helena säteri 2.10.2012: kaavoituksen ja maankäytön kehitysnäkymä
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Kaavoituksen ja maankäytön kehitysnäkymiä
Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö
Kaavoituksen ja maankäytön toimintaympäristön muutoksia
Väestö ja sen ikärakenteen muutos
Kehityksen polarisoituminen maan eri osien välillä
Taloudellinen kehitys Suomessa ja maailmalla
Ilmastonmuutos ja energiakysymykset
Väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen
Refomernas genomförande utan dröjsmål
Pensions- avgångarna ökar
Omsorgs- behovet
ökar
2010
Ekonomin skärps
Försörjningskvoten var exceptionellt förmånlig då välfärdssamhället byggdes
upp
70 barn och seniorer för varje 100 arbetsföra
50
60
70
80
60 barn och seniorer för varje 100 arbetsföra
index
50
60
70
80 index
40 40
2030 2020 2000 1990 1980 1970 2040 år 0 0
Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu
10km x 10km tilastoruutu. Valtakunnallinen aluerakenne polarisoituu. Helsingin metropolialue ja suurimmat kaupunkiseudut kasvavat voimakkaasti sekä sisäisesti että laajenemalla. Vain harvat alueet kasvavat. Väestöään voimakkaasti menettäviä alueita yhä enemmän (Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo)
Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kysymykset ovat erilaisia maan eri osissa Aluerakenne keskittyy
Yhdyskuntarakenteen
hajautuminen on ongelma suurilla kaupunkiseuduilla
Talouden kehitys Suomessa ja maailmalla
Taloudellinen kehitys vaikuttaa maankäyttöön ja yhdyskuntien kehittämiseen. Kaavoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennetusta ympäristöstä tuleviin kustannuksiin ja palvelujen saatavuuden turvaamiseen. Laadukas elinympäristö on sekä edellytys tulevaisuuden hyvinvoinnille että taloudellinen kilpailutekijä.
Keskilämpötilojen kohoaminen Suomessa
Hallitusohjelman energia-asioita ”Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta”
Hallitusohjelma Energiatehokas rakentaminen ja maankäyttö
Rakentamisen energiatehokkuus
Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät kysymykset
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi
Tuulivoimarakentaminen
Kohtuuhintainen asuminen
Kohti energiaviisasta rakennettua ympäristöä
Matti Laitio, ympäristöministeriö
Tuomas Heinonen / YHA Kuvapankki
Energiatehokas rakennettu ympäristö muodostuu maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä.
Toimintaohjelma ERA 17:
energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017
Ilmastotavoitteet suunnittelun eri tasoilla
Mitkä asiat maankäytössä ovat tärkeitä energian ja kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta?
Yhdyskuntarakenne: työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäinen rakenne Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Ihmisten kannustaminen tekemään vähäpäästöisiä ratkaisuja omissa valinnoissaan Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle kaavaratkaisuissa
Kaikilla maankäytön suunnittelun tasoilla on merkitystä energian
käytössä ja kulutuksessa – yleispiirteisessä suunnittelussa tehdään merkittävät rakenteelliset ratkaisut
ds
Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavia ratkaisuja tehdään paljon muuallakin kuin
kaavoituksessa – liikenteen ja maankäytön kytkennät
Keskinäiset yhteydet
Maan- käyttö-
politiikka
Elinkeino- politiikka
Sosiaali- politiikka
Rakenta- minen
Liikenne- politiikka
Ympäristö- politiikka
Asunto- politiikka
Yksityiset strategiat Kauppa, muu elinkeinoelämä kotitaloudet, maanomistajat
Valtakunnalliset strategiat VAT:it Ilmastositomukset
Seutustrategiat Maakuntasuunnitelmat
Kuntastrategiat Kuntatalous
Strategiat
Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla tarvitaan varautumista
Alueidenkäytössä keskeisin sopeutumistehtävä on tulvariskien hallinta
Rakentamisen energiamääräykset
Uudisrakentamisen energiamääräykset voimaan 1.7.2012 ja korjausrakentamisen energiamääräykset valmisteilla Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi ja vaatimus ”lähes nollaenergiarakennuksista” vuonna 2020 RES- direktiivi: uusiutuva- ja lähienergia Suhteessa rakentamisen energiamääräyksiin kaavoituksessa korostuvat mahdollisuuksien luominen lähienergialle sekä ohjaaminen ja yhteensovittaminen muihin ympäristön tekijöihin.
Ilmastotavoitteita toteuttava maankäyttö -kehityksen suunta ja kokonaisuus ratkaisevat
Ilmastonmuutoksen hillintää ja - varautumista koskeva näkökulma huomioitava systemaattisesti ja liitettävä osaksi normaalia toimintaa Kunnan ja kuntalaisten tahto kunnan strategiasta yksittäisen rakennuksen rakentamiseen
Valtavirtaistaminen keskeisellä sijalla
Ilmastotavoitteita toteuttava kuntakaavoitus- hanke
Aalto-yliopiston (Sitra, YM) tänä syksynä valmistuvan hankkeen pohjalta. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja – varautumisen näkökulman sisällyttäminen kuntakaavoitukseen osana laadukkaan elinympäristön suunnittelua. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja – varautumisesta (kuntien luottamushenkilöt) sekä luoda välineitä suunnittelun avuksi (kaavoittajat ja muut alan toimijat). Ministeriön vetämä hanke, jossa vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on keskeisessä asemassa.
Keskeisiä kysymyksiä kaavoituksen näkökulmasta
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja – varautumisen näkökulman liittäminen kiinteäksi osaksi kaavan vaikutusten arviointia Eheän yhdyskuntarakenteen edistäminen ja elinympäristön laadun parantaminen täydennysrakentamisessa Liikennetarpeeseen ja joukkoliikenteen tukemiseen vaikuttavat tekijät kaavoituksessa Kaavojen sisältöön ja esitystapaan liittyvät kysymykset erilaisissa kaavoitustilanteissa
S
Ilmastotavoitteet osaksi maankäytön suunnittelua ja osana kestävää kehitystä
Suunnittelun mahdollisuudet
Ekologiset
Taloudelliset
Sosiaaliset
Kulttuuriset
Muut
Suunnittelun reunaehdot
Kestävä maankäyttö koostuu monesta tekijästä
Ilmastonmuutoksen hillintä ja - varautuminen sovitetaan kaavoituksessa yhteen muiden hyvän
elinympäristön tavoitteiden kanssa
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi keskeisessä asemassa
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi on mukana hallitusohjelmassa. Tarkoituksena on arvioida lain toimivuutta ja vaikuttavuutta sen voimaantulon jälkeen muuttuneessa toimintaympäristössä. Kokonaisarviointi ei tarkoita lain kokonaisuudistusta.
Arvioinnin painopisteet
Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän toimivuus erityisesti yhdyskuntarakenteen hallinnan näkökulmasta
Rakentamisen vastuut, ohjaus ja laatu
Eri toimijoiden roolit ja voimavarat suunnittelussa, ohjauksessa ja toteutuksessa
Mitä arvioinnin jälkeen?
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin pohjalta tehdään johtopäätökset alueidenkäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmän keskeisistä uudistamis- ja kehittämistarpeista.
Arvioinnin aikataulu
Seurantaryhmä asetettu 31.1.2012
Arviointi valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä
Väliarviointi vuoden 2012 lopussa
Arviointi tehdään vuorovaikutteisesti
Kaavoituksen ja maankäytön päämäärä
Rakennettu ympäristö on energiatehokas, elinvoimainen ja parantaa ihmisten hyvinvointia