Starttivalmennuksen ABC

Nuori 2013

8.-10.1.2013

Jyväskylä

Jari Kivirinta & Janne Rinne

8.1.2013

Startti parempaan elämään –juurruttamishanke 2012-2015

• Hankkeen rahoittaja: RAY• Hankkeen koordinoija: Valtakunnallinen

työpajayhdistys ry• Kumppanuushanke: Nuorten asunnottomuuden

ennaltaehkäisyhanke (2012–2015), joka pyrkii nuorten asunnottomuuden vähentämiseen.

Valtakunnallista hanketta hallinnoi ympäristöministeriö, koordinoi Nuorisoasuntoliitto ja sen rahoittaa RAY.

14.1.2013

Sopimus:

MenetelmätTehtäväjako

YhteydenpitoDokumentointi

VerkostoyhteistyöAsiakkuuden määrittäminen

Toiminnallinen taso palveluiden välillä

ASUMIS-PALVELUT

STARTTI-

VALMENNUS

Tavoitteet

• Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarasssa olevien nuorten sosiaalinen voimaannuttaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi

• Levittää matalankynnyksen starttivalmennusmalli sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli valtakunnallisesti

• Edelleen kehittää ja juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi

14.1.2013

Päätehtävät

• Matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti

• Työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti

• Kehitetään työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia starttivalmennukseen

• Työpajojen monialaisen verkostotyön vahvistaminen• Pyrkimys löytää ratkaisu starttivalmennuksen rahoitukseen

paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti• Kehittää toimintamallia vastaamaan muuttuvaan aikaan ja

lainsäädäntöön, huomioiden myös alueiden ja toimijoiden erityistarpeet

14.1.2013

Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa

• 1983 Ensimmäiset työpajat perustetaan

• 1990 –luvun alku toiminta laajenee

– Massatyöttömyys / Lama

– Tukityöllistämisen, oppisopimuskoulutuksen sekä työpajaohjauksen yhdistäminen

– Toiminnassa koulutettuja nuoria ja ohjaamisesta vastasi tietyn ammattialan osaajat

8.1.2013

Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa

• 1995 Olemassaolon oikeus– Nuorten hätäaputyöllistäminen– Keskeinen työvoimapolitiikan nuoriin suuntaama toimi ja

EU –yhteistyön tuomat mahdollisuudet

• 1995-2000 Sisältöjen kehittyminen– Sosiaali- ja kasvatusala korostuu valmentajissa– Asiakasryhmä laajenee – Pajakoulut, valmennuksellisuus– Pajojen arjessa paljon muutakin sisältöä kuin työtehtävien

suorittaminen

8.1.2013

Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa

• 2000 –luku Toiminnan ammatillistuminen– Sosiaalinen työllistäminen, sekä työ- ja

yksilövalmennus yhdistettynä tilaaja-tuottaja-toimintatapaan

– 2000-luvun alussa ensimmäisiä versioita starttivalmennuksesta

– Toiminta kuitenkin hyvin erilaista alueista riippuen

– Ei vielä yhteneväistä linjaa toiminnan sisällöissä ja kehittämisessä

8.1.2013

Työpajatoiminnan historiaa pähkinänkuoressa

• 2010 Toiminnan uusimmat suunnat

– Opinnollistaminen (oppilaitosyhteistyö)

– Arviointi-, laatu- ja tiedonkeräämisjärjestelmät

– Työvalmennuksen edelleenkehittäminen kohti ammattityötä (välityömarkkinat)

– Matalimman kynnyksen valmennuspalveluiden tarve lisääntyy (starttivalmennus)

8.1.2013

Valmennusmuotoja työpajalla

• Työvalmennus

• Yksilövalmennus

• Palveluohjaus

• Ryhmävalmennus

• Työhönvalmennus

• Starttivalmennus

14.1.2013

Taustaa

• Kaikkien palveluiden ulkopuolelle jää vuosittain arviolta noin 50 000 nuorta

• Nuorten haasteena on usein: ulkopuolisuuden kokeminen, taitamattomuus sosiaalisissa kontakteissa, puutteelliset elämänhallintatiedot/-taidot, perheen sisäiset ongelmat, päihdeongelmat, talousongelmat, mahdollinen rikostausta, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, hyvien mallien puute (periytyvä elämänhallinta ja työttömyys), itsetunnon ja itsetuntemuksen vajavaisuus ja koulutuksen puute14.1.2013

Kohderyhmä

• 16 -29 nuoret, jotka tarvitsevat tukea päästäkseen työllistymiseen, koulutukseen ja oman elämän itsenäiseen hallintaan johtavalle väylälle

• Huomioitavaa on myös, että starttivalmennuksellisia tarpeita löytyy myös työpajakentän muista ikäryhmistä, yli 29 vuotiaista aina 65 vuotiaisiin saakka

14.1.2013

Mikä starttivalmennus ja miksi?

• Matalimman kynnyksen työpajapalvelu

• Nuorten todellisen tilanteen tunnistava ja siihen reagoiva oikea-aikainen toimintamuoto, joka on kestoltaan riittävä ja tavoitteiltaan realistinen

14.1.2013

Sijoittuminen valmennuksen tasoille

14.1.2013

Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle

• Pienryhmätoimintaa

– Toiminta ei ole suunnattu kaikille työttömille

– Kohderyhmä valikoituu tarpeesta palveluun

– Pelkästään työttömyys ei ole riittävä peruste osallistumiselle

• Yksilö- ja/tai ryhmävalmennusta, ryhmäkoko pieni

14.1.2013

Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle

• Valmentajanäkökulmasta työparitoimintaa– Minimiresurssina kaksi työntekijää

• Voi tapahtua yksiköissä tai seinättömästi valmentautujan arkiympäristössä– Etsivä nuorisotyö läheisenä yhteistyökumppanina

• Verkostotyö eri toimijoiden ja sidosryhmien välillä paikallisesti viritetty huipputasolle ja prosessi siinä mallinnettu tarkasti

14.1.2013

Työpajojen yleisimpiä verkostotoimijoita

14.1.2013

RISE

PÄIHDEKUNT.

Starttivalmennuksen prosessi

Starttivalmennuksen alkuvaihe: Yhteydenotto, sovitaan tapaaminen

Starttivalmennukseen tutustuminen ja alkukartoitus Sopimus starttivalmennuksesta ja

valmennussuunnitelma, tavoitteiden asettaminen Tavoitteiden mukainen starttivalmennus

kehittymisprosessia arvioiden ja seuraten Starttivalmennus päättyy. Jälkituki tarvittaessa. Loppuarviointi, raportointi ja seuranta. Jatkopolkujen tuki.

14.1.2013

Muu toimenpide

Startti-työpaja

Vamos valmentava-

koulutus

Startti parempaan elämään -hankeNuorten toimintakeskus vamos

Vamos etsivä nuorisotyö ja asumisentuki

Terveystilanne

Koulutus ja työnhaku

toiveet

Sosiaaliset valmiudet

Elämisen taidot ja asumisen tuki

Nuorenelämän-tilanteen kartoitus

Etsivä nuorisotyö, Vamos

Starttivalmennuksen vaiheet

•Nuoren oma päätös toimintaa osallistumisesta.•Yhteinen tapaaminen nuoren ja työntekijöiden kesken.•Nuoren omat ensimmäiset tavoitteet ryhmään osallistumisesta. •Ryhmään mukaan tuleminen.•Yksilöohjausta ja tapaamisia tarpeen mukaan•Asunnon hakeminen

•Nuori osallistuu ryhmäntoimintaan omien voimavarojensa mukaan•Ryhmässä opetellaan toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimista.•Yhdessä tekemisen kautta saadaan yhteisöllisyyden kokemus.•Toiminnan avulla löydetään omia mielenkiinnon kohteita.•Uskallus ilmaista itseään ryhmässä kasvaa.•Asumisen kurssit Nastalta•Asumisen k

•Oman arjen hallinta alkaa sujua.•Nuoren itsetuntemus on kehittynyt ja itsetunto kasvanut. •Nuori uskaltaa toimia ryhmässä.•Käynnit ryhmässä ovat säännöllisiä ja niitä on 3-4 kertaa viikossa.•Nuorella on suunnitelma siitä, mitä hän haluaa jatkossa tehdä.•Voidaan tehdä yhdessä asioita jotka johtavat nuoren siirtymiseen eteenpäin seuraaviin toimenpiteisiin.•Asumisen tukea voidaan vähentää

Voimaantuminen 1-3kk

Kiinnittyminen 1-3kk

Osallisuus 1-3kk

Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle

• Työvalmennuksen rooli erittäin pieni, eikä sisällä tuotannollisia tavoitteita

– Työtehtävät kokeiluluonteisia ja osana muuttuvaa viikko-ohjelmaa

• Ei sisällä suoranaista työvoimapoliittista tavoitetta

– Tarkoitus sitouttaa henkilöitä yhteiskuntaan ja myöhemmin tavoiteltuun palveluun

14.1.2013

Tärkeitä teemoja :

• säännöllisen päivärytmin löytäminen ja terveydestä huolehtiminen (nukkuminen, ruokailu, liikunta)

• omien voimavarojen, vaikutusmahdollisuuksien ja muutostarpeen tunnistaminen• voimaannuttaminen• luottamuksen synnyttäminen • epäonnistumisen ja vastoinkäymisten sietokyvyn vahvistaminen • sosiaalisten taitojen ja ongelmanratkaisutaitojen opetteleminen• osallisuuden lisääminen• tukiverkoston rakentaminen• sitouttaminen jatkopolkujen rakentamiseen• jatkopolkujen määrätietoinen rakentaminen • tuettu siirtyminen jatkopolulle ja taustatuki valmennusjakson jälkeen

14.1.2013

Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle

• Valmennussopimukset erityisesti suunniteltu starttivalmennukseen, ei ensisijaisesti työvoimahallinnon sopimuksia

• Starttivalmennuksessa ei pidä sortua ”pakkosijoittamisen” kulttuuriin– Sijoittumisen tulee perustua pääsääntöisesti

valmentautujien halujen ja kykyjen perusteella tai valmentajien dokumentoitujen havaintojen pohjalta esim. erilaisiin terveydenhuollon- tai päihdepalveluihin

14.1.2013

Keskeisiä määritteitä starttivalmennukselle

• Starttivalmennuksesta vastaavan henkilöstön ammattitaito ja erityisosaaminen tulee olla riittävän korkeatasoista

– Henkilöstön tulee kyetä toimimaan erilaisten diagnostisista sairauksista tai häiriöistä kärsivien henkilöiden parissa

– Huom! Valmentajat eivät tee diagnooseja, vaan toimivat niistä tiedettäessä niiden vaatimalla tavalla

14.1.2013

Starttivalmennuksen ja työpajalla tapahtuvan valmennuksen

yhtäläisyyksiä ja eroja• Valmennuksellisissa menetelmissä samoja sisältöjä• Merkittävin ero niiden painopisteissä• Toiminnallisissa sisällöissä voi olla paljon samoja elementtejä• Toiminnallisuudessakin erot ovat painopisteissä• Toiminnan ei tulisi ”leimaantua” sisällön mukaan

(puupaja, metallipaja, mediapaja jne..)• Henkilöt vaativat usein niin yksilöllistä ohjausta juuri

elämänhallinnan ympärillä, että heidän on mahdotonta kokoontua yhden teeman ympärille (esim. puutyöt tms.)

• HUOM! Toimintaa ei pidä sekoittaa oppilaitosten ammattistarttijaksoihin!

14.1.2013

Valmennuksen tuloksiako?

• KIITOS!

14.1.2013