Helsingin kaupungin pelastuslaitosToimintakertomus 2013

Pelastuskomentajan katsaus 3

Helsingin pelastuslaitos luo turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille 4 Strategia 5 Organisaatio 5

Pelastuslautakunta vuonna 2013 6

Avaintietoja vuodelta 2013 7 Henkilöstö 7 Talous 7

Tavoitteiden saavuttaminen 8

Tutkimustoiminta 9

Onnettomuuksien ehkäisy 10

Pelastustoiminta 12

Ensihoito 13

Väestönsuojelu 14

Koulutustoiminta 16

Tekniikka ja hallinto 17

Ympäristönsuojelu 18

Räddningskommendörens översikt 20

Nyckeltal för 2013 21

Rescue Commander’s review 22

2013 key information 23

TILASTOLIITTEET 26

Sisällysluettelo

Toimitus/Redaktion: Päivi AravuoriKäännökset/Översättningar: Lingoneer OyGraafinen suunnittelu ja taitto/Grafisk planering och layout: Guassi OyKirjapaino/Tryckeri: Lönnberg Painot Oy

3

Vuonna 2013 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella toteutettiin rakenteellisia uudistuksia. Kaupunginvaltuusto vahvisti 9.10.2013 Hel-singin pelastustoimen uudistetun johtosäännön, jossa määriteltiin pelastuslaitoksen uuden organisaation rakenne.

Organisaatiomuutoksen lähtökohtana on tarve vastata tehokkaam-min yhteiskunnasta tulevin tarpeisiin ja laitoksen tuottavuuden paran-taminen. Olemme kartoittaneet asiaa vaikuttavuutta selvittäneillä tutkimuksilla. Pyrimme siihen, että pelastuslaitoksen tuottavuut-ta nostetaan painottamalla onnettomuuksien ehkäisytoimintaa. Jat-kossa pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen toteutetaan yhtenä kokonaisuutena.

Käynnistimme marraskuussa strategiaprosessin, joka tähtää johta-misen kehittämiseen ja tehostamiseen. Tavoitteenamme on entistä konkreettisempi, sekä toimintaa ja sen suunnittelua ohjaava strategi-nen kokonaisuus.

Vuonna 2013 jatkoimme edelleen tiivistä tutkimustoimintaa. Vuonna 2013 pelastuslaitoksella oli vetovastuullaan kolme Palosuojelurahas-ton rahoittamaa valtakunnallista tutkimushanketta, joissa kehitetään riskianalyysimenettelyjä ja onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvit-tavaa osaamista. Jatkoimme myös työskentelyä yhteistyökumppa-neidemme kanssa. Yksi keskeisistä kohteista ovat Helsingin raken-tamiskohteet, joita ovat olleet esimerkiksi länsimetro, Kalasataman keskus ja Pisara-radan suunnitteluprojekti. Pelastuslaitos jatkoi myös tiivistä yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Operatiivisissa tehtävissä ensihoitotehtävien määrä kasvoi edel-leen merkittävästi. Ensihoidon hälytysmäärän merkittävästä kas-vusta huolimatta pelastuslaitos ei ole saanut käyttöönsä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ehdottamia lisäresursseja. Ensi-hoitotehtävien määrän kasvun syiden selvittämiseksi asetettiin vuonna 2013 erillinen poikkihallinnollinen työryhmä, joka pyrkii sel-vittämään syitä tehtävämäärän kasvulle. Pelastuslaitoksen ensi-hoitopalveluiden taso on tehtävämäärän kasvusta huolimatta saa-nut hyvää palautetta, mikä selvisi vuoden aikana toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa.

Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistui alkuvuonna ja toi-minta asemalla aloitettiin kevään aikana. Pelastuslaitos joutui valitet-tavasti kustannussyistä siirtämään joulukuussa pelastustoiminnan yksiköt Jätkäsaaren asemalta Erottajan asemalle sekä luopumaan Pelastuskoulun tiloista Haagassa. Toimintojen siirtäminen ei kuiten-kaan ole aiheuttanut pelastuslaitoksen palvelutasossa merkittävää laskua. Tilannetta seurataan riskianalyysein.

Jatkamme vuonna 2014 edelleen pelastuslaitoksen toiminnan kehit-tämistä. Kiitän teitä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013!

Simo Weckstén Pelastuskomentaja

Pelastuskomentajan katsaus

4

Helsingin pelastuslaitos luo turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on yksi Helsingin kaupungin virastoista ja

hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22

aluepelastuslaitoksesta. Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo pelastuslautakunta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisyn

kehittäminen sekä operatiivisen osaamisen ja valmiuden ylläpitäminen. Pelastuslaitos

kehittää toimintaansa ottamalla huomioon asiakkaiden tarpeet ja Helsingin kaupungin

laajenemisen. Pelastuslaitosta johti vuonna 2013 pelastuskomentaja Simo Weckstén.

Pelastuslaitos vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, palo- ja pelastustoiminnasta sekä

ensihoidosta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella.

Pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin

ylläpitämisestä ja kehittämisestä, poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä

väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi

Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista.

5

Strategia

Pelastuslaitos käynnisti marraskuussa 2013 strategiapro-sessin, joka tähtää strategisen johtamisen kehittämiseen ja tehostamiseen pelastuslaitoksella. Prosessin ensim-mäisen projekti on mission, vision ja strategian uudista-minen siten, että uusi strategiakausi alkaa vuonna 2015 ja päättyy vuoden 2018 lopussa. Uusi missio, visio ja stra-tegia esitellään kevään 2014 aikana.

Tavoitteeksi asetettiin entistä konkreettisempi sekä toimintaa ja sen suunnittelua voimakkaasti ohjaava strateginen kokonaisuus. Joulukuussa 2013 strategiseen kokonaisuuteen tunnistettiin seuraavat ohjaavat elementit:

Missiossa korostuvat vuonna 2011 voimaan astuneen pelastuslain 379/2011 edellytykset ja mahdollisuudet

Visiossa korostuu tuottavuus

Strategisina painopistealueina ovat onnettomuusriskien hallinta, ensihoitopalvelut, varautuminen sekä yhteiskuntavastuu.

Organisaatio

Pelastuslaitoksella toteutettiin vuonna 2013 organisaa-tiouudistus, joka tuli voimaan 1.11.2013 alkaen. Organi-saatiomuutoksen lähtökohtana oli tarve vastata tehok-kaammin ympäröivästä yhteiskunnasta tuleviin tarpeisiin sekä tarve parantaa laitoksen tuottavuutta. Näitä on kar-toitettu laajoilla tutkimuksilla ja selvityksillä, jotka kohdis-tuvat eri toimintojen vaikuttavuuteen. Uudistuksella pyrit-tiin erityisesti siihen, että laitoksen tuottavuutta nostetaan kehittämällä onnettomuuksien ehkäisyn toimintaa. Jat-kossa pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautuminen toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Pelas-tustoimen koulutuksen saaneen henkilöstön osaamista käytetään jatkossa entistä enemmän onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tehtäväalueella.

Organisaatiomuutoksessa vähennettiin pelastuslaitok-sen osastojen määrää. Pelastuslaitoksessa on 1.11.2013 alkaen kolme osastoa: pelastustoimen osasto, hallinto- ja kehittämisosasto sekä tekninen osasto.

Pelastustoimen osasto jakautuu neljään alueeseen. Alueet tarjoavat onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoi-minnan ja varautumisen palvelut. Pelastustoimen osastoa johti vuonna 2013 pelastusjohtaja Jorma Lilja.

Hallinto- ja kehittämisosasto vastaa pelastustoimen sekä ensihoidon kehittämisestä ja ohjauksesta, tutkimus-toiminnasta, osaamisenhallinnasta, viestinnän koordinoin-nista, hallintopalveluista sekä johdon esikunta- ja kanslia-palveluista. Hallinto- ja kehittämisosaston päällikkönä toimi vuonna 2013 hallintopäällikkö Henri Nordenswan.

Teknisen osaston rakennetta ja tehtäviä ei muutettu vuonna 2013. Tekninen osasto vastaa teknisestä suunnit-telusta, kalusto- ja materiaalihallinnosta, tietotekniikasta ja kiinteistötoimesta. Osastoa johti vuonna 2013 tekninen päällikkö Kari Virtanen

6

Jäsenet Henkilökohtaiset Puolue varajäsenet PuheenjohtajaRaatikainen Mika Salo Tuula PS VarapuheenjohtajaOlin Venla Värtö Mikko Vihr.

Kelo Jarmo Utti-Lankinen Katja Kok.

Mäntylahti Ossi

13.11. alkaen Aivio Sanna Kokko Kristiina Kok.

Eklund Merja Luomanen Raine Kok.

Haahtela Meri Häkkinen Sami Vihr.

Jauhiainen Olavi Ylänkö Arja-Katriina SDP

Jauhanen Eero Sirola-Korhonen Kristiina Vas.

Huru Nina Susimeri Pekka PS

Kaupunginhallituksen edustaja: Hakola Juha (Kok), varaedustaja Muurinen Seija (Kok.)

Pelastuslautakunta 2013

7

Henkilöstö

Pelastuslaitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä useat henkilöstöhallinnon järjestelyt muuttuivat. Organi-saatiouudistuksen yhteydessä noudatettiin Helsingin kau-pungin henkilöstöhallinnon periaatteita ja ketään ei irtisa-nottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perustella. Uuden organisaation mukaiset päällikkötehtävät täytettiin syksyn 2013 aikana pelastuslaitoksen sisäisellä haulla.

Operatiivisen vuorotyötä tekevän henkilöstön työaikarytmitys muuttui 1.10.2013. Vuorotyötä tekevän henkilöstön työaika on 42 h / viikko. Aikaisemmin työaikarytmitys koostui yhdestä 24 tunnin työvuorosta ja kahdesta 24 tunnin vapaavuorosta sekä joka neljäs työvuoro pidettävästä tasoitusvapaavuorosta. 1.10.2013 käyttöön otetussa työaikarytmityksessä viikkotuntimäärä pysyi samana kuin aikaisemmin. Rytmitys muuttui siten, että yhden 24 tunnin työvuoron jälkeen on aina kolme 24 tunnin vapaavuoroa. Säännöllinen yhtäjaksoinen vapaa tulee helpottamaan henkilöstön työvuoron jälkeistä palautumista sekä harjoitusten ja koulutusten järjestämistä.

Pelastuslaitoksen operatiivinen päällikköpäivystys eli P20-päivystys lopetettiin pelastuslaitoksella 1.2.2013 lähtien. Tämän päivämäärän jälkeen pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat päivystävä palomestari P30 ja palomestari P40.

Päivystysorganisaatiossa pelastustoiminnan ylintä määräysvaltaa käyttää päivystävä palomestari P30. Päivystävien palomestarien ohella johtamisvalmiudessa ovat pelastuskomentaja (P1), pelastusjohtaja (P2) ja sen ohella päällystöstä määrätty ryhmä (P20).

Suuronnettomuustilanteissa tai päivystysorganisaati-on johtamisen tukemisen sitä vaatiessa johtamisvastuun ottaa P1. Mikäli P1 ei ole tavoitettavissa, siirtyy johtamis-vastuu P2:lle tai toissijaisesti P20:lle. Johtamista tuke-maan perustetaan tarvittaessa esikunta, johon määrätään henkilöstö erillisen suunnitelman mukaan.

Ensihoitotoiminnan osalta vastuu päivittäisestä johtamisesta on päivystävällä ensihoitolääkärillä P10:n ja päivystävän ensihoitolääkärin ollessa estyneenä vastuu on päivystävällä ensihoidon kenttäjohtajalla (P11). Suuronnettomuustilanteissa lääkintäjohtajana toimii päivystävä ensihoitolääkäri.

Pelastuslaitoksella toteutettiin vuonna 2013 kunta-alan työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset.

Avaintietoja vuodelta 2013

Talous

Pelastuslaitoksen vuoden 2013 talous saavutti tiukan talousohjauksen seurauksena erinomaisen tuloksen. Tili-kauden toimintakate 35,37 miljoonaa euroa ylitti tavoit-teen 7 prosenttia ollen noin 2,49 miljoonaa euroa tilikau-den talousarviota parempi. Toimintakatteesta noin 358 000 euroa saavutettiin alittamalla tilikaudelle annettu alku-peräinen käyttömenobudjetti 51,05 miljoonaa euroa noin 1 prosentilla.

Tilikauden toimintatuotot sisältävät kertaluontoisia tuottoja ensihoidon palvelutuotantoon liittyen noin 955 000 euroa. Palotarkastuksista ja muista valvontasuorit-teista sekä erheellisistä paloilmoituksista perittiin maksuja lähes 820 000 euroa, mikä ylittää talousarvion lähes 570 000 eurolla. Öljynsuojarahaston ja muun ulkopuolisen hankerahoituksen osuus tuloissa oli noin 571 000 euroa. Ensihoitopalveluun liittyen saatiin Kelan ja asiakkaiden maksutuottoja noin 766 000 euroa budje-toitua enemmän. Kokonaistuotoissa tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska tuloksessa on huomioitu vuoden 2013 ensihoitopalvelun tasauslaskutuksessa Helsingin ja Uudenmaan piirille palautettavaksi samansuuruinen määrä.

Käyttömenoissa suurin säästö saavutettiin henkilöstö-kuluissa (796 000 euroa). Budjetoimattomia menoja aiheutui luottotappioista noin 293 000 euroa sekä noin 165 000 euroa aineissa ja tarvikkeissa, josta suurin osuus oli ensihoitopalvelussa tarvittavien lääkintätarvikkeiden osuus, noin 110 000 euroa.

Tarkemmat tiedot pelastuslaitoksen taloudesta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta löytyvät sivuilta 26–27.

Lisätietoa pelastuslaitoksen henkilöstöstä on sivulla 26.

8

Tavoitteiden saavuttaminen

Kaupunginvaltuuston asettamat sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2013 seuraavasti:

Onnettomuuksien ehkäisemiseksi kuntalaisiin kohdistetaan turvallisuuteen liittyviä tarkastuksia ja toimenpiteitä, joiden kertymästä lasketaan turvallisuuspisteet. Vuoden 2013 turvallisuuspistekertymä on vähintään 6 200.

Tavoite ei toteutunut. Suoritemäärä oli 5 702. Tavoitteesta jäätiin, koska toimintaan kyettiin kohdistamaan suunni-teltua vähemmän henkilöresursseja.

Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä koulutetaan vuosittain kymmenessä harjoituksessa.Tavoite toteutui. Suoritemäärä oli 13.

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 minuuttia 60 %:ssa tehtävistä.

Tavoite ei toteutunut. Toteutuma oli 58 %, mihin vaikutti mm. vaikea lumitalvi 2012–2013.

I-riskialueella pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen ensimmäisellä 1+3 vahvuisella yksiköllä on enintään 6 min 30 sekuntia.

Tavoite toteutui ajalla 6 minuuttia 3 sekuntia.

Ensihoidon tavoittamisviive on enintään 8 minuuttia 70 %:ssa kiireellisyysluokkien A ja B tehtävistä.Tavoite toteutui. Toteuma oli 70 %.

Muut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

Määräaikaisen valvonnan piirissä olevissa valvontakohteissa (pl. asuintalot) riskiluvun 0–2 saaneiden kohteiden suhteelli-nen osuus kaikista valvonnan piirissä olevista kohteista kasvaa.

Tavoite toteutui.

Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %. Tavoite toteutui.

Pelastusyksiköiden ja ensihoidon yksiköiden lähtöaika on enintään 60 sekuntia.Tavoite ei toteutunut. Lähtöaika oli keskimäärin 82 sekuntia.

Pelastustoiminnan, ensihoidon ja valvontayksikön henkilöstön toteutuneen ja suunnitellun koulutuksen suhde on keski-määrin 80 %.

Tavoite toteutui.

Ensivastetehtävien osuus kaikista ensihoitotehtävistä ei alene vuoteen 2011 verrattuna.Tavoite toteutui.

Pelastusasemat säästävät energiaa vuosittain 2 % vuoden 2010 tasosta. Sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan pelas-tusasemittain. Asemien energiatehokkuus on jo nykyisellään kiitettävällä tasolla. Vanhojen kiinteistöjen peruskorjausten yhteydessä on mahdollista saavuttaa energiansäästöä ottamalla käyttöön uutta rakennusautomaatiotekniikkaa.

Tavoite toteutui.

Lopputulokseen vaikuttaneita poikkeamia tapahtuu enintään 20 %:ssa kaikista tehtävistä vakavissa onnettomuustyypeissä (rakennuspalo, rakennuspalovaara, liikenneonnettomuus ja ihmisen pelastaminen).

Tavoite toteutui.

9

Tavoitteiden saavuttaminen

Onnettomuusvahingot pelastustoimen toimintavalmiu-den suunnittelussa -hankkeessa luodaan menettelyt, joi-den avulla onnettomuuksien todennäköiset seuraukset voidaan huomioida pelastustoimen riskianalyysissa. Toi-mintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa -hankkees-sa tarkastellaan toimintavalmiuden vaikuttavuutta asun-topalon aiheuttamien henkilö- ja omaisuusvahinkojen näkökulmasta. Hankkeet on suunniteltu ja toteutetaan pelastusalan toimijoiden ja VTT:n kanssa yhteistyössä ja ne päättyvät vuoden 2014 aikana.

Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavan osaami-sen kehittäminen –hanke on Helsingin, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yhteinen tutkimus-hanke, jossa laaditaan kuvaus onnettomuuksien ehkäisy-työn osaamisalueista ja –vaatimuksista sekä selvitetään osaamistarpeita. Tulosten perusteella muodostetaan ehdotus koulutuskokonaisuudesta, jolla tarvittava osaaminen voidaan saavuttaa. Hankkeessa on järjestetty myös pilottikoulutusta keskeisiin tunnistettuihin osaamis-tarpeisiin liittyen. Hanke jatkuu vuonna 2014.

Tutkimustoiminta

Vuonna 2013 pelastuslaitoksella oli vetovastuullaan kolme Palosuojelurahaston rahoittamaa

valtakunnallista tutkimushanketta, joissa kehitetään riskianalyysimenettelyjä ja onnettomuuk-

sien ehkäisytyössä tarvittavaa osaamista.

Helsingin pelastuslaitos panostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, joka on yksi pelas-

tustoimen strategisista tavoitteista. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee

riskianalyysia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palo-

tarkastuksia ja katsastuksia, suorittaa palontutkintaa sekä antaa turvallisuusopetusta ja

-viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa myös kemikaalivalvontaa, nuohoustoimintaa ja

yleisötapahtumien turvallisuusvalvontaa.

10

Pelastuslaitoksen valvontatyöllä pyritään tukemaan toimi-joiden omatoimista varautumista ja siten pyritään vaikut-tamaan myös toimijan turvallisuuskulttuuriin. Pelastuslai-tos suoritti vuonna 2013 valvontatyötä onnettomuuksien ehkäisytyön toimintasuunnitelman mukaisesti ja laajen-si pelastuslain edellyttämän valvontasuunnitelman katta-maan onnettomuuksien ehkäisytyön kokonaisuudessaan. Täten valvontatoiminta muuttui entistä suunnitelmalli-semmaksi ja paremmin kohdennetuksi. Valvontatyötä kohdennettiin suunnitelman mukaisesti kaupungin riskial-teimpiin kohteisiin ja panostettiin laajasti valvonnassa käy-tettävien työmenetelmien kehittämiseen.

Vuoden 2013 aikana tarkennettiin vuoden 2008 aikana suunniteltua omatoimisen varautumisen auditointimallin sisältöä. Se on tarkoitettu sekä pelastusviranomaisille auditoivan palotarkastuksen suorittamiseksi että organi-saatioille turvallisuuden ja omatoimisen varautumisen kehittämisvälineeksi. Omatoimisen varautumisen auditointimallin otti vuonna 2013 käyttöönsä Helsingin lisäksi 9 muuta aluepelastuslaitosta. Malli herätti runsaas-ti kiinnostusta myös pelastustoimen ulkopuolella. Mallia on hyödynnetty myös osana asiakasorganisaatioiden auditointijärjestelmiä.

Vuonna 2013 suoritettiin yhteensä 912 määräaikaista palotarkastusta ja eri palotarkastuslajit huomioiden yhteensä 2 353 palotarkastusta. Valvontatoimenpiteitä suoritettiin yhteensä 5 376 kappaletta.

Pelastuslaitoksen antama turvallisuusviestintä kohdentuu toimintaan hätätilanteessa sekä alkusammu-tustaitojen opettamiseen. Turvallisuusviestinnän pääasial-lisena kohteena olivat vuonna 2013 lapset ja nuoret sekä kunnallisten ja yksityisten organisaatioiden henkilöstö, jonka vastuulla on lapsia, vanhuksia ja rajoittuneen toimintakyvyn omaavia. Koulutusta antaa pääasiassa pelastustoimen päätoiminen henkilöstö. Pelastuslaitos antoi vuonna 2013 turvallisuusopetusta ja viestintää yhteensä 47 434 henkilölle.

Monialaista yhteistyötä

Pelastuslaitoksen suunnittelijoiden neuvontaryhmän toi-menkuvana on ohjata ja neuvoa rakentamista, tarkas-taa suunnitelmia ja antaa lausuntoja turvallisuusasioissa. Vuonna 2013 pelastuslaitos osallistui useiden merkittävi-en rakennuskohteiden suunnittelutyöhön. Kohteita olivat muun muassa länsimetro, Pasilan keskuksen suunnitte-lukilpailu, Kalasataman keskus, Pisara-radan suunnit-telu, Olympiastadionin perusparannus ja Itäkeskuksen peruskorjaus.

Pelastuslaitos jatkoi vuonna 2013 tiivistä yhteistyötään sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitettiin vuoden aikana kehitysvammaisten ryhmäko-teihin sekä Malmin sairaalan pelastussuunnitteluun. Pelastuslaitos aloitti myös vuoden alussa perustetun Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa paloturvallisuuden ohjaukseen liittyvän yhteistyön.

Uudenmaan alueen pelastuslaitosten kesken on toiminut useiden vuosien ajan niin sanottu Hiklu-yhteis-työ. Siinä on suunniteltu ja yhdenmukaistettu toimintaa muun muassa tapahtumaturvallisuudessa, rakenteellises-sa paloturvallisuudessa, turvallisuusviestinnässä sekä kemikaalivalvonnassa. Yhteistyötä jatkettiin myös vuonna 2013

Tulipysäkkitoiminnan keskeinen tarkoitus on puuttua lasten ja nuorten tulenkäsittelyyn ja sytyttelyyn mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa. Vuoden 2013 toiminta jakautui sytyttelystä kiinnijääneiden lasten kanssa tehtyihin interventioihin sekä ennaltaehkäiseviin, luokkaryhmille pidettyihin interventioihin. Toimintaa toteutettiin yhteistyös-sä poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa.

Onnettomuuksien ehkäisy

Tarkemmat tiedot valvontamääristä ja turvallisuusviestinnästä löytyvät sivulta 28.

11

Vaarallisten aineiden ja kemikaalien valvonta

Pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien valvontatyö-tä suoritettiin vuonna 2013 pääosin muun valvontatyön ohessa. Vaarallisten kemikaalien lainsäädäntöön tulleet mittavat muutokset astuivat voimaan vuoden 2013 alusta. Pelastusviranomaisen näkökulmasta keskeisimmät muu-tokset olivat nestekaasulainsäädännön liittäminen vaaral-listen kemikaalien yhteyteen entistä selkeämmin. Tästä esimerkkinä työmailla ja yleisötapahtumissa harjoitet-tua nestekaasun käsittelyä ja varastointia on vuoden 2013 alusta tulkittu vaarallisten kemikaalien tilapäiseksi käsitte-lyksi ja varastoinniksi.

Pelastuslaitos vastaanotti vuoden 2013 aikana yhteensä 24 ilmoitusta vaarallisten aineiden vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Luvussa on mukana myös työmaiden tilapäisen toiminnan ilmoituk-set. Yleisötapahtumissa harjoitettu tilapäinen käsittely on valvottu sekä lupakäsitelty yleisötapahtumaprosessin yhteydessä.

Osana kemikaalien valvontatyötä, vuosittain, loppu-vuoteen painottuva pyroteknisten välineitten varastointi kaupan yhteydessä työllisti pelastuslaitosta aiempaa vähemmän. Ilotulitteiden myyntipisteiden määrä tippui 57:ään sen oltua 70 vuonna 2012. Kaikki myyntipisteet valvottiin 27.–31.12.2013 välisenä aikana.

Palontutkinta

Palontutkinta on sisäministeriön ohjaamaa palokuolemien sekä muiden paloista johtuvien henkilövahinkojen, omai-suusvahinkojen sekä tulipalojen vähentämiseen tähtää-vää, viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Palontutkin-taa ohjaa valtakunnallinen pelastuslaitosten Palontutkinta 2014 -työryhmä.

Vuonna 2013 alimman tason tutkinta suoritettiin kaikista tulipaloista. Erillinen tutkinta suoritettiin tulipalois-ta, joissa oli vakavia henkilövahinkoja, käynnissä olevan bussipalo-tutkimushankkeen perusteella, ajankohtaisten teemojen perusteella sekä niistä tulipaloista, joista saatavilla tutkintatiedoilla voidaan arvioida olevan merki-tystä palovahinkojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Laaja palontutkinta suoritetaan erillisen päätöksen mukaan. Ajankohtaisena teemana olivat vuosina 2012–2013 hoitoalan rakennuksissa tapahtuvat tulipalot ja läheltä piti -tilanteet, asuinkerrostalon porrashuoneeseen tulevat savut, hormi tai tulisija syttymissyynä ja syttymisti-lana kellari tai muu maanalainen rakennustila.

Palokuolemia 6 kappaletta

Vuonna 2013 kuoli Helsingissä tulipaloissa yhteensä kuusi ihmistä, joista 4 oli miehiä ja 2 naisia. Kaikki palokuolemat tapahtuivat asuinkerrostalojen huoneistoissa. Aiempina vuosina tupakointi on yleensä liittynyt oleellisesti onnetto-muuden kehittymiseen melkein puolissa palokuolemaan johtaneissa tulipaloissa. Vuonna 2013 vain yhdessä tapa-uksessa tupakoinnin arvioitiin olevan syynä tulipalon syt-tymiseen. Kahdessa tapauksessa kyseessä oli tahallinen sytyttäminen ja kahdessa tulipalossa syttymissyyksi arvi-oitiin sähkölaitepalo.

Tulipaloissa loukkaantui vakavasti vuonna 2013 kuusi henkilöä. Uhreista kaksi oli naisia ja neljä miestä.

Nuohous

Nuohoustoiminnasta Helsingissä vastasi vuonna 2013 kolme yksityistä piirinuohoojaliikettä, jotka ovat solmineet Helsingin kaupungin kanssa määräaikaisen nuohoussopi-muksen. Yritykset olivat läntisellä alueella IAQ Finland Oy, keskisellä alueella Nuohous ja Ilmastointipuhdistus Ranta-nen Oy sekä itäisellä alueella Consti Talotekniikka Oy.

Piirinuohoojat suorittavat pelastuslainsäädännön edellyttämät tulisijojen ja savuhormien nuohous- ja puhdistustyöt Helsingin kaupungin pelastustoimen alueella. Lisäksi nuohoojamestarit osallistuvat tarvittaessa tarkastustoimintaan ja antavat asiantuntijalausuntoja toimialaltaan.

Onnettomuuksien ehkäisy

Tarkemmat tiedot nuohoustoiminnasta löytyvät sivulta 29.

Tarkemmat tiedot palokuolemista ovat sivuilla 29.

12

Helsingin pelastuslaitoksen suorittamien palo- ja pelastus-tehtävien kokonaismäärä kasvoi vuonna 2013 edellisvuo-teen nähden yhteensä 460 tehtävällä. Palo- ja pelastus-tehtävien kokonaismäärä oli yhteensä 8 829 tehtävää.

Marraskuussa 2013 tapahtui Vuosaaren satamassa kemikaalionnettomuus. Onnettomuudessa tapahtui kemikaalin hallitsematon reaktio, joka aiheutti aineen ulospurkautumisen ja kaasupilven. Tapahtumassa oli läsnä suuronnettomuuden mahdollisuus. Pelastuskomentaja perusti 18.11.2013 työryhmän tutkimaan onnettomuuden kulkua ja syytä.

Varautumista öljyonnettomuuksiin jatkettiin

Pelastuslaitos osallistui vuonna 2013 Monialaisen meri-onnettomuuden hallinta Itämerellä -hankkeeseen, jos-sa selvitetään kaikkien Itämeren maiden sekä Islannin ja Norjan varautumista moniviranomaistoimintaa vaati-

Pelastustoiminta

vaan merionnettomuuteen. Hankkeessa arvioidaan myös eri maiden toimintamallien yhteensopivuutta sujuvan pelastustoiminnan kannalta. Hankkeen rahoittajana toimii ulkoasiainministeriö.

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoiminnan kehittämistä jatkettiin vuonna 2013. Santahaminan öljyntorjuntavarikolle hankittiin yli 600 m2:n laajuinen varastointiteltta öljyntor-juntakaluston säilyttämistä varten. Uuteen kalustosuojaan sijoitetaan avomeripuomia, aitapuomia ja ankkurointika-lustoa. Varastointiteltta on kevytrakenteinen, teräsrunkoi-nen ja PVC-pintainen varasto ja se sijaitsee Santahaminan päälaiturin läheisyydessä. Rannikko- ja meripuomien kiinnitystä varten hankittiin ankkurointikalustoa sekä öljynkerääjien toimintavarmuuden parantamiseksi hydraulivoimayksikkö.

Pelastuslaitoksen vastuulla oleva pelastustoiminta kattaa onnettomuustyypit, kuten tulipa-

lot, vaarallisten aineiden onnettomuudet, liikenneonnettomuudet, luonnononnettomuudet,

vesipelastustehtävät, ihmisen ja eläimen pelastustehtävät ja öljyvahingot.

Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät sivuilta 30–38.

13

Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoidon järjestä-misvastuu Helsingissä siirtyi 1.1.2013 alkaen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS). Vuosi 2013 oli täten ensimmäinen vuosi, jolloin ensihoitotoimintaa toteutettiin HUS:n kanssa solmitun uuden yhteistoiminta-sopimuksen avulla. Yhteistoimintasopimus on terveyden-huoltolain 39 §:ssä tarkoitettu sopimus ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa Helsingin pelastuslai-toksen ja HUS:n kanssa.

Vuonna 2013 ensihoitotehtävien määrän kasvu oli merkittävää. Ensihoitotehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä 53 227. Määrä kasvoi yhteensä 3 172 tehtävällä vuoteen 2012 verrattuna. Ensihoitotehtävistä yleisin tehtävätyyppi oli peruselintoimintojen häiriöt, joita ovat elottomuus, hengitysvaikeus, rintakipu, sydämen rytmihäiriö, tajutto-muus ja aivohalvaus. Näitä tehtäviä oli vuonna 2012 yhteensä 39 prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Ensihoidon hälytysmäärän merkittävästä kasvusta huolimatta pelastuslaitos ei ole saanut käyttöönsä ehdottamiaan lisäresursseja.

Tehtävämäärän kasvun syitä selvitetään

Ensihoitotehtävien määrän kasvun syiden selvittämisek-si asetettiin vuonna 2013 erillinen työryhmä. Työryhmässä on edustajia Hätäkeskuslaitoksesta, Keravan hätäkeskuk-sesta, HYKS Helsingin ensihoitoyksiköstä ja pelastuslai-toksen ensihoidon toiminnosta. Työryhmän tehtävänä on käydä ensin lävitse yhden vuorokauden ajalta kaik-ki ensihoidon hälytykset. Hätäkeskus kuuntelee kaikki hätäpuhelut, minkä jälkeen katsotaan, onko hätäkeskus-päivystäjä toiminut annettujen riskinarviointi- ja tehtäväkä-sittelyohjeiden mukaisesti. Samalla selvitetään, käyttääkö päivystäjä puhelun tietojen perusteella oikeaa hälytyskii-reellisyyttä ja -koodia sekä oikeita yksiköitä ja katsotaan vastaavien hälytysten ensihoitokertomukset. Tällä tavoin pyritään löytämään tietoa tehtävämäärän kasvun syistä.

Ensihoidossa toteutettiin vuonna 2013 asiakastyyty-väisyystutkimus, jossa päästiin hyviin tuloksiin. Pelastus-laitoksen ensihoitojärjestelmä on vuodesta 1998 mitan-nut oman ensihoitopalvelunsa potilastyytyväisyyttä

erikseen tehtävällä kyselytutkimuksella ja vuoden 2013 osalta valmistui seitsemäs tyytyväisyystutkimus. Potilai-den tyytyväisyys pelastuslaitoksen ensihoitopalveluun, on nyt tehdyn tutkimuksen tulosten perusteella pysynyt erittäin hyvänä (asteikolla 1-5 mitattuna). ”Halukkuus käyttää pelastuslaitoksen palveluita uudelleen hätätilan-teissa” on keskiarvossa 4,57. Samoin kokonaisarvosana ensihoitopalvelusta on pysynyt edellisvuosien tasolla 4,45.

Ensihoidossa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön HaiPro-työkalu. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavi-en tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu.

HaiPro-työkalu on Suomessa käytössä yli 200:ssa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä ja sillä on yli 130 000 käyttäjää. Ensihoidossa toteutettiin ja otettiin käyttöön vuoden 2013 aikana myös EPOS III –kansiot. EPOS-kansiot sisältävät tietoa ensihoidon eri tehtävissä toimimisesta ja ne ovat tarkoitettu erityisesti ensihoidon kenttäjohtajan käyttöön.

Oppisopimuskoulutukset lähihoitajaksi jatkuivat

Vuonna 2011 voimaan tullut ensihoitoasetus edellyttää perustason ensihoitoyksikön toiselta ensihoitajalta ter-veydenhuollon tutkintoa. Pelastajatutkintoa ei ole määri-tetty terveydenhuollon tutkinnoksi. Tämän vuoksi pelas-tuslaitos järjestää yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja Helsingin kaupungin oppisopimuskeskuksen kanssa pelastajatutkinnon suorittaneille oppisopimuskoulutus-ta lähihoitajiksi. Syksyllä 2013 valmistuivat pelastajakurs-si 36:lta 12 henkilöä lähihoitajiksi. Pelastajakurssi 37 aloitti syksyllä 2013 samat pätevöitymisopinnot.

Ensihoidon uusi johtoauto otettiin käyttöön vuonna 2013. Vuoden aikana toteutettiin ensihoidon johtamis- ja raportointijärjestelmä Merlot Medissä versiopäivitys, joka paransi sovelluksen käytettävyyttä.

Ensihoito

Pelastustoimintaan liittyvät tilastotiedot löytyvät sivuilta 30–38.

Helsingin pelastuslaitos tuottaa yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

(HUS) Helsingin ensihoitoyksikön sekä Hätäkeskuslaitoksen kanssa ensihoitopalvelun

Helsingin kaupungin alueella.

Ensihoitoon liittyvät tilastot löytyvät sivuilta 39–42.

14

Suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen keskeiseksi päämääräksi Suuronnettomuusvalmiuden kehittäminen ja varautu-misen järjestelyiden yhtenäistäminen nostettiin pelas-tuslaitoksen keskeiseksi päämääräksi vuonna 2013. Tammikuussa käynnistettiin työ nykytilan ja kehittämis-tarpeiden selvittämiseksi. Tavoitteena on muodostaa eri uhkamalleihin soveltuvat yhtenäiset Helsingin pelastus-toimen varautumisen järjestelyt ja kehittää toimintaval-miutta. Tehtävänä on selvittää suuronnettomuus- ja poik-keusolojen valmiuksien väliset rajapinnat ja kriittiset tekijät. Suuronnettomuusvalmiuden ja väestönsuojeluun varautumisen kehittäminen jatkuu organisaatiouudis-tuksen yhteydessä muodostetun varautumistoiminnon ohjauksessa.

Pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana kaavoituksen valmisteluun sekä kalliosuoja-rakennus- ja -perusparannushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Helsingissä. Väestönsuojeluun liittyviä taustaselvityksiä tehtiin sisäministeriölle, kaupungin eri viranomaisille ja yksityisille rakentajille. Edellisvuosien tapaan annettiin myös asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämi-seen liittyvää asiakasneuvontaa.

Väestönsuojeluyksikön ohjauksessa toimiva Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelumuseo oli vuoden 2013 aikana avoinna yleisölle lauantaisin. Säännöllisten aukiolojen lisäksi museolla järjestettiin tilattuja esittely-kierroksia ja koulutustilaisuuksia. Museon aukiolosta, opastoiminnasta, tilatuista esittelykierroksista ja koulutus-toiminnasta vastasivat Helsingin väestönsuojeluyhdistyk-sen vapaaehtoiset jäsenet yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Väestönsuojelu

Helsingin kaupungin pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluval-

miuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Pelastuslaitos yhteensovittaa väestönsuojeluun

varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön tehtäviin kuu-luu ohjata, tukea ja valvoa henkilöiden sijoittamista väes-tönsuojeluorganisaatioon. Sijoittaminen toteutetaan pelastuslaitoksen kehittämällä väestönsuojeluhenkilö-tietojärjestelmällä (Rescue Resource Planner for Civil Defence), joka on käytössä kaikissa väestönsuojeluorga-nisaation perustamiseen osallistuvissa virastoissa ja lii-kelaitoksissa. Väestönsuojelutehtäviin sijoitetuille työn-tekijöille järjestettiin vuoden 2013 aikana vuosittaista varautumiskoulutusta.

Pelastuslaitos osallistui vuonna 2013 Ketju 13 - pää-kaupunkiseudun viranomaisharjoitukseen. Harjoituksen viitekehyksenä oli vakava sodan uhka ja tilanteen kärjisty-minen sotilaalliseksi voiman käytöksi. Harjoituksen päämääränä oli, että harjoituksen jälkeen viranomaiset tietävät oman, muiden viranomaisten ja muiden toimijoi-den roolin sekä toimintamahdollisuudet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityistarkasteluaiheita olivat sairaiden ja haavoittuneiden hoito, väestönsiirtojen vaatimukset ja viranomaisviestintä.

Pelastuslaitoksen väestönsuojeluyksikön henkilöstöä osallistui vuonna 2013 asiantuntijana seuraaviin kansain-välisiin toimielimiin ja hankkeisiin:

EU:n ja YK:n pelastustoiminta ja humanitäärinen apu (Civil Protection), kansallinen asiantuntijatoiminta

NATO EAPC -pelastuspalveluryhmä (Civil Protection Group )

EU-projekti Bio-protect, Bio-ilmaisimen kehittäminen ilmassa olevien bio-aineiden olemassaolon nopeaa varoittamista ja tunnistamista varten (Advisory User Group)

15

Väestönsuojelu

16

Vuosi 2013 oli Helsingin Pelastuskoulun 42. toimintavuosi. Vuonna 2013 ei aloitettu uutta pelastajakurssia laitoksen tiukan taloustilanteen vuoksi. Vuoden aikana koulusta val-mistuivat Pelastajakurssi 36 ja alipäällystökurssi 8. Opin-tonsa saivat myös päätökseen toisen oppisopimuskurssin

ensihoitajaopiskelijat. Koulussa opintojaan jatkoivat suun-nitellusti pelastajakurssi 37:n opiskelijat, jotka valmistuvat syksyllä 2014.

Koulutus arvioitiin laadukkaaksi

Koulun virkatutkinto-opetuksen pelastajakoulutus audi-toitiin SM:n aloitteesta ja OPH:n toimesta keväällä 2013. Koulun toimintatapa koulutuksen järjestämisessä todet-tiin auditointiryhmän raportissa laadukkaaksi ja erityisik-si vahvuuksiksi raportissa nostettiin esiin koulutuksen työelämälähtöisyys sekä tapa toteuttaa vuoden 2011 ensi-hoitoasetuksen mukaisen ensihoidollisen pätevyyden sisällyttäminen koulutuskokonaisuuteen oppisopimus-muotoisesti. Myös kouluttajien pedagoginen pätevyys ja suoritetut opettajaopinnot nousivat esiin raportissa myön-teisinä asioina.

Koska virkatutkinto-opetuksesta vapautui kouluttajare-sursseja koulun muuhun koulutustoimintaan, Pelastuskou-lu vahvisti toimintaansa turvallisuusviestinnän alueella. Turvallisuuskumppanuus Staran kanssa toteutettiin elo-joulukuussa kouluttamalla viraston työnjohto kokonai-suudessaan alkusammutus- ja hätäensiaputaitoisiksi. Koulu valmisteli myös laajemman turvallisuuskumppanuu-den aloittamista Helsingin Opetusviraston kanssa. Tätä kumppanuutta varten toteutettiin marras-joulukuussa rehtoreiden ja turvallisuusvastaavien turvallisuuskoulutuksi-en pilottikokeilu.

Pelastuskoulu jatkoi vuoden 2013 aikana toimintaansa myös laitoksen olemassa olevan henkilöstön täydennys-koulutusten järjestäjänä. Erityisesti koulu kohdisti toimintansa laitoksen meritoiminnan osaamisen ja MIRG-koulutuksien kehittämiseen.

Pelastuskoulun henkilökunta osallistui vuoden 2013 aikana asiantuntijatehtäviin, muun muassa sisäministeri-ön, Suomen Palopäällystöliiton, Pelastusopiston, Puolus-tusvoimien ja pelastusalan valtakunnallisen kumppanuus-verkoston eri hankkeissa.

Pelastuslaitoksen organisaatiomuutoksen myötä Pelastuskoulusta muodostettiin laitoksen osaamiskeskus vuoden 2013 lopussa. Muutoksen myötä keskuksen vastuualueelle liitettiin koko laitoksen osaamisenhallinta virkatutkinto-opetuksen ja varautumiskoulutusten lisäksi.

Koulutustoiminta

Helsingin pelastuslaitos kouluttaa omaa henkilöstöään Pelastuskoulussa, joka on osa Hel-

singin pelastuslaitosta. Pelastuskoulu antaa palomies-sairaankuljettajan sekä alipäällystötut-

kinnon virkatutkinto-opetusta. Koulu huolehtii myös pelastuslaitoksen osaamisenhallinnas-

ta, täydennyskoulutuksesta ja muusta opetustoiminnasta. Koulun rehtorina toimi vuonna

2013 Matti Waitinen.

17

Pelastuslaitoksen tekninen osasto vastaa laaja-alaises-ti erilaisista teknisistä palveluista, kuten teknisistä lai-tehankinnoista ja niiden kunnossapidosta. Teknisen osaston palveluita ovat tietotekniikka- ja telepalvelut, elektroniikkahuolto, materiaalipalvelut, ajoneuvojen korjauspalvelut, pelastuslaitoksen hallinnassa olevi-en kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitotyöt, rakennut-taminen sekä tilojen vuokraus ja isännöinti. Pelastus-laitoksen tekniset toiminnot on synkronoitu siten, että pelastuslaitos voi toimia normaaliolojen lisäksi myös poikkeusoloissa.

Erottajan aseman peruskorjaus valmistui

Pelastuslaitoksen kiinteistökantaan kuului vuonna 2013 9 pelastusasemaa, pelastuskoulu, öljyntorjunta-varikko, 3 meriasemaa sekä 50 väestönsuojaa, joista osa on Tilakeskuksen hallinnassa. Kiinteistöt ovat pää-osin pelastuslaitoksen omassa ylläpidossa, pienessä osassa väestönsuojia ylläpitovastuulle kuuluvat vain poikkeusolojen tekniset järjestelmät.

Erottajan pelastusaseman peruskorjaus valmistui maaliskuussa 2013 ja asema otettiin käyttöön kevään aikana. Helmikuussa 2013 valmistui Torkkelinmäen kalliosuojan peruskorjaus. Muita vuoden aikana valmistuneita peruskorjausprojekteja olivat Suomen-linnan pelastusvenelaiturin korjaustyö ja keskuspelas-tusaseman vesikaton korjaustyö. Lisäksi Mellunkylän pelastusaseman uusi perusvesipumppaamo otettiin käyttöön lokakuussa ja Santahaminan uusi öljyntorjun-tavarasto marraskuussa. Niemenmäen kallioväestön-suojan jäähdytyslaitteiden peruskorjaushanke käynnis-

tyi joulukuussa 2013. Pelastuslaitoksella oli lisäksi vuoden aikana käynnissä pienempiä, alle 50 000 euron korjaus- tai muutostöitä.

Hankesuunnitelmista vuoden 2013 aikana valmistui Kulosaaren kallioväestönsuojan hankesuunnitelma.

eOpto-kenttäjohtamissovellus tablettitietokoneille käyttöön

Helsingin pelastuslaitoksen käyttöön kehitetty, eOP-to-kenttäjohtamissovellus tablettitietokoneelle otettiin tuotantokäyttöön vuonna 2013. Pelastuslaitoksen joh-tamisjärjestelmiä täydennettiin ottamalla käyttöön inter-aktiivinen esitystaulutekniikka sekä johtokeskusajoneu-vossa että kiinteissä johtamispaikoissa. Vuoden aikana uusittiin ensihoidon Virve-radiokalustoa laajasti. Vuo-den aikana toteutettiin myös sosiaali- ja terveystoimen hallinnolliset vaatimukset Helsingin pelastuslaitoksen Virve-toimintaympäristössä.

Pelastuslaitoksen palvelimien ja tietoverkon valvontaa varmennettiin entisestään ottamalla käyttöön pelastuslai-toksen ympäristössä toimiva automaattinen valvontasovellus.

Hallinnollisia palveluita pelastuslaitoksella ovat muun muassa taloushallinto, viestintä, sihteeripalvelut, henki-löstöasiat sekä lainopilliset palvelut. Hallinnollisten palveluiden kehittämistä jatkettiin edellisvuosien tapaan myös viestinnässä, henkilöstöjohtamisessa, tiedonhallin-nassa ja sihteeripalveluissa.

Tekniikka ja hallinto

Pelastuslaitoksen toimintoja tuetaan teknisillä ja hallinnollisilla tukitoimilla.

Tärkeimmät tilastot tekniikasta löytyvät sivulta 42.

18

Helsingin pelastuslaitos ottaa toiminnassaan huo-

mioon ympäristönsuojelun osa-alueohjelmia laitok-

sen perustehtävästä lähtien. Pelastuslaitos huolehtii

pelastustoimen valvontatehtävistä, pelastustoimin-

taan kuuluvista tehtävistä ja öljyntorjunnasta.

Pelastuslaitoksen ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen:

1. Onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen turvallisuusopetuksen ja -viestinnän sekä valvontatoiminnan avulla.

2. Pelastustoiminta, jolla suojataan ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa. Pelastustoiminnalla rajoitetaan onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lievennetään onnettomuuksien seurauksia. Toiminta perustuu pelastuslakiin.

3. Ympäristöasioiden huomioiminen laitoksen materiaali-, kiinteistö- sekä muissa toiminnoissa.

Pelastuslaitos vaikuttaa ympäristönsuojeluun kaikkein eniten onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan kautta. Näissä toiminnoissa keskeisessä asemassa on vaarallisten kemikaalien aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy ja torjunta. Pelastuslaitos suorittaa kemikaalivalvontaa onnettomuuksien ehkäisytön toimintasuunnitelman mukaisesti. Valvontatoimenpiteitä olivat vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien kohteiden tarkastukset, ilotulitemyyntipisteiden tarkas-tukset, nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastukset, maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastukset sekä öljylämmityslaitteistojen katsastukset ja tarkastukset. Tarkastusten ja katselmusten lisäksi kemikaaleihin liittyviin valvontatoimenpiteisiin kuuluvat erilaiset lausunnot ja päätökset. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu mahdolli-suuksien mukaisesti vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastoin-tia ja käsittelyä harjoittavien tuotantolaitosten tarkastuksiin, jotka suorittaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES.

Pelastuslaitoksen omassa toiminnassa kiinnitettiin huomiota laitoksen merkittävimpiin ympäristövaikutuksiin: energiankulutuk-seen, jätteisiin sekä hankintojen ympäristövaikutuksiin. Kiinteistöjen energiataloutta kehitettiin ylläpidon kehittämisellä ja kiinteistöauto-maatiojärjestelmän seurannan avulla sekä korjaushankkeiden yhteydessä tehtävillä energiankulutuksen vähentämiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Vuoden 2013 talousarviossa ollut pelastusasemien 2 prosentin energiansäästötavoite toteutui suunnitellulla tavalla.

Laitoksen jätehuoltoa seurattiin suunnitelmallisesti. Pelastuslai-toksen hankinnoissa pyrittiin valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kaupungin ja laitoksen hankintaohjeiden mukaisesti sekä hyödyntämään kaupungin kilpailuttamia toimittajia.

Ympäristönsuojelu

19

20

Under 2013 förnyades organisationsstrukturen vid Hel-singfors stads räddningsverk. Stadsfullmäktige stadfäste den 9 oktober 2013 Helsingfors räddningsverks förnyade instruktion, där den nya organisationsstrukturen för rädd-ningsverkets fastställs.

Utgångspunkten för organisationsförändringen var anspråket på att på ett effektivare sätt bemöta de behov som stiger fram från samhällets sida och att förbättra verkets produktivitet. Vi har kartlagt detta med effektivi-tetsundersökningar. Vi strävar efter att höja räddningsver-kets produktivitet genom att lägga mer vikt på den olycksförebyggande verksamheten. I fortsättningen kommer räddningsverksamheten, förebyggandet av olyckor och beredskapen att genomföras som en och samma helhet.

I november inledde vi en strategiprocess som siktar på att utveckla och effektivisera ledarskapet. Vårt mål är en strategisk helhet för verksamhetsstyrningen och planering-en av verksamheten, som är mer konkret än tidigare.

Under 2013 fortsatte vi att bedriva intensiv forsknings-verksamhet. 2013 hade räddningsverket ansvaret för ledning av tre nationella forskningsprojekt som finansie-ras av Brandskyddsfonden och där man utvecklar riskanalysförfaranden och kompetensen som behövs i det olycksförebyggande arbetet. Vi fortsatte även arbetet med våra samarbetspartner. Ett centralt område var byggobjekten i Helsingfors, bland annat Västmetron, Fiskehamnens centrum och planeringen av Centrumsling-an. Räddningsverket fortsatte även det intensiva samar-betet bland annat med social- och hälsovårdsväsendena.

I den operativa verksamheten ökade antalet uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården fortsättningsvis markant. Trots den betydande ökningen i antalet larm inom den prehospitala akutsjukvården har räddningsver-ket inte tilldelats de extra resurser som Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt har föreslagit. För att utreda orsakerna till ökningen i antalet uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården, tillsatte man 2013 en separat, tväradministrativ arbetsgrupp som försöker utreda vad som ligger bakom uppdragsökningen. Trots uppdragsökningen har kvaliteten på räddningsverkets prehospitala akutsjukvård fått positiv respons, vilket framgick ur enkäten om kundtillfredsställelse som gjordes under året.

Ombyggnaden av Skillnadens räddningsstation färdigställdes i början av året och verksamheten på stationen kom igång under våren. Tyvärr tvingades räddningsverket av kostnadsskäl i december överföra räddningsenheterna från Busholmens räddningsstation till Skillnadens räddningsstation och avstå från Rädd-ningsskolans lokaler i Haga. Flytten av funktionerna orsakade dock ingen märkbar nedgång i räddningsverkets servicenivå. Situationen följs upp med riskanalyser.

2014 fortsätter vi arbetet för att utveckla räddningsver-kets verksamhet. Jag vill tacka er alla för ett gott samar-bete år 2013!

Simo WecksténRäddningskommendör

Räddningskommendörens översikt

21

Personal

I samband med räddningsverkets organisationsförnyel-se förändrades många arrangemang inom personalför-valtningen. Organisationsförnyelsen genomfördes enligt Helsingfors stads principer för personalförvaltningen och inga anställda sades upp på grund av produktionsmässiga eller ekonomiska orsaker. Befälsbefattningarna i den nya organisationen tillsattes under hösten 2013 genom inter-na ansökningsprocesser inom räddningsverket.

Förläggningen av skiftarbete för anställda inom den operativa verksamheten ändrades den 1 oktober 2013. Anställda i skiftarbete har en arbetstid på 42 timmar per vecka. Tidigare var arbetet förlagt på ett arbetsskift på 24 timmar och två friskift på 24 timmar samt ett friskift för utjämning av arbetstiden vart fjärde arbetsskift. I den skiftförläggning som infördes den 1 oktober 2013 hölls veckoarbetstiden oförändrad. Skiftförläggningen ändrades så att man efter ett 24 timmars arbetsskift alltid har tre friskift på 24 timmar. Den regelbundna sammanhängande ledigheten kommer att underlätta de anställdas återhämt-ning efter arbetsskift samt ordnandet av övningar och utbildning.

Räddningsverkets operativa befälsjour, som även kallades P20-jouren, avvecklades vid räddningsverket från den 1 februari 2013. Efter detta datum leds räddnings-verksamheten av jourhavande brandmästare P30 och brandmästare P40.

Den högsta bestämmanderätten i jourorganisationen utövas av jourhavande brandmästare P30. Vid sidan av de jourhavande brandmästarna är också räddningskommen-dör (P1), räddningsdirektör (P2) jämte en grupp som tillsatts från befälet (P20) i ledningsberedskap.

Vid en storolycka eller för att stöda jourorganisatio-nens ledning om situationen så kräver tar P1 ledningsan-svaret. Om P1 inte är anträffbar, överförs ledningsansva-ret till P2 eller i andra hand till P20. Vid behov inrättas som stöd för ledningen en stab, vars medlemmar utses enligt en separat plan.

I den prehospitala akutsjukvården är ledningsansvaret för den dagliga verksamheten hos den jourhavande akutvårdsläkaren, P10. Om den jourhavande akutvårdslä-karen har förhinder har den jourhavande fältchefen inom den prehospitala akutsjukvården, P11, ansvaret. Vid storolyckor är den jourhavande akutvårdsläkaren medicinalchef.

Vid räddningsverket genomfördes under 2013 löneförhöjningar enligt kommunsektorns kollektivavtal.

Ekonomi

Till följd av den strama ekonomiska styrningen gjorde räddningsverket ett utomordentligt bra ekonomiskt resul-tat under 2013. Räkenskapsperiodens verksamhetsbid-rag som låg på 35,37 miljoner euro överskred målet med 7 procent och budgeten med 2,49 miljoner. Av verksam-hetsbidraget kom cirka 358 000 euro från att räkenskaps-periodens ursprungliga budget för driftskostnader, 51,05 miljoner euro, underskreds med cirka 1 procent.

Räkenskapsperiodens rörelseintäkter omfattar poster av engångskaraktär om cirka 955 000 euro som härrör från tjänsteproduktionen inom den prehospitala akutsjuk-vården. Avgifterna för brandsyner och andra tillsynspre-stationer samt för falska brandlarm uppgick till nästan 820 000 euro, vilket överskrider budgeten med nästan 570 000 euro. Oljeskyddsfonden och övrig utomstående finansiering utgjorde en andel om cirka 571 000 euro av intäkterna. Intäkterna från avgifterna som debiterades av FPA och klienter i anslutning till den prehospitala akutsjukvården överskred budgeten med cirka 766 000 euro. Detta har dock ingen betydelse för de totala intäkterna, eftersom resultatet minskas med ett lika stort belopp, vilket återbetalas till Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt i en utjämningsfaktura för den prehospi-tala akutsjukvården 2013.

I driftskostnaderna gjordes de största besparingarna i personalkostnaderna (796 000 euro). Utgifter som inte fanns med i budgeten var kreditförluster, cirka 293 000 euro, samt cirka 165 000 euro utgifter som togs upp under material och förnödenheter. Av detta belopp gick den största delen, cirka 110 000 euro, på medicinska förnödenheter inom den prehospitala akutsjukvården.

Nyckeltal för 2013

22

Uppnåelse av målen

De bindande funktionella målen som stadsfullmäktige har ställt upp nåddes 2013 enligt följande:

För att förebygga olyckor görs säkerhetsrelaterade kontroller och vidtas säkerhetsåtgärder för kommuninvånarna. För dessa räknas säkerhetspoäng. År 2013 är antalet säkerhetspoäng minst 6 200.

Målet uppnåddes inte. Antalet prestationer var 5 702. Börvärdet uppnåddes inte, eftersom personalresurserna i denna verksamhet var mindre än planerat.

Ledningen och specialpersonalen inom befolkningsskyddet utbildas i tio övningar per år.Målet uppnåddes. Antalet prestationer var 13.

I riskområde I är räddningsverkets genomsnittliga utryckningstid och körtid till objektet med den första enheten, vars styrka är 1+3, högst sex minuter i 60 procent av uppdragen.

Målet uppnåddes inte. Utfallet var 58 procent, vilket delvis berodde på att vintern 2012–2013 var snörik.

I riskområde I är räddningsverkets genomsnittliga utryckningstid och körtid till objektet med den första enheten, vars styrka är 1+3, högst 6 minuter och 30 sekunder.

Målet uppnåddes med resultatet 6 minuter och 3 sekunder.

Den prehospitala akutsjukvården är hos patienten inom högst 8 minuter i 70 procent av de uppdrag som klassificeras i tidskategori A och B.

Målet uppnåddes. Utfallet var 70 procent.

Resultaten för de övriga funktionella målen var följande:

Den relativa andelen av objekt inom den tidsbundna tillsynen (bostadshus undantaget) som fått riskfaktor 0–2 bland samt-liga tillsynsobjekt ökar.

Målet uppnåddes.

Minst 32 procent av de hjärtflimmerpatienter som upptäcks av lekmän klarar sig.Målet uppnåddes.

Utryckningstiden för räddningsenheterna och den prehospitala akutsjukvårdens enheter är högst 60 sekunder.Målet uppnåddes inte. Utryckningstiden var i genomsnitt 82 sekunder.

I genomsnitt 80 procent av all utbildning som planerats för räddningsverksamheten, den prehospitala akutsjukvården och personalen vid tillsynsenheten realiseras.

Målet uppnåddes.

Andelen uppdrag som innefattar akut omhändertagande bland alla uppdrag inom den prehospitala akutsjukvården minskar inte jämfört med 2011.

Målet uppnåddes.

Räddningsstationerna sparar årligen 2 procent mer energi jämfört med förbrukningen under 2010. El- och fjärrvärmeför-brukningen mäts på varje station. Stationernas energieffektivitet är redan i dagsläget på berömlig nivå. I samband med ombyggnad av gamla fastigheter kan energi sparas genom att införa ny byggautomationsteknik i fastigheterna.

Målet uppnåddes.

Avvikelser som påverkar slutresultatet sker högst i 20 procent av uppdragen vid allvarliga olyckor (byggnadsbrand, brand-risk i byggnad, trafikolycka och räddning av människor).

Målet uppnåddes.

23

Rescue Commander’s review

In 2013, the Helsinki City Rescue Department carried out structural changes. On 9 October 2013, the City Council rat-ified new rules of procedure for the Helsinki City Rescue Department that determine the structure of the Rescue Department’s new organisation.

The starting point for the organisational change is responding more efficiently to societal needs and improving the productivity of the department. We have conducted impact surveys to determine the needs. We strive to improve the Rescue Department’s productivity by emphasis-ing accident prevention. In future, rescue operations, accident prevention and preparation will be carried out as a whole.

In November, we started a strategic process aiming at leadership development and enhancement. Our goal is to achieve a more concrete strategic system controlling both the operations and their planning.

We continued our intensive research activities in 2013. In 2013, the Rescue Department was responsible for running three national research projects funded by the Fire Protec-tion Fund to develop risk analysis methods and the compe-tence required for accident prevention. We also continued co-operation with our partners. Key projects have included construction sites in Helsinki, such as the West Metro, Kalasatama Centre and the Helsinki City Rail Loop planning project. The Rescue Department continued close co-opera-tion with, among others, the Social and Health Services.

In operative tasks, the number of emergency medical care operations kept increasing considerably. Despite the significant increase in the number of emergency medical care operations, the Rescue Department has not received the additional resources proposed by the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. A cross-administrative work group was established in 2013 with the aim of determining the reasons for the increase in the number of operations. In spite of the increased number of operations, the Rescue Department received good feedback on the quality of its emergency medical care services in a customer satisfaction survey conducted during the year.

The renovation of the Erottaja Rescue Station was completed early in the year, and operations at the station began in the spring. Unfortunately, for cost reasons the Rescue Department had to move the rescue units from the Jätkäsaari Rescue Station to Erottaja in December and give up the premises of the School of Fire and Rescue Services in Haaga. However, the transfer of operations has not caused a significant decrease in the level of the Rescue Department’s services. The situation is monitored by means of risk analyses.

We will continue developing the Rescue Department’s operations in 2014. Thank you for your excellent co-operation in 2013!

Simo WecksténRescue Commander

24

Personnel

The Rescue Department’s organisational reform caus-ed changes in many arrangements in its human resour-ces management. The organisational reform followed the City of Helsinki’s HR management principles, and nobo-dy was laid off for financial or production-related reasons. The chief positions in accordance with the new organi-sation were filled in during autumn 2013 in the Rescue Department’s internal recruitment process.

The shift plan of operative personnel in shift work changed on 1 October 2013. Shift-work employees work 42 hours per week. Earlier, the shift plan consisted of one 24-hour work shift and two 24-hour free shifts and an equalising free shift held every fourth shift. In the new shift plan introduced on 1 October 2013, the number of weekly working hours remained unchanged. The plan changed so that there are now always three 24-hour free shifts after a 24-hour work shift. Regular, continuous free time will facilitate both staff recovery after a work shift and the organisation of exercises and training.

The Rescue Department’s operative chief on-call duty, the P20 on-call duty, ceased on 1 February 2013. Since this date, the leadership of rescue operations has been the responsibility of the on-call chief fire officer (P30) and chief fire officer (P40).

In the on-call organisation, the highest command in rescue operations is held by the on-call chief fire officer (P30). In addition to the on-call chief fire officers, those prepared for leadership are the rescue commander (P1), rescue chief (P2) as well as a group of officers (P20).

In the event of major accidents or when required to support the leadership of the on-call organisation, leadership responsibility is assumed by P1. If P1 cannot be reached, leadership responsibility is transferred to P2 or, secondarily, to P20. If necessary, headquarters are established to support leadership, to which personnel is assigned in accordance with a separate plan.

For emergency medical care operations, the responsi-bility for daily management lies with the on-call emergen-cy care physician (P10) and, when the on-call emergency care physician is not available, with the on-call emergen-cy care field leader (P11). In the event of major accidents, the on-call emergency care physician acts as the medical team leader.

In 2013, the Rescue Department introduced pay rises in accordance with the municipal collective agreements.

Finances

The Rescue Department achieved excellent financial results in 2013 thanks to strict financial management. The operating margin for the financial year, EUR 35.37 million, exceeded the goal by 7 per cent, and was an imp-rovement of approx. EUR 2.49 million from the budget for the financial year. Of the operating margin, approx. EUR 358,000 was achieved by underspending the origi-nal operating cost budget of EUR 51.05 million by about 1 per cent.

The operating revenue for the financial year includes approx. EUR 955,000 of one-time revenue relating to the provision of emergency medical care services. Fees amounting to almost EUR 820,000 were charged for fire inspections, other inspection work and false fire alarms, exceeding the budget by almost EUR 570,000. Funding for the Oil Pollution Fund and other external projects constituted approx. EUR 571,000 of the income. For emergency medical care services, payments received from Kela and clients exceeded the budgeted amount by approx. EUR 766,000. However, this has no influence on the overall revenue, since the same sum was taken into account in the result as being returned to the Hospital District of Helsinki and Uusimaa in the balancing invoicing for emergency medical care services in 2013.

In the operating costs, the greatest savings were achieved in personnel expenses (EUR 796,000). As regards costs outside the budget, approx. EUR 293,000 was incurred from credit losses and approx. EUR 165,000 from materials and supplies, the majority of which were for medical supplies needed in emergency medical care services, approx. EUR 110,000.

2013 key information

25

Achievement of goals

In order to prevent accidents, safety-related inspections and measures for residents will be carried out, and safety points will be calculated from their accumulation. The accumulation of safety points for 2013 should be 6,200 at minimum.

This goal was not achieved. The number achieved was 5,702. The goal was not achieved because fewer personnel resources than planned could be assigned to the operations.

Civil defence management and special personnel should be annually trained in ten training sessions.This goal was achieved. The number achieved was 13.

In rescue operations in the I-risk area, the average time it takes for the first 1+3 unit to reach the location should be no longer than 6 minutes in 60% of the assignments.

This goal was not achieved. The result achieved was 58%, influenced by, among other things, the difficult snow conditions in winter 2012–2013.

In rescue operations in the I-risk area, the average time it takes for the first 1+3 unit to reach the location should be no longer than 6 minutes 30 seconds.

This goal was achieved, the operational readiness time being 6 minutes 3 seconds.

In emergency medical care, the delay in reaching the location should be no longer than 8 minutes in 70% of the assignments with the A and B levels of urgency.

This goal was achieved. The result achieved was 70%.

Other operational goals were achieved as follows.

Of all objects of inspection covered by the fixed-term inspection programme (excl. residential buildings), the proportion of objects receiving a risk rating of 0–2 should increase.

This goal was achieved.

At least 32% of cardiac arrest patients discovered by laypersons should survive.This goal was achieved.

The departure time of rescue units and emergency medical care units should be no longer than 60 seconds.This goal was not achieved. The average departure time was 82 seconds.

The average proportion of realised and planned training for rescue, emergency medical care and control unit personnel should be 80%.

This goal was achieved.

The proportion of first responder operations of all emergency medical care operations should not decrease from 2011.This goal was achieved.

Rescue stations should annually conserve energy by 2% of the 2010 level. The consumption of electricity and district heating should be measured at each rescue station. The energy efficiency of the stations is already at an excellent level. However, in connection with the renovation of old facilities it is possible to save energy by implementing building automa-tion technology.

This goal was achieved.

Deviations affecting the end result should occur in no more than 20% of all operations in the serious accident categories (building fire, risk of building fire, traffic accident and human rescue).

This goal was achieved.

The binding operational goals set by the City Council were realised in 2013 as follows.

26

Pelastuslaitoksen henkilöstö

Tunnusluvut Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut Poikkeama

Toiminnan laajuustiedot

Turvallisuuspisteet 6 200 0 6 200 5 702 -498

Palo- ja pelastustehtävät sis. ensivaste 9 300 0 9 300 8 651 -649

Ensihoitotehtävät sis.ensivaste 49 000 0 49 000 53 227 4 227

Ensivastetehtävät 1 200 0 1 200 1 334 134

Kiinteistönhoitoneliöt, m2 178 465 0 178 465 178 465 0

Kiinteistönhoitokuutiot, m3 722 856 0 722 856 722 856 0

Ensihoidon tavoittamisviive <8 min, % 70 0 70 70 0

Pelastustoiminnan lähtö- ja ajoaika, <6 min, % 60 0 60 58 -2 VoimavaratVakanssit vuoden lopussa, 31.12. 694 0 694 694 0

Henkilöstö vuoden lopussa, 31.12. 683 0 683 673 -10

Bruttokäyttömenot, euroa/asukas 85,1 0,0 85,1 84,0 1,1

Nettokäyttömenot, euroa/asukas 63,2 0,0 63,2 59,0 4,2 Tuottavuus TA 2013 2013 2012 2011 2010Vanha tuottavuusindeksi (2009=100) 1) 86,7 95,4 101,1 103,1 96,6

Uusi tuottavuusindeksi (2012=100) 2) 100,0 99,9

1) Indeksointivirhe korjattu aikasarjassa.2) Tuottavuuslaskenta uudistetaan vuoden 2013 alusta eikä vertailulukuja edellisiltä vuosilta voida esittää.

Tunnusluvut

Vanhan organisaation mukaan (31.12.2013)

Vakinaiset Määräaikaiset

Pelastuskomentaja 1

Hallinto-osasto 10 1

Tekninen osasto 93 3

Riskienhallinnan osasto 62 1

Operatiivinen osasto 489 13

Yhteensä 655 18

Henkilöt yhteensä 673

Tilastot

Uuden organisaation mukaan (31.1.2014)

Vakituisia Määräaikaisia

Pelastuskomentaja 1

Hallinto- ja kehittämisosasto 78 1

Tekninen osasto 94 4

Pelastustoimen osasto 477 13

Yhteensä 650 18

Henkilöstö yhteensä 668

27

Pelastuslaitos pysyi irtaimen omaisuuden investointimää-rärahabudjetissa. Paloautojen osalta hankittiin pionee-riyksikkö HE105. Vuonna 2012 tilatut päivystävien palo-mestareiden johtoyksiköt HE30 ja HE40 valmistuivat. Ensihoitotoimintoon hankittiin lääkäriambulanssi HE10 ja lääkintäesimiehen johtoauto HE11. Palo- ja pelastus-kaluston osalta hankittiin sammutuspukuja, kemikaali-suojapukuja, suojakypäriä ja suojalaseja, MIRG lento-

Pelastuslaitos – Pääomatalous vuonna 2013

pelastuspukuja ja muita tarpeellisia korvaushankintoja. Tietotekniikassa valmistui operatiivisen johtamisjärjestel-män OPTO Mobile – ohjelmiston toteutus. Santahaminan öljyntorjuntavarikon läheisyyteen valmistui varastointi-teltta öljyntorjuntakaluston säilytystä varten. Rannik-ko- ja meripuomin ankkurointikalustoa täydennettiin Rakentamispalvelu Staran Metallitekniikan rakentamilla ankkureilla.

Öljyntorjuntakalusto

Muut hankinnat

Paloautot

Ensihoitoautot

Pelastustoimenkorjaushankkeet

Väestönsuojien korjaushankkeet

Talousarviokohta Talousarvio Määrärahasiirrot Toteutussuunnitelma Hankintasopimukset Osuus

Pelastustoimen uudisrakennushankkeet - 86 000,00 86 000,00 - 0,00 %

Pelastustoimen korjaushankkeet 1 000 000,00 2 709 000,00 3 709 000,00 3 709 000,00 34,83 %

Väestönsuojien korjaushankkeet 700 000,00 994 000,00 1 694 000,00 1 694 000,00 15,91 %

Paloautot 845 000,00 392 000,00 1 237 000,00 1 237 000,00 11,62 %

Ensihoitoautot 290 000,00 1 779 000,00 2 069 000,00 2 069 000,00 19,43 %

Muut hankinnat 753 000,00 371 000,00 1 124 000,00 1 124 000,00 10,55 %

Öljyntorjuntakalusto 1 612 000,00 -666 000,00 946 000,00 817 000,00 7,67 %

Yhteensä 10 865 000,00 10 650 000,00 100,00 %

Pelastustoimen investoinnit 2013

28

Palotarkastukset 2 353Määräaikaiset palotarkastukset yhteensä 912A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 209A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 130A3 Kokoontumis- ja liiketilat 224A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 247A5 Maatalousrakennukset 2A6 Muut rakennukset ja kohteet 67Asuinrakennukset 33Vapaa-ajan rakennukset 0

Jälkitarkastukset 745Erityiset palotarkastukset 336Ylimääräiset palotarkastukset 268Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 92

Asiakirjavalvonta 1 350Omavalvontalomakkeet 0Pelastussuunnitelmat 0Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat 592Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat

758

Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 155

Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastuskäynnit 5Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä asiakirjavalvonta 0Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät päätökset 150

Asiantuntijapalvelut 1 317Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 1 219Muut lausunnot (ml. ympäristölausunnot) 98Muut päätökset 0

Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 0

Palon- ja onnettomuustutkinnan selosteet 153Palontutkinnan selosteet 120Onnettomuustutkintaraportit 33

Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä 5 328

Vuosien 2008–2013 tarkastustoimintaVUOSIEN 2008 – 2013 TARKASTUSTOIMINTA

4 800

4 600

5 000

5 200

5 400

5 600

5 800

6 000

6 200

2008 20112009 2010 2012 2013

5 848

5 652

6 085

5 118

5 328

6 040

Alle kouluikäiset 6 652Asuinrakennusten asukkaat 228Hoitolaitosten henkilökunta 6 724Ikäihmiset 260Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat 225Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 2 820Majoitusliikkeiden henkilökunta 255Muu kohderyhmä 821Muut väestönsuojeluorganisaatioon kuuluvat 172Oppilaitosten henkilökunta 1 074Pelastussuunnitelman laatijat (asuintalot) 30Pelastussuunnitelman laatijat (hoitolaitokset) 133Pelastussuunnitelman laatijat (yleisötilaisuudet) 190Peruskoulun 1-6 -luokat 7 654Peruskoulun 7-9(10) -luokat 7 365Päivähoitohenkilökunta 546Suuri yleisö 9 744Virkamiehet ja luottamusmiehet 640Väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstö 336Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet 681Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta 884Yhteensä 47 434

Aihealue osallistujamäärä112-päivä 50Alkusammutus 4 856Arjen turvallisuus 3 445Asumisen turvallisuus 1 415Ensiapukoulutus 358Hätänumero 112 1 400Muihin valmiusorganisaatioihin nimettyjen henkilöiden koulutus 244Muu aihe 60Muu koulutus 2 884Muu tulipysäkkikoulutus 903Nou Hätä! 1 247Palonehkäisy 1 728Paloturvallisuus 1 565Palovaroitin 1 400Pelastussuunnitelma 286Pelastustoimen esittely 7 172Poistumisturvallisuus 4 638Päivä paloasemalla 33Toiminta hätätilanteessa 11 230Toiminta onnettomuustilanteessa 1 426Tulipysäkki-interventio 56Tulityökoulutus 122Turvakävely 677Valmiussuunnitteluun liittyvä koulutus 195Väestönsuojien tekniseen kunnossapitoon liittyvä koulutus 44Yhteensä 47 434

Alueellinen pelastusliitto 69Kohteen turvallisuusvastaava 106Muu 4 310Pelastuskoulu (Helsinki) 1 164Pelastuslaitos tilaajana 691Pelastusopisto (Kuopio) 4 751Päätoiminen henkilöstö 35 674Sivutoiminen henkilöstö 257SPEK 75Vapaaehtoinen palokunta 337Yhteensä 47 434

Turvallisuuskoulutetut kohderyhmittäin

Turvallisuuskoulutetut aihealueittain

Koulutetut koulutuksen toteuttajan mukaan

Valvonnalliset toimenpiteet vuonna 2013

29

Tulipaloissa menehtyneiden määrät ja Sukupuolijakauma helsingissä 1999–2012

0

2

4

6

8

10

12

14

16

99

2

16

1

1

35

2

5

22

6

5 6

5

6

2

4

45

5

3

3

73

3 3

3

9

6

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 1 132

MiehiäNaisia

Tahallinen 16%

Vahinko tai tahaton 13 %

Ei tietoa tahallisuudesta 1 %

Tuottamuksellinen(huolimattomuus taivaromattomuus) 70 %

ARVIOIDUT SYTTYMISSYYT TULIPALOISSA, JOISSA MENEHTYI IHMISIÄ 1999–2013

ARVIOIDUT SYTTYMISSYYT TULIPALOISSA,JOISSA MENEHTYI IHMISIÄ 1999–2013

Tupakointi 46 %

Tulityö 1 %Sähköpalo 14%

Sytytti useita materiaalia varastossa/vss 1 %

Sytyttänyt autonsa ja itsensä 2%

Vaatteet syttyneet palamaantupakasta 13 %

Kaasuräjähdys 1 %

Sytytetty palamaan1 %

Kynttilä 1 %

Räjähteiden käsittely 1 %

Sytytti asuntonsa tuleen 5 %

Sytytti itsensä tuleen 4 %

Lapsen tulitikku-leikki sytytti vuoteen 1 %

Ei tiedossa 4 %

Kiukaan säteilylämpö 2 %

Vaatteet syttyneet palamaan kaasuhellan liekistä 3 %

Vaatteet syttyneet palamaan sähköliedestä 1 %

Vaatteet syttyneet palamaan kynttilästä 1 %

RAKENNUSTYYPIT TULIPALOISSA, JOISSA KUOLI IHMISIÄ 1999–2013

asuinkerrostalo 75 %

vene 1 %ulkona 6 %

auto 2 %

maja 1 %

omakotitalo 4 %

palvelutalo 8%

paritalo 1 %

ttuo anto- ja varastorakennus 1 %

kokoontumis- ja liiketila 1 %

Nuohouspiirien henkilökunta: YhteensäEsimiehiä 9Nuohoojia 16Muuta henkilökuntaa 50 Kortistossa olevien kiinteistöjen määrä: 14 652Nuohottujen kiinteistöjen määrä: 12 152Nuohottujen savuhormien määrä - Noki- ja hormipalojen lukumäärä:Nokipaloja -Ilmahormipaloja - Tarkastustoiminta:Paloviranomainen osallistunut tarkastuksiin -Pyydetyt tarkastukset 25Muut tarkastukset 160 Lausunnot:Paloviranomaiselle annettuja lausuntoja 181

Koulutetut koulutuksen toteuttajan mukaan

Nuohoustoimen tilasto 2013

Arvioidut syttymissyyt tulipaloissa, joissa menehtyi ihmisiä 1999–2013

Arvioidut syttymissyyt tulipaloissa, joissa menehtyi ihmisiä 1999–2013

Tulipaloissa menehtyneiden määrät ja sukupuolijakauma Helsingissä 1999–2013

Rakennustyypit tulipaloissa, joissa kuoli ihmisiä 1999–2013

30

2010 2011 2012 2013

Tulipalot 1 240 1 211 914 1 034

Rakennuspalo 202 181 140 137

Rakennuspalovaara 418 381 343 328

Maastopalo 135 145 62 182

Liikennevälinepalo 201 168 142 121

Muu tulipalo 284 336 227 266 Muutonnettomuudet 1 473 1 277 1 113 988

Liikenneonnettomuus 917 863 782 654

Öljyvahinko 349 346 285 283

Vaarallisten aineiden onnettomuus 52 55 42 46

Luonnononnettomuus* 145 0 0 0

Räjähdys/räjähdysvaara 5 4 1 3

Sortuma/sortumavaara 5 9 3 2 Muut tehtävät 6 914 7 276 6 342 6 807

Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä 2 700 2 452 2 510 2 393

Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 521 428 423 359

Muu tarkastus-/varmistustehtävä 1 022 1 040 930 948

Ensivastetehtävä 842 1 045 1 027 1 334

Ihmisen pelastaminen 133 123 121 143

Eläimen pelastaminen 771 760 554 687

Vahingontorjuntatehtävä 476 927 334 463

Avunantotehtävä 177 166 161 204

Virka-aputehtävä 137 178 151 138

Yhteistoimintatehtävä** 135 157 131 138

Yhteensä 9 627 9 765 8 369 8 829

*Siirretty vahingontorjuntatehtäviin 2011** Yhteistoimintatehtävien kirjaaminen muuttunut

Pelastustoimen hälytystilasto 2010–1013

2010 2011 2012 2013

Pelastustoimen tehtävät (ilman ensivastetta) 8 785 8 720 7 342 7 495

Ensivastetehtävät 842 1045 1027 1334

Ensihoidon tehtävät (ilman ensivastetta) 44 019 47 290 49 028 51 893

Yhteensä 53 646 57 055 57 397 60 722

Tunnuslukutaulukossa ja tuottavuuden käytetty pelastustehtävien määrä on alempi kuin lopullisessa hälytystilastossa, koska hälytystilastoon on tehty korjauksia raportoinnin sulkemisen jälkeen.

Pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävämäärät 2010–2013

31

TULIPALOT 2011–2013

201320122011

Muu tulipalo

Liikennevälinepalo

Maastopalo

Rakennuspalovaara

Rakennuspalo

0 10050 150 200 250 300 350 400 450

227

343

142

141

62

336

381

145

181

168

328

266

137

121

182

PELASTUSTOIMEN ONNETTOMUUDET VUOSITTAIN 2011-2013

0 200 400 600 800 1 000

3

42

285

782

2

46

283

654

3

1

9

55

346

863

4

000

Sortuma/sortumavaara

Luonnononnettomuus

Liikenneonnettomuus

Öljyvahinko

Vaarallisten aineiden onnettomuus

Räjähdys/räjähdysvaara

201320122011

Pelastustoimen onnettomuudet vuosittain 2013–2011

Tulipalot 2013-2011

32

PELASTUSTOIMEN MUUT TEHTÄVÄT VUOSITTAIN 2011–2013

2011 2012 2013

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

0

1

157

96

138

178

151

138

166

161

204

927

334

463

760

554

687

123

121

143

1045

1027

1334

1040

930

948

428

423

359

2452

2510

2393

Tietoa ei ole kysytty

Yhteistoimintatehtävä

Virka-aputehtävä

Avunantotehtävä

Vahingontorjuntatehtävä

Eläimen pelastaminen

Ihmisen pelastaminen

Muu tarkastus-/varmistustehtävä

Palovaroittimentarkastus-/varmistustehtävä

Autom. paloilmoittimentarkastus-/varmistustehtävä

Ensivastetehtävä

Pelastustoimen muut tehtävät vuosittain 2011–2013

33

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT VIIKONPÄIVÄN MUKAAN 2011–2013

Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

2011 2012 2013

0

1146

1 646

1 1991295 1259 1187

1346

1138 1203

1399

1215 1260

1409 1377

1233 1189 1172

10241101

1242 1280

PELASTUSTOIMEN TEHTÄVÄT KELLONAJAN MUKAAN 2011–2013

2011 2012 2013

0

300

200

100

400

500

600

klo 00-01

klo 01-02

klo 02-03

klo 03-04

klo 04-05

klo 05-06

klo 06-07

klo 07-08

klo 08-09

klo 09-10

klo 10-11

klo 11-12

klo 12-13

klo 13-14

klo 14-15

klo 15-16

klo 16-17

klo 17-18

klo 18-19

klo 19-20

klo 20-21

klo 21-22

klo 22-23

klo 23-24

Viikonpäivän mukaan 2011–2013

Kellonajan mukaan 2011–2013

34

Keskuslämmityskattila

Lämmityslaite

Savuhormi

Uuni, takka tai muu tulisija

Ajoneuvo tai liikenneväline

Tulityöväline

Tuotantoprosessissa käytetty kone tai laite

Työkone

Viljankuivuri

Muu työväline tai laite

Astianpesukone

Atk-laite

Kahvin- tai vedenkeitin

Kylmälaite

Liesi tai uuni

Mikroaaltouuni

Pyykinkuivauskone

Pyykinpesukone

Televisio

Muu kodinkone

Sähköpistorasia tai -painike

Valaisin

Sähköjohdot ja -kaapeloinnit

Sähköverkoston jakokeskus

Muu sähköverkoston osa

Tietoa ei ole kirjattu

Muu kone tai laite

Kiuas

Ilmastointilaite tai ilmanvaihtohormi

ARVIO TULIPALON AIHEUTTANEESTA KONEESTA TAI LAITTESTA 2011–2013

0 20 40 60 80 100 120 140 160

1

0

10

0

0

1

0

0

3

21

2

36

16

116

1

16

10

8

14

15

36

14

2629

48

9

16

52

0

2

12

0

2

00

7

128

124

144132

5

10

46

7

138

910

29

11

7

1515

1

24

1

0

1

9

7

5

0

0

61

53

54

12

1

5

43

11

455961

20132011 2012

Tulipalon aiheuttanut kone- tai laite 2011–2013

Keskuslämmityskattila

Lämmityslaite

Savuhormi

Uuni, takka tai muu tulisija

Ajoneuvo tai liikenneväline

Tulityöväline

Tuotantoprosessissa käytetty kone tai laite

Työkone

Viljankuivuri

Muu työväline tai laite

Astianpesukone

Atk-laite

Kahvin- tai vedenkeitin

Kylmälaite

Liesi tai uuni

Mikroaaltouuni

Pyykinkuivauskone

Pyykinpesukone

Televisio

Muu kodinkone

Sähköpistorasia tai -painike

Valaisin

Sähköjohdot ja -kaapeloinnit

Sähköverkoston jakokeskus

Muu sähköverkoston osa

Tietoa ei ole kirjattu

Muu kone tai laite

Kiuas

Ilmastointilaite tai ilmanvaihtohormi

ARVIO TULIPALON AIHEUTTANEESTA KONEESTA TAI LAITTESTA 2011–2013

0 20 40 60 80 100 120 140 160

1

0

10

0

0

1

0

0

3

21

2

36

16

116

1

16

10

8

14

15

36

14

2629

48

9

16

52

0

2

12

0

2

00

7

128

124

144132

5

10

46

7

138

910

29

11

7

1515

1

24

1

0

1

9

7

5

0

0

61

53

54

12

1

5

43

11

455961

20132011 2012

35

TULIPALON PÄÄASIALLINEN AIHEUTTAJA 2011–2013

2011 2012 2013

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

0

0

Tietoa ei ole kirjattu

Ei voida arvioida

Muu syy

Palovaarallinen aine

Koneen tai laitteen vika

Luonnontapahtuma tai -ilmiö

Eläin

Ihmisen toiminta

33

111

74

81

30

23

32

190

179

159

4

7

3

3

1

826

620

715

3

3

1

1

ARVIO TULIPALON TAHALLISUUDESTA 2010–2012

0 50 100 150 200 250 300 350

64

45

52

Ei voida arvioida

Vahinko tai tahaton

Tuottamuksellinen (huolimattomuus/ varomattomuus)

Tahallinen

2011 2012 2013

91

103

118

318

263

263

297

221

326

Tulipalon pääasiallinen aiheuttaja 2011–2013

Arvio tulipalon tahallisuudesta 2011–2013

36

Ajoneuvo (vanha tunnus) Yksikkötunnus 2010 2011 2012 2013 Yksikön laatu

HP2 RHE20 16 10 4 2 Johtoyksikkö

HP3 RHE30 165 158 116 89 Johtoyksikkö

HP4 RHE40 1515 1372 1252 1016 Johtoyksikkö

RHE 41 5 Johtoyksikkö

H10 RHE100 16 13 4 3 Johtokeskusyksikkö

H101 RHE111 4 3 3 3 Linja-auto

H11 RHE101 1732 1777 1567 1376 Pelastusyksikkö

H15 RHE105 1335 1300 1185 1090 Raskas pelastusyksikkö

H151 RHE1095 394 326 336 389 Elänpelastusyksikkö

H16 HE 106 548 550 589 496 Nostoyksikkö

H161 RHE1062 231 232 137 160 Nostoyksikkö

RHE109 1 Suuronnettomuusyksikkö

H21 HE 201 1718 1489 1272 1031 Pelastusyksikkö

RHE211 62 897 Pelastusyksikkö

H25 HE 205 824 726 601 217 Sukellus/pelastusyksikkö

H26 RHE206 262 215 136 Nostoyksikkö

RHE216 22 96 Nostoyksikkö

H275 RHE209 1 Hengitysuojainhuolto yksikkö

H31 RHE301 1536 1541 1367 1400 Pelastusyksikkö

H33 RHE303 613 540 414 327 Säiliöyksikkö

H36 RHE306 237 246 150 147 Nostoyksikkö

H41 RHE401 1400 1380 1068 986 Pelastusyksikkö

H47 RHE4094 90 111 76 64 Kontti/huolto yksikkö

H51 RHE501 957 1003 896 987 Pelastusyksikkö

H53 RHE503 200 232 194 167 Säiliöyksikkö

RHE5099 1 Kontti/huolto yksikkö

H61 RHE601 1047 1111 1029 1095 Pelastusyksikkö

H66 RHE606 174 254 210 187 Nostoyksikkö

H67 RHE6094 66 72 25 21 Kontti/huolto yksikkö

H671 RHE609 10 18 36 37 Kontti/huolto yksikkö

H678 RHE6098 3 10 3 Kontti/huolto yksikkö

RHE6099 1 1 Mönkijä

RHE60942 1 Mönkijä

H71 RHE701 802 868 696 749 Pelastusyksikkö

H73 RHE703 250 222 184 189 Säiliöyksikkö

H77 RHE7094 309 336 27 28 Kontti/huolto yksikkö

H78 RHE709 309 338 241 251 Öljyntorjuntayksikkö

H81 RHE801 41 29 19 28 Pelastusyksikkö

RHE208 1 2 9 3 Vene/alus

RHE218 7 2 Vene/alus

RHE2082 6 Vene/alus

RHE608 4 5 3 3 Vene/alus

RHE6082 6 8 Vene/alus

RHE708 6 7 8 19 Vene/alus

RHE7082 6 Vene/alus

HM81 RHE808 37 27 11 22 Vene/alus

Tehtävät yksiköittäin 2010–2013

37

Yksikkö-tunnus

Kallion pa.

Erottajan pa.

Jätkäsaaren pa.

Haagan pa.

Käpylän pa.

Malm

in pa.

Mellunkylän pa.

Herttoniemen pa.

Suomenlinnan pa.

Yhteensä

RHE20 2 0 0 0 0 0 0 0 0 2

RHE30 89 0 0 0 0 0 0 0 0 89

RHE40 1016 0 0 0 0 0 0 0 0 1016

RHE41 5 0 0 0 0 0 0 0 0 5

RHE100 3 0 0 0 0 0 0 0 0 3

RHE101 1376 0 0 0 0 0 0 0 0 1376

RHE105 1090 0 0 0 0 0 0 0 0 1090

RHE106 496 0 0 0 0 0 0 0 0 496

RHE1062 160 0 0 0 0 0 0 0 0 160

RHE109 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1

RHE1095 389 0 0 0 0 0 0 0 0 389

RHE111 3 0 0 0 0 0 0 0 0 3

RHE201 0 1031 0 0 0 0 0 0 0 1031

RHE205 0 217 0 0 0 0 0 0 0 217

RHE208 0 3 0 0 0 0 0 0 0 3

RHE211 0 0 897 0 0 0 0 0 0 897

RHE216 0 0 96 0 0 0 0 0 0 96

RHE301 0 0 0 1400 0 0 0 0 0 1400

RHE303 0 0 0 327 0 0 0 0 0 327

RHE306 0 0 0 147 0 0 0 0 0 147

RHE401 0 0 0 0 989 0 0 0 0 989

RHE4094 0 0 0 0 64 0 0 0 0 64

RHE501 0 0 0 0 0 987 0 0 0 987

RHE503 0 0 0 0 0 167 0 0 0 167

RHE5099 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1

RHE601 0 0 0 0 0 0 1095 0 0 1095

RHE606 0 0 0 0 0 0 187 0 0 187

RHE608 0 0 0 0 0 0 3 0 0 3

RHE609 0 0 0 0 0 0 37 0 0 37

RHE6094 0 0 0 0 0 0 21 0 0 21

RHE6098 0 0 0 0 0 0 3 0 0 3

RHE6099 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1

RHE701 0 0 0 0 0 0 0 749 0 749

RHE703 0 0 0 0 0 0 0 189 0 189

RHE708 0 0 0 0 0 0 0 19 0 19

RHE709 0 0 0 0 0 0 0 251 0 251

RHE7094 0 0 0 0 0 0 0 28 0 28

RHE801 0 0 0 0 0 0 0 0 28 28

RHE808 0 0 0 0 0 0 0 0 22 22

Yhteensä 4630 1251 993 1874 1053 1155 1347 1236 50 13589

Tehtävien lukumäärä asemapaikoittain 2013

38

Yksikkö-tunnus

Pakinkylän VPK

Vanha-Käpylän VPK

Helsingin VPK

Lauttasaaren VPK

Haagan VPK

Pitäjänmäen VPK

Pukinmäen VPK

Oulunkylän VPK

Puistolan VPK

Tapanilan VPK

Malm

in VPK

Laajasalon VPK

Tamm

isalon VPK

Marjaniem

en VPK

Vuosaaren VPK

VPK Eläinpelastusyksikkö

Yhteensä

RHE1395 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 166 166

RHE231 0 0 34 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 34

RHE2312 0 0 11 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11

RHE239 0 0 41 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41

RHE241 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4

RHE245 0 0 0 31 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31

RHE247 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7

RHE331 0 0 0 0 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4

RHE337 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

RHE341 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2

RHE347 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1

RHE431 0 10 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10

RHE441 12 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12

RHE445 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2

RHE451 0 0 0 0 0 0 0 20 0 0 0 0 0 0 0 0 20

RHE4596 0 0 0 0 0 0 0 26 0 0 0 0 0 0 0 0 26

RHE531 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 2

RHE533 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 3

RHE537 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 3

RHE541 0 0 0 0 0 0 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 9

RHE551 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0 0 6

RHE562 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 2

RHE5696 0 0 0 0 0 0 0 0 0 24 0 0 0 0 0 0 24

RHE631 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 21 0 0 21

RHE638 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1

RHE6396 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 0 3

RHE641 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1

RHE647 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 3

RHE648 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0 3

RHE6496 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18 0 18

RHE731 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19 0 0 0 19

RHE736 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 15 0 0 0 15

RHE7396 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 48 0 0 0 48

RHE741 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 5

RHE743 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 0 0 0 0 5

RHE7496 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 31 0 0 0 0 31

Yhteensä 14 10 86 42 5 3 9 46 8 26 6 41 82 25 25 166 594

RHE125 Liikennenlaitoksen raivausyksikkö 28

Sopimuspalokuntien VPK tehtävät 2013

39

ENSIHOITOHÄLYTYSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITTYMINEN 2003–2012

2003 4003 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20122011 201330 000

35 000

40 000

45 000

50 000

55 000

37 047

37137

36 882

40 99345 102

44796

42331

44861

4833550 055

53 227

ENSIHOITOYKSIKÖIDEN HÄLYTYKSET 2012

EHE1231 EHE1251 EHE1261 EHE1311 EHE1312 EHE1313 EHE1321 EHE1322 EHE1323 EHE1331 EHE1341 EHE1351 EHE1361 EHE1371 EHE1314 RHE211EHE10 EHE11 EHE1381 0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2 445

1 657

4 653

3 813

4 331

4 8884 735

214

4 986

2 275

125

2 542

4 710

2277

4 365

3 659

119 69 99

Ensihoitohälytysten kokonaismäärän kehittyminen 2003–2013

Ensihoitoyksiköiden hälytykset 2013

40

ENSIHOITOTEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN ERI KIIREELLISYYSLUOKKIIN

A B C D0

5 000

10 000

15 000

20 000

30 000

35 000

25 000

2011 2012 2013

Ensihoitohälytysten jakautuminen eri kiireellisyysluokkiin

0

50

100

150

200

250

300

350

PELASTUSYKSIKÖIDEN ENSIVASTETEHTÄVÄT YKSIKÖITTÄIN VIIMEISEN 3 VUODEN AJALTA

101

20 19

149

128

233

285

108

7990

19

61

25

124

168

134

197

251

134

49

7689

5665

180

149

221

305

144

105 201 205 301 401 501 601 701 211

2011 2012 2013

Pelastusyksiköiden ensivastetehtävät yksiköittäin viimeisen 3 vuoden ajalta

41

2,4

ENSITOTEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN TEHTÄVÄLUOKITTAIN PROSENTTEINA TEHTÄVIEN KOKONAISMÄÄRÄSTÄ VIIMEISEN KOLMEN VUODEN AIKANA

0 2 4 8 146 10 12 16

Tajuttomuus

Rintakipu

Aivohalvaus

Myrkytys, lääke, päihde

Äkillisesti heikentynyt yleistila

Diabetes

Kouristelu

Muu sairastuminen

Vatsakipu

Kaatuminen

Väkivalta

Liikenneonnettomuus

Tulipalo

Hengitysvaikeus

Eloton2,7

8,1

11,7

5,2

3,1

5,9

5,6

11,5

13,6

3,4

4,9

3,1

2,01,3

0,9

2,9

2,5

2,01,3

3,4

9,08,9

11,810,2

8,611,4

3,84,6

6,4

6,3

12,3

3,62,6

4, 3

6,9

3,43,7

2,42,2

5,65,4

5,2

5,2

3,0

2010 2011 2012

Peruselintoimintojen häiriö 38,8 %

Ensihoitotehtävien jakautuminen tehtäväluokittain prosentteina tehtävien kokonaismäärästä viimeisen kolmen vuoden aikana

42

Ajoneuvot Keskus-pelastus-

asema/ varalla

Erottajan pelastus-

asema/ Jätkäsaari/

varalla

Haagan pelastus-

asema/ pelastus- koulussa ja varalla

Suomen- linnan

pelastus-asema/ varalla

Käpylän pelastus-

asema/ varalla

Malmin pelastus-

asema/ varalla

Mellun- kylän

pelastus-asema/ varalla

Hertto- niemen

pelastus- ja ympä-

ristön-suojelu- asema/ varalla

Kaivo- puiston

meri- asema/ varalla

Tukikohta, Vallin-

koskentie

Yht.

Johtoautoja 5/2 -/1 8Johtokeskusautoja 1 1Pelastusautoja 1/2 1/1 1/3 1 1 1/1 1 1/1 16Pioneeriautoja 1/1 1 3Säiliöautoja 1 1 1 3Lääkäriyksikkö 1/1 2Ambulansseja 3/3 2/1 1/3 1 2 1+1 3/2 2 25Puomitikasautoja 1 1 1 1/1 5Nostolava-autoja 1 1Kalustoautoja -/1 /0 1 /0 2Kalustokuorma-autoja

3 1 2 1 7

Miehistöautoja 16 6 4/9 1 3 2 1 42Miehistölinja-autoja 1 1Huoltoautoja 5 2 1 1 1 9 19Kurottajatrukkeja 1 1Traktoreita 1 1 1 1 1 1 6Moottorikelkkoja 1 1Maastokulku-neuvoja

1 1

Öljyntorjuntaveneitä E-F luokka

1 1 1 3

Yhteensä 49 16 26 3 7 10 14 12 1 10 147

Liikennelaitoksella kevyt raivausauto

Lisäksi Ilmailulaitoksen lentokenttäsammutusauto

2 000

4 000

6 000

8 000

12 000

14 000

16 000

10 000

2010 2011 2012 2013

Ajoeste (X-0) Vainaja (X-1) Poliisi vie (X-2) Muu apu (X-3)

Muu kuljetus (X-4)

Ei kuljetusta,

ohjaus ja neuvonta (X-5)

Ei suostu (X-6) Ei potilasta (X-7) Hoidettu kohteessa

(X-8)

Peruutus (X-9)

X-KOODIEN (EI KULJETUSTA) JAKAUTUMINEN(ilman HE10, HE11 ja pelastusyksiköt)

0

X-koodien (ei kuljetusta) jakautuminen

Moottoriajoneuvokalusto 2013

tu r v a lli s u uteen

Yhdessä hyvään

Helsingin kaupungin pelastuslaitosPL 112, 00099 Helsingin kaupunkiPuh. 09 310 1651Fax. 09 30029helsinginpelastuslaitos@hel.fiwww.hel.fi/pel

Helsingfors stads RäddningsverkPL 112, 00099 Helsingfors stadTel. 09 310 1651Fax. 09 30029helsinginpelastuslaitos@hel.fiwww.hel.fi/pel

Helsinki City Rescue DepartmentPL 112, 00099 City of HelsinkiTel. +358 (0)9 310 1651Fax. +358 (0)9 30029helsinginpelastuslaitos@hel.fiwww.hel.fi/pel