Tampereen keskusta-alueen laajeneminen maailmansotien välisenä aikana

Esitelmä Suomi ja Tampere 90 Studia generalia luentosarjassa 5.11.2007– Jouni KeskinenKuvat © Vapriikin kuva-arkisto

Huom! Alkuperäistä esitystä lyhennetty mm. kuvia poistettu diojen 12-13, 16-17 ja 18-19 välistä.

Tampereen keskusta-alueen laajeneminen maailmansotien välisenä aikana

Esitelmä Suomi ja Tampere 90 Studia generalia luentosarjassa 5.11.2007– © Jouni KeskinenKuvat © Vapriikin kuva-arkisto

Tampereen kaupunkirakenteen reunaehdot ja taustatekijät 1

Luonnonmaantiede– Sijainti kahden järven välisellä kapealla

kannaksella– Kannaksen molemmin puolin jatkuvat

harjumuodostelmat: Maa- ja vesireittien yhtymäkohta

– Kannaksen halkaiseva Tammerkoski: • vaikeutti liikkumista maalla• tarjosi energiaa

Tampereen kaupunkirakenteen reunaehdot ja taustatekijät 2

Liikenteelliset ratkaisut– Sillat (Hämeensilta, Satakunnan silta, Ratinan

silta vasta 1960-luvun alussa)– Rautatie (1878. Halkaisi kaupungin

Tammerkosken tapaan)– Ei raitiotietä linja-autoliikenteen suuri

merkitys

Tampereen kaupunkirakenteen reunaehdot ja taustatekijät 3

Vuoden 1918 jälkiseuraukset– Vauriot infrastruktuurille (erit. kosken itäpuoli

Tammela ja Kyttälä)– Väestökatastrofi (1918 kuolleisuus 4%, kun

esim. 1940 alle 1,5%), asuntopula– Mies ja ääni –periaate myös

kunnallisvaaleihin SDP:sta suurin puolue

Tampereen kaupunkirakenteen reunaehdot ja taustatekijät 4

Alueliitokset– Hatanpään kartanon alueet 1920– Järvensivu 1922– Harjun seurakunnan alue eli ns. Läntiset liitosalueet,

joista tärkein Pispala 1937

Hämeensillan rakentaminen 1929• Vanha 1884 rakennettu silta oli 12m leveä rautasilta• 1916 Teknillisen seuran ehdotus sillan leventämisestä 20 metriseksi• Alun perin uudelle sillalle piti mahduttaa myös ratikkakiskot• 1923 kauppaneuvos Rafael Haarla lahjoitti 100 000 markkaa, jolla toivoi ”kaunisteltavan

taiteellisesti rakennettavan Hämeensillan kaiteet””koristelu tulisi jättää suomalaisten taiteilijoitten kilpailtavaksi”

• Julistettiin suunnittelukilpailu uudesta sillasta vuonna 1924

•Suunnittelukilpailun pääpalkinto jätettiin jakamatta

•Jaetulle 2. sijalle tullutta E.R. Erikssonin ehdotusta ”Eri” käytettiin lopulta pohja uutta siltaa suunniteltaessa

•Kiista sillan leveydestä:Rahatoimikamarissa (kaupunginhallituksen edeltäjä) ehdotus leveämmästä 30 metrisestä sillasta päihitti yllättäen kaupungininsinöörin ja teknisten virkamiesten ehdotuksen.

•Porvaripuolueet (Magnus Lavonius) pitivät leveää siltaa liian kalliina

•Vasemmisto ja Yrjö Raevuori olivat kalliimman Hämeenkadun levyisen sillan kannalla.

Varatuomari Yrjö Raevuori Tehtaanjohtaja Magnus Lavonius

Yllä liikennettä varasillalla 1929Värjärinkujalta Ruuskasen talon suuntaan kuvattuna.

Vanhaa rautaista Hämeensiltaa aletaan purkaa

Kuva katulinjan levyiseksi 30 metriä leveäksi rakennetulta Hämeensillalta 1930-luvulla.

Muutoksia vuodesta 1920 vuoteen 1930

1920 1930Vesijohto 57.3% 74.3%Ahtaasti asuvia 37.7% 18.3%

Keskusta Muuttuvat Työläisko:t EsikaupungitKoko Tampere

1920 8128 3603 23567 5280 405781930 7581 7778 20353 11648 470311940 8332 9430 21001 19461 68088

Esikaupunkien väkiluku 1940 annettu ilman Läntisiä liitosalueita joiden asukasluku 11484 on mukana koko Tampereen 1940 väkiluvussa.

Väkiluvun kehitys Tampereen eri alueilla 1920-1940

Tampereen kaupunkirakenteen kehitys 1920-30-luvulla: Yhteenveto• Kyttälästä muodostui vanhan keskustan jatke; uusi

kantakaupunki. • Hallinnollisten päätösten (Pyynikki) lisäksi myös

liikenteellisten ratkaisujen vaikutus kaupunkirakenteeseen (Ratina, Tulli)

• Laman jälkeen 1930-luvulla SDP:n ja porvarien yhteistyö kunnallispolitiikassa helpottuu aseveliakselin siemen.

• Väkiluvun kasvu tapahtui 1920-luvulla Pyynikillä ja esikaupungeissa, 1930-luvulla esikaupungeissa, Tullin alueella ja Pispalan alueliitoksen myötä.

• Hyvin toimeentulevasta työväestöstä alkaa muodostua keskiluokkaa keskustaa lähelle rakennetuilla uusilla asuinalueilla (Tulli, Ratina, Juhannuskylä)