glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely · 2016. 10. 6. ·...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016

Jaana Uusi-Kämppä

Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen, Marja

Poteri, Pentti Ruuttunen, Sari Rämö ja Kari Saikkonen (Luke)

Katri Siimes (SYKE)

Marjo Helander (Turun Yliopisto)

Glyfosaatin ympäristövaikutukset

ja niiden vähentäminen -hankkeen

esittely

© Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö

1. Miksi GlyFos-hankkeet

aloitettiin?

2. Vanhan GlyFos-hankkeen

(2011–2015) tuloksia

3. Uuden GlyFos II -hankkeen

(2016–2018) esittely

2 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

Kuva: Heikki Jalli, Luke


1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin?

• Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja

AMPAn pitoisuuksia karkeista maista

• Savimaita Lounais- ja Etelä-

Suomessa, jossa harjoitetaan

suorakylvöä.

• Glyfosaatin käyttö yleistä

suorakylvössä, koska juolavehnää

tuhoava kyntö puuttuu.

• Fosfori rikastuu pintamaahan

suorakylvössä.

• Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa

samoista sitoutumispaikoista

maapartikkelien pinnoilla.


http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede3.pdf


Koepaikka ja tutkimuskysymykset (GlyFos 2011–2015)

1. Tutkittiin, kuinka paljon glyfosaattia ja

hajoamistuote AMPAa kulkeutuu

liuenneena sekä maa-ainekseen

sitoutuneena pinta- ja salaojavesien

mukana savialueella sijaitsevilta

suorakylvömailta.

2. Ennustettiin huuhtoutumismallien avulla

glyfosaatin kulkeutumista vesistöön

pahimman vaihtoehdon skenaariossa

Lounais-Suomen savialueella. Otettiin

huomioon muokkausmenetelmä

(suorakylvö/kyntö) ja pellon fosforiluku.


A ja C = kyntö (k)

B ja D = suorakylvö (sk)

Kotkanojan huuhtoutumiskenttä

Jokioisilla


2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011–2015) tuloksia


Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke

Rahoitus:

• MMM / Makera

• Maa- ja

vesitekniikan

tuki ry.

• Aino ja Eino

Kollin Säätiö

© Luonnonvarakeskus 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo 6

Estimoidut glyfosaatin ja AMPAn määrät (kg/ha)

kynnetyssä ja suorakylvetyssä maassa (2011–2013)

Kyntö

Suorakylvö

AMPAn määrä

vastaa alkuperäistä

glyfosaatin määrää

(Petruneva, 2015)

Suurimmat määrät

Kyntö: 10–25 cm

Suorakylvö: maan

pintakerroksessa

0–2,5 cm

© Luonnonvarakeskus 7 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo

Glyfosaatin ja glyfosaatiksi

lasketun AMPAn pitoisuudet

valumavesinäytteissä (2011–

2013)

- Glyfosaattia enemmän kuin

AMPAa

- Suorakylvössä suuremmat

pitoisuudet kuin kynnössä

- Pintavalunnassa suuremmat

pitoisuudet kuin

salaojavalunnassa

- Syksyllä 2012 suuret

glyfosaatin pitoisuudet (sateita)

- AMPAn pitoisuuksissa

vähemmän vaihtelua

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät2013

Ko

k. g

lyfo

saatt

i, u

g/l

Kyntö, salaojavalunta

Suorakylvö, salaojavalunta

Kyntö, pintavalunta

Suorakylvö, pintavalunta

0

5

10

15

20

25

30

35

40

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät2013

Ko

k. A

MP

A

gly

fosaatt

ina

, u

g/l

Kyntö, salaojavalunta

Suorakylvö, salaojavalunta

Kyntö, pintavalunta

Suorakylvö, pintavalunta

Glyfosaatti-

käsittely


3. Uuden GlyFos II -hankkeen (2016–2018) esittely


Rahoitus: MMM / Makera

Kuva: Heikki Jalli, Luke

Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke

Kuva: Marjo Helander, TY


GlyFos II: Työpaketit (TP)

1. Verrata käytännön tiloilla sekä herkillä pohjavesialueilla (metsätaimitarhat)

glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia ja määriä maassa Kotkanojan koekentällä

2011–2013 mitattuihin tuloksiin sekä saada lisätietoa tutkittavien yhdisteiden

puoliintumisajoista. Mallintaa veden ja glyfosaatin liikkeitä maassa erilaisissa

olosuhteissa. (Luke ja SYKE)

2. Tutkia pitkäaikaisen glyfosaatin käytön vaikutuksia pohjoismaisessa

maatalouskäytössä olevan pellon viljelykasveihin (peruna, rypsi, kaura ja

härkäpapu), sekä selvittää glyfosaatin käytön epäsuoria vaikutuksia ei-kohde-

eliöissä. (Turun yliopisto ja Luke)

3. Koota hankkeessa tuotettu tieto yhteen ja esittää sitä mm. nettisivuilla,

torjunta-aineiden käyttäjille suunnatuissa tapahtumissa sekä

ammattilehtikirjoituksissa. (Luke, Turun yliopisto ja SYKE)

9 6.9.2016

Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo


TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja

kulkeutuminen veden mukana

a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja

kyntöpelloilla (Luke)

- Ruiskutusajankohta joko keväällä tai syksyllä

- 3 näytteenottokertaa: ennen ruiskutusta keväällä 2016, vuorokausi

ruiskutuksen jälkeen ja syksyllä ennen talven tuloa (keväällä 2017)

- Lounaissuomalaisia peltoja 17 kpl (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM)

- Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne levitetään kipsiä

- Näytteenottosyvyydet: 0–2,5 ja 2,5–22,5 cm

Verrataan käsittelymääriä ja pitoisuuksia

maassa Kotkanojan huuhtoutumiskentän tuloksiin

.

10 6.9.2016




kulkeutuminen veden mukana (2/4)

a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja

kyntöpelloilla (Luke)

Viljelytiedot koelohkoilta 2014–2016:

- Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen

käyttömäärä (l/ha)

- Muokkausmenetelmä ja -syvyys

- Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä)

- Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm)

- Viljelykasvi ja (lannoitus)

- Maalaji, viljavuusfosfori

Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (sekä ka-määritykseen,

viljavuusfosforin, orgaanisen hiilen ja tilavuuspainon määrityksiin)

11 6.9.2016





b) Glyfosaatin kulkeutuminen maaperässä erityisen herkillä

pohjavesialueilla: case study metsätaimitarhalla tehtävän

glyfosaatti-pesäkekäsittelyn vaikutuksesta (Luke, Suonenjoki)

- Selvitys glyfosaatin käyttöhistoriasta taimitarhoilla sekä nykyisistä

käyttömääristä

- Tietoa glyfosaatin kulkeutumisesta ja kertymisestä kevyillä

hiekkamailla

- Koepaikkana Luken Suonenjoen metsätaimitarha (sijainti

luokkaan I kuuluva pohjavesialueella)

- Maanäytteet ennen käsittelyä v. 2016 ja 3 kertaa käsittelyn

jälkeen

- Näytteitä myös v. 2008 käsitellyltä alueelta ja käsittelemättömästä

metsämaasta





c) Huuhtoutumismallin hyödyntäminen glyfosaatin ja AMPAn

käyttäytymisen ja kulkeutumisen arvioinnissa (SYKE)

- MACRO5.2-malli testattu GlyFos-hankkeessa

- Simuloinneissa huomioidaan sitoutumisen ja maan fosforitilan

välinen (jo aiemmin osoitettu) yhteys. (=> erilaiset

riskinvähennystoimet eri P-lukujen maille.)

- Simuloidaan erilaisista ruiskutuskenaarioista (määrä & ajankohta)

aiheutuvaa liukoisen glyfosaatin kuormitusta savipelloilta pitkäaikaista

säädataa käyttäen. Lasketaan eroosioaineksen mukana kulkeutuva

glyfosaattikuormitus pintamaan pitoisuuden ja eroosiomäärien avulla.

- Metsätaimitarhojen osalta voidaan karkeasti arvioida niiden

glyfosaattikuormitusta pohjaveteen.

13 6.9.2016



TP 2: Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ei-kohde-

eliöissä

- Jatkoa v. 2014 Turun yliopistossa aloitetulle käsittelykokeelle

- Käsitellään koeruudut glyfosaattivalmisteella keväällä ennen

kylvöä.

- Koekasveina peruna, kaura, rypsi ja härkäpapu.

- Korjataan ja mitataan sato, analysoidaan ravinnepitoisuudet

sekä mahdollisesti glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden

pitoisuudet.

- Seurataan kasvien kasvua ja kukintaa sekä kasvituholaisia ja

kasvitauteja kasvukaudella.

- Lukessa selvitetään glyfosaatin vaikutuksia lieroihin.



TP 3: Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma

• Aloitusseminaari Ruissalossa 1.9.2016

• Hankkeen nettisivut (www.luke.fi)

• Yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa:

– Kasvinsuojeluseura

– Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.

– Suomen CA-viljelyn (Conservation Agriculture) yhdistys ry.

– ProAgria

– MTK

• Osallistuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin seminaareihin (mm.

Maataloustieteen Päivät, Maaperätieteiden päivät)

• Ammattilehtikirjoituksia

• Tieteelliset julkaisut (mallinnus, glyfosaatin vaikutus ei-kohde-

eliöihin)

• Loppuraportti ja päätösseminaari 2018



Tutkimusaihioita

• Vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä glyfosaatin käytölle (Heikki Jalli)

• Vaihtoehtoisia torjuntatoimenpiteitä glyfosaatin käytölle

kaupunkiympäristössä (ml. jättiputken hävitys) (Pentti Ruuttunen)

• Glyfosaatti ja AMPA glyfosaatilla käsitellyn kasvuston sadossa (Sari

Rämö ym. 2016. Posteri)

• Glyfosaatin käyttö vs. ilman glyfosaattia viljely -talousselvitys

• Glyfosaatin vaikutus punahomeen esiintymiseen

• Glyfosaatin hajoaminen GlyFos-hankkeen maa- ja vesinäytteissä


glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely · 2016. 10. 6. ·...

Documents