Vattajanniemen kävijätutkimus 2008

Aija Kukkala

2

KuvailulehtiAlueen nimi VattajanniemiTekijä Aija KukkalaJulkaisun nimi Vattajanniemen kävijätutkimus 2008Julkaisuaika 10/2008

Tiivistelmä

Lohtajalla sijaitseva Vattajanniemi on boreaalisen metsävyöhykkeen suurin dyynialue.Vattajanniemeltä löytyy yhteensä 14 Natura 2000- luontotyyppiä. Vattajan Natura-alue on Suomenoloissa luonnoltaan poikkeuksellinen ja suojeltavat luontotyypit muodostavat tärkeitäelinympäristöjä myös monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Vattajanniemi on nopeanmaankohoamisen alueena myös jatkuvasti luontaisessa muutostilassa.

Vattajanniemi on myös puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalue, pääkäyttäjänä ilmatorjunta-aselaji. Harjoituskäyttöä alueella on 200 päivänä vuodessa. Virkistysalueena Vattajanniemi toimiierityisesti lähialueen asukkaille, mutta Ohtakarin saari niemen kärjessä on tunnettumatkailijoidenkin keskuudessa ja vilkastuttaa samalla myös Vattajan kävijämäärää.

Vattajan dyyni Life- hanke alkoi 1.4.2005 ja sen tavoitteena on alueen eri käyttömuotojenyhteensovittaminen. Vuonna 2006 alueella suoritettiin osallistavan suunnittelun hengessäkävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia ja mielipiteitä kartoittava kävijätutkimus (Vattajanniemenkävijätutkimus 2006, Cecilia Halsti 2007). Vattajanniemellä on suoritettu useitaluonnonhoitotoimenpiteitä vuoden 2006 jälkeen puolustusvoimien ja Metsähallituksen toteuttamanayhteistyönä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kaksi vuotta edellisen kävijätutkimuksen jälkeentoimia Vattajanniemen kävijöitä koskevan tiedon täydentäjänä ja vertailla, miten kävijärakenne jamielipiteet alueesta ovat muuttuneet.

Virkistyskäyttö keskittyy Vattajanniemellä erityisesti yleiselle uimarannalle ja kävijöidentärkeimpinä harrastuksina alueella ovat uinti ja auringonotto kuten jo vuoden 2006 tutkimuksessatuli esiin. Enemmistö kävijöistä on edelleen päiväkävijöitä, jotka saapuvat useimmiten lähikunnistaja Keski-Pohjanmaalta.

Vattajanniemellä tärkeimpiä kävijöiden virkistysmotiiveja ovat jo vuoden 2006 tutkimuksessa esiintulleet rentoutuminen, luonnosta nauttiminen ja maisemat. Kävijöiden mielipide alueenympäristöstä ja palveluista verrattuna vuoteen 2006 oli selvästi parantunut, mikä tuli esiin erityisestikysyttäessä yksittäisistä rakenteista ja palveluista. Puutteita koettiin edelleen olevan enitenerityisesti jätehuollossa ja tietyt palvelut ja rakenteet kuten polttopuut tuvilla, havaintotornit sekälatuviitoitukset olivat jääneet kävijöille vieraammiksi. Kävijöitä häirinneitä tekijöitä oli hyvin vähänja kävijöiden ennakko-odotukset alueesta pitivät hyvin paikkansa.

Mahdollisuutta osallistua alueen suunnitelluun ei koettu yhtä tärkeäksi kuin vuonna 2006.Luonnonsuojeluun alueella suhtauduttiin edelleen myönteisesti, mutta suojeluhalukkuus oli hiemanvähentynyt vuodesta 2006. Puolustusvoimien toimintaa haluttaisiin rajoittaa alueella edelleen.Virkistyskäyttö nähtiin useimmin alueen ensisijaisena käyttömuotona. Virkistyskäytön merkityspainottuikin selvästi verrattuna vuoden 2006 kävijöiden mielipiteeseen.

Avainsanat kävijätutkimus, Vattajanniemi, virkistysalue, virkistyskäyttö, luonnonsuojelualueSivumäärä 54 s.Kieli suomi

3

Sisällys

1. Johdanto .............................................................................................................................. 42. Kävijätutkimuksen toteutus................................................................................................ 5

2.1. Alueen kuvaus ............................................................................................................ 52.2. Vattajan alueen luontoarvoista ................................................................................. 72.3. Luonnonhoitotoimenpiteet Vattajanniemellä ........................................................... 82.4. Aineisto ja menetelmät ............................................................................................ 10

3. Tulokset ............................................................................................................................. 123.1. Vattajanniemen kävijärakenne 2008 ...................................................................... 12

3.1.1. Kävijöiden perustiedot ............................................................................................ 123.1.2. Kävijöiden seuruetietoja.......................................................................................... 153.1.3. Kävijöiden retkeilykokemus muualla ..................................................................... 17

3.2. Käynti Vattajanniemellä ......................................................................................... 183.2.1. Kävijöiden harrastukset .......................................................................................... 183.2.2. Kävijöiden alueellinen jakautuminen Vattajanniemellä........................................ 213.2.3. Käynnin kesto ja toistuvuus .................................................................................... 233.2.4. Saapuminen Vattajanniemelle ................................................................................ 26

3.3. Kävijätyytyväisyys................................................................................................... 283.3.1. Tärkeimmät asiat Vattajanniemen käynnillä ......................................................... 283.3.2. Kävijöiden mielipiteet alueesta................................................................................ 293.3.3. Kävijöiden ennakko-odotukset ja niiden toteutuminen ......................................... 323.3.4. Käynnin häiriötekijät .............................................................................................. 333.3.5. Kävijätyytyväisyysindeksi ....................................................................................... 343.3.6. Vapaamuotoiset ajatukset ....................................................................................... 35

3.4. Valinnaiset ja erityisesti Vattajanniemeä koskevat kysymykset............................ 363.4.1. Kävijöiden osallistuminen suunnitteluun ............................................................... 363.4.2. Palveluiden ja tiedon kulun kehittäminen .............................................................. 373.4.3. Luonnonhoitotoimien tärkeys ................................................................................. 393.4.4. Vattajanniemen eri käyttömuodot ja niiden merkitys ........................................... 41

4. Tulosten tarkastelu ja yhteenveto ........................................................................... 44Kiitokset ...................................................................................................................................... 46Lähteet......................................................................................................................................... 47Liitteet ......................................................................................................................................... 48

4

1. Johdanto

Lohtajan kunnassa sijaitseva Vattajanniemi on yksi Suomen hienoimmista dyynialueista.Vattajanniemen Natura 2000-alueelta löytyy 14 erilaista luontotyyppiä, joista osa lukeutuudyyniluontotyyppeihin. Luontotyypeistä kuusi on luokitukseltaan EU:ssa ensisijaisesti suojeltavia.Alue on puolustusvoimien käytössä olevaa harjoitus- ja ampuma-aluetta (Metsähallitus 2005;Puolustusvoimat 2008). Puolustusvoimien toiminnan lisäksi Vattajanniemi tunnetaan Keski-Pohjanmaalla etenkin lohtajalaisten ja lähikuntien asukkaiden suosimana virkistysalueena.

Vattajanniemellä käynnistettiin 1.4.2005 Vattajan dyyni -Life hanke, jonka yhtenä tavoitteena onalueen virkistyskäytön ja puolustusvoimien toiminnan yhteensovittaminen. Eri toimintojenyhteensovituksessa tärkeänä pidetään alueen Natura 2000- suojelutavoitteiden huomioonottamista.Life- projektia kutsutaan nimellä ”Dyynien ja kosteikkojen entisöinti Vattajan harjoitus- jaampuma-alueella”(Wargén 2006).

Dyyni Life- hankkeen kokonaisbudjetti on 1,8 miljoonaa, josta EU:n rahoitus on puolet.Hankkeessa mukana toimivat rahoittajina lisäksi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut,Länsi-Suomen ympäristökeskus sekä puolustusvoimat. Metsähallitus vastaa Natura-alueidenhoidosta ja käytöstä Suomessa ja siten myös Vattajanniemen alueen hoito ja käyttösuunnittelukuuluu Metsähallitukselle. Vattaja dyyni- Life hankkeen päättymisajankohta on 31.3.2009(Metsähallitus 2007).

Vuonna 2006 Vattajanniemen alueella toteutettiin kävijätutkimus (Halsti 2007), jossa kartoitettiinmuun muassa alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käyntien alueellista ja ajallistajakautumista sekä kävijöiden tyytyväisyyttä alueen ympäristöön ja palveluihin. Näiden lisäksikävijätutkimuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli selvittää alueeseen kohdistuvia ristiriitaisiaintressejä kävijöiden näkökulmasta. Kävijätutkimus 2006 oli myös osa niin sanottua osallistavaasuunnittelua, jossa pyritään huomioimaan paikallisten asukkaiden ja alueen käyttäjien äänisuunnitteluprosessissa. Osallistava tutkimus mahdollistaa hyvin toteutuessaan sosiaalisestikestävämmän suunnittelun ja alueeseen kohdistuvien ristiriitojen ratkaisun.

Tämä tutkimus on jatkoa vuoden 2006 kävijätutkimukselle ja osallistavalle suunnittelulle.Edellisestä tutkimuksesta on kulunut aikaa kaksi vuotta ja nyt on hyvä aika ottaa selville, mitämuutoksia Vattajanniemen kävijärakenteessa, -tyytyväisyydessä sekä kävijöiden harrastuksissa ontapahtunut. Alueella on suoritettu näiden kahden vuoden aikana useita ympäristönparannustoimenpiteitä ja tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin selvittää, ovatko alueellatehdyt parannukset vaikuttaneet kävijöiden mielipiteeseen.

Vattajanniemen kävijätutkimus 2008 on pyritty toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan hyvinsamankaltaisesti kuin edeltäjänsä. Tähän pyritään muun muassa käyttämällä samaa kyselylomakettakuin kaksi vuotta sitten. Näin toimimalla saavutetaan mahdollisimman paras vertailtavuus. Vuonna2006 kävijätutkimuksen aineisto koostui 262 kävijän vastauksista, joten aineisto oli melko suuri.Vuoden 2008 kävijätutkimus on huomattavasti edeltäjäänsä pienimuotoisempi. Sen tarkoituksenaon vertailun ohella toimia hyvänä täydentäjänä ja päivityksenä aiemmalle tiedolle.

5

2. Kävijätutkimuksen toteutus

2.1. Alueen kuvaus

Vattajanniemi sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lohtajan kunnassa (kuva 1). Asukkaita Lohtajalla on2820 (Tilastokeskus 2008). Lähin suurempi kaupunki on 30 kilometrin päässä sijaitseva Kokkola.Liikenneyhteydet Lohtajalle ja Vattajanniemelle ovat varsin hyvät. Valtatie 8 kulkee Lohtajankunnan läpi ja lähin rautatie sijaitsee Kokkolassa.

Vattajanniemelle kuljetaan valtatie 8:lta tullessa Lohtajan kirkonkylän kautta ja käännytäänOhtakarin tielle (kuva 2). Vattajanniemen kärjessä sijaitseva Ohtakarin saari (kuva 3) onsuhteellisen tunnettu ja sen viitta ohjaa kävijöitä Vattajanniemelle myös valtatie 8:n varrelta.Ohtakarissa on leirikeskus, josta on mahdollista vuokrata lomamökkejä ja alueella on osoitettupaikka myös karavaanareiden käyttöön. Ohtakarista löytyy venesatama, kalastusmuseo ja EU-rahalla toteutettu luontopolku. Lohtajan kunta on parantanut alueen palveluita sijoittamallaOhtakariin kävijöille suihku- ja wc-tilat. Ohtakari ei kuulu Vattajan Natura- alueeseen. Varsinaisenatutkimusalueena toimii Vattajanniemen pohjoisosan Natura-alue, joten Ohtakari jää tutkimusalueenulkopuolelle.

Lohtajan ampuma-alueen pääkäyttäjänä on puolustusvoimat ja ilmatorjunta-aselaji. Vattajanhietikot ovat puolustusvoimien harjoituskäytössä noin 200 vuorokautena vuodessa(Puolustusvoimat 2008). Vattajanniemi on siis vahvasti puolustusvoimien aluetta, mikä rajoittaaalueen muuta käyttöä. Liikkuminen alueella on sallittua vain puolustusvoimien niin ilmoittaessa.

Kokkola

Lohtaja

Kalajoki

Pietarsaari

Ylivieska

NivalaKälviä

63

8

27

Kaustinen

28

Pohjanlahti

20 km

P

Kuva 1. Lohtajan sijainti Keski-Pohjanmaalla (muokattu Wargén 2006: 3).

6

Liikkumisrajoituksista ja ammuntojen ajankohdista tiedoitetaan paikallisten viestintävälineidenlisäksi teiden varsilla olevissa kylteissä. Myös puolustusvoimien verkkosivuilla (www.mil.fi)ilmoitetaan ammuntojen ajankohdista.

Alueen muita yleisimpiä käyttäjäryhmiä ovat lohtajalaiset ja lähikuntien asukkaat. Myös kauempaatulevat matkailijat ovat löytäneet Vattajanniemen virkistysalueena. Virkistyskäyttöä esiintyyVattajanniemellä lähinnä seuraavilla alueilla: yleisellä uimarannalla, Lahdenkroopissa jaHakunnissa (kuva 2). Erityisesti yleisellä uimarannalla, jonka puolustusvoimat ja kunta ovaterikseen osoittaneet kävijöille, esiintyy virkistyskäyttöä. Vattajanniemellä sijaitsevia vartiolaavujakäytetään myös leiriaikojen ulkopuolella virkistyskäyttöön ja avonaisia tulisijoja on esimerkiksiuimarannalla kävijöiden vapaasti käytettävissä (Halsti 2007).

Pitkäpauha

Ohtakari

Ohtakarin tie

Kalsonnokka

Maalialue

Kirkonkylään

1 km

P

Kuva 2. Vattajanniemen virkistysalueet (muokattu Halsti 2007).

7

Kuva 3. Ohtakarin saaren kalastajamökkejä yleiseltä uimarannalta katsottuna (Salminen 2008).

2.2. Vattajan alueen luontoarvoista

Vattajanniemi on Suomen laajin dyynialue ja myös pohjoismaiden mittakaavassa hyvin merkittävä.Vattajan dyynialuetta voidaankin pitää Euroopan boreaalisen ilmastovyöhykkeen suurimpanadyynimaisemana ja siten se on tärkeässä asemassa myös koko EU-alueella (Wargén 2006).Kooltaan noin 500 hehtaarin kokoisella niemellä avointa hietikkoa on yhteensä noin 450 hehtaariaja hiekkarantaa yli 15 kilometrin verran (Metsähallitus 2007). Toinen tärkeä dyyni- ja matkailualueon Lohtajalta pohjoiseen sijaitseva Kalajoki. Vattajanniemi on alueena Kalajokea kuitenkinhuomattavasti tuntemattomampi ja luonnontilaisempi.

Maisemalliset arvot Vattajan alueella ovat merkittävät. Jo dyynialue itsessään on suomalaisessamaisemassa harvinaisuus ja se tarjoaa monille eläin- ja kasvilajeille arvokkaan elinympäristön.Vattajanniemellä varsinkin eteläinen alue on linnustollisesti arvokas ja alueen lintudirektiivinmukaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa suokukko, mustakurkku-uikku, kala- ja lapintiira sekä liro(Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004). Vattajalla esiintyy myös viisi uhanalaiseksi luokiteltuaperhoslajia (Tikkanen 2007).

Luonnontieteellisen tutkimuksen kohdealueena Vattajanniemi on ainutlaatuinen. Rantavoimat ovattasoittaneet Vattajanniemen vanhan harjuaineksen, jota tuuli on muokannut dyyneiksi.Vattajanniemen edustalla avautuu avomeri, jonka vuoksi hiekkaisiin rantoihin kohdistuu voimakastyrskyn vaikutus. Dyynit ja rantavallit ovat alueella hyvin kehittyneitä ja nopean maankohoamisenalueena Vattajanniemi on alituisessa muutostilassa. Uutta maata paljastuu alueella jatkuvastimaankohoamisvauhdin ollessa noin 8-9 mm/vuosi (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2004; Tikkanen2007).

8

Kuva 4. Kävijöiden kulkemista on pyritty ohjaamaan Vattajanniemellä muun muassa pitkospuitarakentamalla (Salminen 2008).

2.3. Luonnonhoitotoimenpiteet Vattajanniemellä

Puolustusvoimien toiminta ja virkistyskäyttö vaikuttavat Vattajan dyynialueen luontoon monintavoin. Esimerkiksi Kalsonnokan alueella pesivien lintujen kuten uhanalaisen pikkutiiran jalapinsirrin on uskottu häiriintyvän liiallisesta alueella liikkumisesta. Kulutus on heikentänytVattajan luontotyyppien edustavuutta monin paikoin. Vuoden 2006 kävijätutkimuksen (Halsti2007) mukaan virkistyskäyttö on aiheuttanut alueen ympäristöön runsaasti jälkiä. Virkistyskäytönohjauksessa alueella oli käyttäjätutkimuksen mukaan koettu puutteita. Esimerkiksi yleisenuimarannan käyttäjät kulkivat suoraan dyynien yli rannalle, mikä aiheutti dyynien liiallista tallaustaja kasvillisuuden sitoma hiekka pääsi helpommin tuulen vietäväksi. Uimarannalta puuttui selkeätulo- ja poistumisreitti ja autojen pysäköinti oli hoidettu pitkälti pysäköimällä teiden varsille.

Vattajanniemen alue inventoitiin Natura 2000 luontotyyppien osalta vuonna 2004 (Tikkanen 2007)ja muun muassa vuoden 2005 syksyllä inventointia tarkennettiin edelleen (Wargén 2006).Metsähallitus vastaa alueen luonnonhoitotoimien toteutuksesta yhdessä puolustusvoimien kanssa.Peruskunnostustoimille on dyyni Life- projektissa varattu vuodet 2007 ja 2008.Alkukunnostustoimenpiteiden jälkeen joillekin kohteille toteutetaan jälkikunnostustoimenpiteitäkuten esimerkiksi 3-5 vuoden välein toistuvia raivauksia. Jälkitoimenpiteistä sovitaan tarkemminLife projektin päättyessä laadittavassa After Life- toimenpidesuunnitelmassa (Tikkanen 2007).

9

Vattajanniemellä käytettyjä luonnonhoitomenetelmiä ovat olleet käytön ohjaaminen, laidunnus,kulotus, dyynivaurioiden korjaaminen ja sopivan kulutuksen ylläpitäminen (Tikkanen 2007).Puolustusvoimat ovat siirtäneet muun muassa tuliasemia kauemmas rantadyynivyöhykkeeltä jaajoneuvoliikennettä on ohjattu rakennettujen urien, teiden ja opasteiden avulla. Dyyneille jääviätoimintoja on myös vakioitu rakentamalla kiinteitä ampumapaikkoja ja suojapoteroita(Puolustusvoimat 2008). Metsien ennallistamista alueella on toteutettu muun muassa aukotuksellaja lahopuuta lisäämällä (Hokkanen 2006).

Virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla on ympäristön parannustoimenpiteitä vuoden 2006 jälkeentehty lukuisia. Virkistyskäyttöä on pyritty ohjaamaan maasto-opastusta parantamalla ja alueenpalveluvarustusta kohentamalla. Esimerkiksi kaksi sektorivartiotornia on tarkoitus uusiapalvelemaan myös luonnontarkkailua. Varusmiehistä koostunut työkomennuskunta on rakentanutalueelle pitkospuita kulkua ohjaamaan (kuva 4 ja kuva 5) sekä korjannut aiemmin syntyneitäliiallisesta kulutuksesta johtuvia vaurioita (Puolustusvoimat 2008).

Merkittävimpiä luontotyyppejä uhkaavia tekijöitä Vattajanniemellä ovat avoimuuden vähentyminenmetsittymisen ja rantojen ruovikoitumisen vuoksi sekä liiallisesta käytöstä seuraava kuluminen.Dyyni Life- hankkeeseen liittyy ympäristön seurantaohjelma, jolla tarkkaillaan luontotyyppien tilankehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä hankkeen aikana että sen jälkeen.Dyyniluontotyyppien edustavuuden on jo todettu parantuneen hoitotoimenpiteiden jälkeen.Avoimien ja paahteisten lajien kuten uhanalaisen dyynisukkulakoin elinmahdollisuudet ovat myösparantuneet samalla (Tikkanen 2007).

Kuva 5. Vattajanniemen arvokkaita luontotyyppejä suojellaan erilaisin hoitotoimenpitein. Kuvassayleisen uimarannan variksenmarjadyynejä, joiden tallaus on selvästi vähentynyt pitkospuidenrakentamisen jälkeen (Salminen 2008).

10

2.4. Aineisto ja menetelmät

Vattajanniemen kävijöiden mielipiteitä kartoitettiin kyselytutkimuksella, jonka toteutusajankohta oliheinäkuun alku 2008. Aineisto kerättiin jakamalla kyselylomakkeita uimarannoilla kävijöidentäytettäväksi. Monet täyttivät kyselylomakkeen mielellään aurinkoa ottaessaan. Kävijöidenmielipiteitä kerättiin kolmessa eri paikassa: yleisellä uimarannalla Ohtakariin johtavan pengertienvarressa sen itä- ja länsipuolella, Lahdenkroopissa ja Hakunnissa. Aineiston kerääminen suoritettiin3.7.-4.7.2008 välisenä aikana siten, että aineistoa kerättiin niin aamulla, iltapäivällä kuin ilta-aikaankin. Koska aineiston keruu osui satunnaisesti viikonpäiville torstai ja perjantai, tutkimukseenei sisälly vertailua eri viikonpäivinä ja kellonaikoina kerätyistä vastauksista.

Haastattelupäivien säätilalla on aineistoon jossain määrin merkitystä. Torstai 3.7.2008 oli Vattajallakesän ensimmäinen varsinainen lämmin päivä, minkä vuoksi väkeä oli rannoilla normaaliaenemmän. Lämmin sää oli todennäköisesti houkutellut myös enemmän ulkopaikkakuntalaisiaVattajalle. Alkukesän sää vuonna 2008 oli ollut yleisesti melko viileä ja epävakaa. Yleisenuimarannan kioskinpitäjän mukaan 3.7. oli ollut rannalla erityisen vilkas päivä. Muina päivinäheinäkuun alussa, jolloin sää oli viileämpi ja välillä sateinen, rannoilla oli huomattavasti vähemmänkävijöitä.

Vuoden 2006 kävijätutkimuksen aineisto oli suurempi ja se kerättiin kyselylomakkeita rannoillajakamalla sekä käyttämällä apuna postikyselyä. Uimarannoilla oli postilaatikoita, joihin kävijätolivat voineet jättää täyttämänsä lomakkeet. Vuoden 2008 tutkimuksessa aineiston hankinnassa eikäytetty postikyselyä, millä on jonkin verran vaikutusta vastaajarakenteeseen. Vuoden 2006kävijätutkimuksessa vastauksia kertyi yhteensä 262 kappaletta. Kävijätutkimukseen vuonna 2008vastasi yhteensä 38 kävijää, joista suurin osa (n=33) tavoitettiin yleiseltä uimarannalta (taulukko 1).Myös vuonna 2006 suurin osa vastauksista oli kerätty yleiseltä uimarannalta: postikyselyn avulla olisaatu vastauksista hieman alle puolet. Tässä tutkimuksessa viitataan jatkossa vuoden 2006tutkimukseen, jolla tarkoitetaan Cecilia Halstin Vattajanniemen kävijätutkimusta 2006 (Halsti2007).

Vuoden 2008 kävijätutkimuksessa käytettiin samaa kyselylomaketta kuin vuonna 2006. Käytettykyselylomake on metsähallituksen vakiolomake, jota on muokattu ja samalla siihen on lisättyVattajanniemen alueeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomake on suomenkielinen ja tarvettaruotsinkieliselle lomakkeelle ei ilmennyt. Käyttämällä tutkimuksessa samaa lomaketta kuin kaksivuotta sitten pyritään saavuttamaan mahdollisimman vertailukelpoinen tulos. OsalleVattajanniemen kävijöistä vuoden 2006 kävijätutkimus oli ennalta tuttu: muutama kyselylomakkeentäyttäjä huomautti aineistonkerääjälle vastanneensa samaan kyselyyn myös kaksi vuotta aiemmin.Aineistoa on tarkasteltu kokonaisuutena, sillä Lahdenkroopissa ja Hakunnissa saadut vastauksienmäärät ovat liian pienet erikseen tarkasteltaviksi.

Taulukko 1. Havaintojen jakautuminen aineistonkeräyspaikoilla (n=38).

Haastattelupaikka kpl %Uimaranta 33 86Lahdenkrooppi 1 3Hakunti 4 11

Yhteensä 38 100

11

Aineiston keräyspaikoilla tavoitetuista kävijöistä vain kolme henkilöä kieltäytyi vastaamastakyselyyn. Kaikki kieltäytyneet ilmoittivat syyksi ajan- tai mielenkiinnon puutteen. Kyselyynvastaaminen vei noin 15 minuuttia. Kaikki osallistuneet täyttivät lomakkeen itse, minkä johdostajoitakin erityisesti vaikeiksi koettuja kohtia jäi täyttämättä.

Kysymysten tiedot tallennettiin MS Excel- ohjelmaan ja aineiston analysoinnissa käytettiintilastollisina menetelminä suorien jakaumien ja eri tunnuslukujen tarkastelua. Kävijätutkimuksentaulukot ja kuvaajat on tehty Excelillä. Tutkimuksessa käytettävät kartat on tehty MapInfo- jaCorelDraw-ohjelmilla.

Tutkimuksen kannalta kyselylomake ei ollut paras mahdollinen. Kyselylomakkeita läpi käydessähuomattiin joitakin puutteita, joista useita oli tullut esiin jo vuoden 2006 kävijätutkimuksessa.Joitakin kysymyksiä oli ymmärretty väärin. Esimerkiksi Vattajanniemelle saapumista ja oleskeluakoskevia kysymyksiä (kysymykset 2 ja 3) jouduttiin tarkentamaan usealle vastaajalle (liite 3). Myösvuoden 2006 tutkimuksessa harmia aiheuttanut kysymys seurueen koostumuksesta (kysymys 7)nousi esiin: useampia rasteja laittaneiden kohdalla priorisoitiin jälleen oman perheen jäseniä.Kysymys 9b oli jäänyt usealta vastaajalta kokonaan huomaamatta. Kysymyksessä 10avastausvaihtoehdot ”en ole käyttänyt” ja ”en osaa sanoa” saivat runsaasti vastauksia. Myösmielipiteet palveluiden määrästä jäivät joiltakin vastaajilta kokonaan ilmoittamatta. Kysymyksen 22oli väärinymmärtänyt yksi vastaaja, joka oli arvioinut jokaisen käyttömuodon erikseen. Yleisestikävijät kuitenkin vastasivat kyselyyn hyvin huolellisesti ja mielenkiintoa osoittaen.

12

3. Tulokset

3.1. Vattajanniemen kävijärakenne 2008

3.1.1. Kävijöiden perustiedot

Vattajanniemen kävijätutkimukseen kertyi vuonna 2008 yhteensä 38 vastausta. Tutkimukseenvastanneista 39 prosenttia oli miehiä ja 61 prosenttia naisia. Kaikki vastaajat ilmoittivatsukupuolensa ja syntymävuotensa yhtä miesvastaajaa lukuunottamatta, joka oli jättänytsyntymävuotensa kirjaamatta. Yksi pariskunta oli täyttänyt kyselykaavakkeen yhdessä, muttavastaaja oli merkinnyt syntymävuoden miehen mukaan, joka siten merkittiin varsinaiseksivastaajaksi.

Vastanneista miehistä iäkkäin oli 65-vuotias ja iäkkäin naisvastaaja puolestaan oli 50-vuotias(taulukko 2). Kyselyn nuorin vastaaja oli 17-vuotias nainen ja miehistä nuorimpana vastaajanatoimi 26-vuotias mies. Miesvastaajien keski-ikä oli noin 46 vuotta ja naisvastaajien noin 36 vuotta.Suurimmaksi kävijäryhmäksi erottui 35-44 vuotiaiden ryhmä, joita oli kaikista vastaajista 38prosenttia (kuva 5). Toiseksi suurimmaksi vastaajaryhmäksi muodostui 45-54-vuotiaat. Vuoden2006 kävijätutkimuksessa kyselyyn vastanneet olivat hieman iäkkäämpiä: sekä miesten että naistenkeski-ikä oli tuolloin 44 vuotta ja suurimpana vastaajaryhmänä toimi 45-54-vuotiaat. Nais- jamiesvastaajien osuudet olivat vuonna 2006 myös tasaisemmat. Kävijätutkimuksesta 2008 jäipuuttumaan iäkkäämpien naisten ryhmä, joka oli vuoden 2006 tutkimuksessa tavoitettu erityisenhyvin postikyselyn avulla.

0

14

43

14

21

79

30

39

22

0 0

5

24

3836

8

3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

15-34 25-34 35-44 45-54 55-64 65-

vastaajien ikä

%

Mies (n=14) Nainen(n=23) Kaikki (n=37)

Kuva 5. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma sukupuolen mukaan jaettuna.

13

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden ikää kuvaaviatunnuslukuja.

Ikä Mies Nainen Kaikkikeski-ikä 46,43 35,7 39,7iänkeskihajonta 11,65 8,95 11,22minimi-ikä 26 17 17

maksimi-ikä 65 50 65moodi 43 40 40mediaani 43,5 39 40

Vastaajista yhteensä 33 prosentilla oli joko alempi- tai ylempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto(kuva 6). Opistotasoisen tutkinnon oli suorittanut 44 prosenttia vastaajista ja ammattikoulututkinnon14 prosenttia vastaajista. Ammatillista tutkintoa ei ollut suorittanut lainkaan 8 prosenttia vastaajista.Kaksi vastaajaa oli jättänyt koulutustietonsa ilmoittamatta.

Miesten ja naisten väliset koulutuserot eivät olleet kokonaisuutena tarkastellen kovinkaan suuria.Vuoden 2006 tutkimuksessa korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita (34 %) oli lähes samamäärä kuin vuonna 2008. Vuoden 2008 tutkimukseen vastanneilla oli kuitenkin huomattavastiuseammin (44 %) opistotasoinen tutkinto kuin vuoden 2006 tutkimukseen vastanneilla (28 %).

8

54

15 15

8

17

39

22

139

14

44

1914

8

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

60

Amm

attik

oulu

Opi

stot

asoi

nen

tutk

into

Alem

pi y

liopi

sto-

tai

kork

eako

ulut

utki

nto

Ylem

pi y

liopi

sto-

tai

kork

eako

ulut

utki

nto

Ei a

mm

atilli

sta

tutk

into

a

%

Mies (n=13)Nainen (n=23)Kaikki (n=36)

Kuva 6. Kyselyyn vastanneiden koulutus sukupuolen mukaan jaettuna.

14

Kyselyyn vastanneista 47 prosenttia ilmoitti perhetyypikseen avo- tai avioparin, jolla on lapsia(taulukko 3). Toiseksi suurimman ryhmän vastaajista muodosti äiti tai isä, jolla on lapsia (26 %).Kyselyyn vastanneista yhteensä 73 prosentilla oli lapsia perheessään (kuva 7). Myös vuoden 2006tutkimuksessa lapsiperheiden osuus oli suuri (yhteensä 68 %). Vain 8 prosenttia vastaajista ilmoittiperhetyypikseen avo- tai avioparin ja ei lapsia. Yhden hengen asuntokunnissa asuvia vastaajia olimyös 8 prosenttia. Neljä vastaajaa ilmoitti perhetyypikseen muun kuin vastausvaihtoehdoissailmoitetun perhetyypin. Yksi vastaaja ilmoitti perhetyypikseen ”mummo ja lapset”, toinen vastaajataas ”sisarukset ja täti”. Kolmas vastaaja sen sijaan kuvasi perhetyypikseen ”uusioperheen, jossalapsia”. Neljäs vastaaja taas ilmoitti perhetyypikseen ”perhehoitajat ja perhehoidettavatkehitysvammaiset”.

Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden perhetyypit.

Perhetyyppi n %yhden hengenasuntokunta 3 8avo-/aviopari, ei lapsia 3 8avo-/aviopari ja lapsia 18 47äiti tai isä ja lapsia 10 26muu 4 11Yhteensä 38 100

Kuva 7. Yleinen uimaranta parkkipaikkoineen oli myös lapsiperheiden suosiossa, joita Vattajan kävijöihinkuuluu runsaasti (Salminen 2008).

15

Kaikki kyselyyn vastanneet tulivat Suomesta. Vastaajista neljäsosa (25 %) ilmoittiasuinpaikkakunnakseen Lohtajan. Lohtajalaisia oli vastaajissa suhteessa enemmän kuin vuoden2006 tutkimuksessa (17 %). Lähes neljäsosan (22 %) asuinpaikkakunta oli Kokkola. Usea kävijä olisaapunut myös Lohtajan naapurikunnasta Kälviältä (19 %). Suurin osa eli yhteensä 83 prosenttiaVattajanniemen kävijöistä tuli Keski-Pohjanmaalta. Läheltä saapuneiden kävijöiden osuus oli sitenhuomattavasti suurempi kuin vuonna 2006, jolloin kävijöistä 57 prosenttia tuli Keski-Pohjanmaalta.

Osa Vattajanniemen kävijöistä oli tullut myös kauempaa. Noin 8 prosenttia kävijöistä oli tullutUudeltamaalta, pääkaupunkiseutu mukaan lukien. Muutama kävijä ilmoitti asuinkunnakseenkeskisuomalaisen ja pirkanmaalaisen kunnan. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut kotipaikkakuntaansalainkaan.

Aineistonkerääjien ja vastaajien välisissä keskusteluissa tuli pariin otteeseen ilmi, että muutamatVattajanniemellä vierailleista ulkopaikkakuntalaisista olivat entisiä lohtajalaisia. Esimerkiksi eräskävijä kertoi asuneensa ennen Lohtajalla useita vuosia ja olevansa nyt vierailulla sukulaistensaluona. Lahdenkroopissa ja Hakunnissa tavoitetut vastaajat (n=5) olivat kaikki kotoisin Keski-Pohjanmaalta ja erityisesti Lohtajan lähikunnista. Paikallisten ja lähialueilta tulijoiden osuusLahdenkroopissa ja Hakunnissa oli ollut myös vuoden 2006 tutkimuksessa suuri.

3.1.2. Kävijöiden seuruetietoja

Tavallisin seurue Vattajanniemellä kävijöistä koostui 2-5 hengestä (71 %) (taulukko 4). Kyselyynvastanneista vain 8 prosenttia ilmoitti oleskelevansa Vattajanniemellä yksin. Suuria kuuden taiuseamman hengen seurueita oli vastanneista viidesosa (21 %). Myös vuoden 2006 tutkimuksessaesiin nousi suurimpana (77 %) kävijäryhmänä 2-5 hengen seurueet.

Seurueen koko vaihteli kahdesta henkilöstä aina 11 henkilöön. Vattajanniemellä kävijöidenseurueen koon keskiarvo oli 4,6 henkilöä (taulukko 5). Suuret seurueet koostuivat useimmitenlapsiperheistä. Alle 15-vuotiaita oli 61 prosentissa seurueista. Vuonna 2006 alle 15-vuotiaita jäseniäkuului lähes joka toiseen seurueeseen. Joidenkin alle 15-vuotiaiden seurueiden jäsentensyntymävuodet oli jätetty ilmoittamatta. Seurueissa mukana olleiden lasten keski-ikä oli noin 8vuotta. Nuorimman mukana olleen lapsen syntymävuosi oli 2006. Liikuntaesteisiä kuului vainyhteen seurueeseen ja vastaajan mukaan seurueen liikuntaesteinen henkilö oli vain puoliksi (0,5*)liikuntarajoitteinen selkävaivansa vuoksi.

Taulukko 4. Kävijöiden seurueiden koko.

Seurueen koko yhteensä kpl %yksin 3 82-5 hengen seurue 27 716 tai useamman hengen seurue 8 21

Yhteensä 38 100

16

Taulukko 5. Kävijöiden seuruetietoja.Prosenttipisteet

Muuttuja n keskiarvo keskihaj. Min 25 % Med 75 % MaxSeurueen koko yhteensä 35 4,6 2,32 2 3 4 5 11Alle 15-vuotiaita 70 3 1,74 0 0 2 3 7

Liikuntaesteisiä 0,5 0 0 0 0 0 0 0Alle 15-vuotiaidensyntymävuodet 54 2000,6 3,42 1993 1999 2001 2003 2006

77

7

14

20

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Oman perheenjäsenistä

Muistasukulaisista

Ystävistä Muu

(n=42)

%

Kuva 8. Vattajanniemen kävijöiden seurueen koostumus. Lukuun (n=42) on otettu mukaan useampia vastausvaihtoehtoja rastittaneet vastaajat.

Vattajanniemellä vierailleiden seurueet koostuivat selvästi useimmiten oman perheen jäsenistä(77 %) kuten vuoden 2006 tutkimuksessa (78 %) (kuva 8). Seurueiden koostumus muistuttimuutenkin paljon vuoden 2006 tutkimuksen tuloksia. Ystävien seurassa Vattajanniemellä viettiaikaa 14 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastanneista 7 prosenttia ilmoitti seurueensa koostuvanmuista sukulaisista. Niiden kävijöiden vastaukset, jotka oli virheellisesti rastitettu useammanvastausvaihtoehdon mukaan (kysymyksessä 7), sisälsivät useimmiten sekä oman perheen jäsenetettä muut sukulaiset. Eräs kävijä ilmoitti seurueensa koostuvan muusta kuin annetuistavaihtoehdoista, jolla hän tarkoitti ryhmää kehitysvammaisia ja hoitajia.

Seurueen koostumus näyttää erilaiselta jos vastaajilta otetaan huomioon vain yksi vastausvaihtoehto(n=35). Jos oman perheen jäseniä painotetaan niiden vastaajien kohdalla, jotka rastittivat useammanvaihtoehdon, 91 prosenttia vastaajista kertoi seurueensa koostuvan oman perheen jäsenistä. Kukaanei ollut valinnut seuruetyypikseen ainoastaan vastausvaihtoehtoa "muista sukulaisista". Vain kuusiprosenttia vastaajista ilmoitti seurueensa koostuvan ystävistä. Kolme vastaajaa jätti vastaamattakysymykseen.

17

3.1.3. Kävijöiden retkeilykokemus muualla

Vattajanniemen kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, kuinka usein he olivat käyneet viimeisen 12kuukauden aikana virkistäytymässä kansallispuistossa, retkeilyalueella tai muullaluontomatkakohteeksi luokiteltavissa olevalla alueella (taulukko 6). Vastaajista 32 prosenttiailmoitti käyneensä päiväretkellä jossakin muualla kuin Vattajanniemellä. Vastaajien käyntienkeskiarvoksi saatiin hieman yli kolme käyntiä viimeisten 12 kuukauden aikana. Vain yksivastaajista ilmoitti tehneensä yöpymisretken viimeisten 12 kuukauden aikana.

Kysyttäessä, millaisia retkiä vastaajat olivat tehneet viimeisen viiden vuoden aikana, vastaajientekemistä retkityypeistä suosituimmaksi nousi "lyhyet (alle 10 km) omatoimiset retket merkityilläreiteillä tai tutussa maastossa". Tämän tyyppisiä retkiä ilmoitti harrastaneensa 45 prosenttiavastaajista. Toiseksi suosituin retkityyppi oli "omatoimiset retket merkittyjen reittien ulkopuolella"."Pitkiä (yli 10 km) omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä" ilmoitti tehneensä 18 prosenttiavastaajista. Vain harva ilmoitti osallistuneensa opastetulle retkelle. Vuoden 2006 tutkimuksessakävijät olivat retkeilleet ahkerammin tai vastanneet innokkaammin retkeilyä koskeviinkysymyksiin. Suosituin retkityyppi oli vuonna 2006 omatoimiset retket merkittyjen reittienulkopuolella, joita oli harrastanut 70 prosenttia vastaajista.

Miehet vastasivat retkeilykokemusta kartoittavaan kysymykseen naisia hieman aktiivisemmin. Noin57 prosenttia miesvastaajista ilmoitti tehneensä lyhyitä omatoimisia retkiä merkityillä reiteillä taitutussa maastossa. Naisista vastaava luku oli 39 prosenttia. Yhteensä neljä vastaajaa ilmottitehneensä luokkaan "muu" sopivia retkiä. Taulukossa 7 on esitettynä vastaajien ilmoittamat muutretkityypit.

Taulukko 6. Vastaajien retkeilykokemuksia muualla.

Muuttuja n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75 % MaxPäiväretkellä muualla 12 3,17 3,38 1 1 2 2,75 10Yöpymisretkellä muualla 1 0 0 2 0 0 0 2

Mies (n=14) Nainen (n=23) Kaikki (n=38)

Retkityyppi n kpl % kpl % kpl %Omatoimisia retkiä merkittyjenreittien ulkopuolella 10 6 43 4 17 10 26Pitkiä (yli 10 km) omatoimisiaretkiä merkityillä reiteillä 7 6 43 1 4 7 18Lyhyitä (alle 10 km) omatoimisiaretkiä merkityillä reiteillä taitutussa maastossa 17 8 57 9 39 17 45Osallistunut opastetulle retkelle 4 2 14 2 9 4 11Muu 4 0 0 4 17 4 11Yhteensä 22 20 42

Taulukko 7. Kävijöiden retkiä muualla.Retkityyppi muu kpluintireissuja 2omatoimisia retkiä siellä täällä 1maastoratsastusretkiä 1Yhteensä 4

18

3.2. Käynti Vattajanniemellä

3.2.1. Kävijöiden harrastukset

Suurinta osaa kyselyyn vastanneista kiinnosti tämänkertaisella käynnillään Vattajanniemelläauringonotto ja uinti. Molemmat olivat yhtä suosittuja: 84 prosenttia vastanneista ilmoitti aikovansauida tai ottaa aurinkoa tällä käynnillään. Miesten ja naisten vastausten välillä ei esiintynyt suurtaeroa. Ainoastaan eväsretkeily oli suositumpaa naisten keskuudessa kuin miesten. Vuoden 2006tutkimuksessa vastaajia kiinnostivat pitkälti samat harrastukset: uinti (73 %) ja auringotto (63%)olivat tuolloinkin suosituimpia.

Vastaajista yli 30 prosenttia kertoi harrastavansa kävelyä ja lähes 30 prosenttia vastaajista ilmoittiluonnon tarkkailun yhdeksi harrastuksekseen tämänkertaisella käynnillään Vattajalla (kuva 10).Mainintoja saivat myös muun muassa eväsretkeily, luontovalokuvaus ja retkeily. Alle kymmenenprosenttia vastaajista ilmoitti harrastuksekseen lenkkeilyn, luontopolkuun tutustumisen, veneilyn,lintuharrastuksen, telttailun, koiran kanssa ulkoilun, kalastuksen sekä sauvakävelyn. Kukaankävijöistä ei maininnut harrastaneensa leijasurffausta Vattajanniemellä. Yleisellä uimarannallanäkyi kuitenkin pilvisempinäkin päivinä useita leijasurffaajia varusteineen (kuva 9). Kävijöidenmuut harrastukset on lueteltu taulukossa 8. Liitteessä 2 on esitettynä lisäksi kävijöiden harrastuksetlukumäärinä.

Kuva 9. Yleisellä uimarannalla on osoitettu kävijöille paikkoja mm. eri pallopelien pelaamiseen. Rantaon suosittu myös leijasurffaajien keskuudessa (Salminen 2008).

19

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

muu

sauvakävely

kalastus

koiran kanssa ulkoilu

telttailu tai muu leiriytyminen maastossa

lintuharrastus

veneily

luontopolkuun tutustuminen

lenkkeily

retkeily

luontovalokuvaus

eväsretkeily

luonnon tarkkailu

kävely

uinti

auringonotto

%

KaikkiNainenMies

Kuva 10. Kävijöiden harrastuksia Vattajanniemellä tämänkertaisella käynnillä.

Taulukko 8. Kävijöiden muita harrastuksia Vattajanniemellä.Muu harrastus (n=4)Oleminen 1Leikki ja oleskelu 1Nukkuminen ja lukeminen 1Ajanvietto ystävien ja perheen kanssa 1

Kyselyyn vastanneet osallistuivat käynnillään yleisimmin 1-3 aktiviteettiin (kuva 11). Vastanneista61 prosenttia ilmoitti osallistuvansa 1-3 aktiviteettiin kun vuonna 2006 vastaava luku oli lähes sama(57 %). Vastaajista 29 prosenttia osallistui 4-6 eri aktiviteettiin käyntinsä aikana ja 7-9 aktiviteettiakäyntiä kohti ilmoitti noin viisi prosenttia vastaajista. Vain viisi prosenttia kävijöistä ilmoittikymmenen aktiviteettia tai enemmän käyntiä kohti.

Naisten ja miesten välillä ei ollut suuria eroja osallistumisessa eri aktiviteetteihin. Miehetosallistuivat aktiviteetteihin naisia hieman enemmän: esimerkiksi miehistä 33 prosenttia vastasiosallistuvansa 4-6 aktiviteettiin kun taas naisista ilmoitti näin 26 prosenttia. Miehistä myös jopa 7prosenttia ilmoitti kymmenen aktiviteettia tai enemmän. Vuoden 2006 tutkimuksessa eriaktiviteetteihin osallistuivat innokkaammin sen sijaan naiset.

20

60

33

0

7

61

26

94

61

29

5 5

0

10

20

30

40

50

60

70

1-3 aktiviteettia 4-6 aktiviteettia 7-9 aktiviteettia 10 aktiviteettia taienemmän

%

Mies (n=15) Nainen (n=23) Kaikki (n=38)

Kuva 11. Harrastusten lukumäärä käyntiä kohden.

Kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, mikä oli heille tärkein aktiviteetti Vattajanniemellä oleskelunaikana (kuva 12). Vastaajista neljäsosa (24 %) oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. Suurin osamieskävijöistä piti tärkeimpänä harrastuksena Vattajanniemellä auringonottoa: jopa 55 prosenttiamiehistä ilmoitti auringonoton uintia tärkeämmäksi kun taas naisvastaajista 44 prosenttia valitsitärkeimmäksi harrastukseksi auringonoton. Uinti oli naisten keskuudessa suositumpaa: 39prosenttia naisvastaajista piti uintia tärkeimpänä harrastuksena kun taas miehistä vain 27 valitsiuinnin merkittävimmäksi tekemisekseen Vattajalla.

Naisvastaajista 11 prosenttia piti luonnon tarkkailua ja 6 prosenttia eväsretkeilyä tärkeimpänäharrastuksena (taulukko 9). Miesvastaajien keskuudessa luonnon tarkkailu ja eväsretkeily eivätsaaneet kannatusta. Tärkeimmäksi harrastukseksi vastaajat saattoivat valita myös jonkin muunvastausvaihtoehtojen ulkopuolisen harrastuksen. Miesvastaajien pylvästä kohdassa "muu" kasvattaaaina 18 prosenttiin saakka miesvastaajien ilmoittamat omat harrastukset (kuva 12).

Taulukko 9. Kävijöiden tärkeimmät aktiviteetit Vattajalla.

Tärkein aktiviteetti Mies Nainen Kaikkikpl % kpl % kpl %

uinti 3 27 7 39 10 35auringonotto 6 55 8 44 14 48luonnon tarkkailu 0 0 2 11 2 7

eväsretkeily 0 0 1 6 1 3muu 2 18 0 0 2 7Yhteensä 11 100 18 100 29 100

21

48

35

7

3

7

44

39

11

6

0

55

27

0

0

18

0 10 20 30 40 50 60

Auringonotto

Uinti

Luonnon tarkkailu

Eväsretkeily

Muu

%

MiesNainenKaikki

Kuva 12. Tärkein harrastus tai aktiviteetti Vattajanniemellä kävijöiden mukaan (mies n=11, nainen n=18, kaikki n=29).

3.2.2. Kävijöiden alueellinen jakautuminen Vattajanniemellä

Kyselylomakkeessa tiedusteltiin, missä Vattajanniemen kävijät vierailivat tai suunnittelivatvierailevansa tämänkertaisen käyntinsä aikana. Suurin osa (76 %) vieraili käyntinsä aikana yleiselläuimarannalla (taulukko 10). Lahdenkroopin (kuva 13) ja Hakunnin uimarannat keräsivät paljonvähemmän kävijöitä: vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä Hakunnissa taiLahdenkroopissa. Vuoden 2006 tutkimuksessa yleinen uimaranta keräsi myös suurimman osankävijöistä (51 %), mutta Lahdenkroopin ja Hakunnin kävijöitä oli suhteessa runsaasti enemmän.

Suurin osa vastaajista vieraili käyntinsä aikana vain yhdellä uimarannalla. Vain 13 prosenttiavastaajista ilmoitti käyvänsä kahdella rannalla samalla käynnillä. Myös vuoden 2006 tutkimuksessayleisimmin (80 %) käytiin vain yhdellä rannalla. Kolmella rannalla saman käynnin aikana kävijöitäei ollut yhtään. Monelle erityisesti kauempaa tulleelle kävijälle yleinen uimaranta oli ainoa tuttukohde. Muutama vastaaja kyselikin aineistonkerääjiltä Hakunnin ja Lahdenkroopin rannoista jamahdollisista kulkureiteistä paikan päälle.

Taulukko 10. Käyntikohteet Vattajanniemellä 2008.

Käyntikohde kpl %Kunnan uimarantaalueen pohjoiskärjessä 29 76Lahdenkroopin ranta 5 13Hakunnin ranta 5 13Muualla, missä? 5 13Yhteensä 44

22

Vastaajat saattoivat myös omin sanoin täydentää muita käyntikohteitaan Vattajanniemelläavoimessa vastauksessa. Yhteensä kuusi vastaajaa ilmoitti käyntikohteekseen jonkin muun kuinyleisen uimarannan, Lahdenkroopin tai Hakunnin. Taulukossa 11 on lueteltuina kävijöidenilmoittamat muut käyntikohteet. Esimerkiksi yksi vastaaja ilmoitti käyntikohteekseen Hakunnin jaLahdenkroopin välisen hieman hiljaisemman Karhin rannan. Alueen palvelut kuten OhtakarinKatiska-baari saivat muutamia mainintoja käyntikohteina, vaikka eivät varsinaisestikohdekysymykseen sisältyneetkään. Kukaan vastaajista ei maininnut käyneensä ampuma-alueilla.

Taulukko 11. Kävijöiden muita käyntikohteita Vattajanniemellä.

Käyntikohde muu kplKarhin ranta 1Katiskabaarissa 2Kunnan uimarannan eteläpuolellaPengertien varressa koska tuuleepohjoisesta 1Ohtakari, jätskikiska 1Vaikka missä 1Yhteensä 6

Kuva 13. Lahdenkroopin ranta oli varsin hiljainen paikka iltapäivällä heinäkuun 3. päivänä (Salminen 2008).

23

3.2.3. Käynnin kesto ja toistuvuus

Vattajanniemen kävijöiltä tiedusteltiin heidän käyntinsä kestoa ja mahdollisten yöpymisten määrääalueella. Kävijätutkimukseen vastanneista 86 prosenttia oli päiväkävijöitä. Päiväkävijöiden osuusoli täysin sama kuin vuoden 2006 tutkimuksessa. Vähintään yhden yön Vattajanniemen alueellayöpyneitä oli vastaajista 14 prosenttia. Oleskelun pituus vaihteli yhdestä tunnista 16 vuorokauteen.Päiväkävijöiden keskimääräinen käynnin kesto oli noin 3 tuntia (taulukko 12). Pisimmilläänpäiväkävijät viettivät aikaa alueella noin 8 tuntia. Yöpymisten kestossa ilmeni runsaasti vaihteluapisimmän ajan ollessa 16 vuorokautta. Yöpyjät olivat yhtä vastaajaa lukuunottamatta miehiä.Vuoden 2006 tutkimuksessa keskimääräinen päiväkävijä oleskeli Vattajanniemen alueella noinkolme ja puoli tuntia ja yöpyjä noin kolme vuorokautta.

Kävijöitä pyydettiin ilmoittamaan, kuinka kauan he oleskelevat käyntinsä yhteydessä kaikkiaanVattajanniemellä tai sen lähistöllä (esimerkiksi Ohtakarissa) (taulukko 13). Vastanneista 14prosenttia ilmoitti yöpyvänsä alueella. Yöpyjien oleskelun kesto oli vaihteleva pitkäkestoisimmanoleskelun ollessa 21 vuorokautta. Päiväkävijät oleskelivat keskimäärin Vattajanniemellä tai senlähialueella noin kolme ja puoli tuntia. Naisten ja miesten välisissä vastauksissa ei ollut suuria eroja.

Taulukko 12. Vattajanniemen alueella käynnin kesto (tunteja/vuorokausia) kävijöiden sukupuolen mukaanluokiteltuna.

Käynnin kesto

Kävijäryhmä n % Keskiarvo Mediaani Moodi Min MaxPäiväkävijät 32 86 3,2 3 2 1 8miehet 11 34 3,05 2 2 2 5,5naiset 21 66 3,1 3 3 1 8Yöpyjät 5 14 6,1 2,5 2 2 16miehet 4 80 3,63 2,25 2 2 8naiset 1 20 0 0 0 0 0Yhteensä 37

Taulukko 13. Oleskelu Vattajanniemen tutkimusalueella tai sen lähellä yhteensä (tunteja/ vuorokausia)kävijöiden sukupuolen mukaan luokiteltuna.

Kävijäryhmä n % keskiarvo mediaani moodi min maxPäiväkävijät 25 86 3,4 3 4 1 8miehet 8 32 3,37 3 2 2 6naiset 17 68 3,41 3 3 1 8Yöpyjät 4 14 9,5 7,5 2 21miehet 2 50 5 - - 2 8naiset 2 50 14 - - 7 21Yhteensä 29

24

Taulukko 14. Yöpymisten määrä Vattajanniemellä ja lähistöllä.Kaikki

Yöpymisten määrä Vattajalla % Lähistöllä % yöpymiset %1 yötä 0 0 1 20 1 102 yötä 3 60 2 40 5 502 - 3 yötä 1 20 0 0 1 104 - 7 yötä 0 0 0 0 0 08 yötä tai enemmän 1 20 2 40 3 30Yhteensä 5 100 5 100 10 100

Taulukko 15. Vattajanniemellä käynnin toistuvuus.

Käynnin toistuvuus Miehet % Naiset % Kaikki %Ensi kertaa alueella 1 7 2 9 3 8Käynyt aikaisemmin 14 93 21 91 35 92Yhteensä 15 100 23 100 38 100

Taulukossa 14 on esitettynä kaikkien yöpymisten määrä Vattajanniemen tutkimusalueella ja senlähistöllä. Pienen aineiston takia vastauksista ei voi tehdä suuria yleistyksiä ja johtopäätöksiä.Tyypillisin (50 %:lla vastaajista) yöpymisaika Vattajanniemellä ja sen lähistöllä oli kuitenkin kaksiyötä. Vattajanniemellä ja sen lähistöllä yövyttiin eniten asuntoautossa tai -vaunussa javuokramökissä erityisesti Ohtakarissa (kuva 14). Jotkut vastaajat olivat ymmärtäneet yöpymistäkoskevan kysymyksen väärin ja ilmoittivat yöpyneensä Vattajanniemellä, vaikka todellisuudessayöpyivätkin Ohtakarissa. Yksi vastaaja ilmoitti yöpyvänsä omassa mökissään. Lahdenkroopinalueella liikkuessa aineistonkerääjät panivat merkille mökkiläisten melko runsaan määrän. Osamökkiläisistä oli tuonut myös asuntoautoja ja -vaunuja mökkien pihoille.

Vattajanniemi oli alueena kävijöille varsin tuttu. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista vierailialueella ensimmäistä kertaa (taulukko 15). Myös vuoden 2006 tutkimuksessa ensikävijöiden määräoli pieni, vain seitsemän prosenttia. Kyselyyn vastanneita pyydettiin muistelemaan, minä vuonna heolivat käyneet Vattajanniemellä ensimmäistä kertaa (taulukko 16). Keskimäärin kävijöidenensimmäinen käyntikerta sijoittui vuoteen 1986. Eräs kävijöistä oli käynyt alueella jo vuonna 1956ja joillekin kävijöille Vattajanniemi oli vastaavasti tuttu vasta parin vuoden takaa (ensimmäinenkäynti oli sijoittunut vuoteen 2006). Vuoden 2006 tutkimuksessa kävijöiden ensikäynnin ajankohtaoli keskimäärin hieman varhaisempi (vuosi 1978).

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan viimeisimmän käynnin ajankohta (taulukko 16). Keskimäärinvastaajat olivat käyneet Vattajalla viimeksi vuonna 2007 ja edellisestä käynnistä oli keskimäärinnoin puoli vuotta aikaa. Myös vuoden 2006 kävijöillä viimeisin käynti ajoittui noin puolen vuodentaakse. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan käyntien määrää Vattajalla viimeisten viiden vuodenaikana: keskimäärin vastaajat olivat käyneet Vattajalla noin 52 kertaa (mediaani 20 käyntiä). Jotkutkävijät mainitsivat, etteivät osanneet arvioida käyntien tarkkaa määrää, lähinnä käyntien suurenmäärän vuoksi.

25

Taulukko 16. Kyselyyn vastanneiden aikaisemmat käynnit Vattajanniemellä.

Ensimmäinen ja viimeisin käynti alueella n Keskiarvo Keskihaj. Min 25 % Med 75% MaxEnsimmäisen kerran käynyt vuonna 26 1986,6 13,39 1956 1980 1984 1998 2006Ensimmäisen kerran käynyt 'n' vuotta sitten 26 21,4 13,39 2 10 24 28 52Viimeksi käynyt vuonna 27 2007,4 0,57 2006 2007 2007 2008 2008Viimeksi käynyt 'n' vuotta sitten 27 0,6 0,57 0 0 1 1 2Käynnit viimeisen 5 vuoden aikana 33 51,6 96,04 1 5,5 20 50 500

Kuva 14. Osa Vattajaniemen kävijöistä yöpyi käyntinsä yhteydessä Ohtakarissa (Salminen 2008).

26

3.2.4. Saapuminen Vattajanniemelle

Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan viimeksi käyttämänsä kulkuneuvo sekä kaikki käyttämänsäkulkuneuvot Vattajalle saapumisessa (kuva 15). Koska vain 21 prosenttia vastaajista oli ilmoittanutviimeisimmän käyttämänsä kulkuneuvon, ei tietoja viimeksi käytetystä kulkuneuvosta esitetä.Kävijät saapuivat Vattajanniemelle selvästi useimmiten henkilöautolla (82 %) (taulukko 17 ja kuva17) kuten vuoden 2006 kävijätkin, jolloin 84 % kävijöistä saapui henkilöautolla. Toiseksi käytetyin(12 %) kulkuneuvo alueelle saapumisessa oli henkilöauto ja asuntovaunu tai matkailuauto. Vainkaksi prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä moottoripyörää, polkupyörää tai tehneensä osanmatkastaan kävellen.

Kuvassa 16 on nähtävissä kyselyyn vastanneiden saapuminen alueelle suhteessa haastattelupäivään.Suurin osa vastaajista (89 %) oli saapunut Vattajaniemelle haastattelupäivänä. Vattajanniemellesaapumisesta viikonpäivien ja kellonaikojen suhteen ei voi aineiston pienen koon vuoksi tehdäpäätelmiä. Liitteessä 1 on kuitenkin taulukoituna kävijöiden tarkemmat saapumisajat Vattajalle.

82

12

2 2 20

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Henkilöauto Henkilöauto jaasuntovaunu tai

matkailuauto

Moottoripyörä Polkupyörä Kävellen

%

Kuva 15. Kävijöiden saapuminen Vattajanniemelle.

Vattajanniemen alueelle saapumisen ajankohta

Haastattelupäivänä89 %

Aiemmin3 %

Edellisenäpäivänä

8 %

Kuva 16. Vastaajien saapumisajankohta Vattajalle suhteessa haastatteluhetkeen.

27

Kuva 17. Suurin osa Vattajalle saapuvista virkistyskäyttäjistä tuli alueelle henkilöautolla. Kuvassa yleisen uimarannanparkkipaikka (Salminen 2008).

Taulukko 17. Vattajanniemelle saapuminen.Kävijöiden käyttämätkulkuneuvot kpl %Henkilöauto 33 82Henkilöauto ja asuntovaunutai matkailuauto 5 12Moottoripyörä 1 2Polkupyörä 1 2Kävellen 1 2Yhteensä 41 100

28

3.3. Kävijätyytyväisyys

3.3.1. Tärkeimmät asiat Vattajanniemen käynnillä

Kyselyyn vastanneet pitivät kaikkein tärkeimpinä virkistysmotiiveinaan Vattajanniemellärentoutumista, maisemia, luonnon kokemista ja yhdessä oloa oman seurueen kanssa (kuva 18).Rentoutumista piti erittäin tärkeänä 76 prosenttia vastaajista. Myös vuoden 2006 tutkimuksessavastaajat nostivat esiin erittäin tärkeinä rentoutumisen (82 %), maisemat (75 %) jaluonnonkokemisen (70 %). Vuoden 2008 kävijät eivät kuitenkaan nostaneet eri virkistysmotiivejayhtä usein erittäin tärkeän luokkaan (5 asteikolla 1-5) kuin vuonna 2006. Muuten tulokset ovathyvin saman suuntaisia.

Tärkeässä asemassa olivat myös henkinen hyvinvointi (47 % vastaajista piti erittäin tärkeänä) jaaikaisemmat muistot alueelta (44 % piti erittäin tärkeänä). Vähiten merkittävä eri motiiveista olitutustuminen uusiin ihmisiin, jonka vain kuusi prosenttia vastaajista luokitti erittäin tärkeäksi.

14

9

9

3

3

6

44

62

6

76

42

47

19

68

62

17

9

29

23

24

24

28

30

3

24

42

39

25

32

27

17

23

17

23

32

26

8

5

20

0

14

11

19

8

40

34

26

26

32

32

11

3

31

3

3

27

3

11

26

20

26

9

12

8

40

8

3

0 % 50 % 100 %

Alueen kulttuuriperintöön tutustuminen (n=35)

Jännityksen kokeminen (n=35)

Kuntoilu (n=35)

Omien taitojen kehittäminen (n=35)

Luonnosta oppiminen (n=34)

Alueeseen tutustuminen (n=34)

Aikaisemmat muistot (n=36)

Yhdessäolo oman seurueen kanssa (n=37)

Tutustuminen toisiin ihmisiin (n=35)

Rentoutuminen (n=37)

Poissa melusta ja saasteista (n=36)

Henkinen hyvinvointi (n=36)

Mahdollisuus olla itsekseen (n=36)

Maisemat (n=37)

Luonnon kokeminen (n=37)

Erittäin tärkeää Melko tärkeää Ei kumpaakaan Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää

Kuva 18. Kävijöiden tämänkertaisen käynnin virkistysmotiivit.

29

3.3.2. Kävijöiden mielipiteet alueesta

Kyselyyn vastanneilta toivottiin mielipiteitä Vattajanniemen alueen palveluista ja ympäristönlaadusta (kuva 19). Palveluista tutuimpia vastaajille olivat pysäköintipaikat (n=35), lähialueen tiestö(n=35) reittien opastetaulut (n=27) sekä yleisökäymälät (n=25). Vastaajista yhteensä 77 prosentinmukaan pysäköintipaikkojen laatu oli erittäin hyvä, melko hyvä tai keskinkertainen. Samoinlähialueen tiestön laatu sai hyvät arvostelut: 92 prosenttia vastaajista piti tiestöä erittäin hyvänä,melko hyvänä tai keskinkertaisena. Noin 64 prosenttia vastaajista arvioi yleisökäymälöiden laadunerittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi. Vuoden 2006 kävijöistä vain 40 prosenttia olituolloin samaa mieltä.

”En ole käyttänyt” sarakkeeseen tuli jonkin verran vastauksia. Erityisesti polttopuut tuvilla jahuolletuilla tulipaikoilla (n=9), havaintotornit (n=11), polku- ja latuviitoitukset (n=11) sekätulentekopaikat ja laavut (n=13) olivat vastaajille vieraampia. Palvelurakenteet eivät olleetmyöskään selkeästi tutumpia lohtajalaisille kävijöille. Vastaajille tuntemattomimmat palvelut jarakenteet olivat lähes tulkoon samoja kuin vuoden 2006 tutkimuksessa kävi ilmi.

31

26

13

11

17

13

21

3

0

6

0

14

20

22

31

18

13

15

9

11

50

60

60

26

24

40

53

7

55

38

36

21

20

11

15

27

27

30

57

40

19

14

20

58

38

17

21

43

18

31

21

21

24

44

31

27

40

30

26

26

0

0

7

5

10

13

5

33

27

0

36

14

20

0

15

9

7

22

6

17

0

0

10

17

13

0

25

7

29

16

22

8

18

13

4

3

6

0

0

0

0 % 100 %

Maiseman vaihtelevuus (n=36)

Yleinen siisteys (n=35)

Yleinen turvallisuus (n=30)

Reittien ja rakenteiden turvallisuus (n=19)

Yrittäjien tuottamat palvelut (n=29)

Ennakkoinformaatio (n=30)

Uimarantojen siisteys (n=38)

Uimarantojen varustus (n=30)

Havaintotornit (n=11)

Laiturit (n=16)

Erityistarpeiden huomioon ottaminen (n=14)

Jätehuollon toteutus ja ohjeistus alueella (n=14)

Yleisökäymälät alueella (n=25)

Polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla (n=9)

Tulentekopaikat ja laavut (n=13)

Polku- ja latuviitoitukset (n=11)

Polku- ja latureitistö (n=15)

Reittien opastetaulut (n=27)

Lähialueen tiestö (n=35)

Pysäköintipaikat (n=35)

Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Erittäin huono

Kuva 19. Kävijöiden mielipiteitä käyttämiensä palvelujen, rakenteiden tai ympäristön laadusta. Prosenttiosuudet on ilmoitettu numeroina (n= palvelurakennetta käyttäneiden vastaajien lukumäärä).

30

Verrattuna vuoden 2006 kävijätutkimuksen tuloksiin mielipide alueen ympäristön japalvelurakenteen laadusta oli selvästi parantunut. Vastaajat arvioivat nyt palveluja ja rakenteitahuomattavasti useammin erittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi kuin vuonna 2006.Esimerkiksi reittien ja rakenteiden turvallisuus, uimarantojen varustus, laiturit, polttopuut ja tiestökoettiin laadultaan nyt selvästi paremmaksi. Uimarantojen siisteyttä pidettiin edelleen erittäinhyvänä. Uimarantojen siisteys tuli puheeksi kävijöiden kanssa myös usein aineistonkeräyksenyhteydessä. Puutteita koettiin kuitenkin edelleen olevan eniten jätehuollossa, laitureissa,uimarantojen varustuksessa sekä erityistarpeiden huomioon ottamisessa, vaikka mielipide kaikistaedellä mainituista olikin parantunut vuodesta 2006.

Kuvassa 20 on esitettynä kävijöiden mielipide käyttämiensä palveluiden ja rakenteiden määrästä.Mielipide jokaisen palvelun tai rakenteen kohdalla oli parantunut vuodesta 2006 lukuunottamattajätehuoltoa, jonka 60 prosenttia vastaajista arvioi olevan liian pieni vuonna 2006. Jätehuollon arvioivuonna 2008 riittämättömäksi 66 prosenttia vastaajista. Vattajanniemelle kaivattiin myös edelleenlisää yleisökäymälöitä, vaikka kävijöiden mielipide käymälöistä olikin parantunut (kuva 22).Vastaajista 43 prosenttia toivoo lisää käymälöitä alueelle kun vastaava luku vuonna 2006 oli 71prosenttia. Alueen WC:t sijaitsevat yleisellä uimarannalla pengertien itäpuolella. Myös Ohtakarissaon kunnan ylläpitämä yleisö-WC. Muutama pengertien länsipuolella tavoitettu kävijä ilmaisiaineistonkerääjien kanssa keskustellessaan toiveensa yleisökäymälöistä myös yleisen uimarannanläntiseen osaan.

8

8

0

8

0

0

0

0

0

0

9

8

0

4

0

58

58

64

66

83

77

33

57

60

69

55

67

78

88

57

33

33

36

25

16

23

66

43

40

31

36

25

22

8

43

0 % 100 %

Yrittäjien tuottamat palvelut (n=24)

Ennakkoinformaatio (n=24)

Uimarantojen varustus (n=22)

Havaintotornit (n=12)

Laiturit (n=12)

Erityistarpeiden huomioon ottaminen (n=13)

Jätehuollon toteutus ja ohjeistus alueella (n=12)

Yleisökäymälät alueella (n=23)

Polttopuut tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla (n=10)

Tulentekopaikat ja laavut (n=13

Polku- ja latuviitoitukset (n=11

Polku- ja latureitistö (n=12)

Reittien opastetaulut (n=18)

Lähialueen tiestö (n=24)

Pysäköintipaikat (n=28)

Liian suuri Sopiva Liian pieni

Kuva 20. Kävijöiden mielipiteitä käyttämiensä palveluiden tai rakenteiden nykyisestä määrästä.

31

Vattajanniemen palveluiden ja rakenteiden määrään kokonaisuudessaan oltiin varsin tyytyväisiä:yhteensä 58 prosenttia vastaajista oli palveluiden ja rakenteiden määrään erittäin tai melkotyytyväinen (kuva 21). Kokonaismielipiteen keskiarvoksi saatiin 3,5. Vuoden 2006 tutkimuksessapuolet (50 %) vastaajista piti palveluiden ja rakenteiden määrää alueella erittäin hyvänä tai melkohyvänä: kokonaismielipide oli siis hieman parantunut kahden vuoden takaisesta. Myös melkotyytymättömien ja erittäin tyytymättömien joukko oli pienentynyt vuodesta 2006: vuonna 2006heitä oli vastaajista yhteensä 23 prosenttia, nyt kaksi vuotta myöhemmin yhteensä vain 9 prosenttia.

Melkotyytyväinen

50 %

Ei kumpikaan33 %

Melkotyytymätön

3 %

Erittäintyytymätön

6 % Erittäintyytyväinen

8 %

Kuva 21. Vattajanniemen kävijöiden kokonaismielipide palveluiden ja rakenteiden määrästä alueella (n=36).

Kuva 22. Vattajanniemelle toivotaan enemmän polttopuita tuville ja huolletuille tulipaikoille sekä lisää käymälöitä(Salminen 2008).

32

3.3.3. Kävijöiden ennakko-odotukset ja niiden toteutuminen

Kävijöiden ennakko-odotusten täyttymisestä toivottiin mielipiteitä. Kävijät saivat arvioidaasteikolla 1-5 ennakko-odotuksiaan siten, että numero 1 vastasi ennakko-odotuksia hyvin huonostija numero 5 erittäin hyvin (kuva 23). Parhaiten ennakko-odotuksia vastasi Vattajanniemelläluonnonympäristö. Noin 97 prosenttia arvioi luonnonympäristön vastaavan odotuksiaan erittäin taimelko hyvin. Harrastusmahdollisuuksien kohdalla ennakko-odotusten katsottiin myös täyttyneenhyvin: noin 67 prosenttia koki Vattajanniemen harrastusmahdollisuuksien vastanneen odotuksiaanerittäin tai melko hyvin. Reittien ja rakenteiden koettiin vastanneen heikoiten ennakko-odotuksiin,mutta kuitenkin yhteensä 45 prosenttia vastaajista koki niiden vastanneen erittäin tai melko hyvinodotuksiinsa. Verrattuna vuoden 2006 kävijöihin, ennakko-odotuksissa ei ollut tapahtunut suurtamuutosta. Esimerkiksi vuonna 2006 vastaajista 90 prosenttia arvioi luonnonympäristön vastaavanerittäin tai melko hyvin odotuksiaan.

Kokemusten ja ennakko-odotusten vastaavuudelle laskettiin myös keskiarvot: luonnonympäristöönkohdistuneille ennakko-odotuksille saatiin keskiarvoksi 4,53, harrastusmahdollisuuksille 3,91 sekäreiteille ja rakenteille 3,48. Verrattuna vuoden 2006 tutkimukseen ennakko-odotusten keskiarvotolivat lähes samat.

19

32

55

26

35

42

45

26

3

3

3

6

3

0

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Reitit ja rakenteet (n=31)

Harrastusmahdollisuudet(n=34)

Luonnonympäristö (n=38)

Erittäin hyvin Melko hyvin Keskinkertaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti

Kuva 23. Kävijöiden ennakko-odotusten täyttyminen.

33

3.3.4. Käynnin häiriötekijät

Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon eri asiat olivat häirinneet heitätämänkertaisella käynnillään Vattajanniemellä (kuva 24). Lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuuskertoa muista alueella kohtaamistaan häiriötekijöistä avoimen vastauksen muodossa. Enitenvastaajia häiritsivät Vattajalla liikkumisrajoitukset ja luonnonympäristön käsittely. Vastaajista 11prosenttia piti liikkumisrajoituksia alueella erittäin häiritsevinä (kuva 25). Kuitenkin suurin osavastaajista ilmoitti, että liikkumisrajoitukset eivät häirinneet heitä lainkaan (54 %) tai häiritsivätvain melko vähän (23 %).

Luonnonympäristön käsittely häiritsi noin puolta (51 %) vastaajista joko keskinkertaisesti, melkopaljon tai erittäin paljon. Vähiten vastaajia häiritsi muiden kävijöiden käyttäytyminen (86 % eihäirinnyt lainkaan), maaston kuluneisuus ja liiallinen kävijämäärä.

Verrattuna vuoden 2006 kävijätutkimukseen kävijöitä häiritseviä tekijöitä oli selvästi vähemmän.Esimerkiksi vuonna 2006 liikkumisrajoituksia piti erittäin paljon, melko paljon tai keskinkertaisestihäiritsevinä yhteensä 43 prosenttia vastaajista kun taas vuonna 2008 vastaava prosentti oli 22.

Avoimessa vastauskohdassa kävijöillä oli mahdollisuus myös kertoa muista häiriötekijöistäalueella, mutta yhtä vastaajaa lukuunottamatta kaikki olivat jättäneet kohdan tyhjäksi. Ainutavoimeen kysymykseen vastannut kävijä kertoi, että häntä häiritsi melko paljon uimarannallapuhaltava pohjoistuuli.

54

86

66

51

61

69

23

6

23

26

28

22

11

9

11

17

8

8

0

0

0

3

0

11

0

0

0

3 3

0

0 % 100 %

Liikkumisrajoitukset(n=35)

Muiden kävijöidenkäyttäytyminen (n=35)

Liiallinen kävijämäärä(n=35)

Luonnonympäristönkäsittely (n=35)

Maastonroskaantuneisuus (n=36)

Maaston kuluneisuus(n=36)

Ei lainkaan Melko vähän Keskinkertaisesti Melko paljon Erittäin paljon

Kuva 24. Kyselyyn vastanneita häirinneet tekijät Vattajanniemellä.

34

Kuva 25. Vattajanniemellä virkistyskäyttöä on rajoitettu ajoittain joillakin alueilla, minkäjotkut kävijät kokevat häiritseväksi. Kuvassa maalialuetta, jolla liikkuminen on kiellettyaina ilman puolustusvoimien erityislupaa (Salminen 2008).

3.3.5. Kävijätyytyväisyysindeksi

Vattajanniemen kävijätyytyväisyysindeksi on 3,7 (kuva 26). Indeksiin on laskettu kävijöiden kaikkiodotukset, mielipiteet ja häiritsevät tekijät keskiarvona. Vuoden 2006 tutkimuksessakävijätyytyväisyysindeksi oli 3,5 (Halsti 2007: 41), joten kävijätyytyväisyys on keskimäärin hiemanparantunut. Kävijätyytyväisyysindeksin osatekijöistä heikoin oli ympäristö ja palvelut.Tyytyväisyys palveluihin oli osatekijöistä heikoin myös vuonna 2006.

2,7

4

4,5

0 1 2 3 4 5

Ympäristö ja palvelut

Odotukset

Häiriötekijät

Kuva 26. Kävijätyytyväisyyden osatekijät keskiarvoina.

35

3.3.6. Vapaamuotoiset ajatukset

Palautetta antoi vapaamuotoisesti ja kirjallisena vain pieni osa vastaajista. Palautetta oli annettulähinnä kysymysten yhteydessä avoimina vastauksina ja pieninä kommentteina. Muutama kävijäkorosti muun muassa, että Vattajanniemen alue oli entisestään tuttu. Palveluita alueelle toivottiinmyös eräissä avoimissa vastauksissa. Kaksi vastaajaa ilmaisi toiveensa palveluiden lisäämisestäVattajalla, että "kalakauppaa vois olla enemmän" ja " tulisi olla mahdollisuus ostaa savustettuakalaa yms". Myös vuokramökkejä toivottiin alueelle parissa vastauksessa. Puolustusvoimientoimintaa arvosteltiin muutamassa vastauksessa, kuten Vattajanniemen ympäristöä ja rakenteitakoskevassa kysymyksessä: alueen yleistä turvallisuutta pidettiin hyvänä silloin kun puolustusvoimatei ole paikalla. Eräs vastaaja korosti Vattajanniemen käyttömuotojen merkitystä seuraavasti:"Vattajan alueen tulee säilyä sellaisena, että Ohtakarin rannalla voi käydä auringonotossa javirkistäytymässä". "Alue tulee säilyttää nykymuodossaan myös jälkipolville. Puolustusvoimat eivätsaa laajentua".

Myös aineistonkerääjien ja kyselyyn vastanneiden keskusteluissa tuli ilmi useaan otteeseenVattajanniemen käyttökysymykset. Moni kävijä aloitti keskustelun Vattajanniemestämatkailualueena ja luonnonsuojelualueena. Mielipiteissä painottui kahtiajako matkailuun jasuojeluun sekä erityisesti Vattajanniemen alueen luontoarvot. Eräs vastaaja kertoi esimerkiksiaineistonkerääjille, että toivoisi näkevänsä Vattajan alueen tulevaisuudessa ennemminluonnonsuojelualueena kuin mökkikylänä.

Muiden kysymysten yhteydessä annetusta palautteesta tuli ilmi muun muassa käymälöiden tarve.Tärkeinä pidettyjä kohtia oli tehostettu muun muassa huutomerkein. Moitteita kyselylomakkeenpituudesta tai muista muotoseikoista ei tullut kuin suullisesti muutamalta vastaajalta. Eräs vastaajatotesi kyselylomakkeen olleen raskas täytettävä.

36

3.4. Valinnaiset ja erityisesti Vattajanniemeä koskevatkysymykset

3.4.1. Kävijöiden osallistuminen suunnitteluun

Kävijöiltä haluttiin mielipiteitä osallistumisesta Vattajanniemen alueen suunnitteluun.Suunnitteluun osallistumista ei pidetty enää yhtä tärkeänä kuin vuonna 2006. Kuvassa 27 onkaikkien vastaajien mielipide suunnitteluun osallistumisesta myös vuodelta 2006, jolloin yli 83prosenttia vastaajista piti suunnitteluun osallistumista erittäin tai melko tärkeänä. Nyt kaksi vuottamyöhemmin vain noin puolet (55 %) piti osallistumista erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Naisetja miehet pitivät vaikuttamismahdollisuuksia lähes yhtä tärkeinä. Täysin merkityksettöminävaikutusmahdollisuuksia piti noin viisi prosenttia vastaajista.

49

37

35

40

34

18

17

20

9

29

35

20

5

11

4

20

3

5

9

0

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2006 (n=260)

Kaikki (n=38)

Nainen(n=23)

Mies (n=15)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä merkityksetön Vähän merkitystä Ei merkitystä

Kuva 27. Kävijöiden mielipide osallistumisesta alueen suunnitteluun.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös tärkeintä tapaa vaikuttaa Vattajan alueen suunnitteluun (kuva28). Tärkeimmäksi tavaksi vastauksissa nousi kyselyyn vastaaminen kuten vuonna 2006, jolloinkyselyyn vastaamista piti erittäin tai melko tärkeänä 80 prosenttia vastaajista. Nyt vastaavasti noin65 prosenttia arvioi kyselyyn vastaamisen erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi. Palautteenantamista suoraan Metsähallitukselle tärkeänä tai melko tärkeänä piti yhteensä 60 prosenttiavastaajista. Vähiten tärkeäksi tavaksi vaikuttaa alueen hoidon ja käytön suunnitteluun koettiinyleisötilaisuuksiin osallistuminen: kuitenkin 37 prosenttia vastaajista piti yleisötilaisuuksia tärkeänätai melko tärkeänä tapana vaikuttaa. Vaihtoehtoisia vaikuttamistapoja tuli esiin vain yhdessävastauksessa: erään kävijän mukaan kunnallisvaaleissa vaikuttaminen on melko tärkeä tapavaikuttaa alueen suunnitteluun.

37

18

8

18

42

29

47

26

45

29

5

13

3

8

5

3

0 % 100 %

Palautteen antaminensuoraan metsähallitukselle

(n=38)

Yleisötilaisuuteenosallistuminen (n=38)

Kyselyyn vastaaminen(n=38)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä tarpeeton Melko tarpeeton Täysin tarpeeton

Kuva 28. Eri vaikuttamiskeinojen tärkeys alueen hoidon ja käytön suunnitteluun.

3.4.2. Palveluiden ja tiedon kulun kehittäminen

Kyselyyn vastanneilta toivottiin mielipiteitä eräiden palveluiden lisäämisestä alueella (kuva 29).Palveluista pyydettiin mielipiteitä koskien opastettuja reittejä luonnossa, kioskin tai kahvilantarpeellisuutta ja uimarantojen urheilupaikkojen sekä nuotiopaikkojen lisäämistä. Tärkeimmäksinäistä neljästä nousi esiin opastetut reitit luonnossa, joita vastaajista 57 prosenttia piti erittäintärkeänä tai melko tärkeänä. Vuonna 2006 tärkeimmäksi lisättäväksi palveluksi oli noussut esiinnuotiopaikat, joita piti erittäin tai melko tärkeinä tuolloin yhteensä 67 prosenttia vastaajista.Nuotiopaikkojen lisäämistä piti nyt kaksi vuotta myöhemmin erittäin tai melko tärkeänä 55prosenttia vastaajista. Kioskin tai kahvilapalveluiden lisäämistä piti erittäin tai melko tärkeänä 48prosenttia vastaajista. Eräs vastaaja totesi Ohtakarin kioskin olevan riittävä kahvilapalveluidentarjoaja alueella. Suuria eroja ei esiintynyt verrattaessa mielipiteitä palveluiden lisäämisestäyleisesti vuoden 2006 tutkimuksen mielipiteisiin. Vuonna 2006 vastaajat arvioivat kuitenkin eripalvelut useammin luokkaan erittäin tärkeä kuin vuonna 2008.

Vuoden 2006 kävijätutkimuksen mukaan moni vastaaja oli korostanut alueen luontoelämyksiä sekäilmaissut vastustuksensa matkailutoiminnan lisäämiseen alueella (Halsti 2007: 44). Nyt kaksi vuottamyöhemmin moni kyselyyn vastannut oli edelleen samaa mieltä, mutta aineistonkeruun yhteydessätuli ilmi erityisesti joidenkin muualta tulleiden matkailijoiden toiveena, että aluetta kehitettäisiinmatkailijaystävällisemmäksi ja palveluita lisättäisiin. Vastaajien oli mahdollista antaa eripalveluiden tarpeellisuudesta myös palautetta avoimessa kohdassa. Muutama vastaaja toivoialueelle lisää palveluita kalaravintolan muodossa, kaksi vastaajaa piti lisäkäymälöitä alueellaerittäin tarpeellisina ja eräs vastaaja puolestaan piti pukukoppien lisäämistä erittäin tärkeänä.

38

21

13

16

14

34

34

32

43

39

34

26

30

5

5

11

8

0

13

16

5

0 % 100 %

Nuotiopaikat (n=38)

Uimarantojenurheilupaikat (n=38)

Kioski tai kahvila (n=38)

Opastetut reititluonnossa (n=37)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä merkityksetön Melko tarpeeton Täysin tarpeeton

Kuva 29. Mielipide palveluiden lisäämisen tärkeydestä Vattajanniemellä.

Kävijöiltä toivottiin mielipiteitä tiedon kulun ohjaamisesta ja tiedon levityksestä. Tärkeimmäksitiedonkulun välineeksi vastaajat arvioivat infotaulut ja luontopolut (kuva 31). Molempia piti erittäintai melko tärkeinä 81 prosenttia vastaajista. Vuonna 2006 tärkeimmäksi tiedoituskanavaksiarvioidulle infotauluille (kuva 30) vastaava osuus oli 86 prosenttia ja luontopoluille 73 prosenttia.Tärkeinä pidettiin myös liikkumisrajoitusalueita, esitteitä ja aluekarttoja sekä www-sivuja.Yleisötilaisuuksien suosio tiedon levityksessä oli hieman pudonnut vuodesta 2006: kaksi vuottasitten yleisötilaisuuksia piti erittäin tai melko tärkeinä 42 prosenttia vastaajista kun nyt vastaavaosuus oli 25 prosenttia. Eräs vastaaja korosti, että www-sivut on paras keino välittää tietoamahdollisista liikkumisrajoituksista. Puolustusvoimien harjoitusaikataulua toivottiin internetiin japuolustusvoimien punaista lippua tornissa varoittamassa ammuntojen aikana pidettiin hyvänä.

Kuva 30. Vattajanniemelle on rakennettu uusi luontopolku, jokaesittelee infotauluin alueen luontoa (Salminen 2008).

39

30

3

3

32

32

38

43

41

22

19

41

32

43

38

22

49

39

24

32

16

16

8

19

22

3

0

0

3

8

16

3

3

0

0

0

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

www-sivut (n=37)

Yleisötilaisuudet (n=37)

Luontofilmit (n=36)

Esitteet ja aluekartat(n=37)

Liikkumisrajoitusalueet(n=37)

Luontopolut (n=37)

Infotaulut (n=37)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä tarpeeton Melko tarpeeton Täysin tarpeeton

Kuva 31. Mielipide tiedon kulun ohjaamisesta ja tiedon levityksen tarpeellisuudesta.

3.4.3. Luonnonhoitotoimien tärkeys

Tarpeellisimpana luonnonhoitotoimena vastaajat kokivat kuluneiden ja kaivettujen dyynienpinnanmuotojen ja kasvillisuuden palauttamisen. Yhteensä 75 prosenttia vastaajista piti dyynienhoitoa erittäin tai melko tärkeänä (kuva 32). Dyynien luonnonhoitotoimet nähtiin tärkeimpänä myösvuonna 2006, jolloin 72 prosenttia vastaajista luokitti ne erittäin tai melko tärkeiksi. Vähitentärkeänä pidettiin metsien ennallistamista lahopuustoa lisäämällä ja eri toimintojen vakiointiakulku-urilla ja opasteilla: molempia toimia piti kuitenkin erittäin tai melko tärkeänä puoletvastaajista. Luonnonhoitotoimien osalta ei ole nähtävissä suuria muutoksia vuosien 2006 ja 2008kävijöiden mielipiteiden välillä. Metsittyvien hietikoiden avoimuuden lisäämistä ja metsienennallistamista pidettiin nyt jonkin verran tärkeämpänä kuin vuonna 2006. Kosteikkojenennallistamista kannatettiin hieman vähemmän kuin vuonna 2006 (70 % vastaajista piti erittäin taimelko tärkeänä). Eräs vastaaja lisäsi kysymykseen luonnonhoitotoimista, että puolustusvoimientoimintaa tulisi valvoa alueella.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä olisivat Vattajanniemellä sellaisia merkittäviäluontokohteita, jotka tulisi huomioida suojelussa ja alueen ennallistamisessa. Osa vastaajista kertoi,ettei tunne aluetta tarpeeksi vastatakseen kysymykseen, mutta yleisesti kysymykseen vastattiinkuitenkin melko aktiivisesti (n=14) (taulukko 18). Mainintoja saivat erityisesti useille kävijöillehyvin tutut hiekkadyynit ja rannat.

40

28

32

31

19

35

32

25

43

36

31

30

30

33

19

25

36

24

22

6

3

8

6

3

11

8

3

0

8

8

5

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Eri toimintojen vakiointi kulku-urilla, opasteilla ym.(n=36)

Kuluneiden ja kaivettujen dyynien pinnanmuotojen jakasvillisuuden palauttaminen (n=37)

Metsittyvien hietikoiden avoimuuden lisääminen(n=36)

Metsien ennallistaminen lahopuustoa lisäämällä(n=36)

Rantaniittyjen, hakamaiden raivaukset ja laidunnus(n=37)

Kosteikkojen (suot ja järvet) ennallistaminen (n=37)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä eikä merkityksetön Melko tarpeeton Täysin tarpeeton

Kuva 32. Kävijöiden mielipide luonnonhoitotoimien tärkeydestä Vattajanniemellä.

Taulukko 18. Merkittäviä luontokohteita Vattajanniemellä kävijöiden mukaan.

Merkittäviä luontokohteita (n=14)Dyynien kasvillisuus, lintujen pesimäalueetDyynitHiekkadyynit ja uimarannatLahdenkroopin järven ennallistaminen, mökkivattajan rannat jaampuma-alue. Rannat pengertien eteläpuolella. Ruokottumisenesto.Alue kokonaisuutenaSiisteys, rannat, virkistysalueetEi osaa sanoa kun ei tunne seutuaMeriDyynit ja perhosetHiekkadyynit, rantakasvillisuus, Ohtakarin kiinteistöt, mökitRannan dyynialueetKoko alueDyynit

41

3.4.4. Vattajanniemen eri käyttömuodot ja niiden merkitys

Eri käyttömuotojen merkitystä kysyttäessä esiin nousi erityisesti kävijöiden mielipideVattajanniemen alueesta virkistysalueena (kuva 33). Vuoden 2006 tutkimuksessa vastaajista 79prosenttia piti hyvin tärkeänä, että Vattajanniemi toimii tulevaisuudessa edelleen lähikuntienasukkaiden virkistysalueena. Myös nyt kaksi vuotta myöhemmin kävijöistä 84 prosenttia piti asiaaerittäin tärkeänä. Myös matkailutoiminnan laajentamiseen suhtauduttiin melko myönteisesti:yhteensä 53 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että kunnan tulisihyödyntää ja kehittää alueen matkailutoimintaa tulevaisuudessa. Vuonna 2006 vastaava osuus olihieman suurempi (63 %).

Kävijöiden mielipide alueen luonnonsuojelun laajentamisesta ja alueen palauttamisestaluonnontilaiseksi oli hieman muuttunut vuodesta 2006. Vuonna 2006 vastaajista puolet (50 %)kannatti luonnonsuojelun laajentamista, mutta nyt vain 30 prosenttia vastaajista oli täysin taijokseenkin samaa mieltä suojelun laajentamisesta. Alueen mahdollisimman luonnontilaiseksimuuttamisesta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia vastaajista. Vuonna 2006vastaava osuus oli yli puolet (53 %). Dyyniluonnon ennallistamistoimenpiteisiin ei vastaajistasuurimman osan mukaan kuitenkaan käytetä liikaa resursseja. Tuulivoimaloiden rakentamistavastusti edelleen vuoden 2006 tapaan suuri osa vastaajista: 31 prosenttia vastaajista oli täysin erimieltä tuulivoiman rakentamisesta alueelle. Puolustusvoimien toimintaa alueella piti tärkeänä jahyväksyttävänä neljäsosa (24 %) kunhan toiminta tapahtuu alueen luontoarvoihin sopeutuen.Puolustusvoimien läsnäolosta täysin erimieltä oli samanaikaisesti kuitenkin 39 prosenttiavastaajista. Eräs vastaaja lisäsi puolustusvoimien toiminnasta alueella vielä sen, että toiminta onhyväksyttävää kunhan yksityisiltä ei oteta maata harjoitustoimintaa varten.

6

3

9

32

9

11

8

84

17

6

23

21

11

13

22

11

50

42

20

21

26

21

39

3

25

23

17

18

29

16

22

3

26

31

8

26

39

8

3

0 % 100 %

Alue tulee palauttaa mahdollisimman luonnontilaiseksi (n=37)

Dyyniluonnon ennallistamistoimenpiteisiin käytetään liikaaresursseja (n=36)

Vattajan edustalle voi rakentaa tuulivoimaloita maisemallisistavaikutuksista huolimatta (n=38)

Kunnan tulisi hyödyntää ja kehittää enemmän alueenmatkailullista vetovoimaa (n=35)

Alue soveltuu huonosti loma-asumiseen (n=38)

Puolustusvoimien toiminta alueella on tärkeää ja hyväksyttävää,kunhan se tapahtuu alueen luontoarvoihin sopeutuen (n=35)

Luonnonsuojelua voi laajentaa, vaikka se aiheuttaisi haittaamuille käyttömuodoille (n=31)

Alueen tulee toimia lähikuntien asukkaiden virkistäytymisenympäristönä (n=36)

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

Kuva 33. Kävijöiden mielipide Vattajanniemeä koskevista väittämistä.

42

Kävijöiden mielipiteitä Vattajanniemen eri käyttömuotojen kehityssuunnista on esitetty kuvassa 34.Vastaajista 58 prosenttia oli sitä mieltä, että puolustusvoimien toimintaa tulisi supistaa alueellamerkittävästi. Myös vuonna 2006 sama osuus (58 %) vastaajista olisi supistanut toimintaamerkittävästi. Eri käyttömuodoista toivottiin eniten laajennettavan asukkaiden virkistyskäyttöä: 37prosenttia vastaajista oli sitä mieltä että virkistyskäyttöä tulisi laajentaa merkittävästi ja 40prosenttia kannatti virkistyskäytön laajentamista jossain määrin. Vuoden 2006 tutkimuksessa esiinnousi myös tärkeimpänä käyttömuotona virkistyskäyttö, jonka laajentamista merkittävästi kannattituolloin 44 prosenttia vastaajista. Matkailutoiminnan laajentamiseen suhtautui myönteisestiyhteensä 37 prosenttia vastaajista eli hieman pienempi osuus vastaajista kuin vuonna 2006, jolloinlaajentamista kannatti puolet (50 %) vastaajista. Luonnonsuojelun laajentamista kannattimerkittävästi tai jossain määrin yhteensä 62 prosenttia vastaajista eli lähes yhtä suuri (64 %) osuuskuin vuonna 2006.

20

11

12

6

37

17

44

24

56

40

3

43

42

65

35

23

19

14

0

3

0

19

6

3

0

0

580

0

0 % 100 %

Matkailutoiminta

Luonnon- ja lintujentarkkailu

Kalastus

Luonnonsuojelu

Asukkaiden virkistyskäyttö

Puolustusvoimienharjoitustoiminta

Toimintaa tulisi laajentaa merkittävästi Tulisi laajentaa jossain määrinNykyinen laajuus on sopiva Tulisi supistaa jossain määrinTulisi supistaa merkittävästi

Kuva 34. Eri käyttömuodot ja niiden oikea kehittämissuunta vastaajien mukaan.

43

0

8

0

8

26

68

5

0

8

11

55

24

11

8

21

50

5

8

0 20 40 60 80 100

Opetuskäyttö ja tutkimus

Puolustusvoimien harjoitusalueena toimiminen

Kalastus

Kulttuuriympäristön suojelu

Luonnon monimuotoisuuden suojelu

Virkistyskäyttö

%

1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein

Kuva 35. Kolme tärkeintä Vattajanniemen alueen tehtävää vastaajien mukaan.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä Vattajanniemen tehtäväätärkeysjärjestyksessä (kuva 35). Vastaajista 68 prosenttia arvioi tärkeimmäksi tehtäväksivirkistyskäytön, joka oli myös vuonna 2006 useimmiten vastaajien tärkeysjärjestyksessäensimmäinen vaihtoehto (50 % vastaajista). Kaikki vastaajat valitsivat virkistyskäytön kolmenmielestään tärkeimmän tehtävän joukkoon. Erityisesti lohtajalaisten vastaajien mielipiteissä tuliesiin virkistyskäytön tärkeys: 89 prosenttia lohtajalaisista sijoitti virkistyskäytön ensisijaiseksitehtäväksi, mutta arvostivat myös usein alueen luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Vastaajista 26 prosenttia sijoitti luonnon monimuotoisuuden suojelun Vattajanniemen tärkeimmäksitehtäväksi ja 8 prosenttia vastaajista piti kulttuuriympäristön suojelua ensisijaisena. Vuonna 2006luonnon monimuotoisuuden suojelua piti tärkeimpänä alueen tehtävänä 37 prosenttia vastaajista,joten ajatus luonnonsuojelusta ensisijaisena käyttömuotona Vattajalla oli vastaajien keskuudessahieman menettänyt kannatusta. Puolustusvoimien harjoitusalueena toimimisen sijoitti tärkeimmäksialueen tehtäväksi 8 prosenttia vastaajista. Eräs vastaajista tosin huomautti aineistonkerääjilleolevansa hieman jäävi vastaamaan puolustusvoimiin liittyviin kysymyksiin ja siten eräätvastausvalinnat mahdollisesti painottuvat näissä kysymyksissä. Opetuskäytön ja tutkimuksen sekäkalastuksen kävijät sijoittivat useimmiten vasta kolmanneksi tärkeimmäksi tehtäväksi.

44

4. Tulosten tarkastelu ja yhteenveto

Vattajanniemen kävijöistä enemmistö (61 %) oli naisia. Suurimmaksi kävijäryhmäksitutkimuksessa muodostui 35-44-vuotiaiden ryhmä. Kyselyyn vastanneet olivat siis keskimäärinhieman nuorempia kuin vuoden 2006 tutkimuksen vastaajat. Vastaajat olivat myös yleisestikorkeasti koulutettuja, korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vastaajista oli suuri samoin kuinvuonna 2006. Erityisesti esiin nousi opistotasoisen tutkinnon suorittaneiden suuri (44 %) osuus.

Enemmistö kävijöistä (83 %) oli saapunut Vattajalle Keski-Pohjanmaalta. Lähialueilta saapuneidenkävijöiden osuus oli huomattavasti suurempi kuin vuonna 2006, jolloin kävijöistä 57 prosenttia tuliKeski-Pohjanmaalta. Lohtajalaisia vastaajia, joita oli myös suhteessa enemmän kuin vuonna 2006,oli kävijoistä neljäsosa. Yleisimmin (82 % kävijöistä) Vattajanniemelle saavuttiin henkilöautolla,joka oli käytetyin kulkuneuvo Vattajanniemelle saavuttaessa myös vuoden 2006 tutkimuksessa.Lapsiperheiden osuus kävijöissä vuonna 2008 oli erityisen suuri: 61 prosentilla vastaajista oliseurueessaan mukana alle 15-vuotiaita. Vuonna 2006 lapsia oli mukana noin puolella kävijöistä.Yleisin seurueen koko oli edelleen 2-5 henkilöä samoin kuin vuonna 2006. Sen sijaan seurueetkoostuivat useammin oman perheen jäsenistä (91 %) kuin vuoden 2006 (78 %) tutkimuksessa.Tärkeimmiksi syiksi Vattajalla käynnille nimettiin vuoden 2006 kävijöiden tapaan yleisimmin uintija auringonotto. Niiden lisäksi kävijät harrastivat alueella useimmin kävelyä, luonnon tarkkailua jaeväsretkeilyä.

Tärkeimmiksi virkistysmotiiveiksi Vattajanniemellä vastaajat toivat esiin rentoutumisen, maisemat,luonnon kokemisen ja yhdessä olon seurueen kanssa. Myös vuoden 2006 tutkimuksessa vastaajatpitivät samoja motiiveja tärkeinä. Vuoden 2008 kävijät eivät kuitenkaan painottaneet erivirkistysmotiivien tärkeyttä yhtä vahvasti kuin vuoden 2006 kyselyyn vastanneet.

Virkistyskäyttö keskittyi Vattajanniemellä hyvin vahvasti kolmelle uimarannalle: yleiselleuimarannalle pengertien varteen, Lahdenkrooppiin ja Hakuntiin. Vastaajista suuri enemmistö (76%) oli vieraillut tämänkertaisella käynnillään yleisellä uimarannalla. Yleinen uimaranta kävijöineenkorostui tutkimuksessa varsin paljon verrattuna vuoden 2006 tutkimukseen. Postikyselynpuuttuminen on vaikuttanut vastaajarakenteeseen painottaen yleisen uimarannan kävijöitä.Lahdenkroopissa ja Hakunnissa oli yleensäkin aineistonkeräyspäivinä vain vähän kävijöitä.Erityisesti paikallisten ja lähialueiden asukkaiden vastauksissa tuli kuitenkin esiin yleisenuimarannan lisäksi Lahdenkroopin ja Hakunnin rannat. Moni kauempaa tullut kävijä ei ollut edellämainituista rannoista koskaan kuullutkaan.

Vattajanniemen kävijöistä enemmistö (86 %) oli päiväkävijöitä. Keskimääräinen vierailuaikaVattajanniemellä oli kolme tuntia eli lähes sama kuin vuoden 2006 kävijöillä. Vattajanniemellä tailähialueilla yöpyjien osuus vastaajista oli pieni ja monet heistä yöpyivät Ohtakarissa.

Suurimmalle osalle kävijöistä Vattajanniemi oli alueena jo ennestään tuttu. Monellaulkopaikkakuntalaisella oli siteitä Lohtajaan: heistä osa oli asunut aiemmin Lohtajalla tai hevierailivat sukulaisten luona. Vastaajien edellisestä käynnistä oli keskimäärin noin puoli vuottaaikaa. Myös vuonna 2006 kävijöiden edellinen vierailu Vattajalla oli sijoittunut noin puolen vuodentaakse. Kävijöiden ennakko-odotukset vastasivat varsin hyvin todellisuutta eikä ennakko-odotuksissa ole tapahtunut juurikaan muutosta vuodesta 2006. Tämänkertaisella käynnilläänVattajanniemellä kävijöitä häiritsivät eniten liikkumisrajoitukset ja luonnonympäristön käsittely.Verrattuna vuoden 2006 kävijätutkimukseen kävijöitä häiritseviä tekijöitä oli vähän eivätkä nesaaneet yhtä suurta painoarvoa. Puolustusvoimat oli herättänyt vuoden 2006 vastaajissa runsaastitunteita, mutta nyt puolustusvoimien toimintaa kommentoitiin huomattavasti vähemmän.

45

Vattajanniemen palveluista tutuimpia vastaajille olivat pysäköintipaikat, lähialueen tiestö, reittienopastetaulut sekä yleisökäymälät. Pysäköintipaikkojen ja tiestön laatua pidettiin hyvänä.Yleisökäymälöiden laadussa oli kävijöiden mielestä tapahtunut parannusta kahden vuodentakaiseen, mutta käymälöiden määrää toivottiin edelleen lisättävän. Uimarantojen siisteys tuli myösesiin monen kävijän keskusteluissa aineistonkerääjien kanssa. Uimarannoilla tehtyjä ympäristönparannustöitä pidettiin tärkeinä. Yhteensä 58 prosenttia vastaajista oli Vattajanniemen palveluidenja rakenteiden määrään kokonaisuudessaan erittäin tai melko tyytyväinen, joten vuodesta 2006 (50% erittäin tai melko tyytyväisiä) yleinen tyytyväisyys oli hieman noussut. Yleinen tyytyväisyydenlisääntyminen alueen ympäristöön ja palveluihin näkyi erityisesti kysyttäessä kävijöiltä yksittäisistärakenteista ja palveluista. Palvelurakenteista osa, kuten erityisesti polttopuut tuvilla ja huolletuillatulipaikoilla, havaintotornit, polku- ja latuviitoitukset sekä tulentekopaikat ja laavut, olivat suurelleosalle kävijöitä kuitenkin yhä melko vieraita. Palvelurakenteet eivät olleet myöskään selkeästitutumpia paikkakuntalaisille käyttäjille.

Vattajanniemen tulevaisuus palvelujen osalta nähtiin varsin kaksijakoisesti. Kuten jo vuoden 2006tutkimuksessa tuli ilmi, palveluita halutaan alueelle lisää, mutta toisaalta Vattajanniemi halutaanpitää luonnontilaisena ja palvelevan samalla pientä lähialueiden asukkaista koostuvaavirkistyskäyttäjäjoukkoa. Tärkeimmiksi palveluiksi nousi esiin opastetut reitit luonnossa, joitavastaajista 57 prosenttia piti erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Vuonna 2006 tärkeäksi lisättäväksipalveluksi oli noussut esiin etenkin nuotiopaikat, joita tosin myös nyt yli puolet vastaajista toivoialueelle edelleen lisää. Useamman kävijän vastauksissa ilmeni myös toive kalan myynnistä alueella.Puolustusvoimilta toivottiin myös ilmoituksia ammunnoista etukäteen verkkosivuille.

Mahdollisuutta vaikuttaa alueen suunnitteluun pidettiin tärkeänä, mutta suunnitteluun osallistumistaei pidetty enää yhtä suuressa arvossa kuin vuonna 2006. Merkittävimmäksi tavaksi vaikuttaasuunnitteluun nousi esiin kyselyyn vastaaminen kuten vuonna 2006. Tärkeimpinä tiedonkulunvälineinä vastaajat pitivät infotauluja ja luontopolkuja. Yleisötilaisuuksien suosio tiedonlevityksessä oli hieman pudonnut vuodesta 2006. Dyyni Life- projekti ja alueen luonnonhoitotoimetalkavat olla tuttuja suurelle osalle kävijöistä. Ehkä tiedon lisääntymisen myötä ei tunneta enää niinpaljon tarvetta osallistua alueen suunnitteluun.

Luonnonsuojeluun suhtauduttiin kävijöiden keskuudessa edelleen positiivisesti. Tärkeimmäksiluonnonhoitotoimeksi kävijät arvioivat kuluneiden ja kaivettujen dyynien pinnanmuotojen jakasvillisuuden palauttamisen. Dyynien merkitys tuli esiin vahvasti kuten vuonna 2006: yhteensä 75prosenttia vastaajista piti dyynien hoitoa erittäin tai melko tärkeänä. Halu luonnonsuojelunlaajentamiseen muiden käyttömuotojen kustannuksella oli kuitenkin hieman vähentynyt: vuonna2006 vastaajista puolet (50 %) kannatti luonnonsuojelun laajentamista, mutta nyt vain 30 prosenttiavastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä suojelun laajentamisesta. Myös alueenmahdollisimman luonnontilaiseksi muuttamista ei kannatettu enää yhtä voimakkaasti.Luonnontilaistamisesta oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 23 prosenttia vastaajista. Vuonna2006 vastaava osuus oli yli puolet (53 %). Lahdenkroopin järven ennallistamiskysymys ei tullutmyöskään vastauksissa esiin läheskään yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten.

Vattajanniemen eri käyttömuotojen laajuus ja tulevaisuus nähtiin melko samoin kuin vuonna 2006.Virkistyskäyttö painottui verrattuna vuoteen 2006 ja se nousi selkeästi tärkeimmäksikäyttömuodoksi ohi luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristön suojelun. Erityisestilohtajalaiset kävijät arvostivat Vattajanniemeä virkistyskäyttöalueena. Puolustusvoimienharjoituskäyttöön suhtauduttiin edelleen torjuvasti: vastaajista 58 prosenttia oli sitä mieltä, ettäpuolustusvoimien toimintaa tulisi supistaa alueella merkittävästi. Kävijöiden toiveet liittyenVattajanniemen eri käyttömuotoihin painottuivat erityisesti virkistyskäyttöön ja sen laajentamiseen.

46

Kiitokset

Vattajanniemellä käynti heinäkuussa 2008 Helsingin yliopiston dyynikurssin yhteydessä ja senjälkeinen kävijätutkimuksen tekeminen ovat olleet hieno kokemus. Kiitokset Pirjo HellemaalleHelsingin yliopiston maantieteen laitokselta ja Metsähallituksen väelle tutkimusmahdollisuudesta.Tutkimuksen tekeminen on ollut mielenkiintoista ja hyvin opettavaista. Cecilia Halstinkävijätutkimus vuodelta 2006 on toiminut suurena apuna oman tutkimukseni synnyssä. Kiitoksetmyös Piia Salmiselle hienoista Vattajan valokuvista kun oma kamerani irtisanoutui yllättäenyhteistyöstä. Kiitokset kuuluvat tietenkin myös kaikille muille innokkaille dyynikurssilaisille, jotkaolivat korvaamaton apu aineistonkeruussa Vattajalla heinäkuussa. Suuret kiitokset ennenkaikkeamyös kaikille kyselyyn vastanneille Vattajanniemen kävijöille.

47

Lähteet

Halsti Cecilia (2007). Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 79. Vattajanniemenkävijätutkimus 2006. 54+14 s. Metsähallitus. ISSN 1235-8983. ISBN 952-446(pdf).30.8.2008. <http://www.metsa.fi/page.asp?Section=3524>

Hokkanen Reijo (2006). Vattajanniemen Natura 2000-alueen ennallistamisentoimenpidesuunnitelma. 19 s. Metsähallitus. Pohjanmaan luontopalvelut, Vaasa.30.8.2008.<http://www.metsa.fi/binary.aspx?Section =2669&Item=6312>

Länsi-Suomen ympäristökeskus (2004). Vattajanniemi. 30.8.2008.<http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=80392&lan=FI>

Metsähallitus (2005). Suojeltavat dyynityypit. 30.8.2008.<http://www.metsa.fi/page.asp?Section=2663>

Metsähallitus (2007). Vattajan dyyni -Life. Dyynien ja kosteikoiden ennallistaminen Vattajanharjoitus- ja ampuma-alueella. 30.8.2008.<http://www.metsa.fi/page.asp?Section=2661>

Puolustusvoimat (2008). Vattajan dyyni- life. 30.8.2008.<http://tietokannat.mil.fi/lohtaja108/content.php?language=fi_FI&page_id=8>

Salminen, Piia (2008). Vattajanniemen kävijätutkimuksen 2008 valokuvat.Sievänen Marko & Hannu Tikkanen (2007). Vattajan Natura-alueen maisema- ja

kulumisvaurioiden korjaussuunnitelma. Sigma Konsultit oy. 40 s. 30.8.2008.<http://www.metsa.fi/binary.asp x?Section= 2669&Item=6180>

Tikkanen Hannu (2007). Avoimien hietikoiden hoito Vattajan Natura-alueella. 31 s. SigmaKonsultit oy.30.8.2008.<http://www.metsa.fi/binary.aspx?Section=2665&Item=6281>

Tilastokeskus (2008). Lohtaja - Lochteå. 9.9.2008.<http://www.stat.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/429.html>

Wargén Lena (2006). Laiduntamissuunnitelma Vattajan Natura 2000-alueelle. 19 s. Metsähallitus.Pohjanmaan luontopalvelut, Vaasa. 30.8.2008.<http://www.metsa.fi/binary.aspx?Section=2665&Item=6181>

48

Liitteet

Liite 1. Kävijöiden saapumispäivät

Saapumispäivät kpl % Saapumisaika kpl %Maanantai 1 3 Klo 11-12 8 22Tiistai 0 0 Klo 12-13 12 32Keskiviikko 3 8 Klo 13-15 3 8Torstai 30 79 Klo 15-18 6 16Perjantai 4 11 Klo 18-21 8 22Yhteensä 38 37 100

Liite 2. Kävijöiden harrastukset Vattajanniemellä lukumäärinä ilmoitettuna

2

1

1

0

1

0

0

2

2

3

2

1

3

6

2

0

0

1

1

2

2

1

1

1

10

8

7

1

1

1

2

2

2

3

3

6

11

13

32

3213

12

19

4

20

4

4

11

0 5 10 15 20 25 30 35

muu

sauvakävely

kalastus

koiran kanssa ulkoilu

telttailu tai muu leiriytyminen maastossa

lintuharrastus

veneily

luontopolkuun tutustuminen

lenkkeily

retkeily

luontovalokuvaus

eväsretkeily

luonnon tarkkailu

kävely

uinti

auringonotto

kpl

KaikkiNainenMies

49

Liite 3. Kävijätutkimuksessa 2008 käytetty kyselylomake

50

51

52

53

54