1

Keskustanuorten jäsenlehti 4/12

nuoriKeskusta

Yhteiskuntatakuu – hallituksen suuri bluffi

Haastattelussa Matti Vanhanen

Arabikeväinen Kairo

Jouluvertailussa lautapelit

Helpotusta neuloosiin!

2

Pääkirjoitus

Arvoisat lukijat,

siirryn syrjään tämän lehden pää-

toimittajan paikalta. Päivätyö sa-

nomalehdessä on saanut minut

toivomaan vapaa-ajalleni erilaisia harras-

tuksia.

Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, kuka

hyppää saappaisiini. Olen kuitenkin varma,

että ensi vuonna meitä lukijoita ilahduttavat

uudet näkökulmat ja tuoreet ideat.

Kuluneina kahtena vuotena on tapah-

tunut paljon. Kolmet vaalit ovat tuoneet

sähköä ja säpinää. Seuraajani saa aloittaa

rauhallisemmissa merkeissä, sillä ensi vuonna

vaaleja ei pidetä lainkaan. Ainakaan, jos

hallitus kykenee pysymään pystyssä.

Uutta päätoimittajaa varmasti auttaa

alkuun, jos kerrotte hänelle, minkälaista

lehteä toivotte. Kirjoittakaapa siis ahkerasti

palautetta päätoimittajan sähköpostiin,

lupaan välittää viestit perille!

Olen oppinut lehteä tehdessäni valtavas-

ti. Homma on ollut hauskaa, minkä toivon

näkyneen myös teille lukijoille. Parasta on

ollut tutustua moniin upeisiin keskustanuoriin!

Pidän tärkeänä, että kevyemmän

sisällön lisäksi lehdessä on mukana myös

raskaampilukuista poliittista pohdiskelua.

Toivottavasti se ei ole näkynyt liikana tyl-

syytenä. Lehden taitava avustajakunta on

onneksi pystynyt kirjoittamaan hankalistakin

aiheista kiinnostavasti.

On uudistuksen aika Tiedän, että harvalla teistä on vuorokau-

dessa ylimääräisiä tunteja. Haluan silti

rohkaista teitä lukemaan paljon sekä kirjoja

että lehtiä.

En malta olla mainostamatta, että työn-

antajani, keskustan pää-äänenkannattaja

Suomenmaa, tarjoaa vuoden tilausta opis-

kelijoille hintaan 98 euroa. Yhtä numeroa

kohden hintaa ei jää kovin montaa kym-

mentä senttiä.

Kannattaa myös ennakkoluulottomasti tu-

tustua muidenkin poliittisten ryhmien lehtiin.

Vihreää Lankaa, Kansan Uutisia ja Nyky-

päivää kannattaa lukea jo sen takia, että

huomaa, kuinka monella tavalla asioista

voikaan ajatella.

Tällä evästyksellä tahdon toivottaa oikein

onnellista joulua sekä hyvää jatkoa kaikille

lukijoille!

Samuli Nissiläpaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Kirjoitukseni otsikko on peräisin

lääkäreiden vuoden 2001 lakon

mielenosoituskylteistä. Hyvätulois-

ten lääkäreiden lakkoa ihmeteltiin

ja paheksuttiin silloin laajasti.

Itse olen kerran elämässäni ollut oikeassa

lakossa. 2004 keväällä lukiolaisena menin 15

minuutin lakkoon oppilaskunnan johdolla.

Valtakunnallisen mielenilmauksen taustalla

oli turhautuminen siihen, ettei ruotsin kielen

asema ylioppilaskirjoituksissa edennyt mi-

hinkään.

Lukioiden kesken oli huutava eriarvoisuus:

naapurikaupungin lukio saattoi olla ”mu-

kana kokeilussa”, jolloin ruotsi oli vapaaeh-

toinen kirjoitettava aine ja toisessa kunnassa

yo-laki vaati pakollisen ruotsin kokeen.

Suomi on vahvojen etujärjestöjen eli korpo-

raatioiden maa. Tätä on kutsuttu ”sopimus-

yhteiskunnaksi”: työntekijöiden ja teollisuu-

den edustajat istuvat yömyöhään saman

pöydän äärellä ja lopulta paiskaavat kättä

isänmaan parhaaksi.

Korporaatioiden ongelma on se, että

nykyään ne edustavat vain pientä osaa

kansasta. Lakkoilemalla ja tupo-neuvotte-

luilla ei vaikuteta kotiäitien, omaishoitajien

tai opiskelijoiden toimeentuloon.

Lisäksi yhteiskunnan päätöksenteon vie-

minen vaaleilla valituilta päättäjiltä yrityksille

ja ay-pampuille ei täysin istu kansanvaltaan.

Keskusta on aiheellisesti usein kritisoinut työ-

markkinajärjestöjen suurta valtaa. Kritiikistä

huolimatta olisi hyvä muistaa, että am-

mattiyhdistysliike on tehnyt paljon hyvää

Suomessa ja maailmalla. Oikeus ajaa poru-

kalla asioita työelämän parantamiseksi on

ihmisoikeus.

Itselle lukiolakko 2004 oli mieleenpainu-

va. Opetusministeri taipui ja jo seuraavana

syksynä ruotsi oli vapaaehtoinen kirjoituksissa

läpi maan.

Työelämän ja korporaatioiden muut-

taminen paremmiksi tapahtuu ulkopuolisen

nalkutuksen sijaan paremmin sisältä päin.

Lakossa pakostaKeskustalaisia tarvitaan kaikissa ammattilii-

toissa. Meikäläisten yrittäjien kannattaa nos-

taa vahvasti päätään Suomen Yrittäjissä ja

Elinkeinoelämän Keskusliitossa.

On hyvä tiedostaa, että Santeri Alkio ja

muut alkuaikojen keskustalaiset tekivät he-

delmällistä yhteistyötä työväenliikkeen kans-

sa. Yhteistyön katkaisi työväenyhdistysten

ajautuminen vallankumoukselliseen sosialis-

miin.

Työelämässä pärjääminen edellyttää vah-

vaa pohjakoulutusta. Tässä kohtaa on hyvä

muistuttaa nuoria poliitikkoja siitä, että opin-

not kannattaa tulevaisuutta silmällä pitäen

tehdä loppuun.

Omalta kohdaltani tämä tarkoittaa osit-

taista opintovapaata vuoden 2013 alussa.

Rauhallista joulua ja työntäyteistä uutta

vuotta 2013!

Antti KurvinenKeskustanuorten puheenjohtaja

Kurvailua

2

3

Päätoimittaja Samuli Nissilä

UlkoasuSalla Airaksinen

PainopaikkaPunaMusta Oy.Lehti on painettuympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

Osoite Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki

Sähköposti info@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy alkuvuodesta 2013.

sisalto

2 Pääkirjoitus

2 Kurvailua

4 Uutiset

5 Piirien palsta

6 Haastattelussa Matti Vanhanen

8 Nuorten yhteiskuntatakuu – suuri puhallus?

10 Kuolematon työreformi

12 Nuorena yrittämään

14 Liittarikooste

16 Ansioituneet 2012

17 Mitä tuli sanottua?

18 Sipilälle ruisleipää ja villasukkia

20 Kuulumisia Kairon kaduilta

22 Uusia jäsenjärjestöjä Lymeciin

24 Pariisin taivaan alla

25 Kolumni: Annika Saarikko

26 Neuloosin vallassa!

28 Turvallisuus ennen kaikkea

29 Kolumni: Hämäläinen

30 Kolumni: Riikka Manner

31 Jouluvertailussa lautapelit

32 Kirjahylly

33 Leffacorner

34 Piirien yhteystiedot

35 Palmusen pahat

nuori

Kes

kust

a

KansikuvaSalla AiraksinenNeulekahvila Lentävä Lapanen

AvustajatKaisu AiraksinenSalla AiraksinenMatias KiveläJukka KoivulaSaana KortesalmiAnniina KärkkäinenJanne LintiläMarkus MannerTuomas MeriniemiErika NenonenTiina NyyssönenLauri PalmunenMinna RantalaHannu SavolainenLaura TolkkinenTuomas VanhanenMarkus Ylimaa

4

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

4

Lapin Keskustanuoret hakee toiminnan-johtajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työ on osa-aikatyö. Toiminnanjohtajan työaika on 20 tun-tia viikossa, työajat voidaan järjestää joustavasti ja osa työstä voidaan tehdä etätyönä. Työpiste sijaitsee Rovanie-mellä, jossa tehdään pääosa työtun-neista. Työhön kuuluu piirin hallinnon hoita-minen, mikä tarkoittaa mm. sähköpos-tiliikennettä, laskujen maksamista, inter-net-sivujen ja jäsenrekisterin ylläpitoa, erilaisten hakemusten täyttämistä sekä kokousten valmistelua sekä päätösten toteuttamista. Tämän lisäksi työhön kuuluu jonkin verran tapahtumien järjestämistä

Lapin Keskustanuoret hakee toiminnanjohtajaayhteistyössä johtokunnan kanssa sekä yhteydenpitoa jäsenistöön. Työhön sisäl-tyy jonkin verran matkustamista, lähinnä Lapissa, mutta myös 4–6 kokous-, kou-lutus- tai muuta työmatkaa vuodessa Lapin ulkopuolelle. Toiminnanjohtajan pitää tarpeen vaatiessa voida silloin tällöin työsken-nellä iltaisin tai viikonloppuisin, esimerkiksi kokousten tai tapahtumien järjestämisen yhteydessä. Työntekijältä edellytämme kohtuullisia atk-taitoja, täysi-ikäisyyttä sekä keskusta-laista arvomaailmaa. Eduksi katsomme ajokortin ja mahdollisuuden oman auton käyttöön, kokemuksen järjestötoiminnas-ta sekä perehtymisen keskustanuorten toimintaan.

Tarjoamme hyvän palkan, joustavat työajat, mahdollisuuden kehittää toi-mintaa omien ajatustesi pohjalta sekä joukon innokkaita, nuoria toimijoita työ-tovereiksi. Työ alkaa 1.2.2013, haastattelut toteu-tetaan tammikuussa. Kiinnostuneiden tulee toimittaa hakemukset sekä ansi-oluettelo 11.1.2013 mennessä osoittee-seen:

lappi@keskustanuoret.fi

TAILapin KeskustanuoretKansankatu 12 A 496100 Rovaniemi

Alle 30-vuotiaiden keskustalaisten valtuu-tettujen määrä kasvoi lokakuisissa kunta-vaaleissa. Valtuustoon valittiin yhteensä 247 nuorta, joista miehiä on 149 ja naisia 98. Vuonna 2008 nuoria valtuutettuja valit-tiin 246, joten lisäystä on yksi valtuutettu. Koko maassa valtuutettujen määrä väheni kuntaliitosten myötä 740 valtuu-tetulla, joten tulosta voi pitää erinomai-sena. – Valtuustoon päässeiden joukossa on paljon ensimmäistä kertaa ehdolla ollei-

Nuorkeskustalaisten valtuutettujen määrä kasvoita. Mukana on myös useampia 18-vuo-tiaita valtuutettuja. Auringonlaskun puolueeksi ei voi tämän perusteella keskustaa nimetä, vaan johtavaksi nuori-sopuolueeksi, jolla on kirkkaan valoisa tulevaisuus, sanoo keskustanuorten liit-tosihteeri Mika Hämeenniemi. Valittujen nuorten joukossa on myös useita kuntiensa ääniharavia. Esimerkiksi torniolainen Katri Kulmuni 647 äänellä, hämeenkyröläinen Jouni Ovaska 281 äänellä ja kauhavalainen Antti Kur-vinen 272 äänellä saivat eniten ääniä

omassa kotikunnassaan. Tämä osoittaa äänestäjien suurta luottamusta nuorten osaamiselle ja toiminnalle. Kuntavaalit ovat olleet valtava piristys-ruiske keskustanuorten perustoiminnalle. Uusien jäsenten määrässä on havait-tavissa kengurun loikka. – Pato on nyt purkautunut ja uusia jäseniä on virrannut keskustanuoriin run-saasti. Näyttäisi siltä, että antoisat koke-mukset ja halu vaikuttaa kotikuntaansa ovat laittaneet liikkeelle voimakkaan positiivisen lumipalloefektin, kertoo Hä-meenniemi.

Kouvolassa kokoontunut keskustan puo-luevaltuusto valitsi puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi 26-vuotiaan eduskunta-avustaja Jouni Ovaskan. Ovaska sai äänestyksessä 44 ääntä. Kokouksessa on 125 virallista edusta-jaa, joista 123 äänesti. Ehdokkaita puo-luevaltuuston puheenjohtajaksi oli kah-deksan. Ovaska työskentelee kansanedustaja Tuomo Puumalan eduskunta-avustaja-na. Ovaskan kotikunta on Hämeenkyrö, jossa hän on toiminut sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Puoluevaltuuston varapuheenjohta-jiksi valittiin Marisanna Jarva Paltamosta, Kirsti Laamanen Punkaharjulta ja Paula Sihto Ilmajoelta. Puoluevaltuuston puheenjohtajisto va-littiin keskustan seuraavaan puolueko-koukseen saakka. Keskustan puolueko-kous pidetään vuoden 2014 kesäkuussa Turussa.

Jouni Ovaska keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi

Onko unelmasi toimia Suomen suu-rimman poliittisen nuorisojärjestön näköalapaikalla? Haluatko jättää kädenjälkesi yhteiskunnan saviseen maaperään ja rakentaa onnellisempaa tulevaisuutta? Keskustanuoret on Suomen suurin po-liittinen nuorisojärjestö, jolla on noin 11 000 jäsentä. Keskustanuorten toiminta pohjautuu arvoihin, jotka ovat yhteisöl-lisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sivistys. Etsimme oma-aloitteista ja innostunut-ta osaajaa, jolla on hyvät yhteistyö- ja kommunikointitaidot. Työotteesi on am-mattimainen ja järjestelmällinen ja pystyt työskentelemään myös paineen alaise-na. Osaat hahmottaa isoja kokonaisuuk-sia ja nähdä asioiden merkityssuhteet. Olet hiomaton timantti, jolla on vahva motivaatio toimia järjestökentällä, kehit-tää keskustanuoria sekä itseäsi. Haettavalta henkilöltä odotamme soveltuvaa kaupallista koulutusta sekä

Keskustanuoret hakee talousassistentti/-sihteeriäkokemusta kirjanpidosta ja tilinpäätök-sen koostamisesta. Järjestötoiminnan tuntemus katsotaan eduksi. Tehtävä muodostuu monipuolisesta yhdistelmästä taloushallinnon suunnit-telu- ja raportointitehtäviä, kirjanpitoa sekä palkkahallinnon rutiineja keskusta-nuorissa sekä muissa keskustaorga- nisaatioissa. Tarjoamme sinulle haastavan ja erit-täin monipuolisen ja mielenkiintoisen työn, hyvät resurssit työsi tekemiseen sekä hyvähenkisen työyhteisön keskusta-nuorten toimistolla Helsingissä. Olet osa keskustanuorten perhettä matkalla au-ringonnousuun. Työ on kokoaikainen, josta maksetaan sopimuksen mukaan. Työ alkaa 4. helmi-kuuta. Haastattelut suoritetaan viikolla 3.Hakuaika päättyy 6.1.2013, johon men-nessä vapaamuotoiset hakemukset an-sioluetteloineen tulee toimittaa:

Piirien palsta

”Piirissämme varainkeruu ei ota edistyäkseen. Meillä on välillä kohtuullisen hyviä ideoita, mutta toteuttaminen jotenkin aina jää… Keiden kanssa kannattaisi tehdä yhteistyötä ja mitä tuotteita kann-attaisi myydä, jotta tuotto olisi taat-tu ja pienehkölläkin työmäärällä toteutettavissa?”

Nimim. ”Vain reikä taskussa”

Apua, onpa vaikea kysymys! :) Varain-

hankinta ei tosiaankaan ole mikään

simppeli juttu… Pohjois-Savossahan on

myyty Urkki-paitaa. Se on ollut onnistunut

tuote, mikä johtuu varmaankin siitä, että

meidän oma porukka innostui siitä.

Eli myytävän tuotteen tulee olla sellainen,

minkä itsekin haluaa ostaa. Yhdessä kun

ideoidaan, tuotetaan ja toteutetaan, niin

hyvä tulee.

Itse suosittelisin, että piirissä otettaisiin esim.

johtokunnan kokouksissa oma aika siihen,

että mietitään piirin varainhankintaa. Hullu-

jakin ideoita saisi heitellä ja sitten vain selvit-

tämään, mitkä niistä voisi toteuttaa.

Paras paikka myydä on keskustan ja kenu-

jen tapahtumat. Tuotto näissä ei ole ko-

skaan taattu, vaan välillä pitää kokeilla pi-

enellä riskillä.

Piirit voivat myös aina miettiä, onko heillä

tarjota muillekin jotain, mitä muille ei ole.

Esimerkiksi nuoret voisivat hoitaa ukkopiirille

kahvitukset/narikan ym. johonkin jollakin

könttäsummalla.

Kaisa, Pohjois-Savo

Keinot tavoitteiden mukaan, on ensim-

mäinen mieleen tuleva neuvo. Tiedän

erään keskustajärjestön ratkovan suurehko-

ja taloudellisia haasteitaan lähinnä arpa-

jaisten voimalla, olkoonkin että ovat hyvä

lisä järjestön kassaan. Hyvinkin ennakkoluu-

lottomat ideat ja ”tehdään jo”-asenne ovat

valttia. Tekosyyt ja velttoilu eivät ole valttia.

Vuodenaikaan liittyviä tavaroitakin voi olla,

mutta niissä on riskinä, että osa jää varas-

toihin ensi vuodeksi. Vuodenaikatuotteista

parhaimpia ovat joulukuusen kaltaiset tuot-

teet, joita saa parhaimmillaan ilmaiseksi

muilta puolueen jäseniltä, joita saa helposti

myytäväksi rajatun määrän ja joilla on taat-

tu kysyntä.

Parasta on neuvotella ensin porukan

kanssa, yksin tempaaminen voi käydä tosi

työlääksi. Itse hyvin hoidettu varainkeruu se

vasta alkiolaista järjestötyötä onkin!

Palstanpitäjä

Piirien palstalla esitellään kenttätason aktiiveja askarruttavia asioita ja etsitään

niihin vastauksia.

Onko sinulla lähettää

kysymyksiä ja pulmia joko

nimimerkillä tai omalla nimellä?

Laita ne osoitteeseen janne.lintila@gmail.com, vastaamme valikoituihin

jatkossa tällä samalla palstalla.

5

Kirjeitse:

Suomen Keskustanuoret ry/

Mika Hämeenniemi

Apollonkatu 11 a

00100 Helsinki

TAI

sähköpostitse otsikkokenttään

TALOUSASSISTENTTI/-SIHTEERI:

mika.hameenniemi@keskustanuoret.fi

Lisätietoja:

Mika Hämeenniemi,

mika.hameenniemi@keskustanuoret.fi,

050 575 4118

Merja Perälä, merja.perala@keskusta.fi,

050 388 0030

6

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja,

entinen pitkäaikainen keskustalai-

nen pääministeri Matti Vanhanen peräänkuuluttaa kannustavuutta

suomalaiseen verotukseen. Verotuksen

kokonaisuutta pitäisi Vanhasen mielestä

tarkastella kokonaan uudella tavalla.

– Veroja pitää tietysti maksaa, niillä

yhteiskunta pyörii. Suomessa verotusta tui-

jotetaan kuitenkin turhan paljon tulonjaon

kannalta. Väärät veroratkaisut vaikuttavat

kuitenkin myös suoraan yritysten taseeseen

sekä kykyyn investoida.

Käytännössä perintö- ja lahjaverot pitäisi

Vanhasen mukaan poistaa.

– Perintövero nykyisellään hidastaa

talouskehitystä. Poistamalla tämän veroluo-

kan helpottaisimme voimakkaasti sukupol-

venvaihdosten tekemistä.

Perintöveron poistamisesta aiheutuvaa

arviolta 400 miljoonan suuruista aukkoa

valtion kassassa Vanhanen paikkaisi kehit-

tämällä myyntivoittoverotusta. Tällöin vero

omaisuuden arvon kasvusta maksettaisiin sil-

loin kun ihmiselle tulee käteistä rahaa.

– Olen vakuuttunut, että pitkällä aikajän-

teellä myyntivoittovero tuottaisi myös enem-

män rahaa valtion kassaan kuin nykyisen-

lainen perintövero.

Veropohja säilyisi Suomessa laajana, mutta

vero siirtyisi omistuksen myyntitilanteeseen.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja löytää

Suomen verojärjestelmästä kuitenkin myös

hyviä puolia.

– Järjestelmä on rönsyineenkin kohtuullisen

selkeä. Ennalta-arvattavuus, varmuus ja sta-

biilius ovat vahvuuksia.

Innovatiivinen ympäristö yrittäjyydelleMatti Vanhasen mukaan pk-sektori on

merkittävin uuden kasvun ja sitä kautta uu-

sien työpaikkojen synnyttäjä Suomessa.

– Työtä ja yrittäjyyttä syntyy jatkossa-

kin ihan tavallisille aloille, joiden ympärillä

yhteiskunta pyörii. Tulevaisuudessa palvelu-

alat ovat merkittävä työllistäjä.

Teknologia-alat ovat osa-alue, jossa kan-

nattaa suuntautua erikseen kansainvälisille

markkinoille, Vanhanen katsoo.

– Ei tässä ole olemassa alakohtaisia ra-

joitteita ja vain mielikuvitus on rajana. Pe-

liala on hyvä esimerkki nousevasta alasta,

jota ei voitu edes ajatella olevan olemassa

Suomessa vielä 20 vuotta sitten. Ajassa syn-

tyy uusia tarpeita, joiden ympärille syntyvistä

innovaatioista voi tulla kannattavaa liiketoi-

mintaa.

Valtiovalta ei voi keksiä eikä sanella, mitä

yritysten on tehtävä, Vanhanen painottaa.

– Täytyy pystyä purkamaan turhia rajoit-

teita. On luotava vapaa, kannustava ja

innovatiivinen ympäristö, jossa yrittäjyys

voi kukoistaa. Koulutuksella sekä muualta

maailmasta saaduilla vaikutteilla on tässä

paikkansa.

Yrittäjyyteen vaikutetaan niin EU:ssa kuin kuntatasollaYrittäjyyden edellytyksiin liittyvää sääntelyä

tehdään niin Euroopan unionin tasolla, valti-

ollisella tasolla kuin kunnanvaltuustoissa.

– Ehdottomasti tärkein näistä on valtio,

sillä valtiolla on verotusvalta. Suomessa tar-

Matti Vanhanen haluaa Suomesta kannustavamman

yrittäjyysmaanPerheyritysten liiton toimitusjohtaja helpottaisi sukupolvenvaihdoksia yrityksissä

poistamalla perintöveron.

työ ja yrittäjyys

7

vitaan laajempi veroremontti, jolla ihmisiä

kannustetaan sijoittamaan omaa pääomaa

yritystoimintaan. Yrityksiä on myös autettava

kasvamaan ja tehostamaan toimintaansa,

Vanhanen sanoo.

EU:ssa pitäisi parantaa yhteismarkkinoiden

toimintaa purkamalla viimeisetkin kaupan

esteet jäsenmaiden rajoilta.

Kunnissa olisi huolehdittava yleisten edel-

lytysten kunnossapidosta.

– Maankäyttö- ja kaavoitusvalta on pi-

dettävä kunnilla myös kuntauudistuksen

pyörteissä. On tärkeää säilyttää päätök-

senteko ruohonjuuritasolla. Yritykset kyllä

yleensä itse tietävät, minne tahtovat sijoit-

tua. Toiminnalle on luotava kuntatasolla

puitteet.

Palvelut avattava kilpailulleMatti Vanhasen mukaan palveluiden

järjestäminen tehostuisi huomattavasti, jos

julkinen palveluntuotanto avattaisiin kilpai-

lulle.

Yksityisen merkittävin ero julkiseen on siinä,

että yksityisellä puolella ollaan koko ajan kil-

pailutilanteessa. Markkinoiden paine ajaa

pitämään homman kilpailukykyisenä. Julki-

sella puolella ei vastaavaa tilannetta ole.

Vanhasen mielestä julkinen puoli olisi ase-

tettava samanlaiseen kilpailutilanteeseen

suhteessa yksityiseen.

– Tällä tavoin parempi palvelu pystyttäisiin

tuottamaan vähäisemmällä työvoimalla.

Lisää työtunteja kansantalouteen Van-

hanen loisi pidentämällä työuria niin alusta,

keskeltä kuin loppupäästäkin.

– On epä-älyllistä väittää, että eläkeikää

ei tarvitse nostaa, koska meillä on jo nyt pal-

jon työttömiä. Työ luo aina uutta työtä eivät-

kä työmarkkinat siten ole nollasummapeliä,

Vanhanen kiteyttää.

Teksti: Jukka Koivula

työ ja yrittäjyys

7

8

työ ja yrittäjyys

Nuorten yhteiskuntatakuu – suuri puhallus?

Runsaasti etukäteishuomiota saanut nuorisotakuu astuu voimaan 1.1.2013. Onko hallituksen kärkihankkeesta syrjäytyneiden nuorten pelastajaksi vai onko nuorille

annettu katteettomia lupauksia? Nuori Keskusta pyrki selvittämään, mistä nuorten yhteiskuntatakuussa lopulta oikein on kyse.

Tammikuun alussa voimaan astuvalle

nuorten yhteiskuntatakuulle on ase-

tettu kovat odotukset. Puolueet ovat

koko poliittisen värikirjon läpi liikutta-

van yksituumaisia siitä, että nuorten syrjäy-

tyminen on erittäin vakava ongelma. Näin

ollen myös oppositiossa oleva keskusta suh-

tautui alun alkaen hyvin myönteisesti hal-

lituksen nuorisotakuuhankkeeseen, jolla ta-

voitellaan nuorten työllisyyden edistämistä

ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Muun muassa keskustan varapuheen-

johtaja, kansanedustaja Annika Saarikko ilmaisi tyytyväisyytensä ministeri Lauri Iha-laisen (sd.) ponnisteluihin, joilla hän pyrki

löytämään lisäresursseja yhteiskuntatakuun

toteuttamiseen.

Nuorten syrjäytymisestä valtavat kustannuksetNuorisotakuu oli lähtökohdiltaan erittäin kun-

nianhimoinen. Suomessa on tällä hetkellä

noin 110 000 iältään 20 – 29-vuotiasta nuor-

ta, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Toisen asteen tutkinnon puute puolestaan

on tutkimusten mukaan merkittävin yksittäi-

nen tekijä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta

syrjäytymisessä.

Yhteiskunnasta syrjäytyneitä, ilman toisen

asteen tutkintoa olevia nuoria on noin 40

000, joista täysin tilastojen ulkopuolisia ”ka-

donneita” on noin 25 000. He muodostavat

eräänlaisen syrjäytyneiden nuorten kovan

ytimen, koska he eivät ole koulutuksessa,

työelämässä tai edes työnhakijoina sen

kummemmin kuin kotona hoitamassa lap-

siakaan. Yhteensä noin 40 000 syrjäytyneen

nuoren kustannuksiksi kansantaloudelle on

arvioitu vuositasolla noin 300 miljoonaa eu-

roa.

Vuonna 2008 jäi työkyvyttömyyseläkkeelle

lähes 4000 nuorta. Näiden 16–34-vuotiai-

den työpanoksen menetyksestä on laskettu

aiheutuvan 6,6 miljardin euron tappio, jos

heidän koko työuransa menetetään. Tähän

päälle pitää vielä huomioida hoitokustan-

nukset, jotka ovat noin 2,5 miljardia euroa.

Mielenterveyshäiriöiden aiheuttama työ-

panoksen menetys oli 4,7 miljardia euroa

em. 6,6 miljardista eurosta. Luvut ovat mu-

sertavia, eikä tilanne ole muuttunut yhtään

parempaan suuntaan. Vuonna 2011 oli jäl-

leen uusi ennätysvuosi. Parhaillaan noin

neljä alle 30-vuotiasta nuorta jää joka iki-

nen päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielen-

terveyshäiriöiden tai käyttäytymisen häiriön

vuoksi.

Hallituksen satsaus riittää vaivoin alkuun

Hallitus on varannut yhteiskuntatakuun to-

teuttamiseen ja nuorten auttamiseen vuo-

sittain 60 miljoonaan euron määrärahan.

Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan

on varattu ensi vuodelle 27 miljoonaa euroa

ja 52 miljoonaa euroa vuosille 2014–2016.

Näillä rahoilla pyritään lisäämään kou-

lutuspaikkoja ammattikouluissa ja oppisopi-

muskoulutuksessa. Lisäksi entistä useammalle

aiotaan järjestää lyhyempiä koulutuksia ja

kursseja. Samoin työmahdollisuuksia voi-

daan edistää esimerkiksi vakinaistamalla

Sanssi-kortti, joka mahdollistaa työnanta-

jille tuen nuorten palkkaamisesta. Etsivän

nuorisotyön laajentaminen koko maahan

puolestaan mahdollistaa sellaisten nuorten

tukemisen, joita ei muutoin tavoiteta.

Kaikki nämä nuorisotakuun keinot ovat

varmasti erittäin kannatettavia. Periaat-

teessa rahapottikin on ihan kohtuullisen

kokoinen. Se voisi riittää ainakin pahimpien

ongelmien osittaiseen ratkaisemiseen, jos ky-

seessä olisi aito lisäraha nuorille.

Vaikka hallitus mieluusti mainostaa nuori-

sotakuuta hallituksensa kärkihankkeena, niin

sellaisena sitä on kuitenkin vaikea tosiasialli-

sesti pitää. Nuorisotakuu ja nuorten aikuisten

osaamisohjelman yhteenlaskettu 87 miljoo-

nan euron rahamäärä vuodelle 2013 on

esimerkiksi suunnilleen kolmasosa siitä minkä

hallitus panosti tänä vuonna työttömien

päivärahoihin. Siihen nimittäin upposi kaiken

kaikkiaan lähes 300 miljoonaa euroa.

Koulutusleikkaukset vesittävät koko hankeen Samaan aikaan kun hallitus toteuttaa nuori-

sotakuuta, tekee se toisaalla mittavia leik-

kauksia koulutukseen. Tämä vie kokonaisuu-

dessaan pohjan hallituksen hankkeelta.

Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät

suorastaan romahtavat ensi vuonna. Tutkin-

toon johtavasta peruskoulutuksesta karsi-

taan lähes 3000 paikkaa. Nuorten aikuisten

osaamisohjelman kautta tulevat paikka-

lisäykset ja yhteiskuntatakuusta makset-

tava korotettu koulutuskorvaus eivät muuta

suurta kuvaa. Oppisopimuskoulutuksesta

leikataan ensi vuonna kylmästi noin 20 mil-

joonaa euroa. Vaikka hallitus toisin väittää,

on yksi nuorisotakuun tukijalka, oppisopi-

muskoulutus, jo murentunut.

Yhtään parempaa ei ole tiedossa

myöskään ammattikoulujen osalta. Ohei-

nen keskustanuorten liittohallituksen jäsen

Teppo Säkkisen koostama kuvio kertoo

kaiken oleellisen ammattikoulupaikkojen

tulevaisuudesta eri puolilla Suomea. Aino-

astaan pääkaupunkiseudulla, jossa tilanne

koulutuspaikkojen riittävyyden suhteen on

9 9

työ ja yrittäjyys

9

parhaillaan katastrofaalisen heikko, voi-

daan sentään jonkin verran lisätä aloitus-

paikkoja. Kaikkialla muualla maassa on

edessä rajut leikkaukset.

Nuorisotakuu paljastui SDP:n poliittiseksi bluffiksiKun totuus yhteiskuntatakuun todellisuu-

desta on alkanut valjeta, on ääni kes-

kustan kellossakin muuttunut tyrmääväksi.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheen-

johtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala

on koulutuspaikkojen karsimisen paljastuttua

kertonut yhteiskuntatakuun olleen pelkkää

sananhelinää ja sosiaalidemokraattien vaa-

likikkailua.

Puumalan mukaansa koulutusleikkausten

rajuudessa toteutui pahin painajainen.

Eikä kritiikki ole jäänyt oppositiopuolueen

yksinoikeudeksi. Kiittelyn sijaan riitasointuja

kuuluu koventuvaan tahtiin myös muualta

yhteiskunnasta. Esimerkiksi Opetusalan Am-

mattijärjestö OAJ on niin ikään jo ennättänyt

ilmoittamaan, ettei hallituksen ajamalla

nuorisotakuulla ole enää toteutumisedelly-

tyksiä.

Nyt kun ikäluokat ovat vähän pienen-

tymässä, olisi ollut historiallinen tilaisuus

purkaa vuosien saatossa syntynyttä koulu-

tusta vailla olevien sumaa. Tätä tilaisuutta

hallitus ei kuitenkaan halunnut käyttää hy-

väkseen.

Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat

leikkaukset ovat toisaalta jatkumoa hal-

lituksen muille koulutusasteille kohdistamille

säästötoimille. Ammattikorkeakoulut ovat jo

aiemmin saaneet tuta hallituksen koulutus-

poliittiset näkemykset ja vuonna 2013 hallitus

myös jäädyttää yliopistoindeksin sekä ope-

tus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusindek-

sin.

Koulutusta siis kuritetaan yhtäaikaisesti mo-

nelta rintamalta. Eikä nuorten henkisen hy-

vinvoinnin parantamiseksi ole tulossa juuri

mitään uutta. Nuorisotakuu näyttääkin ole-

van pelkkää poliittista teatteria. Jo nyt voi-

daan varmuudella sanoa, että hallitus tulee

pettämään nuorille antamansa lupaukset.

Myös työministeri Lauri Ihalainen joutui

tämän jo itsekin myöntämään. Hän kertoi

Oulussa Nuorisotakuu Road Show’n yhtey-

dessä, että yhteiskuntatakuu ei toteudu

Pohjois-Pohjanmaalla ainakaan ensi vuon-

na. Sama tilanne taitaa olla edessä muual-

lakin maassa. Ilma hallituksen kärkihank-

keesta on puhjennut jo ennen kuin hanke

edes käynnistyi.

Teksti: Tuomas VanhanenKuva: Teppo Säkkinen

Jutun lähteinä on käytetty Nuorten

yhteiskuntatakuu 2013 –raporttia (TEM ra-

portteja 8/2012), Pekka Myrskylän Nuoret

työmarkkinoiden ulkopuolella –tutkimusta

(2011), Eduskunnan täysistunnon pöytäkir-

jaa 12.4.2012, Sanomalehti Kalevan netti-

version uutista Ihalaisen vierailusta Oulussa

(24.9.2012), Tuomo Puumalan tiedotetta

10.11.2012, Teppo Säkkisen blogia 13.11.2012

(tepposakkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi)

ja OAJ:n tiedotetta 21.11.2012.

10

Syyskuu 2012. SDP:n Jouni Backman valitteli haastattelussa, että “kertaal-

leen haudattu työreformi nostaa

jälleen päätään keskustassa”. Kom-

mentin kirvoitti puheenjohtaja Juha Sipilän pohdinta sairauslomakarenssista.

Työreformia on kiitelty kunnianhimoiseksi ja

rohkeaksi avaukseksi, mutta myös poliittiseksi

virheeksi. Mitä kauempana 1990-luvun po-

liittiset kamppailut ovat, sitä myyttisemmäksi

työreformi on muuttunut. Mistä oli alun perin

kysymys?

Tavoitteena suurtyöttömyyden selättäminenMaaliskuu 1995. Suomi kamppaili laman

kourissa, ja keskusta oli hävinnyt eduskunta-

vaalit. Suomen oli syössyt lamaan rahan ja

talouden vapauttamista seurannut pörssi- ja

kiinteistökupla, suomeksi sanottuna ahneus

ja 80-luvun lopun väärä politiikka.

Keskusta päätti haastaa Paavo Lipposen laajapohjaisen sinipunahallituksen korkealla

asiaprofiililla. Keskiössä olisi työllistämisen

helpottaminen ja yrittäjyyden tukeminen, ja

siten työttömyyden puolittaminen. Samalla

kurottaisiin umpeen yhteiskunnan kahtiaja-

koa.

Oppositiojohtaja Esko Aho koki, että kes-

kusta pääsisi eteenpäin vain järisyttävällä

ohjelmalla. Hänen johdollaan ryhdyttiin

laatimaan laajaa uudistusohjelmaa, työre-

formia.

Maareformista työreformiinTammikuu 1996. Puheenjohtaja Aho toi

puheessaan keskustan kunnallisfoorumissa

Kuopiossa julki käsitteen, joka oli jatkossa

koko Suomen huulilla. Työreformi. Poliittinen

iskusana oli ideoitu jo edellisenä vuonna.

Kyseessä oli samanaikaisesti uudistusohjel-

ma, keskusteluasiakirja, valmisteluprosessi

sekä mittava ja monipuolinen työmarkki-

napoliittinen puheenvuoro.

Seppo Kääriäisen mukaan työreformi

“kehkeytyi tutkailun ja tulkinnan tuloksena”

vuorovaikutuksessa puolueen kentän, asian-

tuntijoiden, median ja poliittisten vastusta-

jien kanssa. Sen ituja oli hahmoteltu jo hal-

lituskauden aikana.

Työreformi nojasi keskustan aatehistori-

aan. Aho rakensi pitkää kaarta sisällissodan

repimästä Suomesta 1990-luvun vaikeaan

lamaan. Työreformi turvaisi työttömille töitä

samaan tapaan kuin 1920-luvun maarefor-

mi tarjosi maattomille maata.

Ahon avaus otti heti tulta, ja ohjelmaa

hahmoteltiin otsikkotasolla nopealla ai-

kataululla. Jo maaliskuussa 1996 pidettiin

massiivinen tiedotustilaisuus, jossa seminaari-

luonteisesti esiteltiin työreformin keskeinen

sisältö.

Suomi oli nostettava työttömyyden, ve-

lan ja korkean verotuksen noidankehästä,

ja oli luotava “yrittäjyyden, työn tekemisen

ja yhteisvastuun uusi kolmikanta”. Keskeistä

olisi uusien työpaikkojen luominen ja työl-

lisyyden parantaminen.

Keskusta haastoi vanhat rakenteet ja sopi-

musyhteiskunnan, mutta tarjosi tilalle uudis-

tettuja instituutioita, jotka yhdistäisivät työt-

tömän, yrittäjän ja työssä käyvän edut.

Työreformissa keskusta ensimmäisenä puo-

lueena kytki ohjelmiinsa pätkätöitä tekevien

asiat. Tuolloin tosin vielä puhuttiin ”epätyypil-

lisistä työsuhteista”.

Vastustusta sisältä ja ulkoaKesäkuu 1996. Keskustan puoluekokouksen

teemana oli Uudistava Keskusta - maare-

formista työreformiin. Keskusteluasiakirjaa oli

työstetty useassa työryhmässä koko kevään

ajan, ja nyt se esiteltiin kenttäväelle.

Valmistelutyötä tosin moitittiin. Puolueen

työelämäaktiivit kokivat olevansa ulkoke-

hällä. Epäluuloa kyti myös eduskuntaryhmän

piirissä, vaikka sieltä oli syksyllä 1995 kritisoitu

puoluetoimistoa poliittisten avausten puut-

teesta.

Muutamat kansanedustajat eivät kan-

nattaneet työreformia, vaan haukkuivat sitä

kannattajilleen. Jotkut pitivät sisältöä moni-

mutkaisena ja valittivat jäsenkentän sitout-

tamisen vaikeutta.

Keskusta halusi varmistaa uudistuksille pal-

kansaajien tuen pitämällä SAK:hon yhteyttä

heti alusta. Julkisuudessa käytävän debatin

rinnalla työreformin sisältöä hiottiin orga-

nisaatioiden välisissä tapaamisissa. SAK:n

tavoitteena oli yleissitovuuden ja työttö-

myyskassojen hallinnon rauhoittaminen.

Lähestyvät eduskuntavaalit alkoivat

vuoden 1998 kuluessa vaikuttaa työrefor-

mikeskusteluun yhä enemmän. SAK pai-

nosti keskustaa julkisuuden ja jäsenistölleen

suunnatun valistuskampanjan avulla. Kes-

kusta muokkasi keskusteluasiakirjaa useaan

otteeseen ja poisti siitä eniten SAK:ta ärsyt-

täneet kohdat. Tämä tapahtui kuitenkin liian

myöhään.

Moni keskustalainen arvioi jälkeenpäin,

että työreformi olisi pitänyt jättää varsin ylei-

selle tasolle. Keskusteluasiakirjan laajennet-

tua yli 80-sivuiseksi myös ohjelman kipukoh-

dat lisääntyivät.

Omien heikko sitoutuminen työreformiin

kävi selväksi, kun SAK:n hyökkäys voimistui.

Puoluejohto teki hartiavoimin töitä pitääk-

seen eduskuntaryhmän mahdollisimman

yhtenäisenä.

Medialla oli koko työreformiprosessin ajan

tärkeä rooli. Keskustan avaukset olivat hy-

vin esillä tiedotusvälineissä alusta lähtien.

Kevään 1999 vaalien lähestyessä keskustelu

alkoi karata keskustalaisten käsistä. Puolue-

eliitti saattoi vain toivoa parasta ja mahdol-

lisimman vähäistä kriittistä julkisuutta.

Keskustan kuuluisa työreformi on kuin kauhuelokuvien zombi. Se on kuollut ja kuopattu, mutta manataan esiin kerta toisensa jälkeen.

työ ja yrittäjyys

Kuolematon työreformi

11

Vaaliaseesta riippakiveksiMaaliskuu 1999. Eduskuntavaalien alla kes-

kusteltiin opposition esityksestä ensi kertaa

sitten vuoden 1966. Kunnallis- ja eurovaalit

olivat sujuneet keskustalta nousujohteisesti.

Keskusta tähtäsi vastakkainasetteluun

SDP:n kanssa, mutta saikin vastaansa de-

marien ja SAK:n yhteisrintaman. Se oli liikaa.

SDP säilytti asemansa suurimpana pu-

olueena, vaikka menettikin 12 paikkaa.

Keskusta hävisi demareille vain noin 12 000

ääntä ja kolme paikkaa. Hallitusneuvottelui-

hin ei käytännössä osallistuttu, ja puolueen

oppositiotaival jatkui.

On mahdotonta sanoa, maksoiko työrefor-

mi vaalivoiton vai oliko se yllättävän hyvän

vaalimenestyksen edellytys. Eduskuntavaa-

lien jälkeen työreformi nostettiin kakkossijan

syntipukiksi. Asetelmaa pohjusti kritiikki, jota

osa keskusta-aktiiveista oli harjoittanut jo

useamman vuoden.

Puolue lipui epämääräiseen välivaihee-

seen eduskuntavaalien jälkeen. Työreformi

ei enää soveltunut oppositiopolitiikan pe-

rustaksi, ja Aho suuntasi hävittyjen presi-

dentinvaalien jälkeen Harvardiin.

työ ja yrittäjyys

Työreformi kelpasi kuitenkin sisäisen val-

tataistelun välineeksi. Puheenjohtajaksi

pyrkinyt Anneli Jäätteenmäki irtisanou-

tui työreformista osana kampanjoitaan.

Eduskuntavaalien alla vuonna 2003 tuore

puheenjohtaja vakuutti, että keskusta oli

haudannut työreformin.

Työreformin haudanryöstäjätElokuu 2003. SAK:n Ihalainen toivotti haastat-

telussaan työreformin epäonnistuneiden

poliittisten ohjelmien hautausmaalle. Samal-

la hän kertoi SAK:n luottavan Vanhasen pu-

namultahallitukseen. Syynä oli ilmeisesti se,

että keskusta oli itse upottanut työreformin

Atlantin syvänteeseen.

Työreformi ei kuitenkaan ole saanut le-

vätä rauhassa valtameren pohjassa. Se on

kelvannut etenkin poliittisen vasemmiston

lyömäaseeksi lytättäessä keskustan toimia

”työreformihenkisinä”.

Mutta mitä on tapahtunut lukuisille työre-

formissa esitetyille uudistusideoille? Monia

kohtia, kuten kotitalousvähennys, toteutet-

tiin jo Lipposen sinipunahallitusten aikana,

ja Vanhasen hallitukset jatkoivat ohjelman

konkretisointia.

Pahaa ei siis ole ollut työreformin sisältö,

vaan sen nimi ja laatija. Suomen Kuvalehteä

lainaten: leikkaus onnistui, mutta kirurgi kuoli.

Eri puolilla Eurooppaa toteutetaan nyt –

itku kurkussa – kansallisia työreformeja. Sak-

san viime vuosien menestys perustuu pitkälti

2000-luvun puolivälin uudistusohjelmaan,

joka oli heidän versionsa työreformista.

Keskusta on ilmoittanut esittelevänsä vuon-

na 2013 Suomen selviytymissuunnitelman,

jonka toteuttaminen merkitsee monille var-

paille astumista. Työreformi-syytöksiin kan-

nattaa varautua.

Oppositiopuolue elää asetelmista. Jos niitä

ei ole, ne täytyy rakentaa. Seppo Kääriäinen

summaa työreformin strategisen merkityksen

osuvasti: “Työreformi on kouluesimerkki siitä,

että oppositiopuolue pystyy rakentamaan

oma-aloitteisuuden pohjalta keskustelua

herättävää agendaa, jos se niin haluaa.”

Teksti: Hannu SavolainenKirjoittaja toimii tutkijana Ajatuspaja e2:ssa.

12

Elina Kristo oli vuonna 2009 tuore,

Lapin yliopistosta valmistunut,

25-vuotias taiteen maisteri. Sama-

na vuonna hän ryhtyi yrittäjäksi. Jo

teollista muotoilua opiskellessaan hän oli

suunnitellut ja valmistanut erilaisia heijasta-

via asusteita, ja opintojen myötä kehittynyt

osaaminen kehkeytyi yritysideaksi.

– Olen kasvanut yrittäjäperheessä, eikä

ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä ollut pelottava.

Se oli vaihtoehto muiden joukossa, enkä

empinyt alkaa hommaan, kun aika tuntui

kypsältä, nykyisin Tampereella asuva Kristo

kertoo.

Muotokoto-yritys tekee graafista suunnit-

telua sekä valmistaa käsitöinä erilaisia asus-

teita ja somisteita. Kristo on tyytyväinen yrit-

täjän alkutaipaleella saamaansa tukeen.

– Kun suunnittelin yritystä, sain ajan täällä

Tampereella Ensimetrin yritysneuvojalle.

Se on ilmainen palvelu, ja siellä kävimme

läpi yrityksen perustamiseen liittyviä asioita.

Sain starttirahan yritykselle ja kannustusta

muutenkin lähipiiristä. Niillä eväillä pääsin

hyvin liikkeelle.

Suosittuja tuotteita ovat heijastavista ma-

teriaaleista tehdyt asusteet, ruusukkeet ja

rusetit. Elina pyörittää tällä hetkellä yritys-

tään yksin, joskin perheeseen kuuluu myös

yrittäjänä toimiva aviomies Lauri Kristo.

– Pystymme tsemppaamaan toisiamme

yrityskuvioissa ja jakamaan kokemuksia,

vaikka olemmekin eri aloilla. Aloittelin aikoi-

nani oman yrityksen pyörittämistä Elinan yri-

tystoiminnan kannustamana. Elina on tehnyt

myös minun yritykselleni mainosmateriaalia,

ja kertoo tarvittaessa mielipiteitä suunnitte-

lutöistäni”, Lauri Kristo kertoo.

Koneinsinööriksi valmistunut Lauri oli yrit-

täjäksi ryhtyessään 24-vuotias. Hänen yrityk-

sen Grado Design Oy valmistaa teräsportaita

ja lasikaiteita. Perheeseen kuuluvat myös 2,5

vuoden ikäinen Minea ja kymmenen kuu-

kauden ikäinen Silva.

Perheellisen yrittäjän arki on täynnä elämääPerheen ja kahden yrityksen yhteensovit-

taminen on haastavaa, mutta ei mahdo-

tonta.

– Lastenhoito on tällä hetkellä enemmän

minun vastuullani, eikä aikaa oman yrityksen

kehittämiseen ole paljoa. Toisaalta pystyn

tekemään töitä kotona lastenhoidon ohes-

sa. Tylsiä päiviä ei siis ole enkä aio luopua yri-

tyksestä, vaikka en siihen juuri nyt pystykään

täysillä panostamaan, Elina Kristo sanoo.

Motivaatio yrittämiseen syntyy innosta

omaa alaa kohtaan ja mahdollisuuksista

toteuttaa omia näkemyksiä. Palaute työstä

tulee suoraan asiakkailta.

– Oikeastaan ainoa huono puoli nuorena

yrittäjäksi ryhtymisessä on se, että en ollut

ehtinyt saada vielä paljoa kokemusta ja

tärkeitä kontakteja, joita työkokemus olisi

voinut tuoda mukanaan. Muuten ikä ei ole

ollut millään tavalla ongelma.

Asusteita valmistava Elina Kristo, teräsportaita tekevä Lauri Kristo ja kaloja kasvattava Kari Vääräniemi sanovat, että nuori ikä ei estä yrittämistä.

työ ja yrittäjyys

Nuorena yrittämään

Minea Kriston isä Lauri uskalsi aloittaa yrittämisen vaimonsa Elinan esimerkin rohkaisemana.

13

Elina Kristo kannustaa ilman muuta myös

nuoria ryhtymään yrittäjäksi.

– Hommaan kannattaa suhtautua realisti-

sesti ja kannattavuutta on syytä miettiä tark-

kaan. Toisaalta kannattaa ryhtyä yrittäjäksi

alalla, josta pitää ja jota haluaa tehdä. Sil-

loin työ palkitsee jo itsessään.

Kalankasvatus työllistää jo toisessa polvessaKalankasvatus on ollut tuttua taivalkoske-

laiselle Kari Vääräniemelle lapsesta lähtien.

Isän perustama yritys on tullut tutuksi vuosien

saatossa, eikä ala siis ollut vieras, kun yri-

tyksen omistajuus viime vuonna siirtyi suku-

polven vaihdoksen kautta Karille ja hänen

veljelleen.

– Olin ollut mukana alle parikymppi-

sestä, ja olisin mielelläni ottanut vastuun

yrityksestä vaikka jo aiemminkin. Tykkään

haasteista ja ongelmien ratkaisemisestakin,

joita yrittäjänä toimiessa kohtaa, 28-vuotias

Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n toimitus-

johtaja kertoo.

Vääräniemet kasvattavat merilohta, siikaa

ja taimenta istutuksiin eri puolille Suomea

kalastuskunnille ja velvoiteistutuksiin. Asiak-

kaita on akselilla Rovaniemi-Helsinki. Työ on

kausiluontoista.

– Esimerkiksi näillä pakkasilla työtä on

vähemmän. Kesäaikaan työllistämme

kuusikin ukkoa, Vääräniemi kertoo.

Yrittäjyys on elämäntapa4-vuotiaan Santun ja 2,5-vuotiaan Miikan

isä kertoo, että yrittäjän työ on kokonaisval-

taista. Itsensä täytyy laittaa likoon, työaikoja

ei laske muut kuin itse ja kaikki vastuu työstä

on yrittäjällä.

– Toisaalta kaikissa töissä on hyvät ja

huonot puolensa, ja työn ja perheen

yhteensovittamiseen vaikuttavat joka ta-

pauksessa omat elämänarvot, halut ja mo-

tivaatiot. Yrittäjän elämäntavassa on paljon

työ ja yrittäjyys

Faktaa yrittämisestäSuomessa toimi Tilastokeskuksen yritysrekis-

terin mukaan 322 232 yritystä vuonna 2011.

Yrityksiä oli prosentin verran (3 300) enem-

män kuin edellisvuonna ja henkilöstöä kol-

me prosenttia (42 100) enemmän.

Liikevaihto kasvoi seitsemän prosenttia

kuten edellisenäkin vuonna.

Lähde: Tilastokeskus

Vuoden 2009 lopussa yrittäjistä noin kol-

masosa oli naisia. Naisyrittäjät ovat

miesyrittäjiä useammin yksinyrittäjiä.

Naisyrittäjien määrä on kasvanut 2000-lu-

vulla. Esimerkiksi kotitalousvähennys-

järjestelmä, kuntien palvelutuotannon

avautuminen kilpailulle ja ostopalvelujen

lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluis-

sa ovat edesauttaneet kasvua.

Suomessa on naisyrittäjiä suhteessa enem-

män kuin Euroopassa keskimäärin.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön

yrittäjyyskatsaus vuodelta 2010

hyviä juttuja. Siinä on oman itsensä herra, ja

omasta työstä seuranneet onnistumiset pal-

kitsevat, Vääräniemi sanoo.

– Pitää haluta tehdä työtä, ja pitää olla

valmis kantamaan vastuuta tiukemmissakin

paikoissa. Työtä ei kuitenkaan kannata

pelätä, se opettaa tekijäänsä.

Perheyrityksessä tärkeä tuki tulee per-

heeltä.

– Parhaat konsultit löytyvät perhepiiristä.

Vanhemmat ovat eläkkeellä, mutta tarpeen

tullen heiltä voi kysyä kaikkea, mitä eteen

tulee.

Teksti: Erika NenonenKuvat: Kristojen perhealbumi ja Liisa Korpela

Elina Kristo pystyy työskentelemään kotona lastenhoidon ohessa.

14

Kokousviikonloppu osoitti keskusta-

nuorten tulevaisuuden näkymät

valoisiksi. Nuoret olivat lyöneet

syksyn kuntavaaleissa hyvin läpi.

Keskustan listoilta valittiin eri puolilla

Suomea yhteensä 247 alle 30-vuotiasta kun-

nanvaltuutettua, mikä on enemmän kuin

neljä vuotta sitten. Lisäksi ehdokkaaksi oli

lähtenyt uusia innokkaita nuoria, joista ilah-

duttavan moni oli lähtenyt mukaan myös liit-

tokokoukseen.

Viikonlopun keskiössä oli tietenkin liittoko-

kous ja sen päätösasiat. Liittokokouksen

ympärille oli rakennettu tällä kertaa kuiten-

kin myös mittava tapahtumakokonaisuus.

Se koostui kokouksen lisäksi ydinvoimala-

vierailusta, kaupungin vastaanotosta, Flash

mob -tempauksesta Porin keskustassa, erin-

omaisesta iltaohjelmasta sekä Suomi-nei-

don tulevaisuutta käsitelleestä seminaarista,

jossa alustivat Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, kansainvälisen politiikan

professori Hiski Haukkala sekä liiketoiminta-

asiamies Juha Kuisma.

Jokaiselle oli tarjolla jotakin.

Liittohallitus uusiutuiHenkilövalinnat sähköistivät kokoustunnel-

maa. Yhdeksän erinomaista ehdokasta

kamppaili paikasta liittohallitukseen. Jokai-

nen teki onnistuneen kampanjan.

Erikseen on vielä kehuttava jokaisen ehdok-

kaan hyvin valmisteltua ja jäsenneltyä eh-

dokaspuhetta. Keskustalaisen puhetaidon

perinne elää vahvasti myös nyky-keskusta-

nuorissa.

Kaksivuotiskaudelle valittiin Sami Hän-ninen Pohjois-Pohjanmaalta, Tuomas Ket-tunen Kainuusta, Vilhartti Hanhilahti Pirkan-

maalta, Erkki Luomi Pohjois-Savosta sekä Elvi Juvonen Keski-Suomesta.

Liittohallituksen varajäseniksi yhden vuo-

den kaudelle valittiin Sonja Vojnovic Hel-

singistä ja Silja Silvasti Uudeltamaalta. Viime

vuonna valitun liittojohdon mandaatti jatkuu

ensi vuoden liittokokoukseen asti.

Gustafssonille kenkääPoliittinen keskustelu oli totutun kiivasta.

Piirien ja paikallisosastojen kokoukselle

lähettämät 28 aloitetta sekä liittohallituksen

valmistelemat liittokokouskannanotot herät-

tivät mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Kokous päätti lopulta esittää, että Karja-

lan tasavallasta on tehtävä vihreän ja luo-

van talouden erityistalousalue, joka toimii

Venäjän ja Euroopan uuden tiiviimmän

yhteistyön merkkipaaluna.

Keskustanuoret antaisi myös kenkää ope-

tusministeri Jukka Gustafssonille (sd.), joka

on toiminnallaan tuhoamassa suomalaisen

hyvinvoinnin kivijalkoja sivistystä ja osaamis-

ta.

Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on

katastrofaalinen esitys ammatillisen koulu-

tuksen aloituspaikkojen leikkaamisesta.

Tasakatot verolleKiivain keskustelu käytiin siitä, pitäisikö kun-

nallisten tehtävien sukupuolikiintiöistä

luopua. Perusteellisen käsittelyn ja tiukan

äänestyksen jälkeen kokous päätyi siihen,

että kiintiöt ovat tärkeä väline tiellä kohti

tasa-arvoisempaa päätöksentekoa.

Sen sijaan kokous esimerkiksi kannatti

korkeampaa verotusta tasakattoraken-

tamiselle.

Myös järjestöllisen toiminnan kehittämisen

osalta heräsi uusia ajatuksia. Ensi vuonna on

tavoitteena kehittää liiton ja piirien välistä

yhteistyötä.

Erityisesti toiminnan suunnittelua ja sisäistä

viestintää on parannettava nykyisestä.

Tapahtumarikas liittokokousviikonloppu kuin

vilahti silmissä. Osallistujat saivat palata koti-

seuduilleen hyvillä mielin.

Takana oli kiivaita poliittisia vääntöjä,

hauskoja hetkiä ja uusien ystävyyksien sol-

mimisia. Liittokokoustunnelmaa ei voi sanoin

kuvailla. Se on koettava itse.

Muista siis jo varata lokakuun viimeinen

viikonloppu ensi vuoden kalenteristasi!

Teksti: Markus YlimaaKeskustanuorten poliittisen ja kansainvälisen toiminnan asiantuntijaKuvat: Minna Rantala

Opetusministerille potkut ja tasakatot verolle!

Keskustanuorten liittokokous kokoontui Porissa 17.–18. marraskuuta. Satakunnan piirin isännöimä keskustanuorten vuoden ykköstapahtuma kokosi yhteen lähes 200 nuorta poliitikkoa eri puolilta

Suomea linjaamaan nuorkeskustalaisen liikkeen tilaa ja tulevaisuutta.

15

Säteilyä hakemassaYdinvoimalavierailu Olkiluotoon kiinnosti – mukaan ilmoittautui

enemmän kuin paikkoja oli, eli täysi linja-autollinen keskustanuoria.

Ennakkoon suunniteltu vierailuohjelma meni suuren ryhmän joh-

dosta uusiksi. Ohjelmaan kuului perinteisellä kaavalla esittely- ja

keskusteluhetki auditoriossa, iltapalaa, tutustuminen Sähköä

Uraanista -tiedenäyttelyyn sekä tottahan toki kierros itse ydinvoi-

mala-alueella.

Esittely- ja keskusteluhetki osoitti jälleen keskustanuorten tiedon-

halun – esittelijä pääsi puheessaan alkuun noin kahden minuutin

ajan, jonka jälkeen kaksituntiseksi venähtänyt hetki olikin täynnä

pelkkiä kysymyksiä ja kommentteja.

Isäntänä toiminut vierailutoimen päällikkö Mika Tanhuanpää

summasikin vierailumme lopuksi ryhmän olleen yksi ylivoimaisesti

eniten koskaan kyselleistä.

Ja aihe kiinnosti. Kysymyksissä pyörittiin niin prosessin toiminnal-

lisuudesta kuin vaihtoehtoisista tavoista tuottaa energiaa.

Tiedenäyttely ja kierros voimala-alueella herättivät lisäkysymyksiä

yhtä kiivaaseen tahtiin. Mutta kyllä niitä vastauksia saatiinkin. Epä-

tietoisuus muuttui tietoisuudeksi, ja monen terveiset olivat innos-

tuneet – tätä tietoa ja kokemusta oli kaivattu.

Teksti: Tuomas Meriniemi

16

Ansioituneet 2012

Vuoden comebackKeskustan kannatus seilaili jossain alavirei-

sen ja täydellisen romahduksen partaalla

surkeasti sujuneiden eduskuntavaalien jäl-

keen. Hetken aikaa näytti siltä, että puolue

eli todellista auringonlaskun aikaa. Tässä

tilanteessa kehiin hyppäsi ikinuori Paavo Väyrynen. Puolueen presidenttiehdokkaana hän on-

nistui luomaan ympärilleen hyvän pöhinän

ja avasi ihmisten mieliin tilan keskustan

uudelle tulemiselle. Paavon kannatusmukit

menivät kaupan kuin kuumille kiville. Tais-

telu ylivertaisesta johtoasemasta lähtenyttä

Sauli Niinistöä vastaan oli toki mahdoton,

mutta Väyrynen teki parhaansa.

Vuoden tulokasTäydestä tuntemattomuudesta ensin kes-

kustan puheenjohtajaksi ja sen jälkeen op-

position henkiseksi johtajaksi, Juuri kukaan

ei Oulun vaalipiirin ulkopuolella vielä vuosi

sitten tuntenut kempeleläistä ensimmäisen

kauden kansanedustajaa Juha Si-pilää. Pienen alkuhapuilun jälkeen Sipilä kas-

voi nopeasti täysiveriseksi tv-poliitikoksi,

joka näytti nauttivan huomiostaan parras-

valoissa kuntavaalien väittelyissä. Samaan

aikaan hän on kuitenkin säilyttänyt vilpit-

tömän rehellisyytensä ja raikkautensa. Nyt

tämä diplomi-insinööri luotsaa vahvalla

näkemyksellään keskustaa kohti eduskun-

tavaalien voittoa ja pääministerin paikkaa.

Vuoden floppiEi tullut Jytky II, vaan tuli korkeintaan sätky.

Perussuomalaiset olivat rakentaneet valta-

van odotusarvon kuntavaaleihin. Tarkoitus

oli tainnuttaa keskusta ja häivyttää kunta-

kartan vihreä väri kertaheitolla kadoksiin.

Puolueen ehdokasasettelu sujui vielä ai-

van kelvollisesti, mutta puheenjohtaja Timo Soini oli kuin maansa myynyt kuntavaalien

alla. Poissa olivat hänen tavaramerkkinsä,

oivaltavat letkautukset, soinismit. Eikä Soini

saanut tukea porukoiltaan, jotka keskit-

tyivät yhteen hiileen puhaltamisen sijaan

sooloiluun ja keskinäiseen torailuun.

Vuoden poliittinen teatteriPäähallituspuolueet SDP ja kokoomus kä-

vivät kesällä erikoisen julkisen taiston van-

huspalvelulaista. Kiistan kohteeksi nousi hoi-

tohenkilökunnan mitoitus. SDP piti tiukasti

kiinni kannastaan, että mitoituksesta on

säädettävä lailla ja sen on oltava vähintään

0,7 hoitajaa vanhusta kohden. Kokoomus

puolestaan ei olisi halunnut lainkaan kuntia

velvoittavaa mitoitusta.

Näytelmän pääosissa olivat peruspalve-

luministeri Maria Guzenina-Richardson ja

sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, jot-

ka eivät kyenneet sopuun ennen kuin koko

hallitus ja sen arvovalta oli kytketty riitaan.

Lopulta hallitus sai aikaan laihan kompro-

missin, jossa mitoituksesta luvattiin säätää

asetuksella, jos kunnat eivät muutoin laita

asiaa kuntoon.

Tarina ei kuitenkaan päättynyt tähän.

Eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokun-

ta totesi yksimielisesti, että hallitus ei voi

säätää kuntia velvoittavasta mitoituksesta

asetuksella. Vanhuspalvelulaki-teatterin jat-

ko-osaa voi siis odottaa viimeistään vuonna

2014, jolloin hallitus palaa asiaan.

Vuoden poliittinen oivallusKeskustan esittämä kotikunta-maakunta-

malli osoittautui aivan erinomaiseksi keinoksi

riistää kuntavaalien alla poliittisen keskuste-

lun huomio. Taustalla oli se tosiasia, että

hallitus oli suurella mekkalalla valmistellut

omaa suurkuntahankettaan jo 1,5 vuoden

ajan, mutta ei kyennyt esittämään, miten

kuntien suurin menoerä sosiaali- ja tervey-

spalvelut tullaan järjestämään.

Tähän rakoon keskusta iski tiskiin oman

ratkaisunsa, jolloin paine kasaantui yhä en-

emmän hallituksen kontolle. Koska hallitus

ei kyennyt tästä huolimatta pääsemään

mihinkään sopuun, käytiin kuntavaalien

pääkeskustelu oppositiopuolueen aset-

tamilla ehdoilla.

Vuoden toisinajattelija Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja

Saul Schubak sai kokea miltä tuntuu olla

toisin-ajattelija. Schubak arvosteli Face-

bookissa lapsilisiä, koska hänen mielestään

on järjetöntä tukea heikoimman aineksen

lisääntymistä. Nuoren toivon sanavalinta oli

sangen typerä. Itse asiasisältöhän, lapsilisien

poistaminen, oli suurin piirtein sitä samaa

oikeiston jargonia, johon nykyiset kokoomus-

nuoret tuntuvat laajemminkin ihastuneen.

Media otti kaiken irti Schubakin möläy-

tyksestä ja lynkkasi hänet henkisesti. Tämä

varoittava esimerkki varmasti riittää taas

toviksi vaientamaan nuoret poliitikon alut

räikeämmiltä irtiotoilta. Tässä maassa vain

Raimo Sailaksella ja Björn Wahlroosilla on

lupa poiketa konsensusyhteyskunnan valta-

virrasta.

Vuoden nuorisotekoTasavallan presidentti Sauli Niinistö lan-

seerasi heti virkakautensa alkumetreillä ihan

tavallisia asioita -kampanjan, jolla pyritään

arjen keinoin puuttumaan nuorten syrjäy-

tymisuhkaan. Niinistön kampanja kohtasi

voimakasta kritiikkiä erityisesti poliittisesta

vasemmistosta, sillä Niinistö ei väitteiden

mukaan huomioi lainkaan niitä nuoria, jotka

ovat jo syrjäytyneet, ja joiden kotiolosuhteet

ovat rikkinäiset.

Ei ehkä huomioikaan, mutta Niinistön

kampanja pyrkiikin toimimaan ennalta

ehkäisevästi ja vaikuttamaan tavallisten

nuorten ja heidän perheidensä asenteisiin,

jotta syrjäytymiskierteeseen ei koskaan edes

päädyttäisi.

Virallisesta nuorisohankkeesta eli hal-

lituksen yhteiskuntatakusta on sen sijaan

jäämässä jäljelle vain lakkautetut koulutus-

paikat. Hallitus antaa toisella kädellä ja vie

toisella kahta kauheammin. Ei Niinistön kam-

panja ainakaan hallaa nuorille tee.

Teksti: Tuomas VanhanenKuva: Markus Manner

On aika jakaa tunnustusta kuluneena vuonna eri tavalla ansioituneille. Nuori Keskusta -lehden toimitus on päättänyt myöntää seuraavat arvonimet:

Vuodentulokas!

17

Eduskunnan lähetekeskustelussa on yleensä tapana, että asian valmistelusta vastannut ministeri esittelee hallituksen esityksen ja osallistuu siitä käytävään keskusteluun.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaikuttaa valinneen toisenlaisen strategian.

Eduskunta, keskiviikkona 7. marraskuutaLähetekeskustelussa on valtiovarainministeriön valmistelema

verolaki, jolla pyritään estämään yritysten mahdollisuus hyö-

dyntää veroparatiiseja korkovähennysoikeutta hyväksi käyt-

tämällä.

Ministerille varattu esittelypuheenvuoro: - - - (Valtiovarainminis-

teri Jutta Urpilainen on ilmoittautunut läsnä olevaksi eduskun-

nan täysistuntoon, mutta jostain syystä hän ei ole esittelemässä

asiaa.)

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen:”Nyt ministeri poistui kiireen vilkkaa salista. Halusimme, että

tämä tärkeä keskustelu siirtyy eiliseltä, jolloin ministeri oli estynyt

eduskunnan keskusteluun osallistumasta, tälle päivälle, että val-

tiovarainministeri olisi voinut esitellä tämän lakiesityksensä. Ei tul-

lut esittelyä, mutta nyt tulee hataria puolusteluja.”

Eduskunta, tiistaina 27. marraskuutaLähetekeskustelussa on hallituksen esitys, jolla täydennetään

syyskuussa annettua varsinaista talousarvioesitystä.

Ministerille varattu esittelypuheenvuoro: - - - (Valtiovarainminis-

teri Jutta Urpilainen on ilmoittautunut läsnä olevaksi eduskun-

nan täysistuntoon, mutta jostain syystä hän ei ole esittelemässä

asiaa.)

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen:”Eduskunnan tulisi olla poliittisen keskustelun keskeisin foorumi

Suomessa. Odotimme viikonlopun ja viime viikon hallitusryh-

mien puheitten jälkeen, että teillä todella olisi ollut kriisitietoi-

suutta ja se kenties johtaisi toimenpiteisiin. Odotimme, että val-

tiovarainministeri Urpilainen tiedostettuaan tilanteen olisi tullut

tänne esittelemään ensi vuoden budjettia täydentävän esityk-

sen, jotta olisimme voineet käydä keskustelun Suomen talou-

den tilanteesta. Ei näkynyt valtiovarainministeriä.”

Eduskunta, tiistaina 11. joulukuutaLähetekeskustelussa ovat hallituksen esitykset bisnesenkeleiden

verovähennyksestä ja yritysten t&k-menojen verohuojennukses-

ta. Hallitus toi lait eduskuntaan vasta viimeisellä mahdollisella

hetkellä, minkä seurauksena ne piti käsitellä pikaisesti.

Ministerille varattu esittelypuheenvuoro: --- (Valtiovarainministeri

Jutta Urpilainen on ilmoittautunut läsnä olevaksi eduskunnan tä-

ysistuntoon, mutta jostain syystä hän ei ole esittelemässä asiaa.)

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen:”Arvoisa puhemies! Kiitän hallituspuolueiden uskollisia sotu-

reita, edustajia, jotka yrittävät selittää hallituksen tekoja täällä

parhain päin. Valitettavasti esittelevä ministeri Urpilainen kävi

painamassa nappia ja poistui muille kiireilleen. Hän olisi ol-

lut selityksen velkaa eduskunnalle, missä tuo valmistelu viipyi.

Te yritätte kääntää tämän eduksenne, että nyt hallitus tekee

ripeitä päätöksiä. Te päätitte 9 kuukautta sitten käytännössä

tämänkaltaisista asioista, lupasitte 300 miljoonan kasvupanos-

tuksia. Niistä on kolmannes huvennut matkan varrella ja niitten

valmistelu on kestänyt 9 kuukautta, ja kun kansakunta ja talous

odottaa uusia kasvusysäyksiä, te puolustelette ikivanhoja,

vesitettyjä päätöksiänne, että nyt hallitus toimii. Ei kerro kovin

hyvää hallituksen toimintakyvystä.”

17

Jutta Urpilainen. Osaa vaieta.

18

Sipilälle ruisleipää

ja villasukkia

Juha Sipilällä on edessä ensimmäi-nen joulu keskustan puheenjohta-jana. NK-lehti kysyi keskustanuorilta, millaisella joululahjalla he haluaisivat palkita ahkerasti töitä paiskineen puheenjohtajan.

Lapin Keskustanuorten puheenjohtaja Janne Kaisanlahti

Urho Kekkonen kertoi eräässä

haastattelussa saavansa voimaa

ruisleivästä. Hänelle lähetettiinkin

tuoretta ruisleipää eräästä maa-

laistalosta säännöllisesti. Voisinpa

antaa siis joululahjaksi suomalai-

sta ruisleipää, jotta puheenjohta-

ja saa energiaa tehdä työtä

esim. kotimaisen elintarviketuo-

tannon puolesta – ja muistaa

pitää keskustan Kekkosen linjalla.

Varsinais-Suomen Kes-kustanuorten puheen-johtaja Suvi Lindgren

Antaisin Juhalle muumimukin,

jossa olisi muumipappa. Juha

on meidän nuorten suuri avun-

tuoja ja ehkäpä myös mentori

jokaiselle keskustalaiselle. Hän

on meille kuin “pappa” – ja ni-

menomaan juuri muumeista, kos-

ka hänellä on paljon näkemystä,

kokemusta ja omaa mielipidettä.

Oikein hyvää joulua Juhalle!

Hämeen Keskustanuorten puheenjohtaja Janne Lintilä

Juhalla on jo monenlaista ihme-

puikosta alkaen... Toivon hänelle

kentän täyttä tukea ja työrau-

haa vuonna 2013.

Itä-Savon Keskusta-nuorten puheenjohtaja Eero Sistonen

Antaisin Juhalle lahjaksi Luomu-

hosen ruisleivän. Luomuhosen

ruisleipä on Kerimäellä leivottu

luomuruisleipä, jonka avulla

jaksaa puurtaa tulevina vuo-

sina keskustan kannatuksen

100-prosenttiseksi. Erikoisuutena

leipien pakkauksessa ovat isän-

nän kirjoittamat runot ilahdut-

tamassa leivän syöjän päivää.

Tällaisen perisuomalaisen lahjan

pudottaisin pukinkonttiin.

Pirkanmaan Keskusta-nuorten toiminnanjohtaja Matleena Mikkonen

Juha ja perhe ovat varmasti ol-

leet vuoden aikana kovilla isän-

nän uuden pestin ja vaalien

myötä. Haluaisin antaa Juhalle

rauhoittavan mökkiviikonlopun

perheensä kanssa palkkioksi hy-

vin tehdystä työstä.

Kainuun Keskustanuorten puheenjohtaja Anna Veteläinen

Antaisin Juhalle lahjaksi villasukat

varpaita lämmittämään. Pyytäi-

sin kuitenkin äitiäni neulomaan

ne, koska omalla neulontavauh-

dillani sukat valmistuisivat ehkä

juhannukseksi 2015.

18

19

Pohjois-Karjalan Keskustanuorten puheen-johtaja Katja Asikainen

Olen itse sitoutunut hankki-

maan kaikki joululahjat omasta

maakunnasta, joten Juha saisi

minulta lahjaksi pohjoiskar-

jalaista osaamista. Olen oppinut

tuntemaan Juhan rauhallisena

ja välittömänä ihmisenä. Rok-

kimaakuntana tutuksi tulleesta

Pohjois-Karjalasta Juhan paket-

tiin päätyisi kuitenkin vähän he-

vimpää tavaraa. Lahjapaketissa

olisi kiteeläisen Nightwish-yhty-

een uusi levy Imaginaerum sekä

Lieksassa valmistetut Nightwish-

reinot. Pieni ripaus rokkia tekisi

Juhasta vieläkin vaikeamman

vastuksen sinipunan johtoduolle

ensi kevään väännöissä.

Satakunnan Keskusta-nuorten toiminnanjohtaja Tuomas Meriniemi

Maailmanrauhan ja muuta mu-

kavaa, tietty. Mutta realistisem-

min. Voisin antaa Fingerporin

uusimman, eli Kuntauudistus-sar-

jakuvakirjan. Ensinnäkin aihe on

mitä polttavin. Toisekseen sopii

Fingerporin ironia ja huumoria

keskustaan mainiosti. Kolman-

nekseen FingerPORI, ja sen suurin

kilpailija FingerRAUMA. Neljän-

neksi: kaupunginjohtaja Aulis

Homelius on tunnetusti (kepu).

Ja viimeiseksi – Juhalle paljon

ratkiriemukkaita ja pilke silmäkul-

massa koettavia hetkiä tulevaan

vuoteen!

Keski-Suomen Keskusta-nuorten puheenjohtaja Elvi Juvonen

Antaisin Juha Sipilälle joululah-

jaksi villasukat. Sen parempaa

joululahjaa ei vain voi olla. Jos

olisi tulossa vaalivuosi, ne olisivat

aivan ehdottoman tärkeät ulko-

na kylmässä tepastellessa, mutta

sopivat kyllä ensi vuoteenkin. Ki-

erteleehän puheenjohtaja joka

tapauksessa tapaamassa ihmisiä

ympäri maata.

Keskustanuorten liitto-hallituksen jäsen Teppo Säkkinen

Antaisin Juhalle lahjaksi jonkin

hyvän kirjan, joka ei sivuakaan

taloutta ja politiikkaa, vaan mie-

luiten kantaa johonkin toiseen

maahan ja maailmanaikaan ja

opettaa ihmisenä olemisesta.

Keski-Pohjanmaan Keskustanuorten varapuheenjohtaja Maarit Hotakainen

Antaisin Juhalle Maa on ikuinen

-kirjan, johon on koottu keski-

pohjalaisen Viljami Kalliokosken

puheita ja kirjoituksia. Uskon, että

kirja sekä virkistäisi että antaisi

eväitä Juhalle. Lukuhetkiä läm-

mittämään tikkaisin Juhalle kes-

kustanvihreät villasukat.

Keskustanuorten poliittinen suunnittelija Markus Ylimaa

Lahjoittaisin Juhalle lahjakor-

tin jokaiseen keskustanuorten

kurssiviikonloppuun vuonna 2013.

Sieltä tarttuu matkaan rohkeita ja

raikkaita ajatuksia.

19

20

Kuulumisia Kairon kaduilta

Oli kesäkuu 2012. Kulutin nuo-

ruuttani opiskelijalle tyypillisellä

tavalla töissä. Samalla kelasin

elämääni ja oivalsin, että mi-

nulla olisi saumoja suorittaa sosiaalipolitiikan

korkeakouluharjoittelu ulkomailla.

Kauan kypsynyt haave kansainvälisen va-

paaehtoistyön kenttään tutustumisesta sai

siivet.

Googlen avulla kartoitin vapaaehtois-

työtä koordinoivien järjestöjen värikästä

kenttää. Puntaroin vaihtoehtoja Aasian,

Etelä-Amerikan ja Afrikan välillä. Lopulta

nappasi – aloin tutustua Kulttuurikamele-

ontit ry:n tahdittamaan Kairon katulapset

-kehitysyhteistyöhankkeeseen.

Järjestön tarjoamat vapaaehtoistyömah-

dollisuudet vaikuttivat jänniltä ja järkeviltä.

Tuli tunne, että nyt jos koskaan on minun

vuoroni antaa apua sitä todella tarvitseville.

Tueksi turvakodilleArabikeväästä toipuvassa Egyptissä olivat

vastassa stressitön elämänasenne, loputon

ihmisvirta ja kaoottinen liikenne.

Kotiuduttuamme Kairoon vapaaehtois-

jakso egyptiläisen kansalaisjärjestön Hope

Village Societyn ylläpitämässä katulasten ja

-äitien turvakodissa alkoi.

Kulttuurikameleontit ry:n kautta tulleista

vapaaehtoisista muodostimme neljän hen-

gen tiimin.

Hetkessä helteiset syyspäivät täyttyivät

lasten ja minareettien äänistä, nuorten

katuäitien temperamenttisesta touhuami-

sesta ja arabiankielisen arjen jakamisesta.

Turvakodilla tehtävänkuvaksemme muo-

dostui sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen

läsnäolon antaminen kaikissa eri muodois-

saan.

Köyhyyden sijaan katulasten suurin puute

oli sylioikeuden vaillinainen toteutuminen.

Hellyydenosoituksilla oli kova kysyntä.

Katuelämää nähneet naiset ja äidit puo-

lestaan kaipasivat sydämellisiä kohtaami-

sia – sitä, että heidät kohdattaisiin roskien

sijasta arvokkaina ihmisinä.

Tulimme tuttaviksi ja vaihdoimme poskisuu-

delmia samalla pikkuasioilla hilpeillen. Kun-

nioitukseni nuoria, kovia kokeneita naisia

kohtaan oli suunnaton.

Eikö Suomessa ole vauvoja?Kairossa koetulla kolmen kuukauden tiiviillä

työjaksolla sai paljon – enemmän kuin itse

koki pystyneensä antamaan.

Vapaaehtoisten tiimillä vaihdoimme tur-

vakodin pienimmille vaippoja, rasvasimme

lasten rutikuivia raajoja ja jaoimme vita-

miineja. Lisäksi opetimme lapsille hampai-

den pesua ja henkilökohtaisesta hygienias-

ta huolehtimista.

Leivoimme kaurakeksejä, leikimme ja lii-

kuimme. Teimme retkiä. Musisoimme ja

harjoittelimme rytmejä Suomesta tuoduilla

triangeleilla ja marakasseilla. Piirsimme ja

väritimme. Opettelimme yhdessä arabian

kirjaimia ja numeroita.

Sekä turvakodilla asuvat katulapset että

työntekijät olivat tottuneet vapaaehtois-

työntekijöihin. Pohjoismaalaisten innok-

kuutta saapua Kairoon vapaaehtoistyöhön

pidettiin erikoisena lähinnä katuäitien kes-

kuudessa.

Kerran yksi äideistä tiedusteli, eikö Suomes-

sa ole vauvoja omasta takaa, kun hoitoteh-

täviin on hakeuduttava näinkin kauas. Hän

ihmetteli vapaaehtoisten motiiveja saapua

Kairoon tehdäkseen jotain konkreettista hei-

dän hyvinvointinsa vuoksi.

Pori Jazz -paita pulaa poistamassaKairon katulasten elämässä materiaaliset,

ihmisen perustarpeita koskevat puutteet oli-

vat silmiinpistäviä. Näillä sektoreilla hyvänte-

keväisyys- ja vapaaehtoistyöjärjestöjen pa-

nos näyttäytyi korvaamattomana.

Niin sanotun ”toisenlaisen lahjan” merki-

tyksen sai vapaaehtoisena nähdä todella

konkreettisesti, kun kävimme hankkimassa

Kulttuurikameleontit ry:lle osoitetuilla lahjoi-

tusvaroilla kaikkea mahdollista äitiysavustus-

pakkauksista välipaloihin.

Suomesta saapuneita kierrätettyjen vaat-

teiden ja lelujen pahvilaatikoita availlessa

olivat katulasten ja -äitien hymyt herkässä.

Heidän vuolaita kiitoksiaan kuunnellessa

maailma tuntui pieneltä ja huolet yhteisiltä,

voitettavilta.

Vapaaehtoistyöntekijän huippuhetkeä

eivät vähentäneet kairolaisen turvakodin

keittiössä vilkkuneet Pori Jazz -paidat.

Raajojen rasvausta, kaurakeksien leipomista ja syleilyä. Vapaaehtoistyö Egyptissä antoi enemmän kuin otti.

21

ToivoRaskainta vapaaehtoistyöjaksolla oli ym-

märtää, etteivät elämän eväät jakaudu

maapallolla tasapuolisesti. Toiseksi raskain-

ta oli huomata, etteivät omat saatikka

olemassa olevat voimavarat riitä ratkaise-

maan laajoja sosiaalisia ongelmia.

Korkean sosiaaliturvan yhteiskunnassa

eläneelle nuorelle oli silkka mahdottomuus

hahmottaa katulapsiongelman syvyyttä.

Noin miljoonan katulapsen Kairossa työs-

kentely oli vain pintariipaisu siitä todellisuu-

desta, jota lapset maailman turuilla ja toreil-

la elävät.

Kaiken koetun jälkeen käteen jää kuiten-

kin tärkein, toivo. Katulasten silmät eivät

surkuttele vaan heijastavat sitkeästi lujaa

uskoa helpommasta huomisesta.

Kuka on katulapsi?”... katulapsi voi olla orpo tai hylätty lapsi,

joka asuu pysyvästi kadulla; lapsi, jolla on

perhe, mutta joka asuu kadulla nälän, köy-

hyyden, kodin ahtauden tai kotiväkivallan

takia; lapsi, jonka oma perhe asuu myös

kadulla tai turva- tai lastenkodissa asuva

entinen katulapsi, jolla on yhä merkittävä

ja todellinen riski päätyä takaisin kadulle.”

(WHO)

Teksti ja kuvat: Laura Tolkkinen

– Vuonna 2003 perustettu kansalaisjärjestö.

– Tarkoituksena on edistää kulttuurien välistä

vuoropuhelua sekä kansainvälistä ja moni-

kulttuurista tietoutta Suomessa.

– Toiminnan painopisteinä ovat tällä hetkellä

Ulkoministeriön tuella toteutettavat kaksi tie-

dotushanketta Toisella katsomalla ja Kadul-

ta kotiin ja kouluun sekä Kairon katulapset

-kehitysyhteistyöhanke.

– Tuo katulapsiongelmaa esille erilaisin ta-

pahtumin sekä Egyptissä että Suomessa.

– Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla ja

lahjoituksilla.

(Lähde: www.kulttuurikameleontit.com)

– Kairon katulapset -kehitysyhteistyöhanke

Käynnistyi Kulttuurikameleontit ry:n toimesta

vuonna 2010.

– Painopisteenä on katulasten ja katulap-

sityöntekijöiden voimaannuttaminen erityi-

sesti koulutuksen keinoin.

– Hankkeessa vahvistetaan ja tuetaan

egyptiläisen yhteistyökumppanin, Hope Vil-

lage Societyn (HVS), olemassa olevia toi-

mintamuotoja.

– Noin miljoonasta katulapsesta erityisenä

kohderyhmänä ovat tytöt ja nuoret naiset.

– Hankkeen toiminta keskittyy yhteistyö-

kumppanin päiväkeskuksiin sekä nuorten

katuäitien turvakotiin.

Kulttuurikameleontit ry

22

Euroopan Liberaalinuorten itälaajentuminen jatkuu. Armenian liberaalit saivat täysjäsenyyden ja Ukrainan

Eurooppanuoret ylsivät Lymecin hakijajäseniksi.

Viikonloppuna Bulgarian pääkau-

pungissa Sofiassa järjestetyssä Eu-

roopan Liberaalinuorten (Lymec)

kongressissa uudet itäiset ryhmit-

tymät saivat järjestön jäsenyyden. Historian

ensimmäinen järjestö Etelä-Kaukasukselta

nousi liberaaliperheeseen, kun Armenian

kansanpuolueen nuorisojärjestöstä tuli

Lymecin täysjäsen.

Ukrainan Eurooppanuoret saivat puoles-

taan hakijajäsenen aseman.

Armenialainen Eva Tovmaryen oli jäse-

nyyspäätöksen varmistuttua iloinen ja hel-

pottunut.

– Olen hyvin onnellinen. Tämä on tärkeä

askel paitsi Armenialle, myös koko Etelä-

Kaukasuksen alueelle. Uskon, että pystymme

hyödyntämään tätä yhteistyötä juurruttaes-

samme parempaa, liberaalia hallintokult-

tuuria Armeniaan.

Sarkaa riittää ArmeniassaPieni Kaukasuksella sijaitseva vuoristoval-

tio on hallintojärjestelmältään varsin kehit-

tymätön.

Korruptio jäytää Armeniaa. Valtio on varsin

sulkeutunut. Demokratia ja ihmisoikeusti-

lanne ovat huonolla mallilla.

– Merkittävä ongelma on, ettei edes polii-

tikoilla ole kovin syvällistä näkemystä politii-

kasta. Ei ymmärretä asioiden syy–seuraus-

suhteita. Myös huono taloustilanne sekä

kireät välit naapurimaihimme Turkkiin ja

Azerbaidzaniin rasittavat Armeniaa, Tovma-

ryen kertoo.

Nuoren demokratia-aktiivin mielestä maan

talous on ensin laitettava kuntoon. Suhteet

naapurimaihin olisi pystyttävä normalisoi-

maan.

– Puolueemme lähtee siitä, että raken-

namme rauhanomaista yhteiseloa muiden

Kaukasuksen valtioiden kanssa. Oma pesä

on saatava kuntoon. Yritämme vasta ra-

kentaa mallia, jossa kansalaisemme voisivat

saada vastaavat perusoikeudet, joista EU:n

kansalaiset jo nauttivat.

Ukrainan pitkäjänteisyys palkittiinUkrainan Eurooppanuorille Lymecin haki-

jajäsenyys merkitsee paljon. Järjestö sai

statuksen kolmannella yrittämällä. Aiemmin

prosessi tyssäsi siihen, että järjestön doku-

mentit eivät olleet kaikilta osin ajantasaisia

saati asianmukaisia.

– Tässä tulee esiin ero hallintokulttuureissa.

Neuvostoaikainen malli läpäisee edelleen

ukrainalaista järjestökenttää. Emme kun-

nolla tiedostaneet ongelmaa ennen kuin

Lymec kehotti puuttumaan asiaan, järjestön

kansainvälisten asioiden sihteeri Elena Mart-seniuk toteaa.

Ukrainan Eurooppanuoret on maan aktiivi-

sin liberaali nuorisojärjestö.

– Koemme itsemme eurooppalaisiksi. Ha-

luamme kokea itsemme samanarvoiseksi

muiden kanssa eurooppalaisessa per-

heessä, pohtii Julia Rudenko.

Vaikka länsimielisyys ja liberaalit arvot naut-

tivat arvostusta Ukrainan Eurooppanuorten

keskuudessa, on Ukraina valtiona ottanut

viime vuosina taka-askeleita demokratisoi-

tumisen tiellä.

– Oppositio on ajettu ahtaalle. Viime viik-

koina hallitus yritti jopa ajaa läpi lakia, joka

olisi kieltänyt niin kutsutun virheellisen tiedon

levittämisen vallanpitäjistä. Toteutuessaan

laki olisi rajoittanut oleellisesti sananvapaut-

ta. Media nosti asiasta perustellusti äläkän,

ja laki onneksi kaatui, Rudenko taustoittaa.

Teksti ja kuvat: Jukka Koivula

Uusia jäsenjärjestöjä

Lymeciin

Ukrainalaiset Julia Rudenko ja Elena Martseniuk iloitsivat järjestönsä valinnasta hakijajäseneksi.

23 23

Tämä on tärkeä askel paitsi Armenialle,

myös koko Etelä-Kaukasuksen

alueelle. - Eva Tovmaryen

“

“

23

Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa 11.–

13.10. järjestetyssä Lymecin kongressissa lin-

jattiin järjestön poliittisista suuntaviivoista.

Kongressissa hyväksyttiin useita päätös-

lauselmia, joissa vaadittiin kohennuksia

Venäjän sekä Valko-Venäjän ihmisoikeus- ja

demokratiatilanteeseen.

Armenian ja Azerbaidzanin ihmisoikeusti-

lanteeseen keskittyvät kannanotot hyväksyt-

tiin niin ikään. Myös seksuaalivähemmistöjen

oikeuksiin otettiin kantaa useammassa

päätöslauselmassa.

Lymec linjasi, että Euroopan parlamen-

tin kaikkien äänestysten on oltava jatkossa

avoimia. Oikeutta oman uskonnon ilmai-

semiseen esimerkiksi pukeutumisen tai us-

konnollisten symbolien kautta puolustetaan.

Eniten keskustelua herätti suhtautuminen

federalismiin ideologisena suuntauksena

sekä markkinoiden sääntely.

Lymecin markkinaoikeistoa edustavat

libertaarit esittivät, että valtiollinen omistus

lentoyhtiöissä pitäisi kieltää lailla. Liittovaltio-

maista EU:ta, unionin yhteistä armeijaa sekä

markkinoiden vähäisempää säätelyä tarjot-

tiin ratkaisuksi samojen tahojen toimesta.

Sosiaaliliberaalit ryhmittymät, mukaan

lukien Suomen Keskustanuoret ja Keskustan

Opiskelijaliitto, äänestivät edellä mainitut

esitykset kumoon.

Lymec ei pidä federalismia ideologise-

na tavoitteenaan vaan EU:n integraation

syventymisen tarvetta on syytä arvioida

tilannekohtaisesti. Enemmistö ei myöskään

kannata yhteistä armeijaa.

Voisi arvioida, että Lymec on järjestönä

liikahtanut viime vuosina talouspoliittises-

ti keskemmälle. Merkittävässä osassa eri

maiden edustajien käyttämiä puheen-

vuoroja korostettiin myös kansallisvaltioiden

oman päätösvallan merkitystä ylikansallisen

päätöksenteon ylitse.

Uusien Itä-Euroopan jäsenjärjestöjen mu-

kaantulo Lymeciin tuntuisi pääsääntöisesti

tasoittavan tietä laajemmalle sosiaalilibe-

raalille ajattelulle.

Sosiaaliliberaali ajattelu hallitsi Lymecin kongressia

24

ulkosuhteet

Syyslukukauden mittainen Erasmus-vaihto Pariisissa on loppusuoralla. On ollut mieleenpainuvaa opiskella lähes 800 vuotta vanhassa yliopistossa, jonka ovilla

seisoo virkapukuisia vartijoita valvomassa tiedon lähteille pyrkiviä.

Ranskalainen byrokratia on totisesti

omaa luokkaansa. Lukukauden

alussa vietin lukuisia tunteja jonot-

tamassa eri toimistoihin kysyäkseni

sitä, tätä tai tuota.

Oppilaita otetaan vastaan tiettyinä ai-

koina, esimerkiksi klo 10–12 ja 14–16 tai klo

12–17. Vastaanottoaikoja noudatetaan tiu-

kasti – ainakin loppupäästä. Toimiston ovi

aukeaa, kun vastaava henkilö paikalle ehtii,

mutta sulkeutuu varmasti kun aika päättyy.

En ole Suomessa nähnyt opintosihteerin

paiskaavan ovea kiinni opiskelijan nenän

edestä, koska vastaanottoaika loppuu sillä

minuutilla.

Yliopiston kirjasto on ollut pari kertaa suljet-

tuna lakon takia, minkä on myös vaikea ku-

vitella tapahtuvan Suomessa.

Ikiaikainen opinahjoVuonna 1257 Robert de Sorbon perusti Parii-

siin oppilaitoksen, joka tunnettiin nimellä La

Sorbonne ja myöhemmin Pariisin yliopisto,

l’Université de Paris. Tämä yliopisto jaettiin

vuonna 1970 Pariisin nykyisiksi 13 yliopistoksi.

Vaihtoyliopistoni Sorbonne Nouvelle – Paris

3 on entisen Sorbonnen lähinnä humanis-

tista tiedekuntaa vastaavan laitoksen

(faculté des lettres) jatkaja ja tarjoaa kou-

lutusohjelmia kielissä, kirjallisuustieteissä,

taideaineissa ja yhteiskuntatieteissä.

Historiaa ja nykypäivääOlen valinnut opiskeltavaksi lähinnä ranskan

didaktiikan kursseja, joilla käsitellään ranskan

kielen opetuksen historiaa, ongelmia ja eri-

tyispiirteitä.

Didaktiikan luennot pidetään alkuperäi-

sellä Sorbonnen kampuksella, jonka van-

himmat rakennukset ovat 1200-luvulta. Se

sijaitsee Pariisin 5. kaupunginosassa eli Lati-

nalaiskorttelissa. Kaupunginosa on saanut

nimensä yliopiston mukaan, jossa opetuskie-

lenä oli luonnollisesti latina.

Korttelin kokoisen kampusalueen raken-

nukset ovat komeita. Arvokkuuden tuntua

lisää joka ovella seisova virkapukuinen var-

tija. Sisään ei lampsita noin vain, vaan joka

kerta täytyy näyttää opiskelijakorttia.

Sisällä on niin puupaneloituja, lankkulat-

tiaisia käytäviä ja luokkia kuin marmoripor-

taikkoja ja -halleja. Luokkahuoneet ovat

isoja ja korkeita. Edessä on kateederi, jonka

takaa mestari ammentaa tiedon lähteistä

sitä janoaville opiskelijoille.

Entisajan opettajalähtöisestä metodista

on toki täälläkin siirrytty interaktiivisempaan

malliin.

Vaikka luennot pitkälti kuluvatkin siten,

että opettaja puhuu ja opiskelijat kirjoittavat

kynät sauhuten (tai näppäimet napsuen)

muistiinpanoja, on kaikilla kursseilla myös

keskustelua. Johtuneeko oppialasta, didak-

tiikan opettajien täytyy yrittää opettaa niin

kuin opettavat.

Suomeen verrattuna teknologian käyttö

kursseilla on todella vähäistä, vain yksi opet-

tajistani käyttää PowerPointia ja Moodlea.

Kurssin Moodle-sivulle en tosin pääse, kos-

ka ilmoittautumisia ei ilmeisesti ole vielä saa-

tu rekisteröityä sähköisesti – eihän lukukautta

olekaan takana kuin reilu pari kuukautta.

Betonia ja ranskalaista tunnelmaaToinen koulurakennukseni on 70-luvulla

rakennettu elementtimöhkäle. Sen betoni-

seinät ja muovilattiat jäävät toiseksi Sorbon-

nen klassiselle tyylille.

Vanhanaikaista ranskalaista tunnelmaa on

mahdollista aistia kahviossa, jonka nurkassa

seisoo piano. Varsin usein joku sen ääreen

istahtaakin. Yliopisto tuntuu olevan täynnä

toinen toistaan taitavampia muusikkoja.

Koska syyslukukausi alkaa lokakuun alussa

ja päättyy tammikuun puolivälissä, ei sille jää

joululoma pois luettuna mittaa kuin kolme

kuukautta. Ei ihme, että se on vilahtanut ohi

yhdessä hujauksessa.

Didaktiikan luennoilta on tarttunut mu-

kaan monenlaisia ajatuksia ranskan kielen

opettamisesta, ja Pariisista kaupunkina mo-

nia hienoja muistoja.

Asuminen kaupungissa, edes muutaman

kuukauden verran, mahdollistaa ihan erilai-

sen näkökulman paikalliseen elämään kuin

muutaman päivän turistivierailu. Matkailu

totisesti avartaa.

Teksti: Saana Kortesalmi

Pariisin taivaan alla

25

Tällä palstalla vuorottelevat kansanedustajat Tuomo Puumala ja Annika Saarikko

Olen päätynyt ajattelemaan,

että keskustan tulisi unohtaa

erillinen kaupunkipolitiikka.

Viimeistään kuntavaalien tulos

osoitti tämän.

Saimme kelpo tuloksen valtakunnallisesti,

mutta pääkaupunkiseudulla ja muissa suu-

rissa kaupungeissa tulos oli lievästi sanot-

tuna vaatimaton. Taas kerran.

Keskusta on yrittänyt valloittaa Suomen

suurimpia kaupunkeja muutaman vuo-

sikymmenen ajan. Projekti on tuntunut epä-

toivoiselta.

Sitä tärkeämmältä tuntuu se harvalukuis-

ten puurtajien pitkäjänteinen työ, jota vaik-

kapa Hakaniemen torilla kahvia tarjoillen

on urhoollisesti tehty.

Erillisen kaupunkipolitiikan ongelmana

on ollut se, että kaupunkien asiat on joten-

kin onnistuttu nostamaan muiden asioiden

kanssa kilpaileviksi. Keskustassa on pitkään

ollut vallalla sellainen asenne, että kun kau-

pungeista aletaan puhua, puolet salista

häipyy jonnekin muualle.

Erillinen kaupunkipolitiikka on jakanut

yhteiset tavoitteemme kahden eri poru-

kan ajettavaksi. Tätä hämmästelen, koska

olemmehan myös onnistuneet kaupunki-

politiikassa. Hyviä esimerkkejä ovat esi-

merkiksi Oulu, Seinäjoki ja Mikkeli, maakun-

tiensa vahvat keskukset.

Kaupunkien ja ennen kaikkea niiden asuk-

kaiden, ihmisten, ongelmat ovat yhteisiä.

Toimeentulo-ongelmat, asumiskustan-

nukset, työpaikkojen riittävyys, koulutuk-

sen saatavuus, lähipalvelut, ympäristökysy-

mykset.

Keskustalaisen politiikan jakaminen kau-

punkeihin ja maaseutuihin, etelään ja poh-

joiseen ei ole koko Suomen asian ajamista,

vaan teennäisen vastakkainasettelun ko-

rostamista. Tästä vastakkainasettelusta

eivät lopulta hyödy muut kuin kilpailijamme

SDP ja kokoomus.

Samalla vihreiden kannatus on kuin pei-

likuva keskustasta - siellä missä me olemme

pieniä, vihreät ovat suuria, ja päinvastoin.

Keskusta voi profiloitua kaupungeissakin

vain omilla vahvuuksillaan. Olemme aluei-

den ja maakuntien puolueen lisäksi vahva

sosiaaliturvan ja sivistyksen puolestapuhuja.

Kaikki merkittävät sosiaalipoliittiset paran-

nukset ja sivistyspoliittiset uudistukset ovat

tapahtuneet meidän ollessa hallituksessa.

Myös nykyisin keskusta tuntuu olevan ainoa

puolue, joka todella välittää yhdenvertai-

sesta sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Sosiaaliturvaa pohtiessa kaikki tuntuu

lopulta palavaan asumiseen. Uskon, että

erityisesti siinä olisi meillä uutta annettavaa.

Pääkaupunkiseudun asuntopulaa ei voida

mitenkään keskustalaisten syyksi vierittää,

mutta me voimme sen ratkaista.

Olen ilahtunut siitä, että kaupunkime-

nestyksemme on nyt noussut puheen-

aiheeksi puolueessa laajemmin. Nuoret va-

litsivat sen ensimmäisen virtuaalitupaillankin

teemaksi - hieno, symbolisestikin tärkeä va-

linta.

Koen, että tässäkin asiassa nuorten pitää

olla edistyksen lipun kantajia.

Emme unohda juuria maaseudulla tai

maakunnissa – rakastamme niitä ja raken-

numme niistä. Mutta yhtälailla hyväksymme

sen, että Suomen kehityksessä kaupungis-

tuminen on ilmiönä tosiasia. Näitä siltoja ra-

kentavia puheenvuoroja meidän tulee käyt-

tää ukkoväen kuullen entistä useammin.

Toivotan jokaiselle keskustanuorelle iloa

ja valoa joulun aikaan! Lämmin kiitos vaali-

työstä ja riemukkaita keskustahetkiä myös

ensi vuoteen!

Annika Saarikkoturkulainen kansanedustajaKeskustan varapuheenjohtaja

Päin betoniseinää, pitkin asfalttitietä

26

kulttuuri

Lämpimän punaiset seinät, kahvin

tuoksu, värikkäät lankarullat ja puik-

kojen kilinä. Nämä ovat vastassa Jär-

venpäähän marraskuussa avatussa

neulontakahvila Lentävässä Lapasessa.

Kahvilasta löytyvät omistajat Taina Schildt ja Tarja Jussila. Schildt on työskennellyt lähes

koko ikänsä järjestössä vapaaehtoistoimin-

nan parissa ja vain Jussilalla on aiempaa

kokemusta yrittämisestä. Molemmat ovat

intohimoisia käsityön ystäviä, jotka kylläs-

tyivät markettien lankavalikoimaan, aina

piti lähteä joko Helsinkiin tai Porvooseen nii-

tä hakemaan. Siitäpä sitten ajatus lähti pe-

rustaa oma yritys.

Punainen lankaKysyttäessä Lentävän Lapasen kiteytystä yri-

tysideasta, Schildt vastaa napakasti:

– Lentävä Lapanen on lankojen ihme-

maa ja neulojien olohuone, jossa yhteisöl-

lisyys ja innostus kohtaavat kahvikupposen

äärellä. Erikoisen siitä tekevät konsepti ja

tunnelma, kun asiakkaat jakavat keskenään

osaamistaan.

Lentävä Lapanen on myös vastaus uuteen

tautiin, neuloosiin. Schildtillä on taudin hel-

pottamiseen hyvät vinkit.

– Ken joutuu pakkoneuloosiin on haet-

tava lääkitystä lähimmästä lankakaupasta.

Valitettavasti parannuskeinoa ei ole, mutta

oireita helpottavat puikot ja kerä lankaa.

Yrittämisen haasteetYrittämiseen liittyy aina haasteita, joihin ei

välttämättä ole voinut varautua etukäteen.

– Kahvilaa perustaessa törmäsimme kaik-

keen hassuun, olemme hankkineet laitteita

ja huonekaluja pääosin käytettyinä ja niissä

onkin ollut huolta ja puuhaa koko suvulle.

– Sopivan tilan löytäminen oli myös haaste.

Järvenpäässä on paljon tyhjää liiketilaa,

silti sopivaa ei tuntunut löytyvän. Päätimme

kuitenkin ottaa nykyisen tilan ja olemme sii-

hen erittäin tyytyväisiä. Se on riittävän tilava

Järvenpään on vallannut neuloosi. Tämä omituinen tauti on pakonomainen tarve istua ja neuloa. Valitettavasti tauti on parantumaton, mutta helpotusta oireisiin tarjoaa

neulontakahvila Lentävä Lapanen.

ja keskeisellä paikalla aivan kävelykadun ku-

peessa, kertoo Schildt.

Uuden yrityksen yksi suurimpia haasteita

on markkinointi. Vaikka yritysidea olisi kuinka

hyvä ja puitteet hienoimmat koskaan, eivät

asiakkaat löydä paikalle, jos markkinointiin ei

panosteta. Lentävää Lapasta markkinoitiin

myös hauskalla sissimarkkinointitempauk-

sella.

– Jätimme ympäri Järvenpäätä lapasia,

joissa oli viesti otsikolla ”Eksynyt Lapanen”.

Pyysimme löytäjää palauttamaan lapasen

kahvilaamme, jossa sen pari odotti. Lapasen

palauttajaa odotti kiva ylläri kahvilassa. Suuri

osa lapasista löysikin kotiin!

Lentävällä Lapasella on myös nettisivut ja

Facebook-sivu, josta tulevia teematapah-

tumia voi seurata. Mitäpä ohjelmassa on

loppuvuodeksi?

– Järjestämme useita joululahjavalvojaisia.

Arnen ja Carloksen neulottuja joulupalloja,

sukkaklinikoita, lapasiltoja, siipipajoja nyt

alkuun. Joulukuussa julkistetaan Järvenpää-

lapasen suunnittelukilpailu, jonka arvostelu-

raadissa ovat muun muassa Anu Harkki ja

Kaija Papu. Koko ajan on tarjolla Jätä Jälki-

neulegraffiti, jonka aikaansaannoksilla pääl-

lystämme toisen myymälän pylväistä, kertoo

Schildt tulevista tapahtumista.

Myös nuoremmille neuloosista kärsiville

on osuvaa ohjelmaa. Esimerkiksi joulukuussa

pipomies Ville Lahtinen vierailee kahvilassa

innostaen pipon virkkuuseen ja kertoo tari-

naansa. Ville on perustanut Outo Wear &

Gear yrityksen vuonna 2003.

Neuloosin vallassa!

Taina Schildt (vas.) ja Tarja Jussila ovat saaneet hyvää palautetta masrraskuussa ovet avanneesta neulontakahvilastaan.

27

Palaute on palkitsevaaLentävä Lapanen on ehtinyt lyhyessä ajassa

saada paljon hyvää palautetta.

– Kahvilan vastaanotto on ollut todella

hyvä, monet kiittelevät paikan tunnelmaa

heti ensi askeleelta. Punainen marmeladi-

väri seinissä luo lämmintä ja kutsuvaa ilma-

piiriä. Moni on maininnut, että tällaista uutta

elämää on kaivattu Järvenpäähän, kertoo

Schildt.

Neulonnasta innostuneita Schildt neuvoo

aloittamaan harrastuksen vaikkapa kaulalii-

nasta.

– Kaulaliinan osaa jokainen, neuloo vaikka

koko ajan oikeaa kunnes pötkö on halutun

pituinen.

Schildt lähettää vielä terveisiä Nuoren Kes-

kustan lukijoille:

– Tarttukaa innokkaasti puikkoihin tai kouk-

kuihin mieluisan langan kera, niin hyvä neu-

lostuotos on taattu!

Teksti ja kuvat: Salla Airaksinen

Lentävän Lapasen yhteystiedot löydät osoitteesta

lentavalapanen.fi

Tykkää FACEBOOKISSA:

www.facebook.com/Lentavalapanen

Kiinnostaako neulominen?

Lepolan Martat käyvät säännöllisesti neulomassa

ja antamassa neulontavinkkejä Lentavässä Lapasessa.

28 28

Walkers-toiminta on Aseman

Lapset ry:ssä kehitettyä va-

paaehtoisuuteen perustu-

vaa nuorisotyötä, jota yh-

distys myös itse taustayhteisönä järjestää ja

ylläpitää paikallisesti Helsingissä. Keskeisin

toimija Walkersissa on koulutetuista aikui-

sista vapaaehtoistyöntekijöistä koostuva

ryhmä.

Walkerseja toimii tällä hetkellä Suomes-

sa 13 paikkakunnalla. Walkers-toimintaa

voivat toteuttaa Aseman Lapset ry:n

kanssa yhteistoimintasopimuksen allekirjoit-

taneet taustayhteisöt (kunnat/kaupungit,

seurakunnat sekä yhdistykset).

Miten, missä ja kenelle?Toimintaan mukaan tulo ei maksa taustayh-

teisölle mitään, mutta itsenäisinä Walkers-

toimijoina jokaisen on itse kustannettava

oma paikallinen toiminta ja sen välttämät-

tömät kustannukset. Walkersissa on ni-

mensä mukaisesti kyse elämänasenteesta:

kulkemisesta ja kulkijoiden kohtaamisesta.

Tärkein toimintamuoto on kahvilatoiminta.

Walkers-kahvilat ovat turvallisia kokoon-

tumispaikkoja, joihin kaikki nuoret ovat

tervetulleita. Toiminta perustuu vapaaehto-

istoimintaan. Walkerseissa vapaaehtoiset

toimivat ammattilaisten rinnalla.

Kokeiluna on ollut käytössä myös Walkers-

busseja. 2011 käynnistynyt bussiprojekti on

Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteu-

tettava kehittämishanke. Se on alle 18-vuo-

tiaille nuorille tarkoitettu paikka, jossa on

tarjolla edullisia kahvilapalveluja ilman ost-

opakkoa sekä mahdollisuus käyttää EHYT

ry:n mobiili- ja pelipalveluja.

Bussi toimii kesäaikoina Helsingin keskus-

ta-alueella ja muulloin eri puolilla pääkau-

punkiseutua aina kolme kuukautta kerral-

laan alueilla, joilla on tilausta turvallisten

Walkers-aikuisten läsnäololle.

Walkers-Hubu-bussiprojektin projektipääl-

likkö Heikki Turkka kertoo toiminnan palaut-

teen olleen hyvää.

– Tällaiselle toiminnalle on ehdottomasti

tilausta. Kotona olevien aikuisten aika nuo-

rille on vähentynyt, jolloin ulkopuolisten ai-

kuisten tärkeys korostuu. Walkers-kahvilat ja

bussit ovat turvallinen oleilupaikka nuorille.

Joskus tuntemattomille, varmasti turval-

lisille aikuisille on helpompi kertoa elämän

ongelmista kuin omille vanhemmille, kertoo

Turkka.

– Nuorisotyön pitää alkaa kouluista. Van-

taalla nuorisotoimenjohtaja on rajannut,

ettei kouluissa tehdä nuorisotyötä. Tämä

yhteistyö koulujen kanssa on saatava takai-

sin. Ongelmaisen nuoren tavoittamiseen ei

riitä palveluiden mainostaminen tai inter-

net. Apu on vietävä nuoren luo, jotta kyn-

nys sen vastaanottamiseen on mahdollisim-

man matala, Turkka jatkaa.

Turvallisuuskävelyn tavoitteetVarsinaisen turvallisuuskävely on me-

netelmä, jonka avulla kerätään tietoa

alueen olosuhteista ja arjen turvallisuu-

teen vaikuttavista asioista. Näitä ovat esi-

merkiksi ihmisten välinen kanssakäyminen,

ympäristön vaarapaikat ja elinympäristön

viihtyisyys. Nuorten kansa tehtävissä tur-

vallisuuskävelyissä pyritään saamaan esiin

nuorten näkökulmaa.

Turvallisuuskävelyt ovat yksi työmuoto,

jolla pyritään lisäämään nuorten osallisuut-

ta kaupunkiturvallisuuden kehittämiseen ja

osoittamaan nuorten omaa vaikuttamis-

mahdollisuutta elinympäristöönsä.

– Käytännössä olemme kiertäneet

elinympäristöjä nuorten kanssa ja valoku-

vanneet turvattomia paikkoja. Nuoret ovat

itse kertoneet, miksi kokevat paikat turvat-

tomina. Näin tiedämme paremmin, mihin

asioihin täytyy satsata esimerkiksi viihtyvyy-

den, valaistuksen, ja valvonnan asioiden

kanssa, kertoo Turkka.

Kunnallisvaalien aikaan ehdokkaana sain mahdollisuuden osallistua Aseman Lapset ry:n järjestämälle turvallisuuskävelylle Vantaan Myyrmäessä. Kokemus oli maailmankuvaa avartava.

Vapaaehtoistyön tärkeys korostui entisestään.

Turvallisuus ennen

kaikkea

Ongelmat tänäänNuoret viettävät paljon vapaa-aikaa kau-

punkialueilla. Hyvä nuorisotalotoiminta on

yksi keino saada nuoret pois turvattomasta

ympäristöstä.

Vantaalla nuorisotalot ovat kovassa

käytössä. Yksi tapa saada nuoria kokoon-

tumaan turvalliseen ympäristöön on ollut

vastuun antaminen nuorille itselleen. Nuoret

ovat saaneet järjestää itse aikuisten valvon-

nan alaisuudessa muun muassa klubi-iltoja

ja muita tapahtumia.

Huumeiden käyttö on kymmenen vuo-

den aikana vähentynyt Vantaalla eikä niin

sanottua jengimuodostumista ole enää

voimakkaasti havaittavissa. Tämän vuoksi

orastaviin ongelmia enteileviin tapahtumiin

päästään heti puuttumaan.

Turkka kertoo, että myös nuorten van-

hemmilta tullut palaute on ollut positiivista.

– Nuorimmat nuoret, joita kohtaamme,

ovat alakouluikäisiä. Sen ikäisten pitäisi tie-

tenkin iltaisin olla jo tiettyyn aikaan kotona

nukkumassa, joten olemme usein yhtey-

dessä nuorten vanhempiin. Vanhemmat

ovat yhteydenotoista kiitollisia, koska huoli

omasta lapsesta on suuri. Myös vanhem-

mat saavat siis tukea kauttamme keskuste-

lemalla nuoren asioista.

Teksti: Salla AiraksinenKuvat: Salla Airaksinen,www.asemanlapset.fi

Lue lisää toiminnasta:www.asemanlapset.fi

29

Kielentutkijaa kiinnostaa, mikä on se teon-

sana, jolla yleensä kuvaat joululahjoihin

liittyvää toimintaa. Ostatko, hankitko vai

annatko lahjoja?

Tämä sananvalinta kertoo tarkemmin

tekemisen laadusta mutta myös suhtau-

tumisestasi asiaan. Uppoamatta liikaa

diskurssintutkimukseen rohkenen väittää,

että käyttämäsi verbi kuvaa laajemminkin

asennettasi joulukauppaa kohtaan. Dis-

kurssi muuten tarkoittaa jotakin alaa kos-

kevien puhe- tai vuorovaikutustapojen

kokonaisuutta.

Pienen ja epätieteellisen tutkimukseni

(lue: tuttavien puheitten kuuntelun) tulos-

ten mukaan suurin osa mainitsee osta-

vansa lahjat. Muutama antaa ja harvempi

hankkii lahjoja. Muutkin verbit olisivat toki

mahdollisia, mutta en kuullut kenenkään

puhuvan esimerkiksi lahjojen haalimisesta

tai keräämisestä. Lisäksi toivoin, että olisin

kuullut useamman aikovan tehdä lahjoja.

Vaikuttaa siltä, että joululahjadiskurs-

sissa lahjoja suunniteltaessa puhutaan

useimmiten antamisesta: ”aattelin antaa

sille jonkin kirjan”. Sen sijaan kauppojen

koluamisen jälkeen lahjoista puhutaan

markkinahenkisemmin: ”ostin sille akkupo-

rakoneen”.

Yksi lahjoja hankkinut perusteli verbi-

valintaansa sillä, että hän saattaa kier-

rättää lahjoja tai lahjoittaa kehitysmaa-

vuohien, lippujen tai lahjakorttien kaltaisia

asioita. Silloin hän ei varsinaisesti itse osta

HämäläinenKirjoittaja on jyväskyläläistynyt 24-vuotias äidinkielenopettajaopiskelija, joka on kirjoittanut kolumneja tähän lehteen kolmen vuoden ajan ja kiittää lukijoita. Seuraavaksi tämä keski-ikäinen keskustanuori keskittyy kirjoittamaan tutkimustaan.

mitään vaan sanojensa mukaan ”vaihtaa

näkymätöntä rahaa näkymättömiin juttui-

hin”.

Tässä diskurssissa riittäisi enemmänkin

pohdittavaa, ja on sitä varmaan jo tutkittu.

Onko niin, että joulukaupan mainoskieli,

jossa ”annetaan läheiselle hyvä mieli”,

vaikuttaa lahjoista puhumiseen? Ovatko

mainosten fraasit tarttuneet arkiseen kie-

lenkäyttöön?

Ideatasolla lahjan antaminen kuulos-

taa vilpittömämmältä kuin ostaminen.

Ostaminen astuu kuvaan siinä vaihees-

sa, kun konkreettisesti siirrytään markki-

namaailmaan ja kauppoihin. Raha vaih-

tuu tavaraan ja palveluihin, ja silloin lahjat

on ostettu, vaikka ne myöhemmin lah-

joitetaankin eteenpäin.

Facebookissa on joulun alla kiertänyt kir-

joitus, jossa kehotetaan tänä jouluna hank-

kimaan joululahjat suomalaisilta yrittäjiltä.

Samasta ajatuksesta on useita versioita,

joissa täsmennetään, että lahjat tulisi hank-

kia pienyrittäjiltä, käsityöläisiltä tai muulta

reilulta taholta.

Kiertoviestissä tärkeintä on kuitenkin

lahjojen alkuperän tietäminen ja se, että

mahdollisimman suuri osa joulukauppaan

käytettävästä rahasta jäisi Suomeen. Tässä

jos missä on ideaa. Lahjojen valinnan

tärkeimpiä perusteita ovat tutkitusti olleet

kestävyys ja lahjan sopivuus saajalle, mut-

ta kotimaisuutta on alettu arvostaa entistä

enemmän.

Lahjan ei tarvitse olla tavara, vaikka se

ehkä ensimmäisenä tulee mieleen (ja itsel-

länikin siintää mielessä kuva särmiön muo-

toisesta esinelahjapaketista). Lahja voi olla

mitä vain palveluista kyytiin tai vaikkapa

vapaaehtoistyöhön käytettävään aikaan.

Suomalaisen Työn Liiton teettämän selvi-

tyksen mukaan suomalaiset käyttävät tänä

vuonna jouluvalmisteluihin keskimäärin 400

euroa. Toki rahaa käytetään lahjojen lisäksi

joulutervehdyksiin, ruokaan ja juomaan,

koristeisiin ja sisustukseen, matkailuun ja niin

edelleen. Lahjojen ostamisesta, hankkimis-

esta ja antamisesta keskustellaan kuitenkin

ehkä eniten.

Lahjalla ja ajatuksella on väliä, mutta niin

on silläkin, kuinka lahjoista ja niitten välit-

tämistä ideoista puhutaan. Ajatusmalleilla

on taipumus tarttua. Kun enemmistö ostaa

lahjoja, liikkeellä on suuri määrä rahaa ja

kaupallista diskurssia. Mutta me voimme

itse vaikuttaa siihen, miten käytämme

valuuttaa ja verbejä.

Hyvää Joulua kaikille!

Heli Hämäläinen

Ajatus (teonsanan taustalla) on tärkein

29

30

Yhteiskunnassamme yrittämistä ar-

vostetaan ja arvostellaan. Osal-

taan se saa osakseen suurta kun-

nioitusta ja kannustusta, osaltaan

kohtuutonta kritiikkiä, vähättelyä.

Henkilökohtaisesti arvostan yrittäjiä suu-

resti. Nuo muurahaisten lailla lähes tauotta

työtä tekevät isänmaan sankarit rakenta-

vat kotimaamme hyvinvointia enemmän

kuin osaamme aina ajatellakaan.

Miettikää miltä Suomi näyttäisi, jos näitä

tuhansia eri palvelujentarjoajia ei olisikaan.

Nuo rohkeat suomalaiset ovat kaikkia

myrskyjäkin uhaten ryhtyneet työhön pa-

rantaakseen meidän olojamme. Meistä

kukaan ei voi kiistää, ettei yrittäjäksi ryhty-

minen olisi haasteellista, riskialtista ja turva-

tontakin monilta osin.

Yrittäjältähän usein puuttuu turvallinen

ja kiinteä kuukausipalkka, kahden päivän

vapaa viikosta ja sairauslomien stressittö-

myys. Tämän lisäksi yrittäjä itse kantaa riskin

ja vastuun yrityksestään henkilökohtaisesti,

omasta selkänahastaan.

Niinpä. En minäkään vähättelemään

menisi. Kannustamaan minä rohkaisen!

Me käsitämme kaikki yrittäjyyden merki-

tyksen jo kansantaloudellisenkin näkökul-

man puolesta. Kun on yrityksiä, on luonnolli-

sesti myös yhteiskunnassa monipuolisempia

työllistymismahdollisuuksia, liikevaihtoa, pal-

kansaajia, veronmaksajia. Ja näin ollen hy-

vinvointia.

Nyt jos joskus yhteiskunnaltamme laajem-

minkin tulisi löytyä työkaluja yrittäjyyden

kannustamiseen. Valtion tulisikin antaa joka

saralla kaikkensa rohkaistakseen kansalaisi-

aan tähän työhön.

Päätöksentekoon on tuotava yhä vah-

vemmin myös yrittäjänäkökulmaa. Esi-

merkiksi verotuksellisesti Suomessa on mo-

nia muutospaineen alaisia säädöksiä, jotka

eivät kannusta yrittämiseen, sen kasvuun,

työllistämiseen tai edes itse työntekoon.

Valtiovallan puolelta tulisi myös pyrkiä

rakentamaan näkyvämmin yhä vahvem-

paa keskusteluyhteyttä yrittäjiin ja pyrkiä

ratkomaan ongelmia yhdessä. Yritykset

toimivat kunnissa ja kunnat ovat paikalli-

sesti avainasemassa yritystoiminnan kehit-

tämisessä.

Tärkeä näkökulma yrittäjyyden vaka-

vampaan tutkiskeluun ja perään huutoon

on myös nuorten työttömyyden hälyttävän

korkea taso. Paljon puhutuista 50 000 kado-

tetusta nuoresta löytyy varmasti potentiaa-

lia yrittäjiksikin.

Nuoriakin tulisi tukea yhä enemmän

ja tutustuttaa yrittämiseen useammasta

näkökulmasta. On hienoa, että esimerkiksi

oppilaitokset ovat pyrkineet tarjoamaan

erilaisten hankkeiden ja projektien kautta

eväitä yrittäjän polulle.

Esimerkiksi yliopistoissa harjoitetaan men-

torointia, ammattikorkeakoulut tarjoavat

intensiivikursseja ja toisen asteen koulutuk-

sessa kerrotaan yrittäjyydestä ja toivotaan

kipinän syttyvän.

Niin kuin politiikassa myös yrittäjyydessä

on monta verrattavissa olevaa ongelmaa.

Sille annetaan kaikkensa, tehdään työtä

ympäri vuorokauden ja edustetaan tauot-

ta, saamatta siitä koskaan palkkatyöhön

suhteutettua korvausta. (Tämän lisäksi mo-

lemmat alat ovat kokeneet verrattain ko-

van inflaation ihmisten keskuudessa.)

Kannustan silti yrittämään ja käyttämään

heidän palveluitaan. Sillä, jos jollain

tuemme heidän työtään. Meidän kulutta-

jien tekemisillä on heidän kannalta keskei-

nen merkitys.

Riikka MannerEuroopan parlamentin jäsenKeskustan varapuheenjohtaja

Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen,

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti.

TerveisiäBrysselistä

Yrittäjät tuottavat hyvinvointimme hedelmiä

31

Historian havinaa

Timeline on peli, jonka säännöt ovat helpot. Sen opettamiseen uusille pelaajille ei mene minuuttia kauempaa. Idea on yksinkertainen. Kukin pelaaja saa neljä korttia, joissa on kuvattuna jokin historiallinen tapahtuma. Pelaajien tehtävänä on asettaa vuorotellen kortit pelilaudalle aikajärjestykseen. Jos pelaaja laittaa korttinsa oikeaan väliin, hän pääsee siitä eroon. Jos ei, joutuu hän ottamaan uuden kortin. Voittaja on se pelaaja, jonka kortit lop-puvat ensin. Pelissä ei oikeastaan ole kysymys vuosilukujen muistamisesta, vaan pikem-minkin sen hahmottamisesta, missä järjestyksessä esimerkiksi tuulimyllyn ja laskukoneen keksiminen tapahtui. Yleissivistyksestä ja historiantuntemuksesta on apua. Toki onnellakin on osansa. Timeline sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille pelaajille. Pelin aloittamisen kynnys on matala, sillä yhden pelin pelaa vartissa. Pelissä on yhteensä 220 tapahtumakorttia. Kovin moneksi vuodeksi Time-linestä ei riitä iloa. Pelin hohdokkuus loppuu, kun joku pelaaja muistaa kaikkien korttien vuosiluvut ulkoa. Silloin pelin voi ajatella täyttäneen tarkoituksensa, ja sen voi hyvillä mielin lahjoittaa eteenpäin. Timeline on suhteellisen edullinen (25 €, lautapelit.fi) ja hauska lautapeli 2–8 pelaajalle, ja sopii kaikille historiasta kiinnostuneille. Pelin mukana tulee myös tietokoneversio.

31

Jouluvertailussa lautapelit

Jouluna lautapeleille on kysyn-tää. Lomalla monella on aikaa ja halua vetäytyä sisätiloihin hyvän pelin pariin. Nuori Keskusta testasi kolme aloittelijallekin sopivaa uutuuspeliä.

Napsuttelua

Colorpop on yksinkertainen pelata, mutta hankala selittää. Siinä kullakin pe-laajalla on oma salainen väri, jota muut eivät tiedä. Pelaajien tehtävänä on napsautella vähintään kahden kiekon ryhmiä pois pelilaudalta. Päämääränä on saada lauta tyhjennettyä salaisesta väristä. Koko aikaa ei kuitenkaan kannata napsautella vain oman värisiä kiekkoja. Ensinnäkin salaisen värinsä paljastaminen ei useinkaan kannata, ja toiseksi omat poistot vaikuttavat myös siihen, mitä muut voivat pelilaudalla tehdä. Taitava pelaaja tekee siirtonsa niin, että muiden on pakko pelata häntä hyödyttävällä tavalla. Colorpopin pelilauta on värikäs ja näyttävä. Napsautteleminen on kivaa, mutta pelilaudan käyttäminen on silti vähän hermostuttavaa. Muovisten osien kestävyys arveluttaa. Tämän hintaisen (39 €, lautapelit.fi) pelin toivoisi kes-tävän vuosikausia. Colorpop sopii niille, jotka pitävät aivojensa vaivaamisesta. Sitä voi kerral-laan pelata enintään viisi pelaajaa. Peli on ohi parissakymmenessä minuutissa.

Valtakunnan rakentamista

Kingdom Builderissa rakennetaan valtakuntaa asettamalla laudalle kyliä. Ta-voitteena on kahmia mahdollisimman paljon kultaa pelin loppuessa, kun saa-liinjako alkaa. Tilanteesta riippuen kyliä kannattaa toisinaan rakentaa mahdollisimman lähelle toisiaan, joskus taas erakoituminen johtaa voittoon. Luonnollisesti pe-laajat kilpailevat siitä, kuka pääsee parhaille rakennuspaikoille ensiksi. Pelissä pärjää sopivalla sekoituksella nokkeluutta ja onnea. Kingdom Builderin paras ominaisuus on se, että peli on joka kerta erilainen. Pelilauta ja pistelaskusäännöt arvotaan ennen pelin alkua. Kingdom Builderia voikin pelata lukuisia kertoja kyllästymättä. Kingdom Builder on pelinä erittäin hyvä ja hintansa (39 €, lautapelit.fi) ar-voinen. Se sopii 2–4 yli 8-vuotiaalle pelaajalle. Yhteen peliin kuluu noin kolme neljännestuntia, ensimmäisillä kerroilla enemmän.

Teksti ja kuvat: Samuli Nissilä

32

Fingerpori – sopii yrittää!

Fingerpori on kaupunki, jossa on hyvä asua ja yrittää elää. Kaupunginjohtaja Aulis Homelius (kepu) johtaa kuntaansa isällisin ottein jaellen työntekijöille auliis-ti kultaisia kädenpuristuksia. Harmi kyllä, hän joutuu median vainoamaksi ja koko kaupunki saa kuulla Homeliuksen olevan pikkutytön kimpussa. Fingerporissa tapahtuu muutakin jän-nittävää. Fingerjärvi vetää turisteja, tiedekeskus Fingerpolin kylmälabora-toriossa päästään absoluuttiseen nol-lapisteeseen, ja Harjukadulla on tajuton

mies. Kaupungin merkittävin nähtävyys on kuitenkin näkymätön torni. Valtion määräämille kuntaliitosselvittäjille on Fingerporissa tie-dossa tiukat paikat. Pistäytyminen kahvila Aromissa kun kään-nyttää urheimmatkin vierailijat takaisin kotikonnuilleen. Fingerpori – kuntauudistus on oivallinen opaskirja Suomen omi-tuisimmalle paikkakunnalle!

Pertti Jarla: Fingerpori – kuntauudistus. Arktinen Banaani. 192 s.Arvostelija: Samuli Nissilä

kirjahylly

Liikaa ilveksiä

Leena Lehtolaisen Hilja Ilveskero -trilogia on tullut päätökseen. Ehkä oli jo aikakin, vaikka ei trilogia huono ollut. Kolme kir-jaa on kuitenkin maksimi Hilja Ilveskeron tarinalle. En jaksa uskoa, että Ilveskerosta olisi kilpailija Lehtolaisen toiselle luomuk-selle, Maria Kalliolle, joka seikkailee jo yhdessätoista kirjassa. Ilveskero on liian kova ja yksioikoinen ohittaakseen Kal-lion suosion. Paholaisen pennuissa tuntuu olevan vähän kaikkea: on seurapiirejä, on kan-sainvälisiä rikoksia, on rakkautta ja hi-

moa, on pelkoa menneisyyden ihmisistä. Trilogian päätöskirja punoo aiempien kirjojen tapahtumia ja ihmisiä yhteen. Vähemmillä henkilöillä ja pienellä tiivistämisellä olisi taatusti pärjätty. Nyt mielenkiinto alkaa herpaantua, kun samassa kirjas-sa jahdataan kansainvälisiä rikollisia isotooppeineen, pelätään murhaajaisän paluuta ja pohditaan suhdetta salaperäiseen amerikkalaiseen turvakouluttajaan – vain joitakin kirjan aiheita mainitakseni. Lehtolainen kirjoittaa tyypilliseen tapaansa sujuvasti, mutta välillä mielikuvituksettomasti. Hilja Ilveskeron fiksaatio ilveksiin haukotuttaa. Se saattoi olla hauska lisä sarjan ensimmäisessä osassa, mutta kolmannesta sen olisi voinut jättää vähemmälle.Seuraavaksi haluan Lehtolaiselta jotain kekseliäämpää.

Leena Lehtolainen: Paholaiset pennut. Tammi. 415 sivua.Arvostelija: Tiina Nyyssönen

Näkökulmia tasa-arvoon

Joskus kuulee kysyttävän, voiko tai pitääkö jotain asiaa pitää ta-sa-arvokysymyksenä. Harvemmin kysytään, mitä tasa-arvolla oikeastaan tarkoitetaan. Gaudeamuksen kustan-tama Tasa-arvo toisin nähtynä esittää tämän ja muutaman muunkin tärkeän kysymyksen, ja hahmottelee vas-tauksiakin tai vähintään selkeyttäviä näkökulmia. Johanna Kantolan, Kevät Nousiaisen ja Milja Saaren toimittama teos on he-viä settiä. Kirja tarjoaa alaotsikkonsa

mukaisesti oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yh-denvertaisuuteen kahdentoista artikkelin verran. Kirjoittajat ovat politiikan, talouden, historian ja oikeustiet-een tutkijoita, mutta kirjoittavat hyvin ymmärrettävästi, kaikelle kansalle. Kirja tuulettaa käsitystä Suomesta tasa-arvon mallimaana. Esimerkiksi ihmiskauppa, prostituutio, monikulttuurisuus ja palk-kaeriarvoisuus ovat teemoja, jotka avaavat ei-niin-auvoisia näkymiä hyvinvointivaltioon. Lisäksi se kysyy muun muassa sitä, onko muodollinen tasa-arvo (=kaikilla periaatteessa samat oikeudet ja yhdenvertain-en kohtelu) riittävä, vai pitääkö poliittisen päätöksenteon ja oikeuden toimia tosiasiallisen tasa-arvon toteutumisen näkökul-masta (=erilaiset tasa-arvoa heikentävät, kulloiseenkin toiminta-malliin piintyneet valtajärjestelmät on havaittava ja niitä on pyrittävä muuttamaan heikommassa asemassa olevan osaan asettuen). Ennen kuin vastaat, kannattaa lukea koko kirja.

Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä. Gaudeamus. 326 s.Arvostelija: Erika Nenonen

Lupsakka idealisti

Talouskomissaari Olli Rehnin teos Myrs-kyn silmässä – Eurokriisistä eteenpäin on erinomainen johdatus Euroopan talouskriisin taustoihin. Rehn käy an-taumuksella läpi Euroopan talouden ongelmia sekä perustelee niiden rat-kaisemiseksi tehtyjä päätöksiä. Hän visioi kestävää yhteisvaluuttaa, jonka valuviat on korjattu. EMU 2.0:n rakennuspuita ovat jäsenmaiden tiu-kempi taloudenpito sekä talouskasvun eväiden vahvistaminen. Rehnin kirjassa on vahva henkilö-kohtainen ote. Koko maailman tule-

vaisuuteen vaikuttuvien merkittävien päätösten takana ovat ihmiset, inhimillisine piirteineen. Rehn osoittautuu idealistiksi, joka on uskonut ikänsä, ja uskoo edelleen, eurooppalaiseen yhteistyöhön. Savolainen lupsakkuus on auttanut jaksamaan läpi vaikeiden aikojen. Talouskomissaarin teos on välitilinpäätös eurokriisistä ja sen hoi-dosta. Suurimmat ratkaisut ovat vielä edessä. Kirjaan on kuiten-kin syytä suhtautua kriittisesti. Rehn kirjoittaa komission näkökulmasta puolustaen sen vaali-maa yleiseurooppalaista etua. Rehnin teoksen rinnalla kan-nattaa tutustua myös kriittisempiin puheenvuoroihin. Esimerkiksi tänä vuonna julkaistut Esko Seppäsen Emumunaus tai Heikki Patomäen Eurokriisin anatomia laajentavat kuvaan ongelmien taustoista.

Olli Rehn. Myrskyn silmässä - Eurokriisistä eteenpäin. Otava 2012. 320 s.Arvostelija: Markus Ylimaa

32

Vuokraamosta!

33

Nightmare – Painajainen merellä (2012)

Salatut elämät -fanien ehdoton “pakko nähdä” elokuva! Kun Nightmaren me-nee katsomaan oikealla ”Salkkari” –asen-teella, niin ei voi muuta kuin viihtyä. Ensi iltansa Nightmare sai elokuvateattereissa 5.12.12. Jos elokuvan arvostelisi kauhueloku-vana, ei pisteitä juurikaan heruisi. Jo senkin vuoksi, että Salattujen elämien hahmoja on todella vaikeaa ottaa to-sissaan ja toiseksi, että suurin osa jännit-tävistä kohtauksista oli pöö-kategoriaa.

Juonensa osalta Nightmare oli yllättävän onnistunut eikä ol-lut niin ennalta arvattava kuin luulin, sillä elokuvaan on saatu luotua sarjan vanhoista juonenkäänteistä uusi jatkotarinansa. Oli mukavaa nähdä myös vanhoja salkkarihahmoja, jotka ovat sarjasta poistuneet jo aikoja sitten. Elokuvan päähenkilöt Peppi, Sergei, Heidi, Jiri ja Joonatan lähtevät risteilylle viettämään Pepin ja Sergein häitä ja ta-paavat aluksi vanhat ystävänsä Oonan, Miron ja Sampon.

leffacorner

Oonan oudon katoamisen myötä alkaa epäilyttämään, että laivalla kaikki ei ole kohdillaan ja ystäviä alkaa kadota mystisesti yksi kerrallaan. Johtolankojen ilmaannuttua alkaa selvitä, mistä kaikessa onkaan kyse ja mihin ystävät ovat kadonneet. Elokuvasta löytyy myös paljon hauskoja kohtauksia. Pel-len rooliin on laitettu Joonatan, joka aloittaa risteilynsä perin suomalaisella tavalla kaatokännissä ja jatkaa samaa rataa läpi elokuvan. Hauskat läpät naurattavat katsojia takuuvarmasti. Jos olet Salkkari -fani, suosittelen elokuvaa lämpimästi, mutta muistakaa, että elokuvaa ei kannata katsoa liian vakavissaan. Loppujen lopuksi, kyseessähän on vain Salatut elämät.

Ohjaus: Marko ÄijöGenre: Kotimainen, jännitysPääosissa: Sara Säkkinen, Venla Savikuja, Mikko Parikka, Markku Pulli, Tero Tiittanen, Patrik Borodavkin, Sara Lohiniva, Sampsa TuomalaKuva: elokuvauutiset.fiArvostelu: Kaisu Airaksinen

The Hobbit: An Unexpected Journey (2012)

Hobitti – odottamaton matka, on ensimmäinen osa Peter Jack-son uudesta Keskimaahan sijoittuvasta trilogiasta. Eletään aikaa kuusikymmentä vuotta ennen Taru sormusten herrasta –saagan tapahtumia, mutta tämäkin seikkailu ulottaa juurensa samoille lähteille kuin ajallinen seuraajansa. Ennen pitkää Bilbo Reppulin kotoisasta ruokasalista löytyy velhon lisäksi kolmetoista kääpiötä, joiden matkan tarkoituksena on vallata takaisin vuosikymmeniä aikaisemmin hylätty Keskimaan viimeinen suuri kääpiövaltakun-ta Yksinäisellä vuorella. Retki vuoren syövereissä odottavien aarteiden ääreen, joiden rinnalla nykyinen EU:n talouskriisikin vaikuttaa keskivertoa pienemmältä puhelinlaskulta, omaa toki omat haasteensa, sillä alkuperäisenä häätöviranomaisena toi-minut lohikäärme Smaug ei ole hävinnyt kuvioista.

Taustoja uudelle saagalleElokuva perustuu niin ikään J.R.R. Tolkienin tuotoksiin, kirjaili-jan esikoisteokseen, joka näki päivänvalon ensijulkaisunsa merkeissä vuonna 1937. Filmatisoinnin taustavoimina häärii sama tehokolmikko, kuin Taru sormusten herrasta –saagan pa-rissa. Käsikirjoitukseen osallistuneen Guillermo del Toron (mm. Pan’s Labyrinth) piti alunperin vastata myös ohjauksesta, mutta hänen vetääntyessä pois projektista, Peter Jackson istui jälleen kameran takana sijaitsevalle korkeimmalle jakkaralle. Vaikuttavan, erittäin brittihenkisen, näyttelijäkaartin kirkkainta soihtua kuljettaa Bilbon roolissa aivan mainio Martin Freeman (mm. Uusi Sherlock), mutta myös retkikunnan johtajaa, Thorinia, näyttelevä Richard Armitage (mm. Captain America) ja Gan-dalfin rooliin palaava Ian McKellen suoriutuvat osistaan kunni-alla. Paluun Keskimaahan tekevät muun muassa myös Hugo Weaving ja Cate Blanchett haltiaylimyksinä. Erityismainintana vielä suuret aplodit Klonkun roolin uusivalle Andy Serkikselle, joka tarjoaa taas yhden eepoksen kirkkaimmista ja koskettavimmista kohokohdista kuuluisassa Bilbon ja sormuksen kohtaamisessa.

Vaikuttava visuaalisuusVisuaalisesti elokuva on suurenmoista jälkeä. Henkeä salpaavat Uuden-Seelannin maisemat ja aidon veroiset lavasteet tekovät vaikutuksen, mutta erikoismaininnan saa myös se, että Hobitti on ensimmäinen High Frame Rate (HFR) 3D-tekniikalla toteu-tettu elokuva (seuraavina tulossa esimerkiksi James Cameronin

Avatar –elokuvat 2 & 3). Uusi tekniikka tuo 3D-elokuviin kauan kaivattua terävyyttä. Pienenä miinuspuolena liikkeen nopeud-esta johtuen, jossain kohdissa katsojasta jo hieman tuntuu, että olisi itse kuvauspaikalla. Kaiken tämän silmänruoan ansaitse-man säestyksen hoitaa Howard Shore. Lisää tulossaKunnioitettavasta, melkein kolmituntisesta, kestostaan huoli-matta toiminnallinen vuoristorata ei irroita katsojastaan otetta, vaan vauhti ja tunnelma ylläpidetään loppuun saakka. Elokuvaa on helppo suositella aihepiirin ystäville, mutta mikäli edellinen trilogia ei sytyttänyt, niin suurella todennäköisyydellä sitä ei tee tämäkään. Muille taas edessä on vielä lisää odotet-tavaa vuosien 2013 ja 2014 joulukuille, jolloin saagan keskim-mäinen ja viimeinen osa julkaistaan. Nähtäväksi jääköön, että miten projektin venytys kahdesta osasta kolmeen lopullisesti toi-mii. Ensiaskel on ainakin nyt otettu tukevasti ja erittäin uljaasti sekä eeppisessä hengissä.

Ohjaus: Peter JacksonPääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen, Richard ArmitageGenre: FantasiaArvostelu: Matias Kivelä

Romantiikannälkäisille ehdoton “pakko nähdä” -elokuva, joka on jo saavuttanut klassikon tittelin. Tarina on tunteisiin vetoava asetelma köyhästä nuoressa miehestä, joka rakastuu rikkaan perheen tyttöön. Nicholas Sparksin romaaniin perustuva eloku-va näyttää, miten voimakas rakkaus voikaan olla.

Vuokraamosta!

33

Kuvat: www.moviedeskback.com

Ohjaus: Nick CassavetesGenre: DraamaPääosissa: Ryan Gosling ja Rachel McAdams.Arvostelu: Salla Airaksinen

The Notebook – Rakkauden sivut (2004)

34

Suomen Keskustanuoret ry

Apollonkatu 11 a

00100 Helsinki

info@keskustanuoret.fi

www.keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret

Valtakatu 54

53100 Lappeenranta

puh: 044 3122 982

fax: 05-4156 105

etela-karjala@keskustanuoret.fi

Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret

Keskuskatu 11 a

60100 Seinäjoki

gsm: 045 878 6300

fax: 06-2233 330

etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Etelä-Savon Keskustanuoret

Porrassalmenkatu 33

50100 Mikkeli

puh: 044 369 9601

etela-savo@keskustanuoret.fi

Helsingin Keskustanuoret

Apollonkatu 11 a

00100 Helsinki

puh: 044 5144 361

helsinki@keskustanuoret.fi

Hämeen Keskustanuoret

Hämeenkatu 9 A 5 krs.

15110 Lahti

puh: 040 418 1150

hame@keskustanuoret.fi

Itä-Savon Keskustanuoret

Tottinkatu 15

57130 Savonlinna

puh: 015-5311 45

gsm: 050 347 3556

fax: 015-5355 373

ita-savo@keskustanuoret.fi

Kainuun Keskustanuoret

Kauppakatu 26 A / 2. krs

87100 Kajaani

puh: 040 8289 147

fax: 08-6121 148

kainuu@keskustanuoret.fi

Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret

Isokatu 2

67100 Kokkola

puh: 040 7769 338

fax: 06-8314 993

keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Keski-Suomen Keskustanuoret

Cygnaeuksenkatu 12 B 16

40100 Jyväskylä

puh: 014 214 997, 040 7210 636

fax: 014-214 448

keski-suomi@keskustanuoret.fi

Kymenlaakson Keskustanuoret

Kivimiehenkatu 7 as 12

45100 Kouvola

puh: 05-3752174, 040 831 8972

fax: 05-3752530

kymenlaakso@keskustanuoret.fi

Lapin Keskustanuoret

Kansankatu 12 A 4

96100 Rovaniemi

puh: 040 579 2056

fax: 016-313358

lappi@keskustanuoret.fi

Pirkanmaan Keskustanuoret

Näsilinnankatu 23 A 1

33210 Tampere

puh: 045 1274 794

pirkanmaa@keskustanuoret.fi

Pohjois-Karjalan Keskustanuoret

Siltakatu 22

80100 Joensuu

puh: 044 3122 982

pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret

Koulukatu 31 A 2

90100 Oulu

puh: 08-5711740, 040 591 9006

fax: 08-5711790

pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedot

Pohjois-Savon Keskustanuoret

Suokatu 31

70110 Kuopio

puh: 017 369 9601, 044 369 9601

fax: 017 369 9611

pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Satakunnan Keskustanuoret

Itäpuisto 9

28100 Pori

puh: 044 0336 588

fax: 02-6335599

satakunta@keskustanuoret.fi

Uudenmaan Keskustanuoret

Apollonkatu 11 a

00100 Helsinki

puh: 044 7514 363

uusimaa@keskustanuoret.fi

Varsinais-Suomen Keskustanuoret

Linnankatu 21 B 35

20100 Turku

gsm: 044 5322 332

puh: 02-2322 332

fax: 02-2312 036

varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

palmusen

pahat

35 Ky

llä!

H

alu

an

tie

toa

Ke

sku

sta

nu

oris

ta

Ha

lua

n li

ittyä

jäse

ne

ksi K

esk

ust

an

uo

riin

H

alu

an

ilm

aise

n n

äyt

en

um

ero

n N

uo

ri Ke

sku

sta

-le

hd

est

ä

N

imi..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

Läh

ioso

ite...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Post

inu

me

ro ja

po

stito

imip

aik

ka...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

Sä

hkö

po

sti..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

syn

tym

ävu

osi.

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

....

A

lleki

rjoitu

s....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

V

oit

täyt

tää

lom

akk

ee

n m

yös

oso

itte

ess

a

ww

w.k

esk

usta

nuo

ret.fi

Ke

skus

ta-

nuo

ret

ma

ksa

vat

po

stim

aks

un

Ke

skus

tanu

ore

tTu

nnus

500

5576

00

003

Va

sta

uslä

hety

s

palmusen

pahat

1. Onko joulukirkossa luettava jouluevankeliumi

Matteuksen, Markuksen, Luukkaan vai

Johanneksen kirjoittama?

2. Monesko osavaltio Puerto Rico olisi, jos siitä

tulee USA:n uusi osavaltio?

3. Mikä on presidentti Sauli Niinistön toinen nimi?

4. Kuka on sanoittanut joululaulun On hanget

korkeat nietokset? Kyseinen henkilö toimi

aikanaan maalaisliiton kansanedustajana ja

useaan otteeseen ministerinä.

5. Entä kuka on säveltänyt laulun On hanget

korkeat nietokset? Kyseisellä henkilöllä ei

tiettävästi ole puoluetaustaa.

6. Missä valtameressä on Makaronesia?

7. Kuka ruotsalainen miljardööri on kotoisin

Elmtarydin talosta ja kylästä nimeltä

Agunnaryd?

8. Minkä kaupungin keskustalaisina

kaupunginvaltuutettuina aloittavat Annika

Saarikko, Hannu Takkula ja Alas Ali?

9. Minkä postitoimipaikan postinumero on 99999?

10. Kenen joulukirjamarkkinoilla kestosuosikin

aseman saavuttaneen ensimmäinen kirja on

Suomalainen tonttukirja (1979). Entä mikä on

kyseisen henkilön tämänvuotinen ”joulukirja”?

11. Missä lajissa Mika Hannula on voittanut

olympiakultaa?

b Turkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset

pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle.

Vastaukset:

1. Luukkaan

2. 51.

3. Väinämö

4. Vilkku Joukahainen

5. Jean Sibelius

6. Atlantilla. Makaronesiaan kuuluvat Kanariansaaret, Madeira, Azorit ja Kap Verde.

7. Ingvar Kamprad (IKEA= Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd)

8. Turun

9. Joulupukin pajan postinumero

10. Mauri Kunnaksen; Piitles

11. Jääkiekossa. Mika Hannula on ruotsalainen jääkiekkoilja, joka oli kultajoukkueessa Torinossa 2006.

Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti

Jos sinulle tulee Nuori Keskusta -lehti kotiinkannettuna, olet

Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua

tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden

vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen

osoitteeseen info@keskustanuoret.fi, jotta lehti löytää

luoksesi jatkossakin.

Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta

www.keskustanuoret.fi

36