kivistö kaupunginosa 23 marja-vantaan keskusta-asuminen 1 · 2015. 4. 14. · vantaan...

Vantaan kaupunkiMaankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaMarja-Vantaa -projekti

Kivistö kaupunginosa 23Marja-Vantaan keskusta-asuminen 1Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä tonttijaon selostus, joka koskee10.12.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 230900.

Marja-Vantaa, Asemakaava- ja asemakaavan muutos, Kivistö, Kaavanro: 230900, Kaavaselostus 10.12.20121

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.2 Kaava-alueen sijainti

Asemakaava-alue sijaitsee Kivistössä, rakenteilla olevan Kehäradan pohjois-puolella. Suunnittelualue rajautuu lounaissivustaltaan Vanhaan Nurmijärven-tiehen, kaakossa tulevaan Ruusukvartsinkatuun ja luoteessa Lipunkantajanpuis-ton välityksellä Kivistön olemassa olevaan pientaloalueeseen. Alueen itäpuolellesijoittuu Aurinkokiven palvelurakennuksen tontti. Alueelta on lyhimmillään noin100 m tulevan Kehäradan Kivistön aseman sisäänkäynteihin.

Asemakaava-alueen rajaus ilmakuvassa

Asemakaava-alueen sijainti Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavaluon-noksessa


1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT................................................................................................................................ 11.2 Kaava-alueen sijainti ............................................................................................................................................. 11.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................................................................ 31.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ..................................................................................................................... 3

2 TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................................... 42.1 Kaavaprosessin vaiheet ......................................................................................................................................... 4

2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos nro 230 600 .......................... 42.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 230 900 valmistelu ........................................................ 52.1.3 Osallistumis-arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ................................................................................... 72.1.4 Nähtävillä oloaikana saadut muistutukset ........................................................................................................ 72.1.5 Saadut lausunnot............................................................................................................................................. 72.1.6 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset ......................................................................... 7

2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus ........................................................................................................ 82.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................................................................. 9

3 LÄHTÖKOHDAT ...................................................................................................................................................... 93.1 Selvitys suunnittelualueen oloista .......................................................................................................................... 9

3.1.1 Alueen yleiskuvaus ......................................................................................................................................... 93.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................................................... 93.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................................................... 113.1.4 Maanomistus ................................................................................................................................................ 143.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset........................................................................ 15

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................................... 204.1 Asemakaavan suunnittelun tarve .......................................................................................................................... 204.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ....................................................................................... 204.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................................................................. 20

4.3.1 Osalliset ....................................................................................................................................................... 204.3.2 Vireille tulo .................................................................................................................................................. 214.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................................................... 21

4.4 Asemakaavan tavoitteet ....................................................................................................................................... 224.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteet ........................................................................................... 224.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteet ...................................................................................................... 234.4.3 Liikennesuunnittelun tavoitteet .................................................................................................................... 264.4.4 Julkisten palveluiden tavoitteet ..................................................................................................................... 274.4.5 Laatukriteerit ................................................................................................................................................ 274.4.6 Rakentamisen määrä ..................................................................................................................................... 294.4.7 Taiteen tavoitteet .......................................................................................................................................... 29

4.5 Suunnitelman sisältämät vaihtoehdot ................................................................................................................... 304.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ......................................................................................................... 30

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................................. 315.1 Kaavan rakenne ................................................................................................................................................... 31

5.1.1 Mitoitus ........................................................................................................................................................ 345.1.2 Palvelut ........................................................................................................................................................ 36

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ....................................................................................... 385.3 Aluevaraukset ..................................................................................................................................................... 38

5.3.1 Korttelialueet ................................................................................................................................................ 385.3.2 Muut alueet .................................................................................................................................................. 395.3.3 Tekninen huolto ............................................................................................................................................ 39

5.4 Kaavan vaikutukset ............................................................................................................................................. 405.4.1 Sosiaaliset vaikutukset .................................................................................................................................. 405.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .......................................................................................................... 445.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ................................................................................................ 465.4.4 Vaikutukset talouteen ................................................................................................................................... 46

5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................................... 465.6 Kaavamerkinnät ja –määräykset .......................................................................................................................... 475.7 Nimistö ............................................................................................................................................................... 47

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ............................................................................................................................... 476.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .......................................................................................... 476.2 Toteuttaminen ..................................................................................................................................................... 476.3 Toteuttaminen ja ajoitus ...................................................................................................................................... 47

7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET .................................................................................................................... 48


1.3 Kaavan nimi ja tarkoitusAsemakaava- ja asemakaavan muutos sekä tonttijako nro 230 900, Marja-Vantaan keskusta-asuminen 1

Kaavoituksen lähtökohtana on suunnitella Marja-Vantaan keskustan asuinalu-eelle, Kivistön tulevan juna-aseman läheisyyteen kerrostaloja kaupunkipienta-loasumista ja lähipalveluja.

Asemakaavalla mahdollistetaan asuntojen rakentaminen noin 1000:lle ihmisellesekä lähipalvelujen ja työtilojen toteuttaminen. Kerrostalot ovat enimmilläänkuusikerroksisia ja kaupunkipientalot 2 - 3 -kerroksisia. Asuinrakentaminenedellyttää pysäköintitalon rakentamista. Yhteensä rakennusoikeutta sisältyykaavaan noin 45 000 ka-m2, joka on eri tyyppistä asumista.

Asemakaavan muutos koskee Kehäradan asemakaavan katualueen rajaa Van-han Nurmijärventien kohdalla.

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoistaTilastolomakeAsemakaavakartta ja -määräyksetHavainnekuva, pelastusreitit ja 3D-mallinnos, Vantaan kaupunkiArkkitehtikonsulttien korttelisuunnitelmat ja perspektiivikuvia kortteleittainKatujen yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunkiKatupoikkileikkaukset, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunkiJohtokartta, yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunkiVesihuollon yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 2012/Vantaan kaupunkiSähköverkon yleissuunnitelma, Vantaan Energia 2012Havaintoalueet liito-oravien elinpiiristä 2012 (karttakuva)

Muut liitteet:Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen meluselvitys, 2011, WSP Finland OyAsemakaavaa havainnollistavaa aineistoa. BST- arkkitehdit, ArkkitehtitoimistoHelamaa & Heiskanen Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja Arkkitehtitoi-misto HMV Oy

1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja läh-demateriaalista

Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosnro 230600 selvityksineen ja liitteineenSosiaalisten vaikutusten arviointi, 2011 Sito OyKaavataloustarkastelu, 2011 Sito Oy, Rapal OyMarja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelma; Maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy, raportti 14.3.2011Marja-Vantaan keskusta-alueen tarkennettu hulevesisuunnitelma, 2010 FCG OyMarja-Vantaan pyöräilykaupunkiselvitys, 2010, Strafica, MotivaDesign Manual, 2011, WSP Group Finland OyMarja-Vantaan lepakkokartoitus 2009, 2010 Faunatica OyMarja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnok-sen alueen asuntotuotannon toteutusjärjestyksen ja vuosittaisen asukasluvunkasvun ennuste, Marja-Vantaa-projekti, Gilbert Koskela, 2012


2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

2.1.1 Marja-Vantaan keskusta-asumisen asemakaava- ja asemakaavan muutosluon-nos nro 230 600

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva 11.4.2011,Marja-Vantaa-projekti

Asemakaavatyö laadittiin koko Marja-Vantaan tulevalle keskustalle siinä laajuu-dessa kuin se oli ajankohdassaan oleellista. Suunnittelualue ulottuu etelässäTikkurilantieltä Kivistön olemassa olevaan pientaloalueeseen pohjoisessa, Van-halta Hämeenlinnantieltä lännessä Murtotien asemakaavoittamattoman asuin-alueen reunaan idässä. Asemakaavan muutosluonnos käsitteli Kehäradan voi-massa olevaa asemakaavaa, erityisesti rata-alueen kattamista.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos perustuu v. 2008 järjestetynkansainvälisen arkkitehtiryhmien kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen.Voittaneen työn laatijat, Arkkitehdit Harris-Kjisik Oy toimivat myös asemakaava-työn konsultteina. Kilpailun keskeinen tavoite oli löytää uutta, 2000 -luvun ur-baania kaupunkikeskustaa kuvaava kokonaisratkaisu, joka liittäisi Kehäradanpohjois- ja eteläpuoliset korttelit yhdeksi kokonaisuudeksi ja johon liittyisi julkis-ten ulkotilojen huomioiminen kansalaisten olohuoneina.


Keskustakilpailun voittaneen ehdotuksen vahvuutena pidettiin erityisesti pyörei-den muotojen yhdistämistä perinteiseen suomalaiseen ruutukaavasommitte-luun. Julkiset tilasarjat, kuten aukiot ja puistot korostavat eri luonteisten kaupun-kitilojen vahvuuksia. Ehdotuksen nähtiin myös parhaiten täyttävän vaiheittaisentoteutuksen vaatimukset.

Keskustan kaavatyön keskeiset laatu- ja kestävän kaupunkisuunnittelun mukai-set tavoitteet on kirjattu kaavaselostukseen. Suunnitteluratkaisu mahdollistaahyvin erilaisten asuntojen toteuttamisen eri kansalaisuuksia ja eri varallisuus-tasoja edustaville, erilaisille ihmisille erilaisine tarpeineen tasaisesti sijoitettujenjulkisten palvelujen vaikutuspiirissä. Tavoitteena oli, että etäisyyttä eri palvelu-pisteiden välillä olisi enimmillään n. 230 m. Välimatkaa on jouduttu jatkosuunnit-telun yhteydessä tarkentamaan. Myös kohtuuhintainen ja erityisryhmiä palvele-va asuntotuotanto on huomioitu. Hyvät ja esteettömät yhteydet keskusta-alueelta Marja-Vantaan laajoille virkistysalueille, esim. Vantaajoen varteen sekäliito-oravien elinympäristöjen turvaaminen huomioitiin suunnittelussa.

Keskusta-asumisen kaavasuunnitelman kaupunkirakenne muodostuu lähessuorakaiteen muotoisesta kaupunkibulevardien kehästä, joka länsipäässään liit-tyy tulevan Kehäradan Kivistön asemaan ja bussiterminaaliin. Olemassa olevanpientaloasutuksen suuntaan pohjoisessa ja idässä uusi keskusta rajautuu virkis-tysalueisiin. Etelässä Tikkurilantietä on esitetty siirrettäväksi noin mittansa ver-ran kauemmaksi radasta, jolloin Tikkurilantien varteen saataisiin lentomelutto-malle alueelle enemmän asuinkortteleita. Tien korjausrakentaminen tullee ajan-kohtaiseksi noin 15 vuoden kuluttua, jolloin tien siirrosta on syytä tehdä päätök-set.

Asemakaavaluonnokseen liittyy runsas aineisto eri selvityksiä. Koko valmistelu-aineisto oli nähtävillä ja siitä pyydettiin lausunnot syksyllä v. 2010. Kaavaratkai-sua muutettiin oleellisesti Kehäradan varressa, liittyen Kehärata-projektissaesiin nousseisiin pohjavesikysymyksiin ja niiden huomioimiseen.

Kaupunginhallitus hyväksyi 11.4.2011 aineiston jatkosuunnittelun pohjaksi.Keskustan laaja, noin 12 000 - 14 000 asukkaan asuinalue rakennetaan sopivankokoisina osa-alueina ja niille laaditaan asemakaavaehdotukset suoraan toteu-tukseen liittyen.

Tämän asemakaava-alueen kaupunkirakenne noudattaa luonnosaineiston mui-ta keskustasuunnittelun periaatteita: kortteleiden koordinaatisto noudattaa pää-kadun eli Ruusukvartsinkadun ja sille kohtisuoria linjauksia. Sekoittuneessakorttelirakenteessa on yhdistelty kerrostaloja ja kaupunkipientaloja: projektinjohtoryhmän tekemän linjauksen mukaisesti asuntojakaumasta 60 % tuli ollakerrostaloasuntoja ja 40 % kaupunkipientaloja.

Kaava-alueen rajaukseen on vaikuttanut erityisesti suunnittelukysymykset Ke-häradan varteen sijoittuvissa kortteleissa: niiden asemakaavaehdotus, Marja-Vantaan keskusta-asuminen 2 valmistellaan hallinnolliseen käsittelyyn loppu-vuodesta 2012.

2.1.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 230 900 valmistelu

Asemakaavaehdotuksen laatiminen käynnistyi lokakuussa 2011 kumppaneidenvalintamenettelyllä. Kumppaneiden valintaperusteet valmisteltiin Marja-Vantaa-


projektissa yhdessä yrityspalveluiden kanssa ja Marja-Vantaa-toimikunta hy-väksyi ne 3.10.2011. Tarjouspyyntökirje lähetettiin sähköpostitse 21 rakennus-liikkeelle, joista kuusi jätti tarjoutumisen suunnitelmineen määräaikaan mennes-sä. Suunnitelmien arvioinnin ja neuvottelujen kautta toteuttajakumppaneiksi va-littiin viisi rakennusliikettä: yhteenliittymä Avainrakennuttaja Oy ja T2H Raken-nus Oy, Lujatalo Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy, Skanska Talonrakennus Oyja YIT Rakennus Oy. Neuvotteluissa olivat mukana kaupungilta Marja-Vantaa-projekti, yrityspalvelut ja apulaiskaupunginjohtaja. Marja-Vantaa-toimikunta hy-väksyi kumppanivalinnat kokouksessaan 27.2.2012.

Kumppaneille ja lehdistölle järjestettiin tiedotustilaisuus Vantaan ympäristökes-kus Leijassa 5.3.2012. Projektin edustajat selostivat kaavasuunnittelun etene-mistä ja aikataulua, rakennusliikkeiden arkkitehtisuunnitelmat esiteltiin. Tilaisuu-dessa kerrottiin myös alustavat ajatukset, miten korttelit tullaan jakamaan eri ra-kentajille.

Asemakaavoituksen aloituskokous järjestettiin 16.3.2012 ja siihen oli kutsuttusekä linjaorganisaation että kumppaneiden edustajat.

Huhtikuussa 2012 laadittiin asemakaavatyön nro 230 900 osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma, joka sisälsi alkuperäisen kumppanien hakumenettelyn alueenKehäradan varresta Lipunkantajanpuiston reunaan: aikataulullisista syistä oli jotuolloin mahdollista, että suunnittelualue jaetaan kahteen osaan. Osallistumis- jaarviointisuunnitelmaa selostettiin asukastilaisuudessa Kanniston asukastilassa8.5.2012.

Asemakaavatyötä on valmisteltu yhteistyössä rakennusliikkeiden ja kaupunginlinjaorganisaation kanssa. Yhteensovittaminen eri hankkeiden kesken on kaa-vaprosessin aikana keskittynyt kaupunkirakenteen keskeisiin kysymyksiin kutenkerrosluvut sekä sitä vastaava rakennusoikeus ja autopaikat, kattomuodot,asuinrakennusten tyypit, jne.

Kaavatyöstä järjestettiin seminaari 29.5.2012 Tikkurilan lukiossa, jonne oli kut-suttu rakennusliikkeiden edustajien lisäksi kaupungin virka- ja luottamusmiehiä.Tilaisuuden teemana oli erityisesti kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotan-non toteutuminen kaava-alueella. Suunnitelmia ja kaavatyön tilannetta esiteltiintilaisuudessa.

Marja-Vantaa-toimikunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle on selostettusuunnittelun etenemistä 11.6.2012 ja kaupungin valtuustolle 14.6.2012.

Asemakaava-aineisto hyväksyttiin Marja-Vantaa-toimikunnassa 13.8.2012, kau-punkisuunnittelulautakunnassa 20.8.2012 ja kaupunginhallitus hyväksyi senasetettavaksi nähtäville 27.8.2012, jolloin myös projekti valtuutettiin pyytämäänsiitä tarvittavat lausunnot. Aineisto oli nähtävillä 12.9. – 11.10.2012 välisen ajanja sitä esiteltiin kaikille avoimessa tilaisuudessa Kanniston asukastila Kannussa5.9.2012. Vastaanotto oli pääsääntöisesti myönteistä ja rakentavaa. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia, saaduissa lausunnoissa ei ollut huomautetta-vaa.


2.1.3 Osallistumis-arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet

Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta: 1 Liikennevirasto 8.5.2012Rautatieliikenteen aiheuttamat melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on otettava ra-kenteellisesti huomioon. Tämä saavutettaneen rakenteellisin keinoin.Vastaus: rautatieliikenteen melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on huomioitu rata-suunnittelussa rakenteellisina ratkaisuina niin, että asuinkortteleissa radan var-rella ei tarvita lisää teknisiä rakenneratkaisuja. Huom: tämä mielipide koskeevain rata-alueeseen rajautuvia kortteleita, jotka eivät sisälly kaavatyöhön 230900.

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 2012.Asemakaava-alueelle on rakennettava uutta vesihuoltoverkostoa laaditun vesi-huollon yleissuunnitelman mukaisesti. Väliaikaisten järjestelyjen toteutus- jakustannusvastuista tulee sopia erikseen.Vastaus: vesihuollon väliaikaisista ratkaisuista ja niiden toteutus- ja kustannus-vastuista on sovittu erikseen.

3 Vantaan Energia 7.5.2012Asemakaavaehdotuksessa on huomioitava alueelle tulevien muuntamoiden si-jainnit.Vastaus: muuntamoiden sijainti on huomioitu suunnittelussa.

2.1.4 Nähtävillä oloaikana saadut muistutuksetMuistutuksia ei jätetty.

2.1.5 Saadut lausunnotLausuntoja pyydettiin 10 kpl ja saatiin 2. Niissä ei ollut huomautettavaa.

2.1.6 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tarkistukset Kaava-aineistoa on ollut tarpeen tarkistaa vähäisiltä osin:- Vanhaan Nurmijärventiehen rajautuva kevyen liikenteen katualue ja sen itä-puolinen pihakatu on muutettu tavalliseksi katualueeksi- rakennusoikeuksia on tarkistettu vastaamaan hankesuunnittelua- korttelinumerot on korjattu- LPA- korttelin kerroslukua on nostettu V:een, jotta varmistetaan kaikkien tarvit-tavien autopaikkojen mahtuminen pysäköintilaitokseen (pysäköintilaitoksensuunnittelu ei ole kuulunut tähän työvaiheeseen vaan se tehdään myöhemminKivistön Pysäköintiyhtiöön liittyen)- keskusta-alueen keskitettyyn jätteiden keräysjärjestelmään liittyen kaavamää-räyksiä on tarkistettu § 5:n osalta (ympäristöhäiriöt ja energiahuolto):Asemakaava-alueen kiinteistöjen on liityttävä Marja-Vantaan keskustaan raken-nettavaan keskitettyyn alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Raken-tamisohjeessa osoitetaan putkikeräysjärjestelmän edellyttämät kiinteät jamaanalaiset rakenteet korttelialueilla.-kaava-alueelle on asemakaavaluonnoksen suunnittelun yhteydessä laadittuselvitys luolapysäköinnistä. Tämän mahdollistamiseksi tulevaisuudessa on lisät-ty määräys: Asemakaava-alueella on kielletty reikien poraaminen kallioon esim.maalämpöä tai kaivoja varten.


2.1.7 Kokoukset ja päätöksetAsemakaavaehdotuksen suunnitteluaineistoa on käsitelty maankäyttö - ympä-ristön johtoryhmässä (joka toimii myös Marja-Vantaa-projektin johtoryhmänä),monissa suunnittelukokouksissa linjaorganisaation asiantuntijoiden kanssa jaMarja-Vantaa-toimikunnassa. Suunnitteluaineistoa ja osallistumis- ja arviointi-suunnitelma on esitelty yleisölle asukastilaisuudessa 8.5.2012. Työ on Marja-Vantaa–projektin suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012, jolloin siitä on kerrottumyös kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginhallitukselle työohjelmienselostusten yhteydessä. Kaupunginvaltuuston infotilaisuudessa 14.6.2012 se-lostettiin koko keskustan mutta erityisesti aloituskortteleiden suunnittelutilannet-ta.

Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdessä on esitelty Marja-Vantaan keskusta-asumisen suunnittelua useina vuosina sekä tätä kaavatyötä v. 2012.

Marja-Vantaa-toimikunta on hyväksynyt toteuttajakumppaneiden valintaperus-teet 3.10.2011 ja kumppanivalinnat 27.2.2012. Suunnittelun tilannetta, aikatau-lua sekä kaavan sopimuksien valmistelua selostettiin 11.6.2012. Toimikunta kä-sittelee asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyviensopimusten aineistot 13.8.2012.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on selostettu suunnittelun tilannetta ja aika-taulua 11.6.2012. Muut kokoukset:- Marja-Vantaa-toimikunta 13.8.2012- kaupunkisuunnittelulautakunta 20.8.2012- kaupunginhallitus 27.8.2012- Marja-Vantaa-toimikunta 12.11.2012- kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2012- kaupunginhallitus 17.12.2012- kaupunginvaltuusto 17.12.2012

2.2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusAsemakaavatyö on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, Uudenmaanmaakuntakaavan ja Marja-Vantaan osayleiskaavan mukainen. Asemakaavallatoteutetaan Marja-Vantaan visiota sekä Vantaan kaupungin ja Marja-Vantaanstrategisia tavoitteita. Myös pääkaupunkiseudun MAL -sopimus asettaa Van-taan asuntotuotannolle määrällisiä tavoitteita, joita tämän kaavatyön kautta onmahdollista toteuttaa.

Tavoitteellisen uudisrakentamisen asuinkerrosala on noin 45 000 ka-m2. Asuin-rakentamisesta 83 % sijoittuu kerrostaloihin ja 17 % kaupunkipientaloihin. Ker-rostalojen autopaikat sijoitetaan maanpäälliseen pysäköintilaitokseen, kaikkiaann. 400 kpl. Kaupunkipientaloissa yksi autopaikka asuntoa kohden sijoitetaanasunnon välittömään läheisyyteen ja toista autoa varten voidaan ostaa pysä-köintioikeus Marja-Vantaan Pysäköinti Oy:n hallinnoimasta pysäköintitalosta.Vanhan Nurmijärventien ja Ruusukvartsinkadun varteen sijoitetaan kadunvarsi-pysäköintiä vieras- ja asiakaspysäköintiä varten.

Tavoitteena on tuoda kaava-alueelle kivijalkakerroksiin pienimuotoisia palvelu-työtiloja etenkin pääkatujen varrella. Nämä tilat tulee heti alussa rakentaa muitakerroksia korkeampina tiloina, jotta ne voidaan myöhemminkin ottaa monipuoli-


sesti liike-palvelu-työ -käyttöön. Tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen. Liike-, pal-velu- ja/tai työtiloja voi alueelle sijoittua arviolta n. 1500 ka-m2. PysäköintitaloonRuusukvartsinkadun varressa tulee rakentaa asukastiloja, enintään niitä voi ollan. 500 ka-m2. Tiloja hallinnoi todennäköisesti Vantaan kaupunki, mutta asukasti-loja koskevat päätökset tehdään erikseen.

2.3 Asemakaavan toteuttaminenAsemakaavasuunnittelun pohjana olleita rakennussuunnitelmia jatketaan toteu-tussuunnitelmiksi, joiden pohjalta rakentamisen on määrä alkaa heti asemakaa-van tultua lainvoimaiseksi. Tavoitteena on, että kortteleissa on asukkaita Kehä-radan avautuessa liikenteelle loppuvuodesta 2014.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvausSuunnittelualue on Vanhan Nurmijärventien aluetta lukuun ottamatta asema-kaavoittamatonta, rakentamatonta, luonnontilaista metsää. Se sijaitsee Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavaluonnosalueen länsiosassa. Kaava-alueenluoteis- ja pohjoispuolella on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluetta ja lou-naispuolella Kivistön koulu. Suunnittelualuetta rajaavan Ruusukvartsinkadun ra-kentaminen alkaa arviolta vuonna 2013, Kehärata ja Kivistön asema ovat raken-teilla.

3.1.2 LuonnonympäristöMaisemarakenne ja maisemakuvaSuunnittelualue sijoittuu laajan suurimuotoisen reunamoreeniselänteen loivastikohti koillista laskevalle alarinteelle. Korkeuseroa on enimmillään 9 m. Suunnit-telualueella maaston ylin kohta on lännessä Vanhan Nurmijärventien varrella 57metriä merenpinnan yläpuolella. Suunnittelualueen pohjoisosassa luonnokses-sa esitetyn Ruusukvartsinpolun koillispuolella on kumpare, jonka korkein kohtaon 54,5 m/mpy. Suunnittelualueen matalin kohta on Aurinkokivenkujan kohdallakoillisessa 48 m/mpy.

Maaperä on alueella vaihteleva. Vanhalta Nurmijärventieltä laskevan mo-reenirinteen ja keskellä olevan moreenikumpareen välissä on tasanne, jonkakeskellä on savialue ja reunoilla silttiä. Tasanne osuu suunnilleen kortteliin23125. Eteläisemmän suunnittelualueen maaperä on moreenia tai silttiä.

Pintavedet valuvat suunnittelualueen ulkopuolelle Koivupäänojaan ja siitä edel-leen Vantaanjokeen.

Alue on kuusivaltaisen metsän peitossa. Paikoin on lehtipuutiheikköjä tai vesak-koa ja kuivemmilla paikoilla myös mäntyjä.

Pienilmasto ei ole erityisen kylmä tai lämmin.

Maisemakuva on metsäinen ja suljettu.


Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojeluMarja-Vantaan alueen kasvillisuus ja eläimistö tunnetaan varsin tarkasti. Marja-Vantaan osayleiskaava-alueelle on tehty lepakkoselvitys, liito-oravaselvityksiä,kääpä- ja kasvillisuuskartoituksia, sammakko- ja matelijakartoitus sekä linnus-toselvityksiä.

Koko Vantaan kattavassa kääpäinventoinnin esiselvityksessä (Keijo Savola) eialueella todettu sellaisia vanhan metsän kuvioita, joihin olisi ollut tarpeen koh-dentaa yksityiskohtaista lajistoselvitystä kääpien tai muun lahopuulajiston osal-ta. Sama todetaan myös Metsätähti Oy:n tekemässä rata-alueen ympäristöi-neen kattaneessa luontoselvityksessä.

Marja-Vantaan alueen metsälinnusto tulee rakentamisen takia korvautumaanosittain kaupunkilajistolla, mutta myös säilyy itä- ja pohjoisosien luonnontilaanjätettävillä puistoalueilla. Linnustossa ei ole Luontotutkimus Salonen Oy:n vuon-na 2004 tekemän selvityksen mukaan uhanalaisia tai muuten huomionarvoisialajeja.

Koko Marja-Vantaan alueella on tehty liito-oravakartoitus v. 2004, 2009 ja 2011-2012. Lajin lisääntymispaikat sekä kulkuyhteydet on otettu kaavoituksessahuomioon lain edellyttämällä tavalla. Tältä asemakaava-alueelta ei ole löydettymissään vaiheessa, eikä erityisesti v. 2011 - 2012 selvityksessä, liito-oravienpapanoita tai pesäpuita eikä alueen läpi kulje tärkeitä liito-oravien kulkureittejä.

EU:n luontodirektiivin nelosliitteen lajeista Marja-Vantaan alueella esiintyy myöslepakoita, joista teetettiin selvitys vuonna 2009. Lepakoilla ei todettu suunnitte-lualueella olevan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, joita tulisi suojella.Lepakoiden kulkureitit ovat samoja kuin liito-oravalla ja otetaan huomioon suun-nittelussa. Muut asemakaava-alueella mahdollisesti tavattavat lajit ovat sellaisia,joilla Suomessa on todettu elinvoimainen kanta, joten niiden esiintymistä alueel-la ei tarvitse erikseen selvittää. Matelijoitten ja sammakkoeläinten elinolosuhteetalueella saattavat jopa parantua alueelle rakennettavien hulevesialtaiden ja oji-en ansiosta.

Maaperä ja pohjavesiKaava-alueen yleispiirteiset pohjasuhteet on esitetty maaperäkartassa. Alueellaesiintyy jääkauden jälkeisten ranta- ja jokivaiheiden aiheuttamaa maa-ainestenlajittuneisuutta. Maalajikerrokset ja niiden tiiveysaste voivat vaihdella pienipiir-teisesti koko alueella.

Pintamaalajikartan mukaan alue on pääosin siltti- ja moreenialuetta. Paikoinmaanpinnassa esiintyy ohuita savikerroksia. Hienojakoista maata on noin 2 msyvyydelle maanpinnasta. Siltin alapuolella on hiekkaa ja tiivistä moreenia taisoraa. Kairaukset ovat päättyneet tiiviiseen maakerrokseen tai kallioon. Kallion-pinta tai tiivis pohja vaihtelee alueella karkeasti noin 1...4 m syvyydellä maan-pinnasta.

Pohjaveden taso on arviolta noin 1...3 m nykyisen maanpinnan alapuolella.Maaperä on routivaa.

Rakennettavuus maaperän suhteen


Rakennukset voidaan pääosin perustaa suunnittelualueella anturoilla kantavanpohjamaan tai kallion varaan. Pintaosan pehmeä pintakerros voi edellyttäämassanvaihtoa.

Piha-alueet voidaan perustaa pohjamaan varaan. Pintaosan pehmeä pintaker-ros voi edellyttää massanvaihtoa. Rakentaminen alueella edellyttää rakennus-paikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja -suunnitelmia.

3.1.3 Rakennettu ympäristöVäestön rakenne ja kehitys kaava-alueellaSuunnittelualue on tällä hetkellä asumaton. Keskustan kaava-alueelle on sijoit-tumassa 12 000 – 14 000 asukasta, josta arviolta 1000 sijoittuu tälle asemakaa-va-alueelle. Keskustan kaavaluonnoksen alueelta on laadittu alustavaa aineis-toa talvella 2011 kokonaisuuden vaiheittaisesta rakentumisesta ja väkiluvunkasvusta (ks. liite), joka perustuu samaan vuosittaiseen rakentamisen määrään.

Kaava-alue kuuluu Kivistön kaupunginosaan (kaupunginosa 23), jossa suunnit-telualueen pohjoispuolella asuu tällä hetkellä noin 2 700 asukasta.

Yhdyskuntarakenne


Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Kivistön pientaloalue. Kivistön nykyinenkeskusta on vaatimaton. Marja-Vantaan keskustan asuntoalue tukeutuu alku-vaiheessa osittain nykyisiin keskustan palveluihin: alueelta löytyy ruokakauppa,baari, kioski ja kirkko.

Marja-Vantaan osayleiskaavan mukaan tärkeimmät kaupunginosatasoiset pal-velut tulevat sijoittumaan uuden Kehäradan Kivistön aseman läheisyyteen.

Kaupungin tavoitteeksi on Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyön yh-teydessä asetettu, että Kivistön rautatieaseman ympärille sijoittuvaan ns. Co-losseumin kortteliin saadaan ruoka- ja erikoiskauppaa heti ensimmäisten uusienasukkaiden muuttaessa Kehäradan vaikutuspiriin Kehäradan valmistumisen jäl-keen. Kauppakeskuksen asemakaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnanjälkeen, arviolta alkuvuodesta 2013.

Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoimintaNykyiset lähimmät julkiset lähipalvelut ovat Kivistössä: siellä on useita päiväko-teja, neuvola, Kivistön koulu (ala-aste) sekä vuonna 2011 käyttöön otettu Kan-niston koulu (ala-aste), jonka yhteydessä toimii nuoriso- ja asukastila sekähammashoitola. Lähin yläasteen koulu on Vantaankosken koulu, jonne on etäi-syyttä n. 2,5 km. Muut julkiset palvelut sijaitsevat Martinlaaksossa ja Myyrmäes-sä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Kivistön lisäksi Vantaanpuistossa. Alue-keskustason palvelut ovat Myyrmäessä.

Lähimmät nykyiset työpaikka-alueet ovat keskustan eteläpuolella Piispankyläs-sä, Åbyssä ja Vantaankoskella. Valtatie 3:n varteen tulee sijoittumaan keskus-tan työpaikka- ja palvelualue sekä Vehkalan aseman ympäristöön, Kehä 3:nvarteen pääkaupunkiseudun laajin uusi työpaikkakeskittymä.

Aurinkokiven koulu-, päiväkoti-, lastenneuvola-, kuvataide- ja musiikkiopetuksentiloja sisältävästä rakennuskokonaisuudesta on meneillään yleinen suunnittelu-kilpailu kesällä 2012, jonka tulokset ratkaistaan loppuvuodesta 2012. Raken-nuksen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön joko v. 2015 tai 2016: tätä koske-vat päätökset tehdään erikseen. Rakentuessaan Aurinkokivi korvaa nykyisenKivistön koulun. Aurinkokiven asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotustonttijakoineen on nähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2012.

VirkistysAlueella ei ole asemakaavoitettuja virkistysalueita. Pohjoisessa alue rajautuuLipunkantajanpuistoon, jonne rakennetaan ulkoilu reitistöä ja pohjoisemmaksiLipputien lähelle urheilukenttä. Kivistön koululta lähtee yhdyslatu Keimolaan.Nykyistä metsää käytetään virkistykseen. Lipunkantajanpuiston pohjoispuolellasijaitsee kaavoitetulla alueella koirien ulkoiluttamiseen tarkoitettu Punakiven-puisto ja noin kilometrin päässä koilliseen sijaitsee Kanniston urheilukenttä.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistotKaava-alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä tai muinaismuistoja vaanne sijoittuvat Vantaajoen läheisyyteen.


LiikenneKaava-alue rajautuu Vanhaan Nurmijärventiehen, jossa kulkee muutamia bussi-reittejä. Kaavaluonnosalueen ydinkeskustan pääkaduilla tulee kulkemaan bus-seja ja lähimmät bussipysäkit tulevat sijoittumaan kaava-alueen eteläosaanRuusukvartsinkadulle sekä Vanhalle Nurmijärventielle.

Yhdyskuntatekninen huolto

VesihuoltoAlueella ei ole rakennettua kunnallistekniikkaa. Kehäradan rakentaminen kat-kaisi Kivistön alueen runkovesijohtolinjan, jota varten on rakennettu korvaavajohtoyhteys, johon liittyy mm. väliaikainen pumppaamo Kehäradan varressa,tämän kaava-alueen eteläpuolella.

HulevedetAlue on nykyisin rakentamatonta ja sen sade- ja sulamisvedet johtuvat luonnonreittejä pitkin kohti Koivupäänojan latvaosia.

Energiahuollon lähimmät reitit

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Melu

Melulähteet ja meluselvitysKaava-alue sijoittuu Marja-Vantaan osayleiskaavassa lentomeluvyöhykkeelle 3,joka ei aseta reunaehtoja asumiselle. Merkittävin melunlähde, joka rasittaa kaa-va-aluetta, on tie- ja pääkatuverkon liikenne. Tulevan Kehäradan liikenteen me-lu ei ulotu tänne.

Raide- sekä tie- ja pääkatuverkon tulevaa liikennemelun määriä on selvitettyasemakaavaluonnosta (230600) varten laaditussa meluselvityksessä. (Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen meluselvitys, WSP Finland Oy, 25.3.2010,päivitetty 3.3.2011). Meluselvityksessä tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteenmelulaskennat perustuvat vuodelle 2030 laadittuihin liikenne-ennusteihin.Selvityksen mukaan raideliikenteen aiheuttama melu ei ulotu kaava-alueelle:Kehärata on n. 6 metriä syvässä kaivannossa kaava-alueen kohdalla Marja-Vantaan keskustassa, jolloin melu ei pääse leviämään ympäristöön.

LentomeluTiedot lentomelusta ja sen kehityksestä perustuvat Finavian julkaisemiin lento-melun verhokäyriin, jotka ovat vahvistuneet Uudenmaan maakuntakaavassa jaedelleen Marja-Vantaan osayleiskaavassa. Asemakaava perustuu osayleiskaa-van ratkaisuun lentoliikenteen melun osalta. Lentoliikenne ei kuitenkaan estärakentamista eikä häiritse ulkotilojen käyttöä.

Lentoliikenteen melua on kuultavissa koko kaava-alueella. Asemakaava-alue si-jaitsee lentomeluvyöhykkeellä m3 (Lden 50 - 55 dB), joka ei estä uusien asuin-alueiden rakentamista. Lentomeluvyöhykkeen m2 (Lden 55 - 60 dB:n) raja kul-kee pienimmillään 300 m etäisyydellä alueesta etelään.

Keskustan asemakaavaa varten laaditussa meluselvityksessä tutkittiin lento- jamaaliikenteen aiheuttaman melun yhteisvaikutusta. Selvityksen mukaan niiden


yhteisvaikutuksen ei voida katsoa kasvavan merkittävästi: yhteisvaikutus 1 - 2dB:n luokkaa.

Raideliikenteen runkomeluKehäradan avoratasuunnittelun osana on tehty runkomeluselvitys (Akukon Oy,Kehärata, avorataosuuden rakentamissuunnittelu, Runkomelun tarkennettu sel-vitys, 15.3.2010). Kehäradan suunnittelussa on huomioitu runkomelun ja tärinäntorjunta teknisillä ratkaisuilla, jotka täyttävät asuinalueen vaatimustason.

Selvityksen perusteella Marja-Vantaan keskustan kohdalle on esitetty eristysky-vyltään 10 dB tai paikoin 13 dB:n sepelinalusmattoihin perustuva runkomelueris-tys siten, että junaliikenne ei tule aiheuttamaan runkomeluhaittoja avorata-osuuksien ympäristössä sijaitseviin nykyisiin tai suunniteltuihin rakennuksiin janiissä oleskeleville ihmisille. Tämä tarkoittaa, ettei runkomelua tarvitse erikseenhuomioida radan varren asemakaavoituksessa tai rakentamisessa.

Tie- ja pääkatuverkon liikennemeluNykytilanteessa suunnittelualueella ei ole tieliikenteestä aiheutuvaa melua.Vuonna 2011 tehdyssä meluselvityksessä todettiin, että Vanhan Nurmijärven-tien koillispuolella ja Ruusukvartsinkadun pohjoispuolella melutason ohjearvoteivät ylity rakennusten pihoilla, koska rakennukset on massoiteltu kadun suun-taisesti.

Maaperän haitta-aineetAlueella ei ole pilaantuneita yms. maita.

Kemikaalien varastointiTransmeri Oy:n alue sijaitsee 1,5 km päässä asemakaava-alueesta, joten ky-seiseen asemakaavaehdotukseen kemikaalien varastointi ei aseta reunaehtoja.

Ilman epäpuhtaudet ja pienhiukkasetKeskustan asemakaavaluonnoksesta pyydettiin asiantuntijoiden lausunto ilmanepäpuhtauksien ja pienhiukkasten osalta. Valtatie 3:n ilmanpuhtauden seurantaei ulotu kaava-alueelle. Suunnittelualueella ei ole ilman epäpuhtauksia tai pien-hiukkasia aiheuttavia toimintoja. Tulevaisuudessa liikennemäärien aiheuttamatilman epäpuhtaudet pystytään hallitsemaan normaalein menetelmin eli kasvilli-suuden, ilmastoinnin ja pihojen suojaisuuden avulla.

3.1.4 MaanomistusTilasta 409-8-0 omistaa 85 % Kiinteistö Oy Vantaan Erikas, joka on 100 %:sestikaupungin omistama sekä 15 % Barker-Littoinen Oy. Asemakaavaluonnokseenliittyvien sopimusten mukaan Barker-Littoisen omistama määräosuus siirtyykaupungin omistukseen, kun keskustan ensimmäinen sitä koskeva asemakaa-va on tullut lainvoimaiseksi. Vantaan kaupunki on ostamassa maa-alueet omis-tukseensa ennen ensimmäisen asemakaavan lainvoimaisuutta.


3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetKaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, erityises-ti tuomalla uusia asukkaita erinomaisten, ilmastonmuutosta hillitsevien joukkolii-kenneyhteyksien vaikutusalueelle.

Maakuntakaava (YM 8.11.2006)Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavan muutok-sessa alue on edelleen taajamatoimintojen aluetta


Marja-Vantaan osayleiskaava (KV 19.6.2006, tullut voimaan 9.7.2008)Suunnittelualue on merkitty tehokkaan asumisen alueeksi A1: "Alueelle saa ra-kentaa ensisijaisesti kerrostaloja".

Suunnittelualue on osayleiskaavan lentomeluvyöhykettä m3 (LDEN 50 - 55 dB),joka ei aseta rajoituksia asumiselle.

AsemakaavatKehäradan asemakaava (KV 15.12.2008) koskee radan rakentamiseen tarvitta-via rautatie- ja rautatieasema-alueita sekä aseman toiminnan kannalta välttä-mättömiä tie- ja katualueita, kuten esim. Vanhaa Nurmijärventietä. Kehäradanasemakaavaa esitetään tarkistettavaksi ko. katualueen rajan osalta.


Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos230 600 (KH 11.4.2011) laadittiin Marja-Vantaan tulevalle keskusta-alueelle, lu-kuun ottamatta valtatie 3:n varressa osayleiskaavassa olevia C-kortteleita.

Muutosluonnoksen osuus käsitteli Kehäradan voimassa olevaa asemakaavaa.Rautatiealuetta on paikoin esitetty kavennettavaksi. Rata-aluetta on myös mää-rätty katettavaksi aikaisempaa enemmän.

Keskustan kaavatyön yhteydessä tavoitteena oli mm. osayleiskaavaa tehok-kaampi maankäyttö, jotta saataisiin Kehäradalle ja sen joukkoliikennepalveluilleenemmän käyttäjiä. Luonnoksen laatimisen yhteydessä osayleiskaavan PY –alueiden sijoitusta muutettiin jonkin verran. Syynä oli erityisesti linjaorganisaa-tion toiveet sekä tarkentuneet asukasennusteet.

Osayleiskaava-vaiheen selvityksiä täydennettiin kaavatyön 230 600 yhteydessäja asemakaava-aineistoon sisältyykin huomattava määrä uusia selvityksiä, kos-kien erityisesti hulevesien hallintaa, maisemasuunnittelua, polkupyöräilyä, lii-kennemelua, pysäköintiä, luolapysäköinnin mahdollisuuksia, liikennemelua, kivi-jalkakerrosten liike-palvelutiloja, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvi-ointia, jne. Näitä tausta-aineistoja on hyödynnetty tämän asemakaavan suunnit-telussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät aineiston ase-tettavaksi nähtäville alkusyksystä 2010 ja siitä pyydettiin myös lausunnot. Kau-


punkirakennetta oli syytä muuttaa erityisesti Liikennevirastolta saadun lausun-non perusteella: Kehärata-projektissa todettiin pohjavesien virtaamista saatujenuusien tietojen vuoksi tarpeelliseksi korottaa radan tasausta, jonka seurauksenaradan varteen sijoitettiin virkistysaluetta aiemman korttelirakenteen sijaan. Myösrautatiealueen ylittävän Lumikvartsinkadun sillan paikkaa siirrettiin noin 30 mlänteen, joka vaikutti osaltaan katuverkkoon ja korttelirakenteeseen.

Finavian lausunnon perusteella kaavaratkaisua tarkistettiin alueen eteläosassa,Tikkurilantien varressa: kortteleiden suuntausta etelään muutettiin ja julkisivu-materiaaleista annettiin lisämääräys: julkisivumateriaalein ei saa lisätä melunheijastusvaikutuksia. Lisäksi asuntojen ilmanottoa Tikkurilantien suunnasta ra-joitettiin. Tämän kaavan osa-alueesta Finavialla ei ollut huomautettavaa.

Tarkistettu asemakaava-aineisto työstettiin kevääksi 2011: kaupunkisuunnittelu-lautakunta (4.4.2011) ja kaupunginhallitus hyväksyi (11.4.2011) sen jatkosuun-nittelun pohjaksi. Luonnoksen pohjalta laaditaan osa-alueittain asemakaavaeh-dotukset valtuuston hyväksyttäväksi. Näistä ensimmäisenä on kaupunginval-tuusto hyväksynyt Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan touko-kuussa 2012, mutta hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Toisena kaavatyönä on hallinnollisessa käsittelyssä Aurinkokivenkoulu-päiväkoti-lastenneuvola-asukastilat mahdollistava kaavatyö.

Keskustan kaavaluonnoksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia tutkittiin syk-syllä 2010 ja niitä koskevat raportit huomioitiin kaavaluonnoksen tarkistuksissamm. kaavamääräyksissä. Raportit ovat keskustan kaavaselostuksen oheisai-neistoa.

Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 230 900 eroaa jonkin verran asema-kaavaluonnoksen 230 600 kaupunkirakenteesta. Korttelirakennetta on muokattuAurinkokiven tontin siirron mukaiseksi: Aurinkokiven palvelurakennus siirrettiinrajautumaan keskustan pääkokoojakatuun, Ruusukvartsinkatuun. Rakennustenmassoittelu ja kerrosluvut ovat muuttuneet tarkemman arkkitehtisuunnittelunmyötä.

RakennusjärjestysVantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien.

Tonttijako- ja rekisteriKiinteistöt ovat Vantaan kiinteistörekisterissä.

PohjakarttaAlueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista an-netun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset.

RakennuskiellotAlueella ei ole voimassa rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi.

Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmatVantaan hulevesiohjelma on hyväksytty Vantaan valtuustossa 2009. Sen jäl-keen hulevesien hallinnan lähtökohdat ja periaatteet Marja-Vantaalla on selvitet-ty ja määritelty Marja-Vantaan osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunni-telmassa (25.2.2009 FCG Planeko Oy). Suunnitelma on hyväksytty kunnallis-tekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoksessa 17.3.2009.


Marja-Vantaan keskusta-alueen hulevesien hallinnasta on laadittu tarkennettuhulevesisuunnitelma (14.1.2010 FCG Oy), joka noudattaa osayleiskaava-alueelle määriteltyjä hulevesien hallintaperiaatteita ja on mitoitukseltaan tarken-nettu vastaamaan asemakaavaluonnoksen maankäyttötehokkuutta. Tarkastelu-alueena on ollut keskustan asemakaava-alue siihen liittyvine valuma-alueineen,yhteensä kokonaispinta-alaltaan noin 2,4 km2. Suunnitelma on päivitetty kokokeskustan osalta talvella 2011 (FCG OY).

Keskusta-alueen yleisille puisto- ja aukioalueille sijoittuvien hulevesien hallinta-rakenteiden maisemalliset ja kaupunkikuvalliset tavoitteet ja periaatteet on esi-tetty Marja-Vantaan keskustan maisemasuunnitelmassa. Maisemasuunnittelunjälkeen on laadittu Design Manual (WSPGroup, 2011) erityisesti katujen, aukioi-den ja puistojen teknisten rakenteiden ja kalusteiden valinnan aineistoksi.

Keskustan putkijätejärjestelmän mahdollisuuksia on selvitetty vuoden 2012 ai-kana ja Marja-Vantaa-toimikunta on ottanut periaatteellista kantaa, että järjes-telmään tulee varautua. Putkijätejärjestelmää koskevat päätökset tehdään vuo-den 2012 kuluessa ja järjestelmän rakentaminen on huomioitu kaavasuunnitte-lussa.

Marja-Vantaan (asukas)pysäköintiä toteuttamaan ja hallinnoimaan tarvitaan py-säköintiyhtiö, jonka perustamiseen, taloudelliseen toteutettavuuteen, toimintape-riaatteita on selvitetty vuoden 2012 kuluessa. Pysäköintiyhtiötä koskevat pää-tökset tehdään erikseen. Asemakaavasuunnittelu perustuu keskitettyyn pysä-köintiratkaisuun, erityisesti maanpäällisiin pysäköintitaloihin.

Kaikki selvitykset ja suunnitelmat on kirjattu selostukseen tausta-aineisto-osaan.

Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmatSuunnittelualueen pohjoispuolella on asemakaavoitettua Kivistön pientaloaluet-ta ja lännessä Kivistön koulu. Kaava-alue rajautuu luoteis- ja koillissivustaltaanAurinkokiven asemakaavaehdotukseen, joka on nähtävillä ja lausunnoilla kesäl-lä 2012. Kaavatyö mahdollistaa Aurinkokiven palvelurakennuksen (yhtenäiskou-lu, päiväkoti, lastenneuvola, asukastilat, ym.) toteuttamisen, mutta kaavaan si-sältyy myös Lipunkantajan puisto urheilukenttineen. Aurinkokiven suunnittelustaon järjestetty yleinen arkkitehtikilpailu, jonka tulokset ratkaistaan alkuvuodesta2013. Kaavatyö viedään valtuuston käsittelyyn joulukuussa 2012. Aurinkokivi tu-lee valmistuttuaan korvaamaan Kivistön nykyisen koulun.

Aurinkokiven koillispuolella puolestaan sijaitsee Marja-Vantaan asuntomessu-alueen kaava-alue, johon sisältyy mm. keskustan pääkokoojakatu Ruusukvart-sinkatu. Tämä katu sivuaa asemakaavaa 230 900 Kehäradan puoleisella sivus-talla. Vantaan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asuntomessualueen asema-kaavan toukokuussa 2012, mutta päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 31.10.2012. Kaupunkikuuluttaa asemakaavan voimaan 28.11.2012.

Ruusukvartsinkadun ja Kehäradan välisen alueen asemakaavaa on valmistelturinnan tämän asemakaavatyön kanssa ja se etenee hallinnolliseen käsittelyynjoulukuussa 2012. Marja-Vantaan kaupunkikeskuksen, joka sisältää mm. kaup-pakeskuksen, kaavatyöt käynnistyvät kumppaneiden valinnan jälkeen v. 2013.


Kehärata-projektiin liittyen Kivistön aseman lähikatujen kuten Vanhan Nurmijär-ventien rakennussuunnittelu etenee syksyllä 2012. Myös Ruusukvartsinkadun jamuiden keskustan katujen sekä kunnallistekniikan suunnittelu etenee kokonai-suutena: Kehäradan rakentaminen katkaisi Kivistön vesihuoltoreitit, joille raken-netaan korvaavia linjauksia. Radan rakentaminen etenee Kivistössä v. 2012.Vantaanjoen ylittävä ratasilta on valmis.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarveMarja-Vantaa -projektin keskeinen tavoite on turvata uuden kotikaupungintoteuttamismahdollisuudet. Suunnittelun tarve liittyy kaupungin strategisiintavoitteisiin tuoda pääkaupunkiseudunkin näkökulmasta merkittävää kaupunki-rakennetta ja palveluja erityisen hyvien raideliikenneyhteyksien varteen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on laadittu asuinrakentamisen japalvelujen toteuttamiseksi alueelle. Tavoitteena on, että alueelle on muuttanutasukkaita liikennöinnin alkaessa Kehäradalla loppuvuodesta 2014.

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetSuunnittelu on käynnistetty Vantaan kaupungin toimesta ja se sisältyy Marja-Vantaa -projektin keskeisiin työtehtäviin vuodelle 2012.

Asemakaavasuunnittelun käynnistämiseen liittyy myös kaupungin velvoite osal-taan luoda edellytykset 2000 asunnon vuosituotannolle sekä turvata asemakaa-vallisen varannon vuosittainen kasvu.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Osallisia ovat:Alueen ja viereisten alueiden omistajat, vuokralaiset, asukkaat, yritykset ja työn-tekijät (naapurit)Kaupunginosan ja lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukasyhdistyk-set ja muut yhdistyksetKeimolan omakotiyhdistysKunnan jäsenetKaupungin viranomaisetUudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, HSL, HSY, RHK, Tiehal-linto, FinaviaVantaan Energia Oy, Gasum Oy, Elisa Communications OyjKunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vasta-päisten alueiden omistajatNe, jotka katsovat olevansa osallisia


4.3.2 Vireille tuloTämän kaavatyön nro 230 900 aloittamisesta ja vireille tulosta ilmoitettiin Van-taan Sanomissa 29.4.2012 sekä kirjeitse (MRL 62 §) alueen maanomistajille,naapureille ja viranomaisille 26.4.2012.

Asemakaavatyö on Marja-Vantaan suunnitteluohjelmassa vuodelle 2012 ja siitäon tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä, Vantaa suunnittelee ja rakentaa-lehdessä helmikuussa 2012. Marja-Vantaa-projektin internet-sivuilta on voinutseurata työn etenemistä.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelytAsemakaavaehdotuksen aineistoa on valmisteltu yhteistyössä rakennuttajien jaheidän arkkitehtikonsulttien ja taiteilijoiden kanssa. Mukana ovat olleet yhteen-liittymä Avainrakennuttaja Oy ja T2H Rakennus Oy, Lujatalo Oy, Rakennustoi-misto Pohjola Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja YIT Rakennus Oy ja heidänarkkitehtikonsultit BST- arkkitehdit, Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy,Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy ja Arkkitehtitoimisto HMV Oy. Katusuunnit-telusta on vastannut konsulttina Ramboll Oy. Lisäksi mukana ovat olleet Kehä-rata-projektin ja sen konsulttien, Vantaan Energian sekä Vantaan kaupunginasiantuntijat.

MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty26.4.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 26.4.2012ja siitä järjestettiin tapaaminen osallisille 8.5.2012. Tilaisuuteen osallistui n. 20henkeä. Keskustelu tilaisuudessa oli rakentavaa ja myönteistä. Osallistumis-arviointisuunnitelmassa suunnittelualue oli kaavaehdotuksen aluetta laajempi,ulottuen Kehäradan rautatiealueelle asti.

Kuulemiskirjeisiin (OAS 26.4.2012) saatiin seuraavat mielipiteet:

1 Liikennevirasto 8.5.2012Rautatieliikenteen aiheuttamat melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on otettava ra-kenteellisesti huomioon. Tämä saavutettaneen rakenteellisin keinoin. Meluriski-alue olisi hyvä esittää kaavaehdotuksessa.Kulkuyhteydet kiinteistöllä tulee järjestää siten, ettei synny tarvetta kulkea rauta-tien poikki luvatonta reittiä. Vastaus: rautatieliikenteen melu-, tärinä- ja runkomeluhaitat on huomioitu rata-suunnittelussa rakenteellisina ratkaisuina niin, että asuinkortteleissa radan var-rella ei tarvita lisää teknisiä rakenneratkaisuja. Huom: tämä mielipide koskeevain rata-alueeseen rajautuvia kortteleita, jotka eivät siis sisälly kaavatyöhön230 900.

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) 31.5.2012Asemakaava-alueelle on rakennettava uutta vesihuoltoverkostoa laaditun vesi-huollon yleissuunnitelman mukaisesti. Väliaikaisten järjestelyjen toteutus- jakustannusvastuista tulee sopia erikseen. Vastaus: vesihuollon väliaikaisista ratkaisuista ja niiden toteutus- ja kustannus-vastuista on sovittu erikseen.

3 Vantaan Energia 7.5.2012Asemakaavaehdotuksessa on huomioitava alueelle tulevien muuntamoiden si-jainnit.


Vastaus: muuntamoiden sijainti on huomioitu suunnittelussa.

4 Museovirasto 24.5.2012Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.

Muu tiedottaminen osallisilleSuunnittelu on organisoitu laajaan yhteistoimintaan perustuen, jolla on turvattumahdollisimman hyvät vuorovaikutusmenettelyt. Projektissa toimii linjaorgani-saation edustajien kanssa asumisen, liikenne - ympäristön ja palvelut - kulttuu-rin yhteistyöryhmät, joissa suunnittelukysymyksiä on pohdittu eri näkökulmista.

Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä vuosina 2008 - 2012 on esitelty laa-jasti Marja-Vantaan keskusta-asumisen suunnittelua ja siitä on kerrottu projektininternet-sivustoilla.

Aloituskortteleiden kumppanivalinnasta järjestettiin tiedostustilaisuus Leijassa5.3.2012. Asemakaavaehdotuksen suunnittelutilannetta esiteltiin luottamusmie-hille ja suunnittelutyöryhmälle suunnatussa seminaarissa 29.5.2012. Kaava-aineistoa on esitelty Marja-Vantaa-toimikunnassa ja kaupunkisuunnittelulauta-kunnassa kevätkaudella 2012. Kaupunginvaltuustolle suunnittelun tilannetta onselostettu 14.6.2012. Lisäksi katso kohta 2.1.2.

4.4 Asemakaavan tavoitteetMarja-Vantaan visiota noudattaen tavoitteet muodostuvat toiminnallisista, visu-aalisista ja kestävän ympäristön mukaisista tavoitteista. Näihin liittyen tavoittee-na on kotikaupunki, taidekaupunki ja kestävä kaupunki. Kotikaupunki tarkoittaamm. elinympäristöä, jossa asuminen sijoittuu lähelle työntekoa sekä virkistys- jaliikuntamahdollisuuksia. Taidekaupungin tavoite on visuaalisesti erinäköinenkaupunki, jossa käytetään monipuolisesti värejä ja taidetta rakennusten arkki-tehtuurissa sekä ympäristörakentamisessa. Kestävä kaupunki puolestaan ym-päristöä, jossa kestävän kehityksen mahdollisuudet on huomioitu mahdollisim-man laajasti.

4.4.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteetAlueen suunnittelun tärkein lähtökohta on muodostaa tulevalle Marja-Vantaankotikaupungille uusi urbaanin asumisen keskus, joka liittyy Kehärataan ja kes-kustatoimintojen alueeseen sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti. Ta-voitteena on luoda keskustamaista kaupunkirakennetta: rakennukset rakenne-taan kiinni katuun ja katutasoon on mahdollista rakentaa liike- ja työtiloja. Pai-kan imagon ja omaleimaisuuden luominen on yksi tärkeä tavoite uuden asuin-alueen suunnittelussa. Marja-Vantaan vision mukaisia suunnittelun tavoitteitatuetaan: erityisesti vision mukaisesti kestävä kehitys on oleellinen osa alueentulevaisuutta.

Joukkoliikennekaupunki antaa erityisen hyvät lähtökohdat liikenteellisille tavoit-teille. Joukkoliikenteen merkitystä tuetaan järjestämällä luontevia ja sujuvia yh-teyksiä sekä Kehäradan asemille että linja-autoterminaaleille. Jalankulku ja pyö-räily asetetaan tärkeään rooliin. Pyöräilyn tarpeet huomioidaan kaikissa tilami-toituksissa.


Pysäköinti perustuu keskitettyyn pysäköintiin, jonka hallinnoimiseksi peruste-taan Marja-Vantaan Pysäköintiyhtiö.

Tavoitteena on myös tuoda taide osaksi arkkitehtuuria ja elämisen arkea.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tavoitteita on täsmennetty ja tavoitteistaon käyty laajaa keskustelua linjaorganisaation sekä eri osallisten (mm. asuk-kaat, toimijat, asiantuntijat ja luottamusmiesryhmät) kanssa.

4.4.2 Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteetKestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteiden valintaa varten on Marja-Vantaallelaadittu työkaluksi "kestävä ostoslista", josta on käytetty myös nimeä ekologinenostoslista. Alkuperäisen aineiston on työstänyt Harris-Kjisik Arkkitehdit Oy.

Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan keskeinen tavoite on toimia kestävänkehityksen mukaisten tavoitteiden asettelun ja valintojen työvälineenä eri suun-nitteluhankkeissa. Siihen ei sisälly yleisiä lainsäädännön, eri asetusten ja raken-tamismääräysten jo sisältämiä velvoitteita. Ostoslistan tavoitteita voidaan sisäl-lyttää asemakaavamääräyksiin, sopimuksiin ja edelleen jatkosuunnittelussa ra-kentamistapaohjeisiin niin haluttaessa. Ostoslistan laatimisen aikana ei vielä olevakiintunutta käytäntöä ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksentarpeiden huomioimiseksi laadituista uuden ajan asemakaavamääräyksistä taimuista konkreettisista suunnittelun toimintamalleista, joten ostoslistaa voi ollatarpeen päivittää lähivuosina.

Kestävän kaupunkisuunnittelun ostoslistan tavoitteet toteutuvat myös lukuistenyksittäisten henkilöiden, ei pelkästään kaupunkisuunnittelun suunnitteluproses-sien valintojen myötä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tuetaan asukasosallis-tumista ja asukkaiden sitoutumista alueeseen: heille tarjotaan mahdollisuusmielipiteen ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen esimerkiksi tietoverkkosovelluksis-sa.

1 Asuminen

Marja-Vantaan keskustassa asutaan monipuolisesti lähellä palveluja ja työtiloja.Alueen tulee rakentua omaleimaisista rakennuksista, katuja ulkotiloista. Asun-tojen tulee olla kooltaan, tilaratkaisultaan, rahoitus- ja hallintamuodoiltaan vaih-televia, teknisesti ja esteettisesti joustavia ja niiden tulee voida mukautua erilai-siin elämän vaiheisiin ja -tyyleihin. Näillä keinoin lisätään ihmisten viihtyvyyttä,varaudutaan tulevaisuuden muutostarpeisiin ja pidennetään rakennusten elin-kaarta. Erilaisten asumismahdollisuuksien lisäksi kannustetaan ihmisiä tarttu-maan näihin muuntomahdollisuuksiin: tavoitteena on, että asukkaat sitoutuvatasuinalueeseensa, tuntevat siitä vastuuta, huolehtivat ja kehittävät sitä edelleen.

tavoite A1Tarjotaan alueella erilaisia muuntojoustavia asuntoja eri elämäntyyleihin ja -tilanteisiin.

tavoite A2Työnteko tulee olla mahdollista kotona tai lähellä kotia. Etätyöntekoon tarjotaanhoukuttelevia mahdollisuuksia. Asuinrakennusten huoneistot voivat olla myöspienyrittäjien toimitiloja. Vastaavasti toimistorakennusten suunnittelussa varau-


dutaan tulevaisuuteen ja mahdollisuuteen muuttaa toimitiloja esim. asunnoiksi.Turvataan kivijalkakerrosten hyödyntäminen muuntojoustavasti liike- ja työtiloi-na.

tavoite A3Tarjotaan keskusta-alueella monipuolisia palveluja eri elämäntyyleihin ja -tilanteisiin. Alueen palvelutilojen käyttöä tehostetaan mahdollistamalla tilojenvuorottaiskäyttö ja suunnittelemalla tilat monipuolisiksi eri käyttöön soveltuviksi.Tämä vähentää rakentamisen tarvetta, tehostaa rakennusten käyttöastetta, ja-kaa käyttökustannuksia ja tarjoaa monipuolisia toimintamahdollisuuksia yksityi-sille, yhteisöille ja yrityksille.

tavoite A4Kehitetään yhteisöllisyyttä ja tehostetaan tilankäyttöä asuintalossa. Yhdistetääntaloyhtiön tai koko korttelin resursseja esim. asukkaiden yhteistiloissa ja sitentehostetaan tilankäyttöä ja energiankulutusta ja luodaan laadukkaita kokoasuinyhteisöä palvelevia tiloja.

Loppuraportti 9.9.2010 Arkkitehtitoimisto Harris&Kjisik

tavoite A5Tarjotaan keskustan asukkaille mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristöönsä,mikä edesauttaa asukkaita kotiutumaan alueelle ja sitoutumaan ympäristöönsä.Otetaan tulevat asukkaat mukaan asuntojensa suunnitteluun ja tarjotaan heillemahdollisuuksia täydentää tai yksilöidä asuntoaan.

2 LiikenneMarja-Vantaalle rakennetaan hyvät joukkoliikenneyhteydet, jalankulku- ja polku-pyöräreitit asuntojen, työpaikkojen, virkistysalueiden ja palvelujen välillä. Alueel-la kannustetaan jalankulkuun ja pyöräilyyn viihtyisillä ja sujuvilla reiteillä. Liik-kuminen keskusta-alueella on selkeää: alueen keskellä kulkeva bulevardi toimiiselkärankana, johon yhdistyy jalankulku- ja pyöräilyreitit sekä asuin- ja tonttika-dut.

tavoite L1Keskusta-alueella kävely ja pyöräily asetetaan tärkeään rooliin liikennejärjes-telmässä.


tavoite L2Kannustetaan julkisen liikenteen käyttöön ja pyritään vähentämään yksityisau-toilun tarvetta.

tavoite L3Liikenneyhteydet ovat helposti hahmotettavia ja käytettäviä sekä turvallisia.

tavoite L4Varaudutaan tulevaisuuden uusiin liikennejärjestelyihin ja -muotoihin.

3 Julkiset ulkotilat ja virkistysalueetMarja-Vantaan keskusta-asumisen tavoitteena on urbaanin kaupunkiympäristönrakentaminen aukioineen, lähi- j leikkipuistoineen, korttelipihoineen ja katualuei-neen. Kaupunkimainen keskusta korostaa ympäröivän maiseman ominaispiirtei-tä ja monimuotoisuutta: viljellyt kulttuurimaisemat, jokilaakso ja metsät. Keskus-ta-alueella turvataan viheryhteydet ympäröiville virkistysalueille sekä luodaan vi-rikkeellisiä ja monipuolisia lähivirkistys mahdollisuuksia.

tavoite U1Toteutetaan julkiset ulkotilat laadukkaasti ja kestävästi.

tavoite U2Julkiset ulkotilat ovat monikäyttöisiä.

tavoite U3Tuetaan omaehtoista liikunnan harrastamista suunnittelemalla ja toteuttamallaliikunnan lähipalveluita ja lähiliikuntapaikkoja virkistysalueilla.

4 EnergiatalousRakennetaan keskusta-alue energiatehokkaaksi ja kannustetaan vähän energi-aa kuluttavaan elämiseen kaikkine toimintoineen. Pyritään käyttämään raken-nusosia, jotka ovat mahdollisimman ekologisia tarkastellen koko elinkaarta (pie-ni ekologinen selkäreppu). Tilankäyttöä tehostetaan, mm. huoneistosaunojavoidaan jättää rakentamatta.

tavoite E1Suunnitellaan entistä energiatehokkaampia rakennuksia. Lähtökohtana on uu-distuvien rakennusmääräysten mukaiset matalaenergiatalot.

tavoite E2Hyödynnetään päivänvaloa valaistuksessa sekä suojataan korttelit ja rakennuk-set kylmiltä tuulilta ja liialliselta auringon säteilyltä lämmitys- ja jäähdytystarpeenvähentämiseksi ja viihtyisien ulkotilojen luomiseksi.

tavoite E3Suositaan kaukolämpöä siellä, missä se on taloudellisesti ja ekologisesti perus-teltua. Muualla pyritään mahdollisimman suureen paikalliseen puhtaaseen uu-siutuvan energian tuotantoon (tuuli-, aurinko-, puuenergiaa, maalämpöä tms.).


5 VesihuoltoTavoitteena on vähentää vedenkulutusta, tutkia uusia tulevaisuuden mahdolli-suuksia veden kulutuksen ja käsittelyn vähentämiseksi sekä hyödyntää ja hallitahulevesiä.

tavoite V1Vähennetään vedenkulutusta keskusta-alueella, veden käyttöön ja käsittelyynliittyvän energiankulutuksen, kunnallistekniikan ja ympäristön kuormituksen vä-hentämiseksi.

tavoite V2Hulevesiä hyödynnetään positiivisena resurssina, esim. kasteluvetenä mahdolli-suuksien mukaan ja hulevesistä aiheutuvat haitat minimoidaan. Hulevesien vir-taamia hallitaan ja niiden laatua parannetaan. Samalla pidetään yllä alueenluonnollista vesitasapainoa.

6 JätehuoltoTavoitteena on kaatopaikkajätteiden syntymisen vähentäminen ja jätteiden kier-rätysasteen parantaminen. Pyritään ensisijaisesti jätteiden uudelleen käyttöön,toiseksi materiaalin uudelleen käyttöön ja kolmanneksi jätteen energiasisällönhyödyntämiseen. Jätteenkäsittely pyritään suunnittelemaan mahdollisimmanvähän energiaa kuluttavaksi.

tavoite J1Varaudutaan putkijätejärjestelmän rakentamiseen jätekuljetuksien ja energiankulutuksen vähentämiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi.

tavoite J2Tontti- ja aluekohtaiset jätteenkeräys- ja lajittelupaikat ovat selkeät, helpostikäytettävät ja huollettavat.

tavoite J3Turvataan selkeät, riittävät ja helposti käytettävät keräys- ja lajittelujärjestelmätasunnoissa.

4.4.3 Liikennesuunnittelun tavoitteet

1 Liikenneverkon toiminnallisuus ja turvallisuusMaankäytön suunnittelun keskeinen tavoite on liikenne-ennusteisiin perustuvakeskustamaisen tiivis ja toimiva liikenneverkko, joka liittyy luontevastiympäröivään maankäyttöön paikallisesti ja seudullisesti. Verkon turvallisuus jatoimivuus sekä esteettömyys ja saavutettavuus eri käyttäjäryhmien näkökulmas-ta huomioidaan laatutekijänä.

2 Eri kulkumuodotTavoitteena on huomioida kaikkia eri kulkumuotoja sekä jalankulun ja pyöräilynasettaminen tärkeään rooliin. Asuinalueelta järjestetään hyvät yhteydet Kehära-dan asemille.


3 PysäköintifilosofiaTavoitteena on keskitetty pysäköintiratkaisu vaihtoehtona tonttikohtaiselle rat-kaisulle. Pysäköintilaitosten toimintaa varten on perusteilla kaupunkivetoinenpysäköintiyhtiö.

4 TaloudellisuusTavoitteena on kestävän kaupunkisuunnittelun mukaisesti pitkällä aikajänteellätaloudellinen yhdyskuntarakenne. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa tu-lee huomioida vaiheittaisuus.

5 Alue osana Marja-Vantaan kävely- ja pyöräilykaupunkiaTavoitteena on suunnitella Marja-Vantaasta kävely- ja pyöräilykaupunki, jossaon myös korkeatasoiset joukkoliikenneyhteydet. Lisäämällä kestävien kulku-muotojen houkuttelevuutta vähennetään yksityisautoilun tarvetta.

4.4.4 Julkisten palveluiden tavoitteet

Yleiset tavoitteet- turvataan esteetön palveluiden saatavuus alueen käytön laadun mittarina- turvataan julkisten palveluiden oikea-aikaisuus etupainotteisesti kilpailukykyynvaikuttavana toimintamallina- julkiset tilat monipuoliseen ja tehokkaaseen käyttöön yli hallintorajojen ja uu-sia toimintamalleja etsien

Vantaan taloussuunnitelmassa 2012 - 2015 on varattu määräraha Marja-Vantaan keskustassa Aurinkokiven koulu- ja päiväkoti sekä äitiys- ja lastenneu-vola-hankkeelle vuosille 2015 - 2016. Koulun II vaiheelle on määrärahavarausvuosille 2020 - 2021. Aurinkokivelle on laadittu asemakaavaehdotus, joka onnähtävillä ja lausunnoilla kesällä 2012.

Keskusta-alueen muiden julkisten palveluiden osalta ajoitukset tarkentuvat lähi-vuosina. Terveys- ja sosiaalipalvelujen, kuten sosiaali- ja terveysaseman, hy-vinvointikeskuksen, terveysliikuntatilojen jne. suunnitelmat Kivistön aseman lä-heisyydessä tarkentuvat kun päätökset Martinlaakson ja Myyrmäen sosiaali- jaterveysasemista sekä Katriinan terveysasemasta ovat varmistuneet.

Kirjasto ja kulttuurikeskus, museo- ja nuorisotilat Kivistön aseman läheisyydes-sä ratkotaan erityisesti kaupunkikeskuksen asemakaavatyön yhteydessä.Pysäköintitaloihin sijoitettavien asukastilojen toteutusta on selvitetty talven 2011- 2012 aikana. Ajatuksena on ollut saada monipuolista "aktiivitoiminnan tilaa"parkkihallien yhteyteen: bändi-, askartelu-, mopokorjaustilaa.

4.4.5 LaatukriteeritMarja-Vantaalle on laadittu laatukriteerit, joita on käytetty eri osa-alueiden ase-makaavasuunnittelussa. Kriteereistä keskusteltiin tässä työvaiheessa erityisestitoteuttajakumppaneitten, heidän arkkitehtien ja taiteilijoiden kanssa.

Laatukriteerit ovat mukana asemakaavaratkaisussa läpäisyperiaatteella, osa onkaavamääräyksissä sanallisina ilmaisuina.


Seuraavassa aloituskortteleiden laatukriteerit alaryhmissä tärkeysjärjestykses-sä:

1 ALUEEN KOKONAISUUS* omaleimaisuus ja paikan henki: urbaanin kaupungin imago, jossa taide osanaarkkitehtuuria* toteutuksen vaiheittaisuuden hallinta* elinkaarimallit: rakentamisen ja ylläpidon kestävä kokonaistaloudellisuus jakauniisti vanhenevat materiaalit* julkisten ulko- ja sisätilojen kokonaisuus* sosiaalinen kestävyys: julkiset olohuoneet ja niiden suhde yksityisiin tiloihin,hengailupaikat, levähdyspaikat, jne.* esteettömyys

2 ASUMINEN* asuntosuunnittelun innovatiivisuus ja ennakkoluulottomuus* asuintilojen monipuolisuus, monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus* näkymät ja valoisuus* monipuolinen asuntojakauma, mahdollistaa myös työtilat kotona, työn ja asu-misen yhdistämisen, jne.* asuntojen ulko-oleskelu: jokaisen asunnon oma suojattu ulkotila, kattokerrok-sen mahdollisuuksien hyödyntäminen rakennusoikeuden ylittävinä tiloina* yhteistilat ja valoisat porrashuoneet, mahdolliset sisäänkäyntien viherhuoneet,jne.

3 TYÖPAIKAT JA PALVELUT* palveluiden saavutettavuus ja monipuolisuus* innovatiiviset tila- ja toiminnalliset ratkaisut, yksityisten ja julkisten palveluidenyhdistäminen* korttelikohtainen ratkaisu ja liittyminen ympäristöön* palveluiden toteutuminen etupainotteisesti, vaiheittaisuuden hallinta* palvelutilojen elinkaari ja muuntojoustavuus

4 LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI* Kivistön aseman ja bussiterminaalin hyvä saavutettavuus* keskistetty pysäköintiratkaisu, pysäköintilaitosten kaupunkikuva* polkupyöräilyn ja sen turvallisuuden huomioiminen eri ratkaisuissa, pyöräpark-kien tilavaraukset* vaihtelevat ja intensiiviset katutilat* esteettömyys läpäisyperiaatteella kaikessa suunnittelussa

5 ULKOALUEET JA PIHATILAT* pihatilojen suojaisuus, aurinkoisuus, valoisuus, viihtyisyys, katetut julkiset ulko-tilat* urbaanit, innovatiiviset ja viihtyisät pihatilat, joilla voi viljellä, katetut ulkotilat* ympäristö- ja maataiteen ratkaisut* yhteydet pihatiloilta virkistysalueille* ympäristötekniikan ratkaisut, hulevedet erityisesti, keskitetty jätehuolto, jne.

6 RAKENNERATKAISUT JA NIIDEN TALOUDELLISUUS* kestävää kehitystä tukevat rakennustekniset ratkaisut ja kestävä talous* energiaa säästävät ja uusiutuvia energiamuotoja mahdollistavat ratkaisut* liikenneverkon tehokkuus ja taloudellisuus (m2 / €, m2 / ka-m2)


4.4.6 Rakentamisen määräTavoitteena on toteuttaa tiivistä kaupunkikeskustaa ja pientalorakentamista niin,että syntyy kaupunkimainen kokonaisuus ja että Harris-Kjisik arkkitehtien kanta-vat kaupunkitilalliset ideat pääosin säilyvät. Tavoitteena on ollut saada Kehära-dan välittömään läheisyyteen mahdollisimman paljon asukkaita siten, että talo-tyyppien ja kaupunkikuvan vaihtelevuus ja laadukas pysäköintiratkaisu toteutu-vat. Neuvotteluissa toteuttajakumppaneiden kanssa on tullut esiin kaupunkipien-talojen toteuttamisen riskit, jonka vuoksi asemakaavaluonnokseen nähden pie-nempi osa rakennusoikeudesta sijoittuu näihin talotyyppeihin.

4.4.7 Taiteen tavoitteetMarja-Vantaan taidekaupunki -vision mukaan asemakaavatyön keskeinen tavoi-te on tuoda taide osaksi asukkaiden arkea. Parhaimmillaan taide rikastuttaaläsnäolollaan eri vuoden- ja vuorokauden aikoina alueella asuvien ja toimivienelämää. Tavoitteena on myös taiteen liittyminen niin huomaamattomasti ja luon-tevasti kaupunkiympäristöön, ettei rajapintoja voida erottaa.

Tavoitteen toteuttamiseksi on keskustan asemakaava- ja asemakaavan muu-tosluonnoksen nro 230 600 ja myös asemakaava- ja asemakaavan muutoseh-dotuksen nro 230 900 kohtaan § 2 Laatu, kirjattu, että taide tulee liittää jo alku-vaiheessa kaikkeen arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnitteluun.

Koko keskusta-asumisen kaava-alueelle laadittiin taideohjeen luonnos, jossakorostuu värien käytön mahdollisuudet. Taideohjeen luonnoksessa esitettiin tai-teen teemana käytettäväksi luonnonkiviä, viherseiniä ja alueella esiintyviä eläin-lajeja. Toisaalta kaava-alueen nimistö antaa omat mahdollisuudet eri värikoko-naisuuksien muodostamiseen.

Kaavaluonnoksen aineistoon perustuen kumppanit esittivät tarjoutumisen yh-teydessä suunnitteluryhmäänsä taiteilijaa sekä näiden alustavia taiteen ideoita.Taiteilijat jatkavat ideoiden työstämistä kaavaprosessin jälkeenkin. Koska osakaava-alueesta ei toteudu samaan aikaan, on nähty välttämättömäksi koota Tai-teen konsepti (arkkit. yo ja taiteen maisteri Anna-Riitta Kujala), joka perustuukumppaneiden taiteilijoiden esityksiin.

Taiteen konseptissa esitetään myös teemoja ja ideoita kaupungille jäävien kort-teleiden osalta. Marja-Vantaan ekokaupungin ja kaupunkiviljelyn edistämisenluonteeseen liittyisi hyvin esim. kasvihuone, josta eri kortteleissa voitaisiin laatiaoma sovelluksensa. Kerrostalojen yhteisöllisyyttä voisi tukea pääsisäänkäynninyhteyteen rakennettava penkki, josta voisi muodostua kohtaus- ja levähdyspaik-ka. ”Punaisena lankana” taiteen konseptissa voisi olla yhteisöllisyyden edistä-minen.


Marja-Vantaan Design Manual täydentää kaupunkiympäristön laatutavoitteidentoteuttamista julkisten ulkotilojen osalta.

4.5 Suunnitelman sisältämät vaihtoehdotAsemakaavasuunnittelu käynnistyi rakennuttajakumppaneiden arkkitehtisuunni-telmien pohjalta. Suunnitelmia on kehitetty ja sovitettu yhteen suunnittelupalave-reissa rakennuttajien, heidän suunnitteluryhmänsä ja kaupungin asiantuntijoidenkanssa.

Suunnittelussa on haettu tasapainoa korttelitehokkuuden ja toisaalta kaupunki-kuvallisesti laadukkaan ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisen paikoitusratkaisunvälillä. Autopaikat on sijoitettu asemakaavaluonnoksen ratkaisun mukaisesti yh-teen pysäköintitaloon ja kaupunkipientalojen osalta yksi autopaikka sallitaanomalla tontilla.

Kaupunkipientalojen osuutta on kaupungin taholta aktiivisesti pidetty esillä. Var-sinkin Lipunkantajanpuistoon rajautuvilla tonteilla on pitäydytty asemakaava-luonnoksen kerrosluvuissa: näihin kortteleihin ja niiden kerroslukuihin ovat Kivis-tön pientaloalueen asukkaat kiinnittäneet jatkuvasti huomiota eri tapaamisissa.Korttelissa 23128 on kerroslukuja tutkittu myös suhteessa Aurinkokiven palvelu-rakennuksen tonttiin. Kortteliin 23163 on rakennuttajan konsultti laatinut ehdo-tuksen myös kaupungille jäävästä tontista. Asemakaavaan on kirjattu vaihtoeh-to, jossa korttelin sisäosa jää väljemmäksi. Samalla periaatteella on ratkaistutoinen kaupungille jäävä tontti korttelissa 23125.

Korttelissa 23127 kerroslukuja on tutkittu suhteessa Ruusukvartsinkadun varrensekä Aurinkopihan aukion kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen.

Korttelin 23128 rakennuttaja ehdotti jo tarjoutumisvaiheessa palvelutaloa. Paik-kaan tutkittiin myös asumista koko korttelin laajuudelta. Vantaan sosiaali- ja ter-veystoimen puolella on pidetty mahdollisena yksityistä palveluasumista esite-tyssä laajuudessa (AKY).

4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätöksetTarkistetun asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen nro 230 600 tär-keimmät käsittelyt:

Marja-Vantaa -toimikunta 14.3.2011Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2011, 4.4.2011Kaupunginhallitus päätti 11.4.2011 hyväksyä aineiston käytettäväksi jatkosuun-nittelun pohjana.

Asemakaavaehdotuksen nro 230 900 käsittelyt:Marja-Vantaa -toimikunta 13.8.2012Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.8.2012Kaupunginhallitus 27.8.2012

Marja-Vantaa-toimikunta 12.11.2012kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2012kaupunginhallitus 17.12.2012kaupunginvaltuusto 17.12.2012


5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

havainnekuva

5.1 Kaavan rakenneAsemakaava luo edellytykset keskustamaisen asuntorakentamisen toteutuksel-le Kehäradan Kivistön rautatieaseman läheisyydessä. Korttelit sisältävät moni-muotoista asumista, palvelu-työtiloja sekä esimerkiksi vanhusten palveluasu-mista. Suunnittelulla on pyritty luomaan omaleimainen, monipuolisia asumis-vaihtoehtoja ja vaihtelevia kaupunkitiloja tarjoava kestävän kehityksen mukai-nen alue.

Kaava-alue liittyy keskustan pääkadun, Ruusukvartsinkadun välityksellä Kivis-tön rautatieaseman ja linja-autoterminaalin ympäristöön ja siitä edelleen paikal-liseen ja seudulliseen liikenneverkkoon. Lipunkantajanpuiston kautta alueelta onkevyen liikenteen yhteydet virkistys- ja viheralueverkostoon.

AsuminenKorttelit sisältävät pääosin eri tyyppistä asumista. Asemakaava mahdollistaa pe-rinteiset kerrostalot, mutta myös projektissa alusta asti esillä olleet uudet, inno-vatiiviset urbaanin keskustan ilmeeseen liittyvät asumisen ratkaisut ja kaupunki-pientalot. Kerrostalot sijoittuvat kortteleissa rajaamaan katuja kaupunkipientalo-jen sijoittuessa korttelien sisäosiin ja puistoalueiden puolelle.

Kerrostalot ovat IV - VI -kerroksisia ja kaupunkipientalot II - III -kerroksisia. Kor-keimmat rakennukset sijoittuvat pääkatujen varteen ja Kivistön aseman lähei-syyteen. Rakennusoikeudet on ilmoitettu kerrosneliömetreinä.

Katutasokerroksen elävöittämiseksi asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tiloja(ah) kuten liike-, työ-, harrastus- ja asukastiloja saa sijoittaa Ruusukvartsinkatua


ja Vanhaa Nurmijärventietä reunustaviin rakennuksiin sekä paikoitustalon yhtey-teen.

Kerrostalojen kattokerroksen elävöittämiseksi asemakaava sallii erilaisten asuk-kaita palvelevien tilojen kuten sauna-, harrastus- ja kuntosalitilojen rakentami-sen kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä.

AKY- kortteliin on mahdollista sijoittaa esimerkiksi vanhusten palveluasumista,johon liittyvät palvelut (esim. kampaamot, ruokapalvelu) ovat kaikkien alueenasukkaiden käytössä. Palvelutilojen osuus saa olla enintään 20 % rakennusoi-keudesta.

Erityisasumisen sijoittumista kaava-alueelle on tutkittu ja se voidaan ratkaistamyös kaupungin omistukseen jääville tonteille.

Kaava-alueen liikenneLiikenneratkaisujen tavoitteena on kannustaa asukkaita käyttämään mahdolli-simman paljon kestäviä liikkumismuotoja: jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliiken-nettä. Laadukkailla, selkeillä ja turvallisilla ratkaisuilla pyritään vähentämäänoman auton käyttötarvetta.

Kehärata ja heilurilinjoihin perustuva bussien syöttöliikenne tarjoavat korkea-luokkaiset joukkoliikennepalvelut alueelta Helsingin keskustaan, lentoasemalleja Vantaan aluekeskuksiin. Kivistön asema, bussiterminaali ja lähipalvelut tule-vat kaava-alueen välittömään läheisyyteen. Pyöräily- ja jalankulkureittien suun-nittelussa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet.

Osa tonttikaduista suunnitellaan yksilöllisiksi, kaikille kulkumuodoille yhteisiksishared space -kaduiksi, joilla turvallisuus muodostuu katutilan harkitun jäsentä-misen avulla. Kerrostalojen keskitetty pysäköintiratkaisu vähentää autoliikennet-tä tonttikaduilla ja mahdollistaa tiiviin, pienimittakaavaisen katutilamitoituksen.


Katuhierarkia ja keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä KVL (ajon/vrk) v.2030, asemakaavaluonnos ja kaupunkirakenne päivitetty keväällä 2012, Marja-Vantaa-projekti

PysäköintiPysäköinti on A -kortteleissa suunniteltu toteutettavaksi kerrostalojen osaltakeskitetysti pysäköintitaloissa, jossa paikat ovat nimeämättömiä. Yhtiömuotois-ten pientalojen osalta 1 ap / asunto sijoitetaan omalle tontille ja tämän ylittävätautopaikat pysäköintitaloihin. Rakennuksen monikäyttöisyyden ja siten ympäri-vuorokautisen käytön edistämiseksi sen yhteyteen saadaan toteuttaa asukas- jaharrastustiloja sekä katolle asuntoja yms.

Maksimi kävelyetäisyytenä asumisen ja pysäköinnin välillä on pidetty 120 met-riä. Tavoitteena on, että pysäköintiä hallinnoi kaupunkivetoinen Marja-VantaanPysäköintiyhtiö. Ratkaisulla pyritään vähentämään pysäköintipaikkojen tarvettaja mahdollistamaan toteutus tarpeen vaatimassa aikataulussa ja sitä kauttasaamaan kustannussäästöjä sekä miellyttävämpää asuinympäristöä. Pysäköin-titalojen kokoa ja sijaintia on pyritty optimoimaan sekä kustannustehokkaaksi et-tä kaupunkikuvaan mahdollisimman hyvin sulautuvaksi.

Pysäköintilaitosten yhteyteen mahdollistetaan keskustassa myös muuta toimin-taa kuten liikunta- ja harrastetiloja lisäämään sosiaalista kontrollia ja tuomaanturvallisuuden tunnetta. Kaava-alueen rakennusoikeutta vastaavat autopaikaton sijoitettu pysäköintitaloon, joka sijaitsee keskeisesti pääkadun varressa. Kat-tokerrokseen voidaan sijoittaa enintään 2 -kerroksisia asuinrakennuksia, yhteis-tiloja ja viherhuoneita. Vieraspysäköintiä ja kivijalkakauppojen asiointiliikennettä


palvelevia pysäköintipaikkoja on suunniteltu maantasoon Ruusukvartsinkadunvarteen puiden lomaan.

Kaavaan sisältyy yksi LPA - eli pysäköintitalon korttelivaraus. Siihen sijoittuuasukkaiden paikoituksen lisäksi osa Aurinkokiven henkilökunnan autopaikoistavuorottaispysäköinnin idean mukaisesti. Asuinrakentamisen toteutuessa vaiheit-tain voidaan osa pysäköinnistä sijoittaa alkuvaiheessa tyhjille tonteille maan-tasoon. Väliaikaisille pysäköintijärjestelyille rakentaja hakee luvan rakennuslu-pahakemuksen yhteydessä. Vaiheittaisuudesta laaditaan erillinen suunnitelma.

Polkupyörien pysäköimistä varten varataan riittävät säilytystilat. Tiloista puoleton sijoitettava asuinrakennusten yhteyteen. Rakennusten maantasokerrostensuunnittelussa voidaan ottaa huomioon tilojen muokattavuus siten, että pyörä-varastoja voidaan muuttaa tarvittaessa liike- ja yhteistiloiksi tai päinvastoin. Pyö-räpysäköinti on nostettu myös keskeiseksi pihasuunnittelun teemaksi. Pysäköin-ti suunnitellaan elimelliseksi osaksi korttelipihaa siten, että se ei ole vain pakolli-nen lisävaatimus vaan toimii parhaimmillaan arkkitehtonisten ideoiden lähteenä,taiteen sijoituspaikkana ja pihatilojen jäsentäjänä.

PihatilatKaavaratkaisussa on turvattu riittävän kokoisten, valoisien ja suojaisien kortteli-pihojen muodostuminen. Jokaiselle asunnolle pyritään varaamaan oma ulkotila.Yksityisiä ulkotiloja osoitetaan myös kerrostaloasunnoille. Pihat suunnitellaan si-ten, että ne on selkeästi jaoteltu yksityisiin, asuntoihin kuuluviin pihoihin ja puo-liyksityiseen, koko taloyhtiötä palvelevaan pihaan tai mahdollisesti laajempaanpuolijulkiseen, kokonaista korttelia palvelevaan pihaan.

Pihojen ja ulko-oleskelutilojen tulee olla vehreitä ja viihtyisiä. Niiden suunnitte-lussa on huomioitava hulevesien hallinta, oleskelu, pelastusreitit, polkupyöräsäi-lytys ja kaupunkiviljely. Rakentamisohjeessa tullaan painottamaan pihojensuunnittelua.

5.1.1 MitoitusKaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on noin 45 000 ka-m², josta asuin-palvelutilojen, AKY:n osuus 3200 ka-m2. Lisäksi kadun varren työtiloja ja asuin-kortteleiden taloustiloja, teknisiä tiloja, jne. sekä asukkaiden yhteistiloja saadaanrakentaa rakennusoikeuden estämättä, yhteensä niitä voisi toteutua arviolta1500 ka-m2.

Alueelle on tulossa noin 1000 asukasta, kun asukasta kohden lasketaan 45 k-m2. Asuntokerrosala mahdollistaa yhteensä noin 750 asunnon rakentamisen,jos asunnon keskikoko on 60 ka-m². Lopulliset asukas- ja asuntoluvut määräy-tyvät pitkälti asuntotyyppijakauman perusteella jatkosuunnittelun aikana.

Rakennusoikeudet kortteleittain:

23125tontti 1 6 300 ka-m2tontti 2 8 500 ”…………………………….yht. 14 800 ka-m2 (A)


23127 tontti 2 2 800 ”tontti 3 2 000 ”tontti 4 2 400 ”tontti 5 1 150 ”…………………………..yht. 8 350 ka-m² (A)

23128 tontti 1 1 750 ka-m2tontti 2 1 750 ”tontti 3 3 200 ” (AKY)tontti 4 150 ” (AH)tontti 5 1 750 ”tontti 6 1 750 ”tontti 7 1 300 ”tontti 8 1 300 ”tontti 9 1 000 ”……………………………yht. 10 600 ka-m² (A)+ 3 200 ka-m2 (AKY) + 150 ka-m2 (AH)::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

23163 tontti 1 3 850 ka-m2tontti 2 1 260 ”tontti 3 3 900 ”tontti 4 150 ” (AH)……………………………..yht. 9 010 ka-m2 (A) + 150 ka-m2 (AH)

……………………………..yht. 42 760 ka-m² (A) + 3 200 ka-m2 (AKY) + 300 ka-m2 (AH)

Pysäköintilaitoksen rakennusoikeus määräytyy kerrosluvun ja rakennusalan ra-jojen mukaan.

Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat seuraavat:

A– korttelit:1 ap / 100 k-m², kun autopaikat nimeämättömiä1 ap / 80 k-m², kun autopaikat nimettyjä1 ap / 50 toimistotilan k-m²1 ap / 35 liiketilan k-m²1 ap / asunto, kaupunkipientalot ja yhtiömuotoiset pientalotontit

AKY– korttelit:1 ap / 170 k-m² asuin- ja palvelurakennusten korttelialueella

A- ja AKY -kortteleiden asuinkerrostalojen autopaikat ovat nimeämättömiä ja si-jaitsevat pysäköintilaitoksissa. Yhtiömuotoisten pientalojen ja kaupunkipientalo-jen 1 ap / asunto tulee sijoittaa korttelialueelle ja tämän määrän ylittävät auto-paikat tulee sijoittaa pysäköintilaitoksiin.

Alueella on arvioitu lopputilanteessa olevan noin 450 – 500 autopaikkaa, joistapysäköintilaitoksissa n. 450 autopaikkaa.


Polkupyörille edellytetään laadukkaita ja helppokäyttöisiä pysäköintipaikkoja,mikä osaltaan lisää pyöräilyn houkuttelevuutta liikkumismuotona. Polkupyörä-paikkoja varten tulee A- kortteleissa varata tilaa vähintään 1 polkupyörälle / 35k-m². Vähintään 50 % näistä tiloista on oltava lukittavia tiloja, 30 % saa olla ka-toksia ja 20 % avopaikkoja. Polkupyörien säilytystiloja saa myös rakentaa piha-alueelle rakennusalan ulkopuolelle.

Lisäksi autojen pysäköintilaitoksiin varataan varastotilaa pyörien ja mopojen pit-käaikaissäilytykseen sekä 40 k-m² pyörien kunnostus- ja pesutilaa tarvittavin va-rustein.

5.1.2 PalvelutKaupalliset palvelutMarja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnok-sen nro 230 600 yhteydessä selvitettiin laajasti myös kaupallisia palveluita ja et-sittiin ns. kivijalkaliikkeille toteutumisedellytyksiä. Keskusta-alueen keskeiset tu-levaisuuden kaupallisten palvelujen alueet sekä lähipalvelut sijoittuvat keskus-tan kaava-luonnoksen länsiosan C -kortteleihin, Kivistön aseman läheisyyteensekä tämän kaava-alueen länsipuolelle toteutuvaan keskustan työpaikka- japalvelualueelle valtatie 3:n varteen.

Marja-Vantaan keskusta-asumisen alueen keskeiset kivijalkaliike- ja palvelutilo-jen keskittymät.

Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnok-sessa mahdollistetaan ja paikoin edellytetään liike-, työ- ja palvelutilojen raken-taminen rakennusten kivijalkakerrokseen. Tämä periaate jatkuu tässä asema-kaavassa. Näiden tilojen rakennusoikeus tulee asemakaavassa esitetyn raken-nusoikeuden lisäksi. Tilat tulee heti ensi vaiheessa rakentaa pääkadun puoleisil-la sivustoilla niin, että ne voidaan ottaa liike- ja palvelutilakäyttöön myöhemmin-kin. Liike-, työ- ja palvelutilojen sijoittuminen lähelle asuntoja mahdollistaa lähi-palvelut, työnteon lähellä kotia ja luo mahdollisuuksia pienyrittäjille löytää vaih-


toehtoisia liike- ja palvelutiloja Marja-Vantaan keskustasta (kauppakeskuksen li-säksi).

Asemakaava-alueen keskeisillä paikoilla ensimmäisen kerroksen, ns. kivijalan,liike-, työ- ja palvelutiloja on noin 1500 k-m2. Näihin tiloihin voi sijoittua kauppojaja palveluja, kuten partureita ja kampaamoja, kioskeja, ravintoloita, toimistoja taiasuntoihin liittyviä työtiloja. Tilojen yksityiskohtainen käyttö ja soveltuvuus esim.ravintolatoiminnalle, tullaan huomioimaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Pääka-tujen varrella olevien pysäköintitalojen kadun varren tilat soveltuvat myös liike-ja palvelutiloiksi. Asuntojen pohjaratkaisuissa ja asuinrakennusten sisäänkäyn-neissä otetaan huomioon tilojen käyttäminen kotitoimistona. Pääkatujen varrellamyös pohjakerroksissa oleviin asuntoihin voidaan järjestää muusta huoneistostaerotettava työhuone, jonne tulee voida järjestää erillinen sisäänkäynti joko suo-raan kadulta tai porrashuoneen kautta.

AKY- kortteliin ja pysäköintitaloon sijoittuvat palvelut (esim. asukastilat, kam-paamot, ruokapalvelu) ovat kaikkien alueen asukkaiden käytössä.

Julkiset palvelutAsemakaava-alueen itäpuolelle toteutuva Aurinkokivi tulee sisältämään moni-puolisia tiloja koulun, päiväkodin, lastenneuvolan, nuorisotoiminnan, musiikki- jakuvataideopetuksen käyttöön. Aurinkokiven ensimmäinen vaihe otetaan toden-näköisesti käyttöön vuonna 2015 tai 2016. Alueen länsipuolella sijaitsevan Ki-vistön koulun toiminta siirtyy vaiheittain Aurinkokiveen sen valmistuttua. Suun-nittelualueen koillispuolella sijaitsee toimintansa v. 2011 aloittanut Kannistonkoulu-päiväkoti-asukastila, josta on muodostunut asukkaiden kohtauspaikka.

Asukkaiden yhteistilatAsemakaavaratkaisun yhtenä tavoitteena on tukea alueen yhteisöllisyyttä, te-hostaa tilankäyttöä ja energiankulutusta sekä edistää laadukkaiden ja monipuo-listen, koko asuinyhteisöä palvelevien yhteistilojen rakentamista. Taloyhtiöön,kortteleihin tai asuinalueelle on mahdollista järjestää yhteistiloja kuten yhteis-sauna, -pesula, kerhohuone, liikunta-, paja- tai bänditila. Yhteistilat voivat sijoit-tua asuintaloihin tai ne voivat olla kortteli- tai aluekohtaisia. Näitä tiloja ei lasketarakennusoikeuteen eikä niitä varten tarvitse rakentaa autopaikkoja (§ 3 Raken-nusoikeus).

Yhteistiloja tulee toteuttaa myös pysäköintitaloihin, joihin soveltuvat hyvin esi-merkiksi mopon, pyörän- tai auton huoltotilat, käsityöverstaat ja bänditilat. Yh-teistila voi rakentua myös esimerkiksi leivinuunin ympärille, joka tukee eri ikäis-ten ja kulttuuritaustaisten asukkaiden yhteisöllisyyttä ja perinteiden vaalimistaruokakulttuurin kautta. Yhteistiloissa voi olla myös huoneita tai pöytäpaikkoja,joita on mahdollista vuokrata etätyöntekoon tai pienyrittäjätoimijoille. Taloillevoidaan myös valita oma teema ja koota eri toimintoja sen ympärille.

Palvelu- ja asuintaloissa, joissa tarjotaan eriasteista yhteisasumista, yhteistilatvoivat olla monipuolisia talo- tai kerroskohtaisia oleskelu-, harrastus- tai keittiöti-loja. Lisäksi tulee pyrkiä siihen, että asukkaat voivat vaikuttaa asuintalojen jakortteleiden yhteisten piha-alueiden suunnitteluun ja käyttöön. Piha-alueilla tu-lee olla yhteisiä oleskelun ja tekemisen paikkoja, kuten mahdollisuuksia vilje-lyyn, puutarhanhoitoon, leikkiin, oleskeluun ja ruuanlaittoon.


5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminenMarja-Vantaa-projektin suunnitteluprosesseissa käytetyt tärkeimmät laatukritee-rit sisältyvät §:iin 1 Kaupunkikuva ja 2 Laatu. Useat kriteereistä ovat kaavarat-kaisussa läpäisyperiaatteella.

§ 1 KaupunkikuvaKaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset tulee täyttää rakentamalla vaihtele-via rakennustyyppejä, kaupunkitiloja ja pysäköintilaitoksia. Julkisivujen tulee läh-tökohtaisesti olla värikkäitä, niissä on käytettävä laadukkaita materiaaleja ja nä-kyviä elementtisaumoja ei sallita kadunpuoleisissa julkisivuissa. Viherkatot ja ta-lotekniikkaan liittyvät tekniset laitteet ja tilat kuten esim. aurinkopaneelit, ilmas-tointihuoneet ja lauhduttimet tulee suunnitella kokonaisuutena ja niiden tulee ol-la kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia.

§ 2 LaatuKaava-alueen ekotehokkuuden tulee olla tasoltaan hyvä. Suunnitteluratkaisuis-sa ja toteutuksessa tulee tehdä valintoja, joilla saavutetaan normaalitilannettaparempi energiatehokkuus. Rakennusten ja ulkoalueiden toteutuksen tulee täyt-tää kestävän kehityksen ja tilojen muunneltavuuden vaatimukset sekä tukeaenergiaa säästäviä ja uusiutuvia energiamuotoja mahdollistavia ratkaisuja.

Taide tulee liittää jo alkuvaiheessa kaikkeen arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnit-teluun.

Asemakaava-alueelle laaditaan rakentamisohje ja Taiteen konsepti.

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 KorttelialueetA Asuinrakennusten korttelialueetKorttelit koostuvat kerrostaloista sekä yhtiömuotoisista rivi-, pari- ja erillistalois-ta. Kaupunkipientalo –nimitys tarkoittaa erillis- ja kytkettyjen pientalojen lisäksimyös enintään 3-kerroksisia asuintaloja, joissa on kaksi asuntoa päällekkäin.Kerrosluvut vaihtelevat välillä II – VI. Rakennukset rakennetaan kiinni katuun.Rakennusalat on sijoitettu siten, että muodostuu umpikortteleita, joiden sisäänsyntyy suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja. Kerros- ja pientalojen yhdistely kortte-lissa luo vaihtelevia näkymiä ja tiloja pihoille ja kaduille.

Sokkelikerrokseen sijoittuu pihojen puolella asuntoja, muualla liike-, palvelu- jatyötiloja, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Pohjakerros ei saa ollakadun puolella umpinainen. Kerrostalokortteleiden pihat ovat vehreitä. Oleskelu-ja leikkialueet toteutetaan yhteisinä eikä yhteispihaa saa jakaa aidoin eri tonteil-le.

AKY Asuinkerrostalojen ja palvelutilojen korttelialueKorttelialueen toteuttamista on tutkittu lähtökohtaisesti vanhusten palveluasumi-seen ja jota toimintaa vetää yksityinen toimija.

LPA Autopaikkojen korttelialue


Pysäköintitalo sijaitsee asuinkortteleiden suhteen keskeisellä paikalla. Pysä-köintitalon kadunpuoleiselle sivustalle on osoitettu rakennusalan osa, jolle tuleesijoittaa asukkaita palvelevia harrastus-, yms. tiloja (ah -merkintä). Katolle saarakentaa viherhuoneita, asuntoja ja niihin liittyviä kattoterasseja.

5.3.2 Muut alueetKatualueetKatualueiden mitoitus perustuu Ramboll Oy:n laatimaan katujen yleissuunnitel-maan. Tonttikatu, jolla on vähän autoliikennettä, toteutetaan pihakatuna. Vilk-kaammilla tonttikaduilla, jolta ajetaan mm. pysäköintitaloon sekä Aurinkokivenpalvelurakennukseen on ajoradan lisäksi jalkakäytävä ja pyörätie.

5.3.3 Tekninen huolto

Kaava-alueelle suunnitelluille kaduille rakennetaan vesijohdot ja viemärit jäte-vedelle sekä hulevedelle.

HulevedetHulevesien hallintaratkaisuissa on otettu huomioon kaava-alueella tavoiteltulaadukas, vehreä ja luonnonmukainen yleisilme. Hulevesien määrää korttelialu-eilla vähennetään käyttämällä mahdollisimman paljon läpäiseviä päällysteitä jamoni kerroksellista vettä hyödyntävää ja pidättävää kasvillisuutta. Viherkatotovat tehokas tapa vähentää hulevesivirtaamia. Ohutrakenteinen viherkatto pi-dättää laskennallisesti noin 50 - 60 % vuotuisista katolle kohdistuvista virtaamis-ta.

Hulevesiä vähennetään, käsitellään ja viivytetään korttelikohtaisesti. Menetel-mät valitaan korttelityypin ja olosuhteiden mukaan. Korttelikohtaisten hallinta-menetelmien mitoitusperuste on lähtökohtaisesti 1 m³ käsittely- ja viivytystila-vuuden varaaminen korttelialueille 100 m² läpäisemätöntä pintaa kohti.

Korttelikohtainen hulevesien hallinta liitetään osaksi pihasuunnittelua.

VedenjakeluMarja-Vantaan keskusta kuuluu Kivistön painepiiriin. Painepiirin vesisäiliönätoimii Myyrmäen yläsäiliö, jonka tilavuus on 4500 m3, ylävesipinta +95,35 ja ala-vesipinta +85.86.

Vedensyöttö Myyrmäen painepiiriin tapahtuu Helsingistä Pitkäkosken veden-puhdistuslaitokselta Kaivokselan ja Myyrmäen paineenkorotuspumppaamoidenkautta. Myyrmäen painepiiristä vesi johdetaan Kivistön painepiiriin Vantaanpuis-ton länsipuolella olevan Myllymäen paineenkorottamon kautta.

Myllymäen paineenkorottamolta vesi johdetaan DN 500 - 400 vesijohdolla Kivis-töön. Myllymäen paineenkorottamon kapasiteettia on tarpeen nostaa, vaikkapainetasoa ei voida nostaa merkittävästi käyttöpaineen liiallisen nousun välttä-miseksi. Vesijohtoverkon alin painetaso kaava-alueella on noin +89.00 ja ylinpainetaso noin +98.00.


JätevesiviemäröintiKaava-alue liitetään rakennettavaan viettoviemäriin, joka johtaa jätevedet kaak-koon Tikkurilantien eteläpuolelle suunnitellulle Piispankylän jätevedenpump-paamolle. Jätevedet pumpataan kohti lounasta, Hämeenlinnanväylän ja KehäIII:n ali kohti Espoon viemäriverkostoa ja edelleen puhdistettavaksi Suomenojanjätevedenpuhdistamolle.

EnergiahuoltoVantaan Energia Oy:n olemassa oleva kaukolämpöverkko sijaitsee Piispankylänteollisuusalueella kaava-alueen eteläpuolella. Kaukolämmön jakelukartan luon-nos on kaavaselostuksen liitteenä.

Alue voidaan liittää Vantaan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöönliittyminen ei ole pakollista.

Alue liitetään sähköverkkoon. Kaava-alueelle sijoittuu yksi kiinteistömuuntamo,joka sijoittuu Aurinkokiven rakennukseen.

JätehuoltoMarja-Vantaan keskusta-alueella varaudutaan keskitetyn putkikeräysjärjestel-män toteutukseen ja se on huomioitu katujen mitoituksessa. Putkikeräysjärjes-telmä perustuu kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaiseen kolmen tai neljän eri jä-tejakeen keräämiseen jätepisteisiin, josta ne maahan sijoitetun välivaraston jakeräysputkiverkoston kautta ilman painevoiman avulla siirretään alueelliselle jät-teenkeräysasemalle. Jätteenkeräysasemalta jätteet toimitetaan eteenpäinHSY:n määräysten mukaisesti. Järjestelmää tukee aluekeräyspisteiden verkos-to, joissa kerätään mm. lasia, pienmetallia, kartonkia, paperia, paristoja ja vaat-teita. Lähin aluekeräyspiste on suunniteltu sijoitettavaksi Lipunkantajanpuistonpaikoitusalueelle.

Putkikeräysjärjestelmän etuna ovat jätehuollosta aiheutuvan raskaan liikenteenpoistuminen asuntoalueelta, jolloin liikenteen melutaso laskee ja päästöt vä-henevät ja liikenneturvallisuus paranee. Järjestelmän haittana ovat raskaat al-kuinvestoinnit sekä putkistoon että jätteenkeräysasemaan.

5.4 Kaavan vaikutukset

Kaavaluonnoksen 230 600 aineistoon liittyy kaavatalouden ja sosiaalisten vaiku-tusten arviointia. Näitä vaikutusten arviointeja täydennetään tarpeen mukaankaavaehdotusten laatimisen aikana.

5.4.1 Sosiaaliset vaikutukset

Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnok-seen nro 230600 (Kh 11.4.2011) sisältyy erillisenä raporttina Sosiaalisten vaiku-tusten arviointi (2011 Sito Oy). Vaikka työ keskittyi Marja-Vantaan ydinkeskus-tan asemakaavaluonnoksen alueelle, arvioinnissa sivuttiin tiettyjä asioita myösolemassa olevien asukkaiden näkökulmasta. Sosiaalisten vaikutusten arviointiinsisältyi myös sukupuolien tasa-arvoisuuden arviointi. Sosiaalisten vaikutustenarviointi ei nostanut asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen suhteenesiin mitään erityistä ongelmaa, koska suunnittelun kuluessa on huomioitu jolaajasti eri osatekijöitä.


Tämän asemakaavaehdotuksen sosiaalisia vaikutuksia on arvioitu em. kaava-luonnoksen sosiaalisten vaikutusten arviointiraportin pohjalta ja tarkennettu aja-tellen kyseessä asemakaavaehdotusta.

Kaavaehdotus mahdollistaa Marja-Vantaan ydinkeskustan ensimmäisten kes-kustamaisten asuntorakentamisen kortteleiden toteutuksen Kehäradan Kivistönrautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Korttelit sisältävät monimuotoistakerros- ja kaupunkipientaloasumista noin 1000:lle asukkaalle, palvelu-työtilojasekä esimerkiksi vanhusten palveluasumista ja siihen liittyviä palveluja. Suunnit-telun tavoitteena on ollut pyrkimys luoda omaleimainen, monipuolisia asumis-vaihtoehtoja ja vaihtelevia kaupunkitiloja tarjoava kestävän kehityksen mukai-nen alue, jonne rakentuu monipuolista asuntotarjontaa eri elämänvaiheissaoleville, eri väestöryhmille ja eri tulotason omaaville.

Mahdollisuudet

Imago ja sijaintiAsuntorakentamisen aloituskorttelit tulevat omalta osaltaan luomaan Marja-Vantaan kotikaupungin imagoa, omaleimaisuutta ja tunnettuvuutta niin Vantaal-la kuin valtakunnallisestikin. Aloituskortteleiden rakennuskanta luo vahvasti mie-likuvia alueesta.

Aloituskorttelit valmistuvat Marja-Vantaan rakentumisen ensivaiheessa, saman-aikaisesti asuntomessualueen kanssa, ja alueelle muuttavat tulevat olemaanMarja-Vantaan ensimmäisiä uusia asukkaita.

Aloituskorttelit sijoittuvat uuteen kaupunkirakenteeseen hyvin keskeisesti. Aloi-tuskorttelit ovat Kivistön rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Aloitus-korttelit ovat helposti saavutettavissa; sinne on hyvät juna- ja bussiyhteydet jaalue liittyy hyviin pyöräily-, latu- ja muihin kevyenliikenteen reitistöihin. LäheisenAurinkokiven yhteyteen rakentuu urheilukenttä ja yhteydet lähivirkistysreitteihinja -alueisiin muodostuvat sujuviksi. Lähellä on myös metsää ja leikkipuistoja.

Pohjoisosaltaan aloituskorttelit rajoittuvat puistoalueeseen ja itäosaltaan tule-vaan Aurinkokiven palvelurakennukseen, joka sisältää opetus- ja päivähoitotilo-ja, lastenneuvola, asukastiloja, yksityisiä pienimuotoisia palveluja jne. Etenkinpienten lasten perheille ala-asteen läheisyys on usein tärkeä asuinalueen valin-taperuste. Myös harrastuspaikkojen (esim. kulttuuri, liikunta) sijainti lähellä kotiaon merkittävää etenkin lasten, nuorten ja seniorien kannalta. Aloituskortteleidenkeskeinen sijainti kaupunkirakenteessa edistää myös lasten turvallista liikkumis-ta sekä mahdollistaa liikkumisen ilman yksityisautoa.

Aloituskortteleiden rakentaminen yhdessä itäpuolelle rakennettavan Aurinkoki-ven kanssa tulee olemaan paikallinen identiteettitekijä, ja ne mahdollistavat uu-den alueen sosiaalisen ympäristön syntymistä ja myönteistä yhtenäisyyttä. Ra-kentaminen ja uusien asukkaiden muutto alueelle tukee olennaisesti uuden alu-een paikallisten palvelujen kehittymistä, myös nykyisten kivistöläisten kannalta.Tämä vaikuttaa positiivisesti arkielämän toimivuuteen sekä alueen houkuttele-vuuteen ja imagoon.


Taide on ollut mukana rakennus- ja ympäristösuunnittelun alusta lähtien. Tavoit-teena on taiteen luonteva liittyminen kaupunkiympäristöön ja sen tuominen ri-kastuttavaksi osaksi alueella asuvien ja toimivien arkea.

Arkielämä ja palvelutAloituskorttelit mahdollistavat monimuotoista asumista noin 1000:lle uudelleasukkaalle sekä palveluja työtiloja. Alue soveltuu hyvin lapsiperheille, se-nioreille sekä tuetumpaa palveluasumista tarvitseville vanhuksille ja kaikilleryhmille, jotka viettävät paljon aikaa omalla asuinalueellaan. Asemakaava-alueen itäpuolelle toteutuva Aurinkokivi tulee sisältämään monipuolisia tilojakoulun, päiväkodin, lastenneuvolan, nuorisotoiminnan, musiikki- ja kuvataide-opetuksen sekä yksityisten palveluiden käyttöön ja parantaa alueen palvelutar-jontaa ja harrastusmahdollisuuksia. Aurinkokivi turvaa lapsia ja heidän huoltaji-aan tukevaa palveluverkostoa. AKY- kortteliin on mahdollista sijoittaa esimer-kiksi yksityistä vanhusten palveluasumista, ja siihen liittyviä palveluja: esim.kampaamot, kukkakioskit, ruokapalvelu ovat kaikkien alueen asukkaiden käy-tössä.

Asukasmäärän kasvu alueella lisää julkisten ja kaupallisten palvelujen kysyntääja tarjontaa. Kaavaehdotus mahdollistaa ja osin edellyttää liike- työ ja palveluti-lojen rakentamisen rakennusten kivijalkakerrokseen. Toteutuessaan ne mahdol-listavat lähipalvelujen syntymistä, monipuolistavat kaupunkikuvaa, luovat yhtei-söllisyyttä ja sosiaalista kontrollia sekä toiminnallista vaihtelua asuinkortteleihin.Kivijalkatilat täydentävät ja monipuolistavat kaupallista palvelutarjontaa, joka tu-lee tulevaisuudessa sijoittumaan Marja-Vantaan kaupunkikeskukseen Kivistönaseman lähiyhteyteen. Tuleva kauppakeskus liittyy kaupunkimaisesti keskustanasuinalueeseen ja mahdollistaa hyvät ja monipuoliset, seututasoiset kaupallisetpalvelut myös ilman henkilöauton käyttöä.

Asemakaavaratkaisun mahdollistamat palvelut parantavat myös Kivistön nykyis-ten asukkaiden palvelujen tarjontaa. Suunnittelussa on otettu huomioon ympä-röivien alueiden asukkaiden palvelujen saavutettavuus erityisesti joukkoliiken-teellä ja kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuus ja sujuvuus onturvattu.

Sukupuolivaikutusten näkökulmasta hanke palvelee sekä naisia että miehiä jatukee perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Työ- ja asiointimatkat ovat lyhyitäja sujuvia (etenkin kodin ja päivähoidon, neuvolan ja koulun välillä) ja siten han-ke tukee naisten ja miesten tasa-arvoa sekä arkielämän sujuvuutta.

YhteisöllisyysAsemakaavaratkaisun yhtenä tavoitteena on tukea alueen yhteisöllisyyttä, te-hostaa tilankäyttöä ja energiankulutusta sekä edistää koko asuinyhteisöä palve-levien yhteistilojen rakentamista. Taloyhtiöön, kortteleihin tai asuinalueelle onmahdollista järjestää yhteistiloja kuten yhteissauna, -pesula, kerhohuone, liikun-ta-, paja- tai bänditila. Yhteistilat voivat sijoittua asuintaloihin tai ne voivat ollakortteli- tai aluekohtaisia.

Katutasokerroksen elävöittämiseksi asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tilojakuten liike-, työ-, harrastus- ja asukastiloja sijoittuu pääkatuja reunustaviin ra-kennuksiin. Kortteleiden sisäosiin on mahdollista toteuttaa työtiloja erityisestiasumisen yhteyteen. Kerrostalojen kattokerroksen elävöittämiseksi asemakaava


sallii erilaisten asukkaita palvelevien tilojen kuten sauna-, harrastus- ja kun-tosalitilojen rakentamisen.

Yhteistiloja tulee toteuttaa myös pysäköintitaloon, johon soveltuvat hyvin esi-merkiksi mopon, pyörän- tai auton huoltotilat, käsityöverstaat ja bänditilat. Yh-teistila voi rakentua myös esimerkiksi leivinuunin ympärille, joka tukee eri ikäis-ten ja kulttuuritaustaisten asukkaiden yhteisöllisyyttä ja perinteiden vaalimistaruokakulttuurin kautta. Yhteistiloissa voi olla myös huoneita tai pöytäpaikkoja,joita on mahdollista vuokrata etätyöntekoon tai pienyrittäjätoimijoille.

Palvelu- ja asuintaloissa, joissa tarjotaan eriasteista yhteisasumista, yhteistilatvoivat olla monipuolisia talo- tai kerroskohtaisia oleskelu-, harrastus- tai keittiöti-loja. Tavoitteena on, että asukkaat voivat vaikuttaa asuintalojen ja kortteleidenyhteisten piha-alueiden suunnitteluun ja käyttöön. Piha-alueille on suunniteltuyhteisiä oleskelun ja tekemisen paikkoja, kuten mahdollisuuksia viljelyyn, puu-tarhanhoitoon, leikkiin, oleskeluun ja ruuanlaittoon.

Asemakaava-alueen itäpuolelle rakentuva Aurinkokivi generoi ja mahdollistaapaikallisaktiivisuutta. On tavoitteena, että Aurinkokivestä muodostuu kohtaamis-paikka, alueen sydän, joka palvelee eri-ikäryhmiä sekä eri kulttuuriryhmiä. Päi-vätoiminnan ohella Aurinkokivi avautuu esim. yhdistysten, urheiluseurojen ja eri-laisen toiminnan iltakäyttöön.

Aloituskorttelit tarjoavat puitteet uudelle alueelle muuttavien ihmisten keskinäi-selle vuorovaikutukselle ja sosiaaliselle kohtaamiselle sekä paikallisen yhteisöl-lisyyden muodostumiselle ja kaupunkimaiselle yhteisölliselle elämäntavalle.

Aloituskorttelit yhdessä Aurinkokiven ja Marja-Vantaan kaupunkikeskuksenkanssa mahdollistavat asumisen, erilaisten palvelujen ja toiminnan kytkeytymi-sen toisiinsa. Voidaan nähdä, että aloituskortteleiden rakentumisella on positii-vinen vaikutus alueen toimivuuteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja virikkeisyy-teen. Vaikutus ulottuu myös vanhan Kivistön puolelle.

Mahdollisia uhkia tai riskejä

Marja-Vantaan koko keskusta-alueen rakentamisen vaiheittaisuus luo haasteitasekä Kivistön nykyisten että alueelle uusien ensimmäisinä muuttavien asukkai-den kannalta. Haasteena liikenneturvallisuudelle, etenkin lasten koulureittejäajatellen, on se, että alueella asutaan, toimitaan ja sitä rakennetaan yhtä aikaa.Rakentamisesta aiheutuu häiriötä, ja palvelut, virkistysmahdollisuudet ja liikku-misyhteydet ovat aluksi puutteelliset.Myös aloituskortteleiden rakentaminen ja pysäköintijärjestelyt tulee toteutumaanvaiheittain. Uhkana voi olla, että alueelle suunnitellut julkiset ja kaupalliset lähi-ja aluekeskustasoiset palvelut viivästyvät.

Kivistön nykyisten asukkaiden kannalta rakentamisen myötä nykyinen metsä-alue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi ja kaupunkialueeksi. Aloituskortteleihinmuuttaa noin tuhat uutta asukasta. Haasteena voi olla, miten Marja-Vantaan tu-levat asukkaat saadaan mukaan jo olemassa oleviin sosiaalisiin ja toiminnallisiinverkostoihin. Uusien asukkaiden juurtumista alueelle edesauttaa merkittävästiMarjaVerkon toiminta: verkosto koostuu kolmannen sektorin toimijoista ja se onjo saanut selkeää jalansijaa alueella.


Uhkana voi myös olla, että tavoiteltu yhteisöllisyys ei toteudu eivätkä asukkaatota yhteisiä alueita ja tiloja käyttöönsä tai ne jopa erottavat eri väestöryhmiä toi-sistaan. Eri kulttuuritaustaisille tulee löytää heidän tarpeitaan vastaavia tilarat-kaisuja. Tulevien asukkaiden, myös kulttuurisilta taustoiltaan erilaisten, juurtu-minen alueelle on välttämätöntä kestävän kaupungin rakentamisen vuoksi.

5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

KaupunkikuvaAsemakaavan myötä metsäiseen maastoon rakentuu urbaani ja nykyaikainenasuinalue. Sillä on keskeinen rooli Marja-Vantaan ydinkeskustan identiteetin ra-kentumisessa, koska korttelit sijoittuvat aivan Kivistön aseman tuntumaan jakoska ne lähtevät todennäköisesti rakentumaan ensimmäisinä keskustan alu-eella. Asemakaavan mahdollistama keskusta-asuminen liittyy kiinteästi pohjoi-sessa Kivistön pientaloalueeseen luoden sille erilaisen ja aluetta rikastuttavanparin.

Ruusukvartsinkadun varressa asuinrakentaminen jatkuu aloituskortteleiden jäl-keen, painottuen vuosille 2013 - 2016. Marja-Vantaan asuntomessualue raken-netaan vuosina 2014 ja 2015. Aurinkokivi rakentuu asemakaava-alueen koillis-puolelle vuosina 2014 - 2015. Kehäradan eteläpuolelle rakentaminen keskittyyarviolta vuoden 2016 jälkeen. Keskustan rakentamisesta on laadittu teoreettinenarvio rakentamisen määrän ollessa joka vuosi 30 000 k-m2.

PalvelutAsukasmäärän kasvu tulee lisäämään merkittävästi palvelujen kysyntää ja tar-jontaa sekä kasvattamaan liikennemääriä. Hyvien joukkoliikenne- ja raideliiken-neyhteyksien varrella oleva monipuolinen ja tiivis kaupunkimainen yhdyskunta-rakenne mahdollistaa ekologisen ja kohtuuhintaisen asumisen, jossa palvelut japääkaupunkiseudun keskeiset työpaikka-alueet ovat saavutettavissa ilman hen-kilöautoa.

Koko keskustassa ja tällä kaava-alueella sen osana tullaan mahdollistamaan japaikoin edellyttämään liike-, työ- ja palvelutilojen rakentaminen rakennusten ki-vijalkakerrokseen. Kivijalka -liiketilojen toteutuminen vaatii riittävän asiakaspoh-jan, hyvän sijainnin ja rakennusteknisen soveltuvuuden kyseiseen liiketoimin-taan. Tämän johdosta niiden toteutumisen edellytyksiä tulisi tukea kaikin tavoin,sillä toteutuessaan ne mahdollistavat lähipalvelut, monipuolistavat kaupunkiku-vaa, luovat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kontrollia sekä toiminnallista vaihteluaasuinkortteleihin. Kivijalkatilat täydentävät ja monipuolistavat kaupallista palve-lutarjontaa, joka pääosin sijoittuu tulevaisuudessa Marja-Vantaan kaupunkikes-kukseen. Osayleiskaavan mukainen kauppakeskus liittyy kaupunkimaisesti kes-kustan asuinalueeseen, mikä mahdollistaa hyvät ja monipuoliset, seututasoisetkaupalliset palvelut myös ilman henkilöauton käyttöä.

Asemakaavaratkaisun mahdollistamat palvelut parantavat myös Kivistön nykyis-ten asukkaiden palvelujen tarjontaa. Suunnittelussa on otettu huomioon ympä-röivien alueiden asukkaiden palvelujen saavutettavuus erityisesti joukkoliiken-teellä ja kevyellä liikenteellä. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuus ja sujuvuus onturvattu.


JoukkoliikenneKehäradan Kivistön asema tarjoaa kaava-alueen asukkaille korkealuokkaisetjoukkoliikennepalvelut. Aseman läntisimmän sisäänkäynnin läheisyyteen vara-taan tilat bussiterminaalille liityntälinjoja varten sekä henkilöautojen ja polkupyö-rien liityntäpysäköintialueelle. Kehäradan junat liikennöivät tiheimmillään 10 mi-nuutin vuorovälein ruuhka-aikoina ja päivällä. Junaliikenteen alkaessa v. 2014yhteydet Helsingin keskustaan, lentoasemalle ja Vantaan aluekeskuksiin para-nevat merkittävästi. Pää- ja kokoojakaduilla on varauduttu liityntäbussilinjojenkulkureitteihin. Kokoojakaduilla bussit pysähtyvät ajoradalla hidastaen samallamuuta autoliikennettä.

Yhdyskuntatekninen huolto

HulevedetTiivis, keskustamainen yhdyskuntarakentaminen ja Kehäradan toteuttaminenmuuttavat luonnontilaisen valuma-alueen veden kiertoa ja vesitaloudellisia olo-suhteita. Lisääntynyt pintavalunta yhdistettynä hulevesien tehokkaaseen ja no-peaan viemäröintiin sekä kasvillisuuden vähenemiseen ja maaperän tiivistymi-seen äärevöittää hulevesivirtaamia ja kuivattaa maaperää ja pienilmastoa.

Rakentamisen aiheuttamia haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää hulevesienpaikallisilla hallintatoimenpiteillä eli vähentämällä muodostuvien hulevesienmäärää sekä pidättämällä ja puhdistamalla hulevesiä paikallisesti.

Marja-Vantaalla on kestävän kehityksen mukaisena tavoitteena ja ilmastonmuu-toksen hallinnan keskeisenä keinona hulevesien hallittu käsittely ja johtaminen.Kaupunginhallituksen 11.5.2009 hyväksymän Vantaan hulevesiohjelman visionaon, että luonnollinen vesitasapaino säilyy ja vesien ekologinen tila paranee Van-taalla ja että hulevesistä ei aiheudu haittaa terveydelle, turvallisuudelle, viihtyi-syydelle eikä kaupungin toimivuudelle. Ohjelman keskeisenä linjauksena on hu-levesien hallinnan ottaminen maankäytön yleiseksi suunnitteluperiaatteeksi uu-silla alueilla.

Hulevesien hallinnan tavoitteet ja yleiset periaatteetHulevesien hallinnan ensisijainen tavoite koko Marja-Vantaalla on estää raken-tamisesta aiheutuva haitallinen hulevesivirtaamien kasvu. Hulevesiä viivytetäänhallitusti alueen sisällä paikallisesti ja alueellisesti niin, että alueelta purkautuvavirtaama säilyy nykytilanteen tasossa myös suunnitellun maankäytön toteudut-tua.

Vesien käsittely ja johtaminen avoimissa ja kasvillisuuspintaisissa rakenteissatuo huleveden näkyviin ja kuuluviin sekä pienilmastoa parantavaksi osaksi kes-kustan maisemaa ja kaupunkikuvaa. Hulevesiä voidaan myös hyödyntää kortte-lialueilla mm. kasteluvetenä. Hulevesien hallintajärjestelmä muodostuu kortteli-kohtaisista hallintatoimenpiteistä, hulevesiä kuljettavasta ja viivyttävästä verkos-tosta sekä alueellisista laajemmista viivytys- ja tulva-alueista. Hulevesiverkos-toon sisältyvät avoimet rakenteet ja hulevesiviemärit.

Hulevesien hallintajärjestelmän mitoitusperusteena on kerran viidessä vuodessatoistuva 180 minuutin rankkasade, jonka keskimääräinen rankkuus on 31 l/s*ha.


EnergiahuoltoVantaan Energialla on tilavaraus keskustan kaava-alueen välittömässä lähei-syydessä paikalliselle lämpökeskukselle, jossa on mahdollista hyödyntää bio-polttoaineita.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriötLisääntyvä liikenne tuo tulevaisuudessa meluhaittoja, jotka voidaan hallita pää-osin ääneneristävyydellä ja korkeampien rakennusten sijoittamisella katujenvarsille. Melulta suojatut ulko-oleskelutilat sijoittuvat kortteleiden sisäosiin.

5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöönLuonnontilainen ympäristö muuttuu rakennetuksi kaupunkiympäristöksi.

5.4.4 Vaikutukset talouteenAsemakaava-alue on sisältynyt ydinkeskustan asemakaavaluonnoksesta syk-syllä 2010 laadittuun kaavataloudelliseen selvitykseen.

Asemakaava-alueen korttelit ovat ensimmäisiä ydinkeskustan alueen toteutetta-vista asuntokortteleista. Alueen sisäinen katuja muu kunnallistekniikan verkos-to on uutta verkostoa, joka joudutaan rakentamaan ennen asuinrakennusten ra-kentamista. Ruusukvartsinkatu Vanhalta Nurmijärventieltä rakennetaan ensisi-jaisesti pohjoisempana sijaitsevaa asuntomessualuetta varten, joten se ei ai-heuta tähän asemakaavaan liittyviä kynnysinvestointeja.

Rakennukset voidaan pääosin perustaa anturoilla kantavan pohjamaan tai kalli-on varaan. Pintaosan pehmeä pintakerros voi edellyttää massanvaihtoa.

Alueelle on osoitettu yksi pysäköintitalo. Pysäköintitalon yhden autopaikan ra-kennuskustannuksiksi on kaavatalousselvityksessä arvioitu 20 000 €, jolloinyhden pysäköintitalon (400 ap) rakennuskustannukset olisivat noin 8 milj. €.Kaupunki on selvittämässä Marja-Vantaan ydinkeskustan pysäköinnin toteutta-mista pääsääntöisesti kaupungin omistaman pysäköintiyhtiön avulla. Pysäköin-nin rakentamiskustannukset perittäisiin osin suoraan asuntojen rakennuskus-tannuksissa ja osin rahoitusvastikkeella käyttökustannusten perinnän yhteydes-sä.

5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

MeluTie- ja katuliikenteen aiheuttama melu tulee olemaan välittömästi katujen varsi-en puoleisten rakennusten sivustalla päiväsaikaan enimmillään 62 dB Ruusu-kvartsinkadun ja 60 dB Vanhan Nurmijärventien laidalla. Melutaso laskee hetirakennusten sivustoilla ollen enimmillään 57 dB. Yöaikaan tie- ja katuliikenteenaiheuttama melu tulee vastaavasti olemaan välittömästi katujen varsien puoleis-ten rakennusten sivustoilla enimmällään 54 dB myöskin Vanhan Nurmijärven-tien ja Ruusukvartsinkadun laidalla, mutta melutaso laskee kadunpuoleisten ra-kennusten sivuilla ollen enimmällään 49 dB. Laskenta perustuu tilanteeseen,jossa koko keskusta on rakennettu ja siten liikennemäärät suurimmat.

KaavamääräyksetKaava-alueella lentomelu on rakennusten ulkokuoren eristävyyttä mitoittava te-kijä. Soveltamalla Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan rakennusohjeen "Ra-


kennusten ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset" (31.10.2007) melutasonyleiset ohjearvot täyttyvät. Näitä ohjeita sovellettaessa täyttyvät myös katuliiken-teen melun aiheuttamat sisätilojen eristävyysvaatimukset. Kaava-alueen laadul-lisena tavoitteena on ollut asuntojen tavanomaista parempi suojaus lentomelul-ta. Siksi kaavamääräyksiin on esitetty astetta tiukemmat normit sisätilojen ää-neneristävyysvaatimuksille.

Kaava-alueella on annettu meluntorjuntaa varten määräys: Asuinhuoneiden ul-kokuoren ääneneristävyyden lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähin-tään 35 dB. Toimistotilojen ja vastaavien työtilojen ulkokuoren ääneneristävyy-den lento- ja liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32dB.

Ruusukvartsinkadun ja vanhan Nurmijärventien puoleisten parvekkeiden on ol-tava lasitettuja.

Tehtävillä meluntorjuntatoimenpiteillä ja annettavilla kaavamääräyksillä pääs-tään kaikilla oleskelupihoilla ja rakennusten sisätiloissa melutason ohjearvonalittaviin arvoihin.

5.6 Kaavamerkinnät ja –määräyksetAsemakaavaehdotuksen merkinnät ja -määräykset on laadittu noudattaen Mar-ja-Vantaa -projektin mallia. Kaavamerkinnät ja -määräykset ovat selostuksen liit-teenä.

5.7 NimistöNimistöryhmä on käsitellyt kokouksissaan keväällä 2012 katujen ja puistojennimiä. Keskustan kaava-alueen nimistöä on samalla jonkin verran tarkennettu.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Selostuksen liitteenä on suunnitelmaa havainnollistavaa aineistoa. Asemakaa-va-alueen kortteleiden toteutussuunnittelu jatkuu asemakaavatyön pohjana ol-leiden, rakennuttajakumppaneiden laatimien kortteli- ja rakennussuunnitelmienmukaisesti. Kaava-alueelle laaditaan rakentamisohje ja taiteen konsepti.

6.2 ToteuttaminenEnsimmäiset aloituskorttelit sijoittuvat Kivistön omakotialueen etelän puoleiseenosaan Vanhan Nurmijärventien varressa. Tavoite on, että ensimmäiset asukkaatvoivat muuttaa alueelle ennen Kehäradan käyttöön ottoa v. 2014.

6.3 Toteuttaminen ja ajoitusKehärata otetaan käyttöön vuonna 2014 ja sitä ennen radan katkaisemien run-kojohtojen ja jätevesipumppaamon on oltava toiminnassa. Radan eteläpuolisellaosuudella jäteveden viettoviemäri voi olla toiminnassa, kunnes korttelien raken-taminen edellyttää sen poistamista. Paineputkia varten radan alitse rakennetaanputkitunneli, muutoin johdot sijoitetaan maakaivantoihin.


7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET

Vantaan kaupunki:Kaavoituspäällikkö Lea VarpanenArkkitehti Ritva Kotilainen / 13.8.2012 saakkaAsemakaavasuunnittelija Riikka-Maija PihlajaAsemakaavasuunnittelija Hanna TiiraArkkit.yo Anna-Riitta KujalaLiikenneinsinööri Susanna KoponenSuunnitteluavustaja Vuokko RovaProjektinjohtaja Reijo SandbergKaavoitusinsinööri Kai ZukaleProjekti-insinööri Gilbert KoskelaAsemakaavasuunnittelija Jyrki KauhanenProjektisihteeri Sirkka KosonenViestintäpäällikkö Birgitta KervinenVesihuollon päällikkö Marika OravaJohtava ympäristösuunnittelija Jaakko VähämäkiMaisema-arkkitehti Hanna KeskinenMaisema-arkkitehti Laura MuukkaAsuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula HurmeAsumisen erityisasiantuntija Tomi HenrikssonGeotekniikkapäällikkö Heikki KangasLupapäällikkö Ilkka RekonenLupa-arkkitehti Matti KärkiKadunsuunnittelupäällikkö Olli LappalainenKehäradan projektipäällikkö Harri JohanssonSuunnittelija Asta MellaisAluenuorisopäällikkö Pekka Mäkelä

Maanomistajan edustajat:Barker-Littoinen Oy ja Kiinteistö Oy Vantaan Erikas / Kai Ketelimäki

Arkkitehtisuunnittelijat:BST- arkkitehditArkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen OyArkkitehtitoimisto Larkas & Laine OyArkkitehtitoimisto HMV Oy

Taiteilijat:Eveliina KönttäEeva-Kaisa BerryKaarina KaikkonenPertti Metsälampi

Rakennuttajat:Lujatalo OyRakennustoimisto Pohjola OyT2H Rakennus Oy ja AvainrakennuttajaYIT


Suunnittelukonsultit edustamistaan yhtiöistä:

Ramboll Finland OyVantaan Energia Oy

Vantaalla 10.12.2012

Lea Varpanen, kaavoituspäällikkö Ritva Kotilainen, arkkitehti

Riikka-Maija Pihlaja Hanna Tiiraasemakaavasuunnittelija asemakaavasuunnittelija

Marja-Vantaa, Asemakaava, Kivistö, Kaavanro: 230900, Kaavaselostus 20.8.201251

Marja-Vantaa, Asemakaava ja asemakaavan muutos, Kivistö, Kaavanro: 230900, Kaavaselostus 20.8.201256

kivistö kaupunginosa 23 marja-vantaan keskusta-asuminen 1 · 2015. 4. 14. · vantaan...

Documents