1

Keskustanuorten jäsenlehti 2/11

Miten Sullamenee?

nuoriKeskusta

Rakastettu, muttapahoinpidelty

Miksi Keskusta lyyhistyi vaaleissa?

Road trip 2011!

Välittäminen pureesyrjäytymiseen

2 3

Pääkirjoitus

PäätoimittajaSamuli Nissilä

AvustajatSalla AiraksinenKaisu AiraksinenIda HeikkinenTimo HyvönenHeli HämäläinenJanne KaisanlahtiElina LevijokiVirva LeväinenMarkus MannerPetri MastTiina NyyssönenLauri Palmunen

PainopaikkaPunaMusta Oy.Lehti on painettuympäristöystävälliselle paperille.

JulkaisijaSuomen Keskustanuoret

OsoiteApollonkatu 11 A, 00100 Helsinki

Sähköpostiinfo@keskustanuoret.fi

Nuori Keskusta -lehtiISSN 0453-7769

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. Nuori Keskusta on kulttuuri-, mielipide-,ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa.

sisalto

2 Pääkirjoitus

2 Kurvailua

4 Uutiset

5 Knoppioppi

6 Miksi keskusta lyyhistyi vaaleissa?

8 Lyhyt oppimäärä Euroopan talouskriisistä

10 Kolumni: Manner

11 Lukijan kirjoitus

12 Miten Sulla menee? Faktoja nuorten hyvinvoinnista

14 Rakastettu, mutta pahoinpidelty

16 Väkivallaton saareke

18 Väkivallan kierre täytyy katkaista

19 Välittäminen puruu syrjäytymiseen

20 Mielenterveyden edistämistä ei sovi unohtaa

21 Matkalla: Vammaistyö vaatii huumorintajua

22 Kolumni: Hämäläinen

23 Musacorner

24 Untuvikosta broileriksi: Sirkka-Liisa Anttila

25 Sosiaalinen media on mahdollisuus

26 Kutsuvieras:

27 Ulkosuhteet:

28 Road trip 2011 - Festarifiilis!

32 Kirjahylly

33 Leffacorner

34 Piirien yhteystiedot

35 Palmusen pahat

Eduskuntavaalien alla maata kiersi runsaslukuinen joukko ehdokkaita, jotka ilmoittautuivat jos jonkinlaisten intressiryhmien sanansaattajiksi. Joku

kampanjoi olevansa opiskelijoiden asialla, toinen opettajien. Niin lääkäri-, poliisi- ja pa-perityöläisehdokkaatkin tekivät vaalityötä ahkerasti ja kiersivät omiensa joukossa ker-tomassa, kuinka ajavat juuri heidän etuaan. Yhdet ilmoittivat ajavansa nimenomaan ko-tikaupunkinsa asiaa, toiset maakuntansa, kol-mannet laskelmoivat ja vakuuttivat olevansa koko vaalipiirin asialla uskoen näin kalaste-levansa suurimman äänisaaliin. Ei ole väärin ajaa tärkeäksi katsomiaan asioi-ta. Luonnollista on, että ihminen huomaa sel-laisia epäkohtia, jotka tulevat vastaan omas-

sa elämässä, joko töissä tai vaikkapa omalla kotikylällä, ja haluaa niihin tarttua. Mutta tulisi muistaa, että kansanedustajan tehtävä on pitää huolta koko Suomesta. Ja aivan erityi-sesti kaikkein heikoimmista. Niistä, jotka eivät itse pysty itsestään huolehtimaan. Heikoimmista huolehtiminen edellyttää usein luopumista siitä, mitä itsellä on, tai mitä itse voi saada. Yhteiskunnan edun ja yleisen oikeudenmukaisuuden mukaista voisi olla, että kansanedustaja ei äänestäjiä miellyt-tääkseen pontevasti vaatisi luotijunayhteyttä omaan rikkaaseen kotikyläänsä, jos naapu-rimaakunnan ihmisparoilla ei ole edes ajokel-poista autotietä. Samoin oikein ja kohtuullista voisi olla, että hyvin ansaitseva viranhaltija ei vaatisikaan itselleen lisää palkkaa, vaan eh-dottaisi rahan käyttämistä johonkin muuhun. Mutta kukapa meistä ei haluaisi koko ajan it-selleen lisää ja lisää? Ongelma on siinä, että on pahoinvoivia ihmisiä, jotka eivät jaksa nousta ajamaan omaa etuaan. Nämä ihmisryhmät tarvitsisivat apua kaikista kipeimmin, mutta niiden keskel-tä ei välttämättä nouse edustajia, jotka alkai-sivat pitää ääntä kokemistaan ongelmista. Tässä “lehdessä käsitellään laajasti nuorten

Hiljaisten hätä on suurin

UlkoasuSalla Airaksinen

elämän ongelmia, esimerkiksi syrjäytymistä Kun tukiverkostoja ei ole, elämässä ei ole suuntaa ja mielenterveyskin saattaa oireilla, ei avun hakeminen ole helppoa. Ambulanssimiehet ja -naiset tietävät, että onnettomuuspaikalla suurin hätä on sillä, joka on aivan hiljaa. Hänen luokseen on riennet-tävä ensin. Sen jälkeen voidaan keskittyä nii-hin, jotka suureen ääneen valittavat ja voihki-vat omia naarmujaan ja kolhujaan. Saman periaatteen noudattamista voisi kokeilla myös politiikassa. Suurin hätä ei vält-tämättä olekaan niillä, jotka pitävät isointa ääntä. Ne ihmiset, joilla on eniten energiaa, intoa ja taitoa lobata itselleen lisää etuja, pär-jäisivät mainiosti ilman yhteiskunnan tukea, jos vain auttaisivat itse itseään. Mutta kuinka löytää ne, jotka eniten kärsivät? Ja ennen kaikkea, kuinka auttaa heitä? Siihen tarvitaan epäitsekkyyttä. Olemmeko valmiita luopu-maan siitä, mitä meillä on, auttaaksemme niitä, joilla ei ole?

Samuli Nissiläpaatoimittaja@keskustanuoret.fi

nuori

Kes

kust

a

KansikuvaPetri Mast

Politiikan maailmaa seuraavat ovat tottuneet pari vuotta kuuntelemaan uutisia erilaisista talouskriiseistä. Por-tugalin ja Kreikan julkisen talouden

ongelmat ovat pakottaneet Euroopan tuke-maan osin periaatteittensa vastaisesti näitä ”hulivilimaita”. Jenkkien toimintaa kansain-välisillä areenoilla on pitkään sävyttänyt juh-lapuheiden pinnan alla oleva vaihtotaseen alijäämä ja riippuvuus Kiinasta. Suomi potee kestävyysvajetta, kun kulutamme enemmän kuin tienaamme. Globaalisti yskivän talouden ympärillä luonto korahtelee tuskissaan. Luon-non ja talouden keskellä ihmiskunta potee uu-denlaisia kulkutauteja, joiden parantamiseen antibiootit eivät tehoa. Ihmiset lihovat tai ovat aliravittuja. Mielenterveysongelmat, päih-teet, rikollisuus ja työttömyys muodostavat elämää tuhoavan kehän niin Rovaniemellä kuin Jakartan slummissa. Niin keskustanuorten kuin koko keskustaliik-keen tehtävä on aina ollut tasa-arvon edis-täminen. Köyhän asia on haluttu hoitaa kun-toon. Myös Suomen Keskustanuoret asetti

niin eduskuntavaalijulistuksessaan kuin vaa-likauden 2011–15 tavoitteissaan politiikan johtotähdeksi eriarvoisuuden vähentämisen. Halusimme ja haluamme yhä niin alueellisesti kuin sosiaalisesti eheämmän Suomen. Alkio-lainen tasa-arvoajatus on kuitenkin jotakin muuta kuin pelkkää tuloerojen kaventamis-ta ja tasapäisyyttä. Keskustan ajatus tasa-arvosta lähtee mahdollisuuksien tasa-arvon ajatuksesta. Jokaisella pitää olla mahdollisuus kehittää itseään ihmisenä ja löytää itsestään ne voimavarat ja lahjat, joita meille kaikille on annettu. Toimeentulon turvaaminen kaikille on lähtökohta, mutta se ei riitä todelliseen ta-sa-arvoon. Todellista eriarvoisuutta ja epäta-sa-arvoa ovat erot terveydessä ja tiedoissa. Ehkä pahinta ja tuhoavinta on osattomuus ihmissuhteissa. Se, kun kukaan ei soita. Länsimainen yhteiskuntamalli on kriisissä monesta syystä. Vuoden 2009 alun finans-siromahdus siirsi entisestään maailman pai-nopistettä itään. Arabiemiirit ja Kiinan kom-munistipuolue ovat kyenneet toipumaan kansanvaltaista länttä paremmin kansain-välisen talouden murroksista. Länsimaisten – muun muassa EU:n periaatteissa ilmaistu-jen – ihanteiden demokratian, oikeusvaltion ja terveen markkinatalouden syöpiä ovat ahneus ja välinpitämättömyys. Ahneus on ihmisyyteen kuuluva perisynti, joka puhkeaa esiin oikeissa olosuhteissa. Länsimaiden ah-

Nallekarkkeja kaikilleneuskriisin laukaiseva tekijä on velka. Yritykset velkaantuvat, kunnat velkaantuvat, kotita-loudet velkaantuvat… Velalla maksetaan niin hulppeat uudet kiinteistöt kuin lähes il-maiset julkiset palvelut. Velka innostaa speku-loimaan. Terveestä markkinataloudesta on tullut tuhokapitalismia, joka on vienyt ihmisiltä työpaikkoja ja koteja. Välinpitämättömyys syntyy siitä kun valtiot yrittävät sosiaaliturvaa laajentamalla ja uusilla palveluilla palauttaa kansalaisten perusturvallisuuden. Ratkaisun avaimet niin julkisen sektorin kes-tävyysvajeeseen kuin yksittäisen nuoren pa-hoinvointiin ovat työssä ja vastuunotossa. Ve-lalle pitää olla vakuuksia! Keskustankin pitäisi rohkeammin puhua ahkeruudesta ja yhteisöl-lisyydestä. Niin Suomessa kuin Euroopassa joudutaan paisunutta julkista sektoria supis-tamaan väistämättä. Tilalle ei kuitenkaan tar-vita markkinaliberaalia Disney-todellisuutta, vaan toimivampia lähiyhteisöjä ja vahvempia pienyrityksiä. On aatteellisesti väärin siirtää vastuu ihmisiltä markkinoille tai virkakoneis-tolle. Niin keskustan kuin keskustanuorten pitäisi rohkeammin puhua omavastuusta ja lähim-mäisyydestä. Nallekarkkien jakaminen vaa-litoreilla ja -keskusteluissa saa loppua. Uuden keskustapolitiikan on oltava rehellistä muu-tenkin kuin vaalirahailmoituksissa.

Antti KurvinenSuomen Keskustanuorten puheenjohtaja

Kurvailua

Taina PelkonenAnni RätyJanika TikkalaLaura TolkkinenTuomas Vanhanen

4 5

4

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

iset

Uut

i-Viime vuonna aloitettu perinne ke-säisistä Keskustaperheen yhteisistä olympialaisista jatkuu tänä vuonna Pohjois-Karjalassa, viimevuotisten kisojen mestaruusjoukkueen kotisijoil-la. Kisoissa neljän hengen joukkueet kisaavat keskustalaisissa urheilu- ja taito-lajeissa mahtavista rahapalkin-noista. Jos siis intoa ja taitoa löytyy, niin kerää joukkue kasaan ja tule kil-voittelemaan rehdin keskustalaisuu-den kilpailussa! Keskustaolympialaisten jälkeen selvitetään ikiaikainen kysymys siitä,

tulevatko kovemmat pesäpalloilijat Keskustanuorten itäisistä vai läntisistä piireistä. Tässä kamppailussa vain toi-nen voi voittaa, tarvittaessa vaikka ko-tiutuslyöntien kautta. Rankan urheilun jälkeen tulee huoleh-tia myös kulttuurikunnosta ja tähän tar-joaa oivan mahdollisuuden Joensuus-sa 15.–17.7 järjestettävä Ilosaarirock. Tämä kesän aurinkoisin ja leppoisin festivaali on talkootyön taidonnäyte ja hyvä meno on taattua vaikka itse festi-vaalialueelle ei menisikään.

Koko perheellä kesäleirille

Vesaisten perinteinen kesäleiri järjes-tetään tänä vuonna Ähtärissä 30.6.–3.7.2011. Koko perheelle on luvassa mo-nenlaista hauskaa tekemistä, näkemistä ja kokemista mukavassa ympäristössä aivan eläinpuiston lähistöllä. Majoittua voi teltas-sa, asuntovaunussa leirintäalueella, mök-kimajoituksessa tai Hotelli Mesikämme-nestä. Vauhdissa mukana keskustanuoret. Lisätietoja www.perheleiri.fi

Keskustaolympialaiset Pohjois-Karjalassa

Lapin Keskustanuorten historiikki on valmistumassa. Kirjassa käydään läpi Lapin Keskustanuorten ja sen edel-täjien vaiheet. Maaseudun Nuorten Liiton Kemin (sitt. Peräpohjolan) piiri perustettiin vuonna 1945 ja Lapin piiri vuonna 1948. Piirit yhdistyivät vuonna 1970. Kirjassa kerrotaan arkistolähteiden ja haastattelujen pohjalta nuorkeskus-talaisen järjestötyön kehityksestä nykypäivään saakka. Ajoittain pii-rin toiminta on ollut vilkasta ympäri maakuntaa ja väliin on mahtunut myös hiljaisia kausia. Pohjoisten olo-jen erityiskysymysten esillä pitäminen on ollut keskeinen osa piirin toimintaa koko sen olemassaolon ajan.

Lapin Keskustanuorten ja sen edel-täjien riveistä on noussut vuosikym-menten aikana useita valtakunnallisia vaikuttajia, mm. Eino Sääskilahti, Paavo Väyrynen, Markku Laukkanen ja Janne Seurujärvi. Kirjan on kirjoittanut oikeustieteen maisteri Janne Kaisanlahti, joka toimi viime vuonna Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtajana. Kirjaa hän teki aluksi piirin työntekijän ominaisuudessa ja irtisanouduttuaan korvauksetto-mana talkootyönä. Kirjan myyntitulot käytetään Lapin Keskustanuorten toiminnan hyväksi.

Lapin keskustanuorille historiikki

Lapin Keskustanuorten historia 1945-2010

LAPI

N

KESKUSTANUORTEN

HI

STORI

A

1945-

2010

L apin keskustanuorten historiakirja 1945-2010 kertoo maamme suurim-

man Maalaislii o-Keskustan nuorisojärjestön toiminnasta pohjoisimmassa

maakunnassamme. Maaseudun Nuorten Liiton Kemin/Peräpohjolan piiri pe-

ruste in he sodan jälkeen 1945 ja Lapin piiri 1948. Piirit yhtyivät Lapin Kes-

kustanuoriksi vuonna 1970. Kirja kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta työstä

alkiolaisen aa een soihdun kantamisesta sukupolvelta toiselle, ajoin melko

haasteellisissakin olosuhteissa.Kirjan on koonnut ja kirjoi anut kemijärveläinen oikeus eteen maisteri

Janne Kaisanlah .

Kansi: Salla Airaksinen

Euroopan liberaalinuoret (LYMEC) ko-koontuivat Alankomaissa 4.–6. touko-kuuta seminaariin Haarlemiin ja 6.–8. toukokuuta kevätkokoukseen Utrechtiin. Keskustanuorten edustajina kokouksessa olivat Virva Leväinen ja Sami Hänninen. Leväinen osallistui myös eurooppalaisia eläkejärjestelmiä käsittelevään semi-naariin. Liberaalinuorten kevätkokouksessa oli paikalla kolmisenkymmentä jäsen-järjestöä ja heillä oli käytössään yhteensä 138 ääntä. Keskustanuoret on 10 äänel-

lään yksi isoimmista jäsenjärjestöistä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Moldovan ja Ukrainan tilanteita sekä sukupolvien välistä tasa-arvoa. Kokous hyväksyi esimerkiksi kannanoton, jonka mukaan ydinvoima on hyväksyttävä energiamuoto lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteena on saa-da ydinvoimaton Eurooppa. Sen sijaan kokous ei hyväksynyt kannanottoa yh-teiseen eurooppalaiseen aikavyöhyk-keeseen siirtymisestä ja kesäajan poista-misesta.

Keskustanuorten vaalimenestys kirvoitti Euroopan liberaalinuorilta aplodit

– Kansainvälinen toiminta on erittäin tärkeää, ja on harmi, etteivät resurssit ole viime aikoina olleet riittäviä pitämään yllä aktiivista kansainvälistä roolia. Olen kuitenkin erittäin iloinen, että keskusta- nuoret on nyt aktivoitunut kansainväli-sesti, toteaa Virva Leväinen. – Kansainvälisiä asioita ei pidä kuitenkaan eristää omaksi politiikanlohkokseen vaan kansainvälisen näkökulman tulisi olla osa kaikkea keskustanuorten tekemää poli-tiikkaa, tiivistää Sami Hänninen. Hänninen vei keskustanuorten terveiset kokoukselle. Hän kertoi puheessaan pe-russuomalaisten noususta, joka oli esillä monessa muussakin puheenvuorossa, ja keskustan vaalitappiosta. Tieto kolmesta keskustalaisesta nuoresta kansanedusta-jasta sai kokousväeltä aplodit.

Virva LeväinenEtelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja

Sami HänninenKeskustanuorten liittohallituksen jäsen

Virva Leväisen ja Sami Hännisen mukaan osallistuminen kokoukseen innosti heitä tekemään keskustanuorissa töitä kansainvälisyyden eteen.

1. Adolf Hitlerille ehdotettiin kerran Nobelin rau- hanpalkintoa.

2. Kolmasosa maailman ananaksista kasvatetaan Havaijilla.

3. Eiffel-tornin portaissa on 3665 askelmaa.

4. Kun Apollo 11 laskeutui kuuhun, sillä oli polttoai- netta jäljellä vain 20 sekunniksi.

5. Richterin asteikon keksijä Charles Richter oli nudisti.

Knoppioppig6. Britannian hallituksen viinikellarissa on viinejä yli kahden miljoonan euron arvosta.

7. Vasenkätiset ihmiset ovat oikeakätisiä pelokkaam- pia.

8. Päiväunien optimaalinen pituus on 26 minuuttia.

9. Arnold Schwarzenegger on tappanut elokuvissa 513 ihmistä.

10. Mount Everestillä toimii 3G-verkko.

Keskustanuorten legendaarinen

Elokoulu starttaa syksyn!

Tämä on mahtava koulutus- ja verkostoitumistapahtuma sinulle,

joka olet kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta.

2011 Elokoulun teemana on presidentinvaalit.

Myös uusien tapaaminen ja 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden

tapaaminen.

Aika: 16.-18.9.2010, pe-su

Paikka: Jyväskylä Korpilahti, Alkio-opisto, Tähtiniementie 26

Hinnat: Täsysihoidolla pe-su 75 euroa , pe-la tai la-su 55 euroa

Lisätietoja:suvi.paakkonen@keskustanuoret.fi

Keskustanuoret toivottavat hyvää kesää Nuori Keskustan lukijoille!

6 7

Miksi Keskusta lyyhistyi vaaleissa?

Keskusta sai koko maan äänistä 15,8 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että edellisiin eduskuntavaaleihin ver-rattuna kannatus laski 7,4 prosent-

tiyksiköllä. Kansanedustajien paikkamäärä puolestaan väheni kuudellatoista ja ääniä puolue onnistui kadottamaan neljässä vuo-dessa käsittämättömät 177 162.

Vahvoja lenkkejä ei ollutKeskusta sai vaaleissa turpaansa aivan kaikil-la rintamilla. Kannatus kutistui koko Suomes-sa ja kaikkien suomalaisten keskuudessa. Syitä vaalitappioon on lukemattomia. Ensin-näkin keskustan ympärillä vuosikausia niin vaalirahojen kuin johdon yksityiselämän ym-pärillä pyörineet kohut olivat syöneet kaiken uskottavuuden. Puolueen sisäisten kuppikuntien riitely ja koston kierre saavutti puolestaan ajoittain uskomattomat mittasuhteet. Edes parhaat saippuasarjojen käsikirjoittajatkaan eivät osaisi kirjoittaa sellaista määrää tapahtu-makäänteitä, mitä keskustalaiset onnistuivat saamaan aikaan tosielämässä. Lööppejä lööppien perään on riittänyt ja puolue-elin-

ten luottamukselliset päätökset on voinut järkeään tarkistaa iltapäivälehtien palstoilta heti nuijan kopautuksen jälkeen.

Ihmisiä ylenkatsottiin Keskusta ei aistinut yhteiskunnassa viriävää protestihenkeä, jota eriarvoisuus ja osat-tomuuden kokeminen olivat kylväneet vuosien ajan. Porvariyhteistyö kokoomuk-sen kanssa oli niin kivaa, että kabinettien sil-lileivät ja skumppa alkoivat maistua turhan hyvin keskustaeliitille. Nöyryys unohtui. Pikku-kokoomuslaisuus ei tuonut uusia äänestäjiä, mutta vanhat se onnistui karkottamaan. Ihmisiä ei yksinkertaisesti kuunneltu. Tämän seurauksena monia hankkeita puskettiin jääräpäisesti eteenpäin, vaikka ne saivat keskustan äänestäjät puhisemaan kiukusta. Vastaavasti monien epäreiluiksi ja vääriksi koettujen asioiden annettiin lipua eteenpäin ilman, että niihin puututtiin. Näihin katego-rioihin kuuluvia asiakysymyksiä on itse kunkin mielessä varmasti kopallinen, kuten vaikka-pa paskalaki, Paras-hanke, aselain muutos, Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttami-nen ja suuryritysten Kela-maksun poistami-nen.

Vaalikampanjasta puuttui ruutiKaiken huipentumaksi vaalikampanjakin floppasi. Ehdokasasettelussa oli selkeitä puutteita. Keskustan oma viesti ei erottunut, sillä se ei ärsyttänyt lainkaan. Asiaa. Keskusta ei ollut oikein mistään mitään mieltä. Kampanja ei puhutellut tunteiden tasolla, vaan yritti porautua suoraan ihmisten jär-keen. Tämä ei onnistunut, koska kanava ih-misten sieluun ei ollut auki. Miksi kukaan olisi kuunnellut keskustaa, kun keskustakaan ei kerran kuuntele ketään? Pääministeri Kiviniemen ympärille raken-nettu kampanja ei ottanut missään vaihees-sa tuulta alleen. Tai otti se sen verran, että sai aikaiseksi aktivistien antikampanjan. Minkki-Mari tuli erityisesti Etelä-Suomen kau-pungeissa varmasti tutummaksi kuin puo-lueen varsinaiset mainokset. Tämä antikam-panja iski kaiken lisäksi vahvasti erityisesti nuorten äänestäjien tunnerekisteriin. Ei auttanut, vaikka ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa painoivat pitkää päivää tu-ruilla ja toreilla itseään ja keskusta-aatettaan markkinoiden. Iltaisien väsynyt aktiivijoukko saattoi vain voimattomana seurata kuinka

Suomen Keskusta kärsi vaaleissa typerryttävän tappion. Suurimman puolueen paikalta neljänneksi putoaminen oli katastrofi,

jota edes puolueen tuomiopäivän profetoijat eivät osanneet ennakoida.

vaaleja edeltäneissä tv-tenteissä jumputet-tiin kerrasta toiseen Portugalin ja muiden Eu-roopan kriisimaiden tukemista. Tämä oli lo-pullinen nuijanisku keskustan musertumiselle.

Nuoret vaalien valopilkkuinaKeskustanuoret asettivat vaaleja ennen tavoitteeksi seitsemän nuorta kansanedus-tajaa. Tästä jäätiin kauaksi, joten tyytyväi-nen ei voi missään nimessä olla. Kuitenkin olosuhteisiin nähden keskustan 43 nuoren ehdokkaan kokonaispanosta voi pitää vaa-lien ehdottomana valopilkkuna, hopeareu-nuksena sysimustalle vaali-illalle. Keskustalla on nyt aiemman yhden sijaan kolme alle 30-vuotiasta kansanedustajaa. Puolueen kokkolalainen varapuheenjohtaja Tuomo Puumala (29) sai Arkadianmäelle seurakseen myös keskustan toisen nuoren varapuheenjohtajan, turkulaisen Annika Saarikon (27). Heidän lisäkseen kansanedus-tajaksi valittiin Mikko Savola (29) Ähtäristä. Näiden kolmen nuoren kansanedustajan lisäksi moni nuori rakensi hyvällä äänimääräl-lään vahvan peruskiven, jonka pohjalta voi tehdä todellisen läpimurron vuoden 2015

ko?

eduskuntavaaleissa, jollei maassa sitten ajauduta jo ennenaikaisiin vaaleihin. Esi-merkiksi Lapissa torniolainen Katri Kulmuni (23) nousi varakansanedustajaksi ja kajaa-nilainen Aki Karjalainen (25) olisi puolestaan tullut valituksi Oulun vaalipiiristä, jollei siellä puolueen paikkamäärä olisi romahtanut. Suomessa oli yhteensä seitsemän kuntaa, joissa Keskustan kannatus kasvoi. Näistä kun-nista kolme oli nuorten ehdokkaiden kotiseu-tua. Merijärvellä kirittäjänä toimi Juho Mat-tila (29), Pälkäneellä Matias Hildén (24) ja Oripäässä Annika Saarikko. Joku kyyninen voi sanoa tätä sattumaksi. Ennen vaaleja epäiltiin, että nuorten runsas ehdokasjoukko syö jo toisiltaan ääniä, eikä näin ollen kasvata riittävästi keskustan saamaa äänimäärää. Tilastojen valossa näin ei kuitenkaan näytä käyneen. Nuoret keräsivät nyt koko maassa puolueen kaikista äänistä yhteensä 12,4 prosenttia, kun vuon-na 2007 nuoret saivat kasaan vain vajaat 7 prosenttia keskustan äänistä.

Keskusta suosituin nuorisopuolue?Keskustassa nuoret ehdokkaat kahmi-vat näissä vaaleissa ääniä puolueen yh-teisäänimäärään suhteutettuna tuntuvasti enemmän kuin nuoret kokoomuksessa, so-sialidemokraateissa, perussuomalaisissa tai vihreissä. Nuoret keskustalaiset onnistuivat myös kasvattamaan absoluuttisestikin puo-lueelle keräämäänsä äänimäärää yhteensä noin 8500 äänellä. Nyt nuoret saivat kasaan 52 955 ääntä ja neljä vuotta sitten vajaan 44 500 ääntä. Eduskunnassa monelta luotet-tavalta lähteeltä kuultujen, mutta vahvista-mattomien tietojen mukaan keskusta olikin vaaleissa suosituin puolue 18–25-vuotiaiden keskuudessa 22 prosentin kannatuksellaan. Nuoret tekivät siis olosuhteisiin nähden aivan kelpotuloksen. Politiikassa tilanne on kuitenkin aivan sama kuin joukkueurheilussa. Nuorten omaa pistetiliä ja tehtyjä maaleja on turha juhlia, kun joukkue on hävinnyt. Edessä on verta, hikeä ja kyyneleitä vaativa urakka, jotta äänestäjien luottamus keskus-taan saadaan palautettua.

Tuomas Vanhanen

Keskustan vaalivalvojaisten tunnelma oli synkkä.

8 9 Kuvat: Kaisu Airaksinen

Kriisin alkujuuretEläkerahastot ovat tyyppiesimerkkejä tahois-ta, jotka etsivät varmoja ja matalatuottoisia sijoituskohteita. Länsimaiden valtioiden jouk-kovelkakirjat olivat kevääseen 2010 saakka varmoista varmimpia sijoituskohteita, kunnes sijoittajille alkoi valjeta karu totuus heidän ot-tamastaan surkeasta riskituottosuhteesta. Ennen euroaikaa tulevien euromaiden korot poikkesivat huomattavasti toisistaan. Korot heijastelivat tuolloin oikein eri maiden talouksien eroja. Velkarahan hinta eli koron suuruus kertoo nimittäin samalla lainaan liit-tyvän riskin. Euroon liittymisen myötä terveiden ja rap-piolle ajautuneiden euromaiden korkoero kutistui aivan liian pieneksi. Sijoittajat luotti-vat siihen, ettei vahvaan ja vakaaseen eu-roalueeseen kuuluvalle maalle voi yksinker-taisesti tapahtua mitään. Nykyisille kriisimaille euroalueeseen kuuluminen puolestaan takasi alihintaista lainaa, joka kannusti ot-tamaan kulutukseen jatkuvasti uutta velkaa. Meloneille ja omenoille ei olisi edes pitänyt ryhtyä sovittamaan samaa lippalakkia eli euroalueeseen pääsi liittymään liian erilaisia maita, kiteytti Timo Soini vaalikeskusteluissa tämän ongelman.

Kreikka pahnanpohjimmaisenaKreikka on liki kaikilla talousmittareilla mi-tattuna kriisimaiden pohjasakkaa. Julkista velkaa on aivan liikaa ja valtio velkaantuu alati huimaavalla tahdilla. Onnettomuudek-seen kreikkalaiset ovat hinnoitelleet tuotan-tonsa pihalle eli maan kilpailukyky on on-neton. Lisäksi pankit ovat heikkokuntoisia ja ne omistavat paljon valtion velkapapereita.

Lyhyt oppimäärä

Euroopan talouskriisistä

Kreikan ajautuminen maksukyvyttömyyteen olisikin tuhoisaa monille kreikkalaisille pan-keille. Euromaiden kriisi alkoi, kun Kreikka ei saa-nut enää rahaa markkinoilta ilman tolku-tonta korkoa ja maan piti selvitä maksuun laukeavista veloistaan. Jos tilannetta ei olisi saatu rauhoitettua pikaisesti kasatulla tuki-paketilla, olisi talouskriisi levinnyt jälleen koko Eurooppaan. Lamasta toipuvalla Euroopalla ei yksinkertaisesti ollut varaa toiseen va-paapudotukseen. Nyt Kreikan täytyy jäl-leen kaivaa jostain lisärahoitusta kesäkuun lopussa erääntyvien velkojensa maksami-seen. Ilmeisesti maa on kuitenkin edistynyt EU:n ja muiden rahoittajiensa mielestä, joten se saanee nostettua avustuspaketin seuraa-van erän.

Tapaukset Irlanti, Portugali ja EspanjaSeuraavaksi kriisi levisi Irlantiin. Sen tilanne on kuitenkin selvästi Kreikkaa parempi. Ir-lannin vaikeuksien syyt ovat kiinteistökup-lan puhkeamisessa ja pankkikriisissä. Valtio otti näistä velat niskoilleen ja velkaantui kertarysäyksellä pahasti. Irlannin vaihtotase on kuitenkin tasapainossa ja maassa ei ole merkittävää korruptiota. Kolmantena rytisi Portugalissa. Siellä ongel-mana on yksityisen sektorin velka, joka on yhteensä 315 miljardia. Se on paljon pie-nituloiselle 10 miljoonan asukkaan kansalle. Lisäksi maan vaihtotase on hyvin alijäämäi-nen, joten maa tuo jatkuvasti enemmän kuin vie. Maassa ei myöskään kyetä tekemään helpolla rakenteellisia uudistuksia.

Espanja ei vielä ole joutunut kerjuulle. Sen romahdus nostaisi kriisitalkoiden vaikeusker-toimen uudelle tasolle, koska maa on erittäin suuri pelastettavaksi. Espanjan ongelmana ovat suurtyöttömyys ja maan kiinteistömark-kinat. Työttömänä on joka viides aikuinen ja nuorista jo lähes puolet. Kiinteistöjen ar-vot nousivat Espanjassa pitkään palkkoja vauhdikkaammin. On pelättävissä, että asuntojen hinnoissa on yhä laskuvaraa jopa 30–50 %. Maan asuntovelkaisille euroalueen yleinen korkotason nousu voi olla pommi, josta he eivät selviä. Tämä johtaisi katastro-fiin monissa espanjalaisissa pankeissa ja sitä myöten valtio ajautuisi kerjuulle.

Tuppurainen takaa tappuraistaKriisimaille on mahdollista antaa erilaisilla mekanismeilla lisävelkaa tai -takauksia sitä mukaa kun ne niitä pyytävät. Näin vastuu veloista siirtyy vaiheittain yksityisiltä sijoitta-jilta valtioiden kontolle. Näyttää selvältä, ettei kriisimailla ole koskaan varaa maksaa näitä lisävelkojaan täysimääräisesti takaisin. Lainoitusta on lisäksi jatkettava usean vuo-den ajan. Ongelmallista on se, että takaajat ovat kohta itsekin korviaan myöten veloissa. Itse asiassa koko maailmassa kehittynei-den maiden julkiset taloudet ovat jo nyt yhtä velkaantuneita kuin mitä ne olivat toisen maailmansodan jälkeen, vaikka nyt ei olekaan ollut sotaa. Kriisimaiden lisära-hoittamisen tie voikin päätyä siihen, että kansalaiset tympiintyvät joko avunantaja- tai saajamaissa. Suomen eduskuntavaaleis-sa saatiin esimakua tästä. Kreikkalaisista puolestaan jo 80 % sanoo, ettei IMF:n koviin ehtoihin rahoituksen saamiseksi tule suostua.

Kohti suurta jytkyäToinen vaihtoehto on pehmeä tai kova velkasaneeraus. Pehmeässä saneerauk-sessa laina-aikoja pidennetään ja korko painetaan nollaan. Kovassa velkasanee-rauksessa osa lainoista annetaan anteeksi. Saneeraus on vaikeasti toteutettavissa, kos-ka se vaatisi kaikkien lainanantajien suos-tumuksen tai muutoin osa lainoittajista pää-see vapaamatkustajaksi, jos vain heidän lainojensa arvo ei alennu. Vuonna 2013 voimaan tulevan pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) on tarkoitus helpottaa tätä ongelmaa. Siitä lähtien kaikkiin euromaiden velkakirjoihin tulee yhteistoimintalauseke, jonka nojalla velkaehtoja voidaan muuttaa määräenem-mistöpäätöksellä yksimielisyyden sijaan. Täl-löin haasteeksi tulee se, että kuka yksityinen lainanantaja tulee suostumaan uudista-

Euroopan talous oli runsas vuosi sitten veitsenterällä. Kreikan talous syöksyi kohti täydellistä katastrofia ja se pelastettiin nopeasti kasatulla tukipaketilla. Tästä alkoi euroalueen kujanjuoksu

alati pimenevään tunneliin. Miten tähän tultiin ja miten tästä päästään eteenpäin?

maan lainansa aiempaa huonommilla eh-doilla. Kasvaneen riskin vastineeksi lainoista vaaditaan ainakin aiempaa suurempaa korkoa. Euroopan keskuspankki vastustaa voi-makkaasti velkasaneerausta. Se on hyväksy-nyt vakuudeksi kriisimaiden velkapapereita, joilta katoaisi arvo saneerauksen myötä. Pankit, joiden velkojen vakuutena on kriisi-maiden velkakirjoja, olisivat tällöin vaarassa kaatua. Valtiot joutuisivat puolestaan pelas-tamaan pankkejaan, jottei pankeista alkaisi talletuspakoa. Yhden maan velkasaneeraus käynnistäisi myös spekulaation muidenkin maiden saneerauksesta, jonka seurauksena lainarahan hinta eli korko kasvaisi jälleen en-tisestään. Kolmas vaihtoehto on Kreikan ja mahdol-lisesti myös muiden kriisimaiden irtaantu-minen eurosta. Tämän vaikutuksia on mah-

dotonta ennakoida, sillä tilanne olisi täysin uusi. Kreikkalaisille tämä tietäisi joka tapauk-sessa elintason täydellistä romahdusta. Maan valuuttakurssi sukeltaisi pohjamutiin. Kreikkalaisten eurovelat kasvaisivat samassa suhteessa kuin valuutta heikkenisi. Yritysten yli pyyhkäisisi todellinen konkurssitsunami. Toisaalta maa saisi kilpailukykynsä kuntoon ja voisi ehkä pidemmällä aikavälillä päästä jaloilleen. Suomen ja muiden euromaiden on siis todellakin valittava ruton ja koleran väliltä. Otammeko mieluummin äkkikuoleman vai kitumisen? Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa. Se tästä jokaisen tulisi ottaa opiksi.

Tuomas Vanhanen

Meloneille ja omenoille ei olisi edes pitänyt ryhtyä sovittamaan samaa lippalakkia eli euroalueeseen pääsi liittymään liian erilaisia maita, kiteytti Timo Soini vaalikeskusteluissa tämän ongelman.

“

“Kuva: Keskustan kuvapankki

10 11

Voisiko keskusta olla radikaali?

10

Nuorisotyöttömyydelle stoppi!

Euroopan korkeimmalla tasolla paini-taan talousongelmien kanssa. Talous- ja valuuttavaikeudet peittävät alleen

muita ongelmia, jotka odottavat ratkai-suaan. Talousvaikeuksia uhkaavampana ongelmana Euroopan tulevaisuudelle näen itse nuorisotyöttömyyden. Perusteita tälle ”ongelmajärjestykselle” on mielestäni kolme. Ensinnäkin väitetään, että Euroopassa on työvoimapula samaan aikaan, kun nuo-ret kärsivät työttömyydestä. Mielestäni olemme silloin menneet koulutuspolitiikkaa myöten metsään, jos tekijöitä ei ole osattu ohjata aloille, joilla käsipareja tarvitaan. Toinen peruste on se, että tavoittelemme koko unionin voimin maksimaalista kil-pailukykyä. Tämän saavuttamiseksi tarvit-semme nuorten työpanoksen. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin siltä, että iso osa yhdestä sukupolvesta on luisumassa yh-teiskunnan ulkopuolelle. Siinä tapauksessa emme ole maailman kilpailukykyisin alue vielä vuosikymmeniin ja meidän vahvasta osaamispohjastamme kirjoitetaan vain his-toriaa. Kolmas peruste sille, miksi nuoriso-työttömyys on EU:n suurin ongelma, on se, että sen inhimilliset vaikutukset ovat raasta-via. Politiikan pitää vastata niihin haastei-siin, joita itse kukin kohtaa arjessaan. Jos emme pääse käsiksi nuorisotyöttömyyden ytimeen, emme ole tehneet hyväksyt-tävää politiikkaa. Näin, vaikka esimerkiksi kokonaisuutena onnistuisimme pelasta-maan Euroopan talouden. Miksi erityisesti pitää puhua nuoriso-työttömyydestä? Miksi ei riitä, että puu-tutaan yleisesti työttömyyteen? Siksi, koska yhden ikäluokan osuus eurooppa-laisista työttömistä on niin suuri. Tällä het-kellä EU:n nuorista yli 20 % on työttömänä ja 15–29-vuotiaiden nuorten osuus kaikista EU:n työttömistä on lähes 40 %. Määrällisesti nuorten osuus on viisi miljoonaa ihmistä eli vastaa tilannetta, jossa kaikki suomalaiset olisivat työttömänä. Nuorisotyöttömyys on vahvassa suhteessa taloustilanteeseen

ja nuorten työttömyys kasvoikin talouskrii-sin myötä – kuten toki kaikkien ikäluok-kien työttömyysasteet. Suomi on nuoriso-työttömyyden keskikastia, erityisen paha tilanne on esimerkiksi Espanjassa. Toisaalta esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa nuori-sotyöttömyys on onnistuttu pitämään jo-takuinkin kurissa. Yksi keskeinen syy nuorten suureen työt-tömyyteen on edelleenkin alhainen koulu-tustaso: Euroopan nuorista 14.5 % on pelkän perusasteen koulutuksen varassa ja joissakin maissa, kuten muun muassa Portugalissa ja Espanjassa, luku on yli 30 %. Talouskriisin myötä lisääntynyttä koko väestön työt-tömyyttä tutkittaessa on huomattu, että vailla toisen asteen tutkintoa – siis pelkän peruskoulun varassa olevista – peräti 50 % on työttömiä. Maahanmuuttajanuorten joukossa koulun varhainen päättäminen on pääsääntöisesti kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Näin on esimerkiksi Hollannissa ja sama ilmiö tunnetaan myös Suomessa. Nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi sekä nuorten työelämään siirtymisen edis-tämiseksi on ryhdyttävä töihin EU:n laajui-sesti, vaikka jäsenmaat poikkeavat useiden asianhaarojen osalta toisistaan vahvasti. Se valitettava yhdistävä tekijä meillä on, että koulunsa keskeyttäneitä on turhan paljon ympäri Eurooppaa. Yksi komission tähän asti esittelemä kannatettava toimenpide nuorisotyöttömyyttä vastaan on nuorisota-kuu. Sen tavoitteena on, että kaikilla nuorilla on neljän kuukauden kuluessa koulun päät-tämisestä työ- tai harjoittelupaikka. Tämä on Suomessakin toteutettava. Nuorisotyöt-tömyyden voittaminen on erittäin keskus-talainen tavoite ja sopisi mielestäni yhdeksi oppositiopolitiikkamme pääkärjeksi.

Riikka MannerEuroopan parlamentin jäsen

Kirjoittaja on vuonna 1981 syntynyt europarlamentaarikko, Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen,

yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden maisteri sekä äiti.

TerveisiäBrysselistä

Osallistuin NKL:n edustajana NCF:n pohjoismaiseen ideologiseen seminaariin 17. – 19.4.1969 Kiljaval-

la. Esitin seminaarissa kaksi kuviota. Ensimmäistä voidaan sanoa liberaaliksi näkemykseksi keskustan asemasta poliittisel-la kentällä. Keski- eli välipuolueen asema hahmottuu selvästi. Vasemmalta oikealle päin vasemmisto, keskusta ja oikeisto. Toisena kuviona esitin vaihtoehdon, jossa keskusta nähdään valtaeliitin ulkopuolella olevien ihmisten yhteenliittymänä. Katko-viivan yläpuolella ovat valtaapitävät, meritokratia, teknokratia ja yhteiskunnan valtakeskukset. Alapuolella ovat ulkona olevat, jotka eivät ole päässeet osaksi her-ruudesta, yhteiskunnallisesta vallasta. Hei-hin keskustan pitäisi samaistua. Kysymys on siitä, kuinka suuressa määrin samaistutaan valtaapitäviin. Kuinka tun-netaan empatiaa vähäväkisiä kohtaan? Tuntevatko he, että yhteiskunnan valta-koneisto on unohtanut heidät?

Yhteiskunta on muuttunutYhteiskunta on 40 vuodessa muuttunut tavattomasti. Toimihenkilöiden osuus on kasvanut vuodesta 1970 vuoteen 2004 33 %:sta 54 %:iin, työntekijöiden osuus on vähentynyt vastaavana aikana 45:sta 33 prosenttiin ja maatalousyrittäjien osuus 16:sta 2,6 %:iin. Rakennemuutos merkitsee, että yhteiskunta on muuttunut toimihen-kilövaltaiseksi; samalla on tapahtunut alu-eellinen keskittyminen, ”suuri muutto”. Tarkoittavatko nämä muutokset, että yllä oleva näkemys on muuttunut merki-tyksettömäksi? En usko. Vuonna 1969 oltiin

vuoden 1970 edustavaalien kynnyksellä. Niissä keskusta romahti ja vennamolainen SMP nousi. Nyt, tätä kirjoitettaessa, nähtiin samanlainen perussuomalaisten nousun näytelmä uudestaan. SMP ja perussuoma-laiset ovat toki osaltaan Alkion aatteellisen maailman perillisiä, osaksi ehkä tietämät-tään. Poliittinen retoriikka on vaikea laji. ”Asiaa”, keskustan äskeinen tunnus: voiko ajatella tyhjempää iskulausetta. Parikymmentä vuotta sitten tunnuslauseena oli ”Ih-misten keskellä keskusta”, joka tuntuu ensi silmäykseltä ihan kelvolta. Mutta sitten sekin alkoi karhistaa. ”Keskellä” on jotakin, joka ei kuulu joukkoon. Jos keskusta on kansan-liike, ei se ole kansan keskellä, vaan kansa, osa kansaa, kansan seassa. ”Keskellä” voi olla mairea ammattipoliitikko, joka lähestyy kansaa hymy huulillaan ja sanoo: hei taval-linen ihminen, kerropa minulle ongelmasi, niin voin ajaa etuasi. Toimihenkilöistymisestä ja keskiluokan noususta huolimatta kysymys poliittiseen valtaan osallisuudesta on aina ajankohtai-nen, kuten huhtikuun 2011 eduskuntavaa-litkin osoittivat.

Back to the basicsPystyykö keskusta samaistumaan vähävä-kisiin? Vai toistetaanko vaan talouspapiston jargonia tai vielä pahempaa, toistetaanko eurojargonia? Se on ratkaiseva kysymys. Mutta se on myöskin erittäin vaikea teh-tävä. Ihminenhän ei voi helposti muuttaa perusolemustaan toiseksi. Keskustan poliit-tisessa kulttuurissa keskiluokkaisuus istuu vahvassa.

Lukijalta

Taustakuva: Keskustan kuvapankki

Annammeko temmata edistyksen soih-dun itseltämme? Keskustanuorilla on paljon työtä edessään.

Hieman historiaaAlkiolaisuuden juuria voidaan etsiä osal-taan Venäjältä. Narodnikit olivat 1860– ja 1870-luvun Venäjän keisarikunnan vallan-kumouksellisia. Liike tunnettiin nimellä naro-dismi (Narodnitšestvo). Nimi tulee “lähtemi-sestä kansan pariin”, hoždenije v narod. Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan maaseudun väestöä. Joukko oli ideologialtaan varsin hajanainen, mutta yhteisenä tekijänä sille oli yksinvaltiuden vas-tustus ja maan jakaminen talonpojille. Na-rodnikkien lähtökohdat olivat kansalliset ja nostalgiset. Tavoitteena oli myös lähentää sivistyneistöä ja kansaa. Liikkeen perillisiä oli-vat SR:t, jotka vuoden 1917 vaaleissa saivat kolminkertaisen äänimäärän bolsevikkeihin verrattuna ja olisivat olleet uuden Venäjän johtava voima, elleivät bolsevikit olisi tur-vautuneet aseisiin. Kirjailija Tolstoi kuului narodnikkien oikeis-tosiipeen. Tolstoilla on huomattava vaiku-tus Alkioon. Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan kaikki maalaisliiton alkuvaiheen johtomiehet olivat tolstoilaisia. Tällaisia radikaaleja ei-marxilaisia maaseutuliikkeitä nimitetään tieteellisessä kirjallisuudessa populistisiksi, joten alempaa U:n muotoista käyrää voidaan nimittää myös populistisek-si käyräksi.

Pekka Mäkelä

Lehden lukija Pekka Mäkelä lähetti toimitukseen kirjoituksen, jossa

hän tarkastelee keskustan nykytilaa historiallista taustaa vasten. Hänen mu-

kaansa keskustan olisi ajettava ponnekkaammin sellaisten ihmisten

asiaa, jotka yhteiskunnan valta-koneisto on unohtanut.

Keskustanuorilla on paljon työtä edessään, hän muistuttaa.

12 13

!

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mu-kaan syrjäytymisvaarassa on vähintään 60 000 lasta ja nuorta. Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut ja vaikeat ongelmat kasaantuvat yksille ja samoille.

• Ikäluokkaa kohden noin 1000 nuoren toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa, jo-ten 15–29-vuotiaista on ”hukassa” n. 15 000.

• Vuonna 2008 yli 16 000 lasta ja nuorta oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lisäksi 67 000 lasta on avohoidon tukitoimien piirissä. Luvut ovat kasvaneet 2-6 % vuosittain.

• Keskivaikeaa tai vaikeaa masentunei-suutta on 18 %:lla yläluokkien työtöistä ja 8 %:lla pojista.

• Mielenterveydenhäiriöiden takia sai-rauseläkkeelle jäävien nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut vajaassa 10 vuodessa.

• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista päivittäin väsymystä kokee 16 % ja viikoittain niskahar-tiaseudun kipuja ja päänsärkyä kokee yli 30 % oppilaista.

• 16–18-vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977.

• Lähes 40 % yläluokkalaisista ilmoittaa, et-teivät heidän vanhempansa aina tiedä mis-sä nuori viettää viikonloppuillat.

• OECD-maista suomalaisperheet syövät vähiten yhdessä. Noin puolet yläkoululaisista ei syö yhdessä perheensä kanssa.

• Nuoret 18–24-vuotiaat aiheuttavat kaikista kuolinkolareista 25 %. Niistä nuorista, jotka aiheuttavat kuolemaan johtaneen onnet-tomuuden on ollut humalassa 31 %.

• Ylipainoisten nuorten määrä on kolmin-kertaistunut kolmessa vuosikymmenessä ja ylipainoiset nuoret ovat entistä lihavampia.

• Väkivallan, kiusaamisen ja varkauden uhriksi joutuneiden määrä on suurempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Noin 7

% yläkoulun tytöistä ja 10 % pojista kokee kiusaamista vähintään kerran viikossa.

• Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista pojista 14 % ja tytöistä 6 % ilmoittaa, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää.

• Suomalaisissa perheissä on Pohjoismaista eniten perheväkivaltaa ja runsasta päihtei-den käyttöä.

• Lukiota käyvistä tytöistä 5 % ja ammattiin opiskelevista tytöistä 12 % on ollut yhdyn-nässä vastentahtoisesti.

• Köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut merkitsevästi. Yksinhuoltajaperheistä 32 % ja kaikista lapsiperheistä 14 % jää suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle eli heidän tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta.

• Viidennes nuorista mainitsee rahan puutteen olevan esteenä vapaa-ajan toimintaan osallistumiselle.

• Asunnottomien nuorten määrä on kään-tynyt kasvuun. Ilman asuntoa on n. 1500 nuorta.

Keskustanuoret kiertävät kesällä festareitamuistuttamassa nuoria oman ja lähimmäisten

hyvinvoinnin huomioimisesta. Suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, mutta yhä useampi painii erilaisten ongelmien kanssa. On tärkeää kysyä

kesälläkin niin itseltä kuin kaverilta, että miten sitä oikeasti menee. Tule kertomaan kesäfiiliksestäsi

Keskustanuorten Fortuna-koiralle!

Nappaa kaverikuva Fortunasta ja itsestäsi, linkitä kuva Fortunan Facebook-seinälle ja osallistut kilpailuun! Kaksi eniten peukutusta

saanutta kuvaa palkitaan 50 eurolla jätskiä.

Fortunan voit bongata:

Provinssirock Seinäjoki, 17-19.6Himos Festival 23.-25.6Ruisrock, Turku 8.-10.7

Pori jazz, 14.7Ilosaarirock, Joensuu 15.-17.7

SuomiPop-festifaalit, Jyväskylä, 21.-23.7Kuopiorock, 29.-30.7

• Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja yli 80 prosenttia nuorista arvioi terveydentilansa hy-väksi.

• Kahdella kolmesta nuoresta on ainakin jokin luo-va harrastus ja 40 prosentilla niitä on useampi kuin yksi.

• 15–24-vuotiaista miehistä 77 % ja naisista 74 % har-rastaa liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa.

• Vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritus-väkivalta on vähentynyt rajusti 20 vuodessa. Silti perheväkivaltaa joutuu yhä todista-maan tai koke-maan arviolta joka kuudes nuori.

• Raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla.

• Päivittäin tupakoi enää joka kuudes 15–24-vuo-tias, kun vielä 1990-luvun alussa useampi kuin joka neljäs nuori tupakoi.

• Huumeet eivät ole vielä yleistyneet Suomessa monien Keski- ja Etelä-Euroopan maiden tasolle, mutta tuoreen kouluterveys-kyselyn mukaan kan-nabista on kokeillut jo 22 % ammattiin opiskelevista ja 16 % lukiolaisista.

• Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990 alkaen.

• Yli 25-vuotiaista nuorista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut ammatillisen tai kor-keakoulututkinnon.

• Syrjäytymiseen puututaan aiempaa herkem-min. Työpajatoimintaan osallistuneista yli 11 000 nuoresta 75 % sijoittui pajajakson jälkeen koulutuk-seen, työhön tai muuhun aktiivitoimintaan. Etsivän nuorisotyön avulla puolestaan tavoitettiin vuonna 2009 yli 3300 nuorta, joista 70 % saatiin ohjattua nuorten tarvitsemiin palveluihin.

• Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä.

• Kaksi viidestä suomalaisnuoresta olisi valmis va-paaehtoistyöhön, jos sitä heiltä pyydettäisiin.

• Vaaleissa äänestäminen ja äänestämisaikeet ovat nousemassa aallonpohjasta hitaaseen kas-vuun.

• Nuorisotyö on saanut 2000-luvulla lisäresursseja.

• Nuorten maksuhäiriöt ovat kaksinkertais-tuneet. Alle 30-vuotiaista aikuisista 7 % sai vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän vuonna 2009.

• Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman pe-ruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta.

• Vieraskielisten oppilaiden menestys pe-ruskoulussa on selvästi muita heikompaa ja he jäävät useammin jatko-opintojen ulko-puolelle.

• Nuorten työttömyysaste on noussut kor-kealle, edelleen noin neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttömänä.

Lähde: Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:njulkaisema tutkimuskooste Nuorista Suomessa 2010.

13

Hae Facebookista “Fortuna Koira” ja klikkaa itsesi kaveriksi!

14 15

Pahinta parisuhdeväkivallassa on sen henkinen vaikutus ihmiseen. Kuinka ihmiselle, jota rakastaa, voi myös teh-

dä pahaa? Mustelmat paranevat parissa viikossa, mutta henkiset ruhjeet paranevat hitaasti.” Miia on 29-vuotias nainen, joka eli neljä vuotta väkivaltaisessa parisuhteessa miehen nyrkin alla. Kuten yleensä, väkivalta alkoi tönimisellä, hiuksista repimisellä ja hauk-kumisella. Vähitellen sanat kovenivat ja teot raaistuivat. Vuosi vuodelta Miian itsetunto heikkeni ja hän syytti tilanteesta itseään. ”Pahoinpitelyn jälkeen siihen syyllistynyt osa-puoli usein syyttää tilanteesta uhria. Tilanne voi alkaa vaikkapa siitä, ettei aa-mukahvia ole keitetty tarpeeksi tai kaverei-

den kanssa meni sovittua pidempään illan vietossa. Tuttuja heittoja olivat ”itse kerjäsit” ”et sä muuten usko ja opi” tai ”olet sen an-sainnut”. Kun vuosia elää tilanteessa, jossa saattaa olla pitkiä aikoja, jolloin menee parisuhteessa hyvin, tottuu siihen, että riita-tilanteessa tulee aina turpaan. Pitkä hen-kinen ja fyysinen väkivalta on uuvuttavaa ja ihminen alistuu toisen vallan alla. Tilanteen jälkeen väkivaltainen osapuoli usein myös katuu, pyytää anteeksi, ja sanoo rakasta-vansa. Tällainen ristiriita sanoissa ja käyt-täytymissä aiheuttaa sen, ettei tilanteesta ole helppo lähteä. Varsinkin, kun uhri usein ajattelee, että toinen vielä muuttuu.” , ker-too Miia.

Vähänkin on tarpeeksiAvio- tai avopuolison tekemällä parisuh-deväkivallalla tarkoitetaan fyysistä tai sek-suaalista väkivaltaa. Myös niillä uhkaile-minen on väkivaltaa. Väkivalta voi olla myös henkistä ja se on myös estämistä, uhkailua, valvontaa ja kaikenlaista liiallista kontrolloin-tia. Useimmiten parisuhdeväkivalta kestää vuosia ja pahenee vanhetessaan. Väkivalta on lain mukaan rangaistavaa, myös pari-suhteessa. ”Ajan myötä väkivalta alkoi vaikuttaa elämääni enemmän. En kehdannut osallis-tua saunailtoihin, koska olin aina enemmän tai vähemmän mustelmilla. Keksin myös ty-periä selityksiä ruhjeille”, sanoo Miia. Parisuhdeväkivallan kaava on yleensä hy-vin samankaltainen, mutta miten siitä selviy-tyy? Miian tapauksessa käännekohtana oli aikaisempaa raaempi fyysinen väkivalta.

Rankka kokemus oli käännekohta”Omassa tapauksessani piti käydä todel-la huonosti, että pääsin tilanteesta pois. Väkivaltaan oli tullut mukaan jo teräasei-ta, niillä uhkailua ja esimerkiksi saksilla viil-tämistä. Myös kuristaminen ja potkiminen oli-vat jo niin sanotusti normaalia elämää. Aloin puhua asiasta ystävälleni ja hän oli aluksi kauhuissaan. Muistan ikuisesti hänen kom-menttinsa ”tuollainen ei kuulu normaaliin parisuhteeseen”. Silloin joku heräsi sisälläni ja tajusin miten huonosti asiat ovat. Ajattelin, että jos jäisin tilanteeseen, olisi hengenlähtö lähellä. Keräsin energiaa, aloin kapinoida vastaan ja puolustin itseäni tilanteissa, jotka koin uhkaavina. Tietenkin muutokseni ärsytti väkivaltaista osapuolta ja kun lopulta tein päätöksen, että parisuhde päättyy, tilanne kärjistyi. Lähdin ystäväni luokse viettämään iltaa ja koko illan ajan sain mieheltä teksti-viestejä, joissa hän uhkasi tappaa lemmik-kieläimeni jos en tulisi heti kotiin. Uskaltau-duin kotiin vasta aamuyöstä ja aamulla heräsin siihen, että mies sitoi käsiäni ja piti teräasetta kurkullani. Alkoi kova kuulustelu siitä missä olen ollut ja kenen kanssa. Sain monta iskua kasvoihin nyrkillä ja potkuja ympäri vartaloa. Olin shokissa, mutta ihmi-sen selviytymisvaisto on valtava. Mies meni toiseen huoneeseen, ja lähdin pakoon ulos. Mielessäni kävi ajatus, että mies hakee kättä pidempää avuksi. Pääsin ulos asunnosta ja menin herättämään naapurit, jotka ottivat minut asuntoonsa. Mahdoin olla näky, kun verta valui nenästä ja korvista. Naapurit soit-

tivat poliisille ja he ottivat miehen kiinni talon ulkopuolelta. Poliisit dokumentoivat ta-pauksen ja puolsin syyttäjän päätöstä syyttää miestä törkeästä pahoinpite-lystä ja seksuaalisesta väkivallasta.”

Ei tarpeeksi pahaa?Viranomaiset voivat puuttua per-heväkivaltaan vain silloin, kun se tulee heidän tietoonsa. Myös täysin ulkopuolinen henkilö voi il-moittaa poliisille havaitsemansa pahoinpitelyn. Miia törmäsi pitkän prosessin aikana myös ajatukseen, että parisuhde- tai perheväkivallasta ei pitäisi saada niin kovia rangaistuksia kuin väkivallasta, joka tapahtuu tuntemattoman toimesta. ”Kyllä siihen ajattelumalliin törmäsi jonkun verran, että ”taisi nainen nalkuttaa liikaa”. Usein näin ajattelevat ihmiset, jotka eivät ole itse kokeneet tai törmänneet lähipiirissä aikaisemmin väkivaltaan. Mutta teki mitä tahansa, väkivalta ei ole neuvottelukeino parisuhteessa tai perheessä”. Kun väkivallasta tehdään ilmoitus, päätök-sen syyttämisestä tai syyttämättä jättämi-sestä tekee syyttäjä. Usein tilanne on selkeä ja vaikka uhria uhkailtaisiin ja tämä sen vuoksi olisi itse valmis luopumaan syytteestä, syyttäjä voi nostaa syytteen uhrin puolesta, mikäli näkee tapauksen selkeäksi. ”Mies yritti puhua itsensä tilanteesta pois, mutta olin päätökseni tehnyt. Halusin olla esi-merkkinä monelle muulle parisuhdeväkival-lan uhrille, että omien oikeuksien puolesta taisteleminen kannattaa. Oikeudenkäyntiä piti odottaa vuosi ja se oli minulle rankin vuosi koskaan. Sain sinä aikana mieheltä tappouhkauksia ja pelkäsin liikkua yksin. Elämäni junnasi paikoillaan, kaipasin selkeän päätöksen. Omassa tapauksessani oikeus kävi ja mies sai täyden tuomion, mitä puo-lustus vaati, ja hänet todettiin korvausvelvol-liseksi.

“Turpa kiinni HUORA”, “Täällä päätän MINÄ”, “Sua pitää lyödä, että uskot”, “Ei susta oo mihinkään”, “Oot ihan sekasin”,

“Tätähän SÄ halusit”, “Että ootkin TYHMÄ”. Nämä ovat tuttuja lausahduksia liian monelle. Kyselyjen mukaan viidesosassa

parisuhteita nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua 15 vuotta täytettyään. Väkivaltaisesta suhteesta voi

selvitä ja sellaisessa elävää voi auttaa.

Miten sulla menee?

Taisteleminen kannatti ja henkinen parantu-minen saattoi alkaa.” kertoo Miia.

Apua selviytymiseenSekä miehet että naiset voivat syyllistyä väkivaltaisiin tekoihin ja harjoittaa henkistä väkivaltaa. Poliisin tietoon tulleessa parisuh-deväkivallassa suurin osa tekijöistä on mie-hiä. Kyselyjen mukaan viidesosassa parisuh-teita nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua 15 vuotta täytet-tyään. Avio- tai avoeron läpi käyneistä naisista lähes puolet kertoo kokeneensa vähintäänkin uhkailuja entisen puolisonsa taholta. Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on kyselyjen mukaan tapahtunut pientä laskua, mutta suuresta käänteestä parem-paan ei voida puhua. Väkivallan uhreille ja tekijöille löytyy apua ja tukea usealta eri taholta. Järjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Naisten linja ja Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoavat am-mattiapua väkivaltaa kokeneille ja Jussi-työ, Lyömätön Linja ja Miehen linja tarjoavat apua väkivallan tekijälle. Myös Miia kääntyi ammattiauttajien puoleen.

”Kynnys hakea apua tuntui ensin kor-kealta. Hakeuduin keskustelemaan asiasta

paikalliseen kriisikeskukseen, mutta enem-män apua minulle oli www.tukinet.net

palvelusta, joka on kriisikeskus netissä. Sivuston kautta saa vertaistukea, voi lukea muiden kokemuksia, kertoa omansa ja keskustella chatissa am-mattiauttajan ja muiden väkivaltaa kokeneiden kanssa. Ajatus, että on myös muita saman kokeneita, auttoi paljon. Myös ystävien kanssa puhu-

minen auttoi, mutta en halunnut kuor-mittaa heitä liikaa. Ulkopuolisen avun

vastaanottamisessa vaikeinta oli leimau-tuminen. Kun kertoi olevansa pahoinpidelty ja seksuaalisen väkivallan uhri, muuttui kuun-telijan äänensävy, aivan kuin otsassani lukisi ”reppana”. En vain halunnut alistua siihen rooliin. ”

Väkivaltaisesta parisuhteesta toipuminen vie aikaa ja jättää jälkensä”Itselläni meni ainakin vuosi ennen kuin aloin huomata olevani niin sanotusti oma itseni. Väkivaltaisessa suhteessa eläminen oli vie-nyt naiseuteni ja tavallaan myös ihmisyyteni, ne piti löytää uudelleen. Tein asioita, jotka saivat minut tuntemaan itseni hyväksi ja ar-vokkaaksi. Myös ulkonäköni kohentaminen oli henkisesti tärkeää kaiken haukkumisen jälkeen. Tapahtuneesta on nyt kolme vuotta ja koen olevani sujut kokemusteni kanssa. Kokemus vaikuttaa käyttäytymiseeni edel-leen. Pyrin uhkaavista tilanteista nopeasti pois ja aistin helposti äkkipikaisuuden ihmi-sissä. Parantuminen on nyt hyvällä mallilla, en ajattele tapahtunutta enää kovin usein ja jos ajattelen, koen sen vahvistaneen mi-nua. Kun selvisin tästä, tuntuu, että selviän mistä vain, mitä elämä tuo tullessaan.” ajat-telee Miia kokemuksistaan.

Teksti: Salla Airaksinen

“Pahinta

parisuhdeväkivallassa on sen henkinen vaikutus

ihmiseen. Kuinka ihmiselle, jota rakastaa,

voi myös tehdä pahaa? Mustelmat paranevat parissa

viikossa, mutta henkiset ruhjeet paranevat

hitaasti.

“

” Lähde: www.vaestoliitto.fi

Älä pelkää puuttuaMiten puhua väkivaltaa kokeneelle?

Lähesty uhria kunnioittavasti ja tuomitsematta. Suurin osa ihmi-sistä arvostaa muiden välittämistä ja huolenpitoa – vaikka he eivät olisikaan vielä valmiita puhumaan vaikeasta asiasta.

Aloita keskustelu kertomalla, että olet huolissasi. Kerro myös syy. Älä ihmettele, jos väkivaltaa kokenut torjuu lähestymisyrityksen. Hän saattaa olla peloissaan eikä välttämättä ole edes valmis myöntämään tilanteen vakavuutta. Väkivaltaisten kokemusten jälkeen on usein vaikeaa luottaa muihin ihmisiin. Älä siis painos-ta puhumaan, vaan ole kärsivällinen. Tärkeintä, mitä sinä voit tehdä, on kuunnella, kunnioittaa läheisesi päätöksiä ja auttaa häntä löytämään keinoja turvallisuuden tunteen ja avun löytä-miseen.

Vältä tätä:

• Älä syyllistä ihmistä siitä, että hän on väkivaltaisessa suhteessa.• Älä yritä etsiä ”syitä” väkivallalle.• Älä arvostele uhria, mikäli hän sanoo rakastavansa kumppani-aan kaikesta huolimatta. Väkivaltaisesta suhteesta lähteminen vaati usein aikaa.• Älä arvostele edes väkivaltaista kumppania puhuessasi uhrille. Voit silti tuomita hänen käyttäytymisensä.• Älä sano, mitä itse tekisit samassa tilanteessa. Neuvojen liial-lisella tuputtamisella vähennät uhrin uskoa omaan päätöksen-tekokykyynsä.• Älä painosta uhria jättämään kumppaninsa äläkä yritä tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Keskity ennen kaikkea kuuntele-maan ja tukemaan läheistäsi hänen itse tekemissään päätök-sissään.

Rakastettu, mutta pahoinpideltyMiten sulla menee?

16 17

Laitosmainen vaaleanharmaa tiilira-kennus jököttää kadun varressa. Lukittujen lasiovien takana näkyy lii-kettä.

– Hei, tervetuloa! Kriisityöntekijä Heidi Kontkanen työntää oven auki reippaasti hymyillen. Se aukeaa vain työntekijöiden avaimilla ja suljetaan huolellisesti. Kontkasen valoisuus riitelee rakennukseen liittyvien mie-likuvien kanssa. Toimistoon harppoessamme ohitamme aulassa istuvan naisen, joka seuraa menoamme jähmein ilmein. Pääkaupungin turvakoti. Tänne tullaan usein pitkään jatkuneen ja traumatisoineen pelon jälkeen. Täällä ei tarvitse pelätä lähei-sen henkistä eikä fyysistä väkivaltaa. Täällä ammattiauttajat nimeävät, mitä väkivalta on, tukevat ja opastavat, miten väkivallan kierteen voi katkaista. – Käydään läpi väkivaltahistoria ja se, mitä on tapahtunut, Kontkanen selventää alku-haastattelun sisältöä toimistossa. Ensin kan-nattaa soittaa ja varmistaa, että turvakotiin mahtuu. Jo alussa tehdään selväksi, että täällä ei käytetä päihteitä ja kysytään, tarvitseeko asiakas tukea oman väkivaltaisuutensa kanssa. Seuraavana on vuorossa yhteyden-otto sosiaalitoimeen. Näin varmistetaan, että kaupunki antaa maksusitoumuksen tur-vakodissa oleskelun kuluista. Jos asiakkaalla

Väkivallaton saareke

on lapsia, tilanteesta ilmoitetaan lastensuo-jeluun. Päätös lähteä turvakotiin ei yleensä synny hetkessä. Henkinen, fyysinen tai taloudelli-nen väkivalta on usein ollut pitkäkestoista. Enemmistöllä (65 %) pääkaupungin tur-vakotiin vuonna 2009 hakeutuneista se oli jatkunut puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Puolet turvakotiin tulijoista ohjasi sinne so-siaaliviranomaiset, puolet tuli omasta aloit-teestaan. Turvakodissa väkivallan uhri saa levätä, keskustella kriisityöntekijöiden kanssa koe-tusta, pohtia omia tavoitteitaan elämässä ja parisuhteessa.

Apua myös väkivaltaiselle osapuolelle– Mielikuva on monesti se, että väkivaltaisia puolisoita on turvakodin oven takana hyvin paljon. Tai, että asiakkaat tulisivat suoraan väkivaltatilanteista verissä päin. Se on hyvin harvinaista, Kontkanen romuttaa stereoty-pioita. Vaikka turvakotiin hakeutuvat väkivallan uhrit, turvakoti tekee väkivaltaa ehkäisevää työtä. Mikäli asiakas antaa luvan, hen-kilökunta ottaa yhteyttä Jussi-työhön, joka tukee väkivallan käytön lopettamista. Sinne annetaan kotiin jääneen väkivallantekijän

yhteystiedot ja Jussi-työstä soitetaan ja tarjo-taan tälle apua uhkaavan tai väkivaltaisen käytöksen lopettamiseen.Lasten kanssa saapuvia neuvotaan ker-tomaan kotiin jääneelle vanhemmalle, missä lapset ovat ja milloin heitä voi tavata, erityisesti jos vanhemmilla on yhteishuolta-juus. Tyypillisesti kotiin jää väkivaltainen mies, joskus myös nainen. Pääkaupungin turva-kotiin vuonna 2009 hakeutuneista aikuisista oli miehiä 5,5 prosenttia ja valtakunnallisesti sukupuolijakauma oli samanlainen.

Arkea turvakodissaAsuinkerroksiin vievissä portaissa lojuu lat-tialla lehtiä ja nukke. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia alkuun muusta kuin itsestään ja lapsistaan. Siivoamisen tai ruoanlaiton hoita-vat työntekijät. Yläkerroksien olohuoneiden kaksi sohvaa on varattuna, mutta ihmisiä ei juuri liiku missään eikä huoneista kuulu ääniä. Lapset, vauvaikäisistä 17-vuotiaisiin, nukkuvat vanhempansa kanssa samassa huoneessa. Perhehuoneita on kahdeksan, yksityishuoneita kaksi. Omat huoneet ovat yksityistä tilaa, jonne on henkilökohtaiset avaimet, mutta wc:t, suihkut ja olohuoneet jaetaan. – Yhteisöasumisen hyvä puoli on se, että juuri tulleet asiakkaat saattavat saada ver-

taistukea sellaisilta, jotka ovat kriisin käsit-telyssään pidemmällä. Mutta kulttuurien ja elämäntilanteiden sekoittuminen saman ka-ton alla luo myös haasteita ja ristiriitoja. Niitä käydään sitten asiakkaiden kanssa yhdessä läpi, Kontkanen kertoo. Aamupäivä asuintiloissa vaikuttaa rauhal-liselta. Akuutin kriisivaiheen jälkeen pyritään palaamaan normaaliin arkeen: lapset käy-vät päiväkodissa ja koulussa, vanhemmat töissä. Säännölliset ruokailuajat rytmittävät päivää. Vaikka turvakoti on pelosta ja väkivallas-ta vapaa vyöhyke, koettu väkivalta ja sen uhka jättävät jälkensä yhteiseloon. – Se näkyy jaksamattomuutena lasten kanssa, ärtyisyytenä muiden asiakkaiden keskuudessa tai ärtyisyytenä henkilökuntaa kohtaan, kuvailee Kontkanen. Koettua pure-taan yksilökeskusteluissa kriisityöntekijöiden kanssa, joissa myös mietitään, kuinka lähei-sen väkivaltaisuutta tai uhkailua voisi rajata.

Neuvotteluja ja tapaamisiaKun laskeudumme asumiskerroksista takaisin tuloaulaan, vastaan tulee asiakas kahden lapsensa kanssa. Kontkanen vaihtaa kielen lennossa suomesta englantiin. Tällä kertaa yhteinen kieli löytyy, mutta välillä tarvitaan tulkin apua. Lähes kolmannes asiakkaista oli vuonna 2010 maahanmuuttajia, 32 eri kansallisuu-desta. Kontkanen pitää tätä mahdollisesti merkkinä siitä, että tietoisuus ihmisoikeuksista ja turvakodista on eri kansallisuusryhmien keskuudessa lisääntynyt. Toimistosiivessä neuvotteluhuoneen pöyti-en muodot ovat pyöreitä ja tuolien selkäno-jat korkeita. Niihin nojautuvat turvakotiin hakeutunut väkivallan uhri ja väkivallan te-kijä parineuvotteluissa, joissa keskustellaan yhteisen elämän mahdollisuuksista turva-kodin kriisityöntekijän ja Jussi-työn tekijän kanssa. Näiden pöytien yli pohditaan las-

tensuojelun väen kanssa, miten lapsia ja perhettä tuetaan jatkossa. Täällä neuvo-tellaan kaupungin sosiaalitoimen kanssa, miten selvitään esimerkiksi taloudellisesti, jos edessä on avioero. Kerrosta alempana, leikkihuoneessa, is-tuu ovensuussa tummahiuksinen nainen kasvohoitokäsittelyssä, joita meikkifirma tarjoaa turvakodin asiakkaille. Peremmällä huoneessa peuhaa pari lasta patjoilla. Viereinen huone on täynnä leluja ko-tileikkeihin, joissa lapset voivat käsitellä kokemiaan vaikeita tilanteita. Yli 3-vuo-tiaiden kanssa väkivaltakokemuksia käy läpi myös lasten ja nuorten psykologi. Tässä tilassa kotiin jäänyt vanhempi saa tavata lastaan lapsityöntekijän seuratessa sivusta, että lapsi kokee tapaamisen turvallisena.

Yhteistyötä aikuisten ja lasten tueksiSuljetuista ovista huolimatta turvakoti ei ole sulkeutunut yksikkö. Asiakkaat liikkuvat vapaasti myös laitoksen ulkopuolella ja jät-tävät ulos lähtiessään avaimensa toimis-toon, aivan kuin hotellissa. Turvallisuussyistä henkilökunnan on tiedettävä, ketä talossa on paikalla. Kun turvakodin asiakkuus viimeistään kahden kuukauden kuluttua päättyy, hen-kilökunta yrittää taata heille tukea myös jatkossa. Tukea antavat muun muassa per-heneuvola, lastensuojelu, rikosuhripäivys-tyksen tukihenkilöt tai turvakodin avopalve-lut. – Valitettavan usein lasten avunsaanti on jatkossa heikkoa. Perheneuvola on ainoa, ja sinne jonot on hurjan pitkät, Kontkanen har-mittelee. – Kouluikäisille lapsille ja nuorille jatkotueksi voidaan miettiä koulukuraattoria ja kou-lupsykologia. Lisäksi turvakodin lasten ja nuorten psykologi voi tukea lasta turvako-dista lähdön jälkeenkin, jos siihen saadaan

Turvakodit tarjoavat puhelinneuvontaa, keskuste-lutukea ja tilapäisen asuinpaikan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille, miehille ja lapsille vuorokauden ympäri.

Turvakoteja löytyy mm. seuraavilta paikkakunnilta: Espoo, Helsinki, Imatra, Jyväskylä, Kokkola, Lahti, Oulu, Pori, Raahe, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Turvakotityöllä autetaan perheväkivallan kaikkia osapuolia. Lähtökohtana on lapsen etu.

Jussi-työ on tukea miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissa.

Turvakodin hakeutuneiden määrä on vuoden 2011 alussa lisääntynyt edellisen vuoden alkuun verrattuna. Tyypillinen asiakas on 25–40-vuotias pienten lasten äiti. Yhä useammin apua haetaan omatoimisesti jo perheväkivallan alkuvaiheessa.

www.ensijaturvakotienliitto.fiwww.turvakoti.netwww.jussityo.fi

Faktaa

maksusitoumus kaupungin sosiaalitoimelta, lisää Kontkanen. Muovimatto vaimentaa askeleet, kun vierailun päätteeksi lähestyn uloskäyntiä. Enem- mistö turvakodin asiakkaista tulee tänne vain kerran. Lähtöpäivänään moni asiak-kaista ei kuule oven kolahdusta viimeistä kertaa. Neljäsosa Pääkaupungin Turvako-dissa vuonna 2009 olleista tarvitsi väkivalla-tonta saareketta toistamiseen.

Teksti: Taina Pelkonen

Kriisityöntekijä Heidi Kontkanen työskentelee pääkaupungin turvakodissa.

Täällä ei tarvitse pelätä läheisen henkistä eikä

fyysistä väkivaltaa. Täällä ammattiaut-

tajat nimeävät, mitä väkivalta on, tukevat ja opastavat, miten

väkivallan kierteen voi katkaista.

“

“

Miten sulla menee?

17

18 19 18

Väkivallan kierre

täytyy katkaista

Väkivaltainen käytös saa usein alkun-sa narsistisesta loukkauksesta.– Kun ihminen kokee tulleen-

sa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, hän loukkaantuu ja tuntee oikeudekseen käydä päälle, psykologi- ja lakiasiaintoi-misto PsyJuridicassa ja Helsingin yliopistossa työskentelevä psykologi Helinä Häkkänen-Nyholm kertoo. Alkoholi liittyy suureen osaan väkivaltata-pauksista. – Väkivaltaiseen käyttäytymiseen altista-vat myös tietyntyyppinen persoonallisuus, esimerkiksi epävakaa itsetunto ja narsistiset piirteet. – Nuorilla puolestaan väkivaltaiseen käytökseen vaikuttaa esimerkiksi heidän itsensä kokema väkivalta. Väkivaltainen käytös voi olla kotoa opittu malli, jolla on vaikutusta myös ihmisen moraalikäsityksiin, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Miesten väkivalta on näkyvääPahoinpitelytilastoissa kärkisijalla ovat nuoret miehet. Heidän harjoittamansa väkivalta on näkyvää, sillä he käyttäytyvät aggressiivi-sesti usein julkisilla paikoilla. Miehet ovat keskimäärin alttiimpia käyt-tämään väkivaltaa kuin naiset, mutta nuorten naisten osuus väkivallantekijöinä on kasvussa. 50 ikävuoden jälkeen väkivaltai-sen käytöksen riski laskee molemmilla suku-puolilla. – Naisten maailma on miehistynyt, ja kun sukupuolten välinen raja hälvenee, myös käyttäytymismallit hämärtyvät, Häkkänen-Nyholm kertoo.

Väkivaltaiseen käytökseen pitää puuttuaJos joutuu väkivallan kohteeksi, pitää ilmais-ta, ettei hyväksy toisen käytöstä. Esimerkiksi parisuhteessa kannattaa sanoa ääneen, että toisen käytös aiheuttaa huolta. Väkival-lanteoille kannattaa hakea seurauksia, kos-ka muuten väkivallantekijä ajattelee, että hänen toimintansa on hyväksyttävää. – Kukaan ei kohtele väkivaltaisesti ihmistä, jota arvostaa. Esimerkiksi epäilys pettämi-sestä parisuhteessa alentaa kumppanin ar-voa väkivaltaan taipuvaisen henkilön silmis-sä, jolloin hän kokee, että hänellä on täysi oikeus lyödä. Omaa arvoa ei saisi missään

tilanteessa ainakaan tahallaan alentaa, Häkkänen-Nyholm neuvoo. Kun pelko väkivallasta muuttuu krooniseksi, on syytä ottaa yhteyttä viranomaisiin. Pie-nellä paikkakunnalla kyky reagoida yksit-täisen perheen ongelmiin on parempi kuin suurissa kaupungeissa. – Asiat kannattaa saattaa ihmisten tietoon, vaikka hävettäisi ja tuntuisi siltä, että kukaan ei ota väitteitä todesta. On tärkeää muo-dostaa ympärilleen tukiverkosto, joka koos-tuu esimerkiksi ystävistä, sukulaisista, työka-vereista ja ammattiauttajista. Tilanteesta kertomisesta on yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa, Häkkänen-Nyholm rohkaisee.

Vaikeistakin traumoista onmahdollista parantuaHäkkänen-Nyholm kertoo, että vaikeista väkivaltakokemuksista voi eheytyä esi-merkiksi EMDR-traumaterapian avulla. Tässä terapiamuodossa aktivoidaan traumaatti-seen kokemukseen liittyviä muistikokemuksia ja muutetaan niitä. Näin saadaan lievennet-tyä posttraumaattisen stressireaktion oireita, esimerkiksi unettomuutta ja säikkyyttä. – Jos ihmiseltä menee jalka poikki, hän hakee siihen ilman muuta apua. Tilanteen

pitäisi olla yhtä avoin terapiapalveluiden suhteen. Tärkeintä paranemisen kannal-ta ovat oma usko ja motivaatio hoitoon. Ongelma voidaan saada hoidettua nopeal-lakin terapialla. Jos apua ei hae, traumaat-tiset kokemukset voivat vaikuttaa ihmiseen jopa vuo-sien ajan. Paranemisprosessi voi olla rankka käydä läpi, joten läheisten kannustusta ja tukea tarvitaan. – Jokaisen pitäisi olla oman läheisensä kannustaja. Normaali toisen tukeminen ja myötäeläminen riittävät, mihinkään sen ih-meellisempään ei läheisten tarvitse pystyä. Avun hakemisen nopeus riippuu sii-tä, minkälaisia kokemuksia henkilöllä on väkivallasta aikaisemmin. Jos väkivalta on aina kuulunut elämään, ihminen pitää sitä helposti normaalina vuorovaikutuksen muo-tona. Moni kuitenkin ilmoittaa väkivaltai-sesta kohtelusta ensimmäisen kokemuksen jälkeen. – Nykyisin ihmiset tiedostavat aiempaa paremmin, että väkivalta on kielteinen asia. Kun asioista uutisoidaan ja keskustellaan enemmän, myös ilmoitusalttius paranee, Häkkänen-Nyholm sanoo.

Teksti: Elina Levijoki

Väkivallan motiivina voi olla koettu narsistinen loukkaus tai pyrkimys johonkin päämäärään, kuten taloudelliseen etuun tai seksuaaliseen

kanssakäymiseen. Oli väkivallan syy mikä tahansa, toista ihmistä vahingoittava käytös

ei ole sallittua missään tilanteessa.

Psykologi Helinä Häkkänen-

Nyholm kertoo väkivallasta asiantuntijan

näkökulmasta.

Miten sulla menee? Miten sulla menee?

Välittäminen pureesyrjäytymiseen

Koulutuksen puute ja perhetaustat selittävät suuren osan nuorten syr-jäytymisestä, toteaa Järviseudulla

etsivää nuorisotyötä tekevä yksilöohjaaja Eemeli Porthén. Hänen mukaansa monien syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kou-lunkäynti on jäänyt peruskouluasteelle. Ul-kopuolisuus ja työttömyys voivat siirtyä suku-polvelta toiselle, mikä kasvattaa kotiolojen merkitystä syrjäytymiskehitykseen. Yhtä syytä syrjäytymiselle ei useinkaan pystytä nimeämään. – On kysymys eräänlaisesta lumipalloefek-tistä. Yksi asia johtaa toiseen, ja näin syrjäyty-misen taustalla on useita asioita.

Jämähtänyt ei jaksaPorthén kuvailee, kuinka syrjäytymisvaa-rassa oleva ihminen saattaa kiinnostavan toiminnan puuttuessa jämähtää neljän seinän sisälle. Tästä seuraa henkistä pahoin-vointia ja jaksamattomuutta. Ensin jokin yksit-täinen asia saattaa jäädä hoitamatta, sitten

toinen. Näin tilanne saattaa pahentua. Var-sinkin asioiden hoitaminen eri viranomaisten kanssa voi väsyttää nuorta, sillä se vaatii runsaasti omaa aktiivisuutta. Syrjäytymisen ehkäisyssä olisi Porthénin mu-kaan tärkeää pitää huolta omista läheisistä. – Meidän tulisi katsoa omien kavereiden perään ja välittää toisistamme. Ei saisi tuijot-taa vain omaa napaa. Jos huomaa, että tarvetta avulle voisi jonkun nuoren kohdalla olla, voi tällaisesta nuoresta ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön.

Nuorelle laaditaan tavoitePorthénin työalueeseen kuuluvat Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on etsiä syrjäyty-misvaarassa olevia nuoria ja ohjata heidät tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Kun etsivälle nuorisotyölle kerrotaan mah-dollisesti avun tarpeessa olevasta nuoresta, ottaa etsivä nuorisotyöntekijä nuoreen yhteyttä. Hänen kanssaan jutellaan kou-lutuksesta, toimeentulosta ja tulevaisuu-

densuunnitelmista. Jokaiselle nuorelle py-ritään yhdessä miettimään jokin tavoite, jonka suuntaan edetään. Kun tavoitteeseen päästään, ei asiakasta jätetä yksin. Nuoret ovat ottaneet saamansa tuen vas-taan avosylin. – Vain harvat nuoret kieltäytyvät yh-teistyöstä, Porthén iloitsee.

Suunta on oikeaEtsivää nuorisotyötä on Suomessa tehty pian kolme vuotta. Tällä hetkellä toimintaa on jo 223 kunnassa. Porthénin mukaan työlle on tarvetta. – Aiemmin ei oikein ollut tahoa, joka puut-tuisi syrjäytymiseen. Sen ehkäisemiseen tar-vitaan monialaista viranomaisyhteistyötä. Viime vuosina tähän asiaan on puututtu, ja parempaan suuntaan ollaan menossa.

Teksti: Samuli Nissilä

Yksilöohjaaja Eemeli Porthén auttaa työkseen syrjäytymisuhan alla

olevia nuoria. Hän muistuttaa, että paras tapa ehkäistä syrjäytymistä on välittää toisista.

19

20 21 20

Mielenterveystyö ei ole vain palve-luiden nopeaa saatavuutta. Näin muistuttaa Suomen Mielentervey-

sseuran projektipäällikkö Pinja Nieminen. Merkittävä työmuoto on mielenterveyden edistäminen, johon järjestö kiinnittää erityis-tä huomiota. – Erityisesti yläkoulu on kriittisin paikka. Täl-löin pitäisi saada hyvät eväät tulevaisuu-teen. Mielenterveyden edistämisessä on kyse hyvin laajasta poliittisesta kysymyksestä. Niemisen mukaan hyvää tulevaisuutta luo-daan nyt tekemällä sellaista politiikkaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja köyhtymistä. Esimerkiksi köyhässä perheessä elävä lapsi tai nuori ei voi osallistua muiden tapaan harrastuksiin ja kavereiden kanssa vapaa-ajanviettoon. – Työpaikat, kohtuuhintaiset asunnot, mah-dollisuus harrastaa ja sovittaa yhteen työ ja perhe. Nämä kaikki vaikuttavat perheiden hyvinvointiin. Niemisen mukaan eriarvoisuuden kas-vu näyttäytyy myös mielenterveydessä. Suomessa on lisäksi pahoin kehittymässä ylisukupolvista köyhyyttä. – Kun vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia, yhä useammin myös heidän lapsen-sa ovat.

Yhteisö on tärkeäYhteisön tärkeys liittyy myös jatko-opiske-lupaikkojen riittävyyteen. Niemisen mukaan jokaisella on vahva tarve kuulua johonkin ryhmään. Jos jää pois koulutuksesta, jää pois muustakin tekemisestä. Suomen Mie-lenterveysseura toivoisi, että kaikille perus-koulunsa päättäville olisi taattu opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka. Koulutuksen ulko-puolelle jääminen on hyvin suuri syrjäyty-misriski. Maahanmuuttajanuorilla se on vielä suurempi.

Koulukiusaamiseen puuttuminen on myös merkittävää. – Lapsuuden koulukiusaaminen voi altistaa mielenterveysongelmille, Nieminen tietää. Hän on itse projektipäällikkönä E-mie-lenterveyshankkeessa, joka on tuottanut e-mielenterveys.fi -verkkosivuston. Sivustolla on erillinen nuorten osio, jossa käsitellään kou-lukiusaamista.

Tunteiden tunnistaminen tukee hyvinvointiaSuomen Mielenterveysseura haluaisi, että mielen hyvinvointia tukevia taitoja opetet-taisiin terveystiedon tunneilla viimeistään yläkoulusta lähtien. – Mielen hyvinvoinnin ylläpitäminen tarkoit-taa esimerkiksi niiden asioiden tunnistamista ja opettelua, joilla voi vaikuttaa myönteisesti omaan mielialaansa. Tämä tarkoittaa esi-merkiksi kykyä ymmärtää ja käsitellä omia ja muiden tunteita sekä taitoa sietää pet-tymyksiä. Nieminen korostaa, että omien hyvien puo-lien ja vahvuuksien ajattelu vahvistaa myön-teistä identieettiä. – Ja auttaa uskomaan itseen. Se on tärkeä ominaisuus työ- ja opiskelupaikkoja haet-taessa.

Vertaisryhmät avaavat uusia näkökulmiaErityisesti nuorille Suomen Mielenterveys-seura haluaa runsaammin yhteisöllistä ja so-siaalista mielenterveyskuntoutumista. – Asioiden käsitteleminen ryhmässä tois-ten nuorten kanssa muistuttaa, ettei kukaan ole ongelmineen yksin. Ryhmät auttavat löytämään uusia näkökulmia. Yksi esimerkki yhteisöllisestä kuntoutumi-sesta on Suomen Mielenterveysseuran yl-läpitämä Löydä oma tarinasi -vertaistukiryh-

mä. Ryhmä on tarkoitettu 18–30-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on diagnostisoitu masennus. Niemisen mielestä kolmen kuukauden hoitotakuuaika on liian pitkä aika erityisesti nuorille. Lisäksi kouluterveydenhoitajan vas-taanotolle pitäisi päästä kivuttomammin. Nieminen on myös huolissaan ammattikor-keakouluopiskelijoista, jotka painiskelevat mielenterveyspalveluissa yhdessä muiden kuntalaisten kanssa. – Apua tulisi saada heti, etteivät ongelmat pääse kärjistymään. – Olennaiset asiat ovat joka tapauksessa ennaltaehkäisyn tärkeys, nopea avun saan-ti, ryhmämuotoinen tuki ja myös positiivisiin asioihin ja omiin voimavaroihin keskittymi-nen, Nieminen kiteyttää ajatuksensa.

Teksti: Janika Tikkala

Hyvää tulevaisuutta luodaan nyt tekemällä sellaista politiikkaa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja köyhtymistä.

“

“

Kuva: Kaisu Airaksinen

Miten sulla menee?

Mielenterveyden edistämistä ei sovi unohtaa

matkalla

Palstalla ihmiset kertovat yhdestä elämänsä tärkeästä puolesta.

Lapsuuden haaveammattini vaihtelivat delfiininkouluttajasta ja eläinlääkäristä roskakuskiin. Vanhempana kiinnos-

tuin viittomakielestä ja viittomakielen tulkin työstä, ja peruskoulun jälkeen seurasi muut-to Mikkelistä Kuopioon opiskelemaan viitto-makielen ohjaajaksi Pohjois-Savon opistossa. Opintojen aikana minulle selkeni, että ha-luan toimia ohjaustyössä, lähellä asiakasta.

KutsumusammattiValmistuin vuonna 2008, ja siitä asti olen toiminut erilaisissa vammaispuolen työteh-tävissä. Sittemmin muutin työn perässä Jy-väskylään, ja viimeiset kaksi vuotta olen työskennellyt yksityisessä palvelukeskuk-sessa, joka tuottaa asumispalveluja kuulo-näkövammaisille henkilöille. Koen työskenteleväni kutsumukseni parissa ja nautin työstäni. Vammaisten kanssa työskentely on palkitsevaa, saan-han suoran ja rehellisen palautteen toimin-nastani. Parhaita hetkiä ovat ne, kun näen asiakkaiden voivan hyvin, olevan onnellisia ja tyytyväisiä. Pääsen olemaan osa heidän elämäänsä niin hyvässä kuin pahassakin.

Huumorintaju on tärkeä voimavaraAsiakkaiden kokemat vastoinkäymiset ja toisinaan myös aggressiivinen käytös muo-dostavat työni raskaan puolen. Positiivisuu-della ja sosiaalisuudella pärjää tällä alalla, ja kuten missä tahansa työssä, huumorinta-ju on tärkeä voimavara. Tilannekomiikka on eräänlainen keino purkaa tapahtumia työyhteisössämme: kyky olla katsomatta arkea liian vakavasti auttaa jaksamaan. Pyrin jättämään työasiat työpaikalle, vaik-ka negatiiviset tapahtumat tuppaavatkin kummittelemaan mielessä. Epäsäännöllinen vuorotyö vaatii veronsa, ja raskaan työn vastapainoksi pyrin ottamaan vapaa-ajalla rennosti lukemalla, katsomalla elokuvia ja tapaamalla ystäviä esimerkiksi stand up -esi-tysten merkeissä.

Katja Kilpeläinen halusi lapsena delfiininkouluttajaksi, päätyi työskentelemään kehitysvammaisten ohjaustoiminnan parissa ja nauttii työstään. Hän toivoo ihmisten

pääsevän eroon ennakkoluuloistaan ja uskoo elämän olevan ikuista oppimista.

Yhteyskunnalliset päätökset vaikuttavat työhönOlen työni kautta saanut konkreettista kos-ketusta siihen, kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko vaikuttaa niin asiakkai-den kuin työntekijöidenkin arkielämään. Erot yksityisen ja julkisen sektorin resurssien välillä tuntuvat ja näkyvät päivittäisessä työskentelyssä. Työntekijöiden vähyys ja lii-an suuret asiakasryhmät kuormittavat julki-sella puolella työskentelevää, heikentäen myös asiakkaiden saaman palvelun laa-tua. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä huomaa kouriintuntuvasti leikkausten koh-distumisen juuri vähemmän tuottaviin mar-ginaaliryhmiin: vanhuksiin ja vammaisiin. Julkisen puolen lisäresurssien lisäksi toivoi-sin lisää työllistämismahdollisuuksia vammai-sille. Olen huomannut, kuinka vaikeaa heille on löytää työtoimintapaikkoja. Työtoimin-nat ovat tärkeä osa vammaisten toimin-nallista kuntoutumista, ja työssä käyminen tuo asiakkaiden elämään sisältöä ja laatua mielekkäällä tavalla. Moni on tyytyväinen siitä, että saa nimellistä korvausta työstään. Esimerkiksi kunnat voisivat mielestäni pyrkiä järjestämään yhteistyössä muiden tahojen kanssa lisää työtoimintapaikkoja vammai-sille henkilöille.

Myös vammainen on ihminenVammaisiin kohdistuu monenlaisia ennak-koluuloja, jopa pelkoa. Toisinaan ympäristön on vaikea suhtautua asiakkaisiini, ja esi-merkiksi kaupassa vaihtorahoja yritetään tarjota minulle sen sijaan, että ne annettaisiin asiakkaalle vaikka tämä olisi maksanut itse. Toivoisin, että ihmiset osaisivat katsoa vam-man yli ja nähdä vammaiset ihmisinä, jotka vain poikkeavat hieman valtaväestöstä. On surullista, kuinka lapset toisinaan huutelevat solvauksia kävellessäni asiakkaani kanssa kadulla. Pääsääntöisesti lasten suhtautumi-nen on suorempaa ja välittömämpää kuin aikuisten. Nuoremmat lapset suhtautuvat kokemukseni mukaan erityislapsiin kiinnos-tuneesti ja ihmetellen. Työni antia on ollut oppia kohtaamaan ih-minen omana persoonanaan vammaisten kategorian edustajan sijaan. Koen ehdotto-masti olevani oikealla alalla, ja aion jatkaa työssäni ainakin niin kauan, kuin koen sen palkitsevana ja mielekkäänä. Suunnitelmis-sani on myös kouluttautua lisää: elämähän on ikuista oppimista.

Teksti: Ida HeikkinenKuva: Marina Kilpeläinen

Vammaistyö vaatii huumorintajua

Katja Kilpeläinen tekee kutsumustyötään.

22 23

Rick Roll, Alkio ja Kekkonen

Tiedätkö, mikä on meemi? Minä en vielä vähän aikaa sitten tien-nyt, vaikka olen hieman nörtti, ja vaikka ”kaikkihan sen tietävät”. Onneksi trolli-ikäinen pikkuvelje-

ni osaa opastaa siskoaan internetin ih-memaailmassa. Meemi on Wikipedian mukaan ”kult-tuurinen ja viestinnällinen kopioituja”. Ja jos tarkkoja ollaan, edellinen lausekin oli eräänlainen meemi: on nimittäin tullut ta-vaksi sanoa, että jokin on jotakin ”Wikipe-dian mukaan” mainitsematta alkuperäis-lähdettä. (Meemin määritelmän muuten muotoili Richard Dawkins teoksessaan Geenin itsekkyys, 1993.) Meemit voivat olla melkein mitä tahan-sa: kuvia, hokemia, videopätkiä, sävelmiä, vaatemuotia ja rakennelmia vain muuta-mia mainitakseni. Niitä käytetään muun muassa pilailuun, oman nokkeluuden esittämiseen ja ryhmähengen luomiseen. Lisäksi tärkeä memeettinen ominaisuus on, että meemejä voidaan lähes loputtomasti muunnella ja kehittää paremmiksi. Yksi internetin kenties tunnetuimmista meemeistä, rickrollaus, on jo monta vuotta vanha vitsi, mutta se jaksaa edelleen vie-

Hämäläinen

Kirjoittaja on paljasjalkainen mäntsäläläinen, ties kuinka monennen polven järjestöihminen, kätevä

emäntä, tarkkakorvainen musiikinharrastaja ja päättäväinen äidinkielenopettajaopiskelija

Jyväskylän yliopistossa.

hättää. Ideana on, että yllättävissä yhteyk-sissä, vaikkapa houkuttelevan linkin kautta, netissä surffailija joutuu katsomaan musiik-kivideota Rick Astleyn hittikappaleesta Never Gonna Give You Up (1987). Videon eri muunnelmia on katsottu YouTubesta yhteensä noin 50 miljoonaa kertaa. Kun on tullut rickrollatuksi eli päätynyt näkemään musiikkivideon, saattaa miet-tiä, miksi kävi niin. Miksi juuri tuo vanha video? Kuka ihmeen Rick Astley? Mitä hauskaa tai merkittävää koko jutussa on? Miksi se kiinnostaa nuorisoa? Keskustan tyypillisimpiä meemejä on Santeri Alkio. Alkio-kortti isketään kes-kusteluissa pöytään yhtä usein kuin todel-linen valtti, Kekkonen. Herrat esiintyvät jatkuvasti toinen toistaan yllättävämmissä yhteyksissä – eli toimivat aivan kuin Rick Roll -meemi. Nuoremmatkin tietävät, että näissä miehissä on jotain erityisen kiinnos-tavaa, mutta harva osaa selittää, mitä. Näen tässä yhden syyn keskustan kan-natuksen vähenemiseen. Me keskus-talaiset osaamme kyllä toistella suosik-kisanojamme ja lempinimiämme, mutta monikaan meistä ei ole onnistunut kehit-telemään niiden välittämiä ajatuksia pi-

demmälle. Tai edes selittämään tiiviisti, mitä ne tarkoittavat. Ryhdistäytykäämme! Jos varhaistei-nit pystyvät kehittämään miljoonien ih-misten tuntemia mediailmiöitä, luulisi keskustan kaltaisen sivistysliikkeen pysty-vän selittämään edes jonkin ajatuksen niin, että muutkin kuin Alkionsa lukeneet ymmärtävät. Kun seuraavan kerran törmäämme johonkin keskustalaiseen il-miöön, voisimme pohtia samanlaisia kysy-myksiä kuin jouduttuamme rickrollatuiksi: Miksi tämä on edelleen tärkeää? Miksi tämä yhdistää meitä? Voisiko saman jutun muotoilla vielä paremmin? Kuinka saisin kuulijan kertomaan asian eteenpäin? Monesti on sanottu, että keskusta tarvit-see johtajia. Muistakaamme, että ’johtaja’ tarkoittaa ’pomon’ lisäksi myös sellaista, joka ’päästää asioita lävitseen’ tai ’vie asioita askeleen eteenpäin’. Askel eteen-päin kannattaa kuitenkin ottaa tukevalla maalla, ei lentokoneen laskeutumisportais-ta – ja kaikki Kekkosen kotiinpaluun (1980) nähneet tietävät, miksi.

Heli Hämäläinen

Kuva: Kimmo Metsäranta

pmusacorner

Jarkko Martikainen – UskoSakara Records / Playground Music

Usko, Toivo (2009) ja Rakkaus (2006) -trilogian päättävä albumi on Jarkko Martikaisen tähänastisen tuotannon selkeästi monipuolisinta antia äänimaailmaltaan. YUP:n keulahahmon omintakeinen ja lyyrisesti kikkaileva tyyli on kaikille tätä mainiota progebändiä kuun-nelleille enemmän kuin tuttu, mutta soolo-puolella Martikainen keskittyy

enemmän tunteeseen ja tulkintaan kuin raivokkaaseen punk-kakofoniaan. Levylle on haalittu soittamaan ryhmä, joka koostuu jazz-artisteis-ta, kansanmuusikoista sekä klassisen orkesterin soittajista, ja tämä todellakin erikoinen mikstuura saa upeasti yhdistettyä kolme eri-tyylistä musiikkilajia korostamaan Martikaisen trubaduurimaista tulkintaa. Usko on erittäin tasapainoinen kokonaisuus, jokseenkin hieman yllätyksetön. Kappaleet ovat hienoista äänimaailmoistaan huoli-matta melko samantyyppisiä, pois lukien erinomainen Balladi Hu-vijahdista, joka jaksaa viehättää tarinallaan koko sen kymmenen minuuttia kestävän ajan. Levy on nykyaikaiseksi albumiksi harvinaisen pitkä, (57min) minkä vuoksi olisin toivonut siihen hieman enemmän vaihtelua. Nykyisessä muodossaan levy alkaa puolen välin krouvin ohitet-tuaan puuduttamaan tasapaksuudellaan. Voin suositella Uskoa kaikille vaihtoehto -musiikista pitäville sekä avoimin mielin musiikin eri genreihin suhtautuville – pienissä paloissa nautittuna.

www.jarkkomartikainen.fi

Radiohead – The King Of LimbsOmakustanne / Playground Music

Eksentrinen pop-alternative -yhtye Radiohead julkaisi yllättäen uuden levynsä, The King Of Limbs, vain viikon sen olemassaolosta ilmoit-tamisen jälkeen. Tämä nerokas veto lisäsi levyn mediaseksikkyyttä potenssiin ääretön, tosin onhan yhtye aina ollut edelläkäynnin veitsenkärjellä tepastelija, joten mikään tempaus ei enää totaali-

sesti shokeeraa – ainakaan faneja. The King Of Limbs on hyvin kaksijakoinen levy ja vaihtoehtomu-siikille tyypilliseen tapaan maltillisen minimalistinen. Yhtyeen keu-lahahmon Thom Yorken kädenjälki kuuluu vahvasti levyllä: hän on ottanut paljon vaikutteita rakastamistaan genreistä (dub-step / triphop / electro) ja sulauttanut niitä Radioheadin kevyen popahtavaan akustiseen soitantaan luoden tuoreita elämyksiä ja ulottuvuuksia kuuntelijoiden maisteltavaksi. Albumin alku on vahvasti triphop-vetoista epävireistä, mutta ou-dosti kiehtovaa äänien lainehdintaa, ja avausraita Bloom onkin mainio valinta levyn introksi. Hiljalleen siirrytään kappale kappaleelta sekavuudesta kohti melodisuutta ja levyn loppupuolen Codex todellakin räjäyttää pankin. Kappaleessa yhdistyy kauniisti melankolinen tukahdu-tettu piano ja Yorken apaattisen alakuloinen laulanta. Codex on aivan ehdottomasti tähänastisen vuoden paras tunnelmabiisi ja mielestäni levyn kirkkaasti vahvin lenkki. Todettakoon kuitenkin, että The King Of Limbs on, mielenkiintoi-suudessaankin, aivan liian lyhyt, lähes EP:mäinen lätty, joka jättää pohtimaan, että eikö Radiohead ole neljässä vuodessa tämän enempää materiaalia saanut julkaisukelpoiseksi. Mutta ehkä, ehkä sittenkin tämä on vain osa jotain suurempaa kokonaisuut-ta? Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevaa.

www.radiohead.com (Suosittelen kurkkaamaan sivuja jo ihan designin takia)

Arvostelija Timo Hyvönen on entinen raskaansarjan konemuusikkoamatööri, joka diggailee musiikista laidasta laitaan. Vapaa-aikanaan hänet voi bongata Keravan lenkkipoluilta tai koriskentiltä mp3-soitin korvillaan. Kylmempinä vuodenaikoina puolestaan lähikaupunkien

baarien tanssilattioilta esittelemässä mooveja yön pikkutunteina.

Arvostelut: Timo Hyvönen

Timon omaa musiikkia voit kuunnella osoitteessa www.mikseri.net/dwhack

23

Scandinavian Music Group – MannerSony Music

Scandinavian Music Group:n seit-semäs studioalbumi Manner jatkaa hyväksi havaitulla kaavalla ja tar-joilee jälleen monipuolisen kattauk-sen kevyttä, hyväntuulista poppia ryyditettynä Terhi Kokkosen kiireet-tömän kauniilla tulkinnalla. Levy on täynnä tarkoin hiottuja kappaleita niin lyyrisesti kuin melodisestikin, sa-noituksien läpileikatessa ihmissuh-teiden eri osa-alueita sortumatta

kuitenkaan tipankaan vertaa kliseisiin. Kokkosen tyyli sanoittaa hakee vertaistaan: jo Ultra Bra:n ajoilta tutuiksi tulleet erikoiset kielikuvat ovat vuosien varrella vaan kyp-syneet kuin hyvä viini. Kuuntelija ei voi useasti kuin hymähtää hy-väntuulisesti ja todeta, etteipä olisi arvannut tuonkaan vertauk-sen sopivan sille osuneeseen rakoon. Manner on ennen kaikkea tyylikkään orgaaninen kollaasi tasa-laatuisia akustisen soitannan helmiä. SMG:lle tyypilliseen tapaan levyllä kuullaan laaja skaala instrumentteja kantrihtavasta ban-josta aina eksoottiseen bouzoukiin asti.

Kappaleiden osalta on levyn laadukkuuden takia mahdotonta nimetä yhtään heikkoa lenkkiä, mutta toisaalta mitään massii-vista Hölmö Rakkaus -tyylistä kesähittiäkään ei albumilta löydy (uskon kuitenkin Kauniin Marjaanan saavan runsaasti radiosoittoa vetovoimansa ansiosta). Olit sitten Scandinavian Music Groupin fani tai et, tämä levy on ehdottomasti hankinnan arvoinen, sillä vaikket normaalisti kuun-telisi tällaista musiikkia, on se miellyttävä korvalle jo pelkästään upean tuotantonsa ansiosta.

www.scandinavianmusicgroup.com

22

24 25

Sosiaalinen media on mahdollisuus

Olet viestinnän ja sosiaalisen median kouluttaja. Mistä sait idean ryhtyä moiseen? Olen melkein koko työurani ajan miet-tinyt, mikä minusta tulee isona. Ryhmien ohjaaminen, urheilijoiden valmentaminen ja lopulta myös kouluttaminen ovat kuuluneet niin työ- kuin vapaa-aikaani. Lisäksi olen aina halunnut toimia ja toiminutkin viestin-nän parissa. Mediatuotannon ylempi amk-tutkinto antoi varmaankin sen lopullisen sysäyksen kohti nykyistä työtäni Viestintä-Pirittana. Mitään erityistä idealamppua ryh-tyä tähän ei päässäni siis syttynyt – eräänä päivänä vain tiesin, että näinhän sen pitää mennä – tämä on mun juttu!

Sosiaalisesta mediasta (tuttavallisemmin some) vaahdotaan joka puolella. Mitä termi ylipäätään tarkoittaa? Lyhyesti ja ytimekkäästi: ihmisten välistä kommunikointia internetissä erilaisten verk-kopalveluiden kautta. Some on myös yh-teydenpitoa, juttelua, juoruilua, suosittelua, seuran hakua ja verkostojen luomista sa-moista aiheista kiinnostuneiden kanssa. Se on avointa tiedonvälitystä ja asioiden jaka-mista minulta sinulle ja heiltä teille. Uunituore teoksesi ´Kiinnostu ja kiinnosta – Näin markkinoit järjestöäsi sosiaalisessa mediassa´ julkaistaan kesäkuussa. Mistä on kyse? Kirja on käytännön opas järjestötyönteki-jöille siihen, millä lailla sosiaalista mediaa voi hyödyntää oman organisaationsa toimin-nassa ja markkinoinnissa. Teoksessa käy-dään tosimaailman esimerkkien ja ohjeiden kautta läpi ne peruspalikat, joiden avulla oman järjestön tai yhdistyksen sosiaalisen median toiminnan suunnittelun saa käyntiin. Lisäksi kirjaan on koottu konkreettisia ohjeita esi-merkiksi Facebook-sivun avaamiseen ja vinkkejä vaikkapa jäsenhankintakampanjan toteuttamiseen. Vaikka teoksen lähtökoh-tana on markkinointi, se on kuitenkin kir-joitettu kielellä, jota ymmärtävät myös ne, joilla ei ole viestinnän tai markkinoinnin alan tutkintoa.

Jos viestinnän ja sosiaalisen median koulu-tusta tarvitaan, siitä varmasti myös kiitetään. Milläinen on ollut inspiroivin palaute koulu-tuksestasi? “Olen käynyt monissa sosiaalisen median koulutuksissa, mutta vasta tässä päästiin asian ytimeen.” Pitäisikö sosiaalisen median tuntemus olla kriteeri kansanedustajien valinnassa? Miksi/miksi ei? Tuntemus kyllä, henkilökohtainen käyttö ei. Sosiaalinen media on jo osa tätä yh-teiskuntaa, halusimme tai emme. Siitä on tu-lossa kovaa vauhtia sähköpostin ja internetin kaltainen päivittäiseen toimintaamme kuu-luva osa. Tämä pitäisi jokaisen kansanedus-tajankin tiedostaa ja hyväksyä. Sen sijaan sosiaalisen median palveluissa mukana oleminen ei voi olla kriteeri, sillä some vain ei ole kaikkien juttu.

Suomesta löytyy laaja skaala erilaisia ih-miskeskittymiä Hanko–Utsjoki-akselilla. Kaikkialla viestinnän uudet tuulet eivät lyö itseään läpi kuukaudessa. Villi veikkauk-sesi liittyen kunnallisvaaleihin 2012: hyödyn-netäänkö sosiaalista mediaa ympäri maan? Arvioni on, että Facebook-sivuja, Twitter-tilejä ja blogeja avataan vaalien alla kaikki-alla Suomessa yhtä lailla, ellei enemmänkin, kuin näissä vaaleissa. Vahvoilla voivat olla ne, jotka ovat kokeilleet some-kampanjoin-tia jo eduskuntavaaleissa ja analysoineet somen hyödyt sekä listanneet kampanjan plussat ja miinukset. Analyysi pitää tehdä ilman edellistä kampanjaakin: jos omalla alueella ja kohderyhmässä ei tilastojen va-lossa käytetä paljoa verkkoa ja olla mukana some-palveluissa, kannattaa tällöin pa-nostaa johonkin muuhun. On hyvä kuitenkin muistaa, että oli sitten Hangossa tai Utsjoel-la, netti mahdollistaa ihmisille yhteydenpi-don eri lailla kuin aiemmin. Se on mahdol-lisuus myös kuntavaaliehdokkaille.

Mistä sosiaalisen median maestron löytää? Välillä liiankin monesta palvelusta, mutta pääasiallisesti täältä: Facebookista fanisi-vulta www.facebook.com/viestintapiritta, Twitteristä profiililla @Piritta, ihanan koukut-tavasta Foursquaresta ihan vain Pirittana, Dittosta koko nimellä, kirjan Kiinnostu ja kiin-nosta -blogista sekä toisinaan myös Pilkun Paikan blogista. Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä tietysti täältä: www.viestintapiritta.com. Terkkuja Nuoren Keskustan lukijoille: Entisenä keskustanuorten järjestöpääl-likkönä ja koulutussuunnittelijana seuraan mielenkiinnolla uusia verkossa tapahtuvia kampanjoitanne. Panostakaa hyödyllisen tiedon jakamisen iloon ja sitä kautta kes-kustelun syntymiseen! Pelkällä oman asian toitottamisella tai liian vaikeilla kikoilla ei pitkälle pötki. Jutelkaa, puhukaa, pitäkää meteliä hyvällä maulla, kommentoikaa, haastakaa ja tuokaa itsenne rohkeasti esiin. Teissä on kova voima, käyttäkää se hyvin myös verkossa ja tehkää se yhdessä! Teksti: Laura Tolkkinen

Viestinnän kouluttaja Piritta Seppälälle sosiaalinen media tarkoittaa kommu-

nikointia, yhteydenpitoa, juttelua, juoruilua, suosittelua, seuran hakua ja verko-stojen luomista. Aiheesta hän on kirjoittanut oppaan. Siinä kerrotaan, kuinka

sosiaalista mediaa voi hyödyntää oman organisaation markkinoinnissa.

untuvikosta broileriksi

Sirkka-Liisa Anttila on keskustan uu-den eduskuntaryhmän pitkäaikaisin kansanedustaja Mauri Pekkarisen

jälkeen. Julkisuudessa häneen viitataan usein näyttävänä ja jämeränä maatilan emäntänä, keskustalaisen naisen stereo-tyyppinä, mutta keskustalainen kenttäväki on oppinut tuntemaan hänet myös vahvasti asiantuntevana poliitikkona, jonka vankkaa kokemusta ja aatteellisuutta tarvitaan nyt vastuullisissa tehtävissä, kun keskusta koet-taa nousta jaloilleen murskaavan vaalitulok-sen jälkeen.

Keskustalaisuus perintönä isältäKeskustalaisuuden Anttila sai jo lapsuu-denkodin ja erityisesti isän perintönä. Äidin tausta oli kylläkin kokoomuslainen, mutta vahvan isän vaikutuksesta kodin aatepo-hja oli selkeästi maalaisliittolainen. Ensim-mäisissä vaaleissaan Anttilalle tuli hieman erimielisyyttä isän kanssa, vaikka saman

puolueen listalle äänet tietysti osuivat. Isä nimittäin suositteli äänestämään istuvaa kansanedustajaa Mauno Jussilaa. Anttila päätti kuitenkin äänestää naisehdokasta, Katri Kaarlosta, joka oli Kyösti Kallion tytär ja Kerttu Saalastin sisar.

Työkavereiden äänet takanaAnttila valmistui hallintonotaariksi Tam-pereen yliopistosta vuonna 1967. Opiske-luaikanaan hän osallistui jonkin verran Keskustan Opiskelijaliiton järjestämiin tapah-tumiin, mutta kiinnostus lähteä itse mukaan luottamustehtäviin heräsi vasta myöhem-min. Siirryttyään avioliiton myötä Forssaan, paikallinen keskustaväki pyysi Anttilaa mu-kaan järjestötoimintaan. Kun aatteellinen vakaumuskin oli selvä, niin miksipä kieltäy-tyä. Vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Anttila valittiin Forssan valtuustoon. Anttila uskoo ääniä tulleen varsinkin työkavereilta, joita paikallisen terveyskeskuksen apulaistalous-päälliköllä olikin runsaasti. Uuttera paikallistason luottamustehtävien hoitaminen viitoitti tietä suurempiin tehtä-viin. Näkyvyyttä toi myös muun muassa osal-listuminen Johannes Virolaisen puheenjoh-tajakampanjaan vuonna 1980. Virolainen tosin hävisi puoluekokouksessa, mutta Ant-tila valittiin saman vuoden marraskuussa Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohta-jaksi. – Minut valittiin muistaakseni äänin 94–57. Kun tuli puheenjohtajaksi, niin tehtävä täytyi ottaa kunnolla hoitoon. Meillä oli tuolloin 104 paikallisyhdistystä ja kävin henkilökohtaisesti niissä jokaisessa.

Kentän kautta eduskuntaanAnttila painottaa kenttätyön merkitystä koko puolueen menestyksen perusedellytyksenä. – Tupailtoja parempaa järjestelmää ei ole. Siellä kohdattiin paljon ihmisiä ja kos-ketus kenttään pysyi aidosti kunnossa. Nyt on löydettävä tähän aikaan sopivat keinot kohdata jäsenistöä ja kommunikoida hei-

Keskustan on kuultava kenttäänsä!

Julkisuudessa Sirkka-Liisa Anttilaan viitataan usein näyttävänä ja jämeränä maatilan emäntänä, keskustalaisen naisen stereotyyppinä, mutta keskustalainen kenttäväki on

oppinut tuntemaan hänet myös vahvasti asiantuntevana poliitikkona, jonka vankkaa kokemusta ja aatteellisuutta tarvitaan nyt vastuullisissa tehtävissä, kun keskusta koettaa nousta jaloilleen murskaavan vaalituloksen jälkeen.

dän kanssaan. Ei riitä, että vain seisomme toreilla vaaliviikoilla. Kentältä nousi aikanaan myös idea nos-taa forssalainen emäntä ja hallintonotaari eduskuntaan. Osastot pyysivät ehdokkaaksi, eikä Anttila halunnut väistää vastuuta. Vuo-den 1979 vaaleja hän kuvaa “harjoituskier-rokseksi”, mutta seuraavalla kerralla mentiin läpi. Vuodet isänmaan vastuupaikoilla ovat tuoneet vankan asiantuntemuksen, jolle on epäilemättä käyttöä myös tämän päivän Suomessa ja keskustassa. – Mukana olleiden tehtävä on rohkaista nuoria mukaan, mutta tarvitsemme myös kokemusta. Esimerkiksi vuoteni EU-parla-mentissa valmistivat minua todella hyvin ministerin tehtäviin. Mitä talouspolitiikkaan tulee, niin en ole koskaan ollut niin kovassa talouspolitiikan korkeakoulussa kuin 1990-lu-vun alun pankkikriisiä hoitaessani.

Aika katsoa peiliinVahvasti aatteellisena poliitikkona Anttila vaatii rehellistä analyysiä keskustan vaali-tappion syistä. – On katsottava missä tehtiin virheitä, sillä varmasti niitä tehtiin. Puhuimme pääminis-terivaaleista, vaikka tästä tulikin kansanää-nestys EU-asioista. Olen vastustanut Suomen liittymistä Euroopan unioniin, kuten kent-täväkemme enemmistökin silloin. Puolue olisi voinut hajota, jos keskustassa ei olisi ollut äänitorvia myös EU-kriittisille, ja näitä ääni-torvia pitää olla edelleenkin. Maalaisjärkeä tarvitaan yleensäkin enemmän päätöksen-tekoon. Yksi syy vaalitappioon oli myös, että kokoomuksen hallituskumppanina ajau-duimme liikaa hyväosaisten asialle. – Uusi alku voi lähteä vain siitä, että kuun-telemme aidosti kenttää. Nuorissa on tu-levaisuus, heidän on hyvä ottaa reippaasti kantaa. Keskusta-aatetta ja arvoja on juur-rutettava nuoriimme. Politiikka ilman arvoja ajautuu ennen pitkää oman edun tavoitte-luksi.

Teksti: Janne Kaisanlahti

Kuva: keskustan kuvapankki 25

26 27

Ulko-suhteet

France

Saavuin tänne Ranskaan Australian kautta. Lähdin Working Holiday-viisu-milla Australiaan ilman mitään kum-

mempia suunnitelmia ja ensimmäisenä vi-rallisena kohteena oli Tasmanian Middleton kolmen päivän Sydneyn jälkeen. Siellä tuli vastaan ranskalainen, jonka mukaan läh-din matkustamaan ja elämme tällä hetkellä Ranskassa. Asumme Alppien alkurinteillä Ambronayssa, mikä on noin 40 kilometriä itään Lyonista. Meidän (poikakaverini äi-din) tonttiin kuuluu kaksikerroksinen talo, pieni puuvaja etupihalla ja puutarhavaja takapihalla. Lisäksi elämäämme pyörittää kolme koiraa, kissa ja kolmeen osaan jaettu kasvimaa sekä myöhemmin kanat. Yksi osa kasvimaasta on täysin erillään talon kul-malla, jonne on tarkoitus luoda yrttitarha ja toinen on takapihan aidan rajan mukaisesti luotu kasvimaa. Se on jaettu kahteen osaan. Toisessa kasvavat perunat huimaa vauhtia ja toiseen laitetaan lähestulkoon kaikki muut. Kun tulimme tänne lokakuussa 2010 ja aloimme tutkia talon ja tontin kuntoa, huo-masimme että nyt tehdään töitä. Aloitimme talon ja pihan siivoamisella koko perheen voimin ja teimme listan tulevista puuhaste-luista. Päivien kuluessa huomasimme, että alamme etsimään kiireellä ja vähemmän kiireellä erinäisiä kodinkoneita, koska omat eivät toimineet. Kaverini kävi pesemässä pyykkiä mm. rugby-harjoituksissaan ja mum-monsa luona kunnes kaverini ilmoitti, että hänen työkaveriltaan saadaan edullisesti pyykinpesukone. Yhden keittolevyn sijasta kahden keittolevyn nautintoon pääsimme kun lähikylän tuttu antoi oman ylimääräisen-sä. Uunia emme saaneet aluksi toimintaan. Yritimme säätää sitä mitä erinäisimpiin asentoihin ja ostimme jo käytetyn pienen uunin, ja sitten kaverini viimeistä kertaa yrit-täessä kokeilla entisen uunin toimimista, se lähti käyntiin ja on toiminut moitteettomasti siitä lähtien. Joten tällä hetkellä meillä on varastossa yksi ylimääräinen toimiva uuni. Astianpesukone ei toiminut saapuessamme eikä toimi edelleenkään kaverin enon kor-jausyrityksistä huolimatta. Tosin tiskiä ei tule

Kivikaudesta kohti kukoistusta

paljon ja on useita käsiä tiskaamassa, joten kone toimii keittiön lisätasona. Kahvinkei-tin on kyllä arvoltaan edullisin huolehdit-tava, mutta kolmannen yrityksen jälkeen alkaa usko mennä kahvinkeittimeenkin. Ratkaisuna siihen on joka toinen kuukausi tapahtuva kalkin poistaminen keittimen put-kista. Tulevaisuudessa aiomme viimeistellä kylpyhuoneen kaakeliremontin sekä tehdä pienen hyllykön rikkoutuneen astianpesu-koneen tilalle, korjata kaikki vuotavat hanat ja vessanpytyt sekä pihaportin. Yhtenä ensimmäisistä päivistä päätimme mennä ulos ja katsoa mitä kaikkea siellä tu-lisi tehdä. Huomasimme, että nurmikkoa ei ole leikattu koko kesänä, joten kesytimme ensimmäiseksi viidakon. Talon ulkolaudatkin näyttivät ja näyttävät edelleen maalipin-noiltaan kuluneilta, joten kunhan saadaan kanala valmiiksi, aloitamme ulkolautojen uudelleenkäsittelyn. Pihan puut ovat jo monen vuoden takaa olleet muodottomat eivätkä hedelmäpuillekaan ole hyväksi kasvaa villisti. Ennen tätä kevättä, saimme kuitenkin oksittua yli puolet tontin puista, joten jäljelle jääneet puut oksimme ensi syksynä. Itse suoritin suurimman osan puiden oksimisista, koska kaverini oli töissä, joten oli

jännittävä odotus tälle keväälle katsoa ok-simisen onnistuminen. Olemme suunnitelleet toteuttavamme sadevesikeräysjärjestelmän talon talousvedeksi talon katon avulla, tosin ensin teemme kaiken muun akuutimman kesän aikana ja katsotaan syksyllä uudelleen tilanne. Sadevettä aloimme kerätä talon katolta jo kasvimaan kastelemiseksi, joten asia etenee. Sadetta ei vain ole riittävästi, joten joudumme hakemaan vettä lähikylän lähdekaivosta. Kasvimaiden kääntämisen nurmikosta aloitimme tammi-helmikuussa ja se saatiin päätökseen huhtikuussa (välillä oli 3 viikon lomareissu Suomeen). Hankalin osa oli kääntää yrttitarha, koska siellä kasvoi mo-nia erilaisia puskia eikä se ollut kunnollinen nurmikkokaan missään vaiheessa ja sinne oli kuulemma kerätty kaikki tontin kivet. Ensin keräsin kaikki kivet yrttitarhan ulkopuolelle, ja myöhemmin sain idean että teen niistä kivistä koristeet yrttitarhaan, joten vein kivet takaisin tarhaan. Nyt kasvimaat ovat vii-meisiä istutuksia vaille täydessä valmiudessa syksyn elonkorjuuta varten.

Anni Räty

Tapasin vaalikampanjan aikana kuudes-luokkalaisen pojan. Poika kertoi tul-leensa niin pahasti koulukiusatuksi, että

ei ole voinut mennä kouluun kahteen kuu-kauteen. Tunsin surua sekä järkytystä. Miten voi olla niin, että kiusatulta nuorelta viedään itsetunnon lisäksi mahdollisuus oppimiseen? Tuhannet suomalaiset nuoret käyvät läpi saman kipeän polun kuin minä ja tapaa-mani kuudesluokkalainen poika. Fyysistä kiusaamista enemmän itseäni on jäänyt vaivaamaan ympäristöni puhumattomuus. Koulun kyvyttömyys puuttua kiusaamiseen ja auttaa käsittelemään koettua. Omassa kou-lussani keskityttiin lähinnä kuritoimenpiteisiin. Tällöin ei nähdä metsää puilta ja keskitytään ongelmien sijaan pelkkiin näkyviin oireisiin. Suomalainen koulutusjärjestelmä aset-taa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan heidän tulevaisuutensa suhteen. Hienoja hankkeita ja kouluja on paljon, mutta val-takunnallisuus puuttuu. Osa kouluista on si-toutunut mm. koulukiusaamisen vastaiseen Kiva-kouluhankkeeseen ja osa ei. Nuori ei päätä siitä elinympäristöstä, jossa hän kas-vaa ja kehittyy. Sen vuoksi yhteiskuntamme tulee turvata arvokas aikuistuminen ja syrjin-nästä vapaa yhteiskunta kaikille. Suomalaisiin peruskouluihin tarvitaan laa-jamittainen “Nollatoleranssi kiusaamiselle” -ohjelma. Opetusohjelmiin tulee kirjata selkeä toimenpideohjelma siitä, miten kou-lukiusaamiseen puututaan ja miten aikuisy-hteisön tulee kiusaamistilanteissa reagoida. Toimintasuunnitelman tulee aktivoida opet-tajat, vanhemmat, kiusaajat sekä kiusa-tut. Viestin tulee olla vahva ja joustamaton. Ketään tässä yhteisössä ei saa syrjiä tai kiu-sata. Malli perustuu avoimuuteen, vuorovaiku-tukseen ja selkeisiin rajoihin. Pienimpäänkin kiusaamiseen puututaan heti. Opettajille on tarjottava kunnon työvälineet. Opettajien ja oppilaiden nykyiset roolit kouluyhteisössä eivät välttämättä tue avoimuuden ja jaka-misen kulttuuria. Syntyy kuilu jossa opettaja on asemansa vanki ja oppilas jää yksin.

Osaksi ohjelmaa tulisi uusi oppiaine, yh-teisökasvatus, jossa käytäisiin laajasti läpi yhteisön toimintaa, arvoja ja pelisääntöjä. Miten yksilö ja yhteisö toimivat? Miten kan-nustan yhteisön muita jäseniä luottamaan itseensä, annan palautetta ja uskallan myös itse tukeutua toisten apuun ja vaihtaa oppi-maani tietoa. On kaikkien meidän vastuulla minkälaiset välineet annamme tulevaisuuden nuorille kohti aikuistumista. Kenenkään elämän ei tulisi olla tekohengitystä tai olemassa olon oikeuden etsimisistä muiden sanoista. Jokai-sella nuorella tulisi olla oikeus kasvaa ja ke-hittyä turvallisessa ympäristössä, jossa hänen ihmisoikeuksiaan ei loukata. Meiltä aikuisilta tämä vaatii uudenlaista rohkeutta ja avoimuutta kohdata nuoren maailma ja siellä esiin nousevat ongelmat. Toivon, että katsomme toisiamme silmiin, emmekä toistemme ohi. Virheitä ja kompas-tumisia tulee, mutta emme saa menettää toivoa toistemme suhteen. Joka päivä voimme valita asenteemme uudestaan ja kunnioittaa sitä tosiasiaa, että niin monta kuin on huoneessa ihmisiä, niin monta on oikeaa tapaa olla ihminen. Kenenkään vakaumus ei saisi pohjautua toisen ihmisryhmän alistamiseen tai sen oikeuksien kaventamiseen.

Jani ToivolaKansanedustaja, vihreät

Kutsu-vieras

V.I.P

“Kenenkään

elämän ei tulisi olla tekohengitystä tai

olemassa olon oikeuden etsimisistä

muiden sanoista.

”

Jokaisella lapsella on oikeus arvokkaaseen aikuistumiseen!

28 29 29

ROAD TRIP 2011 = Festarifiilis!Kesä, eikä mitään tekemistä?

Kaupunki nöyränä sylissä?

Älä jää kotiin murjottamaan

- lähde festareille!

Pop/RockSataman yöMilloin: 15. – 18.6.2011Missä: JyväskyläLavalle nousevat mm. Dingo, Petri Nygård ja Apulanta Lippujen hinnat n. 12-30 €. Huomio ikärajoista: 15.6. - 16.6. festareilla ei ole ikära-jaa, mutta alle 13-vuotiaat pääsevät sisään vain täysi-ikäisen seurassa.17.6. - 18.6. ajan ikäraja on K-18. Extraa: muun meiningin ohella Sataman Yössä voi käydä kokeile-massa Benji-hyppyä! www.satamanyo.fi

ProvinssirockMilloin: 17. – 19.6.2011Missä: SeinäjokiMoni nykyinen maailmanluokan tähti on esiintynyt Provinssissa ennen stadionien val-loitusta. Tänäkin vuonna esiintyjien skaala on huikea. Mukana mm. Apulanta, DJ Shadow (USA), Escape The Fate (USA), Jenni Var-tiainen, Jukka Poika, Katri Helena, Klamydia, Kotiteollisuus, Michael Monroe, Pendulum (AUS), Samuli Putro ja Von Hertzen Brothers. Lippujen hinnat vaihtelevat 65-112 euron vä-lillä. Provinssirockin suositeltu alaikäraja on 14 vuotta. www.provinssirock.fi

Kotka RockfestivalMilloin: 17. – 18.6.2011Missä: KotkaJälleen rokkaillaan ehkä Suomen näyt-tävimmässä festivaalipuistossa - Katariinan Meripuistossa! Musisoimassa Kotkassa ovat ainakin Kotiteollisuus, Stam1na, Paleface, Samuli Putro, Happoradio, Cheek, Popeda ja Klamydia. Pääsylippuja saa hankittua esiintyjästä ja keikan kestosta riippuen hin-taan 36-51 €.

PopkalasetMilloin: 17. – 18.6.2011Missä: Raaseporin TammisaariNi kommer att få se de svenska artisterna Petter, September, Von Benzo feat. Jay Smith och Lisa Miskovsky samt de finland-ssvenska banden FORK, Naked, Sturm und Drang, Vink och Hans on the bass på scen. Lipuista festarivieras saa pulittaa 10-33 eu-roa. www.popkalaset.com

UntorockMilloin: 17. – 18.6.2011Missä: Utajärven jäähalliElävän musiikin tapahtuma kokoaa ihmisiä vuosittaiseen ilonpitoon ja lavalla nähdään muun muassa Battle Beast, Stella, Angry Machines plays Dio, Paula Koivuniemi, Antti Tuisku, Timo Rautiainen, Fireal, Poisonblack, Hey Heather. Lippujen hinnat vaihtelevat 20–50 € tietämillä. www.untorock.com

Sieravuoren JuhannusMilloin: 23. – 25.6.2011Missä: Lomakeskus Sieravuori, EuraSuuri alue ja rajoitettu juhlijoiden määrä takaavat laadukkaan keskikesän juhlan! Esiintymässä juhannushulinoissa ovat mm. Fintelligens, Klamydia, Like Tomorrow, Petri Nygård, Mikko Pohjola ja Teleks. Lippuja saa ostettua 33-70 euron hintahaitarilla. Siera-vuoren Juhannuksen ikärajaksi on päätetty K-18. www.sieravuori.fi

Kalajoen JuhannusMilloin: 23. – 25.6.2011Missä: Kalajoen HiekkasärkätKalajoen juhannusjuhlia on vietetty jo 1930-luvulta lähtien. Tänä vuonna musiik-kitaiteilijoina menossa mukana ovat mm. E-Rotic (GER), Pandora (SWE), Yö, Pariisin Kevät, Haloo Helsinki, Hausmylly, Kymppilinja sekä Martti Servo & Napander. Lippujen hin-nat vaihtelevat 31-61 euron välillä. www.kalajoenjuhannus.com

HimosFestivalMilloin: 23. – 25.6.2011Missä: Jämsän Himos AreenaKotimaisista esiintyjistä kootulla juhannus-festarilla Keski-Suomen sydämessä tänä vuonna mm. Blake, Mokoma, Uniklubi, Koti-teollisuus, Viikate, Amorphis, Eläkeläiset, Von Hertzen Brothers, Laura Närhi, Stella, Paula Koivuniemi, Kaija Koo, Raappana & Sound Explosion Band, Petri Nygård, Fintelligens, Popeda, Paleface, Jenni Vartiainen, Hap-poradio ja Yö. Tapahtuman tiketit maksavat 52-99€ ja ikäraja K-18. www.himosfestival.com

IlosaariRockMilloin: 15. – 17.7.2011Missä: Laulurinne, JoensuuJoensuussa räjähtää! Festarialue Laulurinne sijaitsee vain kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Esiintyjinä mm. Sielun Veljet, Happoradio, Michael Monroe, Stam1na, Laura Närhi ja Apulanta. Myös pitkä lista ul-komaalaisia esiintyjiä, tsekkaa esiintyjät net-tisivuilta! Liput 75 €, ei ikäräjaa. www.ilosaarirock.fi

Elmusrock 2011Milloin: 23.7.2011Missä: Pyhäsalmen suurlavaPyhäjärven elävän musiikin yhdistys St. Elmus ry järjestämä rock-festivaali minne yleisöä viihdyttämään saapuvat The Blanko, Part Time Killer, Manboy, The Friend, Zarthas sekä Yellon Tamer. Pääsylippu maksaa 20 €. www.stelmus.fi/elmusrock

Sielun Veljet esiintyvät mm. Ilosaarirockissa.

Hardrock/MetalMyötätuulirockMilloin: 17. – 19.6.2011Missä: Vantaa, HakunilaRaskaan musiikin festari panostaa aiem-pien vuosien tapaan kotimaiseen sekä ruotsalaiseen metalliin. 17.- 19.6.2011 lavalle nousevat mm. Soilwork (SWE), Pain (SWE), Protest the Hero (CAN), Metsatöll (EST), Mokoma, Kiuas, Sotajumala, Turmion Kätilöt, Rytmihäiriö, Crimfall sekä FM2000. Lippujen hinnat 35-95 euron välillä. Myötätuulirock on ikärajaton, ja alle 7-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi huoltajan seurassa. Myös pyörätuoliasiakkaan avustaja sekä sokean saattaja pääsevät ilmaiseksi tapahtumaan. www.mtr.fi

NummirockMilloin: 23. – 25.6.2011Missä: Nummijärvi, KauhajokiMetallinystävien perinteinen juhannuksen-vietto! Pääsyliput 89 € ja esiintyjinä ovat muun muassa Ajattara, Amaranthe (SWE), Amorphis, Before the Dawn, Cavus, Death-chain, Eluveitie (SUI), The Haunted (SWE), KY-CPK, Legion of the Damned (NLD), myGrain, Norther, Rotten Sound, Teräsbetoni, Thau-rorod, Turisas, Turmion Kätilöt, U.D.O. (GER) sekä Voivod (CAN). www.nummirock.fi

HässäkkäpäivätMilloin: 30.6 – 3.7.2011Missä: OuluPohjois-Suomen suurin punk- ja vaihtoeh-torockin ulkoilmafestivaali vietetään jo vii-dettä kertaa. Hässäkkäpäivien lippuhinnat vaihtelevat 14-28 euron välillä. Esiintyjinä mm. Death Token (DK), Kamikaze a Go Go (NOR), Love Potion, Magrudergrind (USA), One Hidden Frame, Part Time Killer, Petturin Palkka, Stolen Kidneys, Terveet Kädet, Va-roitus!, D-Beatles, Räjäyttäjät ja Siistit Jätkät.www.hassakkapaivat.com

Island in the Sun 2011Milloin: 15. – 16.7.2011Missä: Ahvenanmaa, JurmoAinutlaatuisen saaristoluonnon keskellä tarjoillaan vaihtoehtoisen popin, punkin ja rockin parhaita paloja sekä muuta ohjel-maa. Esiintymässä mm. Billie the Vision and The Dancers (SE), Modern Misery (SE), French Films (FI), Jonas Asker (SE) sekä Palpitation (SE). Festariliput 45 €. www.islandinthesun.nu

Kuopio Tanssii ja SoiMilloin: 16. – 22.6.2011Missä: KuopioTaiteellisena johtajana toimivan Jorma Uoti-sen mukaan festivaali yhdistelee tänä vuon-na Aasian, Euroopan ja Amerikan kulttuure-ja ja näin ollen esiintyjinä ovat muun muassa Cedar Lake Contemporary Ballet & Alvin Ailey American Dance Theater sekä Ailey II. Lipput tapahtumasta riippuen 25-40 €. www.kuopiodancefestival.fi

Haapavesi Folk Music FestivalMilloin: 27. – 3.7.2011Missä: HaapavesiFolkit tunnetaan lämminhenkisenä tapah-tumana, jossa esiintyjät ja yleisö ovat yhtä suurta perhettä. Tällä kertaa esiintymisistä vastaavat mm. Finno-Balkan Voices (BLG/FIN), Nordic (SWE), Trio Assaí (SPA), Loiskis & Pentti Rasinkangas, JPP, Kimmo Pohjonen & Heikki Laitinen, Hot Club de Finlande, Pale-face, Mariska & Pahat Sudet, Piirpauke, Erja Lyytinen, Tinfish George, Bajo Cero, MB, RaadinPalaute, Quepfolk, OIGG, Dalton Bros., Growth, Hulumu ja Pikkupelimannit. Folk Music Festival -liput 5-63€ välillä. www.haapavesifolk.com

JutajaisetMilloin: 29.6 – 3.7.2011Missä: RovaniemiJutajaiskesä on perinteillä voideltua nyky-folklorea. 80 € maksavalla lipulla pääsee ihailemaan laajaa esiintyjäkavalkadia, jo-hon lukeutuvat MILJazz 2011, Lapin sotilas-soittokunta & Norbotten Big Band, Antti Tuisku, Juha Tapio, Somby, Anna Puu, Unelmavävyt, Matti Hyvönen & Co, Semi-naarimäen Mieslaulajat, Rimpparemmi, Siepakat, Lapin Lauluraito, Tallari, Putaan Pelimannit, Klovni Dodo ja Loiskis, Monitai-deyhdistys Piste, Matti Yli-Tepsa ja Ruija Trio, Zvezditza (BGR), I Berba di Erba (ITA),Mari Pamash (RUS), Eki (TUR), Ainu (JPN) sekä Danzar of Cali (COL). (PS. Jutaaminen = poronhoitajien vaellusta porokarjan kanssa paikasta toiseen osana perinteistä vuotuis-kiertoa.) www.jutajaiset.fi

Punk

Folk/World

Mokoma esiintyy kesän aikana mm. Myötätuulirockissa.

Jenni Vartiaisen voit

nähdä mm.

HimosFestivaleissa.

30 31 31

Kesän musiikkitaivas on kirjava

ja korkealla, ja mikä parasta,

tapahtumia on tarjolla ympäri maata!

IskelmäIskelmäHimosMilloin: 30.6 – 2.7.2011Missä: Jämsä, HimosJämsän Himokselta löytyy suomalaista iskel-mää joka lähtöön. Tahtia takovat Aallon ryt-miorkesteri, Anna Puu, Dallape, Dingo, Eija Kantola, Eini & Bookie, Hanna Pakarinen, Jenni Vartiainen, Jouni Apajainen, Kaija Koo, Katri Metso, Laura, Mamba, Mariska, Markku Aro, Martti Tervo, Menneisyyden Vangit, Mik-ko Siltala, Nauravat Nakit, Neljänsuora, Pasi Vainionperä, Paula Koivuniemi, Popeda, RNO, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Suvi Teräs-niska, Tuure Kilpeläinen, Yö sekä Yölintu. Lip-puja voi hankkia toiveidensa mukaan 45-95 euron hintahaitarilta. www.iskelmahimos.fi

IskelmäNiitytMilloin: 13. – 17.7.2011Missä: KiuruvesiIskelmäkansan suosikkiartisteja ja suomi-rockin suuria nimiä pääsee kuuntelemaan Kiuruvedellä. Ääneen pääsevät ainakin Paula Koivuniemi, Popeda, Anna Eriksson ja Dallape. Legenda Lavalla konsertissa la 16.7. esiintyy Teuvo Oinas. Liput maksavat 30€. www.iskelmaniityt.fi

PuistoBluesMilloin: 29.6 – 3.7.2011Missä: JärvenpääPerinteisen bluesfestari Puistobluesin lavoilla nähdään paitsi bluesin kotimaisia taitureita, myös ulkomaisia vieraita sekä perinteisem-pää rockia. Lapsenmielisille löytyy omaa ohjelmaa ja pääsylippujen hinnat vaih-televat maksuttomista esityksistä 65€ tiket-teihin. Bluesin saloja pääsevät purkamaan esimerkiksi Angie Stone (USA), John Mayall (GBR), Jonny Lang (USA), Matt Schofield Trio (GBR) sekä Jo Stance. www.puistoblues.fi

Beach & Blues PartyMilloin: 8. – 9.7.2011Missä: Pieksämäki, Hotelli SavonsolmuNeljästoista Hotelli Savonsolmu Beach & Blues Party tarjoaa jälleen loistavan kattauk-sen live-esityksiä Bluesin, Rockin ja Roots-musiikin maailmasta. Tapahtuma on luokitel-tu osittain ikärajaluokkaan K-18. Suurimpaan osaan festivaalin tapahtumista on vapaa pääsy ja maksullisiin konsertteihinkaan lip-pujen hinnat eivät päätä huimaa - kuudesta kymmeneen euroa esiintyjästä riippuen. Kävijöitä ovat viihdyttämässä Wang Dang Dudes, Tap Jelly Blues Band, Jakes Blues Band, Eero Raittinen & Ykä Putkinen, Mighty Four, Tortilla Flat, The Hamsters (UK) sekä Root Remedy. www.savunsolmublues.com

Pori JazzMilloin: 9.–17.7.2011Missä: PoriPori Jazz on yksi suomalaisen festivaalikesän pioneereista. Festivaalin historiasivujen mu-kaan vuonna 1966 Kirjurinluodon pääkonser-tissa oli 600 vannoutunutta jazzin harrastajaa kun kesällä 2010 festivaalilla kävi 155 000 kuulijaa ja katselijaa. Tänä kesänä yleisöä viihdyttävät muun muassa Aloe Blacc, Tom Jones, Rumer, Sofi Hellborg, Ricky Martin sekä Elton John. Noin 70 % festivaalin ohjel-masta on yleisölle maksutonta, mutta mak-sullisten tapahtumien hinnat kiipeävät kor-keimmillaan 65 euroon. www.porijazz.fi

Les LumièresMilloin: 12.6 – 19.6.2011Missä: HelsinkiTämä valistusajan festivaali lupaa tarjota paitsi musiikkia, myös filosofiaa, tiedettä, tanssia ja runoutta. 12.-19.6.2011 vietettävä Les Lumiéres kokoontuu tapahtumasta riip-puen Suomenlinnan ja Helsingin kulttuuripy-hättöihin ja pääsylippuja voi hankkia noin 20 eurolla. www.lumieres.fi

Iitin MusiikkijuhlatMilloin: 15. – 18.6.2011Missä: IittiTapahtumapaikkana on idyllinen Iitin kirkonkylä ja Suomen arvokkaimpiin kuu-luva yli 300-vuotias puinen ristikirkko. Juhlat huipentuvat pianonkantoon Hiidenvuoren muinaislinnapaikalle ja perinteiseen keski-yön konserttiin siellä. Konserttilippujen hinnat ovat 35 €, mutta myös maksutonta ohjelma-tarjontaa löytyy. Iitissä musiikin mestareina esiintyvät tänä vuonna muun muassa Taina Piira, Jaakko Ryhänen, Anna-Liisa Bezrodny, Siljamari Heikinheimo, Sandor Javorkai, Jyrki Lasonpalo, Tommi Aalto, Adam Javorkai, Tuomas Lehto, Petri Mäkiharju, Anni Haa-paniemi, Pedro Hietanen, Kari Jussila, Roope Gröndahl, Laura Mikkola, Seppo Hovi, Lah-den kamariorkesteri sekä Jyrki Lasonpalo. www.iittifestival.fi

Meri ja musiikki - Musik vid havetMilloin: 17. – 19.6.2011Missä: InkooAuta Itämerta käymällä konserteissa! Meri ja musiikki -festivaali tukee WWF:n Ope-raatio Merenneito -kampanjaa. Esiintyvät esimerkiksi Claes Andersson, Yuri Bakker, Anders “Apan Anders” Grönroos, Marianne Gustafsson Burgmann, Ville Hiilivirta, Markku Johansson, Nonna Knuuttila, Reiska Laine, Maija Linkola, Valtteri Malmivirta, Pentti Mutikainen, Thomas Nuñes-Garcés, Hannu Perttilä, David Quiggle, Joonatan Rautiola, Jonathan Roozeman, Isaac Rodriquez, Erkki Suomalainen, Pasi Suomalainen, Jan Söder-blom, Ruusamari Teppo, Outi van Treeck, Jenny Villanen, Västnyländska kammar-kören ja Ville Väätäinen. Lippuja Meri ja musiikki -festivaaliin saa hankittua 26 eurolla. www.merijamusiikki.fi

Ålands XXXVII OrgelfestivalMilloin: 26. – 27.6.2011Missä: MaarianhaminaPerinteikäs klassinen urkufestivaali vietetään Maarianhaminassa 26.-27.6.2011. Maakun-nan vanhin jokavuotinen musiikkitapahtuma järjestetään nyt 37. kerran. Tänä vuonna esiintymään pääsevät kansainvälisesti tun-netut urkurit Kent Danielsson, Jens Palmqvist, Guy Karlsson, Julia Westerberg, Anders Laine, Mikael Fagerholm, Esa Toivola, Le-sieur, Mikael Fagerholm, Mario Perestegi, Björn Steinar Sólbergsson, Ennio Cominetti, Janne Schaffer, Markus Wargh, Matthias Giesen, Lita Gustavsson, Bertil Andersson, Karol Hilla, Jérôme Faucheur sekä Alessan-dro Bianchi. Liput urkufestivaaliin maksavat 10-15 € . www.alfest.org

Mäntän MusiikkijuhlatMilloin: 28.6. – 6.7.2011Missä: MänttäSuomen ainoan jokakesäisen pianofestivaa-lin esiintyjinä on jälleen edustava joukko niin kotimaisia kuin ulkomaisia pianisteja: Niklas Pokki, Sonja Fräki, Marko Hilpo, Risto-Matti Marin, Vera Vaidman, Emanuel Krasovsky, Mei Yi Foo, Antti Siirala, Valeria Resjan, Henri Sigfridsson, Veli Kujala, Jarkko Riihimäki, Hele-na Juntunen, Soyeon Lee, Ran Dank, Olli Mustonen sekä Juhani Lagerspetz. Mäntän Musiikkijuhlien lippuhinnat vaihtelevat 40-57 € välillä.www.mantanmusiikkijuhlat.fi

Sofi Hellborg esiintyy Pori Jazzeilla.Jo Stance esiintyy

Järvenpään PuistoBlueseilla.

Blues Jazz Classic

Ricky Martin esiintyyPori Jazzeilla.Tom Jones villitsee porukkaa Pori Jazzeilla.

Tekstit: Laura Tolkkinen ja Salla Airaksinen

32 33

Keittiöpsykologiaa poliitikoille

Gurumarkkinoinnin kirjoittajat Antti Apu-nen ja Jari Parantainen kuvaavat te-ostaan insinöörin pelastusoppaaksi. Yhtä hyvin tätä teosta voi suositella poliitikoille-kin, erityisesti keskustapoliitikoille. Keskus-tassa mentiin vaalien alla siihen samaan halpaan kuin mihin moni insinöörikin syyl-listyy. Ajattelimme, että hyvä tuote myy itsensä. Kun korostamme riittävästi asia-osaamistamme, mikään ei voi mennä vikaan. Paitsi että kaikki meni vikaan.

Järkeen vetoaminen ei yksinkertai-sesti toimi sen kum-memmin tuotteiden, palveluiden kuin poliittisen aatteen myymisessäkään. Tietoinen mielemme kykenee käsittelemään vaivaiset 45 bittiä sekunnissa, kun alitajunta on samassa ajassa rouskuttanut uskomattomat 11 200 000 bittiä. Niinpä päätökset rakentuvat tunteiden ja intuition varaan. Gurumarkkinointi antaa kymmenen vinkkiä, joita seuraamalla myynnin pitäisi helpottua kummasti. Vaikka monet näistä kei-noista, kuten kiinnostavan tarinan rakentaminen tai keskitty-minen muutamiin kärkitavoitteisiin, ovat periaatteessa itsestään selvyyksiä, niin jostain syystä fokuksen hukkaaminen on tavat-toman helppoa. Apunen ja Parantainen kertovat kirjassaan lukemattomien kiehtovien esimerkkien kautta miten psykolo-gia vaikuttaa ihmisen ostopäätöksiin. Jos aiot jossain vaiheessa elämääsi markkinoida poliittista hoksnokkaasi äänestäjille, lue ensiksi tämä kirja. Antti Apunen ja Jari ParantainenGuru-markkinointiTalentum, Helsinki 2011Arvostelu: Tuomas Vanhanen

kirjahylly Pyöräilijän aapinen

Ilkka Järvimäen kirjoittama Pyöräilijän kunto-opas on pyöräilijän perusteos, jos-sa käsitellään polkupyörillä ajamisen tai-toa eri tilanteissa. Teoksessa annetaan ohjeita ryhmässä ajamiseen, pyörän huoltamiseen, oikeaoppiseen harjoitte-luun ja kunnon kohottamiseen. Suurim-malle osalle pyöräilijöistä kovin tärkeää kalusto- ja varustepuolta ei suinkaan ole unohdettu, vaan kirja opastaa pyörän hankinnassa ja muistuttaa tarpeellisista varusteista.

Kirja on nimenomaan perusteos. Asiat väännetään rautalan-gasta, mikä saattaa turhauttaa lukijaa. Kovin monelle tuskin tu-lee yllätyksenä, että liukkaalla alustalla äkkinäiset voimakkaat polkaisut saavat renkaiden otteen irtoamaan alustasta, tai että alamäessä ajajan kannattaa painautua matalaksi. Varsinkin aloittelevan pyöräilijän kannattaa tutustua kirjaan. On opuksessa hyödyllistä asiaa pidempään pyöräilyä harrasta-neillekin. Etenkin pyöräilijän harjoitusohjelmat ja kuntopiiriliikkeet ilahduttanevat monia.

Ilkka Järvimäki: Pyöräilijän kunto-opasOtava 159 s.Arvostelu: Samuli Nissilä

Kun kulissit kaatuvat

Ruotsalaisen mediapersoona Katarina Wennstamin Tahraa kutsutaan etusivulla jännitysromaaniksi ja takakansitekstissä osaksi kantaaottavaa feminististä trille-risarjaa. En ole samaa mieltä. Kirja ei ole varsinaisesti jännittävä, eikä siitä saa tril-leriä tekemälläkään. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö kirja voisi olla hyvä – kus-tantajan määritelmät eivät vain päde tällä kertaa. Miten Tahraa voisi sitten kuvailla? Se kertoo menestyvästä ja varakkaasta tukholmalaisperheestä: on komea asi-anajaja-isä, kaunis toimittaja-äiti ja muka-

vat lapset, tietysti tyttö ja poika. Wahlin perheessä kaikki tuntuu olevan hyvin tanskalaisia design-kalusteita myöten. Pinnan alla on kuitenkin jotain vinossa, pahemman kerran. Tahra on surullinen kertomus pettämisestä, seksiriippuvaisuu-desta ja prostituutiosta. Se on kuitenkin kirjoitettu sen verran kepeästi, että varsinaista pahaa oloa ei pääse syntymään. Luvut ovat lyhyitä, tarinaa viedään vauhdikkaasti eteenpäin. Wennstam keskittyy enemmän kuvailemaan ihmisiä ja tunteita kuin raakaa väkivaltaa. Siitä pisteet hänelle. Viesti tulee ymmär-retyksi näinkin. On mielenkiintoista, että Wennstam on valinnut näkökulmasta seksin ostajan. Mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Miksi ih-minen on valmis hitaasti tuhoamaan kaiken mitä hänellä on – maineen ja perheensä – vain saadakseen hetken nautinnon vieraan ihmisen kanssa, joka kenties on pakotettu antamaan itsensä näiden, aivan tavallisten, perheenisien käyttöön?

Katarina Wennstam: Tahra (Otava), 431 s.Arvostelu: Tiina Nyyssönen

Nuorten mietteitä keskusta-aatteesta

Janne Kaisanlahti ja Katri Kulmuni, Lapin Keskustanuorten kaksi kantavaa voimaa, ovat tehneet alkiolaisen kulttuuriteon jul-kaisemalla ajatuksiaan poliittisen kirjan muodossa. Parivaljakon arvopohjaa, kes-kustan aatejuuria, puolueen nykytilaa ja Lapin tulevaisuutta ruotiva teos ilmestyi kevään eduskuntavaalien alla. Kirjoittajia ei selkeästikään ole miellyt-tänyt keskustan nykymeno. Porvarivoi-mien apupuolueena toimiminen on saa-nut näiden nuorten veren kiehahtamaan kerran jos toisenkin viime vuosien aika-

na. Koko maan kehittämisestä ei ole pidetty riittävästi kiinni ja perinteinen talonpoikainen arvomaailmakin on unohdettu. Vaikka molemmat kirjoittajat ovat kotoisin kaupunkiseudulta, Kulmuni Torniosta ja Kaisanlahti Kemijärveltä, on heitä paha mennä ainakaan niin kutsutuiksi cityliberaaleiksi haukkumaan. Kaisanlahti ja Kulmuni luottavat keskusta-aatteen olevan niin ainutlaatuinen ja tälle kansalle sopiva, etteivät toiset puolueet voi sitä hävittää. Itsensä keskusta sen sijaan voi tuhota, jollei se ole puolueensa aateperustalle uskollinen. Kirjoittajat totea-vat tosin varsin rohkeasti, että tärkeintä ei olekaan se, säilyykö Suomen puoluekartalla puolue, jonka nimi on Keskusta. Oleel- lista on, että maassamme vaikuttaa poliittinen liike, joka edus-taa keskustalaista aatetta tekojensa kautta. Kirjoittajat olisivat voineet vielä analyyttisemmin ja suoremmin esitellä omia näkemyksiään ja käsitystään maailman menosta. Monia ajatuksia esitellään rivien välistä esimerkiksi maalaisliiton kunniakkaiden suurmiesten ja -naisten kirjoitusten avulla. Kirja olisi kaivannut myös selkeämpää jäsentelyä, joka olisi auttanut lukijaa hahmottamaan teoksen kokonaiskuvan paremmin. Kaiken kaikkiaan en kuitenkaan voi kuin nöyrästi kiittää Kaisan-lahtea ja Kulmunia heidän arvokkaasta panoksestaan keskus-ta-aatteen päivittäjinä. Vaikka en allekirjoitakaan kirjoittajien kaikkia pohdintoja ja johtopäätöksiä, arvostan suunnattomasti kirjoittajien rohkeutta altistaa omat ajatuksensa yleisön pohdit-tavaksi. Toivottavasti saamme lähitulevaisuudessa nähdä lisää vastaavia tuotoksia muiltakin keskustanuorilta. Kokemuksia KeskustastaJanne Kaisanlahti ja Katri KulmuniKustantaja: Selkosen Keskitie ry.Arvostelu: Tuomas Vanhanen

Kirjaa voi tilata suoraan kirjoittajilta: katri_kulmuni@hotmail.com tai janne@jannekaisanlahti.net hintaan 20 euroa + postikulut.

leffAcornerPirates of the Caribbean - Vierailla vesillä on leffasarjan neljäs osa, joka sai maailmanen-si-iltansa 18. toukokuuta 2011. Aikaisemmat kolme POTC ovat olleet ren-toa seikkailua eli hyvää viihdettä huumorilla höystettynä. Neljäs osa ei jää aikaisempien varjoon, vaikka näyttelijäkaartia onkin uu-distettu. Pääosassa loistaa kuitenkin edel-leen ihanaakin ihanampi Johnny Depp, Jack Sparrown roolissa. Jack Sparrow törmää sattumalta entiseen heilaansa Angelicaan (Penélope Cruz) eikä tiedä, onko kyse rakkaudesta - vai onko naikkonen sittenkin häikäilemätön huijari, joka käyttää häntä vain hyväkseen löytääk-seen tarunhohtoisen Nuoruuden lähteen.

Pirates of the Caribbean - Vierailla vesillä

Nuori Keskustan leffavinkit kesäisen sadepäivän iloksi!

Yksinkertainen juoni sopii tähän seikkai-luhenkiseen elokuvaan, missä kauniit me-renneidot eivät ole kilttejä vaan merimiehiä raatelevia petoja. Pakko on myös kehaista elokuvassa käytettyjä 3D efektejä, mitkä on loistavasti toteutettu ja pääsevät kaikkeen loistoonsa leffan 3D-versiossa. Suosittelen leffaa kaikille mielikuvitusta ar-vostaville!

Ohjaus: Rob MarshallPääosissa: Johnny Depp, Penélope Cruz ja Ian McShaneGenre: Seikkailu

Kuva: www.impawards.com/2011

Vuosia avioliitossa eläneille miehille an-netaan viikko vapaata avioliitosta, eli lupa rel-lestää sydämensä kyl-lyydestä. Ei ehtoja, ei kysymyksiä. Kuulostaa täydelliseltä eikö?

Hall Pass - Lupa rellestää

Kaverukset Rick ja Fred saavat vaimoiltaan vapaata avioliitosta, mutta toki se tarkoittaa sitä, että myös vaimot ovat vapailla mark-kinoilla viikon ajan. Rellestyksestä, tai sen yrittämisestä huoli-matta elokuva ei jaksa aina naurattaa. Far-rellyille tyypillisesti elokuvan huumori ampuu välillä pahoja huteja ja seassa on kohtauksia, mitkä eivät anna elokuvalle lainkaan lisäar-voa. Kuitenkin ihan semi hauska pläjäys,

mikäli parisuhteen ympärille kietoutuvat ongelmat ja niistä huumorin vääntäminen naurattavat!

Ohjaus: Bobby Farrelly, Peter FarrellyPääosissa: Owen Wilson, Jason Sudeikis, Jenna Fischer ja Christina ApplegateGenre: Komedia

Kuva: www.filmofilia.com

Kauhea Kankkunen sai jatko-osan, joka nau-rattaa vähintään yhtä paljon! Tutut Phil, Stu, Alan ja Doug matkus-tavat Thaimaahan viettämään Stun häitä. Pojat lähtevät ennen häitä rennosti vain “yhdelle”, ettei Las Vegasin katastrofi uu-

siutuisi. Pojat heräävät Bangokissa, jälleen

The Hangover: Part II - Kauhea kankkunen 2

kerran muistinsa menettäneinä. Yhdellä on ohimollaan tatuointi ja huoneessa lojuu irtileikattu sormi. Mukaan on yön aikana löy-tynyt apina ja mikä pahinta, Stun morsiamen pikkuveli Teddy on kadonnut. Miten tästä sopasta selvitään ja mitä on oikeasti tapahtunut? Löytyykö Teddy ja pääseekö Stu naimisiin? Jos haluat nauraa kippurassa, suosittelen ehdottamasti katso-maan tämän elokuvan, joka asettaa kovat odotukset myös Kauhea kankkunen 3 osalle, jota valmistellaan jo.

Totuudesta loput paljastuvat leffan lop-putekstien yhteydessä kuvien kautta, joita pojat ovat taltioineet hurjalta reissultaan. Nauratti siis vielä leffateatterista lähtiessäkin!

Ohjaus: Todd PhillipsPääosissa: Bradley Cooper, Ed Helms, Zach Galifianakis, Justin Bartha, Ken Jeong, ja Jamie Chung.Genre: Komedia

Kuva: www.elokuva-opas.com

Vuokraamosta bongattua!

Harry Potter ja kuoleman varjelukset (2010)Harry Potter elokuvia on ilmestynyt jo kuusi. Seitsemäs ja viimeinen on tulossa heinäkuussa 2011 ja marraskuussa 2010 ilmestynyt elokuva on lopetuksen ensimmäinen osa. Ehkä kaksiosaisuutensa vuoksi Harry Potter ja kuoleman varjelukset on melko synkkää katsottavaa. Onnistumiset ja voiton riemu jäänee viimeiseen jatko-osaan. Kuitenkin kehuja erittäin hienoista 3D-efekteistä ja toki tämä on must leffa Harry Potter faneille!

Up in the Air (2009)Golden Globe -ehdokkuuksia kahminut todentuntuiden draama Ryanista (George Clooney), joka toimii yrityssaneerausammatissa. Työnsä puolesta Ryan viettää paljon aikaa lentokentillä. Ryan ei usko rakkauteen, mutta oikea nainen saa hänen mielensä muuttumaan. Todellisuus ei kuitenkaan ole aina ruusuista ja tässä romanttisessa ja älykkäässä elokuvassa onkin todentuntuinen loppu.

Napapiirin sankarit (2010)Ei uskoisi, että toimivan digiboxin löytäminen on niin vaikeaa. Se on, ja tärkeää, jos siitä on kiin-ni parisuhteen jatkuminen. Jasper Pääkkönen, Jussi Vatanen ja Timo Lavikainen tekevät loistavat näyttelijäsuoritukset tässä vuoden 2010 katsotuimmassa, täydellisessä treffileffassa. Komedia yl-lättää juonenkäänteillään ja erityisesti ohjaus (Dome Karukoski), kuvaus ja leikkaus ansaitsevat kehuja. Lapin jäiset maisemat ovat ankean kauniita ja viilentävät mieltä kesähelteellä! Ehdoton must see! 33

Arv

oste

lut:

Salla

Aira

ksin

en

34 35 Ky

llä!

Ha

luan

tiet

oa K

esku

stan

uoris

ta

Halu

an lii

ttyä

jäse

neks

i Kes

kust

anuo

riin

Ha

luan

ilmai

sen

näyt

enum

eron

Nuo

ri Ke

skus

ta -l

ehd

estä

N

imi..

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

Lähi

osoi

te...

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Post

inum

ero

ja p

ostit

oim

ipai

kka.

......

......

......

......

......

......

......

......

......

..

Sähk

öpos

ti....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

sy

ntym

ävuo

si....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.

A

lleki

rjoitu

s.....

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

......

.....

V

oit t

äyttä

ä lo

mak

keen

myö

s oso

ittee

ssa

w

ww

.kes

kust

anuo

ret.fi

Kesk

usta

-nu

oret

mak

sava

tpo

stim

aksu

n

Kesk

usta

nuor

etTu

nnus

500

5576

00

003

Vast

auslä

hety

s

Suomen Keskustanuoret ryApollonkatu 11 a00100 Helsinkiinfo@keskustanuoret.fiwww.keskustanuoret.fi

Etelä-Karjalan Keskustanuoret Valtakatu 5453100 Lappeenrantapuh: 050 430 6880fax: 05-4156 105 etela-karjala@keskustanuoret.fi

Etelä-Pohjanmaan KeskustanuoretKeskuskatu 11 a60100 Seinäjokigsm: 045 878 6300fax: 06-2233 330etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Etelä-Savon KeskustanuoretPorrassalmenkatu 3350100 Mikkelipuh: 044 0276 334 etela-savo@keskustanuoret.fi

Helsingin KeskustanuoretApollonkatu 11 a00100 Helsinkipuh: 044 5144 361helsinki@keskustanuoret.fi

Hämeen KeskustanuoretHämeenkatu 9 A 5 krs.15110 Lahtipuh: 040 418 1150 hame@keskustanuoret.fi

Itä-Savon KeskustanuoretTottinkatu 1557130 Savonlinnapuh: 015-5311 45gsm: 050 347 3556fax: 015-5355 373 ita-savo@keskustanuoret.fi

Kainuun KeskustanuoretKauppakatu 26 A / 2. krs87100 Kajaanipuh: 040 8289 147fax: 08-6121 148kainuu@keskustanuoret.fi

Keski-Pohjanmaan KeskustanuoretIsokatu 267100 Kokkolapuh: 040 7769 338fax: 06-8314 993keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Keski-Suomen KeskustanuoretCygnaeuksenkatu 12 B 1640100 Jyväskyläpuh: 014 214 997, 040 7210 636fax: 014-214 448keski-suomi@keskustanuoret.fi

Kymenlaakson KeskustanuoretKivimiehenkatu 7 as 1245100 Kouvolapuh: 05-3752174, 040 831 8972fax: 05-3752530kymenlaakso@keskustanuoret.fi

Lapin KeskustanuoretKansankatu 12 A 496100 Rovaniemipuh: 040 579 2056fax: 016-313358lappi@keskustanuoret.fi

Pirkanmaan KeskustanuoretNäsilinnankatu 23 A 133210 Tamperepuh: 045 1274 794 pirkanmaa@keskustanuoret.fi

Pohjois-Karjalan KeskustanuoretSiltakatu 2280100 Joensuupuh: 044 3122 982 pohjois-karjala@keskustanuoret.fi

Pohjois-Pohjanmaan KeskustanuoretKoulukatu 31 A 290100 Oulupuh: 08-5711740, 040 591 9006fax: 08-5711790pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi

Piirien yhteystiedotPohjois-Savon KeskustanuoretSuokatu 3170110 Kuopiopuh: 017 369 9601, 044 369 9601fax: 017 369 9611pohjois-savo@keskustanuoret.fi

Satakunnan KeskustanuoretItäpuisto 928100 Poripuh: 02-6336184, 044 5480 038fax: 02-6335599satakunta@keskustanuoret.fi

Uudenmaan KeskustanuoretAsemanaukio 704200 Keravapuh: 044 7514 363 uusimaa@keskustanuoret.fi

Varsinais-Suomen KeskustanuoretLinnankatu 21 B 3520100 Turkugsm: 044 5322 332puh: 02-2322 332fax: 02-2312 036varsinais-suomi@keskustanuoret.fi

Ylä-Savon keskustanuoretRiistakatu 1574100 Iisalmipuh: 017- 817 373 yla-savo@keskustanuoret.fi

palmusen

pahat

1. Mistä tapahtumasta tulee ensi vuonna (2012) huhtikuun 15. päivä kuluneeksi 100 vuotta?

2. Kirjapainoalan, nyt jo entinen ammattinimike? Näitä on yksitoista Koskenkorvapullon etiketissä?

3. Kuka tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt ”senaattori” on sanoittanut Maarit Hurmerinnan laulun Jäätelökesä (1978)?

4. Kuinka monessa Suomen yliopistossa on lääketieteellinen tiedekunta?

5. Mitä nimitystä Paavo Lipponen käytti muutama vuosi sitten eräistä keskustalaisista maakunta- lehtien päätoimittajista? Nimittelystä ottivat kunnian itselleen ainakin Ilkan Kari Hokkanen ja Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen. Kyseinen nimike tarkoittaa käskynhaltijaa muinaisessa Persiassa.

6. Kuka on maalannut Teuvan kirkon alttaritaulun Kymmenen neitsyttä? Kyseinen kuvittaja ja kirjailija on myös sanoittanut Erna Tauron laulun Höstvisan.

7. Maaorava ei ole varsinaisesti orava ollenkaan. Mikä on nisäkäsnimityöryhmän ehdotus aikaisemmin maaoravaksi kutsutun eläimen Tamias Striatus suomenkieliseksi nimeksi?

8. Minkä niminen saksalainen mustekala ennusti hyvällä menestyksellä jalkapallon vuoden 2010 MM-kisojen otteluja? Kyseinen, nyt jo edesmennyt mustekala ennusti oikein kahdeksan ottelua.

9. Mihin kaupunkiin sijoittuvat tapahtumat Disney-animaatiossa Aristokatit?

10. Missä vaalipiirissä Tarja Halosella oli suhteellisesti suurin kannatus vuoden 2006 presidentinvaalin toisella kierroksella? Vastakkain olivat Halonen ja Niinistö.

b Turkulaisen visakonkari Lauri Palmusen kiperät kysymykset

pistävät pääkopan aivonystyrät liikkeelle.

Vastaukset:

1. Titanicin uppoamisesta

2. latoja

3. Mikko Alatalo

4. satraappi

5. viidessä (5) Helsinki, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio

6. Tove Jansson

7. tikutaku

8. Paul

9. Pariisi

10. Ahvenanmaan vaalipiirissä

Nuori Keskusta on Keskustanuorten jäsenlehti

Jos sinulle tulee Nuori Keskusta lehti kotiinkannettuna, olet

Keskustanuorten jäsen. Jäsenenä voit myös osallistua

tapahtumiimme ja koulutuksiimme ja saat mahdollisuuden

vaikuttaa sinulle tärkeisiin asioihin yhteiskunnassamme.

Mikäli yhteystietosi muuttuvat, teethän ilmoituksen

osoitteeseen info@keskustanuoret.fi, jotta lehti löytää

luoksesi jatkossakin.

Lisätietoja Keskustanuorten toiminnasta löydät osoitteesta

www.keskustanuoret.fi

Mikä lehdessä ihastutti, mikä vihastutti?

Mistä haluaisit kuulla lisää?

Lähetä palautetta ja juttuideoita osoitteeseen

paatoimittaja@keskustanuoret.fi

Kuva: Juha Tuomi

36

!Keskustanuoret kiertävät kesällä festareita

muistuttamassa nuoria oman ja lähimmäisten hyvinvoinnin huomioimisesta. On tärkeää kysyä

kesälläkin niin itseltä kuin kaverilta, että miten sitä oikeasti menee. Tule kertomaan kesäfiiliksestäsi

Keskustanuorten Fortuna-koiralle!

Nappaa kaverikuva Fortunasta ja itsestäsi, linkitä kuva Fortunan Facebook-

seinälle ja osallistut kilpailuun!

Kaksi eniten peukutusta saanutta kuvaa palkitaan 50 eurolla jätskiä.

Fortunan voit bongata:Provinssirock Seinäjoki, 17-19.6Himos Festival 23.-25.6Ruisrock, Turku 8.-10.7Pori jazz, 14.7Ilosaarirock, Joensuu 15.-17.7SuomiPop-festifaalit, Jyväskylä, 21.-23.7

Kuopiorock, 29.-30.7

Hae Facebookista “Fortuna Koira” ja klikkaa itsesi kaveriksi!