1

Roope Mokka

Taloutemme on sairastunut autoimmuuni-sairauteen.

Elimistön suojamekanismit kääntyvät itseään

vastaan: Oireet

Nykyisen kysynnän tyydyttämiseksi maamme tekstiilitehtaat pystyvät tuottamaan kaikki tarvittavat vaatteet kuuden kuukauden vuosittaisella työllä.

James J. Davis, USA:n työministeri (1927)

On the one hand information wants to be expensive, because it's so valuable. On the other hand, information wants to be free, because the cost of getting it out is getting lower and lower all the time.Stewart Brand

Climate Change is the greatest market failure the world has ever seen.The benefits of strong early action is greater than the its costs.Sir Nicholas Stern

Those of us who have looked to the self-interest of lending institutions to protect shareholder's equity (myself especially) are in a state of shocked disbelief.Alan Greenspan

Chasing GDP growth results in lower living standards.

Joseph Stiglitz 2009

Taloutemme on sairastunut autoimmuuni-sairauteen.

Autoimmune diseases arise from an overactive immune response of the body against substances and tissues normally present in the body.

MS

NARKOLEPSIA

WTF?Yrittäminen syö arvoa

yhteiskunnasta? Eli viime kädestä

itseltään ja kokonaistaloudelta?

Yrittäminen syö arvoa

yhteiskunnasta, eli viime kädestäitseltään ja

kokonaistaloudelta?

Mahdollisesti.

On tosin toinenkin tapa

nähdä tilanne.

Mahdollisesti.

On tosin toinenkin tapa

nähdä tilanne.

Ymmärtää yrittäminen luovana ongelman

ratkaisuna.

Silloin tulee vain ymmärtää mitkä ovat yhteiskuntamme

viheliäisimmät ongelmat.Ymmärtää yrittäminen

luovana ongelman ratkaisuna.

10 M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I 11

globalisaation sellaiseksi kuin se on. Hyvässä mielessä ihmisten valinnat ja halut konkretisoituvat uusina innovaatioina ja erilaisina kulttuurisina tuotteina, huonossa mielessä kasvavana energian ja luonnonvarojen kulutuksena.

Metropoliksi pääsee vasta kun on osa ketjua. Metropoliksi ei tulla erikoistu-malla tai kaupunkikehitystä suuntaamalla. Metropolikehitys kaupunkiseudulla alkaa vasta erilaisten määrällisten ehtojen täytyttyä. Vasta esimerkiksi riittä-vän osaamistiheyden ja kulutusvoiman jälkeen alueet alkavat kytkeytyä muihin metropoleihin ja niistä tulee tämän kytkeytymisen kautta metropoleja. Esimer-kiksi Globalization and World Cities Research Networkin luokittelussa Helsinki pääsee ryhmään Beta. Edellä on reilut viisikymmentä merkittävämpää metro-polia. Samassa kategoriassa Helsingin metropolialueen kanssa ovat Bangalo-re, Berliini, Boston, Dallas, Geneve, Hampuri, Kairo, Kuwait, Kööpenhamina, Luxemburg, Oslo ja Riad.

Metropolistuminen rikkoo kansallisen keskus-periferia-ajattelun. Kansallis-valtiot ovat perinteisesti pyrkineet ohjaamaan alueidensa kehitystä ja tasapai-nottamaan eroja kaupunkiseutujen ja syrjäseutujen välillä. Metropolit muutta-vat perinteistä aluekehityspolitiikkaa ohjanneet mallit. Metropolit eivät kilpaile maakunnallisten keskusten kanssa, vaan toisten metropolien joukossa. Metro-polit ovat myös yhä useammin valtioiden tulevaisuuden tekijöitä. Tutkija Dan Steinbockin kattava analyysi Helsingin metropolialueen kilpailukyvystä kuvaa, kuinka Suomen kilpailukyky on pitkälti sama asia kuin Helsingin metropoli-alueen kilpailukyky. Tämä johtuu talouden, ihmisten ja osaamisen keskittymi-sestä.

Metropolikeskukset eivät kuitenkaan ole vain kansallisia ”vetureita”, joiden luoma vauraus säteilee myös periferiaan ja jotka elävät symbioosissa luonnonvaroja, työvoimaa ja virkistysmahdollisuuksia tarjoavan muun maan kanssa. Tämän perinteisen tehtävän lisäksi metropoli on nyt itsenäinen ja toisiin metropoli-alueisiin kiinnittynyt oma toimijaluokkansa. Tämä kytkös muihin metropo-leihin tuo uusia asioita hallittavaksi. Metropoleja yhdistävät ja haastavat muun muassa palveluvaltaisuus, elinkeinopoliittiset kokeilut, uudenlaisten kasvuedel-lytysten etsintä sekä omaleimaiset asuinalueet – toisaalta omassa metropolis-samme myös niiden puute.

Metropoleissa elää metropoliitteja. Näin siksi, että metropolit muokkaavat asuk-kaidensa elämäntapaa ja käyttäytymistä. Metropoliitille mahdollisten valintojen horisontti on verkosto, joka on kertaluokkaa monimutkaisempi ja rikkaampi kuin pienemmässä keskuksessa elävän. Nämä mahdollisuudet ovat konkreettisesti näkyvillä siellä missä hän asuu – vaikka ne toteutuvat todellisuudessa jossain toisessa metropolissa. Mahdollisuuksia avaavat vertaisten eli toisten metropo-liittien esimerkit ja tarinat. Tähän horisonttiin kuuluvat koulutus- ja työmah-dollisuudet sekä tavat harrastaa ja kuluttaa. Ne muokkaavat meitä mieltämään olevamme osa joukkoa, joka on yhtä lailla sitoutunut niin muiden metropoliittien elämäntarinoihin kuin esimerkiksi sukunsa synnyinseutujen tulevaisuuteen ja niiden itselleen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nämä ihmiset tekevät valintansa metropolien, eivät muiden saman maan kaupunkien välillä.

Kaikki metropoliseuduilla asuvat eivät ole metropoliitteja. Osa ihmisistä ajat-telee tulevaisuuttaan hyvin paikallisesti, esimerkiksi nykyisen asuin- tai työ-paikkansa raamittamana. Monelle Helsingin seudun asukkaalle oman elämän pelikenttä on yhä Suomi. Eikä kaikilla tietenkään ole edes kielitaitoa, joka mahdollistaisi siirtymisen metropolista toiseen. Mutta metropoliittinen osa kaupunkien asukkaista ja heidän elämäänsä ohjaava ajattelumalli saa aikaan metropolin ominaisuudet.

Metropolisoituminen siis irrottaa kaupunkiseudun kansallisesta aluekehityksestä osaksi globaalia vaihdantaa ja kytkeytymistä. Yksi keskeisimmistä syistä on työmarkkinoiden kansainvälistyminen. Kuten muuallakin maailmassa, myös

2.1 Mitä metropolistuminen tarkoittaa?

2 M E T R O P O L I A L U E E N K I L P A I L U K Y K Y R A P O R T T I

ME T ROP OL IT OVAT 2000-LU V UN TA PA NÄ HDÄ M A A IL M A NK A RT TA .

Metropolistuminen on !"""-luvun alun suuria ilmiöitä, megatrendi. Globa-lisaation uusi vaihe painaa ihmiset kaupunkiseuduille. Suurin osa maailman ihmisistä asuu ”samassa paikassa”, globaalissa Metropoliksessa.

Siksi kuva maailmasta muuttuu. Ennen kartat valtiorajoineen kuvasivat, kuka milläkin alueella hallitsee ja omistaa alueen luonnonvarat. Nyt yhä useampi meistä asuu kaupungeissa. Siksi maailman dynamiikkaa kuvaa nykyään poliit-tista karttaa paremmin vertaus biologisiin soluihin. Valtiot himmenevät taus-talle ja esiin nousevat taloudellis-kulttuuriset solukeskukset – metropolit. Rajojen sijaan korostuvat erilaiset yhteydet, lävistävyydet, virtaukset ja vaihdot keskusten välillä. Osaamisesta on tullut tärkein taloudellinen menestystekijä.

Globalisaatiota on kuvattu yhtenäistäväksi voimaksi. Tämä voima kanavoituu pai-kallisiin yhteisöihin, metropoleihin. Metropolit ovat yksi ja sama ilmiö kaik-kialla maailmassa. Ne ikään kuin kantavat samaa kulttuuris-teknistä !"#:ta. Metro polit ovat hiukan eri näköisiä, mutta joka puolella tapahtuu kuitenkin hyvin samankaltaisia asioita.

On syntynyt globalisaation solmukohtia, jotka ovat näkyneet metropoliseuduil-la $%%%-luvun ilmiöinä: Kulutustarjonta on samankaltaistunut kaupungeissa ympäri maailman. Kaupunkien strategioista on tullut toistensa kopioita – kovin moni haluaa muuttua Bilbaon tapaan teollisuuskaupungista kulttuurikau-pungiksi. Kaikki yrittävät houkutella luovan luokan osaajia lähes identtisillä lupauksilla ainutkertaisesta kaupunkikulttuurista. Lisäksi on syntynyt uusi tutkimussuuntaus: kaupunkiseutujen kilpailukykyvertailut.

Usein ajattelemme, että globalisaatio saa aikaan metropolit ja niiden muutokset. Mutta samankaltaistavan voiman takana ovatkin – päällisin puolin järjenvas-taisesti – ihmiset. Aalto-yliopiston suurkaupunkisuunnittelun professori Peter Ache on sanonut: ”Metropoli on kokemus, joka koostuu ihmisten valinnoista ja haaveista.” Se tarkoittaa, että metropoleja liikuttavat ja muovaavat ihmisten käsi-tykset hyvästä elämästä: missä ja miten he voivat kuvitella asuvansa, viettävänsä vapaa-aikaansa ja työskentelevänsä. Metropolikehitys nostaa yksilön kuljetta-jan paikalle. Metropolisoituminen tarkoittaa, että kaupungit ymmärretään yhä vähemmän hallinnollisina yksikköinä. Sen sijaan ne ovat ennen kaikkea ihmis-ten mahdollisuuksien horisontteja, kokemuksellisia ympäristöjä ja valintojen tuloksia.

Tämä tekee globalisaatiosta ihmisen kokoisen. Se ei ole itseohjautuva muutos. Met-ropolialueiden asukkaiden konkreettiset pyrkimykset ja mieltymykset tekevät

12 M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I M E T R O P O L I N H Y V I N V O I N T I 13

tutkimustulokset ja erilaiset sosiaaliset innovaatiot leviävät, kehittyvät ja val-tavirtaistuvat paljon nopeammin kuin mihin aiemmin on totuttu. Erityisesti informaatioteknologian jatkuva ja draamaattinen hinnan lasku nostaa uuteen asemaan voimakkaasti kaupungistuvat alueet, jotka sijaitsevat useimmiten entisissä kehitysmaissa. Enää pelkkä tieteellisteknillinen osaaminen ja vauraus eivät selitä hyödyllisten innovaatioiden syntyä.

Tällaisessa metropolien maailmassa me siis olemme kiinni ja se näyttää aina-kin ensisilmäyksellä kovan kamppailun maailmalta. Alueiden menestystä tässä kamppailussa on pyritty kuvaamaan kilpailukyvyllä. Jotta taas voimme selittää menestystä pitää ensin oivaltaa, mistä tämä kilpailukyky itse asiassa syntyy ja miksi sitä pidetään niin tärkeänä.

2.2 Mitä kilpailukykyvertailut eivät mittaa?

”Helsinki maailman kuudenneksi paras kaupunki elää”

– ILTALEHTI !".#"."#!#

”Suomi säilytti asemansa kilpailukykylistan kärkijoukossa”

– HS $.$."#!#

Metropoleista on alettu puhua ennen kaikkea keskenään kilpailevina keskuk-sina. Tätä käsitystä metropolien kansainvälisistä yhteyksistä ovat vauhditta-neet erilaiset !"""-luvulla yleistyneet metropolialueiden kilpailukykyvertailut. Nämä vertailut eivät ole tutkijoiden yksityisomaisuutta, vaan niistä on tullut tyypillistä !"""-luvun kieltä. Metropoliurheilun kieli ulottuu tieteellisistä kes-kusteluista uutislähetyksiin ja kahvipöytiin. Tuloksista uutisoidaan kuin kau-punkien ja valtioiden välisistä turnajaisista, joissa toiset menestyvät ja toiset epäonnistuvat.

Kun aikakauslehti Newsweek nosti vertailussaan Suomen maailman parhaak-si maaksi elää, uutisoivat siitä Suomessa käytännössä kaikki viestimet. Uuti-sointia katsomalla on helppo todeta, kuinka kilpailukykyvertailut hivelevät itsetuntoamme. Kun selitämme tuloksia, Helsingin metropolialueen menestys kytkeytyy perinteisten kansallisten ylpeydenaiheiden sarjaamme: korruption vähäiseen tasoon, nuorten osaamiseen ja oppineisuuteen, Sibeliukseen sekä olympiakultiin. Kuten urheilua, on rankkausten tuloksia helppo ja kiehtova seu-rata. Tuloksista kertominen ei kuitenkaan tee meitä viisaammiksi menestyk-sen todellisisten kriteerien suhteen. Ne jäävät nopeatempoisessa uutisoinnissa usein sivuun. Mistä lajeista olemme itse asiassa saaneet mitaleita?

Kilpailukyky kuuluu käsiteperheeseen, joka on kuvannut toisen maailman-sodan jälkeistä taloutta ja syvenevää globalisaatiota. Sen keskiössä ovat tuot-tavuuden ja talouskasvun käsitteet. Kilpailukyky liittyi ajatukseen siitä, että kaikki maat, alueet ja yritykset kilpailevat tietyssä globaalin talouden määrit-tämässä ”sarjassa”, jossa voittajat ratkaistaan tuottavuudella. Kilpailukykyajat-telu kuuluu modernin aikakauteen, jossa tuotannon optimointi ja aineellinen kasvu yhdistyivät optimismiin ja uskoon jatkuvasta edistyksestä. Edistysuskon voimaa kuvaa jo pyrkimys mitata kilpailukykyä ja tarjota päätöksenteon pohjak-si objektiivista, vertailukelpoista tietoa alueiden tai kaupunkien tilasta.

Mutta on vaikea mitata edes niiden kilpailujen määrää, joissa olemme mukana. Met-ropolien kilpailukykyä vertailevat monet tutkimuslaitokset, #$:n ja %#&':n kaltai-set kansainväliset organisaatiot ja aikakauslehdet The Economistista Monocleen. Osa näistä kilpailusarjoista on pysyviä, osa kertaluontoisia mittauksia. Usein

Suomessa maahanmuuttajat keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille. Hel-singin väestöstä ulkomaalaisia on (,! prosenttia, kun koko Suomessa luku on !,). Myös työvoimaan kuuluvista noin kolme prosenttia ulkomaalaisia tai ulko-mailla syntyneitä. Pääkaupunkiseudulla heitä on eniten. Työvoimavirroista saatavat tiedot kuitenkin vanhenevat nopeasti, eikä lukuihin kannata takertua. Vaikka ulkomaalaisten maahanmuutto onkin ollut kasvussa, pysyvä muutto työn perusteella on Suomessa yhä melko vähäistä. Suomalaiset myös hakeutu-vat entistä useammin töihin ulkomaille. Siirtolaisrekisterin mukaan vuosittain ulkomaille lähtee tuhansia – erityisesti korkeasti koulutettuja – suomalaisia.

Metropolialueella lukuisat toimijat valmistautuvat työmarkkinoiden kansain-välistymiseen. On syntynyt uusia toimintamalleja ja pilottihankkeita. Kan-sainvälistyminen näkyy muun muassa rajat ylittävinä julkisina palveluina ja kansainvälisten henkilöstöpalveluyritysten synnyssä. Kolmannen sektorin roo-li korostuu erilaisten sosiaalisen verkostojen luomiseen ja sitouttamiseen kes-kittyneissä palveluissa (esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöt ja kansainväliset vapaa-aikaverkostot kuten Jolly Dragon tai Otaniemi International Network).

Metropoleilla on yhtenevät häijyimmät ongelmat. Jos metropolikehitys yhte-näistääkin kaupunkien strategioita, on metropoleilla myös yhteiset huolet:

energian ja luonnonvarojen kulutus, väestön ikääntyminen, etnisten ryhmien integrointi ja muut monikulttuuristumisen haasteet, liikenneruuhkat ja asumisen kalleus, elämäntapasai-raudet ja globaalit terveysuhat sekä vaatimus osaamisen jatkuvasta kehittämisestä. Ne ovat kaikille tuttuja, häijyimpiä ongelmia (wicked problems), kuten tutkijat niitä kansainvälisesti kutsuvat. Niille on ominaista, että ongelmaa ei pystytä edes tarkasti määrittelemään. Näin ollen ei ole myöskään oikeaa ratkaisua. Toteutetut ratkaisut taas voivat osaltaan muuttaa ongelman luonnetta.

Metropolialueen kannalta häijyimmille ongelmille on luonteenomaista kolme asiaa: universaalisuus, loputon kysyntä hyville ratkaisuille ja systeemisyys. Ensinnäkin ongelmat ovat universaaleja. Ne kohtaavat ihmisiä Suomessa, Kiinassa, Afrikassa, Brasiliassa ja Piilaaksossa. Ongelmien taustalla jylläävät kaikkialla samat monimutkaiset ajurit, vaikka ongelmat saavat erilaisia muoto-ja ja niihin etsitään paikallisia ratkaisuja. Toiseksi hyville ratkaisuille on aina kysyntää. häijyimpiin ongelmiin tarvitaan ja etsitään ratkaisuja kaikkialla maa-ilmassa. Kolmanneksi ne eivät ratkea yksittäisillä interventioilla, ”täsmälääk-keillä”, kuten esimerkiksi lainsäädännöllä, veroilla, teknologialla, kansalaisten vauraustason nousulla tai koulutusinvestoinneilla. Yksittäisten ratkaisujen sijaan pitää etsiä kokonaisia – systeemisiä – ratkaisumalleja, joissa muutetaan useita toisiinsa vaikuttavia tekijöitä yhtä aikaa. Niissä jokainen eri toimija voi ratkaista ongelman tavallaan, mutta ratkaisu on kaikkien käytettävissä.

Jotta ongelmiin voidaan tarttua, vaaditaan metropoleille uudenlaista tapaa tehdä politiikkaa. Häijyimpien ongelmien ratkaisu vaatii pitkäjänteisyyttä ja luottamusta siihen, että ongelmiin haetaan ratkaisua yhdessä. Tästä syntyy metropolien julkisen hallinnon uusi rooli. Se toimii luotettavuutta turvaavana partnerina ihmisille, jotka haluavat osallistua uuden ratkaisun tai toiminta-mallin luomiseen. Julkisen sektorin yhtenä välineenä tähän on järjestää myös elinkeinoelämä tukemaan ihmisten ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia etsiä ratkaisuja. Jo nyt kaupungit osallistuvat työpaikkojen ja osaamisklusterien orkestrointiin perinteisen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tämä ei enää riitä: metropolialueiden tulee oppia tönäisemään ja sitouttamaan lyhyt-jänteisiä yrityksiä häijyimpien ongelmien ratkaisuun.

Samalla metropolistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ongelmien ratko-miseen. Jossain toisella alueella löydetty paikallinen ratkaisu on usein siirret-tävissä tai ainakin sovellettavissa. Näin uudet teknologiat, johtamiskäytännöt,

Wicked Problems?

Häijy ongelma: Informaation vapautuminen

+

Häijy ongelma: Resurssikriisi

Lähde: USDA & BP statistical reveiw of world energy 2009.

Lähde: USDA & BP statistical reveiw of world energy 2009.

Lähde: USDA & BP statistical reveiw of world energy 2009.

Lähde: USDA & BP statistical reveiw of world energy 2009.

Rahaa, joka menee kaikkeen kivaan.

Rahaa, joka menee energiaan.

27

energia = ruoka = vesi = päästöt

Häijy ongelma: Väestön vanheminen

Suomalaiset ovat poissa

töistä

Koko maailma on vanha

Häijy ongelma: Muuttoliikkeet

Maahanmuuttajien määrä väestöstä

Häijy ongelma: Turhat ihmiset

70% -> 10%

+ miljardi työtöntä

R.E. Smalley, a Nobel Prize-winning scientist from Rice University:

90% of all Ph.D. physical scientists and engineers in the world are Asians living in Asia.

Source: NBV Research

37

Osaava kysyntä: Ruotsi

37

Osaava kysyntä: Ruotsi

ei meillä Suomessa

Häijyt ongelmat yrittäjälle siunaus

1. Ratkaisuille loputon ja globaali kysyntä

2. Niitä ratkovat bisnekset tuottavat sekä vaurautta että hyvinvointia

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

1. Ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia yritystoiminnan keinoin

2. Palauttaa osan suuren osa voitosta toimintansa kehittämiseen

Tulevaisuuden dominantti yritysmuoto

Yhteiskunnallinen yrittäjyys

1. Ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia yritystoiminnan keinoin

2. Palauttaa osan suuren osa voitosta toimintansa kehittämiseen

Tulevaisuuden dominantti yritysmuoto

Yrityksen ainoa tehtävä on…. hohhoijaa.

MIKSIKÖ?

??????????????????????????????????????????????????????

Tulevaisuuden dominantti yritysmuoto

7

TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUUNTA

VUOSINA 1993, 2008 JA 2009 (KAIKKI PALKANSAAJAT)

Työo lobarome tri, lokakuu 2009

Työ- ja e linke inoministeriö

Työnteon mielekkyys

Sukup. tasa-arvo

Mahd. va ikuttaa

omaan asemaan

Johtamis-

tapa

Itsensä

kehittäminen

Tavoitte ista tietoa

Ympäristökysymykse t0% 20% 40% 60% 80%-20%

2009

2008

1993

Balanssi = parempaan suuntaan - huonompaan suuntaan (%)

Työssä olevien palkansaajien odotukset siitä, mihin suuntaan työelämän laatu on muuttu-

massa , ovat selvästi kielteisempiä kuin edellä kuvatut nykytilaa koskevat arviot. Tämä on

selvä oire siitä , että epävarmuus lähitulevaisuudesta tulee jatkumaan.

Positiivisimmin mukana olevista asioista on arvioitu ympäristökysymysten hoitoa työpaikoilla .Va ltaosa pa lkansaajista arvioi ympäristökysymysten muutossuunnan olevan positiivinen, silläbalanssi on edelleen +63. Se on vuoden aikana laskenut viidellä prosenttiyksiköllä .

Kielteisimmät muutosodotukset kohdistuvat työn mie lekkyyteen. Koko tämän vuosikymme-

nen ajan palkansaajista selvästi useampi on ollut sitä mieltä , että työn mielekkyys on muut-tumassa huonoon suuntaan kuin että se olisi muuttumassa parempaan suuntaan. Vuoden

aikana muutossuuntaa kielteisenä pitävien määrä on hieman vähentynyt ja balanssi on pa-

rantunut arvosta miinus 14 arvoon miinus yhdeksän.

Edelliseen vuoteen verrattuna eniten kielteiseen suuntaan ovat mukana olevista työelämän

laadun piirteistä muuttuneet itsensä kehittämisen mahdollisuudet työssä , omaan asemaan

va ikuttamismahdollisuudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Myös johtamistapojen ja tietojen

saannin työpaikan tavoitteista muutossuunta on ollut vuoden aikana negatiivinen.

Työelämän laatuun liittyvien p iirteiden muutossuuntien arviot ovat vuonna 2009 suurimmaltaosalta negatiivisempia kuin vuonna 1993, jolloin oltiin menossa syvään taantumaan. Ainoas-

taan sukupuolten tasa-arvon ja ympäristökysymysten muutossuunnan odotukset ovatvuonna 2009 myönteisempiä kuin vuonna 1993. Työn mielekkyyden balanssi on samalla ta-

so lla kuin tuolloin.

?

7

TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUUNTA

VUOSINA 1993, 2008 JA 2009 (KAIKKI PALKANSAAJAT)

Työo lobarome tri, lokakuu 2009

Työ- ja e linke inoministeriö

Työnteon mielekkyys

Sukup. tasa-arvo

Mahd. va ikuttaa

omaan asemaan

Johtamis-

tapa

Itsensä

kehittäminen

Tavoitte ista tietoa

Ympäristökysymykse t0% 20% 40% 60% 80%-20%

2009

2008

1993

Balanssi = parempaan suuntaan - huonompaan suuntaan (%)

Työssä olevien palkansaajien odotukset siitä, mihin suuntaan työelämän laatu on muuttu-

massa , ovat selvästi kielteisempiä kuin edellä kuvatut nykytilaa koskevat arviot. Tämä on

selvä oire siitä , että epävarmuus lähitulevaisuudesta tulee jatkumaan.

Positiivisimmin mukana olevista asioista on arvioitu ympäristökysymysten hoitoa työpaikoilla .Va ltaosa pa lkansaajista arvioi ympäristökysymysten muutossuunnan olevan positiivinen, silläbalanssi on edelleen +63. Se on vuoden aikana laskenut viidellä prosenttiyksiköllä .

Kielteisimmät muutosodotukset kohdistuvat työn mie lekkyyteen. Koko tämän vuosikymme-

nen ajan palkansaajista selvästi useampi on ollut sitä mieltä , että työn mielekkyys on muut-tumassa huonoon suuntaan kuin että se olisi muuttumassa parempaan suuntaan. Vuoden

aikana muutossuuntaa kielteisenä pitävien määrä on hieman vähentynyt ja balanssi on pa-

rantunut arvosta miinus 14 arvoon miinus yhdeksän.

Edelliseen vuoteen verrattuna eniten kielteiseen suuntaan ovat mukana olevista työelämän

laadun piirteistä muuttuneet itsensä kehittämisen mahdollisuudet työssä , omaan asemaan

va ikuttamismahdollisuudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Myös johtamistapojen ja tietojen

saannin työpaikan tavoitteista muutossuunta on ollut vuoden aikana negatiivinen.

Työelämän laatuun liittyvien p iirteiden muutossuuntien arviot ovat vuonna 2009 suurimmaltaosalta negatiivisempia kuin vuonna 1993, jolloin oltiin menossa syvään taantumaan. Ainoas-

taan sukupuolten tasa-arvon ja ympäristökysymysten muutossuunnan odotukset ovatvuonna 2009 myönteisempiä kuin vuonna 1993. Työn mielekkyyden balanssi on samalla ta-

so lla kuin tuolloin.

Työ on keskeistä elämälle?

Eva 2010Mitä nuorempi ja mitä koulutetumpi sitä

pienempi merkitys työllä ja suurempi ihmissuhteilla.

KIITOS