja kyläläiset ovat ymmärtäneet eri ruokaryhmiä ja niiden merkityksiä terveydessä. 3.Laos: infektiosairaudet ovat vähentyneet kaikissa kylissä.

Etelä-Aasia 1.Osallistuneiden lasten lkm alueen ak-tiviteeteissa ja kerhoissa. 2.Etelä-Aasiassa parantuneet elinkei-non harjoittamisen mahdollisuudet (koulutuksen saaneiden lkm) 3.Parantunut sanitaatiotilanne; vesso-jen lkm ja koulutuksen saaneiden lkm vuosittain.

1. Noin 3200 lasta on osallistunut lasten kerhoihin. 2. Noin 3400 ihmistä sai koulutusta parantaakseen elinkeinon harjoittamistaan. 3. 500 käymälää rakennettiin. 20 500 ihmistä koulutettiin sanitaatiosta ja hygieniasta.

Itä-Aasia N/A N/A


3.2.2. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema

Päähyödynsaajina kumppaneiden työssä ovat olleet haavoittuvat ja marginalisoituneet ihmisryhmät ja yhtei-

söt. Haavoittuvat ihmisryhmät kärsivät monenlaisista ihmisoikeusrikkomuksista ja muista epäoikeudenmu-

kaisista sosiaalisista käytänteistä. Esimerkiksi naiset ja tytöt voivat olla näkymättömiä ja tunnistamattomia

yhteisöissään. Vammaiset lapset piilotetaan yhteisöltä häpeän vuoksi eivätkä he ole arvokkaita yhteisön jä-

seniä. Fidan kumppanit ovat jatkaneet tietoisuuden lisäämistä ja edistäneet jokaisen ihmisen arvoa ja oikeuk-

sia. Suurimmalla osalla alueista, missä kumppanit ovat puuttuneet ihmisoikeuksien laiminlyönteihin, haavoit-

tuvien ihmisryhmien elämänlaatu on parantunut. Toiminnan tuloksena aiemmin näkymättömät heimot, yh-

teisöt ja ihmisryhmät tunnistavat nyt ihmisarvonsa ja heistä on tullut yhteisönsä aktiivisia jäseniä.

TAULUKKO 7. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema.

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: HAAVOITTUVIEN IHMISRYHMIEN PARANTUNUT ASEMA

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2016 Länsi-Balkan 1. Yritystoiminta- ja työllisyysjärjes-

telmiä kehitetään kaikissa hanke-paikoissa. (Yrittäjyys ja kestävyys) 2. Sosiaaliset tarpeet ovat tehok-kaasti esillä kaikissa hankeaktivitee-teissa. (Valtavirtaistaminen, sis. ih-miskauppa) 3. Marginalisoitujen ihmisten li-sääntynyt hoito.

1. Naiset ovat nyt tietoisempia omista taidoistaan harjoiteltuaan niitä naisten tapaamisissa, ja nyt he ovat aloitta-neet ompelukurssin. Kurssin ideana on voimaannuttaa naisia aloittamaan oman yrityksen. 2. Valtavirtaistamisteema on otettu huomioon; tietoisuutta ihmiskaupan vaaroista on lisätty kertomalla niistä naisten tapaamisissa. 3. Tyttöjen oikeudet ovat osa hanketta, yhteisössä ei ole vammaisia henkilöitä. Vammaiset naiset olivat mukana naisten toiminnassa.

Etelä-Ame-rikka

1. Kumppanin tekemän sosiaalisen työn arvostaminen ja hyväksyminen kaikkein haavoittuneimpien yksilöi-den taholta.

1. Kumppaniyhteisöjen fyysisesti laaja läsnäolo jokaisessa kohdemaassa on mahdollistanut kaikkein haavoittu-vimpien yksilöiden tavoittamisen heidän asuttamissaan yhteisöissä. Apua odotetaan nyt myös uskonnollisten yhteisöjen taholta, joita kohtaan perinteisesti luottamus on ollut suuri.

Itäinen Af-rikka

1. Köyhyyden ja epätasa-arvon vä-hentäminen itäisessä Afrikassa. 2. Haavoittuvien ryhmien ihmisoi-keusrikkomusten vähentäminen. 3. Vähentynyt sairastuvuus ja kuol-leisuus lapsilla sekä muilla haavoit-tuvilla ryhmillä.

1. Tansania: (5054): 202 vammaista lasta 458:sta osoitti paranemista kuntoutuksen avulla, jota vanhemmat an-toivat lapsille Fidan työntekijöiden ohjeiden mukaisesti. 2. Kenia: (5040): Yhteisö on voimaantunut ymmärtämään, että tyttöjen koulunkäynnin puute on ongelma, johon yhteisön täytyisi etsiä ratkaisua. Alakoulun opettajat ovat nimenneet kerhon ”tytöt muutoksen puolesta. 3. Tansania: (5252): Alueellisen ruokaturvahankkeen palaute osoitti, että monilla perheillä ei ole tarpeeksi ruo-kaa, joten ruokaturvan taitoja on opetettu.


1. Lasten terveyden edistämistä Nabluksessa. (Palestiina) 2. Kesäkurssi vammaisille lapsille Halabjassa. (Kurdistan)

1. 100 orpoa Islamic Solidarity Association:sta hyötyi aktiviteetista yhtenä päivänä kevätfestivaalin aikana. 2. Vammaiset lapset oppivat uusia taitoja kesäkurssilla. Jopa uiminen oli monelle erityinen kokemus, ja monet lapset oppivat uimaan, jopa eräs sokea poika. Myös eräs 10v tyttö, joka oli ollut jo kaksi vuotta koulussa oppimatta juuri mitään, oppi kesäkurssilla lukemaan sekä hieman englantia. Kaikista tärkeintä oli, että vammaiset lapset pää-sivät luomaan ystävyyssuhteita keskenään ja heillä oli joku, joka kuunteli ja auttoi, sillä monilla lapsilla on ongelmia keskittyä ja rauhoittua oppitunneilla. Taidekurssi pidettiin toukokuussa ja näyttely järjestettiin.

Kaakkois-Aa-sia

1. Yhteisön lasten, nuorten ja hei-dän perheidensä parantunut elä-mänlaatu ja mahdollisuudet. 2. Tyttöjen ja naisten parantunut elämänlaatu ja mahdollisuudet. 3. Vammaisten henkilöiden ja hei-dän perheidensä parantunut elä-mänlaatu ja mahdollisuudet.

1. Laos: Selvitys osoitti, että vapaaehtoisista (nuorista) 90% sanoi oppineensa uusia taitoja, kuten englantia, ur-heilua, musiikkia, ruuanlaittoa jne. 29% sanoi oppineensa yhteistyötaitoja, 12% sanoi oppineensa johtajuutta. 38% sai uusia kokemuksia ja 45% tunsi itsensä varmemmaksi.

2.Kamdodza: Eri ikäiset naiset oppivat hygienian, sanitaation ja puhtaan veden tärkeydestä. 3. Vietnam: Vammaisten henkilöiden tukiohjelma. 80% 724:sta vammaisesta henkilöstä kumppanin verkostossa koki, että heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan aktiviteetteihin ja 76% koki, että he voivat vaikuttaa päätöksiin oman elämänsä suhteen. Hanke loppui vuoden 2016 alussa, joten luvut ovat vuodelta 2015.

Etelä-Aasia 1. Alueen hankkeiden kautta lap-sien koulunkäynti on mahdollistettu ja koulutuksen taso parantunut (hankkeiden kautta innostettujen tai mahdollistettujen lasten lkm sekä koulutettujen opettajien lkm) 2. Terveyskasvatusta saaneiden las-ten ja nuorten määrä on noussut alueella.

1. 14 000 lapsen mahdollisuudet käydä koulua ovat kasvaneet ja lapsiystävällistä opetusta on käytetty Fidan tuke-missa kouluissa opetuksen kehittämiseksi. 260 opettajaa on saanut koulutusta, kuinka opettaa lapsille terveyskas-vatusta. 2. 2870 lasta on saanut terveyskasvatusta tai osallistunut terveysleireille.

Itä-Aasia N/A N/A


3.2.3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin paraneminen ja oikeuksien huomioonottaminen

Kumppaneiden tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut koulutusten ansiosta. Samaan aikaan lisääntynyt

omistajuus hankkeista ja hyvä paikallistuntemus ovat auttaneet avun kohdentamisessa kaikkein haavoittu-

vimpiin lapsiin ja nuoriin. Suuri osa hyödynsaajista kuuluu juuri tähän ryhmään. Lasten ja nuorten elämän-

taidot, oikeuksien toteutuminen, kouluun pääsy, terveys, turvallisuus, itsetunto, ja psykososiaalinen hyvin-

vointi ovat parantuneet hankkeiden piirissä. Seuraavassa on koottu esimerkkejä alueilta lasten ja nuorten

hyvinvoinnin paranemisesta ja oikeuksien toteutumisesta Fidan Kummilupauksesta kumpuavien aspektien

valossa (taulukko 8). Narratiivisen aineiston analyysissa mainintojen määrä osoittaa suuntaa, mitkä osa-alu-

eet ovat olleet keskeisimpiä ja useimmissa hankkeissa huomioituja.

TAULUKKO 8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet

Saavutettuja tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin paranemisessa ja oikeuksien toteutumisessa alueilla Aspekteja

Tuloksia (luvut= tulosten mainintojen määrä aineistossa) Mai-nintoja

Lisääntynyt tur-vallisuus

Tietoisuus lastensuojelusta ja turva-asioista on lisääntynyt merkittävästi kumppaneiden parissa (Länsi-Balkan, Etelä-Aasia, MECA ja Kaakkois-Aasia) 4

Yhteistyö paikallisten viranomaisten, koulujen ja vanhempien kanssa on luonut turvaverkon romanilapsille ja vähentänyt lapsikaupan uhkaa. Kun lapset käyvät koulua, he ovat poissa kaduilta ja niiden vaaroilta (Länsi-Bal-kan)

Lapsiavioliitot ovat vähentyneet yhteisöissä, mikä voimauttaa tyttöjä. (Länsi-Balkan)

Kumppanit ovat laatineet lastensuojeluohjeistot (Länsi-Balkan, Itä-Afrikka, MECA ja Etelä-Amerikka) 4

Parantunut äitiysneuvolapalvelu on johtanut parantuneeseen turvallisuustilanteeseen, erityisesti lapsen ensim-mäisen kolmen vuoden ajalle (MECA)

Koulutus vammaisten lasten oikeuksista on lisännyt vammaisten lasten turvallisuutta yhteisöissä (MECA)

Vanhemmille ja opettajille on annettu koulutusta lapsen kehityksestä ja lasten kurittamisesta sekä seksuaaliva-listuksesta, mikä lisää lasten henkistä ja fyysistä turvallisuutta. (MECA) 2

Lastensuojelusta on annettu koulutusta yhteisöissä, erityisesti keskittyen lapsikauppaan, mikä on iso ongelma Laosissa. Tämä on lisännyt tietoisuutta ennaltaehkäisten ongelmaa. (Kaakkois-Aasia)

Koulutuksia ja kampanjoita turvallisuuteen liittyen (esimerkiksi turvallinen rakkaus, turvallinen autoilu, ihmis-kauppa, ensiapu jne. (Kaakkois-Aasia)

Lastensuojelukoulutus on lisännyt lasten turvallisuutta (Kaakkois-Aasia, Länsi-Balkan ja MECA) 3

20

Terveempi elä-mäntapa ja pa-rantunut fyysinen ja psykososiaali-nen terveys

Lapset ovat käyneet terveystarkastuksissa. (Länsi-Balkan, Etelä-Aasia) 2

Nuorten tapaamisissa käsitellään tärkeitä teemoja liittyen psykososiaaliseen terveyteen ja kasvuun. (Länsi-Bal-kan, Etelä-Aasia ja MECA) 3

PSS ohjelma on tuottanut laadukasta ja relevanttia opetusmateriaalia hyväksikäytettyjen auttamiseksi. Mukana oli myös ennaltaehkäisevää materiaalia. (Etelä-Amerikka ja Itä-Afrikka) 2

Parantuneet toimeentulomahdollisuudet ovat lisänneet lasten fyysistä ja psykososiaalista terveyttä (MECA)

Terveyskasvatus ja 2200 lounaslaatikon toimittaminen kouluihin on lisännyt opiskelijoiden terveyttä. (MECA)

Ihmiset ovat alkanet ymmärtää psykologisten ilmiöiden (esim. masennus, lasten käyttäytymisongelmat, hyperak-tiivisuus) taustoja ja valitsemaan sopivampia tapoja näiden ilmiöiden kanssa työskentelyyn. (MECA)

Sukupuolivalistus on lisännyt tyttöjen sananvapautta ja mahdollisuuksia (MECA)

Lapset ovat saaneet terveysvalistusta (MECA, Kaakkois-Aasia) 2

Lastentarhojen opettajat ovat saaneet koulutusta sosiaalisista ja emotionaalisista taidoista. Lastentarhojen ope-tusmetodit ovat parantuneet ja pelottelu on vähentynyt (MECA)

Hanke on jakanut kirjoja terveellisestä ravinnosta ja tunnekoulutuksesta lastentarhoille (MECA)

Pieni terveysklinikka avattiin (Kaakkois-Aasia)

HIV/AIDS kampanjoita on järjestetty. Lisäksi vapaa-ajan aktiviteetteja on järjestetty kouluissa. Opiskelijat ilmoitti-vat, että heidän itsevarmuutensa on lisääntynyt toiminnan kautta). (Kaakkois-Aasia)

Opetusmetodeja on kehitetty (Kaakkois-Aasia)

Leirit, kisat ja päivittäiset aktiviteetit ovat lisänneet terveellistä elämäntapaa nuorten keskuudessa. Henkilöstö on hyvä esimerkki terveellisestä elämästä ja tukena nuorten kasvussa. (Kaakkois-Aasia)

Autistisille lapsille suunnattu kurssi paransi heidän psykologista itseluottamustaan. (Kaakkois-Aasia)

Suun terveydestä on jaettu materiaalia (Kaakkois-Aasia)

Lapsiystävällinen koulutus on lisännyt lasten terveyttä (Etelä-Aasia)

Monen lapsen ja nuoren elämä on pelastunut, kun sairaalaprojektin kautta on saatu tarvittavat diagnostiikkaväli-neet. (Itä-Aasia)

23

Lisääntynyt pääsy koulutukseen/ vammaisten las-ten lisääntynyt pääsy koulutuk-seen

Kymmenet romaninuoret saivat mahdollisuuden päästä ammattikoulutukseen, mikä on harvinaista romanien parissa (Länsi-Balkan)

Vammaisten huomioiminen on lisääntynyt kumppanin sosiaalisen vastuuntunnon kasvaessa (Etelä-Amerikka, MECA ja Kaakkois-Aasia) 3

Kaikissa kummiohjelman hankkeissa on mukana vammaisia lapsia, mutta kaksi hanketta on erikoistunut vammai-siin lapsiin ja puhunee aktiivisesti vammaisten lasten inklusiivisen koulunkäynnin puolesta. Opettajia on koulu-tettu vammaisten lasten opettamisesta Tansaniassa ja Keniassa. (Itä-Afrikka)

Jotkut tahot ovat heränneet vastuuseensa liittyen vammaisten lasten koulutukseen ja ottaneet askeleita sen to-teuttamiseksi (MECA)

Viidessä koulussa on rakennettu ramppeja liikuntaesteisille. Vammaisten lasten kesäkursseille osallistuminen lisääntyi bussikyytien ja vapaaehtoisten ansiosta. Kyselyn mukaan 85 nuorta oppivat paljon kurssilla (MECA)

Yksi lastentarha antaa alennusta vammaisille lapsille, ja tämä mahdollistaa lasten osallistumisen (MECA)

On annettu koulutusta vammaisten lasten koulunkäynnin tärkeydestä (MECA ja Kaakkois-Aasia) 2

14


Hanke on tarjonnut 12 stipendiä nuorille jatkokoulutukseen. 10 heistä on etnisestä vähemmistöstä. Hankkeen kautta annettiin myös tukiopetusta kemiassa, matematiikassa ja tietotekniikassa. (Kaakkois-Aasia)

Lapsen oikeus koulunkäyntiin on keskeinen osa hanketta ja vastuunkantajia pyritään vastuuttamaan sen mukai-sesti (Länsi-Balkan ja Kaakkois-Aasia) 2

Koulunkäynti on lisääntynyt koulutuksen seurauksena. Hanke on tukenut monia kouluja teknisissä ja materiaali-sissa asioissa. (Etelä-Aasia)

Lisääntynyt tietoi-suus lasten oi-keuksista ja tasa-arvosta yhtei-sössä

Kumppani on saanut koulutusta lasten oikeuksista. On työskennelty yhdessä vastuunkantajien kanssa ja he ovat heränneet vastuuseensa romanilasten koulunkäynnin suhteen. Yhteisön johtajan sekä vanhempien kanssa yh-teistyön seurauksena koulutuksen tärkeys on tiedostettu. (Länsi-Balkan)

Tasa-arvo on tärkeä asia marginalisoitujen ihmisryhmien parissa. Romanilasten syrjintä on vähentynyt ja integ-raatio lisääntynyt. (Länsi-Balkan)

Tyttöjen oikeuksien puolestapuhuminen on johtanut vanhempien asenteiden muuttumiseen ja se on myös vä-hentänyt lapsiavioliittojen määrää (Länsi-Balkan)

Vanhempia on koulutettu lasten oikeuksista ja lasten osallistamisesta (Etelä-Amerikka, MECA, Kaakkois-Aasia) 3

Lapsen oikeudet ovat tärkeä läpileikkaava teema joka hankkeessa (Itä-Afrikka, MECA ja Kaakkois-Aasia) 3

Hankkeessa on ollut mukana lapsia vähemmistöryhmistä ja se on lisännyt heidän tasa-arvoisuuttaan (MECA)

On saavutettu yksilötasolla tuloksia, mutta on liian aikaista sanoa, että mikä koulutuksen vaikutus on yhteisöta-solla (MECA)

11

Lisääntyneet mahdollisuudet päätöksentekoon lapsilla ja nuorilla itseä koskevissa asioissa

Lapsia osallistetaan hankeaktiviteettien suunnittelussa (Länsi-Balkan, MECA, Kaakkois-Aasia) 3

Yhteistyöhanke kumppaniyhteisömme ja maan korkeimman oikeuden kouluttajien kesken tähtää kaikkein haa-voittuvimpien ihmisten voimaannuttamiseen heidän oikeusturvansa tiedostamisessa. (Etelä-Amerikka)

Tansaniassa lapsiparlamentti antaa lapsille äänen heitä koskevissa päätöksissä. (Itä-Afrikka)

Vapaaehtoisohjelman kautta kouluyhteisöissä toimivilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua päätöksen-tekoon koskien kouluaan ja laajempaa yhteisöä. (Kaakkois-Aasia)

Lasten kerhoissa lapsilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Lapset pystyvät nostamaan esille tärkeitä asioita ja keskustella niistä yhteisöissään. (Etelä-Aasia)

7

Lisääntyneet mahdollisuudet vapaa-ajan aktivi-teetteihin

Keskus tarjoaa mahdollisuuden peleihin ja leikkeihin, sekä nuorten tapaamisiin ja päiväleireihin. (Länsi-Balkan)

Kumppaniseurakuntamme tarjoavat tilojansa lasten vapaa-ajan toimintaan. (Etelä-Afrikka)

Lastenkerhoissa on paljon vapaa-ajan toimintaa (Itä-Afrikka, Etelä-Aasia) 2

Osa projektiamme käsittelee lapsityövoiman käytön arviointia maaseuduilla maataloissa (MECA)

Kumppani on järjestänyt paljon vapaa-ajan toimintaa vammaisille lapsille, ml. kesäkursseja. (MECA, Kaakkois-Aasia) 2

Vapaa-ajan toiminnan tärkeys on valtavirtaistettu toiminnassa. (MECA ja Kaakkois-Aasia) 2

Urheilua, musiikkia, englannin opiskelua, taideaineita ym on järjestetty kouluissa. Urheilun ohjaamisesta on an-nettu koulutusta ja välineet on annettu. (Kaakkois-Aasia) 2

Lapsilla on mahdollisuus näyttelemiseen, piirustukseen, tanssiin, lauluun ja peleihin. (Länsi-Balkan ja Kaakkois-Aasia) 2

13

Lasten lisääntynyt yhteisöllinen omistajuus työstä

Nuoret ovat ottaneet vastuuta vapaaehtoisina ja nykyinen talonmies on yksi näistä romaninuorista. Lasten ko-koukset ovat nuorten järjestämiä. Yhteisöllä on korkea omistajuus työhön. (Länsi-Balkan)

Jokaisessa koulutuksessa osallistujia muistutetaan, että he voivat tulla työn puolestapuhujiksi jakamalla oppi-maansa tietoa. (MECA)

Yhteisöt haluavat nykyään lisääntyvässä määrin osallistua koulun kehittämiseen. Kumppanilla on parempi ym-märrys lasten oikeuksista (Kaakkois-Aasia)

Yhteisöt kantavat vastuun esikoulutuksesta. (Kaakkois-Aasia)

Lasten CHE-ohjelmassa kaikki CHE-aktiviteetit innostavat lapsia nostamaan esiin lasten asemaa ja tärkeyttä. (Kaakkois-Aasia)

Alueellinen lapsityön neuvonantaja on kouluttanut vastuunkantajia, ja koulutusten takana on ollut ajatus siirtää vastuuta yhteisölle. CHE-työn kautta Laosissa ja Myanmarissa yhteisö on voimaantunut nostamaan lasten ja nuorten asiaa esille koskien omistajuutta. (Kaakkois-Aasia)

Etelä-Aasiassa yhteisöllinen omistajuus on melko tyydyttävällä tasolla. Hankkeet linkittävät lapset projektiaktivi-teetteihin perheiden ja yhteisöjen kautta. Fidan tukemat koulut ovat yhteistyössä yhteisöjen kanssa jakamalla tietoa. Kaikissa tehdään työtä perheiden kanssa. (Etelä-Aasia).

7

Apu kohdistuu kaikkein haavoit-tuvimpiin lapsiin

Romanilapset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa Balkanilla, johtuen syrjinnästä ja pitkästä nomadisesta elämäntavasta: alhainen hygienia, heikko koulutus, työttömyys, köyhyys. (Länsi-Balkan)

Kumppaniyhteisöjen läsnäolo useilla suurkaupunkien laitamilla mahdollistaa uskottavan vaikuttamistyön alueella asustavien keskuudessa. Monet lapset kyseissä kohteissa elävät suuressa riksiryhmässä, joutuakseen seurapiiriin, jonka vaikutus heidän terveelle kehitykselle ei ole välttämättä hyvä. (Etelä-Amerikka)

Kaikissa hankkeissa on mukana kaikkein haavoittuvimmat ihmiset, painopisteenä naiset ja lapset (Itä-Afrikka, Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia) 3

Lapset ovat Tadžikistanin maaseudulla kaikkein heikoimmassa asemassa ensimmäiset 1000 päivää elämästään (MECA)

Silmälasien mahdollistaminen köyhille lapsille varhaisessa vaiheessa on todistetusti vähentänyt näön heikkene-mistä ja kehittänyt akateemisia kykyjä. Tämä on vähentänyt köyhyyttä. (MECA)

Vammaiset lapset ovat tutkitusti haavoittuvimmassa asemassa kehitysmaissa. (MECA, Kaakkois-Aasia) 2

Nuoret, jotka ovat työn piirissä Laosissa, ovat erittäin haavoittuvia ja heillä on iso riski joutua ihmiskaupan uh-reiksi. (Kaakkois-Aasia)

Työtä tehdään HIV-positiivisten parissa, jotka ovat tutkitusti haavoittuvassa asemassa (Kaakkois-Aasia)

Äärimmäisessä köyhyydessä elävät lapset ovat äärimmäisen haavoittuvia. (Kaakkois-Aasia)

Haavoittuvien ihmisryhmien kartoituksen avulla olemme löytäneet haavoittuvimmat ryhmät Vietnamissa: vam-maiset lapset ja muut äärimmäisessä köyhyydessä elävät lapset. (Kaakkois-Aasia)

Alueilla, joilla teemme työtä, vallitsee korkea lapsikuolleisuus ja aliravitsemus. Ruokaturvahanke ja sairaalahanke parantavat näillä alueilla asuvien lasten elämää. (Itä-Aasia)

14

Yhteensä 110


Useat kumppanit Etelä-Amerikassa, Itäisessä Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Länsi-Balkanilla, Lähi-idässä ja Keski-

Aasiassa ovat laatineet lastensuojeluohjeistot. Lastensuojelua on muutenkin pidetty aktiivisesti esillä hank-

keissa ja tietoisuuden parannuttua myös lasten turvallisuus on parantunut. Koulutus, tietoisuuden lisäänty-

minen ja yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on vähentänyt lapsikaupan uhkaa merkittävästi.

Lasten ja nuorten fyysinen ja psykososiaalinen terveys on parantunut terveyskasvatuksen kautta. Suun ter-

veys on myös ollut tärkeässä roolissa useissa hankkeissa. Monen lapsen ja nuoren elämä on pelastunut, kun

Pohjois-Korean köyhissä lääneissä sairaalat ovat saaneet tarpeelliset diagnostiikkavälineet oikeiden diagnoo-

sien tekemiseen.

Tyttöjen, vammaisten lasten ja lasten oikeutta koulutukseen on painotettu, mikä on lisännyt pääsyä koulu-

tukseen. Keskukset tarjoavat tukiopetusta haasteellisissa aineissa, kuten englannissa ja matematiikassa, mikä

lisää haavoittuvien lasten mahdollisuuksia menestyä koulussa. Vammaisten lasten osallistuminen koulutuk-

seen on mahdollistunut, kun kouluja on muutettu esteettömiksi rakentamalla ramppeja ja kouluttamalla ope-

tushenkilöstöä. Tärkeässä osassa on ollut myös tietoisuuden lisääminen vammaisten lasten koulutuksen tär-

keydestä.

Lasten oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa on parannettu yhteisöissä koulutusten ja erilaisten aktiviteet-

tien kautta. Kaikissa alueohjelmissa hyödynsaajille on järjestetty koulutusta lasten oikeuksista ja tasa-arvoi-

suudesta.

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päätöksentekoon itseä koskevissa asioissa ovat lisääntyneet. Lapsilla on

yhä enenevässä määrin mahdollisuuksia vaikuttaa hankesisältöihin ja lastenkerhojen toimintaan. Tansa-

niassa lasten parlamentti ottaa kantaa lapsia koskeviin päätökseen alueella.

Lasten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Hankkeissa on mahdollistettu esimerkiksi taiteen

harrastaminen, erilaiset urheilumahdollisuudet ja kitaransoiton opiskelu. Tadžikistanissa tutkitaan maaseu-

dun lasten mahdollisuuksia saada enemmän vapaa-aikaa, sillä maatiloilla lapset yleensä käyttävät kaiken va-

paa-aikansa työskennellen.

Lasten yhteisöllinen omistajuus on parantunut, kun lapset, perheet ja yhteisöt ovat osallistuneet hankkeiden

suunnitteluun ja toteutukseen. Länsi-Balkanilla nuoret kantavat vastuun suuresta osasta yhteisökeskuksen

toimintaa.

Apu kohdistuu kaikkein haavoittuvimpiin ihmisryhmiin, joita kehitysmaissa ovat vammaiset, tytöt, HIV-po-

sitiiviset ja vähemmistöryhmät sekä muut äärimmäisessä köyhyydessä asuvat lapset.

3.2.4. Terveys ja koulutus

Yhteisöjen hyvinvointia on tuettu puhtaan veden ja sanitaatiotilojen järjestämisellä, tietoisuuden lisäämi-

sellä, hygieniakurssien sekä psykososiaalisten koulutusten ja työpajojen järjestämisellä sekä lääkäreiden ja

klinikoiden työntekijöiden koulutuksella. Fidan kumppaneiden työ terveyskysymyksissä on kohdistunut haa-

voittuviin ihmisryhmiin kuten naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden sekä syrjäytyneiden yhteisöjen hy-

vinvoinnin lisäämiseen. Lasten terveys on parantunut hankkeiden piirissä merkittävästi. Uutena aktiviteettina

on ollut lääkäreiden pitämät radio-ohjelmat lasten terveydestä Nepalissa, joita on radioaseman mukaan

kuunnellut 400 000 henkilöä.

Opettajia on koulutettu, mikä on edistänyt lasten oppimista ja koulussa pysymistä. Opettajat osaavat myös

paremmin ottaa huomioon lasten erityistarpeet, jolloin vammaisten lasten oppiminen on parantunut. Esteet-

tömät koulut, jotka ovat tietoisuuden lisääntymisen tulosta, ovat myös mahdollistaneet koulunkäynnin. Van-

hemmat ovat oivaltaneet koulutuksen merkityksen ja pyrkivät saamaan myös vammaiset lapsensa kouluun.


TAULUKKO 9. Terveys ja koulutus

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: TERVEYS JA KOULUTUS

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2016 Länsi-Balkan N/A N/A

Etelä-Ame-rikka

1. Erilaisten ennaltaehkäisevien valis-tustilaisuuksien pitäminen, sekä ope-tusmateriaalien valmistaminen.

1. Kumppaniyhteisöjen sosiaalisen toiminnan työkaluiksi valmistettiin erilaisia ennaltaehkäiseviä koulutuspaket-teja. Ne sisälsivät laadukasta kirjallista informaatiota selkokielellä ilmaistuna, jotta etäisemmälläkin paikkakun-nalla asustava voisi saada tarjotusta koulutuksesta henkilökohtaista hyötyä ja informaatiota. Kyseiset materiaalit liittyivät sekä terveydenhuoltoon, että koulutukselliseen valmennukseen. Rajaviivan vetä-minen näiden kahden osa-alueen kesken on, ja oli usein haasteellista.

Itäinen Af-rikka

1. Ihmisten käyttäytyminen on muut-tunut hyvään suuntaan ennaltaehkäi-sevän terveydenhuollon ja haitallisten kulttuuristen käytänteiden suhteen

1. Tietoisuus naisten ympärileikkauksen haitoista on muuttanut Maasai-tyttöjen elämää yhteisöissä. Keniassa kummihankkeet ovat opettaneet tytöille seksuaaliterveyttä.


1. Hankkeen päättyessä ainakin 12 koulutusta naisille ja 4 aktiviteettia lap-sille. (Palestiina) 2. Ainakin 250:lle opettajalle/sosiaali-työntekijälle koulutusta joulukuuhun 2016 mennessä. (Palestiina) 3. Uusia opetusmetodeja päiväkotiin Erbilissä. (Kurdistan) 4. Kehittyvä tietoisuus hammashoidon etiikasta ja erityisesti hygieniasta ja käytännöistä. (Afganistan)

1. Yli 20 terveyskoulutusta pidettiin naisille. Noin 75 naista ilmoittautui naisten terveyttä koskevaan erikoiskou-lutukseen. Yhteistyössä opetusministeriön, terveysministeriön, lapsikeskuksen ja Al-Najah yliopiston kanssa jär-jestettiin 40 päivän ajan vuosittaisen kevätfestivaalin aikana terveyttä edistäviä aktiviteetteja, joista hyötyi 7000 opiskelijaa. Opiskelijat saapuivat Nablusia ympäröivistä kylistä ja kaupungeista. 2. 1250 opettajaa/sosiaalityöntekijää on saanut koulutusta. Koulutukset sisälsivät ensiapuopetusta kouluissa. 3. Lapset pitävät oppimisesta ja oppivat hyvin lapsikeskeisten metodien avulla. Monet ujot ja passiiviset lapset, jotka eivät olleet oppineet muissa instituuteissa hyvin, alkoivat menestyä tultuaan Shahzadaan. Käytyään Saha-zadan päiväkodin lapset saavat hyviä tuloksia alakoulussa. 4. Klinikan oma henkilökunta on hyvin koulutettua ja tietoista, joten harjoittelussa olevat opiskelijat saavat hy-vää opetusta klinikalla.

Kaakkois-Aa-sia

1.Hyödynsaajien kokevat merkittävän muutokset parempaan kohdekoulujen laadussa 2. Kasvanut ymmärrys ehkäisevät ter-veydenhuollosta ja yleisestä terveysta-sosta perheissä kohdeyhteisöissä.

1. Laos, Phondeua: koulun toimistorakennus valmistui. Sähköjärjestelmät, vesitankit ja vessat valmistuivat. Xayaphetin lukiossa 44% opettajista on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. ja Phondeuan 63% opettajista. Laosissa lukutaidottomien määrä on laskenut keskimäärin 4,6% vuosittain. 2. Myanmar: henkilökunnan huomioita: Tutamussa ihmiset kärsivät ennen kesäisin ripulista, mutta koulutuksen jälkeen ihmiset oppivat nesteytyksen tärkeyden. Lasten terveys on parantunut, sillä he ovat saaneet matolääki-tystä.

Etelä-Aasia 1. Alueen hankkeiden kautta lapsien koulunkäynti on mahdollistettu ja kou-lutuksen taso parantunut (hankkeiden kautta innostettujen tai mahdollistet-tujen lasten lkm sekä koulutettujen opettajien lkm) 2. Terveyskasvatusta saaneiden lasten ja nuorten määrä on noussut alueella.

1. 14 000 lapsen mahdollisuudet käydä koulua ovat kasvaneet ja lapsiystävällistä opetusta on käytetty Fidan tukemissa kouluissa opetuksen kehittämiseksi. 260 opettajaa on saanut koulutusta, kuinka opettaa lapsille ter-veyskasvatusta. 2. 2870 lasta on saanut terveyskasvatusta tai osallistunut terveysleireille.

Itä-Aasia 1. Parantunut diagnostiikka potentiaali ja palvelu provinssien sairaaloissa. 2. Diagnostististen tutkimusten määrä vuosittain

1. Parantuneet lääketieteelliset laitteet ja koulutettu henkilökunta ovat lisänneet tarkkojen diagnoosien teke-mistä. 2. Vuosittain tehtyjen diagnoosien määrä ja laatu ovat parantuneet.

3.2.5. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot

Ohjelman yhtenä painopisteenä on ruokaturvan paraneminen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääminen eri-

tyisesti Itäisessä Afrikassa sekä Pohjois-Koreassa. Tuloksia on jo saavutettu erilaisten vaihtoehtoisten viljely-

menetelmien, varastoinnin parantamisen, käsityötaitojen ja yritystoiminnan koulutusten kautta sekä mikro-

luototuksen avulla. Ympäristön suojeleminen ja ilmastomuutokseen sopeutuminen olivat hankkeissa myös

koulutusten ja aktiviteettien teemoina itsenäisesti tai liittyen ruokaturvahankkeisiin.


TAULUKKO 10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot.

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: YMPÄRISTÖ, RUOKATURVA JA ELINKEINOT

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2016 Länsi-Balkan N/A N/A

Etelä-Ame-rikka

N/A N/A

Itäinen Af-rikka

1.Yhteisöjen parantunut ruokaturva uusien maanviljelyskäytänteiden ansiosta.

1. Etiopiassa köyhien ihmisten elinolot ovat parantuneet sekä koulutusmahdollisuudet lisääntyneet köyhien perheiden lapsille ja nuorille. Myös terveys on parantunut, kun sairastavuus ja haavoittuvien ryhmien kuolleisuus on vähentynyt. 2. Burundissa on istutettu miljoonia puita. Parantuneet liesimallit säästävät polttopuuta. Parantuneet viljelymenetelmät ja ruuan varastointi ovat kasvattaneet satoja. Kaikki edeltävä auttaa köyhyyden vä-hentämisessä. Moni nuori on ilmoittautunut ammatilliseen koulutukseen, joka vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa ja lisää toivoa sekä luo työpaikkoja. 3. Keniassa yhteisöjen herättely ympäristöasioihin ja ”Vihreän koulun konsepti” nosti tietoisuutta ym-päristöasioista. 307 maanviljelijää toteutti säästävää maanviljelyä ja otti käyttöön Zi-pit-teknologian ja lehtikatteella peittelyn, mikä vähensi heidän riippuvuuttaan sadeajoista. Mallitiloja perustettiin nel-jään yhteisöön yhdessä 93 taimiston kanssa. Aurinkokennoja otettiin käyttöön.


N/A N/A

Kaakkois-Aa-sia

Ei erityisiä temaattisia hankkeita.

N/A

Etelä-Aasia N/A N/A

Itä-Aasia 1. Koko perunasato on varastoitu asianmukai-sesti. 2. Perunavarastot on rakennettu valmiiksi.

1. Hankemaatiloilla koko perunasato on varastoitu asianmukaisesti. Sephossa yhdellä hankemaatilalla varastoitiin yhteensä 200 tonnia perunaa. Perunasadon varastoinnin hävikki oli vähemmän kuin 2%! 2. Perunavaraston rakennus hankemaatilalla (Naephyong-Ri Sephossa) valmistui syyskuussa 2016.

3.2.6. Ihmisoikeuksien toteutuminen

Fidan kaikessa toiminnassa noudatetaan oikeusperustaista lähestymistapaa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yh-

teisöjen äänen vahvistaminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-ar-

voista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Fidalla on ollut myös ihmisoikeushankkeita, joilla on vaikutettu

harmillisten kulttuuristen traditioiden ehkäisyyn, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien

Maasai-tyttöjen hanke sekä alueelliset vaikuttamishankkeet Itäisessä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa ohjelma-

kauden aikana. Määrärahaleikkauksista johtuen Afrikan hankkeet ovat päättyneet ja Kaakkois-Aasiassakin

volyymi pienentynyt. Tästä huolimatta ihmisoikeusperustaisuus kaikessa toiminnassa on vahvistunut.

Ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä kysymyksiä nostettiin esiin Etelä-Amerikassa erityisesti valtavirtais-

tamisteemoista koulutettaessa. Naisten ja lasten oikeuksista puhuminen on ollut keskeisesti esillä näissä ta-

pahtumissa.

Itäisen Afrikan kirkkokumppaneille ja hanketoimijoille on ollut tärkeää opettaa ihmisoikeuksista ja sosiaali-

sesta vastuusta teologisesta näkökulmasta, jotta organisaatioiden johtajien ymmärtävät ihmisoikeusasiat

heidän omasta arvopohjastaan käsin ja voivat tukea niiden toteutumista. Lasten, perheiden ja yhteisöjen

kanssa toimivissa hankkeissa opetettiin ihmisoikeusteemoista, kun taas haavoittuvien ihmisryhmien ruoka-

turvaa ja elinolosuhteita parantavissa hankkeissa tunnistettiin ihmisoikeuksien toteutumattomuus juuri-

syyksi ongelmiin. Lasten oikeudet ovat myös kummilapsiohjelman lastenkerhojen yhtenä aiheena. Kulttuuri-

set ja poliittiset eroavaisuudet alueen eri maiden välillä tekevät ihmisoikeusasioiden havainnoinnista haas-

teellista. Esimerkiksi Etiopian hallitus ei salli järjestöjen tehdä vaikuttamistyötä tai opettaa ihmisoikeuksista.

Kaakkois-Aasiassa kasvatettiin kumppaneiden ja yhteisöjen ymmärrystä ihmisoikeuksista ja järjestettiin kou-

lutuksia lasten oikeuksista myös sidosryhmille ja provinssin koulutuksesta vastaaville viranomaisille. Suku-

puolten välistä tasa-arvoa parannettiin vahvistamalla itsetuntoa ja ymmärrystä jokaisen yksilön arvosta ja

toisten kunnioittamisesta. Etnisten vähemmistöryhmien nuoria sekä haavoittuvia nuoria (vammaisia, köyhiä)

rohkaistiin ja vaikutettiin muiden asenteiden muuttumiseen heitä kohtaan. Kambodžassa kyläkehitysohjelma

tähtäsi YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa samansuuntaiseen kehitykseen haavoittuvien ihmisten parem-

man terveyden, ruokaturvan, koulutuksen ja elinolosuhteiden puolesta. Alueellisissa hankkeissa koulutettiin


ja annettiin teknistä tukea kumppaneille, hanketoimijoille ja muille oleellisille sidosryhmille ihmisoikeuspe-

rustaisten hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Haavoittuvien ihmisryhmien asemaan ja heidän oi-

keuksiensa toteutumiseen vaikutetaan sekä heidän yhteisöissään, että valtion viranomaisten taholla.

Etelä-Aasian hankkeita toteutettiin köyhien ja syrjittyjen ihmisten parissa. Heille tarjottiin työkaluja (lukutai-

toa, ammatillista osaamista jne.) oman elämänsä rakentamiseen voimaannuttaen heitä myös vaatimaan oi-

keuksiaan. Yhteisöperustaiset toimintatavat hankkeissa varustivat heitä myös toimimaan yhdessä ja saamaan

äänensä kuuluviin. He ovat alkaneet vaatia henkilöllisyyspapereita, sähköä, asianmukaisia kouluja jne. Kump-

panijärjestöt, jotka toimivat näiden ryhmien parissa, nostavat heidän ääntään kuuluviin myös valtion viran-

omaistasolle.

Kosovon hanke edisti ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja pääteemana oli lasten ja naisten oikeudet sekä oikeus

koulutukseen erityisesti romanilapsille, joilla ei usein ole tarvittavia dokumentteja koulun aloittamiseen.

Hankkeessa painotettiin myös lasten oikeutta leikkiin koulutuksen turvaamisen lisäksi.

Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa hankkeet valtavirtaistivat ihmisoikeusteemoja aktiviteeteissaan, vaikka joissain

tilanteissa ihmisoikeuksista puhuminen on kiellettyä tai tabu. Ihmisoikeudet loivat pohjan koko työlle, ja haa-

voittuvien ihmisiä voimaannuttettiin ymmärtämään omat oikeutensa. Irakissa vahvistettiin vammaisten las-

ten oikeutta käydä koulua ja Jordaniassa haavoittuvassa asemassa olevien naisten asemaa.

3.2.7. Kansalaisyhteiskunnan tila

Kansalaisyhteiskunnan tila reflektoi voimakkaasti maan ihmisoikeuksien ja sananvapauden toteutumisen

kanssa.

Etelä-Amerikassa kansalaisyhteiskunnan rooli sosiaalisena toimijana on kasvanut merkittävästi viimeisten

vuosien aikana. Sosiaalisen vastuunkantamisen laajentamispyrkimykset kansalaisyhteisyhteiskunnan aktivoi-

miseksi ovat olleet useiden maiden johtajien ja viranomaisten systemaattinen pyrkimys sekä sanoissa, että

teoissa. Seurakuntayhteisöt todettiin merkittäviksi ruohonjuuritason vaikuttajiksi, jotka viranomaisten mu-

kaan oli saatava mukaan laajennettuun yhteistyörintamaan. Boliviassa kohdemaan molemmat kumppanita-

hot Fundacion y Eduacion de Servicio ja Assambleas de Dios Renovada ovat todenneet kansalaisyhteiskunnan

toimintamahdollisuuksien merkittävän parantumisen viimeisten vuosien aikana. Maan ilmapiiriä suhteessa

kansalaisyhteiskuntaan voidaan pitää varsin avoimena. Vastaava avoimuus ollut nähtävissä myös Para-

guayssa, jossa maan korkeimman oikeuden taholta on konkreettisesti osoitettu evankelisten kirkkoyhteisö-

jen kykenevän toimimaan ruohonjuuritasolla vähiten saavutettujen oikeusolojen parantamisessa sekä Pe-

russa, jossa evankelisilla kirkkokunnilla oli alkuun vaikeuksia oivaltaa kirkkoyhteisöjen rooli. Vapautuksen

teologia oli myös kytkettynä aikaisemmin hyvinkin radikaaliseksi toiminnaksi havaittuun aktivismiin, josta

useat seurakuntatahot halusivat olla erillään. Nyt sosiaalisen vaikuttamisen perustelut ovat radikalisoitu-

mista vieroksuvia ja lähimmäisen rakkaudenosoitukseen pyrkiviä, joista kirkkokunnatkaan eivät osana kansa-

laisyhteiskuntaa halua eristäytyä.

Kaakkois-Aasiassa Kambodžassa ja Myanmarissa kansalaisyhteiskunnan tila on tukahdutettu. Kambodžassa

hallituksen uusien lakien vuoksi järjestöjen rekisteröinti ja toimiminen ovat käyneet yhä vaikeammiksi. Lisäksi

median riippumattomuus ja avoimuus ovat rajoitetumpia. Myanmarissa 50 vuotta kestänyt sotilasjuntan

valta päättyi vuoden 2015 vaaleihin, mutta vielä on paljon tehtävää toimivan kansalaisyhteiskunnan takaa-

miseksi. Vähemmistöihin kohdistuu edelleen syrjintää ja väkivaltaa, kuten esimerkiksi Rohingya-heimoon tai

seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä kohtaan. Myös toimittajien tekemä tutkiva journalismi on edelleen

hyvin tukahdutettua.

Laosissa ja Vietnamissa kansalaisyhteiskunnan tilaa voi luonnehtia suljetuksi. Laosissa julkiset mielenosoituk-

set ovat erittäin harvassa ja kansalaisaktivistit kohtaavat suuria riskejä taistellessaan ihmisoikeuksien puo-

lesta. Sanomalehtiä ja televisiolähetyksiä sensuroidaan, eikä sosiaalisessa mediassa saa julkisesti kritisoida


valtiota. Vietnamissa kokoontumisvapaus on hyvin rajoitettua. Media on myös sensuroinnin kohteena ja toi-

mittajia ja bloggaajia on pidätetty internetiin kirjoittamiensa tekstien seurauksena.

Itäisessä Afrikassa kansalaisyhteiskunnan tila vaihtelee maittain. Kuitenkin yleisesti ottaen voidaan sanoa,

että Itäisen Afrikan kirkoilla on kansalaisjärjestöinä isompi tila toimia kuin sekulaareilla järjestöillä. Burun-

dissa levottomuudet ovat aiheuttaneet esteitä kansalaisyhteiskunnan toimivuudelle. Keniassa kumppanin

tila toimia on kehittynyt parempaan ja työn piirissä olevat kansalaiset osaavat ajaa oikeuksiaan. Kenia on

ratifioinut Afrikan Unionin vammaisohjeistuksen ja vanhukset ja vammaiset ovat alkaneet saada raha-avus-

tusta monella alueella. Maassa on kuitenkin vielä köyhyystaskuja pohjoisessa ja rannikkoalueilla, jossa kan-

salaisoikeudet eivät toteudu. Tansanian kumppani Full Pentecostal Churches of Tanzania on ottanut ihmis-

oikeudet huomioon Fidan kanssa tehtävissä hankkeissa. Kumppani on vaikuttanut myönteisesti vammaisten

koulutukseen ja lasten parlamenttiin vahvistaen näin kansalaisyhteiskuntaa. Ugandassa kumppani on yh-

dessä Fidan kanssa keskittynyt työskentelemään lasten ja nuorten kanssa, jotka ovat aseellisen konfliktin uh-

reja. Vaikka kansalaisyhteiskunnassa on laajentumisen merkkejä, olisi sillä edelleen tilaa laajentua näiden

aloitteiden myötä. Etiopiassa kansalaisyhteiskunnan toimijoilla ei ole oikeutta puhua ihmisoikeuksista.

Vuonna 2016 on hankkeissa ollut hienoista kansalaisyhteiskunnan tilan laajenemista yhteisöjen osallistumi-

sen kautta.

Kosovon poliittinen tilanne on vielä melko epävakaa. Maalla on kuitenkin tavoitteena pyrkiä kohti toimivaa

demokratiaa ja EU-jäsenehdokkuutta ja ihmisoikeuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota. Lasten ja vähem-

mistöjen oikeuksia painotettiin hankkeessa. Kumppanin lastenoikeuksia käsitteleviin koulutuksiin on osallis-

tunut jopa hallituksen virkamiehiä.

MECA-alueella Afganistanissa kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt maassa vaikuttavan yleisen turval-

lisuustilanteen vuoksi. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat viranomaisten puolesta sallittuja, mutta

maassa vallitsevan konfliktin vuoksi ihmisten vapaa kokoontuminen on vaikeaa. Osa tiedotusvälineistä saa

toimia vapaasti, mutta toimittajat, jotka kritisoivat hallitusta, uskonnollisia arvoja tai naisten hyväksikäyttöä

kohtaavat uhkailua, häirintää ja väkivaltaa.

Vaikka kansalaisyhteiskunta on Irakissa vielä melko kehittymätön, aktiivisuus on lisääntynyt erityisesti vaa-

lien seurantaan liittyvissä asioissa. Jatkuvan hallituksen ja terroristiryhmä ISIS:n aseellisen konfliktin seurauk-

sena kansalaisyhteiskunta on haavoittuva. Toimittajat kohtaavat väkivaltaa ja sieppauksia. Julkiset mielen-

osoitukset ovat vaarallisia, sillä vuonna 2016 Bagdadissa mielenosoitus hallitusta vastaan päättyi siihen, että

hallituksen turvallisuusjoukot tappoivat mielenosoittajia. Kansalaisyhteiskunta Kurdistanin alueella on va-

paampi kuin muualla Irakissa, eikä vuoden 2016 aikana ole tapahtunut negatiivisia muutoksia. Jordaniassa

kansalaisyhteiskunnan tila voimaantui vuosina 2010 ja 2011 tapahtuneiden kansanvaellusten seurauksena.

Hallitus esitti uusia oikeudellisia ja perustuslaillisia muutoksia ihmisoikeuksiin liittyen, kuten kokoontumisva-

pauteen ja sananvapauteen. Nämä muutokset vahvistivat kansalaisyhtesikunnan roolia ja auttoivat kohti de-

mokraattista muutosta. Kuitenkin lähivuosina terrorismin uhka sekä poliittinen ilmapiiri ovat kaventaneet

ihmisten julkista vapautta. Silti Fidan ja kumppaneiden toiminta-alue on kasvanut.

Tadžikistanissa kansalaisyhteiskunnan tila on kapea, mutta hanke on onnistunut jopa luomaan uusia kump-

panuuksia vuonna 2016. Valtio on lailla määrittänyt rajoituksia kokoontumisvapaudelle ja sananvapaudelle.

Kansalaisyhteiskunta toimii hyvin rajoitetussa ympäristössä ja osa toimivista organisaatioista kohtaa häirin-

tää. Kokoontumisvapaus on erittäin rajoitettua ja turvallisuusjoukot yleensä estävät mielenosoitukset esi-

merkiksi pidättämällä ihmisiä. Sanavapautta ei kunnioiteta käytännössä, sillä hallitus kontrolloi mediaa ja jat-

kuvasti sulkee sosiaalisen median alustoja ja internet-sivustoja.

Etelä-Aasiassa Intiassa kansalaisyhteiskunta on lähiaikoina pystynyt toimimaan vapaammin, mutta hallitus

rajoittaa kokoontumis- ja sananvapautta. Paikalliset ja ulkomaiset kansalaisjärjestöt kuvailevat ilmapiirin ole-

van rauhaton nykyisen pääministeri Narenda Modin hallituksen aikana. Myös ihmisoikeuspuolustajat koh-

taavat uhkailua ja häirintää. Nepalissa kansalaisyhteiskunta on kasvanut voimakkaasti monarkian jälkeisenä

aikana. Etenkin vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen kansalaisyhteiskunta näytteli tärkeää roolia. Pientä ra-

joitusta kansalaisyhteiskunnan oikeuksissa on ollut havaittavissa, mutta kumppanit voivat toimia vapaasti ja


ihmisoikeuksista on mahdollista puhua. Bhutanissa paikallinen kumppani voi työskennellä vapaasti kohdeyh-

teisöissä, mutta sananvapaus on rajoitettua. Kansalaisjärjestöt ja poliittiset puolueet ovat sallittuja. Bangla-

deshissa ihmisoikeusaktivistien ja toimittajien olosuhteet ovat vaikeat. Tukahdutetussa kansalaisyhteiskun-

nassa julkiset kokoontumiset on kielletty ja ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia pidätetään, siepataan ja ki-

dutetaan. Bangladeshin epävakaa turvallisuustilanne vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

Itä-Aasiassa Pohjois-Koreassa kansalaisyhteiskunnan tila on suljettu ja siihen vaikuttaminen ei ole mahdol-

lista tällä hetkellä.

3.3. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen

Ohjelman tuloksia mitataan myös toisen pääkomponentin tavoitteiden toteutumisena eli kumppanien voi-

maantumisena hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntymisen kautta kansalaisyhteiskunnan

merkittäviksi toimijoiksi. Ohjelmaa toteutettiin 33 pääkumppanin kanssa. Yhteistyön periaatteina on kump-

paneiden itsenäisyyden ja hallinnollisten rakenteiden kunnioittaminen. Yhteistyö on yhdessä oppimista men-

toroinnin ja koulutusten kautta. Kumppaneiden voimaantumisprosessien ja yhteistyön vaikutukset näkyvät

yhteisöjen ja hyödynsaajien elämässä.

3.3.1. Voimaantumisen ulottuvuudet

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseen kehitetyt mittarit yhteistyökumppaneiden kapasiteetin

ja toimintakyvyn osalta olivat itsehallinto, relevanssi, kapasiteetti, verkostoituminen, reflektiivisyys ja mer-

kityksellisyys. Kumppaneiden, yhteistyövaiheiden sekä toimintaympäristöjen erilaisuuden vuoksi näitä mit-

tareita on sovellettu alueilla sopimaan kunkin kumppanin tilanteen arviointiin.

Kumppaneiden voimaantumista itsehallinnon ja toimintakyvyn osalta osoittavat sekä sitoutuminen jatka-

maan ja aloittamaan itsenäisesti uusia hankkeita ulkoisen rahoituksen loppuessa, että pyrkimys vahvistaa

omaa hallinnollista osaamista ja taloudellista itsenäisyyttä. On mielenkiintoista seurata tulevaisuudessa, mi-

ten kumppanit Etelä-Amerikassa ja Länsi-Balkanilla jatkavat työtä, kun julkisrahoitteiset kehitysyhteistyön

alueohjelmat päättyivät alueilla vuoden 2016 loppuun.

Läsnäolo, pysyvyys ja osallisuus haavoittuvissa yhteisöissä sekä läpinäkyvyys osoittavat kumppanin relevans-

sia. Yhteistyö ja kasvanut verkostoituminen hankkeiden, paikallisten viranomaisten, kirkkojen johtajien ja

kasvavan vapaaehtoistyöntekijäjoukon kanssa on edistänyt kumppanin kapasiteetin kasvua kestävän kehi-

tyksen toimijoina.

Reflektiivisyyden lisääntymistä osoittaa kumppaneiden kyky valvoa ja monitoroida hankkeita. Merkityksel-

lisyyttä ja moninkertaistamisen toteutuminen näkyy siinä, että kumppaneiden materiaaleja ja toimintata-

poja haluavat hyödyntää myös muut rinnakkaistoimijat. Myös kumppaneiden aloittamat uudet hankkeet

malli/pilottihankkeiden konseptilla, kuten esimerkiksi nuorisokeskukset, osoittavat kykyä moninkertaistami-

seen.


TAULUKKO 11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen.

Ohjelman Tulos (Result) 2. Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistaminen

yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta

myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä

kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi

lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla

hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja

vahvistunut korruption vastainen toiminta

kriisivalmiuden lisääntyminen

Ohjelman mittarit Alueohjel-mien välittö-mät tavoit-teet

Alueohjelmien mittarit Tilanne 31.12.2016

Itsehallinto:

Kumppaneiden vapaus päättää

ja hallinnoida omia toiminto-

jaan

Kumppanin toiminnan riippu-

mattomuusaste Fidasta ja

muista kumppaneista (rahoit-

tajista)

Kumppanin budjetti sosiaali-

seen työhön ja sen kasvu vuo-

sitasolla

Merkitys yhteisölle:

Kumppanin avoimuus kuulla

yhteisön ja erityisesti sen mar-

ginaaliryhmien ääntä

Kumppanin tietoisuus yhteisö-

jensä todellisista tarpeista

Kumppanin vastaaminen yh-

teiskunnassa ja yhteisöissään

oleviin todellisiin tarpeisiin

Kumppanin toimintamenetel-

mien sopivuus kontekstiin

Verkostoituminen:

Kumppanin säännöllisen kes-

kustelun ja kommunikoinnin

määrä muiden järjestöjen ja

julkishallinnon toimijoiden

kanssa omasta työstään

Kumppanin identiteetin taso ja

miten paljon se vaikuttaa toi-

siin toimijoihin niin, että he

hyötyvät heidän toiminnas-

taan ja miten paljon muut voi-

vat vaikuttaa heidän toimin-

taansa

Fidan kanssa tehtävän yhteis-

työn laatu; kumppanuutta vai

rahoittaja/vastaanottaja toi-

mintaa

Kumppanin sananvalta Fidan

toimiin ja suunnitelmiin alu-

eellaan

Yhteistoiminnan määrä eri

kirkkojen, kansalaisjärjestöjen

ja julkishallinnon kanssa.

Toimintakyky:

Länsi-Balkan Kumppaneiden kasvanut kapasi-teetti tehdä kehi-tystyötä

1.Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti aloittaa yhteisön kehityshankkeita itse-näisesti. 2. Kaikissa hankkeissa oikeusperustaisuus valtavirtaistettuna.

1. Aloite hankkeeseen on tullut kumppanilta. 2. Ashkalit ovat marginaaliryhmä, ja hankkeen myötä oikeuspe-rustaisuus on kasvanut heidän yhteisössään.

Etelä-Amerikka Kumppaneiden kasvanut kapasi-teetti toteuttaa kestävää ja am-mattimaista sosi-aalista työtä alu-eella

1. Kumppani kykenee itsenäiseen ja toi-mivaan hankehallintoon. 2. Kumppani kykenevä laatimaan ja to-teuttamaan omia itsenäisiä toimintastra-tegioita. 3. Yhteistyösopimusten määrä eri valta-virtaistamisteemojen levittämiseksi

1. Jokaisessa kohdemaassa kumppanijohto on kannustanut pai-kallista hankeväkeä toimimaan kansallisen hankekoordinaatto-rin ohjaamana. Hänen tukenaan puolestaan jokaisessa kohde-maassa toimi useiden eri ammattialojen edustajista valittu han-kekomitea., jonka tehtävänä oli suunnitella, toteuttaa ja evalu-oida hanketoiminnan toteutuminen kirkkokunnan itsensä laati-man strategian pohjalta. 2. Jokaisessa kohdemassa oli toimintakauden päättyessä oma kansallinen sosiaalisen toiminnan strategi 3. Kumppaneden solmimien valtavirtaistamista edistävien yh-teistyösopimusten määrä kuluneena toimintavuonna kasvoi yh-teensä noin 25 uuteen sopimukseen. Koko hankekauden aikana kyseisiä sopimuksia laadittiin yhteensä 107.

Itäinen Afrikka Oikeudenmukai-nen, turvallinen ja välittävä kirkko, joka vaikuttaa yh-teisöjen kokonais-valtaiseen hyvin-vointiin

1.1 6 kumppania kasvattaa sosiaalisten aktiviteettien paikallista rahoitusta 10%:sta 40%:tiin vuoteen 2017 men-nessä. 1.2. 6 kumppania on kirjoittanut ja päivit-tänyt Visio-dokumenttinsa. 2. Paikallisten järjestöjen, valtion paikal-lishallinnon ja ministeriöiden kanssa alka-neiden uusia hankkeiden kasvanut määrä. 3. Kuuden kumppanin kasvanut kapasi-teetti hallinnoida hankkeita itsenäisesti. 4. Kumppanit ovat osoittaneet, että pai-kallinen rahoitus sosiaalisissa aktivitee-teissa on noussut 10%sta 40%:tiin vuo-teen 2016 mennessä. Kaikki kumppanit tekevät yhteistyötä Fidan kanssa ja niiden itsenäiset hankkeet vaikuttavat yhteisöi-hin ja valtioihin, jossa ne työskentelevät. Kumppanit ovat antaneet ideoita paikal-lisviranomaisille ja aloittaneet haavoittu-vien ryhmien aseman vahvistamisen, in-tegroidun koulutuksen, rauhanrakenta-misen ja tietoisuuden lisäämisen aktivi-teetit.

1.1. 6 Fidan kumppania itäisessä Afrikassa on raportoinut sosi-aalisten aktiviteettien tuen kasvusta. Edellytys käteisenä annet-tavasta tuesta muiden luontaisavustusten sijaan on pienentänyt realisoituja summia. Yhteistyökumppaneiden johtajat ovat ha-lukkaita osallistumaan, mutta keräys- ja tallennusmekanismit ovat puutteellisia. 1.2. 5/6 kumppaneilla on Visio-dokumentit ja he välittävät sitä eteenpäin jäsenilleen. Kenian kumppanilla on prosessi käynnissä 2. Kaikki 6 Fidan kumppania ovat verkostoituneet hyvin. Etenkin Tansaniassa hankkeet ovat verkostoituneet paikallisten sekä kansallisten viranomaisten kanssa liittyen lasten koulutuksen, vammaisten lasten inklusiiviseen koulutukseen ja ympäristön-suojelun edunvalvontaan. Kenian kumppanin täytyy vielä etsiä tehokasta väylää verkostoitumiseen. Etiopiassa on tiukka lain-säädäntö, joka rajoittaa mahdollisuuksia verkostoitua. Burundin kumppani on avoin ja pystyvä verkostoitumiseen, mutta maan epävakaa tilanne on rajoittanut verkostoitumista tällä kaudella. 3. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetti on kasvanut uuden oh-jelmakauden suunnitteluprosessissa. Etiopian hankkeet lopete-taan 2016 ja viimeinen jäljelle jäänyt hanke vuoden 2018 lop-puun mennessä. Hallituksen säännöt estävät todellista kehitystä ja kumppanien sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on heikkoa. Burundissa työ on jatkunut huolimatta maan levottomasta tilan-teesta. 4. Kaikki 6 kumppania ovat määrittäneet tukevansa sosiaalityötä paikallisella rahoituksella. Yhteisöt ovat mobilisoituneet aktiivi-sesti osallistumaan haavoittuvien ryhmien edunvalvontaan. Hankkeet vaikuttavat laajasti yhteisöihin paikallisten kirkkojen kautta, jotka aktiivisesti osallistuvat sosiaalisiin toimintoihin ruo-honjuuritasolla. He verkostoituvat viranomaisten kanssa ja vai-kuttavat myös kumppaneiden kehitykseen.

Lähi-Itä ja Keski-Aasia Voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vai-kutus perheiden, yhteisöjen ja ym-päristön hyvin-vointiin.

1. Opetushenkilökunta on paremmin va-rustautunut opettaman lapsia, joilla on erityistarpeita. 2. Hankkeen lopussa on pidetty vähin-tään 2 tietoisuuden lisäämiskampanjaa ja 4 ilmaista terveyspäivää.

1. 17 koulutusta opetushenkilökunnalle pidetty liittyen erityis-tarpeisiin lapsiin. Keskimäärin 85% miehistä ja 83% naisista, jotka osallistuivat työpajoihin, ilmoittivat oppineensa jotain, mitä hyödyntää tulevaisuudessa työssä tai elämässä. 2. 2 tietoisuuden lisäämiskampanjaa ja 4 terveyspäivää pidetty.


3.3.2. Vahvuudet ja menestystekijät

Luottamuksellinen suhde, yhteistyö ja verkostoituminen nousivat raportointivuoden aikana suurimmiksi vah-

vuuksiksi ja menestystekijöiksi kumppaneiden kapasiteetin vahvistamisessa.

Lähi-idässä kumppaneiden vahvuutena oli yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Jordaniassa oli suhteellisen

helppo aloittaa vuonna 2015 päätetty työ uudestaan vuoden 2016 puolella hyvän ja luottamuksellinen suh-

teen ansiosta, joka Fidalla on paikallisten järjestöjen kanssa. Palestiinalaisalueilla läheinen yhteistyö Union of

People with Disabilities kanssa mahdollisti neljän ilmaisen terveyspäivän järjestämisen.

Itä-Aasiassa menestystekijänä oli myös luottamuksellinen suhde kumppanien ja Fidan välillä. Luottamus on

näkynyt niin sairaalahankkeissa kuin maanviljelyshankkeissa.

Länsi-Balkanilla verkostoituminen muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on tuonut hyviä tuloksia.

Etelä-Amerikassa kumppaniyhteisön jäsenten motivoiminen, kouluttaminen ja voimaannuttaminen oli toi-

minnallisesti varsin toimiva ratkaisu kumppaniyhteisön herättämiseksi sosiaalisen vastuun kantajaksi alueel-

laan. Koulutusten kautta kumppaniyhteisön sadat, jopa tuhannet vapaaehtoiset löysivät itselleen paikan,

jossa he saattoivat toimia uudella, lähimmäistä palvelevalla tavalla.

Paraguayssa eri kirkkokunnat ovat verkostoituneet toimimaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaalis-

ten ongelmien ratkaisemiseksi maassa. Yhteistyö on luonut uskottavuutta myös muissa sosiaalista auttamis-

työtä tekevissä järjestöissä ja helpottanut verkostoitumista laajemmin.

Itäisessä Afrikassa kaikki kuusi kumppania ovat verkostoituneet ja suunnitelleet sosiaalisia toimintoja itsenäi-

sesti omien ja muiden rahoituskanavien kautta.

Kambodžassa taloudelliset prosessit sekä päätöksentekoprosessit ovat tulleet läpinäkyvämmiksi.

Kumppanin aloittamat omat

toiminnat yhteisöjensä kehi-

tyshaasteiden auttamiseksi

Kumppanin valmius toteuttaa

suunniteltua työtään

Kumppanin ymmärrys ja sel-

villä olo Fidan kanssa tehtävän

yhteistyön luonteesta ja peri-

aatteista

Kumppanin käyttämien omien

resurssien määrä sosiaaliseen

työhönsä

Kumppanin toimintakyky, jos

ulkoinen rahoitus yhtäkkiä lop-

puu

Reflektiivisyys:

Kumppanin monitorointi- ja

evaluointivalmius ja käytän-

nön toimet niiden eteen

Kumppanin säännölliset omien

periaatteiden ja arvojen pohti-

misen määrä ja siitä seuraavat

toiminnan muutokset

Merkityksellisyys:

Kumppanin toiminnat, joita

muut järjestöt haluavat kopi-

oida ja toteuttaa omassa toi-

minnassaan

Kumppanin Fidalta saamat uu-

det ideat ja toimintamallit,

joita se voi ja haluaa toteuttaa

oman työnsä kehittämisessä

Kaakkois-Aasia Voimaantuneet Kaakkois-Aasian toiminnankump-panit vaikuttavat positiivista muu-tosta kohdeyhtei-söissä

1. Vahvistunut verkostoituminen valtavir-taistamisasioissa ja muissa temaattisissa sosiaalisissa asioissa. (5501) 2. Vertailukelpoinen muutos kumppanei-den kapasiteetissa suunnitella, toteuttaa ja raportoida sosiaalisia interventioita. (5500) 3. Kumppanit ovat kasvattaneet kapasi-teettia sisäisessä monitoroinnissa, seu-rannassa ja evaluaatiossa sekä hyödyntä-mään palautetta, suosituksia ja evalu-aatioita. (5500) 4. Kumppaneilla kasvava määrä uusia ide-oita yhteiskunnallisien interventioiden kestäviin ja merkittäviin vaikutuksiin. (5500)

1. Vuoden 2016 aikana pidettiin useita koulutusseminaareja ja työpajoja muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. 2. Myanmar on ottanut ensisijaisen roolin sekä vuoden 2017 DRR-hankkeen suunnittelussa, että uuden koulutuksen ja elinympäristön suunnittelun ohjelmassa vuosille 2018-2021. 3. Hanketiimit Myanmarissa, Laosissa, ja Vietnamissa ovat jatka-neet itsenäisesti hankkeiden johdossa, raportoinnissa ja talou-den hoidossa. Kumppani Kambodžassa on huolimatta joistakin henkilökunnan muutoksista pystynyt viemään eteenpäin kaikkia hankkeita 4. Vuoden 2016 lopussa ohjelma oli helpottanut mikroluottojen saamista, jotka auttavat ja voimaannuttavat Laosin ja Kam-bodžan haavoittuvassa asemassa olevia perheitä. (varat eivät ol-leet kehitysyhteistyömäärärahoja).

Etelä-Aasia Voimaantuneet kumppanit teke-vät relevanttia, te-hokasta ja kestä-vää kehitystyötä

1. Henkilöstöhallinto; Etelä-Aasian kump-paneilla on päivitetty henkilöstöohjeis-tus, joka on myös yhteneväinen jokaisen maan lainsäädännön kanssa. 2. Taloushallinto; kumppanien taloushal-linto paranee koulutuksin ja ohjeistuksin. Kumppaneilla on tarvittavat luvat mm. ulkomailta tulevan rahan vastaanottami-seen. 3. Jokaisella kumppanilla on vähintään yksi toinen kumppani/hanke.

1. Osalla kumppaneista on henkilöstöohjeistus, mutta kaikkien kumppaneiden kohdalla tietoa ei ole. 2. Taloushallintokoulutuksia on pidetty Intiassa. Kaikissa maissa opastusta on ollut saatavilla. Näiden toimien avulla taloushal-linto on kehittynyt. 3. Kolmella kumppanilla (TFN ja NIMS) on sopimus toisen orga-nisaation kanssa. Vuodesta 2014 yhteensä 15 sopimusta on alle-kirjoitettu. Vuonna 2016 9 sopimusta allekirjoitettiin (Renew Bhutan, 2x Relative Nepal, NIMS ja 5x TFN).

Itä-Aasia Parantunut ruoka-turva sekä ennal-taehkäisevä ja ins-titutionaalinen terveydenhuolto

1.Koulutetuilla henkilöillä on käytössään uusia maanviljelysmetodeja. 2. Terveyspalvelujen parempi saatavuus ja laatu. 3. Koulutetun terveys- ja sairaalahenkilö-kunnan määrä on noussut yhteisössä. 4. Kasvanut maataloustuotanto.

1. Perunanviljelystä, koeviljelystä ja idätyksestä pidettiin koulu-tukset ja varastointitilat saatiin valmiiksi. Maatalouskoneita han-kittiin. 2. Laatu parantanut perus sydän- ja verisuoni, gastrokopia-, ki-rurgiset ja laboratoriolaitteet hankinnoilla. 3. Koulutetut terveys- ja sairaalahenkilökunta kylä-ja provinssi-tason sekä Pyongyangin sairaaloissa. (123 koulutettua lääkäriä). 4. Paikalliset tulokset jäivät tavoitteista, mutta viljan tuotanto maassa (4,81 milj. tonnia 2016) nousi 7% viime vuodesta. Peru-nan tuotanto (50 000 tonnia 2016) nousi kansallisella tasolla 10% viime vuodesta. Hanketasolla perunan tuotanto nousi yh-teistyömaatilalla Sephossa 77% vuodesta 2015 ja on tällä het-kellä 640 tonnia. (2016)


Nepalissa kumppanin (Relative Nepal) työ on jo vuosia ollut jatkuvasti esillä mediassa paikallisesti, valtakun-

nallisesti ja jopa kansainvälisesti. Julkisuus on osaltaan mahdollistanut työn jatkumisen silloinkin, kun muiden

työ on keskeytynyt esim. poliittisten levottomuuksien vuoksi. Koska työ tapahtuu maithili-vähemmistöalu-

eella, siitä uutisoidaan usein myös Intian puolen maithilialueella. Myös työstä kirjoittavat toimittajat ovat

saaneet kv. palkintoja jutuistaan ”The most positive news of the month” -sivustolla.

Bhutanissa kumppani RENEW on nykyisin hyvin näkyvä sekä televisiossa että lehdistössä. Syynä on perustaja

(kuningataräiti) ja RENEW:n ainutlaatuinen työ perheväkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja tuen antamiseksi

uhreille. RENEW puhuu myös lasten oikeuksien puolesta. Työ tulee tutuksi lapsille piirretyn TV-sarjan kautta.

3.3.3. Haasteet, epäonnistumiset ja kehittämisalueet

Taloudellinen omavaraisuus on yleisin haaste kumppaneiden suhteen. Kosovossa yleisesti hidas tai jopa ne-

gatiivinen talouskasvu vaikeutti tilannetta, etenkin kun kumppaneiden pienuuden vuoksi taloudellinen kapa-

siteetti on muutenkin pieni. Myös vapaaehtoisten rekrytointi on välillä hankalaa ja hankehenkilökuntaa on

tarpeisiin nähden liian vähän. Etelä-Aasian kumppaneiden taloudelliset resurssit ovat myös rajalliset. Itäi-

sessa Afrikassa kumppanit ovat sopimuksissa luvanneet omarahoitusta hankkeisiin, mutta eivät aina ole to-

teuttaneet sitoumuksiaan. Vuoden 2016 aikana Itäisessä Afrikassa käytiin kuitenkin neuvotteluja omarahoi-

tusosuuksien kasvattamiseksi uudelle ohjelmakaudelle ja tässä alettiin nähdä positiivista asennemuutosta.

Kirkkokuntien suuruus on vahvuus, joka mahdollistaa laajan vaikuttamistyön. Toisaalta kumppaniorganisaa-

tioiden sisällä tiedonkulku ja osaamisen jakautuminen sosiaalisen työn vastuullisten ja kirkon johdon välillä

on osoittautunut haasteelliseksi isojen kumppaneiden kanssa.

Toiminta hauraissa valtioissa on haasteellista, erityisesti Lähi-Idän ja Keski-Aasian maissa. Pitkäaikainen

kumppanuus on vahvuus, mutta toisaalta liian pitkät hankkeet eivät välttämättä ole hyödyllisiä vaan kasvat-

tavat riippuvuutta ja kumppaneiden oma sitoutuminen sosiaaliseen työhön voi olla heikkoa. On hyvä löytää

tasapaino orgaanisen ja mekaanisen kumppanuuden välillä.

Ennen sopimuskautta päättyneet hankkeet vähensivät luottamusta Fidaan ja kumppaniin. Uuteen tilantee-

seen sopeutuminen on vaatinut kumppaneita keksimään, miten selviytyä uudessa tilanteessa, koska hank-

keiden odottamaton päättäminen ei mahdollistanut yhteistä suunnittelua. Kaakkois-Aasiassa nähtiin leik-

kausten myötä vaarana se, että kumppani luisuu vaikuttamistyöstä palveluntuotannon suuntaan resurssien

vähetessä.

3.3.4. Opitut asiat

Verkostoituminen ja varainhankinnan koulutukset ovat tärkeitä työn jatkuvuuden kannalta mm. Balkanilla.

Kumppanit ovat oppineet nostamaan esiin yhteisönsä haavoittuvia ihmisryhmiä ja kertomaan myös tulok-

sista.

Itäisessä Afrikassa nähdään, että kirkkojen on alettava tavoitella rahoitusta ja aloitettava tuloja synnyttäviä

aktiviteetteja taatakseen hankkeiden kestävyyden.

Kumppanijärjestöjen edustajien kanssa laadittu yhteinen “exit”-strategia ilmaisi selkeästi Fidan Etelä-Ameri-

kan hanketoiminnan aikarajan. Sen avulla kumppaneilla oli riittävästi aikaa kehittää omia rahoitusmekanis-

mejaan toiminnan takaamiseksi tulevaisuudessa. Fidan tuki ei koskaan kohonnut lukemiin, jonka kerää-

miseksi kumppani olisi kokenut mahdotonta vastuuta ja velvollisuutta. Liikeyritykset, valtiolliset ja maakun-

nalliset toimijat sekä yksityiset ovat halukkaita osaltaan panostamaan yhteisen toiminnan jatkamiseksi.

Etenkin hauraissa maissa on kumppanivalintaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteinen visio työstä on

oltava. Yhteyden rakentaminen kumppanin ja valtion virastojen kanssa on aikaa vievää, mutta se on havaittu


erittäin hyödylliseksi. Kumppanuuksia ja hankkeita lopetettaessa on opittu, että hankkeen on oltava kump-

panin kokoinen ja alusta saakka kumppanilla on oltava vahva omistajuus ja suunnitelma itsenäiselle toimin-

nalle rahoituksen päätyttyä. Koulutusteemojen on oltava relevantteja kunkin alueen ja yhteisöjen haavoittu-

vien ryhmien kannalta.

3.3.5. Läpileikkaavat teemat

Läpileikkaavien tavoitteiden toteutumista Ohjelmassa seurattiin ja raportoitiin hanke- ja aluetasoilla. Suku-

puolten välinen tasa-arvoisuus, naisten ja tyttöjen, vammaisten ihmisten ja muiden haavoittuvassa asemassa

olevien kuten HIV-positiivisten elämänlaadun parantuminen, ympäristö- ja ilmastonmuutos sekä kulttuuri ja

rauhanrakentaminen huomioitiin kaikkea toimintaa ohjaavina tavoitteina. Alueohjelmissa seurattiin kump-

paneiden osallistumista läpileikkaavien teemojen tavoitteiden saavuttamiseen. Raporteista ilmenee, että

kumppaneiden tietoisuus läpileikkaavista teemoista on kasvanut, ja koulutusaloite/pyyntö yhteisölle tär-

keistä teemoista saattaakin tulla heiltä.

Temaattisten erityishankkeiden kuten vammaishankkeiden sekä ympäristö- ja ruokaturvahankkeiden tulok-

set ja vaikutukset lisäsivät valtavirtaistamiseen liittyvää erityisosaamista ja edesauttoivat läpileikkaavien ta-

voitteiden saavuttamista koko Ohjelman osalta.

Vuosiraportoinnissa selvitettiin, missä määrin läpileikkaavat teemat olivat osa hanketoimintaa. Suurimmassa

osassa hankkeita otettiin kaikki läpileikkaavat teemat huomioon vähintään tietoisuutta lisäävinä koulutuk-

sina. Läpileikkaavilla teemoilla oli useissa hankkeissa vahva tai erityispainotus (taulukko 12). Gender eli suku-

puolten välinen tasa-arvo painottui vahvimmin. Se oli otettu Ohjelman tärkeimmäksi läpileikkaavaksi tee-

maksi ja otettavaksi huomioon kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Muiden läpileikkaavien tavoitteiden

osalta tähdättiin joustavaan kattavuuteen eli siihen, että hankkeissa oltiin tietoisia kaikista tavoitteista ja niitä

sovellettiin alueiden toiminnan painopisteisiin, hankkeen luonteeseen ja tavoitteisiin soveltuvalla tavalla.

Vaikka läpileikkaavat teemat olivat vahvasti mukana useimmissa hankkeissa, monilla alueilla hankkeissa on

vielä kehitettävää siinä, miten ne integroidaan osaksi oikeusperustaista vaikuttamistyötä.

TAULUKKO 12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa – alueittaiset prosenttiosuudet* hankkeista, joissa tee-

man osalta vahva tai erityispainotus

Alue Hankkei-

den määrä

Gender

Vammaiset

henkilöt

HIV/AIDS Ympäristö ja

ilmaston muu-

tos

Rauhan ra-

kentaminen

Kulttuuri

Länsi-Bal-

kan

1 100% 0% 0% 0% 100% 100%

Etelä-Ame-

rikka

1 100% 0% 100% 100% 100% 100%

Itäinen Af-

rikka

10 30% 20% 0% 50% 10% 20%

Lähi-Itä ja

Keski-Aasia

7 57% 85% 28% 14% 28% 14%

Kaakkois-

Aasia

8 75% 12,5% 12,5% 37,5% 37,5% 12,5%

Etelä-Aasia 13 61,5% 30,7% 15,3% 46,1% 38,4% 53,8%

Itä-Aasia 2 50% 0% 0% 50% 0% 0%


Kaikki/

Osuus

hankkeista

42 57,1% 30,9% 14,2% 40,4% 30,9% 30,9%

*Laskelmissa ei ole tietoja kaikista hankkeista eikä alueista. Siksi tiedot ovat suuntaa antavia.

GENDER

Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo Fidan aikaisemmissa kehitysyhteistyöohjelmissa painopisteenä.

57% tämän ohjelmakauden hankkeista arvioi, että raportointivuonna gender-tasapaino on ollut hankkeen

tavoitteena vahvasti tai erityispainotuksena. Toiminnan tulokset ja vaikutukset näkyvät kumppaniorganisaa-

tioissa ja niiden toiminnassa sekä yhteisöissä (taulukko 13).

TAULUKKO 13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – gender

VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA-

TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA

VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ HYÖDYNSAAJIEN

MÄÄRÄ

Etelä-Amerikassa kumppaniyhteisön mieskeskei-

nen johtamismalli on muuttunut hanketoiminnan

kuluessa.

Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat tulleet tietoisiksi

ja hyväksyneet sukupuolten välisen tasa-arvon toi-

minnoissaan.

Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa gender-koulutusta on

annettu myös miehille ja on löydetty uusia tapoja

edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, mm. äiti-ty-

tär-suhteissa, seksuaalikasvatuksessa ja perheväki-

vallan ehkäisemisessä.

Kaakkois-Aasiassa tietoisuus tyttöjen haavoittuvuu-

desta ihmiskaupassa on lisääntynyt.

Itä-Aasiassa naisten osallistumista aktiviteeteissa

on aina painotettu. Esimerkiksi 50% sairaalaprojek-

tin harjoittelijoista on ollut naisia (123 harjoitteli-

jaa).

Bhutanissa RENEW -kumppaniorganisaation työn

painopiste on naisten hyvinvoinnissa. Tukee kotivä-

kivallan uhreiksi joutuneita naisia.

Etelä-Amerikassa miesylivaltaa korostavassa ym-

päristössä kumppaniyhteisömme edustajat voi-

vat tarjota esimerkin terveestä tasapainosta eri

sukupuolten kesken.

Itäisessä Afrikassa sukupuolten välinen epätasa-

arvo on alettu tunnistaa köyhyyden yhdeksi pää-

syyksi.

Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa kasvavaa tietoi-

suutta naisten oikeuksista, aviomiehet ovat anta-

neet naisten osallistua kodin ulkopuoliseen elä-

mään ja tehdä työtä.

Etelä-Aasiassa kasvaneita koulutus- ja tulonsaan-

timahdollisuuksia naisille, jotta he olisivat tasa-ar-

voisempia miesten kanssa yhteisöissä.

Etelä-Amerikassa

10 000.

Lähi-idässä ja Keski-

Aasiassa 78% (5321)

suorista hyödynsaa-

jista naisia, 70%

(5320) osallistujista

naisia.

Kaakkois-Aasiassa

Laosissa Shine Hope

and Strength kurssille

osallistui vuonna

2016 60 opiskelijaa,

joista 37 tyttöjä. Poh-

jois-Laosin kyläkehi-

tysohjelma: n. 3000

hyödynsaajaa, nuori-

sokeskus Savan-

nakhet 183 (129 tyt-

töä), Kambodža kylä-

kehitysohjelma:

4255, joista naisia

2224.

VAMMAISET HENKILÖT

Erityiset vammaishankkeet Tangassa Tansaniassa, Halabjassa Irakissa sekä Da Nangissa Vietnamissa ovat tuo-

neet organisaatiolle vahvaa ruohonjuuritason osaamista ja ovat siten edesauttaneet vammaisten ihmisten

huomioon ottamista kaikilla toiminta-alueilla ja hankkeissa. Vietnamin vammaishanke lopetettiin määrära-

haleikkausten vuoksi vuoden 2016 alkupuolella vähentäen näin varsinaisten vammaishankkeiden lukumää-

rää. Vammaisten henkilöiden huomioiminen on kuitenkin jo tullut osaksi Fidan DNA:ta.


Vammaistyön haasteena on edelleen tuoda viralliset vammaislinjaukset osaksi hankkeiden käytäntöä ja tu-

kea vammaisia henkilöitä oikeudenhaltijoina. 40% arvioi vammaisasioiden olevan mukana toiminnassa vah-

valla tai erityispainotuksella. Raportointivuoden tuloksia eri hankkeissa esitellään seuraavassa taulukossa:

TAULUKKO 14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - vammaiset henkilöt




MÄÄRÄ

Etelä-Amerikassa kumppaniyhteisöt ovat käynnis-

täneet erimuotoisia toimintoja, joiden myötä myös

vammaisille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus olla

osana kumppanin järjestämissä tilaisuuksissa.

Tämä on parantanut kirkkorakennusten suunnitte-

lua myös vammaisten näkökulmasta katsottuna.

Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat kouluttaneet

viittomakielen tulkkeja sekä tukeneet vammaisia

lapsia.

MECA-alueella Kurdistanissa pääfokus vammaisissa

lapsissa. Koulutusta asiaan liittyen.

Kaakkois-Aasiassa on keskitytty kumppaneiden

kouluttamiseen vammaisiin liittyvissä asioissa.

Asenteiden positiivista muuttumista viranomaisten

taholta. (5164)

Etelä-Aasian kumppani on panostanut erityisesti

henkilökunnan ja yhteisön koulutukseen. (5032)

Itä-Aasiassa sairaalaprojekti auttaa vammaisia hen-

kilöitä saavuttamaan perusterveydenhoidon.

Etelä-Amerikassa esimerkin voima on paras vies-

tinviejä myös yhteisön asukkaita ajatellen.

Vammaisuuden stigma pienentynyt Itäisen Afri-

kan kohdeyhteisöissä.

Tiedot ja taidot vammaisuuden kohtaamiseen ja

ehkäisemiseen ovat parantuneet MECA-alueella.

Myös vammaisten lasten inklusiivisuus koulun-

käyntiin on parantunut.

Vapaaehtoiset ja nuoret ovat aktivoituneet vam-

maisten kohtaamisessa ja auttamisessa Kaakkois-

Aasiassa. (5164)

Etelä-Aasia (5462): ramppeja kouluihin, ramppeja

koulujen vessoihin, tarvittaessa mahdollisuus op-

pimista tukeviin välineisiin.

Itä-Aasiassa suomalaiset sairaalat ovat lahjoitta-

neet pyörätuoleja ja muita sairaalatarvikkeita.

Etelä-Amerikassa

1000.

MECA-alue: 430+400

Kurdistan, 392 Afga-

nistan.

Kaakkois-Aasian vam-

maiset hyödynsaajat

hankkeittain: 40

(5163), 186 (tyttöjä

108) (5164)

HIV JA AIDS

HIV/AIDS-näkökulma nostetaan esiin kaikessa hanketoiminnassa niillä alueilla, joissa se on edelleen haas-

teena. Teema on erityisesti mukana alueellisissa vaikuttamistyön hankkeissa ja nuorille suunnatuissa ohjel-

missa. Hankkeet raportoivat seuraavia tuloksia (taulukko 15):

TAULUKKO 15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – HIV/AIDS




MÄÄRÄ

Etelä-Amerikassa seurakunnallisissa yhteisöissä ei

aluksi ollut helppoa puhua seksuaaliseen käyttäyty-

miseen liittyvistä asioista. Nyt kyseinen hiljaisuus

on pikkuhiljaa murtunut, ja seurakunnasta on tullut

myös paikka, jossa taudista itse kärsivä tai hänen

lähiomaisensa voi saada tarvittaessa asiantuntevia

tukitoimia.

MECA-alueella CAPS on tehnyt yhteistyötä entisen

Fidan kumppanin DMG:n kanssa, ja aikoo henkilö-

kuntansa avulla jatkaa kouluttamista yhteisöissä

2017.

Kaakkois-Aasiassa kumppani puhuu hiv:stä ja aid-

sista kärsivien puolesta.

Etelä-Amerikassa kynnys kirkkokunnan tiloihin

madaltuu huomattavasti sellaisen henkilön koh-

dalla, joka on kokenut kirkkokuntien rajaavan asi-

akkaansa heidän ulkoisen käytöksen pohjalta.

MECA-alueella korkeiden hygieniastandar-

dienavulla hiv:n ja muiden tappavien sairauksien

leviäminen on ehkäistävissä.

Kaakkois-Aasiassa kasvanutta tietoutta hiv:stä ja

aidsista. Lisääntynyttä tietoisuutta nuorten kes-

kuudessa.

5 000

Kaakkois-Aasiassa

suoria hyödynsaajia


Etelä-Aasiassa kumppani on oppinut parempia ta-

poja ehkäistä hiv:tä ja aidsia.

Etelä-Aasiassa kasvanutta tietoisuutta ja ymmär-

rystä.

oli 376 (190 tyttöä)

(5164)

YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS

Ympäristö ja ilmastonmuutos olivat vahvasti esillä hankkeiden toiminnassa ja koulutuksissa (taulukko 16).

Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja auttaa ennaltaehkäisemään ja sopeutumaan il-

mastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhteisökehityshankkeissa pääteemoja olivat ympäristöstä huolehtiminen,

vesi ja sanitaatio, puidenistutus ja luonnonsuojelu. 40% hankkeista sisällyttivät ympäristöön ja ilmastonmuu-

tokseen liittyvät asiat vahvalla tai erityispainotuksella. Painotus on noussut vuodessa 15 prosenttiyksikköä.

TAULUKKO 16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – ympäristö ja ilmastonmuutos




MÄÄRÄ

Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat toivoneet ruoka-

turvakoulutusta ja tuhannet ovat osallistuneet nii-

hin. Ympäristökysymykset ovat näin ollen relevant-

teja ja tärkeitä alueella.

MECA-alueella ympäristön kestävyys on suurin osa-

tekijä Tadžikistanin toimeentulohankkeessa. Kestä-

vän ja tuottoisan maatalouden harjoittamisen mal-

lit on tunnistettu ja ne kehittyvät edelleen. Avainte-

kijät kehityksessä: sekasiemenet, kasvihuonesuun-

nittelu, kasvihuonehygienia, ilmastointi kasvihuo-

neissa.

Kaakkois-Aasiassa CGA-CHE hanke on keskittynyt

ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. On tehty käy-

mälöitä, komposteja ja puiden istutusta.

Etelä-Aasiassa likainen juomavesi on merkittävä

terveysriski. Organisaatio pyrkii toiminnallaan vä-

hentämään sitä.

Itä-Aasiassa ympäristöasioista puhutaan maanvilje-

lykseen liittyvissä asioissa.

Tämä on eräs pääkiinnostuksen kohteista Itäisen-

Afrikan kouluissa, yhteisöissä ja hankkeissa.

Kaakkois-Aasian kohdeyhteisöt ovat saaneet kou-

lutusta ympäristöön ja ilmaston muutokseen liit-

tyen. Nuoret ihmiset laittavat roskat roskapussei-

hin. Ympäristö on siistimpi.

Etelä-Aasiassa yhteisön jäsenet käyttävät roska-

astioita, rakentavat vessoja ja pitävät talojensa pi-

hat siisteinä, jotka kaikki auttavat ympäristön siis-

tinä pitoa. Puita istutetaan teiden varsille.

Itä-Aasiassa aurinkopaneeleja käytetään enem-

män myös sairaaloissa.

MECA-alue 4 henkilö-

kunnan jäsentä.

Kaakkois-Aasiassa

4118 suoraa hyödyn-

saajaa (5163). 99

kompostia, 1808 sie-

menprojektia, 50

käymälää, 670 sitruu-

napuun istuttamis-

projektia, 53 kaivoa

ja 123 biohiekka-

suodatinta tehty

vuonna 2016.

RAUHANRAKENTAMINEN

Konfliktit ja hauraus ovat todellisuutta usealle Fidan yhteistyömaista. Erityisesti alueilla, joissa työskennellään

monietnisessä ja -uskonnollisessa ympäristössä, rauhanrakentaminen on ollut osa hanketoimintaa yhä

enemmän v. 2016. Seuraavassa esimerkkejä harmonisten suhteiden saavuttamisesta (taulukko 17):

TAULUKKO 17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – rauhanrakentaminen




MÄÄRÄ

Etelä-Amerikassa perheväkivallan yksi ennaltaeh-

käisevä keino on kodin sisäisen rauhan rakentami-

sessa.

5 000


Itäisessä Afrikassa FGCK on pyytänyt ja saanut apua

heimojen välisen konfliktin ratkaisussa.

MECA-alueella kristittyjen ja muslimien yhteen

saattaminen on osoittautunut avaintekijäksi rau-

hanrakentamisessa ja konfliktien vähentämisessä.

Kaakkois-Aasiassa kumppaneiden kiinnostus ai-

hetta kohtaan on kasvanut.

Etelä-Aasiassa hanke tukee kotiväkivaltaa ehkäise-vää työtä naisten koulutuksen myötä. (5039)

Itä-Aasian kumppanit ovat ymmärtäneet pitkäai-kaisen yhteistyön tarpeen muiden maiden kanssa. Luottamus suomalaisten asiantuntijoiden ja paikal-lisen johdon välillä on hyvä. Asenteet muita maita kohtaan ovat muuttuneet paremmiksi.

MECA-alueella hankkeen tarkoituksena on raken-

taa rauhaa opettamalla lapsille ja nuorille konflik-

tinratkaisutaitoja, kasvattamalla tietoisuutta väki-

vallan vaarallisuudesta yhteisöissä. Hanke edistää

eri uskontojen välistä kanssakäymistä.

Kaakkois-Aasian yhteisöt ovat saaneet moraalisia

oppitunteja sukupuoleen ja perheväkivaltaan liit-

tyen.

Voimaannuttamalla naisia toimeentulonhankin-

takeinojen avulla vähennetään taloudellista pai-

netta, konflikteja ja kotiväkivaltaa. (5039)

Kasvattamalla yhteistyötä ja molemminpuolista

luottamusta paikallisen väestön kanssa hyvin eris-

täytyneen maan (P-Korea) kanssa hankkeella on

myös rauhanrakentamisen vaikutus.

4 henkilökunnan jä-

sentä

.

KULTTUURI

Fidan hanketoiminnassa kulttuuri läpileikkaavana tavoitteena tuki hanketoimijoiden paikallisen kulttuurin

tuntemusta ja kunnioittamista sekä toisaalta auttoi heitä tunnistamaan ihmisarvoa ja -oikeuksia loukkaavia

traditioita. Samalla yhteisöjä rohkaistiin ylläpitämään omaa kulttuuriaan ja kieltään. Lähes kolmasosa hank-

keista arvioi, että kulttuuri on vahvasti tai erityispainotuksella esillä toiminnassa, mikä on selkeää kasvua

edellisvuoteen. Esimerkkejä kulttuurisista teemoista hankkeissa alla (taulukko 18):

TAULUKKO 18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – kulttuuri



VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ HYÖDYNSAAJIEN MÄÄRÄ

Etelä-Amerikassa Guarani ja Quechua kielet ovat

laajalti levinneitä Bolivian ja Paraguayn intiaanien

keskuudessa. Jotta heillä olisi samat mahdollisuudet

hanketoiminnan tarjoamiin opetuksellisiin ulottu-

vuuksiin, opetustapahtumat on syytä toteuttaa hei-

dän omalla kielellään. Siksi kyseisillä kielillä on jo

käännettynä hankemateriaaliamme.

MECA-alueen hankkeet huomioivat paikallisen kult-

tuurin lasten kasvatukseen liittyvissä koulutuksissa.

Kaakkois-Aasian hankkeisiin on sisällytetty kulttuu-

risensitiivisyys (5500). (project team in Savan-

nakhet)

Etelä-Aasiassa Nepalissa on perustettu organisaa-

tio, joka tukee maithili-kulttuuria.

Itä-Aasiassa kulttuurilliset tekijät ovat aina mukana

läpileikkaavana teemana keskusteltaessa koulutta-

mistavoista, maanviljelysmetodeista ja konsultoin-

nista.

Intiaaniyhteisöjen asenteelliset ennakkoluulot yh-

teistyökumppaneitamme kohtaan ovat hälven-

neet kulttuurillisten juurien molemminpuolisen

kunnioituksen myötävaikutuksella.

Kurdistan: Kumppani on paikallisesta kulttuurista

ja tekee työtä arvostaen kulttuurisia arvoja.

Kaakois-Aasiassa (5164) kumppani on nähnyt,

että hanke kunnioittaa lao-kulttuuria ja yrittää

välttää länsikulttuurin siirtymistä nuoriin.

Nepalissa lapset saavat opetusta omalla maithili

äidinkielellään, jonka tuloksena kehittyneempi

osallistuminen ja oppimistulokset.

5 000

Kurdistan: 6 henkilökunnan jäsentä.

Kaakkois-Aasiassa 4118 hyö-

dynsaajaa.


4. ALUEOHJELMAT

Fidan kehitysyhteistyöohjelman toteuttaminen, johtaminen, taloushallinto ja laadunvalvonta tapahtuvat

alueilla aluepäälliköiden ja aluejohtajien toimesta. Alueohjelmilla tuetaan hankkeiden ja hanketoimijoiden

verkostoitumista parhaiden käytäntöjen ja hyvien hankehallinnon ratkaisujen jakamiseksi alueen hankkeiden

välillä. Jokaisella alueella hankkeiden tavoitteet nousevat kuitenkin kunkin kumppanin ja paikallisten yhtei-

söjen omista voimaantumisen tavoitteista sekä yhteistyömaan omista kehityspoliittisista strategioista. Seu-

raavat aluekatsaukset kuvaavat sitä, miten alueohjelmat saavuttivat tavoitteittaan vuoden 2016 aikana.

Balkanin ja Etelä-Amerikan osalta kerrotaan myös pidempiaikaisista muutoksista alueilla ohjelmien päätty-

essä vuoden 2016 loppuun.

4.1. Itäinen Afrikka

Ohjelman kehitystavoitteena oli oikeudenmukainen ja turvallinen kansalaisyhteiskunta, joka huolehtii haa-

voittuvien ryhmien – erityisesti lasten ja nuorten – hyvinvoinnista. Ohjelman välittömänä tavoitteena oli tur-

vata lasten ja nuorten tulevaisuus ja tukea heitä sitä kautta tulemaan itsekin positiivisiksi muutoksenteki-

jöiksi. Alueella toteutettiin 10 hanketta vuonna 2016, joista kolme oli alueellisia ohjelmia. Yhteistyömaita

olivat Burundi, Etiopia, Kenia, Tansania ja Uganda.

Alueen hankkeiden suorina hyödynsaajina oli noin 26 000 ihmistä ja epäsuoria hyödynsaajia oli noin 113 000

ihmistä. Suurin osa hyödynsaajista on perheitä, lapsia ja naisia, mutta myös yhteisöjen johtajia ja sidosryh-

miä. Parannukset hyödynsaajien asemassa ja hyvinvoinnissa näkyivät käytännön muutoksia, kuten koulutus-

mahdollisuuksien ja elinolosuhteiden paranemisessa Lasten kerhot ja nuorten koulutuskeskukset lisäsivät

lasten ja nuorten osallistumista. Kaikista haavoittuvimmat lapset ja nuoret (entiset lapsisotilaat, katulapset,

ympärileikatut tytöt) ovat saaneet uutta toivoa elämään kumppanien avun kautta.

Positiivisia taloudellisia kehitysmuutoksia tapahtui esimerkiksi Burundissa, jossa kumppani maksoi rakennus-

kustannuksista itse 25%. Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvana osuus on huomattava. Myös Tansanian

lasten parlamentti on toiminut hyvin ja saanut näkyvyyttä.

Taloudellisesti kumppanien tulisi pystyä jatkamaan työtä Fidan lähtiessä alueelta ja exit-strategioihin kiinni-

tettiin huomiota.

4.2 Lähi-itä ja Keski-Aasia

Ohjelma on jatkanut työtään poliittisen kuohunnan ja alueellisen epävakauden keskellä. Lisähaastetta työlle

toivat vuodelle 2016 kohdistuneet budjettileikkaukset ja niistä seurannut kolmen hankkeen odottamaton

päättäminen.

Alueohjelman kehitystavoitteena oli paikallisten yhteisöjen parantunut hyvinvointi. Välittömänä tavoitteena

oli voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vaikutus perheiden, yhteisöjen ja ympäristön hyvinvoin-

tiin. Raportointivuoden aikana hankkeita oli yhteensä seitsemän. Yhteistyömaita olivat Afganistan, Irak, Jor-

dania, Palestiinalaisalueet ja Tadžikistan. Palestiinalaisalueille työ päättyi kuitenkin elokuussa 2016.


Hyödynsaajia oli yhteensä noin 126 000. Niistä noin 24 000 oli suoria hyödynsaajia. Suurimmat suorien hyö-

dynsaajien määrät olivat hankkeissa, jotka keskittyivät terveyteen (8 500) ja yhteisökehityshankkeisiin

(3 500). Hyödynsaajien suurin yhteismäärä oli terveyshankkeissa (42 500) ja koulutushankkeessa (36 900).

Hankkeet paransivat hyödynsaajien elämää lastenkasvatus-, pienyrittäjyys-, terveys-, elämäntaito- ja psyko-

sosiaalisen tuen koulutusten kautta. Pääryhmiä olivat lapset, naiset ja vammaiset henkilöt.

Onnistuneeksi lähestymistavaksi havaittiin paikallisen kielen käyttäminen ja sensitiivisyys aiheiden kanssa,

joita pidetään tabuina. Tiimityö ja hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin olivat tärkeitä. Paikallinen omista-

juus sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa nähtiin avaimena onnistumiselle. Opetushenkilös-

töön keskittyminen moninkertaisti vaikutuksen ja lisää tulosten kestävyyttä. Kestävyyteen liittyviä haasteita

käsiteltiin kumppaneiden kanssa, joilla ei ollut juuri lainkaan omarahoitusta.

4.3. Kaakkois-Aasia

Ohjelman kehitystavoitteena oli kansalaisyhteiskunnan vahvistunut rooli yhteisöjen kokonaisvaltaisessa

muutoksessa. Välittömänä tavoitteena oli kumppaneiden voimaannuttaminen positiivisten muutosten ai-

kaansaamiseksi kohdeyhteisöissä.

Alueella oli kuusi maakohtaista hanketta ja kaksi alueellista ohjelmaa, jotka pyrkivät tukemaan ja laajenta-

maan maatason työtä. Hanketoiminnan suoria hyödynsaajia oli yhteensä noin 44 000, ja epäsuoria hyödyn-

saajia noin 229 000. Yhteistyömaina olivat Kambodža, Laos, Myanmar ja Vietnam. Vietnamissa työ loppui

kuitenkin keväällä 2016 leikkauksista johtuen.

Kaikissa maissa keskitytään yhteisökehitykseen, mutta eroja on esimerkiksi kumppanuuksissa. Laosissa kes-

kityttiin vahvasti nuoriin yhteistyössä valtionhallinnon ministeriöiden kanssa kuitenkin pyrkien siihen, että

yhteisöjen kapasiteettia vahvistamalla niiden omistajuus hankkeista vahvistuu ja tulosten kestävyys pitkällä

aikavälillä varmistuu.

Ihmisoikeusperustainen toimintatapa on joissakin alueen maissa sensitiivinen aihe. Kaikilla hankkeilla on kui-

tenkin selkeät suunnitelmat ja kehitystavoitteet, jotka tähtäävät oikeuksien toteutumiseen ruohonjuurita-

solla. Voimassa olevia valtioiden lakeja, yhteistyötä ja yhteisymmärrystä paikallisten viranomaisten kanssa

hyödynnetään asioiden eteenpäinviemiseksi.

Hyödynsaajatasolla tulokset ja vaikutukset ovat kestäviä eivätkä ne riippuvaisia hankkeista tai kumppanin

aktiviteeteista. Henkilökunta oli motivoitunutta ja hankkeiden sekä yhteisöjen välinen suhde terveellä poh-

jalla. Kehittymiselle on silti vielä tilaa, sillä vaikka hyödynsaajatasolla kestävyys on vahvaa, pitkäaikaisen työn

varmistamiseksi kestävyyttä on myös vahvistettava kumppanin tasolla.

4.4. Etelä-Aasia

Ohjelman kehitystavoitteena oli haavoittuvien ryhmien ja yhteisöjen elämänlaadun parantuminen. Välittö-

mänä tavoitteena oli voimaantuneet kumppanit, jotka toteuttavat relevanttia, tehokasta ja kestävää työtä.

Etelä-Aasian alueohjelmassa toteutettiin 13 hanketta, joista yksi oli alueellinen. Yhteistyömaita olivat Bang-

ladesh, Bhutan, Kiina, Intia, Nepal ja Sri Lanka. Työ päätettiin Sri Lankassa ja Kiinassa vuoden 2016 aikana.

Vuonna 2016 suoria hyödynsaajia oli yhteensä arviolta 500 000. Suorista hyödynsaajista lapsia ja nuoria oli

noin 40 000. Suorista hyödynsaajista 400 000 henkilöä oli aikuisia radionkuuntelijoita Nepalissa. Radio-oh-

jelmissa kahdeksan lääkäriä pitivät 20 opetustuntia lasten terveydestä, ja näitä opetustunteja toistettiin ra-

diossa useasti ilman veloitusta. Epäsuoria hyödynsaajia oli noin 1,5 miljoonaa, ja luku on korkea siitä syystä,

että 400 000 radionkuuntelijan kautta noin 1,4 miljoonaa ihmistä hyötyi epäsuorasti (esim. perheenjäsenet).


Ohjelman kaksi suurta teemaa olivat yhteisökehityshankkeet sekä haavoittuvien ihmisryhmien hankkeet.

Bhutanissa kumppanijärjestö Renew auttoi kotiväkivallan uhreja kouluttamalla heitä toimeentulomahdolli-

suuksista. Haavoittuviin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa työtä tehtiin erityisesti Bangladeshissa, Intiassa, Sri

Lankalla ja kahdessa hankkeessa Nepalissa. Kiinassa hankkeen teemana oli ennaltaehkäisevä terveys.

Bangladeshin slummikoulusta valmistui hyvillä arvosanoilla oppilaita. Nepalissa oppilaiden oppimisympäristö

parani useassa koulussa uuden luokkahuoneen myötä. Kaksi piirikuntaa, joissa Nepalin yhteistyökumppanit

toimivat aktiivisesti, saavuttivat Open Defecation Free (ODF) -statuksen.

Ohjelman kestävyyteen kiinnitettiin huomiota. Kumppanit ovat hyvin erilaisia, samoin niiden kapasiteetti. On

haaste tukea kumppaneita tavalla, joka sopii kaikille kumppaneille. Osalla kumppaneista ei myöskään ole

selkeää exit-strategiaa, mikä tarkoittaa kasvavaa autonomiaa hankkeissa ilman taloudellista autonomiaa.

4.5. Itä-Aasia

Fida, Pohjois-Koreassa Finnish Agriculture and Health Rehabilitation Programme (FAHRP), nauttii viranomais-

ten luottamusta, mikä mahdollisti työn suunnittelun ja toimeenpanon tavallisten ihmisten auttamiseksi.

Työtä ohjasi ja kontrolloi Korean ulkoministeriön KECCA (Korea-Europe Cooperation Coordination Agency).

Pohjois-Koreassa kehitystavoitteena oli parantunut ravitsemus- ja terveystilanne ja välittömänä tavoitteena

parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä ja institutionaalinen terveydenhuolto. Ohjelma sisälsi kolme

hanketta, joista kaksi ruokaturva- ja yksi terveyssektorilla. Toinen ruokaturvahankkeista oli EU-rahoittei-

nen. Suoria hyödynsaajia oli noin 15 000 ja epäsuoria hyödynsaajia noin 1,96 miljoonaa. Hyödynsaajien voi-

maantumista on vaikea arvioida, sillä yhteiskunta on rakentunut jyrkän hierarkkisesti ja yksilöillä on rajattu

sosiaalinen liikkuvuus. Hankkeet ovat kuitenkin saavuttaneet erinomaisia tuloksia siemenperunatuotannossa

ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Ruokaturvahanke ja terveyshanke toimivat erittäin syrjäisillä alueilla.

4.6. Länsi-Balkan

Vuodesta 2014 lähtien Länsi-Balkanin alueohjelman välittömänä tavoitteena on ollut motivoida ja mahdol-

listaa paikallista kumppania tarttumaan sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin, kuten rikollisuuteen ja työt-

tömyyteen, joita sodanjälkeinen alue on kohdannut Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Organisatorinen kehi-

tysohjelma aloitettiin vuonna 2005 voimaannuttamaan kumppaneita muutokseen yhteisöissä.

Länsi-Balkanin alueohjelmassa oli yksi hanke (Alueellinen lapsityön tukiohjelma ja romaniyhteisön kehitysoh-

jelma) vuonna 2016 Kosovossa. Albaniassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa työ päättyi 2015 lopussa. Suoria

hyödynsaajia oli vuonna 2016 190 (vuonna 2015 20 000 henkilöä). Epäsuoria hyödynsaajia arvioidaan olleen

250 (v. 2015 22 000).

Hyödynsaajina oli romaneja ja erityisesti lapsia. He ovat saaneet äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden kun-

nolliseen koulutukseen ja parantuneeseen toimeentuloon. Ihmisten elämässä on tapahtunut merkittävä

muutos, erityisesti naisten sekä lasten ja nuorten parissa.

Päättyneen alueohjelman katsaus, Länsi-Balkan

Länsi-Balkanilla on hankkeiden alusta alkaen vahvistettu kumppaneiden kapasiteettia ja omistajuutta työstä,

jotta he ovat kykeneviä jatkamaan työtä ja hankkimaan varoja paikallisesti hankkeiden päättymisen jälkeen.

Länsi-Balkanilla on Euroopan nuorin väestö, joten nuoria on voimaannutettu toimimaan haavoittuvien ja


marginalisoitujen ryhmien kanssa. Fidan kumppaneiden hankkeet ovat edesauttaneet tukiverkoston perus-

tamista alueelle, mikä mahdollistaa koulutuksen ja materiaalien päivitysten jakamisen alueiden kesken yh-

teisökehitystyön parantamiseksi.

Fidan oma kummilapsihanke jatkuu Kosovossa julkisrahoitteisen työn päättymisen jälkeen. Valmistelut kum-

milasten määrän nostamiseen aloitettiin vuonna 2015 ja markkinointikampanjalla saatiin kerättyä 350 uutta

kummia alueen lapsille nostaen kummilasten ja heidän perheidensä lukumäärän 630. Kummien lahjoitukset

kattavat kussakin hankkeessa kahden ihmisen palkan kuukauden ajalta. Kumppanihenkilöstö on osoittanut

suurta omistautuneisuutta ja he ovat päättäneet jäädä hankkeisiin, vaikka eivät tiedä, mistä kunkin kuukau-

den palkka tulee.

Fidan päättyneen hankkeen menestyksen avaimena Länsi-Balkanilla voidaan nähdä vahva läsnäolo kentällä.

Päivittäinen kanssakäyminen kumppaneiden kanssa on mahdollistanut kohtaamaan kumppaneiden haasteet

ja tarpeet suhteessa koulutuksiin ja kapasiteetin vahvistamiseen. Kumppaneiden hankkeet ovat vahvistaneet

ihmisoikeuksien toteutumista, mm. ihmiskaupan uhrien parissa. Albaniassa on tuettu vankien ja ex-vankien

olosuhteita ja paluuta yhteiskuntaan ja koulutettu vankilan hallintoa, joka havahtui vankien tilanteesta ja

alkoi nostaa sitä Albanian hallituksen tietoisuuteen

Ohjelmakauden haasteiksi muodostui romanien valtava maastamuutto Keski- ja Pohjois-Eurooppaan, jolloin

heidän omat yhteisönsä pienentyivät, mikä lisäsi toivottomuuden ilmapiiriä jäljelle jääneiden keskuudessa.

Myös kahden viimeisen ohjelmavuoden aikana aluejohtaja vaihtui kolme kertaa, mikä aiheutti haasteita alue-

koordinaatiossa ja työn jättämisessä paikallisille kumppaneille hankkeiden päättyessä.

Länsi-Balkanilla kansalaisyhteiskunnan tila on vaihdellut maittain. Jugoslavian hajoamissodista johtuva poliit-

tinen, taloudellinen, kulttuurinen ja psykologinen hajaannus on vaikuttanut Länsi-Balkanin maiden kansalais-

yhteiskuntien kehittymiseen ja identiteetin löytämiseen. Kansalaisyhteiskuntien tilassa on ollut nähtävissä

muutoksia Fidan työkauden aikana erityisesti suhtautumisessa ihmisoikeusperustaiseen työhön. Alueen pro-

testanttiset kirkot ovat saaneet arvostusta tekemänsä sosiaalityön kautta, ja siten ne ovat voineet toimia

ihmisoikeusaktivisteina. Ihmisoikeuksista puhuminen on tullut helpommaksi kumppanin tekemän työn

kautta ja erityisesti lasten oikeudet ovat olleet painopisteenä.

Kansalaisyhteiskunnan tilan kasvun syitä on hankala arvioida. Kumppaneiden maine on parantunut sosiaali-

sen työn kautta, jolloin heidän on helpompi toimia. Poliittinen ilmapiiri on avoimempi etenkin Albaniassa,

joka pyrkii koko ajan kohti demokraattisempaa yhteiskuntaa. Albaniassa naisten oikeudet ovat kasvaneet

yhteiskunnassa muun muassa siten, että he ovat yhä useammin mukana päätöksenteossa. Vähemmistöjen,

kuten romanien oikeudet on tiedostettu, mutta käytännön tasolla teot eivät vielä ole kovin suuria. Bosnia ja

Hertsegovinassa on edelleen poliittisesti melko epävakaata. Maalla on kuitenkin tavoitteena pyrkiä kohti toi-

mivaa demokratiaa ja EU-jäsenehdokkuutta. Siitä syystä ihmisoikeuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota.

Kumppanit ovat myös kiinnittäneet erityistä huomiota vammaisten oikeuksiin sekä raportoineet ihmisoikeuk-

sista puhumisen tulleen helpommaksi sitten työn aloittamisen jälkeen.

4.7. Etelä-Amerikan alueohjelma

Etelä-Amerikan alueohjelma jatkoi toimintaansa laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2016 oli

Fidan rahoittaman kehitysyhteistyön päätösvuosi Boliviassa, Paraguayssa ja Perussa. Suoria hyödynsaajia oli

86 000 ja epäsuoria hyödynsaajia 90 000. Hanketoiminnan vaikutuksena suorat hyödynsaajat saivat merkit-

tävää valistusta alueen sosiaalisten ongelmien kohtaamisessa sekä niiden voittamisessa. Saatua tietoa oli

helppo jakaa epäsuorille hyödynsaajille esimerkiksi kodeissa, koska opetus pyrittiin toteuttamaan tavalla ja

termeillä, jotka koulutuksen saaneet kykenivät myös omaksumaan.


Alueohjelman kehitystavoitteena oli kumppaneiden voimaannuttaminen sosiaaliseen vastuuseen yhteisöis-sään ja välittömänä tavoitteena kumppaniyhteisöjen motivoiminen kyseiseen sosiaaliseen vastuuseen. Kumppaneiden yhteistyö lisääntyi muiden alueella toimivien vastaavaa työtä tekevien järjestöjen kanssa. Alueella oli neljä yhteistyökumppania. Yhteistyökumppanit jatkoivat läheistä vertaistukitoimintaansa aikai-sempien hankevuosien aikana syntyneiden kontaktien pohjalta. Hanketoiminnan merkityksellinen edistymi-nen pohjautui kumppanijärjestöjen runsaaseen vapaaehtoisten lukumäärään. Myös kumppaniyhteisöjen aikaisemmin jo laatima sosiaalisen toiminnan pitkäaikainen suunnitelma mahdollisti toiminnallisen kohdis-tamisen kyseisen paikallisen toimintastrategian mukaisesti. Sosiaalinen työ painottui huumeiden ja alkoholin väärinkäytön, perheväkivallan, lasten hyväksikäytön ja kor-

ruption ennaltaehkäisyyn. Työn suunnittelu, toteutus ja valvonta tapahtuivat paikallisen kapasiteetin avulla.

Aluekoordinaattori on vieraillut alueilla toteamassa kumppanilta tulleiden raporttien paikkansa pitävyyden.

Päättyneen alueohjelman katsaus, Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikan työ päättyi vuoden 2016 lopussa. Kolumbiassa ja Ecuadorissa työ loppui jo vuonna 2014 ja

Perussa, Boliviassa ja Paraguayssa 2016 lopussa. Vuonna 2016 loppunut hanke 5100 Kumppanin kapasiteetin

vahvistaminen sosiaaliseen vastuuseen tähtäsi kumppanin voimaannuttamiseen sekä sosiaalisen vastuun

kasvattamiseen. Työn alueilla voidaan nähdä onnistuneen, sillä kumppanit ovat sisäistäneet kokonaisvaltai-

sen näkemyksen sosiaalityössä sekä sitoutuneet vastuullisesti työhön.

Etelä-Amerikassa nähtiin käytännössä, että sosiaalista työtä on mahdollista tehdä Latinalaisen Amerikan kon-

tekstissa ilman ulkomaista rahoitusta. Exit-strategian myötä kumppaniyhteisöt ovat myös tiedostaneet, että

yhteistyön päättyminen ei tarkoittanut yhteyden lopullista katkeamista. Vuosien aikana syntyneet luotta-

mukselliset ja toinen toisiaan kunnioittavat asenteet edellyttävät sellaisen yhteyden jatkamista, jossa yhtei-

nen oppiminen voi edelleenkin jatkua.

Saavutuksiin kuului positiiviset muutokset kumppaneiden tekemässä sosiaalityössä. Kumppanit on myös tunnustettu yhteiskunnassa tärkeiksi toimijoiksi, sosiaalityö on otettu viisivuotisstrategiasuunniteluun mu-kaan ja riippuvuusajattelu ulkoisesta tuesta on vaihtunut ajatteluun yhteistyöstä kumppaneiden kesken. Myös epäsuorien hyödynsaajien määrä moninkertaistui hyödynsaajien siirtäessä oppimaansa tietoa eteen-päin. Etelä-Amerikan maissa huomattiin hankkeiden alussa, että yhden paikallisen kirkon kanssa tehtävä työ ei

ollut tehokas tapa saada kumppania kansallisella tasolla ottamaan sosiaalista vastuuta. Työn pohjalta opittiin

myös, että on tärkeää olla organisaatiotasolla kestävä strategiasuunnitelma sekä kehittää kokonaisvaltaista

työtä. Myös vapaaehtoisten motivointia on tehtävä säännöllisesti työn jatkuvuuden turvaamiseksi.

Tulevaisuuden haasteita Etelä-Amerikan työalueilla on esimerkiksi useampien haavoittuvien ihmisryhmien

tavoittaminen eri puolilla mannerta. Lisäksi haasteita työalueilla ovat niin perhekäsityksiin ja sukupuolten

väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset kuin naisiin kohdistuvat murhat ja kouluja työpaikkahäirintä.

5. OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA

Alueohjelmaraportoinnissa pyrittiin selvittämään Ohjelman hankkeiden vaikutuksia ja tulosten kestävyyttä.

Aluepäälliköt arvioivat hankeraporttien sekä monitoroinnin pohjalta, mitkä vahvuudet ja menestystekijät tu-

kevat tulosten kestävyyttä ja millaisia riskejä sekä kehittämisalueita he havaitsivat kestävyyden suhteen Fi-

dan sekä kumppaneiden osalta.


5.1. Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa

POSITIIVISEN MUUTOKSEN KESTÄVYYS JA OMISTAJUUS VAIKUTUKSIIN

Muutos hyödynsaajien elämässä on pysyvää, kun se ei ole riippuvaista ulkoapäin tuoduista panostuksista

vaan kyseessä on asennemuutos: uuden, erilaisen ajattelun ja tavoitteisiin pyrkivän toiminnan omaksuminen.

Kun hyödynsaajat itse ymmärtävät syy-seuraussuhteita ongelmiin ja löytävät niihin ratkaisuja, asenteet

muuttuvat, mikä taas muuttaa yksilöiden ja organisaatioiden strategioita. Yhteisön kokema suuri muutos pa-

rempaan, esimerkiksi ripuli- ja infektiotautien väheneminen koulutusten sekä vesi- ja sanitaatiohuollon pa-

rannuttua, ruokkii ja vahvistaa itsessään tulosten kestävyyttä. Myönteisenä vaikutuksena on ilmennyt myös

kumppaneiden hanketoiminnassa mukana olleen nuoren johtajasukupolven uudenlainen oman elämän

suuntaaminen yhteiskunnan hyväksi toimimiseen. Muutoksesta kertoo sekin, että Fidan toiminnan piirissä

olleiden kumppanikirkkojen asenne naisia, tyttöjä, vammaisia henkilöitä ja hiv-positiivisia kohtaan on hyväk-

syvämpää ja heidän parissaan on aloitettu hankkeita.

Vahva omistajuus ja hyödynsaajien lisääntynyt kapasiteetti lisäsivät hyvinvointia ja muutoksen kestävyyttä,

mikä näkyi kohdeyhteisöjen tietojen ja taitojen kehittymisessä yhteisötason päätöksenteossa, ongelmanrat-

kaisussa, suunnittelussa ja läpinäkyvyydessä. Tällainen kehitys yhteisöissä paransi niiden tulevaisuutta.

Lapsille ja nuorille on taattu kokemus heidän arvostaan, tasokasta koulutusta ja yhteisöön integroituminen

tehden sosio-kulttuurisen muutoksen kestäväksi. Yksilötasolla positiiviset vaikutukset näkyivät oppilaiden ja

heidän perheidensä elämässä. Aiemmin avuttomiksi ja toivottomiksi itsensä tunteneet nuoret ovat hankkei-

den kautta tiedostaneet arvonsa ja suunnittelevat innolla tulevaisuuttaan. Opitut tiedot ja taidot kestävät

läpi heidän koko elämänsä ja muuttavat yhteisöjä pitkällä aikavälillä. Koulutusten suuntaaminen koulutus-

henkilöstöön on edistänyt kestävyyttä. Opettajia on kutsuttu opettamaan uusia kasvatusmenetelmiä myös

muissa yhteisöissä. Positiivisten vaikutusten jatkaminen ei sinänsä maksa mitään.

Lasten koulutus on voimaannuttanut lapsia. Koulutus on rakentanut kestävyyttä ja positiiviset roolimallit an-

tavat esimerkkejä koulutuksen tärkeydestä yhteisöissä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää ottaa yhteisöt entistä

tiiviimmin mukaan päätöksentekoon ja suunnitteluun, jotta työn paikallinen omistajuus kasvaisi. (Balkan)

Hanketoiminnan keskeisenä sijoituskohteena ovat olleet ihmiset. Heihin on haluttu panostaa yhdessä tär-

keiksi koetuissa koulutusaiheissa. Tarjottu opetus on mahdollistanut omakohtaisen oppimisen, jonka myötä

ihmiset kykenevät tekemään omaa ja lähimmäistensä elämää suojelevia ja varjelevia valintoja. Hanketoimin-

nan johtavana ajatuksena on ollut, että moninkertaistamisen kautta saatua tietotaitoa voi jakaa varsin nope-

asti, vaikka itse ei olisikaan opetustaitoja muualla hankkinut osaaja. (Etelä-Amerikka)

KESTÄVYYTTÄ HEIKENTÄVÄT RISKIT

Kestävyyden kannalta haasteena on sekä toimintaympäristöön että itse hanketoimintaan liittyviä riskejä. So-

sio-kulttuurinen muutos on hidasta etenkin epävakaissa poliittisissa olosuhteissa.

Aasiassa kaikilla yhteiskunnan tasoilla kulttuuriset tekijät kuten valtarakenteet, hierarkia ja ”kasvojen menet-

tämisen” pelko voivat vaikeuttaa todellisista ongelmista puhumista ja tuoda haasteita yhteistyölle. Hankkeen

päätyttyä on suurempi riski, että ihmiset käyttävät valtaansa väärin eivätkä yhteisön hyväksi. Haasteeksi jää,

ovatko nuoret tarpeeksi vahvoja vastustamaan yleisiä käytänteitä maassaan ja voiko heillä aikuisina olla eri-

laisia näkökulmia elämästä kuin valtaosalla ihmisiä. Myös johtajuuden puute ja heikko ymmärrys siitä, jos

johtajuuden kapasiteetti on matala, nähdään riskinä.

Useissa hankkeissa hyödynsaajat ovat alusta alkaen omistaneet työn ja resurssit on arvioitu riittäviksi myös

hankkeen loppumisen jälkeen. On kuitenkin hankkeita, joissa tätä on vielä työstettävä ja rakennettava exit-

strategia, jotta kestävyys voidaan taata.


Vaikka yhteisöt olisivat ymmärtäneet muutoksen tärkeyden ja tarvittavia strategioita olisi tehty, strategioi-

den muuttuminen toiminnaksi edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat muutoksen. Vain siten muutok-

sesta tulee pysyvää. Ilman rakenteita on riski, että opitut asiat jäävät käyttämättä.

Myös luonnonkatastrofien kuten maanjäristysten ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien säämuutosten (El

Nino) mahdollisuus ovat riskinä. Ne ja poliittinen epävakaus ovat sen tason riskejä, että ne vaarantavat vaka-

vasti hankkeiden myönteiset vaikutukset hyödynsaajien elämässä.

Etelä-Amerikassa on havaittu, että koulutustoiminnasta vastaavien lukuisten vapaaehtoisten motivoiminen,

kannustaminen ja jatkokoulutus ovat niitä riskitekijöitä, joita kumppaniyhteisöjen johtohenkilöt eivät saa

unohtaa hanketoiminnan itsenäistä tulevaisuutta suunnitellessaan.

Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa on todettu, että hanketoiminnan kestävyyttä voi heikentää miesten ja uskon-

nollisten johtajien puuttuminen hankkeiden kohderyhmistä. Palestiinalaisalueilla vammaiset ihmiset ovat hy-

vin köyhistä oloista, mikä on vaikeuttanut tiedon- ja hoidonsaantia.

Länsi-Balkanilla ovat haasteena kommunismin jäljet, jotka näkyvät edelleen riippuvuuden kautta. Myös syr-

jintää romaneja kohtaan on vaikea saada lopetettua. Hidas talouskasvu on myös haaste. Nuorille suunna-

tuissa aktiviteeteissa sukupuolijakauma tuo haasteita, sillä osallistujat ovat nuoria miehiä ja ohjaajat naisia.

Hankkeita tulisi kohdistaa ja suunnitella yhteisön tarpeisiin.

5.2. Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa

VAHVUUDET JA MENESTYSTEKIJÄT TALOUDELLISELLE JA INSTITUTIONAALISELLE KESTÄVYYDELLE

Kumppaneiden voimaantumisen kestävyyttä kuvaa parhaiten se, miten ammattitaitoisesti ja laadukkaasti

kumppanit toimivat yhteisöissään. Taloudellinen ja institutionaalinen kestävyys kumppanin toiminnassa on

tärkeää, jotta he pystyvät jatkamaan toimintaa myös tuen päättyessä. Hanketoiminnan lähtökohtana on ol-

lut, että toiminta pyritään pitämään sellaisella taloudellisella tasolla, johon kumppaneiden omat resurssit

myös myöhemmin riittäisivät. Kumppaneiden ja kumppaniyhteisöjen omistajuus hanketyössä kehittyi enti-

sestään, koska he ovat vastanneet työn suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta mahdollisimman it-

senäisesti. Suomalaiset asiantuntijat rajasivat omat tukitoimensa kumppanin kanssa sovitun suunnitelman

mukaisesti. Heidän roolinsa oli raportointikauden aikana asiantuntija-avun tarjoaminen, sekä hankehallin-

non seuranta yhteistyössä kansallisten toimijoitten kanssa. Tämä ns. katalysaattorin rooli selkeentyi Fidan

henkilöstölle entistä vahvemmin vuoden 2016 aikana kehitysyhteistyöstrategiaprosessin yhteydessä.

Menestystekijäksi voidaan todeta myös Fidan käyttämä toimintatapa, jossa kumppaneiden tarpeet kartoite-

taan ja niihin on vastattu koulutusten, työpajojen, opintomatkojen ja monitoroinnin kautta, mikä on auttanut

kumppaneita rakentamaan hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettiaan. Myös kumppaneiden luotettavuus

on lisääntynyt kansainvälisten rahoittajien sekä alueellisen hallinnon näkökulmasta. Kumppanit haluavat

myös toimia esimerkkinä luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä omille kumppaniorganisaatioilleen. Usealla

kumppanilla on riittävästi kapasiteettia ja halua jatkaa aktiviteetteja kohtuullisella tasolla odottamattoman

hankkeiden päättämisen jälkeenkin.

Kun kumppaniorganisaatiot ovat alkaneet luoda omaa hallinnollista rakennetta ja kehittää esimerkiksi omaa

raportointisysteemiä, ne osoittavat institutionaalista kestävyyttä toiminnassaan. Kumppanit ovat alkaneet

ottaa vastuuta sellaisista asioista, joita aiemmin hoitivat Fidan lähetetyt työntekijät.

Kansallisten sekä kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen kertoo kumppanin itsenäistymisproses-

sin onnistumisesta. Verkostoituminen ja hyvät suhteet muihin paikallisiin toimijoihin edesauttaa paikallisten

resurssien hyödyntämistä ja takaa kumppaneille vertaistukea ja kanavia, joissa vaihtaa tietoa ja oppia uutta.


Kirkkokumppaneiden osalta sosiaalisen työn omaksuminen osaksi kirkon toimintaa takaa työn jatkumisen,

koska kirkko on yleensä pysyvä instituutio yhteisössä ja verkostojensa kautta sillä on myös kansallinen ulot-

tuvuus. Kirkot ovat perusta ammattimaiselle kristilliselle sosiaalisen kehityksen järjestötoiminnalle, joka taas

on diakonisen palvelun työkalu kirkoille yhteiskunnassa. Toimijoina ne jakavat haavoittuvien ihmisryhmien

rinnalla kulkiessaan heidän tulevaisuuden haasteensa ja toisaalta onnistumisensa.

HAASTEET, RISKIT JA KEHITTÄMISALUEET VAIKUTUSTEN KESTÄVYYDELLE

Vaikka kehitysvaikutukset ovat kestäviä henkilöstön ja heidän osaamisensa tasolla, organisatorinen kestävyys

riippuu kumppaneiden kyvystä jatkaa ja ylläpitää työtä. Tämä voidaan turvata varmistamalla riittävä toimin-

nan rahoitus kumppanin kautta eri tahoilta tai paikallisten resurssien avulla. Toisaalta ongelmana voi olla se,

ettei henkilöstöä välttämättä ole tarpeeksi. Muun muassa Länsi-Balkanilla pienillä kumppanikirkoilla ei ole

toiminnan kannalta tärkeitä avainhenkilöitä riittävästi.

Etelä-Amerikassa hanketoiminnan jatkuminen ei saa ehdollistua kulloinkin vallassa oleviin henkilöihin. Kump-

paniyhteisöjen pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat pyrkivät takaamaan sen, ettei kirkkokunnan johdon

vaihtuminen estä aikaisemmin laadittujen toimintaperiaatteiden toteuttamiselle. Sosiaalisen toiminnan kan-

nalta tällainen linjaus on ollut merkityksellinen edistys kumppanin hankevastuullisuuden lisäämisessä.

Itäisessä Afrikassa sosiaalisen kehityksen vision säilyminen kumppanin toiminnan fokuksessa on riippuvaista

vaaleilla valittavien johtajien asenteista. Fida ei voi vaikuttaa sisäisiin asioihin kumppanin toiminnassa, mikä

tekee tästä riskin toiminnan jatkumiselle ja kestävyydelle. Itäisessä Afrikassa mitatut myönteiset muutokset

eivät välttämättä ole pysyviä, ellei kumppaneilla ole asianmukaisia organisatorisia rakenteita. Tässä Fidan

tuki on edelleen tarpeen, ettei saavutettua kapasiteetin vahvistumista menetetä. Kumppaneilla on oltava

myös halu vahvistaa kapasiteettiaan käyttäen omia resurssejaan.

Lähi-idässä haasteena kestävyydelle on teemojen laaja kirjo, joihin hankkeiden tulisi keskittyä. Riskinä on

psykososiaalisten hankkeiden päättyessä uusien teemojen mukaanotto siten, että psykososiaaliset hankkeet

jäävät pois kokonaan. Myös korkealaatuisen ja tutkimustuloksiin perustuvan psykososiaalisen koulutusma-

teriaalin tunnistaminen laajasta tarjonnasta voi vaikeutua.

Kaakkois-Aasiassa on erilaisia kumppaneita eri maissa. Laosissa Savannakhetissa kumppanina on Opetus- ja

liikuntaministeriö, jonka prioriteettina on oma toiminta eivätkä he ole sitoutuneita tekemään kehitystyötä

vielä, vaikka ovat kiinnostuneita Fidan hankkeen toimintatavoista ja hoitavat hyvin sen dokumentoinnin.

Kumppani on tottunut taloudelliseen avustukseen ja haasteena on voimaannuttaa kumppani osallistumaan

enemmän. Myös koulujen vastuu omistajuudesta ja omasta kehittämistyöstä voi osoittautua haasteeksi, sillä

koulut odottavat Fidan tekevän työn heidän puolestaan. Hankkeen paikallinen henkilökunta on kuitenkin pä-

tevää ja motivoitunutta jatkamaan toimintaa ulkoisen rahoituksen päätyttyä. Kyläkehitysohjelmassa Kam-

bodzassa tulevaisuudessa haasteena on se, ettei paikallisviranomasilta tai hallitukselta tule tukea, mikä on

kestämätöntä hankkeelle. Myös kumppanilta (Assemblies of God Cambodia) puuttuva tuki on ongelmallinen

ajatellen ohjelman kestävyyttä yhteisöissä.

Myös Etelä-Aasiassa taloudellinen kestävyys on haastavaa. Kumppaniorganisaatiot ovat hyvin erilaisissa vai-

heissa; alueella on kumppaneita, jotka voivat jatkaa työtä omarahoitteisesti, mutta valitettavasti myös niitä,

jotka ovat täysin riippuvaisia Fidasta ja ulkoisesta rahoituksesta.

OPITUT ASIAT JA STRATEGIAT KOHTI TALOUDELLISTA JA TOIMINNALLISTA ITSENÄISYYTTÄ

Kumppaniyhteisöjen toimintamallit omarahoituksen kasvattamiseksi eroavat suuresti eri kohdemaissa. Ylei-

sesti voidaan todeta, että kehitysyhteistyömäärärahaleikkaukset ovat avanneet kumppaneiden silmiä ym-


märtämään, ettei rahoitus ole itsestäänselvyys. Kumppaneita on systemaattisesti ohjattu pois avustus-ajat-

telusta. Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa kehitysyhteistyömäärärahaleikkauksien vaikutuksesta riippuvuus on vä-

hentynyt kasvattaen yhteisön uusien toimintojen kumppanilähtöisyyttä.

Kaakkois-Aasiassa kumppanien resurssit ovat kasvaneet ja heillä on koulutettuja komiteoita. Työtä on laajen-

nettu eri alueille Fidan kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena.

Itäisessä Afrikassa kumppaneilla on hyviä esimerkkejä paikallisilla resursseilla toteutetuista hankkeista, mutta

alueella tarvitaan kuitenkin asennemuutosta, jotta riippuvuus vähenee ja itsenäisyys kasvaa. Alueella on ym-

märretty, että on tärkeää keskustella ja tehdä sitoumuksia kumppaneiden omarahoitusosuudesta jo hank-

keen alkuvaiheessa, jotta kumppani ottaa enemmän vastuuta työstä.

Etelä-Aasiassa useimmilla kumppaniorganisaatioilla on selkeä visio sosiaalisesta työstä, mutta taloudellinen

kestävyys on heikkoa ja suurin osa kumppaneista on riippuvainen Fidan tuesta.

Etelä-Amerikassa kumppaneiden kanssa yhdessä laadittu exit-strategia tukee kumppanin pyrkimyksiä jatkaa

toimintaansa itsenäisesti myös hankekauden päättyessä.

Itä-Aasiassa hankkeen tarkoituksena on voimaannuttaa Pohjois-Korean maakuntasairaaloita siten, että ne

pystyisivät jatkamaan työtä omilla resursseilla. Myös kestävä yhteys Pyongyangin yliopistollisen sairaalan

kassa olisi tärkeää. Pohjois-Korean kontekstissa kestävyys aiheuttaa haasteita, mutta hidas pitkäjänteinen

kumppanuus on ratkaisu siihen. Jos avoin asenne valtion virkamiesten ja sairaalahenkilökunnan välillä säilyy,

voidaan tulevaisuudessa saavuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia köyhien potilaiden hoidossa.

Länsi-Balkanilla Kosovossa House of Hope -järjestö on jatkanut itsenäisesti hanketta, jossa Fidan rahoituksen

päättyi vuoden 2015 lopussa. HoH on kumppanina taloudellisesti vakain kaikista kumppaneista Balkanilla.

Työntekijät ovat melko nuoria, mikä tekee työstä dynaamista. Yhteisöön on avattu kirpputori, jonka malli on

saatu Fidasta, ja tämä toimii tulonhankintana työlle. Länsi-Balkanilla kumppanit ovat verkostoituneet muiden

järjestöjen kanssa ja kumppanien aloittama varainhankinta on lähtenyt hyvin käyntiin. Työn jatkuvuuden

kannalta joillakin kumppaneilla on paljon vapaaehtoisia, mikä on auttanut toimintojen jatkamisessa. Kirkko-

jen rooli sosiaalisessa auttamisessa romaniyhteisöissä on kasvanut kustannustehokkaan yhteisökehitys -kon-

septin omaksumisen myötä.

6. KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS

Kehitysviestinnän tavoitteena on tarjota Fidan sidosryhmille monipuolista ja ajantasaista tietoa kehitysmaista

ja kehityskysymyksistä. Sidosryhmiä halutaan innostaa ja haastaa globaaliin ajatteluun ja vastuuseen sekä

toimimaan kehitysmaiden lähimmäisten hyväksi.

Kehitysviestintä jakaantuu kahteen osa-alueeseen: järjestön Ohjelmasta ja siihen kuuluvista hankkeista tie-

dottaminen ja kehityskasvatus.

Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toimintavuo-

den aikana kuvataan taulukossa 19 seuraavalla sivulla.


6.1. Kehitysviestintä 5002

Kehitysviestinnän tavoitteet saavutettiin pääosin vuonna 2016, vaikka alkuvuotta leimasivat vielä tiimityös-

kentelyn muutokset. Lisäksi valmisteltiin kahta kehitysviestintää ohjaavaa Fida-strategiaa (viestinnän ja ke-

hitysyhteistyön) sekä suunniteltiin järjestön uusia verkkosivuja. Alkusyksystä sai vauhtia uuden kehitysvies-

tintäkampanjan suunnittelu. Loppuvuodesta julkaistiin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelma-

kauden tulosjulkaisu.

Tavoitteiden osalta jäi kampanjaa varten suunniteltu kuvausmatka toteutumatta, koska kaksi päivää ennen

matkaa Laosin ulkoministeriö puuttui prosessiin ja kielsi Keski-Laosin opetusviranomaisen alaiset videoku-

vaukset ilman erillistä medialupaa. Syy oli ilmeisimmin epäonninen ajankohta liittyen toisten järjestöjen toi-

mintaan maassa. Samaan aikaan Fidan yhteistyösopimus maassa oli menossa katkolle, eikä kuvausmatka tä-

ten toteutunut. Kampanjan tarkoitus oli kertoa kehitysyhteistyön tuloksista, kohdemaana Laos, opiskelijoille

ja nuorille aikuisille Suomessa, erityisesti Fida myymälöiden asiakaskunnassa.

Julkaisut ja verkkosivut

Fida-lehden kehitysyhteistyöaiheista Eväät elämään -kampanjalehteä jaettiin peruskouluihin yhteistyössä

kansainvälisyyskasvatuksen kanssa. Kastittomien lasten koulunkäynnistä kertova numero sisälsi myös yh-

teenvedon Nepalin hanketoiminnasta. Fidan vuosikertomus 2015 ja sen kehitysyhteistyöosio ilmestyi lop-

pukesän Fida-lehtenä. Lehden syksyn kehitysyhteistyönumeron teema oli haavoittuvat lapset ja nuoret.

Lehteä jaettiin Eväät elämään -numeron tavoin myös Fida myymälöiden (27) asiakkaille.

Nettisivuston tiedot ja kehitysyhteistyön hankekuvaukset päivitettiin ajan tasalle. Nettiartikkeleita julkais-

tiin 28 kappaletta. Sosiaalisessa mediassa viestittiin kehitysyhteistyöstä keskimäärin viikoittain (Facebook ja

Twitter). Facebook-julkaisuja ilmestyi yhteensä noin 90 kehitysyhteistyöstä ja hankkeiden kummilapsi-

työstä. Ennen vuodenvaihdetta valmistui 28-sivuinen julkaisu kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tu-

loksista ohjelmakaudella 2014-16. (Liitteet 2a Verkkosivujen kehitysyhteistyöaiheiset artikkelit 2016, 2b

Fida-lehden kehitysyhteistyöaiheiset artikkelit 2016.)

Mediatiedotus

Kehitysyhteistyöhön liittyviä mediaosumia oli 43 (sähköinen ja paperinen). Kehitysyhteistyöleikkauksia kä-

sitteli 17 juttua, joista yksi maakuntalehtien verkostossa ja toinen valtakunnallisessa Dagen-mediassa Ruot-

sissa. Kotimaan kristillisissä medioissa ilmestyi kuusi juttua.

Osumalukuun eivät sisälly paikallismediajutut Eväät elämään -kampanjan alkamisesta eivätkä tuplaosumat

(saman jutun digi/paperi). Luvussa ovat kuitenkin mukana Nenäpäiväkampanjoinnista kertovat nettiosumat

(10). Aktiivinen mediakontaktointi oli hieman vähäisempää, mutta juttuvinkkejä annettiin Eväät elämään -

kampanjasta ja Nepalista. Kehitysviestintään luotiin tiedotussuunnitelma loppuvuodeksi.

Kampanjaviestintä

Fida osallistui Kepan järjestökyselyyn ja yhteiseen tiedotukseen valtiontuen leikkausten vaikutuksista. Kehi-

tysyhteistyötiedottaja kartoitti vaikuttavan (advocacy) viestinnän lisäämistä osallistumalla Kepan työpaja-

kurssille.

Kehitysyhteistyöhön liittyi lapsen oikeuksia ja kummilapsityötä käsitellyt radio-ohjelma (liite 2c). Lisäksi to-

teutettiin lyhyitä videohaastatteluja kumppaneiden työstä Aasian kehitysyhteistyöpäivillä.


Fida myymälöiden asiakkaille ei toteutettu varsinaista kampanjaviestintää, mutta lehtien teemanumeroi-den jakamisen lisäksi myymälät viestivät digimainoksissaan sekä pääkaupunkiseudun noutopalvelun tavara-lahjoittajille jaettavissa korteissa tuottojen käytöstä kehitysmaiden lasten ja nuorten hyväksi.

TAULUKKO 19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset

Ohjelman Tulos (Result) 3. Suomalaisten sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus Fidan kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista

sekä kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä Ohjelmatason mittarit

Kehityskasvatuksen (kvk) tavoitteet vuonna 2016

Mittarit Tilanne 31.12.2016

Suomalaisten yh-

teistyötahojen ak-

tivoituminen ja

asennoituminen

kehitysyhteistyö-

hön ja globaaliin

vastuuseen

1. 1. Seurakuntien nuorisotyöhön on otettu mukaan kvk-teemoja. 2. Seurakunnat pitävät kehitysyhteistyötä tär-keänä ja osallistuvat sii-hen. 3. Sidosryhmät saavat tie-toa Fidan kehitysyhteis-työn kattoteemoista ja kampanjoista ja näistä jul-kaistaan sisältöjä paikalli-sissa ja valtakunnallisissa medioissa. 4. Koulupalvelun ja hel-luntaiseurakuntien li-sääntynyt kapasiteetti tehdä ja kehittää koulu-työtä kvk-teemoilla.

1.1 Eväät Elämään (EE)-kehityskasvatusma-teriaalit on tuotettu ja haastettu seurakun-tia käyttämään niitä 1.2 EE-keräyksessä on mukana 10 nuoriso-tiimiä

1.1 materiaalit valmistuivat huhtikuussa ja menivät seurakuntiin kampanjan muiden materiaalien mukana. 1.2 nuortentiimejä ei laskettu erikseen. Unelmien iltapala toteu-tettiin vähintään kahdessa nuorisotapahtumassa

2.1 Seurakuntien sitoutuminen kyt-työnte-kijöiden palkanmaksuun. 2.2 Seurakuntien osallistuminen Eväät elä-mään -kampanjaan 2.3 Seurakuntien osallistuminen kotimaan pakolaistyöhön

2.1 vuonna 2016 23/249 seurakuntaa osallistui kyt-työntekijöiden palkkakuluihin projektipalkkamaksun muodossa. Hanketyönteki-jöistä vain 16 % oli seurakuntien palkkaamia, loput Fidan palkkalis-toilla. 2.2 keräykseen osallistuvien seurakuntien määrä laski noin 20 %. 2.3 pakolaistyö hiipui monessa seurakunnassa turvapaikanhakija-virtojen mukana.

3.1 Fida lähetystorien asiakkaille on toteu-tettu kampanja 3.2 Yksi suuren yleisön tavoittava kehitys-viestintäkampanja on toteutettu 3.3 Lehdistötiedotus ja medioiden kontak-tointi

3.1. Kaksi kehitysyhteistyöaiheista Fida-teemalehteä (Eväät elä-mään ja Haavoittuvat lapset ja nuoret) jaetiin myymäläasiakkaille. Uutta kampanjaa ei toteutettu. 3.2. Fida osallistui Kepan vaikuttamisviestintäkampanjaan syksyllä. Uuden tulosviestintäkampanjan suunnittelu eteni, mutta kuvaus-matka peruuntui kohdemaan viranomaisten estettyä prosessin. 3.3. Mediaosumia oli 43, myös Ruotsissa, ja medioille annettiin jut-tuvinkkejä. Kyt-tiedotus sai ensimmäisen oman suunnitelman. Taustalla valmisteltiin viestinnän kattostrategiaa ja kehitysviestin-tää sen osana.

4.1 Vapaaehtoistyöntekijöiden ja materiaa-lien määrä koulutyössä on kasvanut 4.2 KVK-teemapäiviä on järjestetty yhteis-työssä seurakuntien kanssa kouluille

4.1 Koulumateriaaleja tehtiin yhden teemapaketin verran. Vapaa-ehtoisten määrää ei pystytty kartoittamaan. 4.2 teemapäiviä järjestettiin vuoden aikana muutamia, ja seura-kunnat olivat aktiivisesti mukana

Varainhankinnan

kehittyminen, luo-

vuus ja vakaus.

Fida oli edelleen mukana Nenäpäivässä, joka on suurin yksittäi-nen kehitysmaiden lasten hyväksi varoja keräävä tempaus. Yh-dessä kahdeksan muun järjestön kanssa Fida kehitti ja järjesti maakunnallisia paikallistapahtumia, ja ideoi valtakunnallista kam-panjaa. Kehitysyhteistyöhankkeiden yhteydessä toimivien kum-milapsikohteiden kummimäärä säilyi raportointivuonna vakaana. Balkanin alueella päättyneiden kehitysyhteistyöhankkeiden toi-mintaa pystyttiin jatkamaan keskittäen toimintaa lapsiin ja nuo-riin, sillä kohteiden kummimäärät kaksinkertaistettiin vuosina 2015-2016.

6.2. Kehityskasvatus (5006)

Fidan kehityskasvatus rakentuu vuosittain järjestettävän Eväät elämään -kampanjan ympärille. Vuonna 2016

kehityskasvatuksen oppituntisisältöjen teemana oli Unelmien koulu.

Unelmien koulu -teema esitteli koulunkäyntiä ja arkea maanjäristyksen jälkeisessä Nepalissa, ja näkökulmana

oli nepalilaisten koululaisten unelmien koulu. Unelmien koulu -työpajassa koululaiset tuottivat kuvan tai esi-

tyksen omasta unelmien koulustaan. Materiaalipaketti koostui taustatietoa antavasta Power point -esityk-

sestä ja ylä- ja alakoululaisille erikseen tehdyistä työpajaohjeista.


Raportointivuonna Fidan kehityskasvatustunneille osallistui reilu 8000 peruskoululaista ja lukiolaista yhdek-

sässä maakunnassa. 470 koululaista osallistui lisäksi kvk-teemapäivien toimintaan. Helluntaiseurakuntien

koulupalvelun koulutyöntekijät veivät uuden materiaalin yli sadalle koululle, ja käyttivät myös edellisten vuo-

sien materiaaleja ja pystyivät näin tarjoamaan kouluille valinnanvaraa käsiteltävistä kehitysteemoista. Edel-

listen vuosien teemamateriaaleistä käytettiin eniten edellisvuoden Näkymätön materiaalia kastittomien oi-

keuksista. (LIITE 2d: kehityskasvatustunnit 2016)

Fida tapasi Hyvä Sanoma ry:n koulupalvelun koulutyöntekijöitä keväällä ja syksyllä koulutuksen ja yhteisen

suunnittelun merkeissä. Koulupalveluyhteistyön ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kahdesti.

Edellisen vuoden Näkymätön -teemamateriaalista saatiin kiitosta opettajilta erityisesti päivä näkymättömänä

-kotitehtävän osalta.

Oppilaiden palautteissa oltiin entistä tyytyväisempiä tunteihin (yleisarvosana 3,68/4, vertailuna 2015: 3,37).

Opettajien antamien palautteiden mukaan pidetyt tunnit ovat aiheeltaan kiinnostavia ja relevantteja, ja so-

pivat hyvin koulujen opetussuunnitelmiin.

Myös oppilaat olivat pääosin tyytyväisiä tuntien sisältöihin (yleisarvosana 3,24/4). Palautteiden perusteilla

voi todeta, että kouluvierailujen tavoite herättää ajattelemaan globaaleja kysymyksiä ja tekemään oma

osansa on toteutunut ainakin joidenkin oppilaiden kohdalla.

Kvk-teemapäiväkonsepti eteni raportointivuonna odotettua hitaammin. Maakuntien koulutyöntekijöillä oli

vaikeuksia saada myytyä teemapäiviä kouluille. Teemapäivän konseptia kehitettiin edelleen niin, että siinä

on entistä valmiimpia sisältöjä. Työntekijät kokivat, että valmiimpaa kokonaisuutta on helpompi esitellä kou-

lulla. Teemapäivän järjestämistä tukemaan tehtiin vuoden aikana koulutusvideo.

Vuoden aikana käynnistettiin suunnittelu kevään 2017 kvk-päiväkiertueesta, joka on tarkoitus toteuttaa val-

takunnallisena yhteistyönä kymmenellä paikkakunnalla.

Seurakuntien lasten ja nuorten parissa työskenteleville suunnattu ”vaikuttavuutta kouluyhteistyöhön” -kou-

lutus järjestettiin syksyllä Tampereella ja siihen osallistui 30 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutuksen sisäl-

tönä oli uuden OPS:n mukaisen kouluyhteistyön kehittäminen ja Fidan kehityskasvatusmateriaalien ja -osaa-

misen tuoma lisäarvo siinä. Koulutuksesta saatiin positiivinen palaute ja toive järjestää koulutuksia myös

muissa maakunnissa paikalliset tarpeet huomioon ottaen.

Kirkkokuntien välinen yhteistyö arvokasvatuksen ja kouluyhteistyön saralla tuntuu nostavan päätään, ja Fida

on globaalikasvatusnäkökulmasta mukana tässä kehityksessä.

PK-seudulle suunniteltu koulutyökoulutus peruuntui osallistujakadon takia. Yhteistyötä pääkaupunkiseudun

seurakuntien koulutyötoimikunnan kanssa vahvistettiin yhteisten tapaamisten kautta.

7. OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS

7.1. Hallinto ja organisaatio

Fidan organisaatiossa yhdistyksen kokous on ylin päättävä elin. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hal-

litus, joka vastaa Fidan toiminnasta. Tarkemmat tiedot yhdistyksen toiminnasta sekä johtoryhmän jäsenistä,

henkilöstöstä ja taloudesta löytyvät liitteenä olevasta toimintakertomuksesta (liite 6).

Toiminnanjohtajan alaisuudessa toimiva johtoryhmä muodostuu kahden osaston johtajista (kotimaa sekä

talous ja hallinto) sekä Aasian, MECA/Itä-Afrikan sekä Euroopan alueiden johtajista. Uuden organisaatiora-

kenteen mukaisesti kolmen aluejohtajan alaisuudessa toimi vuonna 2016 viisi aluepäällikköä, joista kolme


koko-aikaisesti ja kaksi osa-aikaisesti. He koordinoivat alueensa kehitysyhteistyötoimintoja ja toimivat sa-

malla hankekoordinaattoreiden esimiehinä. Aluehallintoa vahvistavat temaattiset ja tekniset asiantuntijat.

Yleishallintoon kuului yleisjohtaminen sekä talous-, henkilöstö-, ICT- ja toimistopalvelut. Hankehallintoon Suomessa kuului UM-yhteydet, kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu sekä toteutuksen ja raportoinnin hal-linnointi. Toimiston ja sen kehitysyhteistyöyksikön rooli painottui alueita palvelevan asiantuntijatuen tuot-tamiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2016 ulkomaan hankkeissa työskenteli 48 Suomesta palkattua työntekijää (kaavio 1). Osa Suomesta

palkatuista työntekijöistä työskenteli osa-aikaisesti ja osan määräaikainen työsuhde päättyi kesken vuotta

määrärahaleikkausten tai muiden syiden vuoksi. Henkilötyövuosien lukumäärä oli 31,8.

Lisäksi Ohjelma työllisti 359 paikallista työntekijää (kaavio 2). Etelä-Aasian merkittävästi suurin henkilöstön

määrä selittyy Bangladeshin koulun henkilöstön sisältymisellä siihen ja Intian Slummihankkeen työntekijöillä,

joista useimmat tekevät töitä 20% työajalla.

KAAVIO 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain

KAAVIO 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain

Lähi-itä ja Keski-Aasia 12

Itäinen Afrikka 11

Etelä-Aasia 8

Kaakkois-Aasia 10

Itä-Aasia 7

Lähetettyjen työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 48 henkilöä

Itä-Aasia 4

Kaakkois-Aasia 66

Etelä-Aasia 179

Itäinen Afrikka 105

Länsi-Balkan 5

Paikallisten työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 359 henkilöä


7.2. Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta

Kotimaassa järjestettyyn perehdytyskoulutukseen osallistui neljä kentälle lähtenyttä kehitysyhteistyönteki-

jää.

Alueellisilla koulutuspäivillä annettiin koulutusta lähetetyille työntekijöille oikeusperustaisuudesta ja tulok-

sellisuudesta sekä uuden ohjelmakauden suunnittelutyökaluista ja läpileikkaavista tavoitteista. Myös työssä-

jaksamisen teemat huomioitiin koulutuksissa.

Alueet vastasivat omien hanketoimijoidensa koulutustarpeiden kartoittamisesta ja siltä pohjalta koulutus-

suunnitelmien tekemisestä. Uuden Ohjelmakauden suunnitteluun liittyviä koulutuksia ja seminaareja pidet-

tiin alueilla keväällä ja syksyllä 2016. Henkilöstön ja hankkeissa tapahtunut monimuotoinen koulutus on ra-

portoitu hankkeiden vuosiraporteissa ja teemoina ovat olleet mm. hankehallinto, ihmisoikeudet ja läpileik-

kaavat tavoitteet.

Uuden ohjelmakauden 2018-2021 suunnitteluun panostettiin 2016 valmistuneen kehitysyhteistyöstrategian

pohjalta. Uudet suunnittelutyökalut kehitettiin ohjelmalle ja hankemanuaalia päivitettiin uuden ohjelmakau-

den suunnittelutyökalujen osalta. Suunnittelun yhteydessä perustettiin kolme työryhmää, jotka työstivät vai-

kuttamistyön, kumppanin kapasiteetin vahvistamisen sekä lapsen oikeuksiin liittyviä suunnittelutyökaluja.

Lisäksi muodostettiin indikaattoripankki. Työskentelytapa koettiin onnistuneeksi tuoden yhteen sekä päätoi-

miston että kentän henkilöstöä entistä tiiviimmin.

Laadunvarmistus lähtee Fidan strategisista linjauksista ja on sisäänrakennettu koko organisaation toiminta-

prosesseihin. Hyvällä laadunseurannalla pyrittiin kirkastamaan järjestön toiminta-ajatusta ja visiota sekä ym-

märtämään paremmin toiminnan myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia oman järjestön sisällä sekä kumppanei-

den ja hyödynsaajien osalta. Toiminnan luonne äärettömän haasteellisessa toimintaympäristössä vaatii jat-

kuvaa asioiden priorisoimista. Laadunvarmistamiseksi tehtiin arvioita ja tarvittaessa muutoksia hanketoi-

minnassa alueellisten koordinointihankkeiden, muiden alueellisten hankkeiden sekä paikallisten yksittäis-

ten hankkeiden tasolla.

Kansalaisjärjestöevaluointi alkoi Fidan osalta kesäkuussa 2016 ja evaluaattorit tekivät kaksi kenttämatkaa

Nepaliin ja Kongon demokraattisen tasavaltaan syksyllä.

7.3. Ohjelman seuranta ja evaluoinnit (hankenro 5003)

Sisäinen monitorointi hankkeissa ja ohjelmissa tapahtui osallistavasti hanketiimeissä. Siltä pohjalta koottiin

havainnot kolmannesvuosittain kumulatiivisesti narratiiviraportteihin, joiden avulla tavoitteiden saavutta-

mista seurattiin. Raportoinnin ja monitoroinnin kehittämishanke aloitettiin vuoden 2014 aikana, jotta sisäi-

nen monitorointi ja seuranta saadaan paremmin vastaamaan sekä ohjelmatason tavoitteiden seuraamista

että uudessa organisaatiorakenteessa aluejohdon tarpeita. Tehokkaan monitorointisysteemin kehittämisen

tavoitteena on ollut myös muiden sidosryhmien, mukaan lukien omistajat, Ulkoasiainministeriö ja suuri

yleisö, tiedonsaantitarpeiden tyydyttäminen entistä paremmin.

Ulkoministeriö vieraili hankkeissa Pohjois-Koreassa ja Tadžikistanissa. Fida oli myös läheisessä kanssakäymi-

sessä usean suurlähetystön kanssa.

Vuoden 2016 aikana valmistui myös yksi kanditutkielma ja yksi pro gradu -tutkielma, joissa käsiteltiin Fidan

toimintaa; Opinnäytetöiden tiivistelmät ovat liitteenä 4a.


EVALUOINNIT

Vuonna 2016 teetettiin seitsemän ulkoista arviointia. Laosissa arvioitiin kolme hanketta, Irakissa kaksi, Poh-

jois-Koreassa yksi sekä Itäisessä Afrikassa tehtiin temaattinen arviointi kummilapsikomponentin omaavista

hankkeista Tansaniassa, Ugandassa, Keniassa ja Etiopiassa. Arvioinneista yksi oli loppuevaluointi, yksi post-

impact evaluointi ja loput viisi väliarviointeja taulukon 20 mukaisesti. Fidan kehitysyhteistyöohjelman 2014-

2016 arviointi tehtiin vuoden 2015 lopussa, mutta seurantasuunnitelma laadittiin vuoden 2016 puolella,

minkä vuoksi evaluoinnin tuloksia esitellään v. 2016 raportoinnin yhteydessä.

Taulukko 20. Vuonna 2016 toteutetut evaluoinnit

Arviointiraporttien suositukset on käsitelty yhdessä kumppanien sekä hanke- ja aluejohdon kanssa. Suositus-

ten pohjalta rakennettiin toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan hanke-, alue- ja ohjelma-

tasolla. Yhteenveto toimenpidesuunnitelmista ja niiden seurannasta on liitteessä 3b. Hankkeista tehdyt eva-

luoinnit tarjosivat Fidalle arvokasta tietoa työn laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi

Kehitysyhteistyöohjelman 2014-2016 evaluointi

Vuoden 2015 lopussa tehty ohjelmaevaluointi vaikutti merkittävästi kesäkuussa 2016 hyväksyttyyn kehitys-

yhteistyöstrategiaan sekä ohjelmakauden 2018-2021 suunnittelulinjauksiin. Osaa suosituksista oltiin jo to-

teuttamassa, mutta evaluointi vahvisti suunnan olevan oikea.

Evaluoinnissa suositeltiin kehitysyhteistyön roolin tarkentamista järjestössä. Kehitysyhteistyöstrategian

myötä Fidan toiminnan keskiöön nousi entistä vahvemmin lasten oikeudet. Suositukseen maantieteellisen

hajonnan vähentämisestä oltiin jo vastaamassa kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten vauhdittaessa sen toi-

meenpanoa. Vuonna 2015 yhteistyömaita oli 28, vuonna 2016 24 ja vuodelle 2017 jäi enää 17 yhteistyö-

maata. Yhteistyömaiden lukumäärää tullaan myös arvioimaan tulevaisuudessa.

Kumppaneiden kapasiteetin vahvistamisessa suositeltiin kiinnitettävän huomiota exit-strategioihin jo heti

alussa sekä tarkentamaan Fidan henkilöstön roolia suhteessa kumppaneihin, jottei kumppani olisi liian riip-

puvainen Fidasta. Lisäksi nostettiin esille Fidan valtiolliset kumppanit, kyseenalaistaen miten toiminta sopii

Fidan tavoitteeseen kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta. Fida kiinnittää maavalinnassa kuitenkin huomi-

oita myös DAC-luokitukseen, valtion haurauteen sekä Fidan omaan lisäarvoon maassa. Esimerkiksi Pohjois-

Koreassa Fida on saavuttanut ainutlaatuisessa aseman ja luottamuksen toimia maassa ja työn arvo nähdään

ARVIOINNIN TYYPPI HANKE/OHJELMA/MAA/ALUE HANKE-NUMERO

Ex-post arviointi Tuki Ankawan esikoululle, Irak

5442

Loppuarviointi Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa 5163

Väliarviointi Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma, Laos

5162

Väliarviointi Nuorisokeskus Savannakhetissa, Laos 5164

Väliarviointi Sosiaalisen hyvinvoinnin tukiohjelma, Irak 5440

Väliarviointi Pohjois-Korea 5210

Väliarviointi Kummilapsiteemaiset hankkeet Itäisessä Afrikassa 5025, 5040, 5054, 5061

Arviointeja yhteensä 7


vahvasti positiivisena huolimatta siitä, ettei maassa voida toimia suoraan kansalaisyhteiskunnan toimijoiden

kapasiteetin vahvistamiseksi.

Rahoituspohjan laajentaminen oli validi suositus ja siihen on pyritty vastaamaan tekemällä uusi varainhan-

kinnan strategia ja etsimällä muita rahoittajia myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Valtavirtaista-

misteemojen lukumäärää on vähennetty kolmeen uudelle ohjelmakaudelle aiemmasta kuudesta ja sukupuol-

ten välistä tasa-arvoa vahvistetaan.

Kummilapsiteemaiset hankkeet Itäisessä Afrikassa (5025, 5040, 5054, 5061), välievaluointi

Kummilapsiteemaisten hankkeiden arviointi oli haastavaa, sillä koherenttia kummiohjelmaa ei ole olemassa

ja tavoitteet ovat erillisiä. Fidan näkökulmasta yhteinen evaluointi sen löydökset ovat kuitenkin tärkeitä ja

auttavat harmonisoimaan kummilapsitoimintaa niiltä osin, kuin tarpeellista on.

Evaluoinnissa todettiin, että hankkeissa oleva palveluntuotanto ei tue oikeusperustaisen lähestymistavan to-

teutumista. Fida on vahvistanut ihmisoikeusperustaisuutta ja vaikuttamistyötä uudelle ohjelmakaudelle,

mutta toisaalta palveluntuotanto voi tukea vaikuttamistyötä ja sen työn vakuuttavuutta. Muutos ihmisoi-

keusperustaiseen on kuitenkin havaittavissa, mm. lasten parlamenttien kautta lasten ääni on noussut kuulu-

viin. Myös hankkeissa tehdyt lastensuojeluohjeistot kehittävät työtä. Fida on vahvistanut kummilapsityön

yhteisöperustaisuutta ja uudet kummikohteet toimivat kaikki yhteisöperustaisesti.

Myös tässä evaluoinnissa suositeltiin exit-strategioiden vahvistamista sen ollessa signaalina kumppaneille,

ettei yhteistyö jatku loputtomiin. Osassa Afrikan maista on oltu pitkään ja harkinnassa onkin siirtää painopis-

tealue Burundiin ja Kongoon, jossa tarpeet ovat suuret.

Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa (5163), loppuevaluointi

Kyläkehitysohjelma on toiminut vuodesta 1999 pienissä kylissä keskittyen yhteisöjen kokonaisvaltaiseen hy-

vinvointiin. Arvioinnissa todettiin hankkeen olleen relevantti ja siinä on tehty oikeita asioita. Fida on ansain-

nut kyläläisten luottamuksen ja lähestymistavan koettiin erottuvan positiivisessa mielessä. Onnistumisteki-

jäksi nousi myös Fidan aktiivinen paikallisten työntekijöiden kouluttaminen. Toisaalta evaluoinnissa kiinni-

tettiin huomiota maantieteelliseen hajautumiseen, joihin Fida ei yksinomaan ole pystynyt vaikuttamaan toi-

miessaan yhteistyössä Laosin ulko- ja opetusministeriön kanssa. Terveys-indikaattoreiden todettiin olevan

riittämättömiä, johtuen osin opetusministeriön vaikutuksesta ja hankkeen moniteemaisuudesta. Vuoden

2016 aikana Fidassa tehtiin indikaattoripankki uudelle ohjelmakaudelle, jonka uskotaan vastaavan tähän

haasteeseen.

Potentiaalia oppimiseen Fidan eri alueiden välillä ei ole hyödynnetty tarpeeksi. Arvioinnissa todettiin myös,

että yhteistyökylissä vietetty 5-6 vuoden aika on liian pitkä ja se tulisi lyhentää saman tyyppisissä hankkeissa

3-4 vuoteen, mikä lisäisi hyödynsaajakylien lukumäärää. Fidan sisällä käytiin samoja keskusteluja hankkeen

toteutuksen aikana, mutta kokemuksen perusteella ja kestävien tulosten saavuttamiseksi syrjäisillä kylillä

Fida arvioi tarvittavan ajan evaluaattoria pidemmäksi. Tulevaisuudessa arvioidaan tapauskohtaisesti olisiko

esimerkiksi suuremmilla henkilöstöresursseilla mahdollista toteuttaa hanke lyhyemmässä ajassa.

Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma Laosissa (5162), välievaluointi

Hankkeessa on nähtävissä positiivista muutosta sen 15-vuotisen elinkaaren aikana ja avaintekijänä on ollut

Fidan halu oppia uutta sekä erittäin sitoutunut paikallinen ja suomalainen henkilöstö. Paikallisen henkilökun-

nan kapasiteetin vahvistamisessa on onnistuttu ja suositeltiin pitämään painopistee siinä ja jopa arvioimaan,


pystyisikö hanke toimimaan ilman suomalaista henkilökuntaa. Fida aikoo huomioida tämän suosituksen si-

ten, että hankkeen paikallinen henkilöstö ottaa vahvempaa vastuuta esimerkiksi raportoinnista, mutta tässä

vaiheessa nähdään kuitenkin, että ulkomaista tukea tarvitaan.

Fida onnistui erityisen hyvin tilojen rakennuttamisessa sekä välttämättömien opetustarvikkeiden hankkimi-

sessa erityisesti sen jälkeen, kun ymmärrettiin yhteisön osallistumisen tärkeys. Huolimatta useista indikaat-

toreista, kerätystä materiaalista ja tehdyistä tutkimuksista, ohjelman vaikutusten relevantti ja luetettava to-

dentamien on kuitenkin ollut haastavaa. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei vaikutuksia olisi ollut. Fida tulee kiin-

nittämään erityistä huomiota asiaan.

Nuorisokeskus Savannakhetissa Laosissa (5164), välievaluointi

Nuorisokeskus on paikallisten hoitama nuorisokeskus, joka tarjoaa nuorille paikan tulla viettämään aikaa,

osallistumaan kursseille ja opiskelemaan koulun jälkeen. Evaluaattorin suosituksena oli, että nuorisokeskus

leikkaisi aktiviteetteja, jotka eivät ole ydinaktiviteetteja ja jotka eivät ole tuoneet haluttua lisäarvoa työhön.

Suositus on aiheellinen, sillä nuorisokeskuksella on aktiviteetteja, joita on vaikea kontrolloida ja seurata ja

tämän vuoksi hanke evaluoi aktiviteetit, jotka tulisi leikata. Evaluaattori painotti myös, että keskuksen tulisi

järjestää kaupallisten palveluntarjoajien kanssa vertailukelpoisia kursseja, jotka edellyttävät esimerkiksi eng-

lannin kielen taitoa tai tietokoneenkäsittelytaitoja. Kursseilla on hyvät ja ammattitaitoiset ohjaajat ja kursseja

kehitetään kilpailukykyisiksi muiden organisaatioiden kurssien kanssa.

Arvioinnin mukaan keskuksen tulisi myös koettaa saavuttaa 18-22 -vuotiaita nuoria aikuisia, jotka eivät tällä

hetkellä käy keskuksessa. Keskuksen houkuttelevuutta voisi lisätä esimerkiksi kohdentamalla joitakin iltoja

sekä kursseja nimenomaisesti nuorille aikuisille. Haasteena on lao-kulttuurin piirre, jossa jo 18-vuotiaiden

tulee osallistua vastaamaan perheen taloudellisesta tilanteesta, joten heillä ei ole aikaa käydä keskuksella.

Hankkeessa koetetaan vastata haasteeseen integroimalla nuoria aikuisia mukaan vapaaehtoisohjelmaan

mielenkiintoisten aiheiden avulla.

Sosiaalisen hyvinvoinnin tukiohjelma Kurdistanissa, Pohjois-Irakissa (5440), välievaluointi

Fida on toiminut pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi Irakissa ja evaluoinnissa suositeltiin, että Fida säilyttää lähei-

sen työskentelysuhteen kumppanin kanssa, mikä on ollut Fidan työn vahvuus. Arvioinnissa pidettiin tärkeänä,

että Fida arvioisi uudelleen entisiä yhteistyökumppaneita uudenlaista työyhteistyötä varten. Tämä pitäisi si-

sällään avoimuuden uudenlaisia, jopa liikemaailmaan linkittyviä mahdollisuuksia kohtaan tehdä kehitysyh-

teistyötä. Kuitenkin uuden hankekauden suunnittelu sekä muut tehtävät ovat vieneet sen verran aikaa, että

vuoden 2016 puolella tähän ei jäänyt riittävästi aikaa.

Evaluaattori suositteli Fidaa muotoilemaan tulostason saavutukset ja indikaattorit hankesuunnittelussa sel-

keästi sekaannusten välttämiseksi. Fida on jo aloittanut perusteellisen hankesuunnitelmien päivittämispro-

sessin uudelle hankekaudelle 2018-2021, missä suositus otetaan huomioon. Evaluaattori suositti myös, että

Fida kiinnittäisi hankesuunnittelussa enemmän huomiota välittömään tavoitteeseen ja kehitystavoitteeseen

kuin tuloksiin.

Tuki Ankawan esikoululle Irakissa (5442), ex-post evaluointi

Ankawan esikoulun arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella, toimiiko esikoulu vielä kestävien lähtökohtien

mukaan vaikuttaen positiivisesti hyödynsaajiin kolme vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen. Fida tuki esi-

koulua vuoden ajan ja se on ollut vuodesta 2013 lähtien paikallisten hallinnassa. Fidan yksi työntekijä on

kuitenkin työskennellyt omarahoitteisesti esikoulussa ja evaluaattori arvioi, että tulevaisuudessa sille ei ole

tarvetta ja henkilön työskentely esikoulussa päättyi 2016 lopussa. Yhteydenpito esikoulun johtajan ja henki-

lökunnan kanssa säilytetään.


Evaluoinnissa suositeltiin jatkamaan yhteistyötä Erbilissä kirkkokumppanin kanssa ja sen vahvistaminen on

sisällytetty Irakin suunnitelmiin vuonna 2017.

Siemenperunatuotannon kehittämishanke Pohjois-Koreassa (5210), välievaluointi

Siemenperunatuotannon kehittämishanke on ollut menestyksekäs ruokaturvan kannalta, ja perunoiden oi-

keaoppinen varastointi on vähentänyt perunasadon hävikkiä. Fida on ainoa suomalainen toimija ja saavut-

tanut sekä luottamuksen että erityislaatuisen aseman toimia maassa.

Arvioinnissa todettiin, että viljelytekniikan parantamiseen tulee panostaa enemmän (vuoroviljely, lannoitetta

ei ole ollut riittävästi). Haasteena on edelleen lannoitteen riittämättömyys, mutta onnistumisia Sephon alu-

eelta tullaan jakamaan myös Jongjun alueelle koulutusten kautta. Kemialliselle lannoitteelle on suuri tarve,

mutta asiaan ole paneuduttu vielä kovinkaan paljon johtuen osittain kompostointiin keskittymisestä.

Evaluaattori huomautti myös luotettavan tiedon saannista, sillä maatiloilta tuleva informaatio on välillä risti-

riitaista ja samoja kysymyksiä tulee nostaa esille useasti ja vertailla niitä. Fida tiedostaa tämän haasteen.

Myös hankkeen tavoitteeseen tulisi kiinnittää huomiota, kehittää indikaattoreita ja määrittää lähtötaso tar-

kasti. Vaikka hanke hyödyttää haavoittuvia ryhmiä (erityisesti lapsia ja imettäviä naisia) raportit eivät painota

sitä, vaan ennemminkin antavat ymmärtää, ettei hanke keskity lapsiin ja nuoriin. Kaikki ravitsemukseen liit-

tyvät hankkeet kuitenkin hyödyttävät aina myös lapsia ja nuoria, joten asia pitäisi tuoda paremmin esiin.

Asian raportointiin tullaan kiinnittämään huomiota.

8. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön lähes 250 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului

vuonna 2016 noin 46 000 jäsentä.

Fida teki ohjelmakaudella yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyötoimijoiden ja erityisesti ohjel-

matukijärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä oli kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toi-

minnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida toimi yhdessä CMI:n kanssa oh-

jelmatukijärjestöjen puheenjohtajana tammikuusta kesäkuuhun.

Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivi-sessa yhteistyössä:

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, www.kepa.fi

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry, www.kehys.fi

Suomen lähetysneuvosto (SLN) SLN:llä on oma kehitysyhteistyön työryhmä, www.lahetysneuvosto.fi

Suomen Evankelinen Allianssi (SEA), www.suomenea.fi

Ylen Hyvä Säätiö, www.nenapaiva.fi

Iso Kirja -opisto, www.isokirja.fi.

Fida on toimittanut erillisen listan hyväksyttäväksi ulkoasiainministeriölle syksyllä 2013 kumppaneina yhteis-

työmaissa toimivista kansainvälisistä järjestöistä ja paikallisen hallinnon organisaatioista sekä perustelut yh-

teistyölle.


9. OHJELMAN RAHOITUS

Vuoden 2016 aikana Fida sai valtiolta kehitysyhteistyötukea yhteensä 4,7 milj. euroa (ed. tk. 7,8 milj. euroa). Lisäksi edelliseltä tilikaudelta 2015 valtionapua siirtyi 700 000 euroa vuodelle 2016. Valtionavustusta käytet-tiin kyt-ohjelmaan vuoden 2016 aikana yhteensä 5,4 milj. euroa. Avustusta ei siirtynyt vuodelle 2017.

Ohjelman kokonaiskulut olivat 7,2 milj. euroa (ed. tk. 9,1 milj. euroa). Omarahoitusosuus ohjelmasta oli 1,77 milj. euroa (ed. tk. 2,08 milj.) Omarahoituksen osuus on 24,6 % ohjelman rahoituksesta (ed.tk. 23 %). Talousraportti kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista vuonna 2016 on liitteessä 1a.

Kehitysyhteistyöohjelman omarahoitus kertyi kummikannatuksista, lahjoituksista, yritysyhteistyöstä sekä seurakuntien maksamista tuista. Kummilapsityö muodostaa omarahoituksen merkittävimmän yksittäisen osuuden.

Yhdistyksen tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ovat liitteenä 6. Kehitysyhteistyöohjelman tarkastusker-tomus ja yhteenvetomuistio löytyvät liitteestä 7. Hankemaissa toteutettujen paikallisten tilintarkastusten keskeiset suositukset tai huomautukset sekä niistä aiheutuvat jatkotoimenpiteet on kerätty taulukkoon, joka on erillisenä liitteenä (liite 8).

TAULUKKO 21. Hankkeiden kustannukset ja rahoitus 2016.

KUSTANNUKSET Budjetti € Päivitetty budj. € (28.8) Toteuma €

A. Hanketoiminta 5 614 468 6 347 968 6 425 784,54

B. Evaluointi ja suunnittelu 50 000 95 000 115 692,10

C. Kehitysviestintä ja -kasvatus 161 000 161 000 122 515,47

E. Hallinto 438 476 497 073 501 590,80

Ohjelman kokonaiskulut 6 263 944 7 101 041 7 165 582,91

RAHOITUS € €

Valtionapu 4 700 000 5 400 000 5 400 000,00

Omarahoitus Suomesta 1 563 944 1 701 041 1 765 582,91


10. JÄRJESTÖN ALLEKIRJOITUS

Helsingissä 20. kesäkuuta 2017

Fida International ry

Harri Hakola

Toiminnanjohtaja

fida international · vuoden 2016 aikana fidalla oli 42 hanketta seitsemän alueohjelman sisällä...

Documents