hallituksen iso asia - directors’ institute...

1– 2/2012 kesä–syyskuu

Directors’Institute ofFinland

Sustainability

Haastattelussa Jorma Eloranta ja Kari Stadigh • Vuosikokous kuvina • Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus

Hallituksen iso asia

PääKirJoituS

Hallitusnäkökulma

Y rityksen tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Hallituksen tärkein tehtävä on varmentaa, että yrityksen strategia tukee tätä tavoitetta pitkäjänteisesti. Loppujen lopuksi kaikki muut hallituksen tehtävät ovat tämän päätehtävän alaotsikoita. Miten varmentaa voittoisa strategia kaiken muuttuessa koko ajan? Meilläkin on lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat menettäneet otteensa ja asemansa maailman muuttuessa ympärillä.

Voittoisa strategia on raakaa työtä, joka edellyttää syvää ymmärrystä yrityksen kilpailukyvystä sekä trendeistä, jotka siihen vaikuttavat.

Kädessäsi on uusi lehti. Lehden nimi on Boardview – hallitusnäkökulma. Nimensä mukaisesti kussakin lehden numerossa on teema, joka käsittelee hallitustyön kannalta oleellisia näkökulmia, ilmiöitä ja strategisia haasteita. Asioi ta, jotka vaikuttavat yrityksen strategiseen kilpailukykyyn. Asioita, joita jokaisen hallituksessa istuvan tulisi pohtia. Ensimmäinen numero on kaksoisnumero, sen teema on sus-tainability, kestävä kehitys yrityksissä. Lisäksi lehti kertoo, mitä uutta hallitusammattilaisten yhdistyksessä on tapahtunut.

Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävään kehitykseen päästään, kun ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Nykyhetken tarpeet pyritään tyydyttämään tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta toteuttaa omia tarpeitaan.

Yritysvastuuseen kuuluvat sekä ympäristö että yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu on vastuun kantamista yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yritysten ympäristövaikutuksiin kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota, samoin niiden odotetaan raportoivan säännöllisesti toimintaansa liittyvistä ympäristökysymyksistä.

Kuka muistaa Exxon Valdezin,� öljytankkerin vuodon 1989 Alaskassa? Tapahtuma johti mittaviin toimenpiteisiin Exxonissa. Viranomaissäädökset kiristyivät vastaavien tapahtumien estämiseksi. Yhtiön imago ja markkinaarvo romahtivat.

Meksikonlahdella 2010 räjähtänyt BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon aiheutti merkittävän ympäristökatastrofin, joka piti koko maailmaa varpaillaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti välittömästi, että öljynporauksen turvallisuusvaatimukset kiristyvät. Uusien lupien antamista syvänmeren öljynporaukseen lykättiin kuudella kuukaudella. BP:n markkinaarvosta katosi yli neljäkymmentä prosenttia ensimmäisen kuukauden aikana.

Kaikki ei tapahdu toisella puolella maapalloa. Suomessa keskustelu Talvivaaran ympäristökysymyksistä on vasta alussa. Jopa koko kaivosteollisuuden tulevaisuuskin on kyseenalaistettu.

Työvoiman oikeudet halvan työvoiman maissa puhuttavat. Useat vaatevalmistajat ja elektroniikkajättien alihankkijat ovat joutuneet vastaamaan syytöksiin työvoiman huonosta kohtelusta ja alihinnoittelusta. Se on johtanut kärjistetyimmillään yhtiöiden tuotteiden boikottiin.

tutkimukset näyttävät,� että erityisesti nuoret länsimaalaiset suhtautuvat vakavasti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan.

Yritysten ja hallitusten tulee suhtautua vakavasti kestävän kehityksen vaatimukseen. Toivon, että tämä lehti auttaa asian jäsentämisessä ja pohtimisessa. Uskon artikkeleidemme myös olevan avuksi asian hahmottamisessa. Lehdessä keskustelevat myös konsernijohtaja Kari Sta-digh ja vuorineuvos Jorma Eloranta kestävästä kehityksestä ja Suomen tulevaisuudesta.

Helsingissä 28. toukokuuta 2012Maarit Aarni-Sirviö

päätoimittaja

Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan


Boardview 1–2/2012 1

Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää:

Hyvää työtä.

2_210x297_boardnews.indd 1 26.4.2012 15.17

BoArdViEw 1–2/2012

Sisällys

kustantaja: Boardview oy (Hallitusammattilaiset ry:n kokonaan omistama tytäryhtiö)toimituksen osoite: Boardview oy, wTC Helsinki, aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki, puh. (09) 6227 1840Päätoimittaja: Maarit aarni-Sirviötoimitusneuvosto: Maarit aarni-Sirviö, Matti Copeland, Maija Hiiri, Tomas Lindholm, Kimmo rasilaPaino: erweko oy

Lehden on toteuttanut Köln. toimituspäällikkö: Sirkku Saariahoulkoasu,� taitto ja kuvitukset: Kalle Järvenpääilmoitukset/osoitteen-muutokset: toimistopäällikkö Maija Hiiri, puh. 0400 48 55 48, [email protected]ähde: väestötietojärjestelmä, yritysten ja yhteisöiden julkiset rekisterit, Patentti- ja rekisterihallitus, henkilökohtaiset kontaktit

BoardviewBoardview on Hallitusammattilaiset ry:n julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan yhdistyksen jäsenten lisäksi Suomessa listattujen pörssiyhtiöiden ja muiden suurimpien yhtiöiden hallitusten jäsenille.

Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä asiois ta eivätkä välttämättä vastaa yhdistyksen virallista kantaa.


1 Pääkirjoitus4 Puheenjohtajalta6 Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla8 Hallitusammattilaiset Stadigh ja Eloranta

teema: Sustainability14 Niukkuutta riittää, mutta tyhjästä

on paha nyhjäistä16 Vastuullisuudesta aito kilpailukykytekijä18 Sustainability in the core of the business20 From Corporate Social Responsibility

to Corporate Social Integration22 Vastuullisuus on kiinteä osa Keskon

strategiaa ja ydintoimintaa24 Will we ever learn how to cure

governance failures?26 Vastuullinen kuuntelee28 Yritysten yhteiskunnallinen rooli murroksessa30 From compliance, to opportunity, to

an integrated business strategy32 Business and human rights

directors’ institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry

37 Policyvaliokunnan lainsäädäntökatsaus40 Yhdistyksen säännöt41 Jäsenluettelo42 Hallitus ja yhteystiedot42 Jäsenten lounastilaisuudet syksyllä 2012

43 MC reads: The Start-up of you

kesä–syyskuu


Deloitten Board Forum -selvityksen mukaan useat pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet näkevät, että talouden epävarmuus, kiristyvä sääntely ja hallituksen kasvanut vastuu vaativat yhä laajempaa ja syvempää osaamista riskienhallinnassa sekä strategiakysymyksissä.

Deloitte ja CV Board Oy järjestävät nelipäiväisen koulutusohjelman, jossa käsitellään muun muassa hallituksen ja toimivan johdon välistä työnjakoa, hallituksen roolia strategian muodostamisessa sekä hyvään hallintotapaan ja riskienhallintaan liittyviä aiheita.

Koulutus järjestetään sekä Helsingissä että Lontoossa seuraavina ajankohtina:

24.9.2012 Deloitte, Helsinki15.–16.10.2012 Institute of Directors, Lontoo17.10.2012 Deloitte, Lontoo

Ohjelma on tarkoitettu hallitustyöskentelijöille ja se toteutetaan huippuluokan asiantuntijaluentojen sekä interaktiivisten ryhmätöiden muodossa.

Koulutusohjelma ja ilmoittautuminen: www.deloitte.com/fi/hallituskoulutus

Strategiset valinnat ja riskienhallinta epävarmuuden maailmassaHallitusjäsenen koulutusohjelma

© 2012 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin

Ilmarinen_OP_198x270mm.indd 1 16.5.2012 10.45

Hyvä lukija, kädessäsi on Directors’ Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry:n uuden Boardviewlehden ensimmäinen numero.Uusi lehti ilmentää yhdistyksen toiminnassa tapahtunutta kehitystä. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi yhdistyksen kymmenvuotisen historian aikana. Globaali keskustelu hyvästä yrityksen johtamisesta ja hallinnoinnista on johtanut monenlaiseen sääntelyyn, lisääntyvään läpinäkyvyyteen ja hallituksen muuttuneeseen ja entistä merkittävämpään rooliin. Tuoreet tapahtumat osoittavat, että keskustelu jatkuu ja että sen oikeasta suunnasta on erilaisia mielipiteitä. Hallitusammattilaiset ry painottaa eettisesti korkeatasoista omistajaarvon kasvattamista hyvän hallintotavan lähtökohdista. Tällaisen riippumattoman toimijan rooli on entistä ajankohtaisempi ja tärkeämpi.

Yhdistyksen toiminnan suuntaviivoistaHallitusammattilaiset ry ei ole yritysten hallituksissa ammatikseen istuvien etuja ajava yhdistys, vaan sen tehtävänä on palvella Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä.

Yhdistys on hallituksen linjauksen mukaan kehittävä, kantaaottava ja verkostoiva. Yhdistys myötävaikuttaa hyvien hallituskäytäntöjen kehittämiseen yleensä ja edesauttaa sen jäsenten henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia hallitustyöskentelyn kannalta tärkeälle koulutukselle ja tiedonjakelulle.

Yhdistyksen tehtävänä on myös ottaa kantaa hyvään hallinnointitapaan ja muihin hallituksen kannalta merkittäviin kysymyksiin. Yhdistys valmistelee kannanottoja ja lausuntoja sekä osallistuu keskusteluun ja painottaa hallituksen näkökulmaa ajankohtaisissa sääntely ja muissa asioissa.

ja Varma sekä Solidium Oy, ovat pitäneet yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita kannatettavina. Ne ovat liittyneet yhdistyksen yhteisöjäseniksi kevään aikana. Samoin Big 4 tilintarkastustoimistot ja viisi johtavaa asianajotoimistoa ovat liittyneet yhdistyksen asiantuntijakumppaneiden verkostoon.

Yhteisöjäsen ja asiantuntijakumppaniverkoston myötä olemme saaneet yhdistyksen käyttöön Suomen parasta asiantuntemusta yhtiön hallinnointiin liittyvissä asioissa.

Ensimmäinen näkyvä osoitus tästä tulee olemaan yhdistyksen uudistuvat verkkosivut, jotka avataan loppukesästä. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit vahvistavat myös yhdistyksen roolia asiantuntijana ja lausunnonantajana.

Yhdistyksen viestintä ja tiedonjakeluOn tärkeätä, että yhdistyksellä on oma lehti. Boardviewlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Kaikki palaute ensimmäisestä numerosta on enemmän kuin tervetullutta.

Verkkosivujen suhteen meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Sivustosta tulee helppokäyttöinen työkalu, jolla jäsenet pääsevät käsiksi kaikkeen sellaiseen eiyrityskohtaiseen tietoon, jota he tarvitsevat yhtiöiden hallituksissa toimies saan. Sivusto täyttää informaatiovajeen, joka helposti syntyy, kun jättää taakseen ison organisaation asiantuntijastaabeineen.

Sivuston ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kattava tietopankki hyvän hallintotavan koko alueelta. Seuraavassa vaiheessa laajennetaan sivuston kattavuutta myös yrityksen strategiaa ja muuta aktiivista liikkeenjohtamista koskevilla osioilla.

Muut kehityshankkeetBoardviewlehden ja uuden sivuston lanseeramisen jälkeen on syksyllä vuorossa muita kehityshankkeita. Yhteisöjäsenten ja asiantuntijakumppaneiden verkostoa on tarkoitus laajentaa. Koulutustarjontaa jäsenille lisätään verkostoitumalla. Yrityksiä myös kiinnostaa löytää sopivia hallituksen jäseniä yhdistyksen kautta. Yhdistys voikin tarjota apuaan tässä asiassa. Paraikaa hallituksessa pohditaan, mitkä ovat tähän parhaat menettelytavat.

Kansainvälinen toimintaHallitusammattilaiset ry on vuodesta 2005 saakka ollut jäsenenä Euroopan laajuisessa hallituksen jäseniä edustavassa kattojärjestössä Euro

pean Confederation of Directors’ Associations (ecoDa). EcoDa antaa yhdistykselle suoran informaatio ja vaikutuskanavan Brysseliin, jossa ecoDalla on virallinen status.

Pyrkimyksenämme on ollut saada muut Pohjoismaat mukaan ecoDan toimintaan ja vahvistaa pohjoismaisen äänen kuuluvuus ecoDan ja EU:n päätöksentekoelimissä.

Ruotsi, Norja ja Baltian maat liittyivätkin hiljattain ecoDaan. Jo nyt on havaittavissa, että pohjoismaisille näkemyksille on enemmän sijaa ecoDassa käytävässä keskustelussa. Näin Hallitusammattilaiset ry pystyy entistä paremmin edistämään Suomen yrityselämän näkemyksiä EU:n sääntelyprosessissa. Myös suora yhteistyö Ruotsin StyrelseAkademienin ja muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa on vahvistunut viime vuosina.

JäsenistöYhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt tasaisesti 15–20 prosentin vuosivauhtia. Nyt jäseniä on runsaat 300. Huomattava osa jäsenistä toimii listatun yhtiön hallituksessa.

Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua. Jäsenkriteeriksi on vahvistettu, että hakijalla tulee olla ”merkittävää kokemusta vaativasta hallitustyöskentelystä liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä”. Sivulla 42 lehdessä on ohjeet jäseneksi hakemista varten.

Toivon ensimmäisen Boardviewlehden tarjoavan antoisaa luettavaa ja samalla antavan virikkeitä liittyä jäseneksi.

PuHEEnJoHtAJALtA

Hallitusammattilaiset edistävät ammattimaista hallitustyöskentelyä monin tavoin

tomas lindholm hallituksen puhteenjohtaja

Hyvä hallitustyöskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallintotavan muotojen noudattamiseen. Yhdistys on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hyvän hallintotavan lisääntyneiden vaatimusten noudattamisen varmistamiseen kuluu yhä suurempi osa hallitusten niukasta ajasta. Tarpeetonta sääntelyä tulee välttää ja hallitusten tulisi pystyä käyttämään pääosa ajastaan strategisiin ja muihin omistajaarvon kehittämisen kannalta tärkeisiin asioihin.

Yhdistyksen hallituksella on paljon ajatuksia asioista, joilla yhdistyksen toimintamuotoja voitaisiin kehittää. Töitä on paljon, mutta resursseja on ollut kovin niukasti. Siksi hallitus on kuluvan vuoden aikana keskittynyt myös yhdistyksen toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Tarkoituksena ei ole rakentaa suurta organisaatiota, vaan ratkaisu resurssipulaan on ensi sijassa haettu verkostoitumisen kautta. Suomessa on lukuisia toimijoita, joilla on sekä voimavaroja että halua edistää samoja asioita kuin yhdistys. Verkostoitumalla näiden toimijoiden kanssa Hallitusammattilaiset ry pystyy kanavoimaan lisäresursseja palvelemaan yhdistyksen ja sen jäsenten etua. Verkostoitumispyrkimysten tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia.

Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanitSuomen osakemarkkinoiden merkittävimmät omistajatahot, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen

Hyvä hallitus työskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallinto tavan muotojen noudatta miseen

Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua

4 Boardview 1–2/2012 Boardview 1–2/2012 5

Hallitusammattilaiset tapasivat PörssitalollaHallitusammattilaiset pitivät vuosikokouksensa heti vapun jälkeen 2. toukokuuta ravintola Pörssissä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa tomas Lindholm,� jäseninä Maarit Aarni-Sirviö,� Jorma Eloranta,� Stig Gustavson ja Kimmo rasila. uusina jäseninä hallitukseen tulevat Kirsi Eräkangas ja Merja Strengell.

Kokouksen jälkeen oli Deloitten järjestämä Board practices – Governance and Sustainability under different systems seminaari. Paikalla oli yli sata hallitusammattilaista. Deloitten Teppo Rantanen esitteli Yritys ja yhteiskunta tutkimuksen tuloksia. Willem J. L. Calkoen NautaDutilhilta kertoi hallitusten työskentelytapojen kulttuurieroista Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä Saksassa ja Hollannissa. Dan Konigsburg puhui kestävästä kehityksestä hallitustyöskentelyssä globaalissa ympäristössä. Seminaarin viimeinen puhuja oli Jouko Karvinen, joka myös keräsi suurimmat aplodit käytännönläheisellä esityksellään.

Seminaarin kaikki esitykset kiinnostivat, mutta suomalaiskansalliseen tapaan vilkkain keskustelu aiheista käytiin vasta seminaarin jälkeen ruokapöydässä.

Teksti: Sirkku Saariaho Kuvat: tiiu kaitalo

toiMituSJoHtAJA GunVor KronMAn,� HAnASAArEn KuLttuuriKESKuS

Miltä aiheet tuntuivat?”Tunnistin kulttuuriset erot hallitusten työs-kentelytavoissa. ruotsissa keskusteluihin ja strategiapäivityksiin käytetään enemmän aikaa kuin Suomessa. Toisaalta Suomessa hallitustyö on murroksessa, mutta yksittäis-ten hallitusten ero ovat yhä suuret.

Pidän keskustelevasta tavasta työsken-nellä, siinä puheenjohtajan rooli on hyvin ratkaiseva. Minusta se on erityisen hyvä, jos yritys käy läpi suurta muutosta.”Media on herännyt seuraamaan hallitus-työskentelyä. Vaikuttaako se jo hallitus-ten työhön?

”Hyvä puoli on, että näkymättömän työn arvostus nousee. Se edesauttaa ammatti-maisen hallitustyön kehittymistä.

Kääntöpuoli on se, että medialla ei aina ole perustietämystä asioista, jotka ohjaavat työskentelyä erityyppisissä yhteisöissä. Se voi johtaa väärinkäsityksiin. esimerkiksi, jos valtio on yhtiössä suuri omistaja, pahim-massa tapauksessa taitamaton viestintä voi hankaloittaa hallituksen työtä.”

VuorinEuVoS StiG GuStAVSon

Miltä aiheet tuntuivat?”Mielenkiintoisia aiheita, ja onhan minul-lakin konkarina kokemusta näistä asioista. Päällimmäisenä hallitustyöskentelyssä on nyt ainakin kansainvälisissä yhtiöissä hir-veä mullistus, joka on käynnissä Kiinassa, intiassa, etelä-amerikassa ja venäjällä. olen ollut Kiinan kanssa tekemisissä vuo-desta 1975 enkä vieläkään ymmärrä sitä. ”Entä median ja hallitusten suhde?

”Sillä on aika vähän merkitystä hallituksil-le. Mutta on tietenkin hyvä asia, että me-dia on kiinnostunut. Työhän on vaikeaa ja vastuullista. Koska tämä on kuitenkin aika vastaherännyttä kiinnostusta, tulee vielä kaikenlaisia ylilyöntejä.

esimerkiksi optiokohun aikaan annoin paljon lausuntoja hallitusammattilaisena. Hämmästyin montaa kertaa siitä, että toi-mittajat eivät tunteneet termiä tarpeeksi hyvin. Toivottavasti kiinnostus hallitus-työskentelyyn johtaa myös suurempaan asiantuntemukseen.”

Ylimpänä: Mikael Paul (vas.),� Eeva Punta,� Jukka Mäkelä ja Kirsi Eräkangas:

”Parasta oli viimeinen puhuja, Jouko Karvinen, hän vei pin-nat kotiin. Hänellä on syvää kokemusta, sellaista voi käyttää työssä. Käytännön esimerkit olivat hyviä, kuten se, että hallitus kokoontuu aamupalalle ilman toimitus-johtajaa. Muitakin ihan sovellettavia vinkkejä tuli, kuten ajatus rakentavasta kritiikistä.

Kulttuuriset erot kiinnos-tivat, mutta valitettavasti se liikkui liian yleisellä tasolla. olisi ollut kiinnostavaa kuul-la sustainability-trendeistä enemmänkin sekä siitä, mi-ten ne näkyvät hallitustason työskentelyssä.”

Vas. alla: Kari Heinistö (vas.),� Solveig törnroos-Huhtamäki,� Merja Stren-gell ja Hannu krogerus:

”Jos yritys ei toimi vastuulli-sesti tai laiminlyö velvolli-suutensa, se voi vaarantaa kaikki tuotot, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Yhtiön ansaintamahdol-lisuudet voivat olennaisesti riippua siitä, miten niiden toiminta hyväksytään tai ei hyväksytä. Jos ympäröivä yhteisö ei hyväksy toimintaa, käy vaikeaksi täyttää osak-keenomistajien odotuksia.”

Yllä: Juha Korppi-tommo-la (vas.),� nora Kerppola,� Eeva Ahdekivi,� Kim Karhu,� Maarit Aarni-Sirviö,� ro-berto Lencioni:

”Karvinen saa meiltä pisteet, olisimme kuunnelleet pidempäänkin. Pitäisi riidellä toimitusjohtajan kanssa, se on erinomainen ohje. Käytäntö puhuttelee. ero on siinä, oletko tehnyt itse asioi ta vai kerrotko vain, miten niitä pitäisi tehdä.

on hyvä kuulla kansain-välisistä trendeistä. Globaa-lissa bisneksessä pitää aina tietää, mitä tapahtuu. Me olemme helposti vähän myö-hässä. Siksi oli hyvä kuulla trendeistä, jotka ovat tulossa

Kiina-keskustelu kiin-nosti kovasti. Kiina on niin suuri alue, jota on vaikea ymmärtää. Stig Gustavsonin kommentti ’You are totally missing the point’ oli loista-va. Corporate governance on vaikea käsite siellä, monella tasolla.”

HALLituSAMMAttiLAiSEt rY:n VuoSiKoKouS


Helmikuussa vuorineuvos Jorma Eloranta antoi raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten

kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Raportissa on viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpideehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi.

Maaliskuussa julkaistiin ministeri Jyri Häkä-miehen asettaman työryhmän valmistelema kansallinen pääomamarkkinastrategiaselvitys. Se keskittyy toimiin rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi nousee yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Työryhmää johti konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä.

Mikä on selvitysten suurin anti?Vuorineuvos Jorma Eloranta: Selvitysmiehenä sanoisin, että on tärkeää, että se tehtiin. Hallitus ja ministerit halusivat, että pohditaan, miten Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa. Jo toimeksianto viittasi, että asiasta haluttiin keskustelua. Näin on käynytkin, selvitys käynnisti

prosessin, josta on seurannut käytännön päätöksiä.

HALLituSAMMAttiLAiSEt ELorAntA & StAdiGH

”Yhteiskunnan pitäisi palkita riskinotosta,�

ei rangaista” Vuorineuvos Jorma eloranta ja konsernijohtaja kari stadigh pohtivat selvityksissään Suomen talouselämän tulevaisuutta. Suomi tarvitsee 200 000 uutta työpaikkaa. Miten ne saadaan? Miksi listautuminen ei kiinnosta yrityksiä? Mikä on Suomen tila vuonna 2030?

Minun selvitykseni, Kari Stadighin työryhmän ja Mat-ti Alahuhdan työryhmän selvitys (Team Finland. Taloudel-listen ulkosuhteiden verkosto) ovat samaa pohdiskelua, miten edesautettaisiin suomalaisia yrityksiä menestymään.

konsernijohtaja kari stadigh: Isoksi ansioksi katsoisin sen, että haluttiin selvittää, miten pääomamarkkinat voisivat kehittyä ja miten niiden avulla voitaisiin saada aikaan kasvua. Työryhmän kannalta suurin anti oli havahtua näkemään, miten suuria ongelmat ovat ja miten välttämätöntä on tehdä jotakin. Suomen lähitulevaisuus tai seuraava vuosikymmen eivät näytä lainkaan hyvältä ellei jotakin tehdä.

Kuinka vakava tilanne jo on?stadigh: Työryhmän havahdutti se, että Suomessa käydään julkista keskustelua siitä, voidaanko kasvaa tai onko materialistinen yhteiskunta tärkeä ja onko pakko kasvaa koko ajan. Sellaiset valinnat, että tyydyttäisiin tiettyyn elintasoon ja lähdettäisiin downshiftaamaan, olisi pitänyt tehdä jo ennen velkaantumista.

Työryhmän mukaan Suomella on neljä vakavaa velkaongelmaa: valtion velan kasvuvauhti, joka on tällä hetkellä seitsemän miljardia euroa vuodessa. Kuntasektorilla kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote kohta jo 15 vuotta, eikä kuntauudistus yksin ole ratkaisu siihen. Kolmantena yleisesti tiedossa oleva asia, jota ei ole konkretisoitu riittävästi, on se, että vuonna 2030 eläkeläisiä on 700 000 enemmän kuin nyt. Neljäs asia on valtava eläkevastuu, jonka kasvuvauhdista kukaan ei ota vastuuta. Velkaantuminen on niin suurta, ettei Suomella ole velkojen hoitamiseksi muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Euroopan kasvunäkymät ovat todella huonot, ja miten Euroopassa, joka ei kasva, Suomi voisi kasvaa?

eloranta: Kauppa ja vaihtotaseen vajeet ovat olleet jo kymmenen vuotta aleneva trendi. Se ei silti ole havahduttanut ketään. Samaan aikaan Saksa ja Ruotsi ovat jo päässeet viennissään tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2007, mutta Suomi ei. Ostamme joka päivä tavaroita velaksi.

Kiinteät investoinnit ovat jo pitkään olleet selvästi pienemmät kuin euroalueella yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olemme olleet ylpeitä siitä, että tutkimus ja tuotekehitysrahoitus ollut korkea, seitsemän miljardia euroa. Tavoite on, että se olisi neljän prosentin pinnassa, mutta nyt se putoaa hieman yli kolmeen. Se on sinänsä kohtuullinen taso, jos vertaa Euroopan unioniin, mutta todellinen kilpailu tulee Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:n huippumaista.

Suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat

Konsernijohtaja Kari Stadigh (alla) ja vuorineuvos Jorma Eloranta (vasemmal-la) pohtivat yhdessä Suomen talouselä-män tulevaisuutta.


►

pienemmät kuin Euroopan unionissa keskimäärin, ja kumulatiivisesti alle puolet siitä, mitä ne ovat Ruotsissa. Elinkeinoelämän uusiutuminen ja kasvudynamiikka on siis heikko. Kun se kytketään velkaantumiseen, Suomella on vakava paikka. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, meillä on hyviäkin asioita: Suomi on vielä luottoluokituksessa AAAmaa.

Olen Stadighin kanssa samaa mieltä, että nyt ei voi downshiftata, vaan pitää löytää kasvun polut. Ne löytyvät kun suomalaiset yritykset haluavat investoida ja kehittää liiketoimintaansa Suomessa. Siksi Suomi täytyy tehdä houkuttelevaksi maaksi eri keinon. Mitään järkevää keinoa ei voi jättää käyttämättä.

stadigh: Jorman esille ottama kauppa ja vaihtotaseen vaje on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näkyvissä oleva ongelma. Se on ollut rakenteellinen ongelma pidempään, mutta se on peittynyt telekomklusterin voimakkaan kasvun alle. Siksi rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu, vaikka olisi pitänyt.

eloranta: Mikään ei voi pelastaa menestynyttä maata, sanotaan. Peli ratkaistaan seuraavan viiden vuoden aikana. Jos Suomen tilannetta verrataan vain huonoon viitekehykseen eli EUmaihin keskimäärin, silloin peli on menetetty. Euroopan unioni on riittämätön vertailukohta.

Pitäisikö Suomea verrata mieluummin ruotsiin ja Saksaan?eloranta: Ne ovat tehneet jonkin verran enemmän talouskasvun edellytyksiä luovia dynaamisia toimenpiteitä.

stadigh: Ruotsi on meille hyvä verrokki, joka toimii toisin kuin Suomi: Ruotsi maksaa valtion velkaa pois, Suomessa velka kasvaa. Ruotsissa työvoiman tarjonta kasvaa, Suomessa supistuu. Ruotsissa on poistettu lahjavero, perintövero ja omaisuusvero. Ruotsissa pörssi elää voimakkaasti. Suomessa pörssissä First North listalla on kolme yritystä, Ruotsissa on 130. Ero on merkittävä.

Julkisuudessa on puhuttu aivan liian vähän siitä, että työllistämisessä on kyse riskinotosta: ne jotka voisivat työllistää, ottaisivat riskin ja työllistäisivät. Tällä riskinottohalukkuudella olemme saaneet aikaan nykyisen määrän työpaikkoja. Miten yrittäjät saataisiin ottamaan riski, kun tilanne ei näytä kovin houkuttelevalta? Suomessa on käsitys, että työpaikat syntyvät itsestään.

Meidän työryhmässämme kasvun mittariksi otettiin uusien työpaikkojen määrä (McKinseyn

Helsingin raportti vuodelta 2010, Työtä, tuotta-vuutta, Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikym-menelle). Kaikki työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä, että tilanne ei oikene ellei Suomeen saada 200 000 uutta työpaikkaa. Tehdyt lupaukset ovat liian suuret kansan kantokykyyn nähden ilman niitä.

eloranta: Olennaista on, että viime vuoden lopussa Suomessa oli 1,85 miljoonaa ihmistä yksityisellä sektorilla töissä. Jos mitään ei tehdä, se alenee 1,6 –1,7 miljoonaan. Tarve olisi saada nettomääräisesti yksityispuolelle 200 000 työpaikkaa lisää, jotta McKinseyn käyttämä kantosuhde ei menisi kestämättömäksi. Yksityisellä sektorilla tarvitaan yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Tavoite on vuoden 2020 loppuun mennessä. Se on selkeä mittari, josta voitaisiin sopia yhteisesti.

stadigh: Eihän kukaan voi vastustaa sitä, että luodaan lisää työpaikkoja.

eloranta: Työpaikkojen luominen voisi olla kansakuntaa yhdistävä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kysymys on riskinotosta, että joku haluaa kehittää ja luoda uutta. Se vaatii paljon osaamista ja toimintaedellytysten luomista. Selvityksessäni on viisi teesiä, joissa on 40 konkreettista ehdotusta. Valitsin ne niin, että ar vioin, että ne vaikuttaisivat yritysten hallitusten, omistajien ja toimitusjohtajien harkintoihin niin, että jos ne toteutettaisiin, Suomi vaikuttaisi houkuttelevalta. Toisaalta en halunnut ehdottaa mitään liian radikaalia valtiontalouden kannalta. Katsotaan miten käy, kehysriihessä hyväksyttiin jo joitakin ehdotuksia, mutta olemme vielä prosessin alussa.

stadigh: Suomessa on yleinen harha, johon myös äänestäjät uskovat, että ongelmat voitaisiin ratkaista nostamalla veroja. Tosiasia on, että niitä joudutaan nostamaan, koska olemme eläneet yli varojen. Verovarat eivät mene uuden luomiseen, vaan vanhojen velkojen maksamiseen ja asioiden paikkaamiseen.

eloranta: Ja kulutukseen.stadigh: Nämä veronkorotukset

eivät luo yhtään työpaikkaa. Toisaalta ajatellaan, että ongelmat ratkaistaan julkisen sektorin saneerauksilla, mutta sehän vähentää työpaikkoja. Miten työpaikat luodaan? Kehysriihessä valtio sanoo panostavansa 300 miljoonaa euroa uusiin työpaikkoihin. Suunta on oikea, mutta summa on riittämätön. Jotta jotakin näkyvää saataisiin

aikaan, pitäisi panostaa puoli miljardia tai miljardi euroa vuodessa, arvioi työryhmämme.

Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta. Ongelma on, että niiden seuraamukset ovat kasvun kannalta negatiivisia. Panostusten tekeminen on vaativampaa, ne toteutetaan riskillä vailla etukäteistietoa onnistumisesta. Syntyvätkö työpaikat, ottavatko yksityisen sektorin työllistäjät lisää riskiä?

eloranta: Minulta aina tivataan, mille aloille investointeja pitäisi tehdä. Minusta ainakaan valtion ei tulisi päättää, mikä on oikea ala. Menestyviä yrityksiä voi olla millä alalla tahansa, kunhan ne pystyvät kehittämään liiketoimintamalleja ja konsepteja. Tietenkin on globaaleja megatrendejä, jotka luovat kysyntää, joihin yritykset vastaavat. Luonnollista on vahvistaa osaamista, jota Suomessa jo on. Mutta aja

tus, että valtio alkaisi ottaa kantaa oikeisiin aloihin, on vanhakantainen.

onko Suomen poliittinen järjestelmä kykenemätön tai haluton ratkaisemaan ongelmaa?

stadigh: Jos katsotaan asiaa Eurooppatasolla, on maita, joilla nämä ongelmat ovat vielä suurempia mutta ne pärjäävät paremmin ongelmiensa kanssa, koska varallisuuspohja on suurempi kuin Suomen. Suomen varallisuuspohja on heikompi kuin Ruotsilla, meillä on huonommat puskurit. Ei silti pitäisi olla syytä, etteikö näitä ongelmia voisi ratkaista demokratiassa. Jos Ruotsia pidetään esimerkkinä, he ratkaisevat asioita paremmin kuin me.

eloranta: Minäkin olisin optimisti, asioita voisi hoitaa paremmin. Mutta esimerkiksi presidentiltä vietiin valtaa ja puhuttiin, että pääministerin roolia vahvistetaan, mutta se toteutui vaatimattomasti ja uudistus jäi puolitiehen.

stadigh: Pääongelma ei ole järjestelmässä, vaan asioiden ymmärtämisessä. Ehdotimme selvityksessä, että taloustiedon opetusta pitäisi lisätä peruskoulusta asti. Julkisesta keskustelusta näkee, että ihmiset eivät ymmärrä talouden lainalaisuuksia. Siksi Suomessa voidaan ajatella, että veroja korottamalla voidaan ratkaista ongelmia. Silloin ollaan aika kaukana todellisuudesta.

eloranta: Selvityksessäni tahtotilan rakentaminen oli ensimmäinen teesi. Tapasin noin kaksisataa ihmistä, sain ja vastasin kolmeensataan sähköpostiviestiin, yli tuhat osallistui virtuaaliseen aivoriihen, jossa asioita pohdittiin. Elinvoimaisen yritystoiminnan merkitys nousi vahvasti esiin. Sen perusteella voidaan kestävä talouskasvu ja työpaikkojen luominen asettaa johtotähdeksi politiikan tekemisessä.

Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa.

Toiseksi kohdaksi halusin jatkuvan dialogin työstä ja taloudesta. Suomi tarvitsee samanaikaisesti säilyttääkseen hyvinvointivaltion taloudellisen perustan sekä yksityisen sektorin investointien työpaikkoja että julkisen sektorin kustannusten leikkaamisen kestävyysvajeen poistamiseksi. Sekäettätilanne on vaikea hahmottaa ja vaatii paljon keskustelua. Julkisen sektorin pitää pystyä uskottavasti kertomaan, miksi Suomeen kannattaa sijoittaa. Valtioiden kilpailu yritysten investoinneista ja työpaikoista on raadollista.

Minkälainen maa Suomi on 2030,� miten meidän käy?stadigh: Suomi on viimeiset 30 vuotta kirinyt Ruotsia kiinni, mutta nyt on ihan selvää, että jäämme jälkeen. Talouden kasvu pohjautuu kahteen asiaan, tuottavuuden lisääntymiseen ja työvoiman tarjontaan, ja työvoiman tarjonta kasvaa Ruotsissa mutta ei meillä. Koska meiltä puuttuu toinen pääkomponentti, minusta on aivan selvää, että on hyvin vaikea rypistellä Ruotsin tahdissa seuraavat 20 vuotta.

eloranta: Erään tutkimuksen mukaan 85 prosenttia tuottavuuden kasvusta on sadan viime vuoden aikana perustunut innovaatioihin ja uusin teknologioihin. Jos sallimme, että investoinnit, liiketoiminnan kehitys ja tutkimustoiminta jäävät jälkeen, se vääjäämättä näivettää Suomen taloutta. Asia kuitenkin tiedetään nyt. Kuten Kari sanoi haastattelun alussa, olemme niin velkainen yhteiskunta, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kasvaa.

stadigh: Osmo Soininvaara kuvaa SATA-komiteakirjassa Suomen ja Ruotsin työllistämisasteita. Työllistämisaste on Suomessa muutamia prosenttiyksikköjä matalampi kuin Ruotsissa. Taajamissa ja taajamien ulkopuolella erikseen Suomessa on sama työl

Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta

Kun olemme kymmenen

vuotta sallineet rakenteellisen

heikkenemisen, joka on syönyt

Suomen taloudellisia lähtökohtia,

tilanne ei oikene vuodessa tai

kahdessa


►

listämisaste kuin Ruotsissa mutta Suomessa asuu taajamien ulkopuolella enemmän väkeä kuin Ruotsissa. Jos halutaan pärjätä, kaupungistamisen täytyy jatkua. On vaikeaa ja kallista ylläpitää työtä paikkakunnilla, joissa sitä ei ole. Työpaikkoja pitää luoda sinne, missä niitä voidaan kilpailukykyisesti ylläpitää ja luoda. Joudumme tekemään uusia ratkaisuja myös työperäisessä maahanmuutossa, jos haluamme pärjätä. Pakolaispolitiikka meillä on mutta ei toimivaa ohjelmaa työperäiseen maahanmuuttoon.

eloranta: On selvää, että 200 000 uutta työpaikkaa ei toteudu, ellei työperäistä maahanmuuttoa lisätä.

Helsingin pörssi sai ensimmäisen listautujan tammikuussa lähes kahden vuoden tauon jälkeen. Mitä se kertoo?

stadigh: Se kertoo, että listautuminen ei ole kovin houkuttelevaa. Ensimmäinen syy siihen on, että omistamisen verotus on uusien suunnitelmien mukaan ankarampaa kuin velan verottaminen.

Kun avoir fiscal (yhtiöveron hyvitysjärjestelmä) luotiin, yrityksille tuli selkeä kannuste kasvattaa yritysten omia pääomia ja luoda omistajaarvoa. Viimeaikaisten verouudistusten jälkeen pörssiyhtiöillä on melkein kymmenen prosentin veroasteero verokannassa omistamisen ja velan verotuksen välillä. Se on niin merkittävä, että miksi kukaan veisi yritystään pörssiin. Meille on tehty selkeä kannuste velkaannuttaa yrityksiä eikä omistaa niitä. Se on nurinkurista, sillä omistaja kantaa aina suurimman riskin. Tulen taas tähän, että työllistäminen on riskinottoa, ja yhteiskunnan pitäisi palkita riskinottamisesta. Nyt rangaistaan niitä, jotka ottavat riskejä, työllistävät ja omistavat.

Suomen pörssi näivettyy tällä hetkellä, miksi sinne kukaan haluaisi, kun kaikki hallinnolliset rasitteet vain kasvavat.

eloranta: Velan houkuttelevuus on vaarallinen. Basel III säännökset ja monet pankkiregulaatiot johtavat siihen, että yritysten pankkirahoituksen merkitys Euroopassa ja Yhdysvalloissa vähenee, Euroopassa se on noin 75 prosenttia ja Yhdysvalloissa 40 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että yritysten taseiden pitää olla kunnossa, jotta ne saavat velkarahoitusta. Yksittäisen yrityksen kohdalla se voi johtaa tarpeettoman herkästi kriisiytymiseen. Rahan saatavuus voi tulla ongelmaksi yllättävänkin no

ELorAntA JA StAdiGH LEHdEn tEEMAStA

MiKä MErKitYS KEStäVäLLä KEHitYKSELLä on YritYKSELLE?

eloranta: Kaikissa yrityksissä, joissa olen mukana, se on osa strategiaa eikä mikään irrallinen osa. Kestävässä kehityksessä on kolme pilaria: talous, ympäristö ja ihmiset. elintason pudottaminen ei tunnu olevan haluttu ratkaisu, mutta toisaalta ympäristön kuormitusta halutaan hel-pottaa. ainoa tapa yhdistää nämä on teknologia. Se on suuri mahdolli-suus suomalaiselle yritykselle. onhan siinä myös paljon hypeä ja vääriä odotuksia, mutta esimerkiksi teollisuudessa on paljon isoja prosesseja, joita voidaan uudistaa ja kehittää niin, että prosessit kuormittavat vähem-män kuin aikaisemmin. Clean tech on valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille.

stadigh: Minusta se on elimellinen osa vastuullista yritystoimintaa, mutta on riski, että siitä tehdään hallinnollinen asia, mitä se minusta ei ole. Jos yritys tarvitsee ulkopuolisia konsultteja tekemään raportteja, ollaan harhatiellä.

Suomen pörssi näivettyy tällä hetkellä, miksi sinne kukaan haluaisi, kun kaikki hallinnolliset rasitteet vain kasvavat

peasti. Rahoitusstrategian on oltava yrityksen hallituksen agendalla.

Voiko talouden kasvu tulla minkään muun kuin yrittäjyyden kautta?

stadigh: Jos kasvun mittari on 200 000 työpaikkaan, Suomen suuret pörssiyhtiöt eivät ole luoneet juurikaan työpaikkoja Suomeen viime vuosien aikana, vaan vieneet ne ulkomaille. Kannattaa miettiä, miten työpaikat saataisiin Suomeen. Siihen Jorman raportti antaa vastauksia. Jos suuret pörssiyhtiöt eivät luo työpaikkoja, tarvitsemme valtavan määrän pieniä yrityksiä tekemään niitä.

Toinen ryhmä, joka pystyy luomaan työpaikkoja Suomeen, on kotitaloudet. Työryhmämme ehdotti, että kotitalousvähennyksestä olisi tullut suhdannevähennys: Kun työpaikoista on pula, nostetaan kotitalousvähennystä, jolloin saadaan suomalaiset työllistämään toisiaan. Tämä on tärkeää, koska palvelualoille on helpointa luoda työpaikkoja. Ne eivät vaadi pääomia ja aloittamiskynnys on matala. Nyt hallitus kuitenkin päätti leikata kotital ousvähennystä ja antoi viestin, että älä työllistä.

vuorineuvos Jorma eloranta ja konsernijohtaja Kari Stadigh keskustelivat aiheesta 7. toukokuuta 2012 Sta-dighin työhuoneessa Helsingissä. Paikalla oli toimittaja Sirkku Saariaho.


On Board on vuosittain järjestettävä vuorovaikutteinen seminaari. Se on suunnattu keski suurten ja suurten pörssi ja muiden yhtiöiden hallitusten jäsenille sekä halli tuk sia lähellä oleville henkilöille. Fokuksena yri tyksen toiminta edellytyksiin vaikut ta vat muutokset sekä muutokset sääntelyympäristössä.

Huippuasiantuntijat. Kompaktit esitykset. Havainnollistavat esimerkit. Ohjatut pöytä ja yhteis keskustelut. On Board auttaa sinut sisäistä mään hallituksen päätöksenteossa huomioon otettavat toimintaympäristön keskeisimmät muutokset yhdessä muiden huippu johtajien kanssa.

Avaa ikkunat ja päästä raikkaat tuulet sisään. Anna hallitustyön tukea liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

—Hallitustyön ja johtamisen uudet tuulet

on BoardAika ja paikka

to 20.9.2012

Scandic Hotel Continental Mannerheimintie 46, 00100 Helsinki

Hinta

Hallitusammattilaisten ja KHT-yhdistyksen jäsenille 390 € + alv.

Muille 590 € + alv.

Hintaan sisältyvät materiaali sekä kahvi- ja lounastarjoilut.

Lisätiedot

KHT-Media oy, Maarit Mänttäri 0400 975 480 maarit.manttari @ kht.fi

ilmoittautumiset seminaariin

KHT-Media oy koulutus @ kht.fi (09) 7552 2030

tutustu ohjelmaan ja asiantuntijoihin www.khtmedia.fi/koulutus

Tuotettu yhteistyössä Hallitusammattilaiset ry:n kanssa


Päivitä tietosi juridiikan,� iFrS:n,� verotuksen ja corporate governancen

viimeisimmistä muutoksista

Teknologia on aina ollut avainasemassa muovaamassa kehitystä sekä liiketoiminnassa että yhteiskunnissa yleisemminkin. Se on ongelmia ratkaistessaan muokannut ihmisten käyttäytymistä ja luonut uusia yrityksiä.

Uusi teknologia on mahdollistanut energiatehokkuuden parantamisen ja uusien energianlähteiden hyödyntämisen. Bioteknologian ja nanoteknologian kaltaiset uudemmat

tutkimuksen ja kehittämisen alueet tuovat lisää ratkaisuja.

Maailman sähkön kulutus kasvaa yli 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2009 tasosta. Energiatehokkuuden parantaminen yksin tuskin riittää vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen, vaan mukaan tarvittaneen monia yhtäaikaisia toimia.

Ilmastonmuutoksen eteneminen yhdessä väestönkasvun kanssa kuih

duttaa maailman vesivaroja. Energian lisäksi niukkuutta alkaa olla myös puhtaista vesivaroista.

Toimitusvarmuuden turvaamiseksi arvoketjussa tärkeiden raakaaineiden vesivarojen niukkuuteen liittyvät kysymykset on tunnettava. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia niistä yrityksistä, joiden arvoketjussa oli vesiintensiivisiä lenkkejä, ei pystynyt tunnistamaan veden saantiin liittyviä riskejä sisältäviä alueita. Jos riskejä ei tunnisteta, ei niitä myöskään hallita.

Mineraalit ja metallit uhkaavat ehtyäJohtavien globaalien teollisuusyritysten johtajat uskovat, että ehtyvien mineraalien ja metallien vaikutukset niiden toimintaan kasvavat selvästi seuraavien viiden vuoden aikana. Vaikutukset tuntuvat yleensä koko arvoketjussa.

LuonnonVArAt

Niukkuutta riittää, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä

uusia keskiluokkaisia kuluttajia tulee lisää 150 miljoonaa joka vuosi. Maapallon väestö kasvaa muutamassa vuosikymmenessä yhdeksään miljardiin. Kaupunkien väkimäärä lähes kaksinkertaistuu seuraavan 40 vuoden aikana. infrastruktuuria pitäisi rakentaa yhtä paljon kuin tähän asti on rakennettu 4000 vuoden aikana. Kulutus ja luonnonvarojen kysyntä kasvavat huomattavasti. Vaurastuvat kehittyvien maiden asukkaatkin haluavat jääkaapin ja television.

Maan kamarasta malmiksi ja edelleen käyttökelpoisiksi metalleiksi ja mineraaleiksi muuttaminen on pääomia vaativaa liiketoimintaa. Lisäksi suhteellisen harvoilla alueilla toimiva kaivosteollisuus kuluttaa paljon energiaa ja vettä sekä tarvitsee laajoja maaalueita. Kaivostoiminnalla on ympäristövaikutuksia mutta myös laajempia yhteiskunnallisia seurauksia. Vaikka työllisyys paranee ja elinkeinoelämä piristyy, ympäristöhaitat herättävät kritiikkiä.

Monien metallien ja mineraalien tuotannossa on vaikea pysyä kasvavan kysynnän vauhdissa. Siitä seuraa hintapiikkejä ja toimitusvaikeuksia. Monien tavalliselle kuluttajalle tuntemattomien alkuaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosina. Tällaisia ovat esimerkiksi supermagneeteille välttämätön dysprosium sekä tantaali, jota tarvitaan esimerkiksi lentokoneissa, lääkäreiden käyttämissä välineissä, matkapuhelimissa ja LCDnäytöissä.

Resurssien niukkuus on keskeinen kysymys myös poliittisessa agendassa: Euroopan unioni haluaa edistää resurssitehokkuutta sekä avoimia kansainvälisiä markkinoita suosivaa kauppapolitiikkaa. USA:ssa puolestaan The Dodd Frank Act pakottaa yritykset suurempaan avoimuuteen ns. konfliktimineraalien käytöstä.

Samaan aikaan metalleja ja mineraaleja tuottavat valtiot ovat alkaneet suojella etujaan vientiveroilla ja kaupparajoitteilla. Kiina esimerkiksi on säätänyt esteitä joidenkin metallien kaupalle suojellakseen oman maan tuotantoa.

Nämä seikat ovat lisänneet kansainvälisen teollisuustuotan

non huolia hintojen noususta ja toi mi tus varmuudesta.

riittääkö maata?Maapallon kasvava väestö tarvitsee ruokaa, ja ruoan tuottamiseen tarvitaan maata. Samanaikainen väestön vaurastuminen ja keskiluokkaistuminen lisäävät kysyntää entisestään. Myös odotukset uusiutuvaa energiaa kohtaan ovat kasvaneet. Maanviljelijän onkin pitänyt ratkaista, mitä pelloilla viljellään: ruokaa nälkäisille ihmisille vai uusiutuvaa raakaainetta biopolttoaineeksi?

Tämänkin yhtälön ratkaisussa teknologia voi auttaa kestävämpään tulevaisuuteen. Satojen tuottavuutta voidaan parantaa sekä parempien lannoitteiden, uusien lajikkeiden, bioteknologian, vesitehokkuuden että muun osaamisen lisääntymisen avulla.

Tulevaisuuden visiossa sama maaalue antaisi sen verran suurempia satoja, että kysymys siitä, tuotetaanko maaalueilla ruokaa vai polttoaineita,

LiSää AiHEEStA PricEwAtErHouSEcooPErSiLtA

Minerals and metals scarcity in manufacturing; the ticking time bomb. Sustainability materials ma-nagement. 2011.Project Blue. assessing the future trends for financial services. 2012.the shape of power to come. in-vestment, affordability and security in an energy-hungry world. 2012.what is the role of water in comp-lex international supply chains? 2012.

KirJoittAJA

sirpa Juutinen, partner,

Pricewaterhouse-Coopers oy

Maanviljelijän pitää ratkaista, mitä pelloilla viljellään: ruokaa ihmisille vai uusiutuvaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi?

olisi menettänyt merkitystään. Päästäänkö vision kaltaiseen tilanteeseen tulevaisuudessa, on kiinni monista tänään tehtävistä ratkaisuista.

ongelma odottaa ratkaisijaansaTietoisuus luonnonvarojen niukkuudesta on suuri kaikilla toimialoilla. Luonnonvarojen niukkuuden hallitsemisen tärkeys kuitenkin vaihtelee: tärkeimpänä pidettiin mineraalien ja metallien niukkuutta (75 prosenttia) sekä energian saantia (75 prosenttia). Näiden jälkeen tulivat niukkuus vedestä (57 prosenttia) sekä maasta (35 prosenttia).

Erityisesti yritysten asiakkaiden ja työntekijöiden mielissä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Heidän sil miensä avautuminen saattaisi kuitenkin toimia lopullisena sysäyksenä sille, että tuotannon ja kulutuksen eri vaiheisiin löytyisi vähemmän resursseja kuluttavia ratkaisuja.

Riskit liiketoiminnalle voivat olla suuria. Ongelmien ratkaiseminen luo kuitenkin myös monia mahdollisuuksia. Yksin tarjonnan energia, vesi ja materiaalitehokkuutta parantamalla asia ei ratkea kestävällä tavalla. Myös kysynnän eli kulutuksen pitäisi pysyä kestävissä rajoissa. Nobelpalkinnon arvoista ratkaisua tarvitaan turvaamaan sekä kiinalaisten jääkaappiostokset että kasvava elintarvikkeiden tarve sillä tavoin, että niukkuus ei muutu pysyväksi puutteeksi.


Yhteiskuntavastuun raportointiprosessilla edistetään ja arvioidaan ennen kaikkea yrityksen jatkuvaa kehittymistä sekä viestitään siitä sidosryhmille. Vastuullisesta liiketoiminnasta ja niin liiketoiminnan kuin sidosryhmienkin odotukset täyttävästä raportoinnista voi muodostua yhtiölle aito kilpailukykytekijä. Sijoittajat, asiakkaat, työntekijät ja yritysten muut sidosryhmät ovat kiinnostuneita yritysten suorituskyvystä laajemmassa yhteiskuntavastuun kontekstissa ja tulevat vaatimaan yhtiöiltä jatkuvasti vastuullisempaa toimintaa. Raportoinnista onkin tullut merkittävä osa yritysten julkisen kuvan luomista ja markkinointia. Onnistuakseen yh tiön tarkoittamalla tavalla vastuullisuuden tulee olla kiinteä osa yrityksen strategista suunnittelua, liiketoiminnan kehittämistä ja toiminnan tulosten arviointia.

Deloitten perinteisessä hallitusammattilaisille suunnatussa Board Forum selvityksessä (tammikuu 2012) 20 prosenttia vastanneista pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä mainitsi vastuul

listen tekojen tärkeimmäksi tarkoitukseksi yrityskuvan parantamisen ja 36 prosenttia tuottojen lisäämisen. Miten yrityksen sitten tulisi raportoida vastuullisuudestaan saadakseen siitä maksimaalisen hyödyn? Joitain yhteiskuntavastuutietoja raportoidaan osana lakisääteistä talousraportointia, kuten henkilöstökulut tai tiedot osakkeenomistajista, eikä kaikkia näitä tietoja välttämättä edes nähdä vastuullisuustietoina. Yhteiskuntavastuuraportoinnista onkin muodostunut osa yrityksen muuta raportointia.

Standardit ja ohjeistukset raportointia ohjaamaanMuiden kuin lakisääteisten yhteiskuntavastuutietojen raportoimiseksi ei ole olemassa yhtä ainoaa raportointistandardia tai ohjeistusta. Kansainvälisillä järjestöillä on silti ohjeistuksia, joista voidaan valita yhtiön kannalta mielekkäin ja soveltuvin toimintaa ohjaamaan.

Tällä hetkellä merkittävin kansainvälisistä vastuullisuusraportointikehikoista on Global Reporting Ini

tiativen (GRI) ohjeistus, joka on myös suomalaisissa yrityksissä käytetyin viitekehys. GRI:n tavoitteena on ollut luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin. Ohjeistus keskittyy raportoinnin sisältöön ja siinä määritellään myös joukko indikaattoreita, jotka ovat relevantteja yritysten kannalta. GRIindeksistä ilmenee selkeästi yhtiön raportoimat GRI:n mukaiset indikaattorit sekä GRIsovellustaso (C, B tai A).

YHtEiSKuntAVAStuun rAPortointi

Vastuullisuudesta aito kilpailukykytekijä

Vastuullisella yritystoiminnalla ja siitä viestimisellä voidaan tukea yhtiön valitseman strategian toteuttamista. organisaation taloudelliset,� sosiaaliset ja ympäristövaikutukset tulisi ottaa huomioon myös hallituksen työskentelyssä. Laaja raportointi auttaa arvioimaan organisaation toimintaa ja liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä,� mutta mitä hallitusjäsenen tulee vähintään tietää kestävän kehityksen indeksi- ja standardiviidakossa?

Keskeisimpiin ohjeistuksiin kuuluu myös AA1000standardisarja. Se sisältää periaatepohjaisia ohjeistuksia, jotka eivät niinkään koske raportin sisältöä samalla tavalla kuin GRI. AA1000 keskittyy GRI:tä enemmän sidosryhmävuorovaikutuksen, raportoinnin ja toiminnan kehittämisprosessiin. Siten AA1000standardit auttavat suunnittelemaan koko liiketoiminnan toteuttamista vastuullisesti.

Lisäksi on olemassa useita ohjeistuksia, joita usein käytetään toisiaan täydentävinä yhteiskuntavastuun raportoinnissa sekä toiminnan toteuttamisessa. Organisaatio voi lisätä raportointinsa uskottavuutta antamalla ulkopuolisen tahon varmentaa vastuullisuustietonsa. Jos kyseessä on GRIraportti, raportoija voi itse lisätä sovellustasomerkinnän yhteyteen varmennusta ilmaisevan plusmerkin (esim. B+). Jos kyseessä on varmennettu AA1000raportti, myös tämä ilmaistaan varmennuslausunnossa.

näkyvyyttä kilpailuilla ja indekseilläSidosryhmät tekevät johtopäätöksiä organisaation toiminnasta aina myös yhtiön ulkopuolisiin tietolähteisiin perustuen. Erilaisten vastuullisuusindeksien ja kilpailujen merkitys kasvaa koko ajan. Vanhimmat näistä ovat Dow Jones indeksit (DJSI). Suomalaisista yhtiöistä esimerkiksi Fortum, Kesko ja Metso on noteerattu Dow Jonesin maailman indeksiin (DJSI World). Myös suomalaisille

yrityksille on vuodesta 1996 lähtien järjestetty vastuullisuusraportointikilpailu, jossa arvioidaan raportoinnin kattavuutta, mutta ei itse toiminnan vastuullisuutta.

Vastuullisuusindeksit ja kilpailut tuovat näkyvyyttä yhtiölle. Menestys vertailuissa vaikuttaa sidosryhmien mielikuviin ja vertailuja hyödyntäen tehdään yhä useammin sijoitus ja kulutuspäätöksiä. Yrityksen kannalta merkittävää on, että vertailumenestykseen sekä muihin yhtiöstä riippumattomiin viestintäkanaviin voi vaikuttaa. Kun yrityksen oma viestintä on järjestelmällistä ja tukeutuu esimerkiksi kansainvälisiin raportointiohjeistuksiin, se on uskottavaa. Yhteiskuntavastuu asioiden viestintä kannattaa siten tehdä suunnitellusti, jotta se tukee yhtiön itselleen asettamia tavoitteita ja organisaation toiminnan läpinäkyvyyttä sidosryhmille.

Kestävän toiminnan strategiset hyödytYhteiskuntavastuuraportoinnin prosessi auttaa yhtiötä ja sen sidosryhmiä arvioimaan organisaation toimintaa kokonaisvaltaisesti. Oleellista on, että yhtiössä asetetaan valitun strategian mukaisia todellisia tavoitteita, jotka palvelevat niin liiketoiminnan kuin sidosryhmienkin tarpeita ja ohjaavat toimintaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävään suuntaan. Vastuullisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, kehittäminen ja aito sitoutuminen tavoitteisiin johtavat myös

uskottavaan raportointiin ja parantavat yrityksen imagoa luotettavana kumppanina. Mitä paremmin sidosryhmät ymmärtävät yrityksen pyrkimyksiä vastuulliseen toimintaan, sitä todennäköisempää on, että näillä teoilla voidaan saavuttaa strategisia hyötyjä.

lyHyt sanasto

AA1000. aa1000-standardisarja avustaa yrityksiä vastuuraportoinnis-sa sekä varmentajia näiden raport-tien varmentamisessa.Gri. Merkittävin yhteiskuntavastuun raportointiohjeistus. ohjeistuksen uusi versio (G4) on tarkoitus julkaista vuoden 2013 aikana.iSo-standardit. Kansainvälisen standardisoimisorganisaation (iSo) kehittämä iSo 14000 -sarja on ympäristöjohtamiseen liittyvä standardisarja. Uusi iSo 26000 -yh-teiskuntavastuustandardi julkaistaan loppuvuodesta.un Global compact. Sitoumustyyp-pinen aloite, joka kertoo, mitä vas-tuulliseen yritystoimintaan liittyviä asioita yritysten tulisi huomioida.Vastuullisuusindeksit. dow Jonesin kestävän kehityksen maailman in-deksiin (dJSi world) on listattu noin 340 yritystä ja euroopan indeksiin (dJSi europe) noin 170 yritystä. Muita indeksejä tai listoja ovat mm. FTSe4Good, oMX GeS Sustainability Nordic ja Carbon disclosure Leader-ship index.

Kun yrityksen oma viestintä on järjestelmällistä ja tukeutuu esimerkiksi kansainvälisiin raportointi-ohjeistuksiin, se on uskottavaa

KirJoittAJAt

Mikael Paul, Partner ja hallituk-

sen puheenjohtaja, deloitte

atte salminen, yhteiskuntavas-

tuuraportoinnin asiantuntija,

deloitte


Throughout history, much of the world’s prosperity and development can be attributed to metals and materials. Even though technology has developed in many areas, a dilemma exists between the growing need of metals and the environmental impacts of producing them. We are facing the ecological limits of the planet. It now takes the Earth 1.5 years to regenerate what we use in a year. This forces us to invest in technology and infrastructure that will allow us to operate in a resourceconstrained world.

As a technology company with limited own production, Outotec’s own emissions are not that much of an issue in a global scale. Instead, we consider having a vital indirect role in supporting our customers to lower the environmental footprint of their operations. By continuously developing new technologies that ensure sustainable minerals and metals processing, we help our customers to maintain their social license to operate. Therefore we believe that Outotec can provide solutions to this global dilemma.

world megatrends impacting mining and metals industryAt Outotec, we believe that the key driver for sustainable business today is the increased awareness of the ecological limits of our planet. This is visible in developed economies, but increasingly also in developing markets. The awareness raises pressure from customers, customers’ customers, nongovernmental organizations, employees, media, politicians and general public alike.

In the past decades, we have seen more environmental problems arising. Global warming, pollution of environment and lack of clean water are critical issues. At the same time, world population is growing rapidly and demand for commodities is increasing. This is particularly evident in the fast growing emerging markets. Yet the natural resources are being exhausted, and with current exploitation rate many resources will run out during the next decades.

We are also facing a new energy paradigm. Peak oil is approaching. Oil is expected to run out by 2050 with current production rates, and nuclear power is being abandoned by many

countries. At the same time we need more and more energy to meet the needs of growing economies. Making metals requires a lot of energy, and energy costs are constantly increasing. Roughly 7% of the world’s energy (2008) is used by the metals sector. Therefore more energyefficient processes are needed. Currently many of Outotec processes are rated as Best Available Technologies (BAT) by the EU, based on their energyefficiency and low emission levels.

The same dilemma applies to ore. Ore grades are declining, and ores are more complex and more difficult to process. For example, average copper ore grade is currently 0.8%, which is 20% less than ten years ago. To produce 1 tonne of copper requires 30 more tonnes of ore to be milled, with increased consumption of energy and water. Simultaneously with the declining ore grades, the demand for metals is increasing. In order to meet the demand, more ore needs to be processed with more advanced and ecoefficient technology.

Mining and metallurgical industries are major emitters of CO² and ecotoxic substances. They can impact air quality, water and soil. Cleaner solutions must be developed, and they are now required by many legislators and regulators. Efficient gas cleaning captures mercury, arsenic, antimony and lead from offgases, and sealed processes minimize fugitive emissions.

Water availability and pollution are also critical issues in our customers’ business. For example, processing one tonne of ore requires some 3,500 liters of water, one tonne of nickel 377,000

cASE outotEc

Sustainability in the core of the business

outotec’s mission is clear: sustainable use of Earth’s natural resources. outotec’s most significant impact on sustainability occurs indirectly through the technologies and solutions we develop for our customers,� but we also incorporate sustainability into all aspects of our own operations. As we are facing the ecological limits of the planet,� providing eco-efficient solutions creates shared value: both the business and the society get the benefit.

liters of water (in a hydrometallurgical process) and one tonne of gold requires as much as 252 million liters of water! Advanced solutions for water cleaning, conservation and recycling are becoming a necessity. We are developing new applications for industrial effluent treatment and cooperating with Kemira in developing solutions for waterintensive industrial applications.

Also in general, the need for recycling is growing, thus requiring new technologies for turning scrap and waste into products. Metals are almost 100% recyclable, which is currently not fully utilized. Manufacturing new products from recycled metal consumes much less energy than from virgin metal. Outotec technologies are used for example for the recovery of metals from residues, fume dusts and waste stockpiles at our

outotEc FActS

► 87% of outotec’s order intake in 2011 was categorized as environmental Goods and Services by oeCd definition.

► outotec has worked on over 2,000 projects worldwide. The majority of the world’s iron ore pellets, half of the world’s primary copper and a third of the nickel from sulfide ores are produced using outotec processes.

► in 2011, outotec’s r&d expenditure was 33.5 million euros.

► outotec is committed to the UN Global Compact initiative.

► outotec follows the Gri sustainability reporting model.

writErS

Minna aila, Senior vice Presi-

dent, Communica-tions & Corporate

responsibility, outotec oyj

Pertti Korhonen, Ceo,

outotec oyj

Processing one tonne of ore requires some 3,500 liters of water, one tonne of gold as much as 252 million liters of water

customers’ production sites. We also offer services for upgrades and refurbishment of old equipment.

challenge for the planet – opportunity for outotecAll the above trends drive sustainable development and emphasize the need for new, more ecoefficient technologies. For Outotec, this presents a great variety of opportunities. We believe that ecoefficiency delinks increased welfare from the use of natural resources. Each of Outotec’s technological developments has the potential to reduce the environmental impact of a large number of industrial operations worldwide. We strive to become the undisputed global leader in sustainable minerals and metals processing solutions and to firmly establish our presence in the energy and water businesses.


What do we actually mean by corporate social responsibility (CSR)? It is difficult to define because it is such a broad concept covering the whole value chain and several stakeholders. The problem is not a shortage of definitions but, on the contrary, an abundance of them. What seems to be common to all of the definitions available are the following five dimensions: environmental, social, economic, stakeholder and voluntary. CSR is – or should be – about the interdependence of a company and society. Too often, however, there is some sort of tension between business and society. CSR is about making choices and longterm commitments to make the world a better place in which to live now and especially in the future. What makes CSR even more challenging to define is the fact that it concerns not only facts but also emotions. What is “the right thing” to do?

Corporate social responsibility is often regarded as an additional risk for business but simultaneously it offers a lot of potential. It can be an important source of opportunities, innovation and competitive advantage.

The main coordination mechanisms are regulation and hierarchy,

markets and competition and dialogue with several stakeholders. A fourth dimension, which we now see emerging, is a focus on local small scale actions such as demonstrated by Nestlé installing cooling tanks for milk in Indian villages.

The power of technologies, that of information technologies in particular, is considerable in terms of reducing and preventing poverty because isolation, a root cause of poverty, is disappearing. For example a cell phone is within reach in just about any village and through the use of such phones people become part of a wider network. In the 1980s the Norwegian Prime Minister Gro Harlem Brundtland developed the following definition of CSR: “Meeting the needs of the present without compromising the ability of future generations to meet their own needs”. Despite being a rather dated statement I think that it still very much embraces the core of corporate social responsibility in its simplicity.

recognition of the importance of cSr has increased for companiesThe challenges of CSR have not yet been met by the actions taken over

the past 10 to 15 years, far from it. Maybe it is that we still do not have proper mechanisms or that there is even a missing social agenda in our strategy. It is more likely that the number of challenges has increased and that tackling them has become more complicated. In addition, increasing use of social media and broadening social networks make it even more demanding to meet the challenges of CSR.

At least four types of drivers for the increasing importance of CSR can be identified on a corporation’s agenda: Increasing awareness and activism of stakeholders – there exists broadly in society an increased awareness of the state of the world with increasing CO² emissions, melting icebergs, floods, drought and violent storms – all enabled by rapidly developing ICT technologies. New market opportunities – companies are competing for their market shares more than ever. Sociallyresponsible companies hope to gain new markets but they also aim to decrease costs and to improve for example energy efficiencies and a reputation and image as an employer. CSR is seen as one way to improve a corporation’s competitiveness. International standardization in the form of several different rating systems – there is also a rating game ongoing. Unfortunately a problem with some of the ratings is that response rates are not statistically very high and they contain selfreported company data that has not been verified externally. For small & medium

enterprises’ (SME) supply chain integrity – small and medium size companies have started to be interested in CSR too, responding to practices set by big multinationals

what technology Academy Finland does to promote sustainable solutions

Working for the common good with the help of technologies lies at the very core of the TAF’s mission. We support such innovations and successful proven technologies which contribute to human wellbeing and accelerate sustainable development, now and in the future. Our main tool is the Millennium Technology Prize which TAF awards every second year and has done so since 2004. The Grand Prizes have been awarded to Sir Tim Berners Lee in 2004 for his invention of the World Wide Web, to Professor Shuji Nakamura in 2006 for his invention of energyefficient light sources, to Professor Robert Langer in 2008 for innovative biomaterials for controlled drug release and to Professor Michael Grätzel in 2010 for economic dyesensitized solar cells, “Grätzel cells”. What would the world be like without the Internet, led lights, microscale drug delivery or cheap solar cells? Not such a democratic and a good place to live I believe. For this year’s round we have two laureates, Linus Torvalds for open source operating systems and Professor Shinya Yamanaka for ethical stem cells (induced pluripotent stem cells, iPS), a method which does

not need embryonic stem cells. The winner of the Grand Prize will be announced on June 13, 2012.

Another important element in TAF’s mission is to support education. We try to raise interest in mathematics, natural sciences and technology among young people and highlight the importance of technology for our future wellbeing.

Sustainability, responsibility and responsible technologies are issues of growing importance also on the agenda of other engineering academies. We engineers are dedicated to producing solutions for mankind’s most important challenges such as clean and abundant energy, clean and portable water, climate change and effective and cost efficient healthcare. Most recently one of our sister academies acatech in Germany has put ethics responsibility issues high on their working agenda. It is noteworthy that Germany has simultaneously improved its competitiveness in many manufacturing industries in the global arena.

concluding commentsCorporations are not responsible for all the world’s problems, nor do they have resources to solve them all. Each company can identify the particular set of societal problems that it is best equipped to help resolve and from which it can gain the greatest competitive benefit. Without economic responsibility it is not possible to fulfill other values. It is basically a question of choices. From TAF’s perspective I

see a large market for proven technologies to improve the quality of life of many people on the globe, not only in the area of ICT but also in material, medical and environmental sciences and technologies.

Actions have been taken in the area of corporate social responsibility mainly as imageimproving measures but we are lacking more concrete pragmatic local solutions. In addition, the challenges are becoming greater. Probably we need to move from present practice to a more holistic and integrated future where sustainability is the destination and responsibility is the journey. We need to move from an imagedriven to a performancedriven modus operandi.

We should not underestimate the customers of socially responsible companies either: they are often more critical and questioning than average customers. Companies should be well prepared to communicate with new types of customers.

But why focus on tension between business and society? They need each other. Companies’ needs should be integrated with society’s needs.

cSr And SuStAinABiLitY

From Corporate Social Responsibility to Corporate Social Integration

corporate Social responsibility is a transitional period leading to the next phase,� corporate Social integration. we need to move from present practice to a more integrated future where sustainability is the destination and responsibility is the journey and towards a performance-driven modus operandi.

each company can identify the particular set of societal problems that it is best equipped to help resolve and from which it can gain the greatest competitive benefit

writEr

dr. ainomaija Haarla, President

and Ceo, Tech-nology academy

Finland. d.Sc. (Tech.) and MBa, member of dioF as of 2005,

member of world economic Forum’s

faculty.


nalle, energiatehokkuudelle, henkilöstön hyvinvoinnille sekä vastuulliselle hankinnalle ja myynnille.

On tärkeää pystyä tunnistamaan vastuullisuuden nykyiset ja tulevat trendit. Tärkeiksi vastuullisuuteen vaikuttaviksi asioiksi on tunnistettu ilmastonmuutos, väestön vanheneminen, sosiaalisen median nousu ja kuluttajien terveellisyystietoisuuden kasvu.

Yhteiskuntavastuun raportti kertoo vastuullisuustyön tuloksista

Kesko on raportoinut vastuullisesta toiminnastaan Global Reporting Initiativen laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2000 lähtien. Riippumaton varmentaja on varmentanut raportit vuodesta 2002 lähtien.

Huhtikuussa 2012 julkaistussa uusimmassa raportissa kerrotaan Keskon vastuullisuusohjelman ja työn tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista. Viidessä teematekstissä, vaikutus yhteiskuntaan, työhyvinvointi, ilmastonmuutostyö, vastuullinen hankinta ja myynti sekä terveellisyys, kuvataan vastuullisuustyötä esimerkein.

Vastuullisuus merkitsee sekä mahdollisuuksia että riskejäJokapäiväinen vastuullinen toiminta luo mahdollisuuksia kilpailukyvyn parantamiseen ja terveen, kannattavan liiketoiminnan kasvattamiseen. Kaikilla toimialoilla kehitetään asiakkaiden tarpeita vastaavia kaupan

valikoimia ja palveluita. Sähköisen asioinnin ja verkkokaupan kehittäminen ovat strategisia painopisteitä kaikilla toimialoilla.

Riskien tunnistamisessa lähtökohtia ovat liiketoimintatavoitteet ja mahdollisuudet sekä määritelty riskinottohalu. Riskien toteutumisen vaikutusta arvioitaessa otetaan huomioon taloudellisten vaikutusten lisäksi myös muun muassa vaikutukset maineelle, ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle.

Kesko laajenee voimakkaasti Venäjälle sekä rauta, urheilu että ruokakaupassa. Uudet kauppapaikat Venäjällä merkitsevät tuhansien uusien työntekijöiden palkkaamista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös vastuullisten toimintatapojen periaatteiden läpiviemiseen kaikessa toiminnassa.

opaskirja kuuluu kaikilleJokaisen Kryhmässä työskentelevän edellytetään sitoutuvan noudattamaan Vastuulliset toimintatapamme oppaan periaatteita työssään. Kesko julkaisee uudistetun oppaan tänä vuonna. Oppaan sisältöä on tarkennettu ja siihen on lisätty käytännön esimerkkejä ja ohjeita.

Viime vuonna Keskossa ja sen toimialayhtiöissä järjestettiin Arvoviestitilaisuuksia, joiden keskeisenä aiheina olivat yrityksen vastuulliset ja eettiset toimintatavat sekä liiketoimintaympäristön hallinta Venäjällä. Edellisenä vuonna Arvoviesti järjestettiin Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja ValkoVenäjällä.

cASE KESKo

Vastuullisuus on kiinteä osa Keskon strategiaa ja ydintoimintaa

kesko PäHKinänKuorESSA

Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, jonka vähittäismyynti vuonna 2011 oli 12 miljardia euroa ja joka työllistää noin 45 000 henkeä. Keskon ketjutoimintaan kuuluu noin 2 000 kauppaa Suomessa, ruotsissa, Norjassa, virossa, Latviassa, Liettu-assa, venäjällä ja valko-venäjällä.

KirJoittAJA

vuorineuvos Matti Halmesmäki on Keskon pääjohtaja

vuodesta 2005. Hän on muun mu-

assa Kaupan liiton puheenjohtaja ja elinkeinoelämän keskusliiton eK:n hallituksen jäsen.

Yhteiskuntavastuutyö on Keskon jokapäiväistä tekemistä. Yksi Keskon neljästä arvosta on ”Kannamme yhteiskunnallisen vastuumme”. Asiakkaille vastuullisuus on arjen valintoja: lähileipä työllistää paikallisia viljelijöitä, Reilun kaupan ruusukimput mahdollistavat kenialaisen kukkatilan lasten koulunkäynnin ja kansitetut pakastealtaat säästävät energiaa.

Kesko on mukana kestävän kehityksen FTSE4Goodindeksissä ja Dow Jonesin DJSI World ja DJSI Europe indekseissä. Toisena suomalai

sena yrityksenä se on mukana maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalla sekä maailman eettisimpien yritysten listalla.

Sijoittuminen osoittaa, että yritys huomioi liiketoiminnassaan kestävän kehityksen pitkällä tähtäyksellä. Sijoittajat arvioivat sijoituskohteitaan taloudellisen tuloksen lisäksi myös monilla ESGmittareilla ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun toteutumisen sekä hallinnointikäytäntöjen perusteella.

Helmikuussa 2012 Kesko valittiin World Finance lehden arvioinnissa

Suomen parhaaksi hyvien hallinnointikäytäntöjen kehittäjäksi ja raportoijaksi. Yritys on sitoutunut avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen sekä yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun ajamiseen.

Hyvä hallinnointi on menestystekijä, joka luo perustan pitkäjänteiselle menestykselle liiketoiminnassa asiakkaiden ja kaikkien osakkeenomistajien eduksi. Yritys haluaa ylittää listayhtiöitä velvoittavien säännösten tason sekä luoda selkeät, läpinäkyvät päätöksentekorakenteet ja järjestelmät, joista kerrotaan avoimesti ja ajantasaisesti markkinoille ja muille sidosryhmille.

tunnista tulevat vastuullisuustrenditKeskolla on vuodesta 2008 ollut vastuullisuusohjelma. Se ohjaa toimintaa tavoitteilla, joita on asetettu muun muassa ilmastonmuutoksen torjun

Sijoittajille ja omistajille Keskon yhteiskuntavastuutyön tuloksista kertovat sijoittumiset johtavissa kansainvälisissä kestävän kehityksen indekseissä ja maailman 100 vastuullisimman yrityksen listalla. Vastuullisuus toteutuu esimerkiksi K-ruokakauppojen lähiruoka- ja luomuvalikoimissa.

riskien toteutumisen vaikutusta arvioitaessa otetaan huomioon taloudellisten vaikutusten lisäksi myös muun muassa vaikutukset maineelle, ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle


In the 90s, the famous Cadbury Code was the product of thorough reflection on how to cure corporate failures like Maxwell and BCCI. In the beginning of the 21st century, the collapse of Enron and the like, pointed to serious governance deficiencies, leading to tougher, new legislation (like SarbanesOxley and the European governance directives) and to an impressive set of new governance recommendations (European recommendations and numerous national governance codes). These new legislations and recommendations implied important investments of listed companies in new governance structures and procedures. This gave lean way to the expectation in the business world and society at large that the efficiency and effectiveness of governance would drastically increase. It is therefore all the more disturbing that those remedies have not been able to prevent the financial turmoil.

We cannot deny that even in companies that formally complied with most of the (new) governance recommendations, things went wrong. We have to notice that some of those recommendations were insufficient (independent board oversight) and/or had (unforeseen) sideeffects that made things even worse (like the IFRS standards). Some remedies have not worked as intended (risk management) while some have actually exacerbated the problem they were designed to solve (variable executive remuneration).

One lesson to draw from that governance history is that the effectiveness of governance mechanisms should be critically evaluated on a regular basis, their sideeffects be investigated and – where necessary – be drastically adapted. However, we should be aware that even strengthened governance cannot guarantee absence of corporate problems in the future. But more emphasis on corporate sustainability could help a great deal in promoting the long term viability of corporations.

in search for mechanisms to focus more on long term value creation and corporate responsibility

Value creation is a crucial term in defining corporate success and in judging the quality and performance of a corporation, its management and its

board. But, what kind of value should be the reference base and how should we measure such important indicator? This discussion touches upon the

“raison d’être” of corporations and will be differently answered whether you are a day trader, a hedge fund, a family owner, an employee or a customer, to name only a few quite different views.

Notwithstanding some (rather marginal) socially responsible investment funds (SRI’s), capital markets traditionally attach most importance to the value created for the (public) shareholders. The discussion of the financial crisis clearly points a finger to the market parties who – by far – focused too much on shortterm value creation, at the detriment of huge risk exposures, while also ignoring the longterm and societal effect.

Neglecting the longterm effect of corporate decisionmaking and totally ignoring the ethical dimension of profit maximisation are (partly) explanations for the mortgage subprimecrisis in the US. But the shortterm disease is more widespread than in this mortgagecrisis. Financial firms, capital markets, financial analysts and large shareholder organisations have put the accent far too much on creating shortterm shareholder value, as (if it was) the ultimate goal of the firm. In the absence of longterm shareholders, most listed companies are driven, if not biased by the share price and sometimes worse, making important choices and decisions on the base of the potential effect on the next quarter results. Interesting in this respect is the view of the de La

corPorAtE GoVErnAncE codES

Will we ever learn how to cure governance failures?

over time,� the development and refinement of corporate governance standards and recommendations have often been the consequence of corporate governance failures.

rosière Group (2009): “It is clear that the financial system at large did not carry out its tasks with enough consideration for the longterm interest of its stakeholders. Shareholders’ pressure on management to deliver higher share prices and dividends for investors meant that exceeding expected quarterly earnings became the benchmark for many companies’ performance. The accounting system (IFRS) is facilitating and even supporting such short term valuation approach, while remuneration systems were further accentuating this focus.”

Even the international shareholders’ association, ICGN recognizes that the financial crisis was exacerbated by a failure of governance, both within bank boards and, in some cases, by lack of engagement of shareholders, responsible for governance oversight. They propose an elaborated set of shareholder responsibilities, such as explicit recognition of their responsibility to generate long term value, putting sufficient resources into governance that delivers long term value, taking governance factors as well as risk factors into consideration.

Some changes in decision-making might be necessaryBut more generally, a fundamental change in mentality and a reorientation of business decisionmaking might be necessary (also in relation to the executive remuneration policy, giving much more weight to nonfinancial performance). Contrary to the growing attention for corporate social responsibility reporting, most of the worldwide discussions on corporate governance ignore the ethical and

stakeholder perspective. There have rarely been bridges between the traditional financial and governance frameworks at the one hand and the socially responsible reporting frameworks at the other hand. (In this respect we would like to point to our proposal for a “socially responsible corporate governance”, published in Corpora-te Governance in a globalising world: convergence or divergence? A European perspective, Kluwer Academic Publishers, 2002.) In the future, governance codes will have to attach more attention to the “enlightened shareholder value” approach. There seems to grow a general consensus that shareholders should become more supportive of the longterm effects of business de

cisions and choices. Companies with stable shareholders (like controlling shareholders) will probably have a far easier task in convincing their shareholders than those with mostly shortterm traders as capital providers. The pressure is on companies and their boards to educate their shareholders so that they become more receptive, if not supportive of longterm value creation, including considerations on shareholder as well as stakeholder value.

Stressing the importance of longterm thinking and the monitoring duty of shareholders proves that controlling shareholders are – contrary to the international assumptions – not that bad, after all. Longterm shareholders are considered to have a more disciplinary impact on risk appetite, generating a more natural selfcontrol and better monitors of executive remuneration, because of their more important exposure to the wellbeing of the company. Different member states already propose measures to actively promote stable longterm shareholders by offering them differential advantages, such as a loyalty dividend, extra voting rights, etc..

However, this does not imply at all, that this type of controlled listed companies cannot and does not suffer from specific governance challenges, such as the potential of making abuse of a controlling position, or depriving the company of growth perspectives because of the mantra of the controlling position of blockholders. But this again, highlights the importance of taking the context into consideration when developing best practice guidelines and recommendations.

The discussion clearly points a finger to the market parties who focused too much on short-term value creation

Contrary to the growing attention for corporate social responsibility reporting, most of the discussions on corporate governance ignore the ethical and stakeholder perspective

writEr

Prof. dr. Lutgart Van den Berghe, vlerick Leuven Gent Management School.

GUBerNa – The Belgian institute of directors.

ecoda (european Confederation of direc-tors’ associations), Member of the Board,

Chairwoman of the policy committee.


Stora Enson strateginen suunta on yhä enemmän uusilla kasvumarkkinoilla, siellä, missä kysyntä kasvaa. Sellua ja uusiutuvia pakkaustuotteita valmistetaan näillä markkinoilla pääasiassa puuviljelmiltä tulevasta raakaaineesta. Vastuulliseen liiketoimintaan liittyy Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa osittain kokonaan uusia haasteita.

Räjähtävä väestönkasvu, luonnonvarojen hupeneminen ja eettinen keskustelu maankäytöstä sekä ihmisoikeuksista liittyy sekä suoraan Stora Enson, samoin kuin muiden laajoja maaalueita viljelyyn käyttävien yritysten toimintaan. Yritykset joutuvat perustelemaan maankäyttöään, luonnonvarojen käyttöä ja tuotantoaan yhä laajemmalle sidosryhmäjoukolle. Myös liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteisöihin ovat yhä enemmässä määrin suurennuslasin alla. Vastuullisilta yrityksiltä tämä vaatii avoimuutta sekä halua ja kykyä rakentavaan dialogiin kaikkien sidosryhmien kanssa.

Rakentavalle keskustelulle ei kuitenkaan ole olemassa valmista menestysreseptiä.

Kenen ääni ratkaisee?”Stora Ensoa on viime aikoina kritisoitu siitä, että paikalliset yhteisöt Kiinassa ja Brasiliassa kokevat yh

tiön toiminnan kielteisenä. Suurin osa kritiikistä on tullut Pohjoismaista: Suomesta ja Ruotsista. Tilanne on haasteellinen, sillä Brasiliaa koskevat keskustelut pitäisi käydä paikallisesti Brasiliassa ja Suomea koskevat keskustelut Suomessa”, sanoo Terhi Koipijärvi, Stora Enson yritysvastuujohtaja. ”Toisaalta voidaan kysyä, onko verkostojen maailmassa paikallisuudella enää merkitystä. Sosiaalisen median myötä pienikin paikallinen huolenaihe voi hetkessä nousta maailmanlaajuiseksi uutiseksi, joka koskee kaikkia yrityksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä sijoittajista kuluttajiin.”

Ongelmaksi nousevatkin ristiriitaiset vaatimukset. ”Tästä hyvä esimerkki on Stora Enson tehdasinvestointi Guangxissa, EteläKiinassa. Suomalaiset kansalaisaktiivit ovat kritisoineet Stora Enson puuviljelmien maanvuokrasopimuksia Guangxissa, ja vaatineet jopa tehtaan rakentamisen pysäyttämistä. Toisaalta Guangxissa, tulevan tehdasalueen naapurustossa, asuu tuhansia ihmisiä, jotka odottavat tehtaan valmistumista ja sen mukana syntyviä uusia työpaikkoja ja palveluita sekä parempaa terveydenhuoltoa”, Koipijärvi kertoo. ”YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että tehdasinvestointi luo suoraan ja epäsuorasti alueelle yli 30 000 työpaikkaa.”

Kenen ääni ratkaisee? Kuka on oikeassa? Ketä missäkin asiassa pitäisi kuunnella? Näihin kysymyksiin ei ole olemassa helppoja vastauksia. ”Selvää on vain se, ettei Stora Enso voi ummistaa korviaan tai kääntää selkäänsä yhdellekään sidosryhmälle”, Koipijärvi toteaa.

Kyseenalaista ja opiSidosryhmien kuunteleminen on paitsi vastuullinen teko, myös yritykselle aidosti hyödyllistä. Kuuntelemalla kriittisiäkin ääniä yritys saa tietoa liiketoimintaympäristöstään ja siihen liittyvistä riskeistä, sekä trendeistä ja yritysvastuuseen liittyvistä hiljaisista signaaleista. Sidosryhmäkeskustelussa, mikäli sitä käydään avoimin mielin ja vaikeistakin aiheista, kasvaa myös molemminpuolinen ymmärrys ja luottamus. Ymmärrys toisen osapuolen näkökannoista on muutoksen ehto. Parhaassa tapauksessa sidosryhmädialogista saattaa syntyä jopa konkreettisia, toteutettavissa olevia ideoita, joiden avulla yritys voi kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi.

Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, ja se edellyttää paljon niin yrityksiltä kuin yrityksiin kriittisesti suhtautuvilta järjestöiltä ja muilta sidosryhmiltä. Vaikeinta ja samalla kenties tärkeintä on kyky kyseenalaistaa myös omat ennakkoluulonsa ja odotuksensa vastapuolesta sekä käsityksensä siitä, miten asioiden tulisi olla.

”Stora Ensolle yhteistyö järjestöjen ja muiden riippumattomien

cASE StorA EnSo

Vastuullinen kuuntelee

Vastuullinen liiketoiminta kasvumarkkinoilla ei voi perustua valmiisiin kaavoihin. todellinen yritysvastuu edellyttää sidosryhmien kuuntelemista avoimin mielin,� jatkuvaa kyseenalaistamista ja kykyä muutokseen.

toimijoiden kanssa on ensisijaisen tärkeää, ja sen merkitys korostuu nyt erityisesti Kiinassa. UNDP:n suositukset ja Guangxin yliopiston tekemä seuranta alueella antavat hyvän lähtökohdan toiminnallemme. Se ei kuitenkaan riitä. Sertifiointiorganisaatiot asettavat toiminnallemme uusia ehtoja ja katsovat sitä ulkoapäin. Samoin tekevät järjestöt, kuten Flora & Fauna International, joka seuraa linnuston pesimistä ja viihtymistä puuviljelmäalueella”, toteaa Terhi Koipijärvi.

”Myös ne sidosryhmät, jotka eivät halua te

hallituksen iso asia - directors’ institute...

Documents