historiallinen nuijan kopautus 209 3484 2428 [email protected] osoitteenmuutokset...

S U O M E N P O L I I S I J Ä R J E S T Ö J E N L I I T O N J Ä S E N L E H T I

Valtuustoedustaja Minna Keinonen

HISTORIALLINEN NUIJAN KOPAUTUS

T Y Ö S S Ä

Tosissaan mutta ei tosikkona

16

M A A I L M A L T A

Turvatarkastusten EM-kisat

37

P I N N A L L A

Oikeuslaitoksen ammattilaiset myrskynsilmässä

24

22O16

KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ

KUOLEMASTAlöytyy nyt yhdestä paikasta.

henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä

järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit

keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.

Katso KUINKA VOIT

VARAUTUA

3 2 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

O nni suosii rohkeaa, mutta silti en jättäisi tetanusta ottamatta. Tämä tuli mielee-ni, kun upotin sormeni kuohkeaan kukka-multaan kasvukauden kiihkein ajanjakso hyppysis-säni.

Pohdin mitä Suomessa tapahtuisi, jos näiden ro-kotteiden antaminen lopetettaisiin tänään? Ei enää rokotuksia lapsille. Aikuiset saisi-vat pärjätä sillä rokotussuojalla, mikä heillä nyt on. Voi tuntua houkuttelevalle koetella onnea vapaamatkustajan tiketti povi-taskussa tietäen, että suurin osa porukasta on rokotettu vaaralli-sia ja tappavia tauteja vastaan.

Pari vuotta sitten Länsi-Uudel-lamaalla Sammatissa kyläkoulun piha oli hiljainen. Lapset oli siirret-ty kotikaranteeniin tuhkarokkota-pausten vuoksi. Puolet oppilaista oli rokottamattomia. Faktahan on, jos rokotekattavuus heikke-nee, silloin jo kadonneetkin taudit löytävät tiensä takaisin maalaisidyllin keskelle. Näin onni kääntäisi poskensa lähinnä juuri lapsille.

Onhan näitä muitakin asioita, joissa mekanismi toimii rokotusohjelman tavoin. FB:ssä eräs rinta rot-tingilla totesi, että ei ole kuulunut ammattiliittoon moniin vuosiin. Näinä villeinä vuosina hän ei ole omasta mielestään menettänyt mitään ja kysyi:

kertokaa siis joku järkevä syy miksi liittyisin takaisin liittoon? Kysyjä ei tarvitse liiton mökkejä, joten mitä jää jäljelle.

Eipä juuri mitään, jos pystyy neuvottelemaan omasta palkastaan, työajastaan, ylityökorvauksis-taan, lomastaan, sairausajan korvauksistaan, van-hempainvapaistaan, työturvallisuudesta, oikeus-

turvastaan, eläkkeestään ja esi-merkiksi yhdenvertaisesta kohte-lusta. Ei tämäkään ole onnen-kauppaa, että meillä kesäloma lo-marahoineen aktivoituu juuri näi-nä aikoina sähköisessä kalenteris-sa poissaolomerkintöinä.

Tarkistetaan siis tetanukset ro-kotuskorteista ja tarvittaessa lai-tetaan ne kuntoon työterveyden-huollossa. Tarkastellaan myös kriittisesti, saiko liitto mitään ai-kaan vuonna 2015. Tieto tästä löytyy vuosikertomuksesta.

Ennen lomalle lähtöä vie-lä yksi tärkeä asia: lämpöti-

lan noustua sääkartoilla on paluumuuton Af-ganistanista Suomeen tehnyt SPJL:n viestintä-päällikkö Sari Haukka. Sari ottaa haltuun SPJL:n viestinnän heinäkuusta alkaen. Minä puolestani kiitän ja kumarran riemukkaasta reilusta kahdesta vuodesta ja toivotan rentout-tavaa kesää 2016!

Audentes fortuna iuvat

H A N N E L E L O T S A R I - C O F F E N G

[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Katja

Alm

gren

Ei ole onnenkauppaa, että kesäloma lomarahoineen

aktivoituu sähköisessä kalenterissa poissaolo-

merkintöinä.

pääk ir jo i tus

32 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

4 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2016

POLIISI & OIKEUS

87. vuosikerta

Julkaisija

Suomen Poliisi–järjestöjen Liitto

Toimitus

Asemamiehenkatu 200520 [email protected]

Päätoimittaja

viestintäpäällikköHannele Lotsari-Coffeng040 940 [email protected]

Toimitussihteeri

viestintäsuunnittelijaKatja Almgren09 3484 [email protected]

Osoitteenmuutokset

JäsenrekisterisihteeriAnne Rakkap. 09 3484 2424

Ilmoitukset

Olli-Pekka Dukp. 050 378 [email protected]

Viestintätoimikunta

Pekka HeikkinenPirkko WolanderIlari KulmanenMarko RikalainenSari ViitasaloYrjö SuhonenKimmo Laajavuori

Varajäsenet:Eero J. SavolainenMiia Ahlfors

Taitto

Kaaripiste Oy

Paino

Lönnberg Print & Promop. 09 751 1811

ISSN 1238-5387

Aikakausmedian jäsen

Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.

Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta.

Lehti 3/2016 ilmestyy viikolla 40, aineistot viimeistään 5.9.2016

Lehti 4/2016 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 21.11.2016

K ANNESSA

PINNALL A

24

10MA AILMALTA

37

T YÖSSÄ

16

Kannen kuva: Katja Almgren

tässä numerossa


28

18

Pääkirjoitus – Audentes fortuna iuvat 3Puheenjohtajalta – Maailman turvallisin maa 6Lyhyesti 8Punaista ja vihreää 10Tosissaan mutta ei tosikkona 16Elinaikakerron vaikuttaa eläkkeen tasoon 18Työpari 20Lottoatko? Poliisilaitoskierros 22Poliisipartio 23Oikeuslaitoksen ammattilaiset myrskynsilmässä 24Pykälän pyörteissä 26

Tilaisuus kerran elämässä 28Kesällä lomalla 32Kulmanen – Tunnetko jarrumiehen teflonista 35Kekkosen henkivartijana 36Turvatarkastusten EM-kisat 37Näin vaikutat SPJL:ssa 40Svenska 42Muistamiset 44Pulmakulma 45Repe 46Oden oodi – Minä niin vaan ihmettelen 47

iSto

ckph

oto

Pääministeri Sipilän hallitus on tunnistanut sisäisen

turvallisuuden merkityksen. Näin toteaa valtioneuvosto

selonteossaan sisäisestä turvallisuudesta.

MAAILMAN TURVALLISIN MAA

puheenjohtaja l ta


[email protected]

twitter.com/SPJL_PO

facebook.com/SPJL.PO

Y R J Ö S U H O N E N

H allitus lupaa huolehtia siitä, että sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyky turva-taan koko maassa.

Tämän hallitus aikoo tehdä vakiinnuttamalla poliisien määrän 7 000 poliisin tasolle ja Hätäkes-kuslaitoksen henkilötyövuosien määrän 600 tasol-le. Toisaalla selonteossa todetaan, että kansalais-ten turvallisuuden tunne, rikosten selvitysprosentit ja poliisin toimintavalmiusaika ovat heikentyneet jo nykyiselläkin resurssimäärällä.

Mutta elävän työvoiman tilalle onkin luvassa uutta ja mullistavaa. Robotisaatio, virtualisaatio, keinoälyn kehitys, nanomateriaalit, bioteknologia ja energiateknologia pelastavat tulevaisuutemme, turvallisuutemme siinä mukana. Keinoäly saattaa-kin olla tarpeen, kun perinteinen äly näyttää käy-vän vähiin.

Läpi selonteon paistaa harmi siitä, että poliisi joutuu hoitamaan kaikkea mahdollista taivaan ja maan välillä. Voimassa oleva lainsäädäntö ei mah-dollista kovinkaan pitkälle menevää priorisointia. Ministeri Orpokaan ei suostunut suoraan sano-maan, mitä tehtäviä voidaan jättää hoitamatta. Mielestäni priorisointi on sama kuin laiminlyönti.

Jos poliisi jatkossa keskittyy vain vakavamman rikollisuuden torjuntaan ja tutkimiseen, tavalliseen kansalaiseen kohdistunut teko jää nykyistä suurem-malla todennäköisyydellä vaille huomiota. Siinä uh-kaa rapautua sekä turvallisuuden tunne että vielä korkealla oleva luottamus poliisiorganisaatioon.

Yksi huolestuttava esitys täytyy nostaa erik-seen esille. Rangaistusmääräysmenettelyn käyttö-aluetta halutaan laajentaa koskemaan rikoksia, joista voidaan määrätä enintään kaksi vuotta van-keutta. Jokainen voi tarkistaa rikoslaista, mitä tä-mä laajentaminen nykyisen kuuden kuukauden maksimista käytännössä tarkoittaisi. En näe, että tämä ainakaan parantaa kansalaisten oikeustur-vaa ja turvallisuutta, jos esimerkiksi varkaudet ja

pahoinpitelyt jatkossa hoidettaisiin poliisimiehen kirjoittamalla sakkolapulla.

Ennalta estävä toiminta tulee kärsimään resurs-sien vähetessä. Selonteko ei anna juurikaan arvoa selvitetyn rikoksen ennalta estävyydelle. Uskon kui-tenkin, että poliisin näkyvyyden väheneminen, ri-kosten selvitysprosenttien heikkeneminen ja poliisin toimintavalmiuden hidastuminen huomioidaan ri-kollispiireissä. Ehkä sielläkin osataan laskea kiinni-jäämisriskin todennäköisyys. Rikos alkaa näyttäy-tyä aikaisempaa tuottoisampana ja varmempana. Täytyy muistaa, että maamme turvallisuustilannet-ta, niin hyvässä kuin pahassakin, tarkkaillaan myös maamme rajojen ulkopuolelta.

On vaarallista, että päättäjät näkevät julkisen sektorin pelkkänä menoeränä. Olemme vain kuluja henkilötyövuosina, tiloina ja tarvikkeina. Hyvin teh-dyn työn kautta estettyjen ikävyyksien arvoa ei ku-kaan halua selvittää. Terveyttä ei hoideta. Odote-taan sairauden puhkeamista ja maksetaan lasku vasta pakon edessä.

Lasku tulee vielä tännekin, maailman turvalli-simpaan maahan.

Keinoäly saattaakin olla tarpeen, kun

perinteinen äly näyttää käyvän

vähiin.

2 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

Katja

Alm

gren

7


NUOREMPAA KONSTAAPELIA ON

VUODEN 2016 ALUSTA LIITTYNYT

SPJL:N JÄSENEKSI

88 Kuusi minuuttia

päivässä? Mitä siinä ajassa ehtii tehdä?

FB KOMMENTTI UUTISEEN ”SOPIMUS TYÖEHDOISTA

KOKO KUNTA-ALALLE SEKÄ VALTIOLLE” (31.5.2016 IL.)

Syksyn koulutuksiaSPJL:n koulutusohjelma syksylle 2016:• Yhdistyksien jäsenasioiden- ja rahastonhoitajille koulutus Jyväsky-

lässä 4.–5.10.2016 (kutsu/yhdistysten jäsenasioiden- ja rahaston-hoitajille)

• Luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä 13.–14.10.2016 (kutsu/poliisi ja häke)

• Järjestötoiminnan peruskurssi Helsingissä 26.–28.10.2016 (ilmoit-tautuminen päättyy 26.8.2016)

• Työsuojelupäivät Helsingissä 8.–9.11.2016 (kutsu/ts-valtuutettu tai asiamies, 1 edustaja/virasto)

• Yhdistysten puheenjohtajapäivät Helsingissä 10.–11.11.2016 (kut-su/yhdistysten puheenjohtajat ja aluetoimikuntien puheenjohtajat)

• Luottamusmiesten neuvottelupäivät Helsingissä 10.–11.11.2016 (kutsu/OM)

• Järjestötoiminnan täydennyskurssi Tallinnassa 23.–25.11.2016 (ilmoittautuminen päättyy 12.9.2016)

Koulutuksiin liittyvissä asioissa ota yhteyttä SPJL:n koulutus- ja edun-valvontasihteeriin Anu Pitkäseen, [email protected], 09 3484 2434.

Lisätietoja koulutussivuilta

l yhyest i

Mökit varattavissa keväälle 2017Mökkivarauksia voi tehdä 30.4.2017 asti netissä osoit-teessa spjlmokit.fi. Levin kohteet voi varata ajalle 4.2.–30.4.2017. Levin mökkivaraukset menevät arvontaan, joka suoritetaan 15.9.2016. Kaikille arvontaan ilmoit-tautuneille tulee sähköpostiin osallistumisvahvistus ja arvonnan jälkeen kaikille lähetetään tieto arvonnan tu-loksesta.

Aina kun teet varauksen, sähköpostiisi tulee vahvis-tus ja lasku sekä lisämateriaali mökistä saman tien. Erä-päivä on noin kuukautta ennen mökille menoa. Jos mö-kille menoon on alle neljä viikkoa, tulee lasku samalla va-rauksen kanssa. Jos et saa postia, laita silloin sähköpos-titse viestiä [email protected].

Jäsenyydestä eläkkeelle siirtyneet pääsevät myös te-kemään mökkivarauksia. Jos jäsennumero on hukassa tai kirjautuminen ei onnistu, ota yhteyttä [email protected].

Muista lukea varausehdot ja ohje mökkisivulta.


orpo poliisi resursseitta, tuetta orpo isänmaa #haiku #poliisi #turvallisuus #yhteis-kunta #sss @SPJL_PO @p_orpo

FB kommentti: Mediauutiseen ”Oppositiolta synkkä arvio suoma-laisten turvallisuudesta”, johon kommenttina: Kannattaa tulla sieltä lintukodosta ulos eikä vain katsoa ovisilmästä. Saattaa nähdä maailman eri kantilta.

Maksumiehinä julkisen sektorin työntekijät Akavan hallitus hyväksyi 3.6. kilpailukykysopimuksen ehdollisesti. Akavalaisista sopimusaloista noin 90 prosenttia on hyväksynyt sopimuksen mukaisen ratkai-sun.

Akava on ollut alusta saakka sitä mieltä, että kilpailukykyratkaisu ja luotta-muksen lisääminen työmarkkinoilla ovat tarpeen. Ratkaisu ei ole ollut helppo, sil-lä maksumiehinä ovat erityisesti julkisen sektorin työntekijät.

Palkansaajat ovat hoitaneet merkittävän osuuden Suomen talouden ja kilpai-lukyvyn kuntoon saattamisesta. Nyt on työnantajien ja maan hallituksen vuoro panostaa koulutukseen ja koko työuran mittaisen osaamisen kehittämiseen se-kä tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatioihin ja investointeihin. Akava-ken-tässä 70 prosenttia alakohtaisista työehto- ja virkaehtosopimuksista perustuu siihen ajatukseen, että kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työajan pidennys sovi-taan työpaikoilla.

Valatilaisuudessa TampereellaNoin 160 poliisia kokoontui 27.5.2016 Tampereella Polamk:n poliisin eettiseen valaan. Valajuhlassa oli mukana myös viimeinen poliisin perustutkinnon suorit-tanut kurssi. Ensimmäiset uuden peruskoulutuksen opiskelijat valmistuvat poliisi(AMK) -tutkinnosta keväällä 2017. Poliisin eettinen vala järjestettiin ensim-mäisen kerran tammikuussa 2001.

SPJL luovutti valmistuneiden poliisimiesten valajuhlassa liiton stipendit Ans-si Ahoselle ja Jukka Silvennoiselle.

Hanke uuden palkansaaja-keskusjärjestön perustamiseksi päättyiUutta keskusjärjestöä (UK) ei kyetä perustamaan alun perin suunnitellussa ai-kataulussa ja laajuudessa. Myöskään hankkeen jatkamista uudella valmistelul-la ei pidetty tarkoituksenmukaisena. SAK ja STTK jatkavat toimintaansa itsenäi-sinä järjestöinä.

kannessa


TEKSTIHannele Lotsari-Coffeng

KUVAT Katja Almgren

PUNAISTAVAI VIHREÄÄ

Laput oli jaettu kirjekuoriin ja valmistauduttiin

äänestämään. Valtuusto salissa oli kuitenkin

yksimielinen ja päätti, että keskusjärjestö vaihtuu.

Äänestystä ei tullut. Historiallinen nuijan kopautus

sulki yhden oven ja avasi toisen.



Selvitystyössä jäsenten etu oli ensimmäisenä

kriteerinä.


T ehdyn selvitystyön osalta voin todeta, että se on tehty hyvin. Jos asia olisi toi-sin, sanoisin senkin ehdottomasti täs-sä tilaisuudessa, totesi valtuuston puheenjoh-taja Jonne Rinne salissa ennen keskusjär-jestöpäätöstä.

Kevätvaltuusto 2015 antoi liiton hallituk-sen ja toimiston tehtäväksi selvittää keskus-järjestövaihtoehtoja järjestökentässä tapah-tuvien muutosten varalle. Selvitystyössä tar-kasteltiin eri vaihtoehtoja nimenomaan jä-senten etu ensimmäisenä kriteerinä. Tarkas-telussa huomioitiin taloudellinen, edunval-vonnallinen ja järjestöllinen näkökulma.

– Tietoa tuli riittävästi koko valmistelun ajan. Meillä oli OHK ry:n hallituksen kokous viikkoa ennen valtuustoa. Kokouksessa saim-me vielä viime hetken tietoa asiasta ja teim-me yhteisen linjauksen hallituksen esitykseen liittyen, kertoo syyttäjänsihteeri Minna Kei-nonen Itä-Suomen syyttäjänviraston Iisal-men palvelutoimistosta.

SPJL:n valtuusto päätti hakea hallituksen esityksen pohjalta sekä Akavan että Julkisa-lan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) jäsenyyttä tahojen kokouksessa 28.4.2016.

Yhteistyöllä tehdään tuloksia SPJL on edelleen jäsenmäärältään suurin yk-sittäinen ammattiliitto valtion sisällä. Akava-lainen JUKO on valtion pöydässä suurin val-tion henkilöstöä edustava ammattijärjestö.

– Se millaiseksi lopulta vaikutusvaltam-me muodostuu Akavassa ja JUKOssa riip-puu sitä, miten hyvin me onnistumme työryh-mätyöskentelyssä ja yhteistyössä muiden liittojen kanssa. Millaisia avauksia ja ehdo-

tuksia teemme sekä miten hyvin meitä kuun-nellaan, vaikuttaa asioittemme läpimenoon, Rinne toteaa.

Selvitystyön aikana SPJL:n puheenjohtaja, järjestöpäällikkö ja neuvottelupäällikkö tapa-sivat useita kertoja Akavan ja JUKOn johto-henkilöitä. Akavan jäsenliitoista tavattiin La-kimiesliiton, Upseeriliiton, Päällystöliiton, Ag-ronomiliiton ja Farmasialiiton johtoa.

Valtuuston toimeksiannon jälkeen touko-kuussa 2015 SPJL:n hallituksen jokaisessa ko-kouksessa keskusjärjestöasia oli esillä. Lopul-ta pitkän ja perusteellisen valmistelutyön jäl-keen ei valtuuston kokouksessa juurikaan li-säkysymyksiä esitetty.

– Päätöksen yksimielisyys kertoo kaiken olennaisen. Meillä oli jo tiedossa SPJL:n halli-tuksen esitys, joten luonnollisesti sen tiimoil-ta käytiin ennakkoon keskustelua eri vaihto-ehdoista. Ennakkokeskusteluja oli käyty ku-

ten pitääkin, ja erittäin hyvässä yhteishen-gessä kokous meni läpi, Keinonen kertoo.

Luottamusmiehille arvostustaKeskusjärjestöselvityksessä vertailtiin eri vaihtoehtoja liiton talouden kannalta katsot-tuna ja pyrittiin ennakoimaan jäsenmääräs-sä tapahtuvia muutoksia suhteessa jäsen-maksuihin. Akavan strategisen ja suunnitel-mallisen vaikuttamisen sekä edunvalvonnan tulokset näkyvät jäsenmäärissä ja hyvän me-dia- ja somejulkisuuden lisääntymisenä.

Vuoden 2011 jälkeen Akavaan on liittynyt yhdeksän uutta liittoa tai yhdistystä ja akava-laisia on nyt 610 000, kun vielä vuonna 2007 jäseniä oli 486 000.

Selvityksessä todettiin, että Akavaan siir-tyminen mahdollistaa esimerkiksi oman edun-valvontamme vahvistamista ja paineet jäsen-maksukorotuksille lähivuosina väistyvät.

SPJL aloitti keskusjärjestöselvityksen Uusi keskusjärjestö -hankkeen vuoksi.

Kevätvaltuusto 2015 antoi liiton halli-tuksen ja toimiston tehtäväksi selvittää keskusjärjestövaihtoehtoja järjestöken-tässä tapahtuvien muutosten varalle. Syysvaltuusto 2015 täsmensi vielä toi-meksiantoa.

Selvitystyössä on tarkasteltu eri vaih-toehtoja nimenomaan jäsenten etu en-simmäisenä kriteerinä. Tarkastelussa on huomioitu erityisesti:

a) taloudellinen näkökulmab) edunvalvonnallinen näkökulma c) järjestöllinen näkökulma

SPJL:n sääntöjen 16 §:n mukaan valtuusto päättää liittokokouksen ohella liiton kuulu-misesta sellaisiin järjestöihin tai elimiin, mis-tä aiheutuu huomattavia taloudellisia tai muita velvoitteita sekä muista tähän verrat-tavista liiton kannalta tärkeistä asioista.

Valtuuston kokouksessa oli vieraana ministeri

Jari Lindström. Salissa olisi ollut varmasti

muutama kysymys ministerille, mutta niiden

esittämiselle ei ollut aikaa.

TAUSTAA

25.11.2014 Palkansaajaliitot kävivät alustavia tunnusteluja keskusliittojen yhdistymisestä hotelli Tornissa Helsingissä.

10.2.2015 Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön ilmoittautuneiden ammattiliittojen kokous.

7.5.2015 Kevätvaltuusto antoi toimeksiannon keskusjärjestö-selvityksestä SPJL:n hallitukselle ja toimistolle.

4.11.2015 Syysvaltuustossa tarkennettiin toimeksiantoa.

28.1.2016 SPJL:n hallituksen kokouksessa Akava ja Juko esittäytyivät.

29.2.2016 STTK ja Pardia esittäytyivät SPJL:n hallituksen kokouksessa.

31.3.2016 Toimiston laatima keskusjärjestöselvitys annettiin hallituksen arvioitavaksi.

31.3.2016 Hallitus päätti kokouksessaan esittää valtuustolle Akavan jäsenyyden hakemista.

16.3.2016 osa STTK:n liitoista oli jäämässä ulos Uusi keskusjärjestö -hankkeen yhdistymisprosessista. STTK jatkaa omana keskusjärjestönä.

11.4.2016 Valtuutetuille suunnattu materiaali lähetettiin. Aluetoimikunnille lähetettiin keskusjärjestöselvityksestä tiivistetty esitys aluetoimikuntien kokouksiin keskusteltavaksi.

12.–20.4.2016 Aluetoimikuntien kokouksia, jossa käsiteltiin keskus-järjestöselvitystä.

20.–21.4.2016 Puheenjohtajapäivät, jossa käsiteltiin keskusjärjestöselvitystä.

28.4.2016 Valtuuston kokous, jossa tehtiin päätös keskusjärjestöstä.

29.4.2016 Akava hyväksyi SPJL:n jäsenhakemuksen. SPJL erosi palkansaajajärjestö Pardiasta.


Uusi keskusjärjestö


– Toivon, että edut ja edustukset säilyvät nykyisellä tasolla. Mahdolliset säästöt pitää käyttää kaikkien jäsenien hyväksi tavalla tai toisella, pohtii Keinonen.

Akavan yksi tärkeä tavoite on nostaa luot-tamusmiesten arvostusta ja laajentaa hei-dän toimintamahdollisuuksiaan.

– Kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjä-der kävi maaliskuussa hallituksen kokoukses-sa, tuli selkeästi esille, että jäsentemme kou-lutus- ja palkkataso ovat akavalaista keskita-soa, Rinne kertoo.

Akavan johto on korostanut Akavan roo-lia paitsi korkeasti koulutettujen, myös asian-tuntijatehtävissä toimivien edunvalvojana. SPJL:n jäsenten koulutustaso erityisesti polii-simiesten osalta on muuttunut ammattikor-keakoulutasoiseksi. Oikeusministeriön hallin-nonalalle on viime vuosina palkattu myös pääsääntöisesti vähintään AMK-tason suorit-taneita henkilöitä.

Arkea ja ankeuttaVaikka toukokuusta alkaen SPJL on kuulunut Akavaan, ei arki työpaikoilla ole muuttunut. Oikeushallinnossa on meneillään yt-neuvot-telut ja henkilöstö on kovilla.

– Viimeisen vuoden aikana Iisalmen pal-velutoimiston väki on vähentynyt viidestä kahteen. Käräjäoikeuden sivukansliaa ollaan

kiireellä lakkauttamassa Iisalmesta ja siirtä-mässä Kuopioon. Sen vaikutukset ulottuvat myös meihin muihin oikeushallinnon toimijoi-hin. Itselleni Kuopioon siirtyminen tarkoittai-si työmatkan pitenemistä päivässä 170 kilo-metrillä, koska asun Kiuruvedellä, Keinonen kertoo.

Keinonen näkee syyttäjälaitoksen organi-saatiouudistuksen positiivisena asiana.

– Toivon, että vihdoinkin hallinnon keskit-täminen tuo syyttäjälaitoksen arvojen mukai-sesti kaikille oikeudenmukaisen ja tasapuoli-sen kohtelun, mikä lisää työhyvinvointia.

Keinonen ihmettelee, miten valtiolla on varaa maksaa tyhjillään olevista tiloista sa-malla, kun keskitetään ja pitää hankkia tai re-montoida uusia kalliita lisätiloja.

Liiton toiminnassa mukana oleva Keino-nen on aktiivinen jäsen. Samanhenkiset ihmi-set ja heidän kanssaan toimiminen on muka-vaa ja innoittaa ay-toimintaan.

– Olen vuosien varrella saanut olla jäse-nenä useissa valtakunnansyyttäjänviraston työryhmissä, olen ollut Pardian edustajana syyttäjälaitoksen yt-kokouksissa sekä OHK ry:n edustajana syyttäjälaitoksen työhyvin-vointi- ja työsuojelutoimikunnassa. Koen, että työryhmien ja edustusten kautta on mahdol-lisuus vaikuttaa syyttäjälaitoksen toimin-taan, Keinonen kertoo.

Akavaan siirtyminen mahdollistaa esimerkiksi oman edunvalvontamme vahvistamista ja paineet

jäsenmaksukorotuksille lähivuosina väistyvät.

AKAVAAkava on poliittisesti sitoutumaton korkeasti koulutettujen työmarkkina-keskusjärjestö.

Akavassa on 37 jäsenliittoa, joihin on järjestäytynyt 610 000 jäsentä.

JUKOValtakunnallisena pääsopijajärjestö-nä JUKO on vuodesta 1995 lähtien neuvotellut julkisen sektorin ja näi-hin verrattavissa olevien alojen aka-valaisten virka- ja työehtosopimuk-set, joissa sovitaan palkoista ja muis-ta palvelussuhteen ehdoista.

JUKOon kuuluu yhdeksän jäsen-yhdistystä, joilla on henkilöjäseniä yhteensä runsaat 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 175 000. Jäsenistöstä kun-tien palveluksessa on noin 70 %, val-tiolla noin 15 %, yliopistoissa noin 12 % ja seurakunnissa 3 %.

H elposti lähestyttävästä Fjä-deristä ei saa tosikkoa teke-mälläkään, mutta ehdotto-man tosissaan hän on kun kyse on am-mattilaisten edunvalvonnasta.

Työssä– Sehän on selvä, että poliisissa ja oi-keushallinnossa on aliresursointia. Si-säinen turvallisuus ja toimiva oikeus-laitos ovat kaiken toimintamme perus-ta. Ei pidä leikkiä vakavilla asioilla.

Kansalaisten luottamus poliisia koh-taan on aito palaute siitä, miten tär-keänä suomalaiset pitävät ammatti-taitoista poliisikuntaamme.

Sisäisen turvallisuuden ja oikeus-laitoksen tehtävät ovat selkeästi julki-silla verovaroilla hoidettavia asioita. En näe, että yksityistämällä näitä vi-ranomaistehtäviä saataisiin sellaisia hyötyjä, että se kannattaisi. Pitää muistaa, että suuressa kuvassa luotet-tava ja toimiva sisäinen turvallisuus

on yksi avaintekijöistä, miksi esimer-kiksi kansainväliset yritykset sijoitta-vat ja luovat työpaikkoja Suomeen.

Kilpailukykysopimuksen tiimoilta oli erittäin negatiivista keskustelua jul-kisen sektorin asemasta lähinnä yh-teiskuntaa rasittavana kulueränä. Tä-mähän on täysin väärin. Toimiva ja korruptoimaton julkinen sektori on erittäin tärkeä, jotta yritykset pystyvät toimimaan. Julkinen puoli taasen tar-vitsee yrityksiä ja verotuloja toimiak-

Tosissaan mutta ei tosikkona

TEKSTI

Hannele Lotsari-Coffeng

KUVAKatja Almgren


Puhe alkaa heti pulputa, kun Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder astuu huoneeseen. Tarinat sinkoilevat aiheesta ja aiheen vierestä Akavatalon valoisassa neuvotteluhuo-neessa.

lista sopimista. Uskon, että jäsenkun-tamme osaaminen on sillä tasolla, et-tä he pärjäävät työnantajien kanssa keskusteltaessa. Kyllä keskusjärjestö-jen ja liittojen tulee pysyä muutokses-sa mukana. Pitää mennä lähelle jäsen-ten arkea, vaikka chatin välityksellä. Kommunikoidaan aktiivisesti.

Tavoitteet– Tavoitteena on Akavan vaikutusval-lan vahvistaminen. Arvonamme on poliittinen sitoutumattomuus ja toi-mimme kaikkien hallitusten ja puoluei-den kanssa. Me haluamme uudistaa työelämää ja esimerkiksi työaikalain uudistaminen on meidän agendallam-me. Koulutuspolitiikassa olemme vah-va vaikuttaja. Mielestämme ei esimer-kiksi ammattikorkeakouluja ja yliopis-toja tule yhdistää vaan yhteistyötä li-sätä. Olemme talouspolitiikassa kas-vun keskusjärjestö eli haluamme osaa-mista ja koulutusta painottavaa kestä-vää kasvua taloudessakin.

Talous– Verotus ei kannusta osaajia etene-mään urallaan tai työnantajia palkitse-maan työntekijöitä. Veroaste nousee esimerkiksi 1,23 prosenttia, kun työn-antajamaksuja siirrettään työntekijän maksettavaksi. Lisäksi työeläkemaksut nousevat eläkesopimuksen mukaisesti. Yhteensä veroaste nousee 1,4 prosent-tia vuoteen 2019 mennessä.

Suomen verotus on liian kireä. Ve-rotus ei kannusta riittävästi osaajia etenemään urallaan. Työn tekemises-

tä ja ahkeruudesta ei pidä rangaista kovalla verotuksella. Jos sinulla on esimerkiksi lisätyö, maksat veroa puolet tästä lisäansioista. Ei se niin pidä mennä.

Hallituksen lupaamat veroalennuk-set tulee kohdentaa kaikkiin tuloluok-kiin. Verotuksen avulla tulee nykyistä paremmin turvata ostovoimaa, luoda työllistävää kasvua ja saada talouteen toimeliaisuutta. Me tarvitsemme ta-louspolitiikkaan myös positiivista kan-nustamista, emme turhauttamista.

Tulevaisuus– Uskon, että Suomessa on tulevaisuu-dessa kaksi suurta ammattijärjestöä. Akava on niistä toinen. Näen, että olemme asiantuntijoiden keskusjärjes-tö ja työtehtävät ovat yhä enenevässä määrin juuri näitä tehtäviä.

Koulutuksen tärkeys ja merkitys vain kasvavat, ja työpaikalla tärkeäm-pää kuin maisterin tai amk-paperit on juuri asiantuntijuus. Työtehtävissään-hän ihminen lunastaa paikkansa ja näyttää kykynsä.

Minua ottaa oikeastaan päähän, että me turhan usein sorrumme kateu-teen ja toisten vähättelyyn. Uskon, et-tä menestys ei ole keneltäkään pois, vaan se antaa meille kaikille lisää – jo-ko niitä uusia työpaikkoja, uusia inno-vaatioita, joskus jopa rahaa, mutta ihan varmasti sen pitäisi kannustaa meitä kaikkia kilvoittelemaan parem-mista suorituksista. Menestystä tulisi myös ymmärtää laajemmin kuin pel-kästään rahan tai aseman kautta.

Sture Fjäder (58) on johtanut Akavaa vuodesta 2011. Fjäder valittiin 24.5.2016 uudelleen Akavan puheenjohtajaksi seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Hänet valittiin yksimielisesti.

Tarvitsemme talouspolitiikkaan myös positiivista kannustamista, emme turhauttamista.


seen tehokkaasti. Tämän harmonian ymmärtämistä ja turhan byrokratian karsimista järkevällä veropolitiikalla tulisi tavoitella.

Tuskallista– Kilpailukykysopimusneuvotteluissa julkisen sektorin lomarahojen leikkaus ei ollut kivuton päätös. Vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla ja työnantajien vaatimuksen mukaan to-teutettuna kokonaisina työpäivinä ei käynyt meille. Sopimukseen päästiin, kun valtiolla työaika pitenee joko 6 mi-nuuttia päivittäin, 30 minuuttia viikos-sa tai 90 minuuttia kolmessa viikossa.

Kiky-neuvotteluiden aikana on käy-nyt selväksi, että suomalaiset ovat vastuullisia ja ovat valmiita raskaisiin-kin päätöksiin, jotta voidaan turvata tulevaisuus nuoremmille sukupolville.

Turhaa– Pitää elää ajassa ja vastata ajan haasteisiin. Turhaan pelätään paikal-


TOIMITTANUT

Mika Nygård

KUVAiStockphoto

teessa eliniän nousuodotteeseen. Elin-aikakertoimen vaikutuksen pystyy lie-ventämään työskentelemällä yli varsi-naisen eläkeiän.

Kerroin lasketaan kaikille ikäluokille erikseenElinaikakerroin koskee vuoden 1948 jälkeen syntyneitä. Elinaikakerroin las-ketaan ikäluokille 62 vuoden iässä. Elinaikakerroin lasketaan hyväksikäyt-täen Tilastokeskuksen viiden edellisen vuoden kuolleisuustilastoja. Eli mitä korkeammalle elinajanodote on nous-sut, sen jyrkemmin elinaikakerroin vai-kuttaa eläkkeeseen. Elinaikakertoimel-la kerrotaan alkava vanhuuseläke riip-pumatta siitä, missä iässä henkilö jää vanhuuseläkkeelle. Alempaan amma-tilliseen eläkeikään tai eroamisikään

käytetään eläkkeen alkamisvuoden kerrointa.

Elinaikakertoimen soveltamiseen on olemassa poikkeuksia liittyen esi-merkiksi työkyvyttömyyseläkkeen las-kemiseen. Kansaneläkkeeseen ei so-velleta elinaikakerrointa.

Työuran jatkaminen vaikuttaa eläkkeeseenSosiaali- terveysministeriö on vahvis-tanut vuoden 2016 elinaikakertoimek-si 0,968000 eli elinaikakertoimen vai-kutus eläkkeeseen on noin 3,2 %.

Elinaikakertoimen vaikutusta pys-tyy kompensoimaan lykkäyskorotuksel-la, joka on 0,4 % kuukaudessa eli 4,8 % vuodessa. Karkeasti laskien 3,2 % elin-aikakertoimen vaikutuksen pystyy kompensoimaan 8 kuukauden työnte-

Elinaikakerroin vaikuttaa ELÄKKEEN TASOONElinaikakertoimen tarkoituksena on pitää eläkekulut kurissa ja kannustaa jatkamaan työntekoa yli varsinaisen eläkeiän.

H enkilön, joka haluaa säilyt-tää eläkkeen tason, jonka oli-si ansainnut ilman elinaika-kerrointa, joutuu työskentelemään pi-dempään kuin aiemmin. Elinaikaker-roin pienentää kuukausieläkettä suh-

Työeläke uudistuu vuonna 2017. Laskurin avulla voit arvioida tulevan eläkkeesi suuruusluokkaa. Laskuri laskee arvion eläkkeestä vuonna 1949 ja sen jälkeen syntyneille. Laskurista voit katsoa alim-man eläkeikäsi ja siihen mennessä karttuneen eläkkeen määrän. Lisäksi laskuri näyttää vuosina 1954–1983 syntyneille myös niin sanotun tavoite-eläkeiän ja siihen mennessä karttuneen eläkkeen.

Laskurin löydät tyoelake.fi -sivulta.


olla varsinaisen eläkeiän päälle (laskussa ei huomioitu 8 kuu-kauden aikana kertyvää eläkettä).

Tulevaisuuden arviot vaikutuksistaEläketurvakeskuksen arvioiden mukaan elinajanodote tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Eläketurvakeskuksen sivuilta löy-tyy taulukko, jossa on arvioita elinaikakertoimen vaikutuksista eläkkeeseen syntymävuoden perusteella. Vuonna 1973 synty-neellä elinaikakerroin leikkaa noin 11 %, nousten vuonna 1986 syntyneen noin 14 %. Tämä tarkoittaa varsinaisen eläkeiän jäl-keistä työskentelyä 28 kuukaudesta aina 35 kuukauteen asti.

Lisätietoja elinaikakertoimen vaikutuksesta ja laskelmia löy-dät internetistä www.tyoelakelakipalvelu.fi tai www.tyoelake.fi sivuilta.

Työeläkejärjestelmä on turvannut suomalaisten toi-meentuloa 1960-luvulta lähtien. Vanhuuden, työky-vyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalle rakennettu järjestelmä on uudistunut matkan varrella.

Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutaso-ratkaisun tavoitteena on• edistää työllisyyttä• tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaise-

mista• parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista

kestävyyttä pitkällä aikavälillä• varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien väli-

nen oikeudenmukaisuus.

EU-komissio on kehottanut Suomea arvioimaan työ-eläkejärjestelmäänsä ja eläkeikää elinajanodotteen kasvuun pohjautuen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat eläke-ratkaisun syksyksi 2014. Työeläkeuudistukseen liitty-vät hallituksen lakiesitykset annettiin eduskunnal-le vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Lait vahvis-tettiin tammikuussa 2016 ja uudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta.

HAIX Airpower ProRKevytmaihari, tehdään vain Suomen markki-

tuki. Vedenpitävä Gore XCR, varressa Cordura-

pikalukitus. Parhaan SRC-pitoluokan

Sh.229€

Sh.229€

Elinaikakerroin koskee vuoden 1948 jälkeen syntyneitä.

Työpaikka:

Helsingin poliisilaitos, lupatutkintaHenkilöstö: esimies komisario Heli Aaltonen, 8 tutkijaa, tutkintasihteeri ja toimistosihteeri

t yöpar i

TEKSTI

JA KUVA

Katja Almgren

Milloin ja miten olet tullut lupatutkintaan töihin?Krista: Aloitin työt valmistuttuani Helsingin ratsupoliisissa 1995. Olin vuorotteluvapaalla perustutkinnasta, kun komisario Heli Aalto-nen pimputti ovikelloa ja pyysi töihin. Ajatte-lin, että tilaisuus on ainutlaatuinen, harvoin sitä kotoa saakka tullaan töihin kysymään! Lupatutkintaryhmässä on vierähtänyt nyt 8 vuotta, olimme alkuun Malmilla ja meitä oli vain kaksi tekijää. Vuosien myötä tehtävät ja porukka ovat laajentuneet, ja muutimme Pasilaan.

Janette: Valmistuin 2007 poliisiksi, ja työs-kentelin Hyvinkään poliisilaitoksella 2010 saakka kenttähommissa. Olin Nurmijärvellä lähipoliisina, kun samainen komisario soitti. Olin ihan ummikko tänne tullessani!

Millainen työympäristö lupatutkinta on?Krista: Tutkimme ulkomaalaisasioita eli lu-meavioliittoepäilyjä, laitonta työntekoa, per-heenyhdistämistapauksia sekä asiakirjavää-rennöksiä. Teemme myös saattokeikkoja ja 40 % työstä on päivystystä eli yleistä järjes-tyksen valvontaa lupakanslian puolella, ja et-sintäkuulutusten hoitoa. Meillä käy noin 50 000 ulkomaalaista asiakasta vuosittain. Ulkomaalaisasioita ollaan siirtämässä vuo-den vaihteessa Maahanmuuttovirastolle

(Migri), joten toimenkuva tulee väkisinkin muuttumaan.

Janette: Ryhmämme lempinimi on ”Rak-kausjaos”, koska yleinen kaava tuntuu olevan: turvapaikan haku, kielteinen päätös ja sitten avioliitto. Ulkomaalaiset siirtyvät meille asi-akkaiksi, kun puoliso on löytynyt. Tunnus-merkkinä näissä tapauksissa on iso ikäero il-man yhteistä kieltä. Silloin puhuu rakkauden kieli, Google Kääntäjä ja kuvasanakirja! To-teennäyttäminen voi olla välillä todella vai-keaa, sillä eri kulttuureihin kuuluvat myös jär-jestetyt avioliitot.

Millaista on työskennellä eri kulttuurien kanssa?Krista: Eniten asiakkaita tulee Venäjältä, Thaimaasta, Vietnamista ja Afrikan maista. Kulttuurintuntemus on todella tärkeää, ja Migrin maantietopalvelu on siinä hyvä apu-väline.

JANETTE VUORIKURU, 48

VANHEMPI KONSTAAPELI


KRISTA HAKKALA, 45

VANHEMPI KONSTAAPELI

Lumeavioliitoissa puhuu rakkauden kieli, Google

Kääntäjä ja kuvasanakirja!

Jotkut asiakkaat jännittävät niin, että ovat liki kokovartalokrampissa. Vaaditaan myös paljon ammattitaitoa, että lapsia kuulustel-taessa saa heidän luottamuksensa, etteivät he tukeudu vanhempiinsa. Toisinaan asiak-kaan saa yllätettyäkin käyttämällä hänen kie-listä sanaa, ja silloin ilmapiiri rentoutuu.

Perheenkokoamisissa törmää myös mo-niavioisuuteen sekä kasvattilapsiin. Vanhem-milla saattaa olla hoidettavinaan omat lap-set, veljen lapset, naapurin lapset. Silloin pi-tää valvoa DNA-testit, ja selvittää kuka on kenenkin lapsi.

Janette: Puolet työkielestämme on englan-tia. Meillä on paljon tuttuja tulkkeja, jotka ovat käyneet vuosia. Hyvä tulkki saattaa myös pohjustaa kuulustelijaa kulttuurista, vaikkei se itse kuulusteluun kuulukaan. Viime syksynä arabiankielen tulkit olivat kiven alla suurten turvapaikkahakijamäärien takia.

Miten pidätte huolta työhyvinvoinnista?Krista: Meillä on todella symbioottinen työ-yhteisö, ikähaarukka on alle 30-vuotiaista liki 60-vuotiaisiin ja vaihtuvuutta on vähän. Jaamme täällä ilot ja surut. Jotkut ovat enem-män äänessä ja toiset vieläkin enemmän! Jos joku asia närästää, sen voi sanoa.

Ryhmämme aloitti erilaisten kinkerien jär-jestämisen, kun muutimme Pasilaan. Olem-me vuosien varrella järjestäneet omalle ryh-mälle ja koko talollekin erilaisia juhlia ja tyhy-päiviä, kuten Joulutuparit, Back to the 50’s -bileet, laivalla viranomaisseminaarissa näy-telmän ja viimeisimpänä Kevätpörräjäiset Lauttasaaren kesäkodilla.

Janette: Olemme aika yllytyshulluja. Rankan työn kanssa selviää huumorilla ja pullalla! Pi-dämme pientä kahviota, Cafe Amorea, johon kaikki ovat tervetulleita! Meidän porukalla on myös sen mukaan nimetty WhatsApp-ryh-mä, jolla pidämme yhteyttä toisiimme jatku-vasti.



Lottoatko? ?

Älä pelaa uhkapeliä työssä. Asiaa työsuhteesta, oikeusturvasta,

luottamusmiespalveluista ja palkkaedunvalvonnasta.

SPJL kiertää maan poliisilaitokset sekä valtakunnalliset yksiköt vuoden 2016 kevään ja syksyn aikana.

Aikataulu:Kevät:3.5. Helsingin poliisilaitos 9.5. Länsi-uudenmaan poliisilaitos12.5. Itä-Uudenmaan poliisilaitos23.5. Hämeen poliisilaitos31.5. Kaakkois-Suomen poliisilaitos2.6. Sisä-Suomen poliisilaitos

Syksy:23.8. Lapin poliisilaitos24.8. Oulun poliisilaitos1.9. Itä-Suomen poliisilaitos7.9. Lounais-Suomen poliisilaitos8.9. Keskusrikospoliisi19.9. Suojelupoliisi21.9. Pohjanmaan poliisilaitos27.9. Poliisiammattikorkeakoulu

SPJL:n poliisilaitoskierros

Me turvaamme selustasi.


POLIISIPARTIO: KOPITETUN KOSTO V. VITIKAINEN, T. SUNNARBORG 2016


Käräjäoikeusverkoston kehittämi-sestä johtuvat yhteistoimintaneuvot-telut alkoivat 11.4.2016. Toukokuun loppuun mennessä on käyty neuvotte-lut 14 paikassa ja jäljellä on vielä viisi paikkaa. Viimeinen neuvottelu ennen kesälomakautta käydään 15.6.2016 ja syksylle jää vielä neljä paikkaa, joiden neuvottelut alkaa 17.8.2016.

Oikeuslaitoksen ammattilaiset myrskynsilmässä

TOIMITTANUT

Hannele Lotsari-Coffeng

Pääluottamusmies Tuija Heino on ollut mukana oikeusministeriön hallinnonalalla käydyissä yt-neuvotteluissa. Kysyimme kuuden kysymyksen patterilla tunnelmia kentältä.

Onko kansalaisten oikeusturva ollut esillä?

Suunniteltu kirjepostitiedoksianto on aiheuttanut keskustelua kansalaisten oikeusturvasta. Jos posti-tiedoksianto on tulossa, se vaikuttaa niin sihteerei-den kuin haastemiestenkin työtehtäviin jatkossa.

Oletteko saaneet muutoksista tietoa ajoissa?

– Oikeusapu- ja edunvalvontatoimistoissa on oltu hyvin ajan hermolla, koska toimistojen johtajat ja hallintosihteerit ovat parin kuukauden välein tavan-neet ja keskustelleet tulevasta organisaatiomuutok-sesta. Se on helpottanut muutostilannetta.

Millainen tunnelma on yleisesti?

– Ajoittain tunteet ovat hyvinkin herkässä. Mikä on erittäin ymmär-rettävää varsinkin, kun työpaikka on siirtymässä johonkin muualle tai työtehtävät muuttuvat ihan muuksi mitä on tehnyt aiemmin.

Ymmärrettävästi henkilöstö on huolissaan resurssien riittävyy-destä piirien hallintotehtävissä. Varmaa on, että kaikki ei toimi heti alussa. Varmasti menee alkuvuoteen 2017, ennen kuin kaikki pää-miehet on saatu ajan tasalle. Uudet piirit nimetään ilmansuuntien mukaan ja toimistot maakuntapohjaisesti.

12

5

6


Oikeusavun ja edunvalvonnan ra-kenneuudistusta koskevat yhteistoi-mintaneuvottelut alkoivat 28.4.2016, tähän mennessä on käyty neljä piiriä ja jäljellä on kaksi piiriä, viimeinen neu-vottelu on 6.6.2016. Hallituksen esitys lainmuutoksesta on eduskunnassa ja tulossa ulos kesäkuussa.

Syyttäjälaitos yhdeksi virastoksi 2018 Uudistus valmistellaan oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin tekemän linjauksen pohjalta ja asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2017.

Uuteen syyttäjälaitokseen tu-lee keskushallintoyksikkö nykyi-sen Valtakunnansyyttäjänviras-ton tilalle sekä neljä alueellista yksikköä, jotka pääosin vastaa-vat syyttäjälaitoksen operatiivi-sesta toiminnasta. Uudistus liit-tyy hallitusohjelmaan kirjattuihin julkisten palveluiden digitalisoi-misen ja keskushallinnon uudista-misen tavoitteisiin. Organisaatio-uudistus noudattaa oikeusminis-teriön hallinnonalalla, esimerkik-si ulosotossa, tehtyjä ratkaisuja.

Syyttäjälaitoksen henkilöstöä tai toimipaikkoja ei ole tarkoitus vähentää uudistuksen yhtey-dessä.

Tapahtuuko toimitilojen osalta muutoksia?

Neuvotteluissa on keskusteltu toimi-tiloista varsinkin yhdistyvissä käräjä-oikeuksissa. Toimitilakonseptin tai -strategian mukaan uusissa raken-nuksissa olisi 15 neliötä per henkilö-työvuosi ja remontoiduissa 18 neliö-tä per henkilötyövuosi. Tilat ovat monitoimitiloja, eikä yksilöhuoneita ei ole kaikille. Nykyisin saattaa olla jopa 30 neliön yksilöhuoneita, johon saatetaan jatkossa sijoittaa kolme-kin henkilöä.

Mitkä asiat puhuttavat eniten?

– Käräjäoikeuksien puolella eniten keskusteluttaa summaaristen mahdolliset siirrot tiettyihin linjauk-sessa mainittuihin seitsemään käräjäoikeuteen, pitenevät työmatkat, etätyömahdollisuus ja toimi-paikkojen lakkauttaminen.

Paljon on vielä kysymyksiä, joihin ei ole vastauk-sia, vaan ne selvinnevät hankkeen aikana, kuten esimerkiksi:• Mitä säästöjä syntyy tai miten työ tehostuu, jos

tehtävät siirretään tiettyihin käräjäoikeuksiin?• Lisääntyvätkö matkakäräjät? Sivukanslioiksi

jäävien entisten käräjäoikeuksien henkilöstöllä on pelkona niin sanottu kahden kerroksen pel-ko, että heidät unohdetaan sinne.

• Entä sidosryhmät, esimerkiksi asianajajat ja tul-kit, joiden kustannukset lisääntyvät, siirtyvätkö nekin käräjäoikeuspaikkakunnalle?

• Voisiko tehdä nykyisessä virastossa etätyönä summaarisia asioita, vaikka olisikin toisen käräjä oikeuden henkilöstönä?

• Mitä ovat henkilöstöresurssit jatkossa? • Miten tuleva tuomioistuinvirasto vaikuttaa

käräjäoikeuksiin?

Millaisia asioita on ollut esillä liittyen toimenkuviin?

Oikeusministeriön oikeusavun puolella eniten keskusteluttaa hallinto sihteereiden toimenkuvat, tulevat vastuut ja palkkaus.

Piireihin tulee kaksi hallintosihteeriä ja suurimpiin kahteen piiriin tulee lisäksi yksi talous- ja henkilöstösihteeri pienemmällä vaati-vuustasolla, mutta myös pienemmällä tehtäväkuvalla ja vastuulla.

Hallintosihteereiden tehtäviä haetaan ilmoittautumismenette-lyllä, johon voi hakea nykyiset hallintosihteerit ja osastosihteerit.

Ministeriö laittaa tehtävät haettavaksi, koska muutoksella on kiire. Ensin valitaan piirien johtajat ja sen jälkeen piirin johtajaa kuultuaan ministeriö nimeää hallintosihteerit.

3

4


PEKKA LASSILApääluottamusmies, sisäministeriö

TUIJA HEINOpääluottamusmies, oikeusministeriö

pykälän pyör te issä

THTH

Kun jäsenellä on työpaikalla ongelmia, mitä pitäisi tehdä?

Ensisijaisesti jäsenen pitäisi olla yhteydessä omaan lähiesimieheensä asian selvittämiseksi. Jos ongel-

mia on lähiesimiehen kanssa on hänelläkin esimies, johon pitää olla yhteydessä.

Jos asia ei työyhteisössä selviä, jäsenen pitää olla yhtey-dessä oman sektorinsa paikalliseen luottamusmieheen, jo-ka selvitteleeasiaa yhdessä jäsenen kanssa.

Tarvittaessa luottamusmies voidaan kutsua työpaikalle neuvonpitoon. Näissä tapauksissa kutsuva virasto maksaa luottamusmiehen kulut.

Kaikista neuvonpidoista kannattaa tehdä muistio, että kaikki osapuolet tietävät mitä ja mistä sovittiin. Lisäksi on hyvä sopia asian seurannasta.

Luottamusmies on yhteydessä pääluottamusmieheen ellei asiat selviä paikallisesti tai asian selvittämiseksi. Täl-löin voidaan asian niin vaatiessa viedä tapaus paikallisneu-votteluun ja edetä siitä jopa työtuomioistuimeen asti.

Jos asia taas koskee työsuojeluasioita on jäsenen olta-va yhteydessä lähiesimieheen ja työsuojeluvaltuutettuun tai työsuojelupäällikköön, joiden pitää ryhtyä asian vaati-miin toimenpiteisiin. Näistäkin toimenpiteistä on laaditta-va muistiot.

OHK:n luottamusmiehet löytyy osoitteesta www.ohk.fi.. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt löytyvät viras-ton omasta Intrasta.

Onko etätyö mahdollista OM:n hallinnonalalla?

– Etätyösopimuksia on jo tehty, etenkin Pohjois-Suo-messa, jossa etäisyydet ovat pitkät, kulkuyhteydet ja

keliolosuhteet ovat huonot talvella. Paikkakunnalle, josta käräjäoikeuden toiminta loppuu,

jää joihinkin paikkakuntiin haastemiehille toimipiste. Tällai-sissa tapauksissa esimerkiksi voisi hyödyntää videokuule-mista ja toimipiste ottaa etätyöpisteeksi.

Tuntuu turhalle matkustaa paikkakunnalta toiselle, jos sen saman asian pystyy tekemään etätyönä sähköisesti. Etätyösopimus on työntekijän ja laamannin allekirjoittama sopimusasiakirja, jossa on ylös kirjattu työn tekemisen eh-dot ja velvoitteet. Hallinnossamme on työtehtäviä, joita voi tehdä paikasta ja paikkakunnasta riippumatta. Työnantajan on pidettävä huolta etätyötätekevistä ja lähiesimiehen tulee olla yhtey-dessä työntekijään useita kertoja viikossa.


Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt löytyvät viraston omasta Intrasta.

PL

PL

Vaativuustasoon liittyvässä palkkausasiassani käytiin poliisin palkkausjärjestelmän mukainen eri-mielisyysmenettely ja paikallisneuvottelut SPJL:n ja poliisihallituksen kesken. Neuvottelut päätyivät kannaltani huonosti ja odotin, että liitto olisi vienyt asiani työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Liitto ei kuitenkaan tähän ryhtynyt – miksi?

Vaativuusluokkien valinta sisältää arviointia ja sen takia voidaan perustellustikin olla jonkun tehtävän

sijoittamisesta vaativuusluokkaan erimielisiä työnantajan edustajan kanssa. Työnantajan edustajalla on kuitenkin so-pimuksen soveltamisetuoikeus, joka tarkoittaa sitä, että tä-män näkemystä noudatetaan, ellei neuvotteluissa tai vii-meistään työtuomioistuimessa ratkaista asiaa toisin.

Neuvottelujen kautta haetaan näille erilaisille tulkinnoil-le yhteistä näkemystä ja kynnys niiden käymiselle on mata-lammalla kuin työtuomioistuinkäsittelyllä.

Työtuomioistuinkäsittelyn harkinnassa on huomioitava, että vaativuustason valinnan sisältämä arviointi vaikeuttaa lopputuloksen ennustamista. Positiivisen tuomion saami-nen on tärkeää, koska työtuomioistuimen ratkaisut linjaa-vat käytäntöä yleensä. Meille epäedullinen ratkaisu saat-taa aiheuttaa sen, että kaikkiin vastaavassa tilanteessa ole-viin sovelletaan palkkausjärjestelmää työtuomioistuimen ratkaisun mukaisesti, joka pahimmillaan tarkoittaa aikai-semmin vallinneen paremman soveltamiskäytännön muut-tumista kannaltamme huonommaksi.

Pääluottamusmiehen tehtävä on arvioida kanteen nos-tamisen perusteet tehtävänkuvan ja sopimuksen perusteel-la sekä ratkaisun mahdolliset seuraukset ja esittää asia lii-ton hallituksen ratkaistavaksi. Ratkaisu ei ole aina yksittäi-sen jäsen tahdon mukainen, mutta asia onkin ymmärrettä-vä laajempana edunvalvonnallisena kokonaisuutena.

Olen vuonna 1959 syntynyt ylikonstaapeli. En ole ai-kanaan valinnut ammatillista 58 vuoden eläkeikää. Mikä on minun eläkeikäni.

Vuoden 2013 alussa erityisistä eläkeijistä (miehistö ja alipäällystö 60 vuotta, päällystö 63 vuotta) luovut-

tiin. Siirtymäsäännöksen perusteella oikeus erityisiin eroa-misikiin ja sen perusteella vanhuuseläkkeeseen säilytettiin ennen vuotta 1960 syntyneille poliiseille. Eli sinulla on oikeus jäädä nykyisestä tehtävästäsi eläkkeelle 60 eroamisiän täyt-tymisen jälkeen seuraavan kuukauden alusta. Voit kuitenkin halutessasi jatkaa aina 68 ikävuoteen saakka.

Lisätietoa eläkkeistä löytyy Kevan verkkosivuilta (Eläke ammatin perusteella/Poliisit). Omat eläketietosi –linkin kautta pääset kirjautumaan Kevan palveluun, jonka kautta pääset tutustumaan omaan eläkeotteeseesi ja suoritta-maan vanhuuseläkelaskurilla laskelmia uran jatkamisen vaikutuksesta eläkkeeseesi.

Taru Niemelälle pääsy moottoripyöräpoliisiksi oli

Tilaisuus kerran elämässäSydän hakkaa ja jännitys tuntuu kihelmöintinä koko kropassa. Kyljessä moottori pyörä, päällä haalari, suojat, saappaat, hanskat ja kypärä, edessä asfaltti. Kuuluu lähtö laukaus. Vajaan kolmen minuutin päästä samalla paikalla seisoo onnellinen nainen.



suutta poliisille ja koulutuskeskukselle, sen Niemelä ymmärsi hyvin.

Tien päällä satoi tai paistoiTänä vuonna Niemelä ajaa jo neljättä kesää Lounais-Suomen poliisilaitoksen moottoripyöräpoliisina. Turun pääpo-liisiasemalla on parikymmentä pyörä-miestä ja seitsemän pyörää. Kevätau-ringon sulattaessa hankia, pyörämie-hen sielu herää odottamaan alkavaa uutta kautta.

Kevään aamuina teillä kiiltelee vie-lä hentoinen jää, päivällä taas aurinko lämmittää. Moottoripyöräpoliiseilla vuoro kuljetaan yleensä samoissa tami-neissa, pyörässä ei ole tilaa kuin vaihto-hanskoille.

Aina on joko liian kylmä tai kuuma. Niemelä naurahtaa, että ajopuku on kuin toinen iho, jonka hän kuorii vuo-

ron päätteeksi päältä. Runsassateise-na päivänä vesi sukeltaa varusteisiin, eikä vuoron jälkeen voi kuin toivoa, et-tä puku olisi kuiva taas seuraavaan ajoon.

12 tunnin vuoro helteellä vie me-hut, ja vapaalle päästyä väsyttää. Juo-da pitäisi runsaasti myös vuoron aika-na, syödä ja nukkua riittävästi. Nieme-lälle on itsestään selvää, että omasta hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Pitkän ajon lomassa on hyvä välillä ja-loitella, etteivät jalat kerää liikaa nes-teitä. Ratsiat ja ajoneuvojen pysäytyk-set ovat luontevia hetkiä jaloitteluun.

Turun pääpoliisiaseman pyörämie-het ajavat KTM:n, Yamahan ja Hon-dan pyörillä. Jokaisessa ajoasento on erilainen: pystympi, matalampi tai jo-tain siltä väliltä. Ajoasento pitäisi olla mahdollisimman hyvä, vaikka pyöriä vaihdellaankin kuskien kesken. Varus

TEKSTI JA KUVAT Katja Almgren

Moottoripyöräpoliisina ergo nomiasta on huolehdittava

itse, pitkillä siirtymillä selän ja niskan asento on tärkeä,

jaloitella voi muun muassa pysäytystilanteissa. Kaupunki-

ajossa kädet rasittuvat eniten. Vanhempi konstaapeli Taru

Niemeläkin sai ensimmäisenä kesänään jännetupin tuleh-

duksen toiseen ranteeseen.

E lettiin elokuuta vuonna 2012, 30-vuotias vanhempi konstaa-peli Taru Niemelä oli juuri lä-päissyt moottoripyöräpoliisikurssin pääsykokeiden kakkosvaiheen, vaati-van työntökokeen, ensimmäisenä nai-sena.

Työntökokeesta oli varoiteltu Nie-melää etukäteen, 240 kiloisen pyörän työntö 460 metriä alle kolmen minuu-tin oli saanut kaikki edelliset naiset ”pomppaamaan” pääsykokeissa. Nie-melä halusi näyttää, että pystyisi ja treenasi pyörä vierellään koko edeltä-vän kesän tasamaata ja ylämäkeä piippari mukanaan.

”Onnistu, onnistu, onnistu, pliis on-nistu!” soi Niemelän päässä, kun pää-sykokeiden viimeinen steppi eli taito-ajokoe oli edessä. Kurssille pääsisi vain, jos kaikki osiot menisivät hyväk-sytysti läpi. Tilaisuus oli käytännössä Niemelän ainoa, sillä kurssin silloinen ikäraja, 32 vuotta, oli tulossa vastaan reilun vuoden kuluttua.

Niemelä ei ollut valmistautunut taitoajokokeeseen lainkaan, kaikki pänttääminen ja harjoittelu oli tehty teoriakoetta ja työntökoetta varten.

Kun Niemelä läpäisi hyväksytysti viimeisen vaiheen, tieto levisi ja medi-aa lappasi paikalle moottoripyöräpolii-sin koulutuskeskukseen Räyskälään. Koulutuskeskuksen ylikonstaapeli Kim-mo Järvinen hoiti ja sopi mediata-paamiset, mutta median läsnäolo häi-ritsi Niemelän omaa koulutusta. Uuti-nen oli iso ja toi paljon positiivista julki-


Moottoripyöräpoliisit koulutetaan RäyskälässäSuomen ensimmäiset poliisimoottoripyörät ilmestyivät katuku-vaan sivuvaunullisina Harley Davidsoneina 1920-luvulla. 1958 saatiin ensimmäiset ”soolopyörät” BMW R60:t, kuljettajien päällä oli kaksiosaiset nahkaiset ajoasut. BMW säilyi kalustona 2000-luvulle asti, jolloin Yamaha alkoi valloittamaan poliisipyö-rämarkkinoita.

1990-luvulla moottoripyöräpoliiseja oli Suomessa 130, ja kuljettajilla kankainen Gore-Tex -asu. Suurin osa moottoripyörä-poliiseista työskenteli Liikkuvassa poliisissa ja työtehtävät pai-nottuivat liikenteen valvontaan.

Liikkuvan poliisin vastuulla ollut moottoripyöräpoliisien kou-lutus alkoi Räyskälässä 1985.

Räyskälässä toteutettava poliisin täydennyskoulutus siirret-tiin hallinnollisesti Poliisiammattikorkeakoulun alle vuoden 2014

alusta koulutusuudistuksen ja LP:n lakkautuksen myötä. Räyskälässä toteutetaan vuosittain koulutustarpeen mu-

kaan 17–19 kurssia ja kurssitettavia kertyy yhteensä liki 300. Koulutuskalustona käytetään motocross-, taitoajo-, asfalttiajo-, maantieajo-, pilli- ja skootterikalustoa. Kouluttajia on 13.

Moottoripyöräpoliisin peruskurssi kestää yhteensä seitsemän viikkoa, joista neljä järjestetään syksyisin ja kolme keväisin, kurs-sien välillä suoritetaan kirjallisia etätehtäviä. Kurssin loppukokeet sisältävät teoriakokeita, taito-, motocross- ja asfalttiajokokeet. Kurssin hyväksytysti suoritettuaan pyörämies on oikeutettu käyt-tämään työtehtävissä moottoripyörää ja poliisiskootteria.

Vuonna 2016 Suomessa on 150 moottoripyöräpoliisia sekä 40 skootteripoliisia, kalustona Hondan, KTM:n ja Yamahan pyö-riä yhteensä noin 70 sekä Yamahan skoottereita 17.

tevyö tuo oman haasteen, sillä se roik-kuu lanteella toispuoleisesti.

Yllättävän yksinäistäTurvallinen toiminta on moottoripyö-räpoliisin työssä kaiken a ja o. Pyörällä ajaessa ei ole ympärillä auton tuomaa suojaa, ja Niemelän sanoin: jos jotain sattuu, otat vastaan kaiken sillä, mitä sinulla on päällä. Pyörät huolletaan jo-kaisen vuoron jälkeen, ja ennen lähtöä kaikki tarkistetaan vielä kerran.

Toisaalta pyörällä sujahtaa kapeam-mistakin paikoista, kuten moottoritiel-lä puomien kohdalta vastaantule vien väylälle. Ajoneuvojen poiminnat liiken-teen keskeltä käyvät myös moottori-pyöräpoliiseilta autoa ketterämmin etenkin kaupunkiajossa. Niemelä ker-too, että moottoripyöräpoliiseja käy-tetään Turussa myös hälytyksissä, lii-kenteenvalvonnan ollessa ensisijaise-na tehtävänä.

Turussa pyörämiehet ajavat ryh-

Pyöräillessä olet yksin kypärän sisällä

omien ajatustesi kanssa.

män mukana ja turvallisuussyistä ajossa on aina toinenkin partio. Val-mistuttuaan Räyskälästä Niemelä silti yllättyi, miten yksinäistä puuhaa pyö-rällä ajo voi olla. Autossa partiokave-rin kanssa voi jutustella, ja työssä-käynti on sosiaalinen tapahtuma. Pyö-räillessä olet yksin kypärän sisällä omien ajatustesi kanssa. Niemelä naurahtaa, että radiotaajuuksilla kes-kustelu ei todennäköisesti jäisi kah-denkeskiseksi juttutuokioksi.

Pyöränkatselijoita käy taukopai-koilla jututtamassa moottoripyöräile-viä poliiseja, Niemelän mukaan enem-män kuin autoilevia. Keskustelut ovat keveitä säästä, kalustosta ja ajokau-desta. Silloin tällöin Niemelän korviin kantautuu myös kysymys: ”Vieläkö olet se ainoa [nainen]?”

Syitä miksi naisia

ei juuri hakeudu

moottoripyöräpo-

liisikoulutukseen

on Taru Niemelän

mukaan useita:

laitoksella täytyy

olla tarve pyörä-

miehille sekä

oma toimenkuva

valvonta- ja häly-

tystehtävissä tai

liikennepoliisissa,

myös halukkaita

voi olla enemmän

kuin paikkoja, jol-

loin laitos saat-

taa järjestää

omat pääsyko-

keet ensin.


volkswagen.fi

Täysin uusi Tiguan.

Tiguan-mallistosvh. alk. 31 595 €

Hinta CO2-päästöllä 137 g/km. Yhdistetty EU-kulutus 4,7-7,4 l/100 km,CO2-päästöt 123-170 g/km. Hinnasto 18.5.2016, sisältää toimituskulut 600 €.Kuvan auto erikoisvarustein.

Volkswagen

KUTSU Espoon Poliisiyhdistys 90 vuotta

90 vuotta tänä vuonna täyttävä Espoon

Poliisiyhdistys ry – Esbo Polisförening rf kutsuu

kaikki eläkkeelle jääneet yhdistyk sensä sekä

entisen Espoon Rikospoliisiyhdistys ry:n eläkkeelle

jääneet jäsenet yhteiseen kahvihetkeen torstaina

1.9.2016 klo 14.00 Espoon pääpoliisiasemalle

(Nihtisillankuja 4) .

Ilmoittautumiset tilaisuuteen 12.8.2016 mennessä

KUTSU HELSINGIN PIISKAN TAPAAMISEEN

Helsingin poliisilaitokseen perustettiin vuonna 1938 Radiopoliisi-niminen osasto, joka ensimmäi-senä sai käyttöönsä radiopuhelimilla varustetut po-liisiautot hälytystehtävien hoitamiseen. Osasto sai yleisöltä useita lempinimiä, joista tunnetuimmaksi sekä yleisön että poliisin keskuudessa vakiintui par-tioauton radiopuhelimen pitkän antennin innoitta-mana ”PIISKA”. Osaston nimi muutettiin vuonna 1978 Hälytysosastoksi, joka lakkautettiin 3.1.1987 organisaatiomuutosten yhteydessä ja henkilöstö sijoitettiin pääosin silloisiin alueosastoihin.

Kutsumme Radiopoliisissa ja Hälytysosastossa palvelleet yhteiseen tapaamiseen lauantaina 1.10.2016 klo 12.00 ravintola Kaisaniemeen (Kaisaniementie 6, Helsinki).

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan maksamalla 27 € Nordean tilille FI71 1010 5000 5089 57 viimeistään 23.9.2016 mennessä. Mikäli osallistuja tarvitsee saattajan, niin hän on myös tervetullut tilaisuuteen ja maksu 27 € maksetaan samassa yhteydessä.Tiedonantoihin tulee merkitä osallistujan (+saatta-jan) nimi sekä mahdolliset ruoka rajoitteet.

Kerro tilaisuudesta myös toisille entisille piiskalaisille!

Lisätietoja:Timo Ruuska, 045 673 1851, [email protected] Piipponen, 050 492 6655,

Kesä ja loma kuuluvat tiiviisti yhteen. Sandaalien ja lomamielen lisäksi tarkista ennen vapaalle vaihtamista:

1. palkkalaskelmasi ja että, loma-ajan palkkasi on maksettu oikein. Apuja löydät

2. jäsenkorttisi on tallessa. Jäsenkortti on samalla myös matkustajavakuutus. Tarkemmat tiedot vakuu-tuksesta löydät SPJL.fi/Jäsenyys/Jäsenasiat/Jäsen-kortti

3. passisi on voimassa, jos matkustat ulkomaille. Passin voit tilat sähköisesti osoitteesta Poliisi.fi/Passi

4. rokotuksesi ovat ajan tasalla. Rokotusasioissa ota yhteyttä työterveydenhuoltoon. Lisätietoja rokotuk-sista saat myös rokote.fi -sivulta.

5. mobiilissasi on ladattu 112 Suomi -sovellus kaiken varalle.

Kesällä lomalla



Mika Uunimäki asianajaja, VT GSM: 0400 425 164 [email protected]

Hoidamme kaikki lakiasiat luottamuksella ja vuosien tuomalla ammattitaidolla

Harri Stachon asianajaja GSM: 044 599 2227 [email protected]

Asianajotoimisto Innolex Oy Westendintie 99 - 101 B 33 02160 Espoo

- rikos- ja siviiliasiat - maksuttomat oikeudenkäynnit - puolustajan määräykset

Ilmainen alkukartoitus. Ota yhteyttä!

www.innolex.fi [email protected]

Kaikki tieto, mitä työssäsi tarvitset: talentumpro.fi

SUOMEN LAKISelvitä, mitä laki sanoo

talentumpro.fi

Kokeile nyt veloituksetta ja voita palvelu käyttöösi vuodeksi.

KOLME AMMATTILAISEN

TYÖKALUA YHDESTÄ OSOITTEESTA

FOKUSTutustu lain tulkintaan

VERKKOKIRJAHYLLYSyvennä osaamistasi

Tarjolla Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston oikeustieteen (HTK/HTM) tutkintotavoitteisia opintoja Hämeenlinnassa. Valitse opintoja seuraavista:

Finanssioikeuden po 25 op Hallinto-oikeuden po 25 opRikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, po 25 opSiviilioikeuden po 25 opTyö- ja virkamiesoikeuden po 25 op Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op (väylä)Ympäristöoikeuden po 25 op Yritysjuridiikan po 25 op

Opiskele joustavasti työn ohella iltaisin ja viikonloppuisin!

PÄTEVÖIDY JURIDIIKAN ERITYISALOJEN ASIANTUNTIJAKSI!

Lisätiedot: www.hameenkesayliopisto.fi

Uutta! Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 30 op.Haku käynnissä 29.8.2016 saakka!

HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Puh. 050 5502170, [email protected] www.hameenkesayliopisto.fi

• Poliisi on palveluammatissa ja

ihmistä varten, muistuttaa

Eino Ahlstedt.

I L A R I K U L M A N E Nkolumni

Katja

Alm

gren

USEAMMANKIN tutkimuksen mukaan omia työtehtäviä tulisi tar-

kastella noin 5–7 vuoden välein. Onko töihin lähteminen aamuisin

vielä mielekästä, ovatko tehtäväni yhä haasteellisia ja mitä ajatuk-

sia tai toiveita minulla on työni suhteen tulevaisuudessa? Sopivatko

vastuuni, velvoitteeni sekä sidonnaisuuteni vapaa-aikaani ja perhe-

elämääni? Mikä on asioiden tärkeysjärjestys tässä suhteessa?

Riittääkö fysiikka vielä kerrostalon portaikkoon, tai sihti taso-

kokeen osumiin enää? Mitä muuta voisin tehdä poliisihommissa

sen sijaan? On varmasti parempi, että tarkastelee ja suunnittelee tu-

levaisuuttaan omista lähtökohdistaan, tarpeistaan ja omalla aika-

taulullaan, ennen kuin joku muu tulee siitä vinkkaamaan. Omaa

”tilannekuvaa” kannattaa ylläpitää ja katsoa 5–10 vuoden päähän.

Mitä poliisilaitoksessa tapahtuu, miten toimintaympäristömme

muuttuu? Ajoittain vaikuttaa siltä, että liian paljon on niitä, jotka

reagoivat muutoksiin henkilökohtaisella tasolla vasta kun on pak-

ko, vielä usein hyvin tuskaisena.

Jarrumieheksi teflonista ei kannata enää jäädä, jos mikään ei

kiinnosta, eikä mikään nappaa, aika käy pitkäksi. Ei vain itselle,

mutta myös muille työyhteisössä. Valitettavasti poliisihallinnossa

juuri tuskin on enää paikkoja tai tilaa heille.

Poliisin leivissä on monipuolisia mahdollisuuksia kehittyä ja ke-

hittää itseään, kun vain ympärilleen vilkuilee. Tehtäväkirjoa yleen-

sä riittää monessa suhteessa uraputkesta asiantuntijuuteen. Pelkäs-

tään paikanvaihdos tai organisatorinen muutoskin entisissä tehtä-

vissä saattaa antaa uutta virtaa.

Voi olla myös hyvin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, kun-

han vain ei jää tuleen makaamaan.

Ilari Kulmanen työskentelee vanhempana konstaapelina ja pääluot-

tamusmiehenä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.

TUNNETKO JARRUMIEHEN TEFLONISTA

Katja

Alm

gren

I L A R I K U L M A N E Nkolumni



Suurelle yleisölle UKK:n turvamiehet eivät tulleet tutuksi, he olivat läsnä, mutta huomaamattomina. Nämä Kekkosen varjot osallistuivat virallisten koti- ja ulkomaanmatkojen lisäksi myös epävirallisille retkille ja presidentin vapaa-ajan turvallisuuden varmistamiseen. Turvamies Reino Harala esiintyi ainoastaan muutamassa UKK:n yli 40 000 valokuvan kokoelmassa.

Kekkosen henkivartijana

TEKSTI Timo Kekkonen

KUVATReino Haralan

arkistot

S eurallinen ja esiintymistaitoi-nen Harala ystävystyi presi-dentin kanssa ja saavutti Kek-kosen arvonannon ja luottamuksen. Hänellä oli ehtymätön varasto hieno-ja tarinoita, mutta keskustelun edelly-tyksenä oli lupaus, ettei asioita kerrot-taisi ulkopuolisille. Yhden tarinan voi paljastaa: Harala oli Hirvosen kanssa Orimattilan Niinikoskella, jossa UKK työskenteli omassa arkistotalossaan. Illalla UKK sai puhelinsoiton ja tuli ai-van kalpeana turvamiestensä luo. ”Presidentti näki pöydällä viskipullon ja pyysi tukevaa ryyppyä – kaikille läs-näolijoille. Päämies kertoi saaneensa juuri tietää, että Väinö Leskinen oli kuollut Lauttasaaressa, hiihtolenkillä 55-vuotissyntymäpäivänään.” Loppu-illan UKK oli muistellut sosialidemo-kraatti Leskistä, entistä vastustajaan-

sa, jonka kanssa oli tehnyt sovinnon 1960-luvulla.

Päiväkirjaansa isoisäni Urho Kek-konen kirjoitti dramaattisen tapauk-sen, jonka ainoastaan Reino Harala todisti. UKK ja Harala olivat jokapäi-väisellä lenkkimatkalla Seurasaares-sa 26.5.1973, kun UKK sai ensimmäi-sen aivoverenkiertokohtauksensa. Presidentti kirjoitti päiväkirjaansa: ”Olin Seurasaaren sillalla horjahtanut ja pysähtynyt. Harala oli koettanut kaulasta valtimoa, joka oli rauhalli-nen. H. oli ottanut Miilan (UKK:n ve-näjänvinttikoira Ludmila) ketjun kä-destäni. Olin ollut paikallani pari mi-nuuttia ja sitten jatkanut matkaani. En muista tästä mitään.” Harala ra-portoi asiasta ainoastaan adjutantti Urpo Levolle (1921–1998). UKK:n lääkäri, HYKSin ylilääkäri Pentti Ha-

lonen (1914–1983) tutki potilaan pe-rinpohjaisesti ja totesi kyseessä ole-van aivoverenkiertohäiriön. Halonen toivoi UKK:n ottavan aamulenkit sekä muun kuntoilun aikaisempaa rauhalli-semmin. Kekkonen oli tapahtuneesta kauhuissaan: ”Olen ollut murheissani, sillä olin uskonut, että vanheneminen on vielä kaukana… Tämä kaikki on yl-lättävää, suoraan sanoen kauhistut-tavaa, jos sen oikein sanon. Onko erottava heti, vai voiko odottaa poliit-tisesti sopivaa aikaa. Sen saa Halo-nen päättää.”

Kun Ludmila, UKK:n vinttikoira sai kahdeksan pentua, niitä ei myyty ul-kopuolisille, vaan presidentti lahjoitti koirat arvostamilleen henkilöille. Yh-den pennuista sai eläinrakas Reino Harala.

Reino Harala

kuului turvapääl-

likkö Teuvo Hir-

vosen (1931–

2014) johtamaan

ydinryhmään, jo-

ka vastasi Urho

Kekkosen turval-

lisuudesta usein

hyvin vaikeissa

oloissa. Kekko-

nen halusi liikkua

vapaasti kansan

parissa, mikä ai-

heutti turvamie-

hille harmaita

hiuksia.


TEKSTIVirpi Latva

KUVATUEFA

R anskan ja Belgian terrori-isku-jen johdosta Ranskassa mie-tittiin alkuvuodesta vakavis-saan jalkapallon Euroopan mesta-ruuskisoihin liittyvien tapahtumien, kuten fanikokoontumisien, peruutta-mista turvallisuussyistä. Nyt fanita-pahtumat on päätetty pitää, mutta ne on keskitetty täysin eristetyille alueille,

joiden ympärillä on kilometrin turva-vyöhykkeet. Turvavyöhykkeelle pää-see vain perusteellisen turvatarkas-tuksen läpi ja isot laukut on jätettävä tavaransäilytykseen. Fanialueen si-säänkäynnillä odottaa uusi turvatar-kastus, johon kuuluu muun muassa ruumiintarkastus.

Poliisivoimien lisäksi jokaista otte-

lua valvomaan on palkattu noin 900 yksityistä turvamiestä. Terrorismin pe-lossa valtion aiottu turvallisuusbudjet-ti tuplaantui ollen nyt 24 miljoonaa eu-roa.

– Jalkapallon EM-kilpailut ovat sel-vä riski. Kohteena voivat olla paitsi stadionit ja julkiset kulkuvälineet, myös kahviloiden terassit, joille väkeä

Turvatarkastusten EM-kisatKesäkuiset jalkapallon Euroopan mestaruuskisat ovat mittava haaste Ranskan viranomaisille ja poliisivoimille. Sisäministerin mukaan paitsi stadionit ja fanialueet myös lentokentät, metrot ja rautatieasemat ovat kisojen aikana terroristien tähtäimessä. Myös turvatoimet ovat vailla vertaansa.

Vuonna 2012

valmistuneella Lil-

len Pierre Mauroy

stadionilla pela-

taan kesäkuussa

kuusi ottelua.


Poliisivoimien lisäksi jokaista ottelua valvomaan on palkattu noin 900 yksityistä

turvamiestä.

kokoontuu seuraamaan ottelua. Kaik-kea ei voida valvoa samanaikaisesti, tunnustaa sisäministeri Bernard Ca-zeneuve.

Nizzan fanialuelle kasvontunnistuksen kauttaPariisin Charles de Gaullen lentoken-tälle asennettiin huhtikuun puolivälis-sä koneellinen kasvontunnistusohjel-ma. Ohjelma skannaa kasvokuvan ja vertaa sitä biometrisen passin tietoi-hin. Ranskan laki ei kuitenkaan toistai-seksi mahdollista kasvotunnistuksen kytkemistä henkilötietokantaan. Tä-män takia esimerkiksi etsintäkuulutet-

Jalkapallon EM-kilpailut 2016 lukuina:24 joukkuetta51 ottelua10 kisakaupunkia (Pariisi, Marseille, Lille,

Lyon, Lens, Bordeaux, Nizza, Toulouse, Saint-Étienne, Saint-Denis)

10 stadionia10 fanialuetta7 miljoonaa kannattajaayli 2 miljardia televisiokatsojaa24 miljoonan euron turvallisuusbudjetti

Pariisin pohjoispuolella sijaitse-

vasta Stade de Francesta muis-

tetaan viime syksyinen epäon-

nistunut terrori-isku. Jalkapal-

lon EM-kisojen turvatoimet ovat

sen mukaiset.

tujen henkilöiden tunnistetiedot eivät ilmesty ruutuun automaattisesti lento-kentän kasvoskannauksessa.

Nizzan kaupunginjohtaja on pyy-tänyt hallitukselta erikoislupaa käyt-tää vastaavaa teknologiaa fanialuei-den porteilla. Kyseisen tietokoneohjel-man asentaminen kahdeksaantoista kameraan Nizzan keskustassa sijait-sevan fanialueen sisäänkäynneille maksaa yhteensä 400 000 euroa.

Pariisin keskustaan rakennetulle fanialueelle mahtuu samanaikaisesti 92 000 ihmistä. Ottelua voi seurata pelikentän kokoiselta televisioruudul-ta. Pariisin kaupungin poliisivoimilla on terrorismin torjunnassa apunaan uusia tarkkapiirtokameroin ja lämpö-kameroin varustettuja droneja. Sadan metrin korkeudessa lentävä val-vontadrone on hiljainen ja painaa va-rusteineen alle kymmenen kiloa. Liki 500 000 euroa maksavan kokoon tai-tettava drone kulkee helposti mukana ja sen saa tarvittaessa ilmaan viides-sä minuutissa.

Kisat vastaanottavissa kymme-nessä kaupungissa on pidetty poliisien ja pelastustoimen yhteisiä katastrofi-harjoituksia. Pariisissa poliisin erikois-joukot harjoittelivat myös kemiallisen iskun mahdollisuutta.

Pinna paloi ToulousissaEtelä-Ranskan Toulousen yli 33 000 paikkaisella stadionilla pelataan kesä-kuun aikana neljä ottelua. Stadionin läheisyyteen rakennetulle fanialueelle mahtuu 12 000 katsojaa.

Terrori-iskuista lähtien ylityökier-


teessä sinnitelleiden Toulousen kau-pungin poliisien pinna kiristyi jalkapal-lon Euroopan mestaruuskisojen alla sii-nä määrin, että ammattiliitto uhkasi ki-soja lakolla. Lakkouhka oli lähinnä teo-reettinen sillä terrori-iskujen jälkeises-sä poikkeustilanteessa poliisien lakko-oikeus on rajoitettua. Poliisit kuitenkin boikotoivat kaupungissa järjestettyä terrori-iskun simulointiharjoitusta.

– Kisojen turvallisuuden hintana on poliisien terveys ja perhe-elämä. Ylitöistä ei makseta, tunteja kertyy lo-puttomiin, eikä niitä saa koskaan otet-tua takaisin, huokaa ammattiliitto Unité SGP Police FO:n pääsihteeri Ni-colas Comte.

Toulousen kaupunki kuunteli polii-seja ja heille taattiin sama määrä le-popäiviä kuin muillakin kaupungin vir-

kamiehillä. Lisäksi kisoja varten koulu-tuksessa olevat lisäpoliisit, joilla ei vie-lä ole aseenkantolupaa, eivät joudu partioimaan yksin, vaan osana kol-mikkoa, joista kahdella kokeneemmal-la on virka-ase. Toulousen poliisit toi-voivat käyttöönsä myös flash-ball -aseita ja tilapäisesti myös konetuli-aseita. Toistaiseksi lupaa tähän ei olla annettu.

Kisojen turvallisuuden hintana on poliisien terveys

ja perhe-elämä.

4 0 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2016

HALLITUSHallituksen tehtävänä on vastata liiton toiminnasta ja hallinnosta. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohta-jaksi ja kymmenestä kahteenkymmeneenviiteen (10–25) muuta varsinaista jäsentä. Puheenjohta-jaa lukuun ottamatta kullakin jäsenellä on henki-lökohtainen varajäsen. Hallituksen toimi kausi on hallituksen valinnan tekevien varsinaisten liitto-kokousten välinen aika.

ALUETOIMIKUNNATAluetoimikunnan tehtävänä on toimia liiton ja toimikunnan alueella toimivien yhdistysten yhteis-työelimenä ja hoitaa liiton hallituksen alaisuudes-sa sen sille osoittamat tehtävät. Jokainen jäsen -yhdistys on oikeutettu nimeämään edustajansa alueensa toimikuntaan. Liittokokous valitsee toimikunnan puheenjohtajan neljäksi vuodeksi.

TOIMISTOLiiton toimisto valvoo jäsentensä eli sinun etuja: käy neuvotteluja, viestii, lobbaa, valmistelee lau-suntoja, osallistuu työryhmiin ja tekee aloitteita, selvityksiä ja kanteluita. Toimistossa työskentelee 14 henkeä.

Me turvaamme selustasi

JÄSENSuomen Poliisijärjestöjen Liitto ry on liittosi. Toi-mintaan voit osallistua monella eri tavalla: jäsen-yhdistyksessä, aluetoimikunnissa sekä osallistu-malla koulutuksiin että sosiaalisessa mediassa keskusteluihin, tai antamalla esimerkiksi juttu-vinkin P&O-lehden toimitukselle.


Näin vaikutat SPJL:ssa

LIITTOKOKOUSYlintä päätösvaltaa liitossa käyttää liittokokous. Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs (4.) vuosi loka–joulukuussa, seuraava liittokokous pi-detään vuonna 2017. Liittokokouksessa valitaan nelivuotiskaudeksi liiton puheenjohtaja, hallituk-sen jäsenet ja varajäsenet, valtuuston varsinaiset ja varajäsenet, valtuuston puheenjohtaja ja vara-puheenjohtaja, aluetoimikuntien puheenjohtajat, valtakunnallinen pääluottamusmies ja tämän va-ra. Kokouksessa päätetään liiton toimintastrate-gia alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

VALTUUSTOLiittokokousten välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokouksen valitsema valtuusto. Varsinainen valtuusto kokoontuu vuo-sittain keväällä ja syksyllä lukuun ottamatta liitto-kokousvuotta, jolloin se kokoontuu keväällä.

Meitä on

11 000 jäsentähttp://www.spjl.fi

Vuosikertomuksen 2015 löydät

Teksti: Hannele Lotsari-Coffeng Kuvat: iStockphoto

TEXT Hannele

Lotsari-Coffeng

BILD Katja Almgren

Allvarlig men ingen tråkmåns

svenska


S ture Fjäder är öppen och vän-lig och han är absolut ingen tråkmåns, men han är obevek-ligt allvarlig då det gäller yrkesfolkets intressebevakning.

I arbetet– Det är självklart att polisen och jus-titieförvaltningen har för små resur-ser. Den inre säkerheten och ett fung-erande rättsväsende är grunden för all vår verksamhet. Man ska inte leka med allvarliga saker. Medborgarnas

förtroende för polisen är äkta respons om hur viktiga finländarna anser vår yrkeskunniga poliskår vara.

Den interna säkerhetens och rätts-väsendets uppdrag är helt klart så-dant som ska skötas med offentliga skattemedel. Jag kan inte se att vi ge-nom att privatisera dessa myndig-hetsuppgifter kunde nå en sådan nyt-ta att det skulle löna sig. Vi bör kom-ma ihåg att när allt kommer omkring är en pålitlig och fungerande intern säkerhet en av nyckelfaktorerna till

varför till exempel internationella före-tag etablerar sig i Finland och skapar arbetsplatser här.

I diskussionerna kring konkurrens-kraftsavtalet hördes väldigt negativa kommentarer om den offentliga sek-torns ställning som en kostnadspost som främst bara belastar samhället. Det här är alldeles fel. En fungerande och korruptfri offentlig sektor är myck-et viktig för att företagen ska kunna fungera. Den offentliga sektorn behö-ver företag och skatteintäkter för att

Pratflödet börjar genast då Akavas ordförande Sture Fjäder stiger in i rummet. Han berättar historier om ditten och datten i Akavahusets ljusa förhandlingsrum.

vara rädd för lokala överenskommel-ser. Jag tror nog att vår medlemskår har ett kunnande som ligger på den ni-vån att de klarar sig i diskussioner med arbetsgivarna. Nog ska centra-lorganisationerna och förbunden hänga med i förändringen. Vi måste gå alldeles nära medlemmens vardag, till exempel via chatten. Kommunika-tionen ska vara aktiv.

Mål– Att stärka Akavas inflytande. Våra värderingar är politisk obundenhet och vi arbetar tillsammans med alla regeringar och partier. Vi vill förnya arbetslivet och på vår agenda står till exempel reformeringen av arbetstids-lagen. Inom utbildningspolitiken är vi en kraftig påverkare. Enligt vår åsikt ska man inte slå samman yrkeshög-skolor och universitet, utan man ska öka på samarbetet. Vi är centralorga-nisationen för ekonomipolitiken, vi vill alltså se en hållbar tillväxt inom eko-nomin som betonar kunnandet och ut-bildningen.

Ekonomi– Beskattningen lockar inte experter-na att avancera i sina karriärer eller arbetsgivarna att belöna sina anställ-da. Skattesatsen ökar till exempel med 1,23 procent då arbetsgivaravgifter-na överförs för betalning av den an-ställda. Dessutom stiger arbetspensi-onsavgifterna enligt pensionsavtalet. Skattesatsen stiger sammanlagt 1,4 procent innan 2019.

Vi behöver även positiva sporrar i ekonomipolitiken och inte frustration.

4 3 2 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

Sture Fjäder (58) har lett Akava sedan

2011. Fjäder återvaldes 24 maj 2016

till ordförande för Akava för nästa fy-

raårsperiod. Valet var enhälligt, efter-

som inga motkandidater ställde upp.

kunna fungera effektivt. Vi borde strä-va efter att förstå den här harmonin och att rensa bort onödig byråkrati med förnuftig skattepolitik.

Plågsamt– I förhandlingarna om konkurrens-kraftsavtalet var det inget smärtfritt beslut att kapa den offentliga sek-torns semesterpengar. Vi svalde inte förlängningen av den årliga arbetsti-den med 24 timmar som hela arbets-tagar enligt arbetsgivarnas krav. Vi nådde en överenskommelse som inne-bär att arbetstiden förlängs med an-tingen 6 minuter om dagen, 30 minu-ter i veckan eller 90 minuter på tre veckor inom staten.

Under förhandlingarna om konkur-renskraftsavtalet har det blivit tydligt att finländarna är ansvarsfulla och re-do att fatta tunga beslut för att trygga framtiden för yngre generationer.

Onödigt– Man bör leva i tiden och svara på ti-dens utmaningar. Det är onödigt att

Finland har en för sträng beskatt-ning. Beskattningen uppmanar inte experterna att avancera i sina karriä-rer. Man ska inte bestraffa arbete och flit med hård beskattning. Om du till exempel har ett extrajobb betalar du hälften av inkomsten i skatt. Så ska det inte vara.

De skattesänkningar regeringen utlovat ska riktas in på alla inkomst-klasser. Med hjälp av beskattningen borde man trygga köpkraften bättre än idag, skapa sysselsättande tillväxt och få driftighet i ekonomin. Vi behö-ver även positiva sporrar i ekonomipo-litiken och inte frustration.

Framtiden– Jag tror att Finland i framtiden kom-mer att ha två stora fackföreningar. Akava är en av dem. Jag ser oss som experternas centralorganisation och arbetsuppgifterna är i allt högre grad just dessa uppgifter.

Vikten och betydelsen av utbild-ning ökar ständigt, och på arbetsplat-serna är expertis viktigare än exa-menspapper från universitetet eller yr-keshögskolan. Det är ju just i arbets-uppgifterna där människan löser in sin plats och visar sina färdigheter.

Det irriterar mig att vi onödigt of-ta faller offer för avund och förringar varandra. Jag tror att den enes fram-gång inte sker på den andres bekost-nad, utan framgångar ger oss alla mer – antingen fler jobb, nya innova-tioner, ibland till och med pengar, men det borde absolut uppmana oss alla att tävla om bättre prestationer. Vi borde även förstå att framgång om-fattar mer enbart pengar eller ställ-ning.

4 4 P OLI ISI & OIK EUS 2 | 2016

ELÄKKEELLE

Kari Alajoki

Sisä-Suomen poliisilaitos

1.3.2016 Nokian poliisiasema

Arto Helo

Sisä-Suomen poliisilaitos

1.3.2016 Nokian poliisiasema

Reino Harala

21.6.1924 Alastaro

–13.3.2016 Helsinki

facebook.com/SPJL.PO twitter.com/SPJL_PO

Muistamiset-palstalla julkaistaan kuvia: merkkipäivistä, eläköitymi-sestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan pois menosta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan neljä kuukautta.

muis tamiset

SURUVIESTI

ASIANAJOTOIMISTOMARKKU JAKOBSSON OY

Puh. 010-322 8040 Matkapuhelin 0400-450 547Sähköposti [email protected]

Asemanaukio 3, Kerava

postiosoite PL 117, 01301 Vantaa

ASIANAJOTOIMISTOJohanna Karkia Oy

puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299

www.johannakarkia.com

WTC Helsinki Airport, Lentäjäntie 3

TURVALLISUUSALANAMMATTILAISETKOHTAAVAT JYVÄSKYLÄNPAVILJONGISSA 7.-9.9.2016

www.jklturvallisuusmessut.fi

Messut tarjoaa laajan katsauksen yritysten, yhteisöjen ja laitosten turvallisuudesta vastaaville sekä palo- ja pelastustoimessa työs-kenteleville.

• Palo- ja pelastustoimi Ensihoito / -vaste• Kiinteistöjen turvallisuus• Yhteiskunnan turvallisuus• Vartiointiala

Tutustu Akavan verkkolehteen

Akavalainen-verkkolehti tarjoaa ajankohtaista tietoa akavalaisten arjesta ja

Akavan toiminnasta.www.akava.fi/akavalainen

4 5 2 | 2016 P OLI ISI & OIK EUS

9 37 3 44 5 2

4 2 5 65 1 2 7 6 3

1 3 2 42 3 7

6 8 29 6

3 7 2 9 6 5 1 8 45 9 8 2 1 4 3 7 64 1 6 7 8 3 2 5 92 5 9 1 7 8 4 6 37 3 1 6 4 2 8 9 56 8 4 3 5 9 7 2 19 4 3 5 2 7 6 1 88 6 7 4 9 1 5 3 21 2 5 8 3 6 9 4 7

1/2016 RATKAISUT

VAIKEUSASTE ● ● ● ● ●

© A

rto

Inka

la w

ww

.ais

udok

u.co

m

pu lmakulma


Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420

Mika Nygårdjärjestöpäällikkö09 3484 2433

Katja Almgrenviestintäsuunnittelija09 3484 2428

Sari Haukkatyövapaalla 30.6.2016 asti

Anita Heinotalouspäällikkö09 3484 2422Tarja Heinonen

puheenjohtajan sihteeri09 3484 2421

Asta Jakobssonjäsenpalvelusihteeri09 3484 2426

Tuija Heinopääluottamusmies/OM09 3484 2427

Pekka Lassilapääluottamusmies/SMp. 09 3484 2430

Hannele Lotsari-Coffengviestintäpäällikkö09 3484 2429

Auno Mäkinen

neuvottelupäällikkö09 3484 2431

Anne Rakkajäsenrekisterisihteeri09 3484 2424

Anu Pitkänenkoulutus- ja edun-valvontasihteeri09 3484 2434

Rita Ridanpäälakimies09 3484 2425

Jaana Tynjälätalousassistentti09 3484 2423Toimiston puhelin

09 3484 2400, puhelinpäivystys ma–to klo 9–14,kesäajalla ja pe 9–[email protected] 2, 00520 Helsinki

Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin!


SIELUNI SISÄLLÄ sitä, miten kolmen vuoden aikana

kesä lomarahastani nipistettävät 30 prosenttia saavat

kansakuntamme uuteen kukoitukseen ja satamat ruuh-

kautumaan. Tästä seurauksena, miten erityisesti sata-

missa ahtaajien käsien rakot ja hiertymät saadaan joys-

tickkien kiihtyneen kääntelyn johdosta paranemaan

nopeammin.

Kääntäen, kun minä ajattelemattomasti olen nosta-

nut kesätilissäni hieman ylimääräistä, telakat ovat jou-

tuneet ahdinkoon ja huutokaupatuiksi maailmalle. Sa-

malla paikallisten vaatehtimojen luomukset ovat jää-

neet kirkonkyliemme asusteliikkeiden takahuoneisiin

odottamaan alennusmyyntejä tai matonkudemyynti-

päiviä, ja Uudessakaupungissa puoliväkisin yritetään

pitää autonrakennuslinjasto pystyssä. No, kait moista it-

sekkyyttä onkin syytä miettiä kotosalla pirtissä kärpä-

siä ilmaisjakelulehtisillä tappaen.

Olihan säästämistä aikoinaan kesälomarahan vaih-

taminen lomaksikin. Muutenhan idea oli kurjuuden ai-

kana mitä mainioin. Hieman parempi palkkaiset eivät

sitä kuitenkaan harrastaneet, ja markkamääräinen lop-

putulema ei ollutkaan harjoituksen väärti. Sittenhän

oltiin yhtenään lomalla pitkiäkin pätkiä.

Kesäajan poisottamisesta kuulee vieläkin. Yleisen

elämänkokemuksen mukaan tiedämme, että heinä-

kuussa kansalaiset eivät enää kello 15 jälkeen virastoissa

aikaansa vietä. Älypuhelimet tarjoavat uusia vaihtoeh-

toisia ajantappokeinoja virastoihin soittelun sijasta.

Ja helmikuussa räpsähtänee ajanhallintaan kuusi

minuuttia lisää. Tarkkana on oltava, ettei aikana men-

nä liikaa harmaalle alueelle ja esimiehet ovat kovilla

plussatuntien kanssa. Mutta uudistus tuleekin kuin ti-

lauksesta, ajatellen uutta Kieku-järjestelmää. Päivittäi-

sen työajan kirjaamiselle tulee virallisesti oma aikansa

ja työllistävää vaikutusta ainakin kotimaan sektorilla?

Ei tämä valittamisesta parane. Ei siastakaan kanna-

ta yrittää ajokoiraa; tuhlaa vaan omaa aikaansa ja ärsyt-

tää sikaa. Se kuitenkin jo kerrottakoon nyt, että tulen

seuraamaan huolella valtakunnallisen tilanteen kehit-

tymistä.

Näihin tunnelmiin ja maisemiin

Maksava jäsen

Outi ”Ode” Ahonen työskentelee käräjäsihteerinä Pir-

kanmaan käräjäoikeudessa ja hän on SPJL:n valtuuston

varapuheenjohtaja.

Moista itsekkyyttä onkin syytä miettiä kärpäsiä

ilmaisjakelulehtisillä tappaen

Oden oodi

Minä niin vaan ihmettelen...

Kesän ajan jäsenkortil

historiallinen nuijan kopautus 209 3484 2428 [email protected] osoitteenmuutokset...

Documents