6 Turvallisuus-palvelut osa sairaalatoimintaa

13 Puukipsi sopii erikois-kipsaukseen

10 Vuosijuhlassa jaettiin mitaleita ja juhlittiin menestyjiä

TEEMANA

TURVAL-

LISUUS!

HOSPITAALI 22O16

VA R S I NA I S - S U O M E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N H E N K I LÖ STÖ LE H T I • F I N LA N D S S J U K VÅR D S D I ST R I K T S P E R S O NA LT I D S K R I F T

Kuukauden kirjoitus

Månandes skrivelse

25.4.2016

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 10. vuosikerta.

JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. ToIMITUS: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson, puh. 050 599 5620, kristiina.andreasson@tyks.fi ToIMITUSKUnTA: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson, Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Aki Salo), Pirjo Marjamäki (Miia Niutanen), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). ToIMITTAJAT: Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) TAITTo: Letterhead

PAIno: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. JAKeLUT: Posti Group Oyj. oSoITTeeT: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. oSoITTeenMUUToKSeT: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimie-helleen, muut: tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. ToIMITUKSen oSoITe: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

ISSN 1796-8062ILMeSTyMInen: 6 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy 20.6.2016. Aineistopäivä 27.5.2016MedIATIedoT: www.vsshp.fi > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

HOSPITAALI 2 2016

Jussi Rapeli turvallisuuspäällikkö, säkerhetschef

Dataskydd är en grund på vilken patientens för- troende för vårdpersonalen och den vård hen får vilar. Alla har rätt till skydd av det privata. För sjuk-vårdens del ingår tanken om tystnadsplikt vid hante-ring av patientuppgifter redan i Hippokrates läkared.

Polisens rätt till uppgifter då det gäller grova brott (det föreskrivna maximistraffet minst 6 år i fängelse) finns stipulerad i förundersökningslagen och i polislagen. Då det gäller grova brott å färde är dessutom alla anmälningsskyldiga till myndig-het (t.ex polisen), eller till den som faran hotar. 

Tyvärr gör sig våra patienter ibland skyldiga till brott under sin sjukhusvistelse. Oftast rik-tar sig brotten mot vår personal eller sjukvårds-distriktets egendom. Vanligtvis handlar det om olaga hot, misshandel eller stöld. Grova brott begås sällan. Oberoende av brottets föreskrivna maximistraff bör uppsåtliga brott som riktar sig mot sjukvårdsdistriktets personal, egendom eller fastighet anmälas till polisen. 

Tietosuoja on perusta, jolle potilaan luottamus hoitohenkilökuntaan ja hänen saamaansa hoi-toon rakentuu. Jokaisella on oikeus yksityisyyden suojaan ja terveydenhuollon osalta potilastietoja koskeva salassapitovelvollisuuden ajatus on esi-tetty jo Hippokrateen lääkärinvalassa.

Esitutkintalaissa ja poliisilaissa säädetään poliisin tiedonsaantioikeudesta törkeiden rikos-ten (säädetty ankarin rangaistus vähintään 6 vuotta vankeutta) osalta. Lisäksi törkeiden, hankkeilla olevien, rikosten osalta on kenellä tahansa ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle (esim. poliisille) tai sille, jota vaara uhkaa.

Valitettavasti potilaamme syyllistyvät sai-raalassaoloaikanaan toisinaan rikoksiin, jotka useimmiten kohdistuvat henkilöstöömme tai sairaanhoitopiirin omaisuuteen. Tyypillisesti rikokset ovat laittomia uhkauksia, pahoinpitely- rikoksia sekä varkauksia. Kyseessä on har-voin törkeä rikos. Huolimatta kyseessä olevan rikoksen säädetystä enimmäisrangaistuksesta, sairaanhoitopiirin henkilöstöön, omaisuuteen tai

Då patienten gör sig skyldig till uppsåtliga brott är hen ansvarig för sina handlingars rättsliga konsekvenser, vars verkställande vårdförhållan-det inte får förhindra. I målsägandebrott kan tyst-nadsplikten och det dataskydd som lagen förser patienten med, upphävas av målsägande. Det bör ändå observeras att det endast är anställda i egen-skap av brottsoffer som har rätt att i samband med utredningsbegäran uttala sig till polisen om den misstänkta förövarens identitetsuppgifter.

Också i de fall där brottet exempelvis gäller sjukvårdsdistriktets egendom uppger sjukvårds-distriktet den misstänkta förövarens, patientens, identitetsuppgifter i samband med polisanmälan. 

Tystnadsplikten hindrar med andra ord inte sjukvårdsdistriktet eller anställda att ge polisen sekretessbelagda uppgifter, om det är nödvändigt för uppstartandet av en rättsprocess som baserar sig på den målsägandes åtals- eller annan rätt. 

kiinteistöihin kohdistuvat tahalliset rikokset tulee ilmoittaa poliisille.

Potilaan syyllistyessä tahalliseen rikokseen hän on vastuussa tekojensa oikeudellisista seu-raamuksista, joiden toteutumista hoitosuhde ei saa estää. Asianomistajarikoksissa salassapito- velvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tie-tosuoja on kumottavissa asianomistajan toimesta. Menettelyssä on kuitenkin huomioitava, että ainoastaan uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä.

Mikäli rikos kohdistuu esimerkiksi sairaan-hoitopiirin omaisuuteen, niin myös siinä tapauk-sessa sairaanhoitopiiri ilmoittaa rikosilmoituksen yhteydessä epäillyn tekijän, potilaan, henkilölli-syyden poliisille.

Salassapitovelvollisuus ei siis estä sairaan- hoitopiiriä tai työntekijää antamasta poliisille salassa pidettäviä tietoja, jos se on välttämätöntä asianomistaja-asemaan perustuvan syyte- tai muun oikeuden käynnistämiseksi.

Hoitosuhde ei anna potilaalle rikos-oikeudellista suojaa

en vårdrelation ger inte patienten straffrättsligt skydd

2 HOSPITAALI 2 2016

25.4.2016Sisältö

KUUKAUden KIRJoITUS

Hoitosuhde ei anna potilaalle rikosoikeudellista suojaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

MÅnAndeS SKRIVeLSe

En vårdrelation ger inte patienten straffrättsligt skydd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Kolme aloitetta palkitaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Haku kokemusasiantuntijoiden koulutukseen alkamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Turun hyvinvointi-toimialan logistiikka siirtyy sairaanhoitopiirille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

T3-sairaalan leikkausosaston simulointi lupaa tehokkuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Sähköiset henkilöstölomakkeet - toinen aalto . . . . 4

Uutta opetus- ja koulutusyhteistyössä . . . . . . . . . . . 5

”Nykypäivänä turvallisuuspalvelut osa sairaalatoimintaa” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Järjestyksenvalvojan oikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . 6

Ajankohtaista tietoturvasta ja tietosuojasta . . . . . . . 7

”Jokainen tuuppaa näitä asioita omalta osaltaan eteenpäin” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Turvallisesti työmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Milloin yksikössänne on viimeksi järjestetty turvallisuuskävely? . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

När man byter språk får man tänka på nytt . . . . . . . 9

Vuosijuhlassa jaettiin mitaleita ja juhlittiin menestyjiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Vuoden Menestyjät 2016 valittu . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Sairauskertomustiedoilla kohti parempaa hoitoa ja johtamista . . . . . . . . . . . . . . . . 12

TyÖyHTeISÖ TUTUKSI

Elvyttäminen on tiimityötä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Puukipsi sopii erikoiskipsaukseen . . . . . . . . . . . . . 13

Hospitaalin toimituskunta esittäytyy . . . . . . . . . . . . 14

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin some-näkyvyys kasvussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Santra uudistuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Tutustu Omakanta -palveluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

SARVeSTA HäRKää

Sopien, ei sanellen! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Mielenterveyspotilaan omaisilleuudenlaista apua tarjolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

HenKILÖKUnTAneUVoSTo

HKN – kuulostaako tutulta? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

AMMATTInA

Ainutlaatuinen ammatti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Pohjantähteä kohti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

KURKISTUS MUSeon KoKoeLMIIn

Mikroskooppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

HARRASTUKSenA

Kullanarvoinen harrastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

KAnSI Tyksin Loimaan sairaalassa työsken-televät Raija Talvitie (kuvassa vasemmalla), Paula Heino, Tuula Pajala-Helenius ja Maria Mäkelä osallistuivat aprillipäivänä pidettyyn VSSHP:n vuosijuhlaan 260 muun sairaanhoi-topiiriläisen kanssa . Lisää kuvia sivuilla 10-11 . Kuva: Esa Halsinaho

Milloin ja miten osallistun?Kilpailuaika: 27 .4 – 8 .5 .2016Kilpailukuvan aihe: Osaamisen iloa arvokkaassa työssämme .Lähetä kuva kilpailuaikana s-postilla: rekrytointi@tyks .fi tai lataa se Instagramiin käyttäen tägiä #töissävsshpssä ja @vsshp_rekrytointi Kuvakilpailun tarkat säännöt: Santra > Henkilöstöasiat > Muut asiat > Henkilöstöohjelma

MILTÄ OSAAMISEN ILO ARVOKKAASSA TYÖSSÄMME NÄYTTÄÄ?

Tärkeää!Mikäli kilpailukuvassasi näkyy tunnistettavissa oleva potilas tai joku muu ulkopuo-linen henkilö, tulee häneltä pyytää kirjallinen kuvaus-lupa . Huomioi myös muut tietoturvaan liittyvät seikat: mitään potilastietoihin tai muuhun salassa pidettävään tietoon liittyvää ei saa näkyä kuvassa .

Mitä voin voittaa?1. palkinto: Ruisrock-liput2. palkinto: Lahjakortti ravintolaan

Voittajakuvat valitsee hen-kilöstöpalveluiden ja henki-löstöjärjestöjen edustajista koottu raati 17 .5 .2016 . Voittajille ilmoitetaan hen-kilökohtaisesti . Voittoisat kuvat julkaistaan mm . Santrassa ja Hospitaa-lissa .

Miten seuraan kilpailukuvia?

S-postilla tulleet kuvat: vsshp.kuvat.fi > Osaamisen iloa.

Instagramiin laitettuja kuvia voi seurata tägin #töissävsshpssä

kautta . Voit myös äänestää suosikkikuvaasi . Tästä

tiedotamme lisää myöhemmin .

Kilpailuku-vien käyttö

Kilpailuun osallistu-neita kuvia voidaan jul-kaista Santrassa, Hos-pitaalissa ja VSSHP:n some-kanavilla . Kuvia

voidaan myös mahdolli-sesti käyttää esimerkiksi julisteena .

VALOKUVAKILPAILU

KUVAAMISEN ILOA

3HOSPITAALI 2 2016

Kolme aloitetta palkitaanAloitetyöryhmä kokoontui 31 .3 .2016 . Käsittelyssä oli 29 aloitetta, joista kolme palkitaan .

Palkitut aloitteet ja palkkiosummat• Kuulokojeen korjauksen valmistumi-nen, Kirsi Pernu, 300 euroa• Lyhytaikaiset potilaat, Vivi Aaltonen, 250 euroa• Liian suuret tilauskoot, Jenni Koskinen, 150 euroa .

Seuraavaksi palkitut aloitteet siirtyvät vas-tuuyksiköille toteutettavaksi . Tarkemmat kuvaukset aloitteista sekä niistä annetut lausunnot ovat luettavissa aloitejärjestel-mästä . Myös toteuttamistilannetta voi seu-rata aloitejärjestelmässä .

Aloitetyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa . Jos sinulla on idea, parannusehdotus, kehittämisehdotus tai tiedät mitä kannattaisi tehdä toisin, tee aloite ja tule palkituksi! Lisätietoa sekä linkki aloitejärjestelmään löytyvät Santrasta .

T3:n leikkaus-osaston simu-lointi lupaa tehokkuuttaT3-sairaalaan tulevan leikkaus-

osaston toiminnan simulointira-

portti ennakoi, että saleja voi-

daan käyttää erittäin tehokkaasti.

– Sen perusteella leikkaussalien virka- aikaiseksi käyttöasteeksi tulisi 75 prosent-tia, joka on Suomen oloissa varsin korkea luku, hankejohtaja Raija Asola kertoo .

Delfoi Oy:n avulla tehdyssä simuloin-nissa pyrittiin kuvaamaan vuoden 2025 toimintaa mahdollisimman hyvin .

– Arvioimme leikkausosaston käyttäji-en kanssa tulevaisuudessa tehtävien leik-kausten määrät . Pyrimme huomioimaan alueen ennustetun väestökehityksen se-kä arviot lähisairaaloista Kantasairaalaan siirtyvistä toimenpiteistä ja erikoisalojen välisistä muutoksista .

– Myös eri syistä tapahtuvat leikkaus-salien tilapäiset sulkemiset huomioitiin . Henkilöstömäärä pidettiin simulaatiossa optimaalisena, Asola selvittää .

Neljänteen kerrokseen sijoittuva leik-kausosasto koostuu 13 salista . Alempaan kerrokseen synnytysosastolle tulee lisäksi kaksi sektiosalia ja yksi monitoimisali .TEKSTI: ESA HALSINAHO

Haku kokemus-asiantuntija-koulutukseenVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) järjestää Turun Ammattikorkeakoulun kanssa kokemusasiantuntijakoulutuksen. Koulutukseen mahtuu kaksikymmentä VSSHP:n palveluita saa-nutta asiakasta tai heidän omaistaan. Hakuaika on 9.-31.5.2016.

Kokemusasiantuntijalla on halu kehittää pal-veluita tai auttaa muita oman kokemuksensa poh-jalta. Koulutuksen käynyt voi toimia mm. ryh-mänohjaajana, työntekijän työparina, koulutta-jana, tiedottajana sekä kokemusarvioijana tutki-mushankkeissa.

Kokemusasiantuntijakoulutus alkaa syys-kuussa ja kestää 10 kuukautta. Tavoitteena on kouluttaa kokemusasiantuntijoita kaikille VSSHP:n toimialueille. Haku ja lisätietoa koulu-tuksesta: vsshp.fi.

Koulutuksen vastuuhenkilöt: Suunnittelija Mari Viljanen-Peuraniemi ja erikoissuunnitte-lija Pekka Makkonen.

Turun hyvinvointi-toimialan logistiikka VSSHP:n osaksiTurun hyvinvointitoimialan logistiikka siirtyy liikkeenluovutuksella Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin (VSSHP) organisaatioon . Siir-to koskee Mäntymäen sairaala-alueen kahta-kymmentä työntekijää . VSSHP:n hallitus hy-väksyi 1 .3 .2016 liikkeenluovutussopimuksen sekä siihen liittyvät palvelu- ja henkilöstöso-pimukset . Turun kaupunginhallitus hyväksyi liikkeenluovutuksen osaltaan 8 .2 .2016 .

Liikkeenluovutuksella 1 .4 .2016 VSSHP:lle siirtyneeseen kokonaisuuteen kuuluvat va-rastointi-, kuljetus- ja hyllytyspalvelut, si-säkuljetus, postitus ja hoitotarvikejake-lu . VSSHP:n hallitus päätti perustaa siirty-viä työntekijöitä varten sairaanhoitopiiriin 1 .4 .2016 alkaen 20 vakanssia: seitsemän huoltomiestä, neljä varastotyöntekijää, viisi hallintovirkailijaa, kaksi toimistosihteeriä, työnjohtaja ja lähetti .

KIPU KIInnoSTI KAnSALAISIA. Maaliskuun alussa pidetyn Tyksin yleisöluennon aiheena ollut kipu keräsi runsaasti kiinnostuneita kuulijoita Tyksin luentosaleihin . Asiantuntijoina toimineet Tuija Teeri-joki-Oksa (vas .), Nora Hagelberg, Tero Taiminen ja Satu Jääskeläinen kertoivat kivun monista ilmene-mismuodoista ja hoitotavoista . Luennon videotaltiointi: nivelverkko .fi . TEKSTI JA KUVA: ESA HALSINAHO

Otimme joulukuussa käyttöön webTallen-nus-järjestelmän ja siirryimme paperisista lomakkeista sähköisiin . Muutos koski sai- rauspoissaolon omailmoitusta, lupapyyntöä toimia VSSHP:ssä ilman palvelussuhdetta sekä koulutushakemusta ulkopuoliseen kou-lutukseen . Osaamisen hallinnan tietojärjes-telmän Sympan käyttöä laajennettiin samalla ja täydennyskoulutusten hallinnointi siirtyi kokonaisuudessaan Sympaan .

Lievän alkukankeuden jälkeen järjestelmä toimii jo ihan mukavasti . Lomakemäärät ovat huimat, esim . helmikuussa hyväksyttiin 1243 omailmoitusta, 1 031 koulutushakemusta ja 37 lupapyyntöä .

Toisessa sähköistämisaallossa tulevat työ-sopimukset ja virkamääräykset, loput virka-

vapaus- ja työlomahakemukset, omien henki-lötietojen muutoslomake sekä EVES-lisätyölo-makkeet . Maaliskuussa viimeisteltiin lomak-keiden ulkoasut ja järjestelmää on testattu sen jälkeen ahkerasti .

AIKATAULU TäSTä eTeenPäIn: > käyttökokemuksien kerääminen touko-elokuussa, yhteistyökumppanina Totek> tietoiskut henkilöstölle 15 .8 . alkaen > uudet lomakkeet kaikkien käytettävissä 1 .9 . alkaen

Palaan tarkempiin yksityiskohtiin Santrassa ja Hospitaalissa kesälomien tienoilla .

TEKSTI: MARJUT KAHILAINEN, projektipäällikkö

Sähköiset henkilöstö-lomakkeet - toinen aalto

4 HOSPITAALI 2 2016

TYKSIN SENIORIT

Yhdistyksen toiminta jatkuu aktiivisena . Tarjolla on mm . seuraavaa ohjelmaa

MAAKUnTAMUSeoon tutustumme 27 .4 ja 28 .4 . klo 13 . Mahdolliset peruutuspaikat: heimo .kumlander@elisanet .fi; 040 593 4021 .

Retki VeRLAAn 18 .5 . Retken hinta 75 € . Ilmoittaudu viimeistään 28 .4 . mirja .hovirinta@turku .fi, p . 050 5590162 .

Tutustumme MUSTIon LInnAAn ja kesäteatteriin 22 .6 Matkan hinta on 90 € . Ilmoittaudu viimeistään 20 .5 . heimo .kumlander@elisanet .fi; p . 040 5934021 .

HengeLLInen PIIRI kokoontuu to 10 .5 . klo 13 Tyksin A-sairaalan pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa arvioi-maan piirin tilannetta .

Lähiaikoina eläkkeelle siirtyvät! Liity mukaan Tyksin seniorit ry:n aktiiviseen joukkoon! Lisätietoa toiminnastanne ja liittymislomake vsshp .fi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri > Ammattilaisille > Senioritoiminta . Ohjelma- ym . tiedot jäsenkirjeessä 2/2016 .

HeIMo KUMLAndeR, puheenjohtaja, heimo .kumlander@elisanet .fi; p . 040 5934021TARU LUUKKALA-VIITAnen, sihteeri, tyksseniorit .sihteeri@gmail .com; p . 044 0331464

VÄITÖKSET

11 . maaliskuuta tarkastettiin filosofian maisteri Eveliina Munukan väitöskirja Gut microbiota and metabolic disorders . Väitöksen alana on lääketieteellinen mikro-biologia . FM Eveliina Munuk-ka työskentelee Tyks-Sapa-liikelaitoksessa .

TyKSIn PäIVäSAIRAALAn keuhkosyövän hoitoyksikössä kävi huhtikuun alussa vieraita Loimaalta . Elisenvaaran Martoilla oli tuliaisinaan 30 itsekudottua sytomyssyä . Marttojen loihtimat myssyt on tehty puuvillalangasta, jotta materiaali ei kutita päänahkaa, johon hiukset ovat vähitellen syöpähoitojen jälkeen kasvamassa takaisin . Sairaalan sinisissä työasuissa myssyjä ihastelemassa ovat Helena Lempiäinen (vas), Anna-Liisa Vuori (3 . vas) sekä Marja-Kaisa Pirttijärvi (oik) . Myssyt luovuttivat ja Marttojen tervehdyksen toivat Hilkka Takala (2 . vas) sekä Riitta Saarnivaara ja Sirkka Hakala . Teksti ja kuva: Katja Kaartinen .

Kliinisen hoitotyön opettajat Riitta-Liisa Lakanmaa (vas.), Teija Franck, Annukka Myllymäki, Heikki Ellilä, Leena Walta, Sini Eloranta, Merja Nummelin, Susanna Mört. Kuva: Katja Kaartinen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) ja Turun ammattikorkeakoulu käynnistivät vuo-den 2016 alussa uudenlaisen sosiaali- ja terveys-alan opetus- ja koulutusyhteistyön kokonaisuu-den, johon kuuluu kliinisen hoitotyön opettajan tehtävä. Tehtävä tukee opetus- ja koulutusyhteis-työn lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaa-tioyhteistyön vahvistumista. Opettajat tukevat opiskelijoiden oppimisprosessia ja ammatillista kasvua sekä vahvistavat henkilökunnan pedago-gista osaamista. Opettajat toimivat ylihoitajan

ohjauksessa ja yhteistyössä opiskelijaohjaajien kanssa.

Uusi toimintamalli murtaa perinteisiä organi-saatiorajoja. Se mahdollistaa opiskelijoille laaduk-kaan, turvallisen ja työelämäläheisen oppimisen, jossa teorian ja käytännön opiskelu muodostavat eheän kokonaisuuden. Kliinisen hoitotyön opet-tajille on myös tulossa blogi.

Lisätietoja Santrassa > Henkilöstöasiat > Koulutus ja osaaminen > Opiskelijaohjaus > Kliiniset hoitotyön opettajat .

Uutta opetus- ja koulutusyhteistyössä

Työkenkien myyntinäyttely

12.5. klo 10 .30-14 .30U-sairaalan ruokasalin aula

- - - - - - - - - - - - - - - - - - 13.5. klo 10 .30-14 .30T-sairaalan kahvio

Tennis- ja sulka-pallojaoston tapahtumapäiväTyksin henkilökuntaneuvoston tennis- ja sulkapallojaosto järjestää 5 .5 .2016 yhteisen tapahtumapäivän Aktia Arenalla . Tyksin henkilökunta on tervetullut tutus-tumiskäynnille, ilmoittautumista ei tarvita . Päivä on helatorstai, jotta lähes kaikilla on mahdollisuus osallistua .

AKTIA ARenA: Erotuomarinkatu 2,20780 Kaarina, www .aktia-arena .fi

Tervetuloa!EIJA LAURIKAINEN, sulkapallo- ja tennisvastaava

5HOSPITAALI 2 2016

Järjestyksen-valvojan oikeuksistaJärjestyslaki mahdollistaa järjestyksenvalvojien asettamisen mm . sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteisiin ylläpitämään järjestystä ja tur-vallisuutta poliisin apuna . Järjestyksenvalvojan asettaminen on luvanvaraista ja edellyttää, että järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavoin ole toimipisteessä tarkoituksen-mukaista .

Järjestyslain alainen järjestyksenvalvoja hoitaa tehtäviä, jotka perinteisesti on ymmär-retty poliisin tehtäviksi . Osana järjestyksenval-vojan tehtäviä on hoitohenkilökunnan ja potilai-den turvallisuudesta huolehtiminen .

Toimivaltuuksiltaan järjestyksenvalvoja sijoittuu hieman sekavassa yksityistä turvalli-suusalaa koskevassa lainsäädännössä jonne-kin vartijan ja ravintoloiden ovilla olevien jär-jestyksenvalvojien, kansankielellä portsarei-den, välimaastoon . ”Poke on kingi” ainakin toi-mivaltuuksiensa puolesta omaten suurimmat oikeudet puuttua ihmisen perusoikeuksiin, kun taas järjestyslain alaisella järjestyksen-valvojalla on tietyissä tapauksissa laajemmat oikeudet (ja velvollisuudet) kuin vartijalla .

Järjestyslain alaisella järjestyksenvalvojalla on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus pois-taa toimialueeltaan henkilö tai sen ollessa riit-tämätön toimenpide oikeus ottaa henkilö kiinni sekä suorittaa kiinniotetulle turvallisuustarkas-tus . Järjestyksenvalvojalla on oikeus käyttää tarpeellisia voimakeinoja em . tehtävässä .

Käytännön tasolla sairaalaympäristössä on kuitenkin tärkeää ymmärtää se, mihin järjes-tyksenvalvojien oikeudet eivät riitä tai ole käy-tettävissä . Potilaan oikeus terveyden- ja sai-raanhoitoon rajoittaa sairaalan järjestyksenval-vojan toimintamahdollisuuksia . Järjestyksen-valvojien toimivalta ei myöskään ulotu sellaisiin potilaaseen kohdistuviin toimenpiteisiin, jotka on säädetty hoitohenkilökunnan tehtäviksi . Järjestyksenvalvoja on tällaisissa tapauksissa turvaamassa hoitohenkilökunnan suorittamaa toimenpidettä .

Sairaalassa toimivalta järjestyksenvalvo-jalta edellytetäänkin lainsäädännön ja toimin-taympäristön tuntemisen lisäksi tilannetajua sekä tehtävien inhimillisten tekijöiden ymmär-tämistä .

TEKSTI: JUSSI RAPELI

Tyksin Kantasairaalassa on ympäri vuorokauden vähintään 3 järjestyksenvalvojaa: T-sairaalassa, päivystyksessä sekä A- tai U-sairaalan alueella. Öisin ja viikonloppuisin järjestyksenvalvojia on enemmän.

– Välillä on rauhallisempaa, välillä tulee useita tehtäviä päivässä. Tehtäviä on laidasta lai-taan, asiakaspalvelusta hoitotyön turvaamiseen. Joskus joudutaan myös priorisoimaan tehtäviä usean tehtävän sattuessa samaan aikaan. Puhelin-soitosta arvioidaan tilanteen kiireellisyys, mutta turvapainikekutsuun lähdetään heti ja jätetään senhetkinen työ kesken.

Eroja on siinä, miten herkästi järjestyksenval-voja kutsutaan paikalle.

teeman

a TURV

ALLISU

US

”yhteistyö muun henkilökunnan kanssa toimii hyvin”

– Yhteistyö muun henkilökunnan kanssa toi-mii hyvin. Turhia kutsuja ei yleensä ole, mutta esimerkiksi vahinkopainalluksen takia on aiheettomia henkilöturvahälytyksiä.

Tilojen tuntemus ja sosiaaliset taidot tärkeitä

Erot sairaalan ja muiden vartiointikohteiden välillä liittyvät Juhani Lindénin mukaan häi-riötilanteiden hoitamiseen sekä työhön koh-distuviin uhkatilanteisiin:

– Jos järjestyshäiriö johtuu potilaasta, häntä ei voida poistaa kohteesta kuten häiri-öasiakasta kauppakeskuksesta. Isoin järjestyk-senvalvojaan kohdistuva uhka sairaalassa ovat tarttuvat taudit. Ei ehditä suojautua tai varau-tua tilanteen yllätyksellisyyden takia.

Järjestyksenvalvojalta vaaditaan sairaalati-lojen tuntemuksen lisäksi muutakin osaamista:

– Sairaalaympäristössä järjestyksenvalvo-jien sosiaaliset taidot korostuvat. Elämänko-kemus on hyvä valttikortti tässäkin työssä, sen avulla osaa suhtautua asioihin eri tavalla.

SAnTRA > Turvallisuus > Vartiointi

TEKSTI JA KUVA: KRISTIINA ANDREASSON

Turvatiimi Oy on hoitanut vartiointi-

ja turvapalveluja Tyksin Turun ja

Salon toimipisteissä 1.9.2015 alkaen.

Kohde-esimies Juhani Lindénin mu-

kaan ykkösprioriteetti on henkilös-

tön turvaaminen ja näkyvä valvonta.

– Nykypäivänä turvallisuus-palvelut ovat osa sairaalatoimintaa.

Jos katsoo 10 vuotta taaksepäin, näkee muutoksen. Palvelun tarve

on kasvanut. Tehtäviä on laidasta

laitaan

6 HOSPITAALI 2 2016

Turvallisuustiimi eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) turvalli-

suus- ja työsuojeluasioita hoitava nelikko on syyskuusta alkaen tavannut

vapaamuotoisesti maanantaiaamuisin yhteisten ajankohtaisten aiheiden äärellä.

Ajankohtaista tietoturvasta ja tietosuojastaTietoturvaopas henkilöstölleTietoturva ei ole vain tekniikkaa, vaan tietoturvallisuuteen vaikuttavat jokapäi-väiset toimintatavat ja asenne – tietotur-van vahva lenkki on oikealla tavalla toimi-va yksilö . Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin (VSSHP) henkilöstölle on julkaistu uusi tietoturvaopas, johon on koottu keskeisimmät tietoturvallisuuden perus-asiat . Se antaa neuvoja tietoturvallisuu-den toteuttamiseen omassa työssä ja muissa käytännön tilanteissa . Tietoturva-opas on tarkoitettu myös avuksi uusien työntekijöiden perehdytyksessä . Opasta on saatavilla sähköisenä ja painettuna . Sähköinen opas on jo luettavissa Sant-rassa . Painettu opas lähetetään jokai-seen yksikköön, ja jatkossa sitä on tilat-tavissa lisää varastotilauksena esimer-kiksi jaettavaksi uusille työntekijöille .

SAnTRA > Turvallisuus > Tietoturva > Tietoturvaopas

Ilmoita tietoturvalli-suuden tai tietosuojan vaarantumisesta – tee tietoturvailmoitusVSSHP:ssä on otettu käyttöön tietoturva-ilmoituslomake tietoturvapoikkeamien raportointiin . Tietoturvailmoitus on osa HaiPro-järjestelmää . Tietoturvailmoituk-sen avulla ilmoitat jälkikäteen tilanteet, joissa tietoturvallisuus tai tietosuoja on vaarantunut . Voit ilmoittaa niin läheltä piti -tilanteet kuin varsinaiset haittatapahtu-matkin . Tavoitteena on raportoinnin avulla saada esille tapahtuneet tietoturvapoik-keamat mahdollisimman kattavasti, jotta vastaavia tapahtumia voidaan jatkossa ehkäistä ja torjua tietoturvauhkia .

Samasta poikkeamatilanteesta voi tehdä tietoturvailmoituksen lisäksi potilasturvallisuusilmoituksen tai työ- turvallisuusilmoituksen samalla kertaa .

Tietoturvailmoitusta ei ole tarkoitettu akuuttien tietoturvapoikkeamien ilmoitta-miseen ja käsittelyyn . Ota yhteyttä Medbi-tin palvelupisteeseen (p . 33200 tai palvelu-piste@medbit .fi) jos työasema tai sovellus ei toimi tai jos havaitset poikkeaman tieto-liikenteessä .

KRISTIINA HOVI • VSSHP:n tietosuojavastaava

”Jokainen tuuppaa näitä asioita omalta osaltaan eteenpäin”

Turvallisuustiimiläiset ovat mukana järjestämässä VSSHP:n turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä monentyyppisiä koulutuksia sekä työhyvinvoin-tiviikkoa ja potilasturvallisuusviikkoa.

– Työsuojelun ja turvallisuuden kenttä on hyvin laaja. Turvallisuus pitäisi nähdä tapana tehdä työtä. Vastuu turvallisuudesta on aina lin-jaorganisaatiossa, mutta meiltä neljältä saa tukea, sanoo työsuojelupäällikkö Miia Puukka.

TEKSTI JA KUVA: KRISTIINA ANDREASSON

– Tämä on tarvepohjainen tiimi. Meillä on työ-tehtävissä yhteisiä intressejä, sanoo potilasturval-lisuuspäällikkö Karolina Peltomaa. – Jokainen tuo oman näkökulmansa asioihin ja organisaatio hyö-tyy yhteistyöstä.

– Osa asioista kuuluu meille kaikille, osa on kaikkien hyvä tietää, sanoo turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli. – Jokainen tuuppaa näitä asioita omalta osaltaan eteenpäin.

Turvallisuustiimin tapaamisissa voidaan vaik-kapa varmistaa, ettei koulutusaineistoihin tule päällekkäisyyksiä tai välittää tietoa kentältä tul-leista yhteydenotoista.

Työsuojelun ja turvallisuuden laaja kenttä

Sairaaloiden ja koko VSSHP:n turvallisuus ja työsuojelu pitävät sisällään hyvin erilaisia asioita kuten esimerkiksi lukitukset (sähkölukot), tilan-käyttö sekä työergonomia ja huone-ergonomia. Eräänä tavoitteena nelikolla on turvallisuusasioi-den näkyvyyden lisääminen VSSHP:ssä.

– Organisaation turvallisuuskulttuurin kehit-tyminen on nähtävissä henkilöstön positiivisena asennemuutoksena turvallisuusasioiden huomi-oimisessa, sanoo Jussi Rapeli.

Karolina Peltomaan mukaan turvallisuusasiat on nyt aiempaa paremmin resursoitu.

– Osastoilla on aikaa ja mahdollisuus keskit-tyä turvallisuuteen energiaa arjesta vieneiden muuttojen ja muutosaikakauden jälkeen, sanoo turvallisuussuunnittelija Tita Becker.

Yksikkörajat ylittävässä turvallisuus-tiimissä ovat mukana Tita Becker, Jussi Rapeli, Miia Puukka ja Karolina Peltomaa.

Vastuu turvallisuu-desta aina

linjaorgani-saatiossa

7HOSPITAALI 2 2016

Koko turvallisuuskävelyn ajan keskustelu oli vilkasta.

Milloin yksikössänne on viimeksi järjestetty turvallisuuskävely?

Turvallisuuskävelyssä tutustuttiin mm. alkus-ammutuskalustoon ja sen sijaintiin.

Turvallisuuskävely voidaan toteuttaa yksikössä

omalla porukalla tai pyytää turvallisuussuunnitte-

lija mukaan. Turvallisuuskävelyn sisältöön vaikut-

taa mm. toiminnan luonne sekä tilojen muoto.

– Turvallisuuskävely pitäisi järjestää säännöllisesti. Osastolla on vastuu tiedonsiirrosta myös sijaisille ja muille uusille työnteki-jöille, turvallisuussuunnittelija Tita Becker sanoo.

Korva- ja suusairauksien osaston tämänkertaisen turvalli-suuskävelyn aiheena oli evakuointi tulipalossa. Turvallisuus-kävely alkoi Tita Beckerin yhteenvedolla tulipalotilanteen keskeisistä asioista työntekijän näkökulmasta. Kierroksella opittiin uutta ja kerrattiin vanhaa mm. tutustumalla palo-ovien aukaisemismekanismiin. Kysymyksiä ja kommentteja sinkoili esimerkiksi osaston toimintamallien toimivuudesta palotilan-teessa, palon mahdollisista syistä ja sairaalatekstiilien palo-turvallisuudesta. Esiin nousi myös parannusmahdollisuuksia: poistumistien kohdalle ei saa jättää tavaraa, pimeään käytävä-osaan pitää saada toimiva valaistus.

Sairaanhoitaja Minna Mannerlehto osallistui nyt toista kertaa turvallisuuskävelylle.

– Tämä oli selkeä. Tästä oli oikeasti hyötyä, Minna Manner-lehto sanoo.

TEKSTI JA KUVAT: KRISTIINA ANDREASSON

teeman

a TURV

ALLISU

US

Medisiina D:n rakentaminen käynnistyi

viime marraskuussa. Urakoitsijana toimii

NCC Rakennus Oy.

NCC:n kulttuurissa hyvä työturvallisuus ja turvallinen työ-paikka ovat tärkeitä . NCC pyrkii järjestelmällisesti vähentä-mään tapaturmia nollatavoitteen saavuttamiseksi . Medisii-na D:n työmaalla huomioidaan työmaan ympäristö ja työ-turvallisuus jo urakoiden hankintavaiheessa . Turvallisuus-näkökulmia korostetaan kaikissa neuvotteluissa . Jokainen työntekijä perehdytetään työmaalle .

Turvallisuuden toteutumista mitataan rakennustyömaan työturvallisuuden havainnointimenetelmällä eli TR-mittauk-sella . Medisiina D:n työmaalla TR-mittausten keskiarvo on tähän mennessä ollut 96,5 % sadasta . NCC osallistuu Medi-siina D:n työmaan kanssa Turvallisuus alkaa minusta 2016 -työturvallisuuskilpailuun .

TEKSTI: STINA HYVäRINEN NCC, HANNA PETäJä

KUVA: MEDISIINA D -HANKE

Turvallisesti työmaalla

Käyttäjäorganisaatioiden edustajat tutustumassa työmaalla. Projekti-päälliköt Tiina Haarala (TY; vas.), Hanna Petäjä (VSSHP), Tuija Merinen (THL) ja hankintasihteeri Maarit Söderholm (VSSHP) ja vastaava mestari Jari Yli-Lassila (NCC).

teeman

a TURV

ALLISU

US

8 HOSPITAALI 2 2016

teeman

a TURV

ALLISU

US

neurologiska problem. Då blir det redan flera som kommer från Österbotten, Åland eller den svenska skärgården bland patienterna.

Hur gör manRunt det avlånga bordet i observationsrummet på våning 7 i U-sjukhuset sitter den här tisdagen sex vetgiriga vårdare och språkläraren Tove Bärg. När tankarna studsar kring bordet visar det sig att ordförrådet som behövs för att förklara undersök-ningen och livet på avdelningen måste definieras ganska löst.

när man byter språk får man tänka på nytt

Visst, det finns ord som elektrod, inducera, undersökning, anfall, symptom, reaktion, jour och hjärnhinneinflammation. Men under en hel vecka behöver man också ord som matbricka, pigg, pyjamas, tofflor, bena, skrubba.

Skrubba? Ja, vad gör sköterskorna egentligen då de putsar huden för att fästa elektroder? Runt bordet funderar sköterskorna på hur de egent-ligen gör då de förbereder sig att fästa elektro-der på huden. Skrapar man, eller gnuggar man, eller skalar man? Johanna Dalén demonstrerar för säkerhets skull åtgärden på medstuderanden Hanna Nieminens arm.

Och vad gör man egentligen med håret? Elek-troderna fästs vid huvudet men man rakar inte bort håret – man delar på det.

– Man gör en bena, förklarar Tove Bärg. Hon blir strax upplyst om att man inte gör en bena, utan många, för det finns tiotals elektroder. Så den här gången kunde man faktiskt tala om benor.

– Det här är rena hårklyveriet, konstaterar en alert elev.

Ju mera gruppen diskuterar vad de egentligen gör och förklarar för sina patienter, desto mera komplicerade blir beskrivningarna också då man tar till finska.

Man inser också att inte heller de finska orden alltid är så lyckade. Om det långtidsminnesord är krångligt för en svenskspråkig så visst är pitkä-aikaismuistisana ännu länge för en finskspråkig.

Olika banorDeltagarna har olika förutsättningar för att komma igång med svenskan. Mari Kerkola säger att hon knappt har någon grund alls i svenska, och därför var lycklig redan för att kunna säga tre meningar åt den svenska patient som var på avdelningen i höstas.

Annika Inna har vuxit upp i Pargas med kusi-ner som talat svenska och har en helt annan vana att lyssna och förstå.

– Men det är så långa pauser i användningen att ordförrådet här hinner glesna, säger hon.

Hospitaali drar sitt strå till stacken, och publi-cerar i varje nummer en svensk artikel med för-klaringar till små och stora ord.

TExT OCH bILDER: MATHIAS LUTHER

SAnASToBena – jakausBlädderblock – fläppitauluenvägsspegel – peili-ikkunagnugga, gnida – hinkataKusin – serkkuPigg – pirteäPutsa – puhdistaaRapsuttaa – krafsaSkrapa – raapiaSkrubba – hinkata (karhealla)Smärtsam – kivuliasSymptom – oireSömnundersökning – unitutkimusVideo-eeg – VEEGVerbal – sanallinenVårdare – hoitaja

SANASTO

Johanna Dalén demonstrerar på Hanna Nieminens arm hur man putsar huden för att fästa en elektrod, Annika Inna i mitten följer med.

Att förklara saker på ett annat språk är

inte bara att hitta rätt ord. Det är också

att hitta rätt tanke. Ibland är det först

då man märker vad man vill säga.

På avdelningen för Klinisk neurofysiologi, närmare bestämt på enheten för video-EEG och sömn-undersökningar, är ett stort undersökningsrum varje tisdag eftermiddag upptaget för semantiska och verbala övningar. Det är vårdarna på enheten som går en anpassad kurs i svensk konversation.

– Vi ville ha en sådan redan senast det erbjöds men då drog läkarna det längre strået, säger admi-nistrativa översköterskan Anne Hjort som ordnat kursen i svenska för avdelningens personal.

Enheten för video-EEG och sömnundersök-ningar har ganska speciella uppgifter: man gör EEG-undersökningar som kan ta nära en vecka. Sjukdomarna som diagnosticeras är bland annat epilepsi.

Undersökningarna är inte smärtsamma men somliga patienter förutsätts stanna på sitt rum i fem dagar med elektroder applicerade på huvu-det. Då blir det ett och annat att förklara och dis-kutera. Det gäller att hålla patienten motiverad för den långa vistelsen.

Årligen kommer ett trettiotal patienter för så långa undersökningar, bara några av dem svenska.

Men enheten gör hundratals polikliniska undersökningar av sömnstörningar och andra

Mari Kerkola lägger pannan i djupa veck över svenskans svåra ord. Annika Inna i bakgrunden har det lättare genom att hon har hört mycket svenska i barndomen.

9HOSPITAALI 2 2016

Sairaanhoitopiirin vuosijuhla kokosi

U-ruokasaliin noin 260 juhlavierasta.

Juhlaan oli kutsuttu viimeisen vuoden

kuluessa eläkkeelle siirtyneet, tasa-

vuosia 40, 30 ja 20 vuotta sairaan-

hoitopiirissä palvelleet, tasavallan

presidentin kunniamerkin saaneet

sekä Vuoden menestyjät -kilpailussa

palkittujen ryhmien edustajat.

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elo kiitti juhlapuheessaan henkilökuntaamme siitä, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pystyy yhä paremmin hoitamaan ja parantamaan ihmisiä.

– Teidän työpanoksenne ansiosta olemme saaneet toteutettua merkittäviä uudistuksia. Se, että meillä on nyt yksi sairaala, Tyks, joka palvelee koko maakunnan alueella, on valtakunnallisesti-kin ylpeyden aihe.

– Synnytysten keskittäminen tänne Turkuun ja vuodeosastohoidon muutokset erityisesti Loi-maalla ja Vakka-Suomessa ovat vaatineet teiltä työntekijöiltä joustamista, venymistä, uskoa tulevaisuuteen ja yksinkertaisesti paljon työtä, Elo sanoi.

Hän viittasi puheessaan myös ajankohtaiseen sote-uudistukseen ja pohti, millainen tulee ole-maan 25 000 varsinaissuomalaisen sote-alan työntekijän uusi työnantaja.

– Se on varmaa, että te erikoissairaanhoidon henkilöstö, tulette olemaan erityisen tärkeässä osassa myös tässä uudistuksessa. Teidän osaamis-tanne kunnioitetaan ja sen säilymisestä pidetään tiukasti kiinni, Elo totesi.

Traumakirurgia tehostui liinaamalla

Traumakirurgian leikkausprosessiin saatiin lisää tehoja lean-projektissa, joka tuotti tekijöilleen Vuoden Menestyjä -palkinnon. Taustalla oli päi-vystysasetuksen uudistus, mikä lopetti päivys-tysleikkaukset Uudenkaupungissa ja Loimaalla ja vähensi niitä merkittävästi Salossa.

– Pystyimme projektin avulla lisäämään leik-kaussalin tehokkuutta ja hoitamaan lisääntyneet leikkausmäärät ongelmitta, erikoislääkäri Niko Strandberg kertoi. Hänen mukaansa ydintekijä oli eri ammattiryhmien saaminen saman pöy-dän ääreen.

– Projektin jälkeen olemme leikanneet päi-vässä keskimäärin 1-2 potilasta enemmän kuin sitä ennen. Aamun aloitukset ovat nopeutuneet selvästi ja vaihtoajat ovat lyhentyneet, Strandberg kiteytti tulokset.

Työpanok-sellanne on saatu

toteutettua merkittäviä uudistuksia

Vuosijuhlassa jaettiin mitaleita ja juhlittiin menestyjiä

Hallituksen puheenjohtaja Pia Elo kohotti maljan henkilökuntamme osaamiselle.

Välinehuoltaja Sirpa Kortekuru (vas.) kertoi 40 vuotta Tyksissä kestäneestä urastaan henkilöstöjohtaja Katariina Similälle.

10 HOSPITAALI 2 2016

Vuoden Menestyjät -palkinto

osa VSSHP:n kannustavaa palkkausta

Vuosijuhlassa jaettiin mitaleita ja juhlittiin menestyjiä

Vuoden Menestyjiä juh-littiin Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirin (VSSHP) vuosijuhlassa 1 .4 .2016 . Vuoden Menes-tyjät -palkinto on osa VSSHP:n kannustavaa palkkausta . Palkinnon hakukriteeri vuonna 2016 oli Hyvä pal-velu . Valinnoista vastannut Vuoden Menestyjät -työryhmä valitsi saapuneista 59 hakemuksesta palkittavaksi 18 ryhmää .

PALKITUT RyHMäT1. EPLL:n sisäiset potilaskuljettajat sekä hei-dän esimiehensä ja ajojärjestelijänsä, EPLL2. Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan kuntoutumisosasto, Psykiatrian tulosalue3. Uudenkaupungin aikuispsykiatrian poliklini-kan työryhmä, Akuuttipalvelut III P133, Psykiatrian tulosalue4. Aikuisten teho-osastolla työskentelevät laitoshuoltajat, Tekniikan ja huollon tulosalue5. Traumakirurgian leikkausprosessin Lean-ryhmä, TO16. Sydänkeskuksen tahdistintyöryhmä, TO27. Tyks Neurotoimialueen hoitotyönryhmä, TO48. Medisiininen päiväsairaala, TO59. Lähihoitajat Minna Vuola ja Satu Uotila, TO610. Ortognaattiskirurgisen hoidon potilasinfo-työryhmä, TO611. Tyks Lasten ja nuorten klinikan kivunhoidon kehittämistyöryhmä: kipuvastuuhoitajat klini-kan eri osastoilta, lapsipotilaan kivunhoitotyön-prosessi lasten ja nuorten klinikalla ja klinikan eri osastoilla, TO812. LasKi-ryhmä, TO813. Aikuisten teho-osaston lääkintävahti-mestarit, Totek14. Aikuisten teho-osaston tietojärjestelmä-pääkäyttäjät, Totek15. Tyks Loimaan sairaalan operatiiviset poliklinikat, Tyks16. Tykslab kliinisen hematologian laboratorion henkilökunta, os . 933, Tyks-Sapa17. TKS-röntgenin henkilökunta, Tyks-Sapa18. U-röntgenin henkilökunta, Tyks-Sapa

VUoden MeneSTyJäT -TyÖRyHMäKatariina Similä, henkilöstöpalvelut; Tuija Lehti, Tyks; Petri Virolainen, Tyks; Anne Hed-man, EPLL; Raija Reunanen, Tekniikan ja huollon tulosalue; Marjo Saarenmaa, Psykiat-rian tulosalue; Lauri Tanner, hallintopalvelut; benita Paloheinä, Tyks-Sapa; Hannele Heine, Juko; Jussi Rantanen, Tehy; Jaana Dalén, Super; Päivi Huhtala, JHL; Pirjo Penger, Jyty; Johanna Siiriäinen, KTN ja Tiina Teirasvuo, henkilöstöpalvelut .

Vuoden Menestyjistä kerrotaan lisää Santrassa ja tulevissa Hospitaaleissa

KUnnIAMeRKKIen SAAJATToimialuejohtaja Risto O Roine, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki

Kuntoutusohjaaja Pirjo Kaarina Lähteenmäki, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali

Osastosihteeri Maija-Leena Harjuntausta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali

TEKSTI: TIINA TEIRASVUO, ESA HALSINAHO

KUVAT: ESA HALSINAHO

Osastonsihteeri Maija-Leena Harjuntausta (vas.) ja kuntoutusohjaaja Pirjo Lähteenmäki saivat tasavallan presidentin myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun rita-rikunnan I luokan mitalit ja toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine puolestaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin.

Vuoden Menestyjät -palkinto jaettiin 18 ryhmälle, joista kuvassa traumakirurgian leikkausprosessin lean-ryhmän ja ortognaattiskirurgisen hoidon potilasinfo -työryhmän edustajia. Erikoislääkäri Niko Strandberg (edessä oik.) sai kunnian esitellä juhlaväelle oman ryhmänsä menestystarinan.

11HOSPITAALI 2 2016

Sairaalajohtaja Petri Virolainen, keuhkosairauksien vastuualuejohtaja Tarja

Laitinen ja tutkimusylilääkäri Päivi Rautava näkevät kliinisen tietopalvelun tarjoavan

tärkeän työkalun hoidon, tutkimuksen ja sairaalan johtamisen kehittämiseen.

Pahvinen sairauskertomuskansio pitää sisällään olennaiset asiat yksittäisen potilaan diagnooseista ja hoidoista. Nykyisin Tyksin potilastietoja on sähköisessä muodossa jo 12 vuoden ajalta. Käy-tön kannalta ne olivat kuitenkin pitkään harmil-lisen hajallaan eri ohjelmistotalojen parissakym-menessä erillisessä potilastietojärjestelmässä. Potilastietojen laajempaa hyödyntämistä eri sai-rauksien hoidon kehittämiseen ja sairaalan laa-dunhallintaa ja tutkimusta edistämään Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit perustivat Kliinisen tietopalvelun vuonna 2014. Kliiniseen tietopalveluun on nyt koottu yksittäis-ten potilaiden tiedot kaikista suurista potilasjär-jestelmistä vuosilta 2004-2015.

Sairaalajohtaja Petri Virolaista kiinnostaa hoi-don kokonaiskuva, jonka muodostaminen sairaa-lan hoitotuloksista on nyt helpottumassa:

– Tulevaisuudessa saadaan luotettavampaa tietoa mm. vaihtoehtokustannuksista ja siitä, mille alaryhmille mikin hoito toimii. Parhaim-millaan saadaan automaattisesti tietoa myös asi-oista, joita ei osata edes kysyä.

Jotta potilastiedot saataisiin tehokkaasti ja laajemmin hyödyttämään eri sairauksien hoidon kehittämistä ja kokonaiskuvan muodostumista

Kliininen tietopalvelu

tarjoaa tärkeän työkalun

– Kliinisen tietopalvelun kehittämishanke liittyy Syöpäkeskukseen siinä, että kliinisen tietopalve-lun räätälöinti on lähtenyt liikkeelle juuri syö-vänhoidossa, jossa hoitolinjauksilla voi olla eri-tyisen suuri merkitys potilaalle. Tiedoilla on myös taloudellista merkitystä, sillä syövänhoitoon käy-tettävät lääkkeet ovat usein hyvin kalliita.

Yksittäisen potilaan tiedot ovat uudessa jär-jestelmässä paremmin turvassa kuin aiemmin. Tyksin Tutkimuspalvelut ylläpitää rekisteriä kai-kista sairaalan tutkimus- ja kehittämishankkeista ja tietoluovutuksista.

Potilasrekisterien koko potentiaali

käyttöönIT-jumppaa ei tehdä sen itsensä vuoksi. Hoidon seurantajärjestelmät on kytkettävä kansallisiin hoitosuosituksin (esim. Käypä hoito -suosituk-set) sekä hoidon aloittamisessa ja vasteen seuran-nassa että ennen kaikkea hoitojen lopettamisessa, jos hoito osoittautuu tehottomaksi tai jopa haital-liseksi. Potilas voi myös verrata eri sairaaloiden hoitotuloksia ja hoitoonpääsyaikoja. Tulevaisuu-dessa mukaan tullaan saamaan myös tiedot perus-terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asioinneista.

Petri Virolaisen, Tarja Laitisen ja Päivi Rauta-van yhteinen tulkinta on, että kliinisen tietopalve-lun työ on hoidon tärkeää tuotekehitystä, johon sairaaloiden on panostettava kuten yritystenkin:

– Hoidon laadun ja vaikuttavuuden reaaliai-kainen seuranta suhteessa käytettyihin resurssei-hin on tärkeä tuotekehityksen muoto. Jokaiseen hoitojaksoon tulisikin liittää pieni lisähinta mikä mahdollistaisi sellaisen järjestelmän ylläpidon, jolla sekä lääkäri että potilaat voivat verrata hoi-don tuloksia muiden samaa sairautta sairastavien potilaiden tuloksiin.

Hyötyjä hoitavalle lääkärille ja hoitajalle: Narratiivisen sairauskertomuksen esittäminen graafisina näkyminä lyhentää lääkärin aikaa tutustua potilastapaukseen ja vähentää virheiden mahdollisuutta .

TEKSTI: TUULA VAINIKAINEN

Päivi Rautava (vas), Tarja Laitinen ja Petri Virolainen näkevät kliinisen tietopalvelun tuovan tulevaisuudessa paljon uusia pelimerkkejä potilaiden yksilölliseen hoitoon, tutkimukseen ja sairaalan näyttöön perustuvaan johtamiseen. Kuva: Katja Kaartinen

Sairauskertomus-tiedoilla kohti parempaa hoitoa ja johtamista

sairaalan toiminnasta on kuitenkin tehtävä monenlaista kehittämistyötä. Nykyinen narra-tiivinen sairauskertomus on ensisijaisesti juri-dinen asiakirja. Se on vapaata tekstiä ja laadittu luettavaksi, ei tietokonepohjaisia analyysejä var-ten. Teksteissä on usein myös erilaisia lyhenteitä, slangisanoja ja kirjoitusvirheitäkin. Oireet ja löy-dökset on kuvattu vapaamuotoisesti, eikä kaikkia koodistoja ole käytetty tarkoituksenmukaisesti. Tautiepäilyille ei ole omia koodeja eikä esimer-kiksi syövän levinneisyyttä ole pystytty kuvaa-maan yhteismitallisesti.

– Nyt tarvitaan rakenteistettu sairauskerto-mus. Se terävöittää diagnostiikkaa, tarkentaa kirjauskäytäntöjä ja tasalaatuistaa hoitoa. Tule-vaisuuden sairauskertomuksen tulee olla entistä visuaalisempi ja määrämuotoisempi. Vain silloin se voi ohjata lääkärien ja hoitajien työtä. Pyrimme myös kokeilemaan uudenlaisia toiminta- ja esit-tämistapoja, joiden avulla lääkärin on helpompi havainnollistaa hoitotuloksia myös potilaalleen ja osallistaa häntä hoitoonsa, tiivistää Tarja Laitinen.

Tutkimusylilääkäri Päivi Rautava näkee potilastietojärjestelmien kehittämisen hyödyttä-vän potilaita myös biopankkitutkimuksen, kliini-sen tutkimuksen ja syöpäkeskuksen kautta.

12 HOSPITAALI 2 2016

Lääkintävahtimestari Kirsi Leivon mielestä puukipsi

on oiva väline kipsauksen erikoistapauksiin. Rutiini-

kipsauksessa siitä ei ole kilpailijaksi synteettiselle kipsille.

T-sairaalan kirurgisen poliklinikan kipsihuoneessa Woodcast-puukipsi on ollut käytössä syksystä 2014. Lääkintävahtimestari Kirsi Leivo arvioi, että noin 10 prosenttia kipsauksista tehdään puukipsillä.

Kyseessä on suomalaisen Onbone Oy:n vuonna 2010 lanseeraama keksintö. Woodcast-kipsimateriaali on valmistettu haapahakkeesta ja biohajoavasta muovista, eikä käsittelyyn tarvita vettä tai kemikaaleja.

Kipsattava alue pehmustetaan ohuesti ja puukipsilevyt lämmitetään uunissa. Lämmin materiaali muokkautuu hyvin. Kipsin voi rakentaa monesta palasesta, joten hukkapaloille on käyttöä. Materiaali hengittää.

– Huono puoli on se, että se on hidas jäähtymään.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)

eri sairaaloilla on omat elvytysryhmänsä potilaan

henkeä uhkaavia hätätilanteita varten.

T-sairaalan elvytystoiminnasta (lukuun ottamatta leikkaussalia ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta, jotka hoitavat elvytykset itse) vastaa teho-osasto. Ryhmään kuuluu konservatiivinen tai ope-ratiivinen lääkäri sekä elvi 1 -hoitaja. Avuksi voidaan ottaa lisäksi elvi 2 -hoitaja. Elvi 1 -hoitaja ottaa vastuun lääkärin kanssa keikoilla joh-tamisesta ja toiminnasta. Elvi 1 -hoitajana vuorottelee 64 hoitajaa, elvi 2 -hoitaja voi periaatteessa olla kuka vain teho-osaston noin 170 hoitajasta.

– Mukaan lähtee kello 7-19 välillä myös vahtimestari - joku meistä viidestä. Autamme laittamaan paineluelvytysalustan ja aloitamme paineluelvytyksen sekä vastaamme laitteista, lääkintävahtimestari Sami Hemling sanoo.

Ilmoitus hätätilanteesta tulee T-sairaalan alueella elvytyspuheli-meen. Vuorossa oleva puhelinta kantava elvi 1 -hoitaja tekee siitä häly-tyksen. Hälytyksiä tulee noin 140-150 vuodessa. Samana päivänä voi joskus tulla useampiakin.

– Kyseessä voi olla mikä tahansa hätätilanne trakeakanyylin irto-amisesta sydänpysähdykseen, esimerkiksi tajuton, kouristeleva tai hengitysvajauspotilas, tehohoitaja Anna Knifsund kertoo.

Perustuu kansainvälisiin ohjeisiinTilanteissa on tarkka tehtävänjako ja elvytyksen taktiikka perustuu Käypä hoito -suosituksiin sekä kansainvälisiin hoitotason elvytysoh-jeisiin, jotka uudistuivat lokakuussa 2015. Kahdeksan elvytysvastuu-sairaanhoitajaa vastaa ryhmän toiminnan organisoimisesta ja simu-laatioharjoituksista. Simulaatioharjoituksia pidetään säännöllisesti ja koulutuksia pari kertaa vuodessa. Nämä edesauttavat vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa itse tilanteissa ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

– Haluaisin välittää kiitokset elvytystiimiläisiltä vuodeosastojen henkilökunnalle siitä, että useimmiten meidän tullessamme on aloi-tettu vuodeosastojen hoitajien aloitteesta laadukas paineluelvytys, tehohoitaja Sunneva Ollila sanoo.

Elämän ja kuoleman kanssa tekemisissä oleville ammattilaisille on tärkeää mm. hyvä stressinsietokyky, pystyminen työskentelyyn muu-allakin kuin tutussa ympäristössä ja kyky jättää työt työpaikalle. Kei-kan jälkeen on mahdollisuus keskustella, jos kyseessä on esimerkiksi ollut nuori potilas.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

T-sairaalan elvytysryhmä koostuu teho-osaston työntekijöistä.

Puukipsi sopii erikois-kipsaukseen

Woodcastista muotoiltu kantakevennyskuppi auttaa diabeettisen haavan hoidossa. Kuva: Kirsi Leivo

Lääkintävahtimestari Kirsi Leivon mukaan Woodcast-materiaalin voi lämmittää uudelleen ja aloittaa muotoilu alusta, jos jokin menee pieleen. Kuva: Heidi Pelander

Hyvä muokattavuusLeivon mukaan Woodcast sopii erinomai-sesti diabeetikoiden haavanhoitoon. Esi-merkiksi kantakevennyskupin saa muo-toiltua lähelle ihoa. Kun haava paranee, haavanhoitoaukkoa voi pienentää puu-kipsipaloilla.

Leivo kertoo potilaasta, jonka diabeet-tista kantapäähaavaa oli hoidettu kaksi vuotta. Kantakevennyskupin ja potilaan hoitomotivaation ansiosta haava parani kuu-dessa viikossa.

– Olin puhumassa Valtakunnallisilla Haava-päivillä, ja sieltä on tullut paljon kyselyjä.

Woodcastin kestävyys on tehnyt Leivoon vai-kutuksen. Potilaalle, jolla oli syvä laskimotukos sääressä, tehtiin Woodcastista säädettävä tuki akillesjänneleikkausta varten. Samasta tuesta muokattiin hoidon edetessä erimallinen, kun nilkka haluttiin 90 asteen kulmaan.

Käytössä muuallakinLeivon mielestä Woodcast soveltuu hyvin myös käsien kipsaukseen ja lastakipseiksi, takalastoiksi alaraajoihin sekä vauvojen erikoiskipsauk-seen. Sen ympäristöystävällisyys miellyttää.

Peruskipsaukseen Woodcast on Leivosta liian kallis ja hidas. Kun perinteinen lasikuitupohjainen kipsisaapas valmistuu viidessä minuu-tissa, Woodcast vaatii 10–15 minuuttia kovettuakseen kunnolla.

Leivon mukaan Woodcastia käytetään ainakin T-sairaalan päivys-tyksessä, lasten ja nuorten kirurgian poliklinikalla, kirurgisen sairaalan toimintaterapiassa ja Salon sairaalassa.

TEKSTI: HEIDI PELANDER

elvyttäminen on tiimityötä

13HOSPITAALI 2 2016

Kysymykset toimituskunnalle:1. Asema/ammatti sekä järjestö, jota edustaa toimituskunnassa2. Työpaikka3. Hospitaali: sana on vapaa: esimerkiksi mitä haluat lukijoiden tietävän Hospitaalista tai Hospitaalin tekemisestä; mihin suuntaan haluaisit Hospitaalia kehitettävän .

Anja Hintsa

1. Työnjohtaja, KTN2. VSSHP/ Tekniikan- ja Huollonpalvelut/Lai-toshuolto TYKS; Ub6 h .240A; p . (02) 313 1076; anja .hintsa@tyks .fi

Marjut Kahilainen

1. Henkilöstöasiantuntija .2. Koko VSSHP:lle yhteiset Henkilöstöpalvelut; marjut .kahilainen@tyks .fi, (02) 313 0137, Hallintokeskus sh 11 b-rappu, 3 . krs .3. Toivon Hospitaalin saavuttavan myös ne hen-kilöt, jotka eivät syystä tai toisesta seuraa Sant-raa tai lue sähköpostejaan aktiivisesti . Henkilös-töasioiden tiimoilta tuntuu olevan säännöllisesti ajankohtaisia asioita tai uudistuksia, joista toivoi-sin kaikkien työntekijöidemme kuulevan . Massii-vinen organisaatiomme asettaa suuria haasteita tiedottamiselle silloin kun tavoitteena on, että jo-kin tieto todella saavuttaisi koko henkilöstön . Juttuja on kiva kirjoittaa ja samalla haastaa itsensä siinä, että saisi tehtyä lyhyttä, ytime-kästä ja helposti luettavaa tekstiä . Toki pientä pilkettäkin yritän viljellä joskus niin totisilta tuntuvien asioiden joukkoon . Ehkä joku ne sieltä nappaa!

Hospitaalin toimitus-kunta esittäytyy

Hospitaalia tehdään

lukijoille!

Hospitaali on kertonut jo kymmenen vuotta niin VSSHP:n arkityöstä kuin juhlasta. Toimituskunta toivoo lukijoilta aktiivista juttuvinkkausta jatkossakin. Kuva: Katja Kaartinen.

Hospitaalin toimituskuntaa ei ole lehdessä usein esitelty.

Ilmeuudistus ja henkilöstölehden 10. ilmestymisvuosi

ovat hyviä syitä nostaa tekijät esiin!

14 HOSPITAALI 2 2016

Leena Kähäri

1. Psykiatrian erikoislääkäri, JUKO, Lääkäriliitto .2. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka, Tyks .3. Hospitaali on aktiivinen ja virkeä henkilöstö-lehti, joka antaa matalalla kynnyksellä mahdol-lisuuden tuoda työntekijöiden toivomia yhteisiä asioita esiin . Hospitaalin toimituskunta on kes-kusteleva ja ideoiva, ja yhteistyö toimitusam-mattilaisten ja eri henkilökuntaryhmien välillä on saumatonta . Lehdellä on perinteelliset otsik-konsa, minkä alle mietitään sisältöä . Lukijan on siten helppo seurata eri aiheita lehdestä toiseen . Toivoisin, että Hospitaali jatkuisi paperimuodos-sa ainakin jonkin aikaa, ja että kesälomaa ja jou-lua edeltävät numerot olisivat sellaisia, että niitä on mukava loma-aikoinakin selailla .

Pirjo Marjamäki

1. Sairaanhoitaja, Tehy .2. Tyks Loimaan sairaala lääkehoitopoli; pirjo .marjamaki@tyks .fi; p . (02) 314 3435 .3. Hospitaali tuo lukijalle mahdollisuuden tu-tustua työpisteisiin, ammatteihin, henkilökun-taan ja heidän harrastuksiin tarkemmin ja ehkä erilaisen lähestymistavan kautta . Haastatte-lut, tarinat avaavat monesti lukijan silmät ko . asialle . Lehden kautta päästään tutustumaan koko sairaanhoitopiirin asioihin, lähisairaaloita unohtamatta .

Jussi Rantanen

1. Pääluottamusmies/sairaanhoitaja, Tehy2. Luottamusmiestoimisto VSSHP; Hämeenkatu 4, 2krs; p . 050 579 9725 .3. Uudistunut Hospitaali; edelleen vahvasti henkilöstönäkökulmaa esille tuoden .

Marja-Leena Veijola

1. Askartelunohjaaja, JHL2. Raision aikuispsykiatrian poliklinikka; p . 050 395 6719; marja-leena .veijola@tyks .fi3. Olen ollut mukana Hospitaalin toimituskun-nassa alusta asti noin vuoden taukoa lukuun ottamatta . Lehden tekeminen on ollut ennen kaikkea mukavaa ja virkistävää . Lehden tulee tarjota monipuolisesti juttuja työstämme, työ-paikastamme ja työkavereistamme . Mielestäni tämä on toteutunut tähän asti ja toivottavasti toteutuu jatkossakin .

Esa Halsinaho

1. Viestintäpäällikkö, Hospitaalin päätoimittaja .2. VSSHP:n Hallintokeskus, viestintäyksikkö .3. p . 040 564 3867; esa .halsinaho@tyks .fi4. Hospitaalista on muodostunut henkilökun-nallemme tärkeä sisäinen viestintäkanava . Kotiin kannettuna se tavoittaa kaikki työnteki-jämme myös lomien ja virkavapaiden aikana . Viestinnän pirstaloituessa Hospitaalin merkitys ison organisaatiomme yhteisöllisyyden edistä-jänä vain korostuu .

Kristiina Andreasson

1. Tiedotustoimittaja, Hospitaalin toimitus-päällikkö2. VSSHP:n Hallintokeskus, viestintäyksikkö3. p . 050 599 5620; kristiina .andreasson@tyks .fi4. Lehteä tehdään lukijoille! Lukijoiden palaute on tärkeää lehden sisältöjen ja ulkoasun kehit-tämisessä nyt ja jatkossa . Hospitaalilla on selkeä rooli työyhteisöviestin-nässä yhdessä Santran kanssa . Santra-uudis-tuksen myötä Hospitaalilla on toivottavasti mahdollisuus alkaa kehittyä monikanavaiseksi .

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin some-näkyvyys kasvussaTyksin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-rin (VSSHP) yhteinen Facebook-sivu julkaistiin 22 .2 .2016 . sivustolla on tykkääjiä jo noin 2 000

Sivulle pääsee kirjoittamalla Facebookin hakukenttään Tyks - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri . Voit halutessasi tykätä sivusta ja kutsua myös tuttavia tykkääjiksi . Näin saam-me kirittyä muiden sairaanhoitopiirien jo aiem-min julkaisemien sivujen tykkääjämääriä kiinni .

Facebookista löytyy myös muita VSSHP:n sivuja, esimerkiksi Turunmaan sairaala, Tyks Vakka-Suomen sairaala sekä VSSHP:n rekrytointiyksikkö .

VSSHP:n eri toimialoja on jo aiemmin kirjautunut eri sosiaalisen median sovelluksiin, näistä esimerkkejä löydät Twitterissä, LinkedI-nissä, Instagramissa ja Youtubessa . VSSHP liittyi koko organisaation yhteisellä tilillä Twit-teriin 21 .3 .2016 . Tili löytyy nimellä TyksVsshp .

Viestintäyksikkö on julkaissut Santrassa sosiaalisen median päivitysohjeet . Sosiaalisen median koulutukset työntekijöille käynnistyivät maaliskuussa ja jatkuvat läpi vuoden .

TEKSTI: KATJA KAARTINEN

Santra uudistuuSantran uudistus alkaa olla viittä vaille pake-tissa . Uudistusprojektin työnimenä oli Etusivu uusiksi . Nimen mukaisesti etusivulla asioiden esitys muuttuukin eniten: mm . uutiset ja tie-dotteet on jaettu erillisiksi lokeroiksi ja kaikki pysyvät oikopolkulinkit on keskitetty samaan reunaan . Käyttäjän näkökulmasta isoja muu-toksia ovat myös pääsy Santraan ulkoverkosta sekä käyttö tableteilla ja älypuhelimilla . Lisäksi jatkossa jokainen voi lisätä etusivulle tiedottei-ta ja tapahtumailmoituksia sekä kuvia uudelle lukijan kuva -palstalle .

Santran jatkokehitys toteutetaan ns . ket-terän kehittämisen mallilla . Ensimmäisenä kohteena ovat työtilat yksiköille ja projekteille . Pikapuoliin aletaan myös Santran alasivujen si-sältöä ja rakennetta petrata .

Seuraile uutisointia uusista ominaisuuksista Santrassa!

Somekanavat

Aw

v

f

d

Tyks – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriTurunmaan sairaalaTyks Tules-toimialueNami-tutkimusryhmäTyks Vakka-Suomen sairaalaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointiCRC Turku

InSTAgRAMVSSHP rekrytointi

LInKedInVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

TwITTeR Lasten ja nuorten klinikka, TyksVsshp

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Kysymykset AVUSTAJILLE:1. Kuinka pitkään olet ollut Hospitaalin avustaja?2. Hospitaali-sana on vapaa: esimerkiksi millaista on tehdä Hospitaalia? Mitä ha-luaisit lukijoiden tietävän avustajan näkö-kulmasta? Mieleenpainunut juttukeikka?

Mathias Luther

1. Hospitaa-lin avustaja sen ensimmäisestä numerosta 1/2007 lähtien . Siinä oli aiheena Turun-maan sairaalan päiväkirurginen osasto .2. Hospitaa-lin tekijä menee parhaassa tapa-uksessa tavalli-sen työntekijän luo ja antaa hänelle äänen . Vaikka tämä ei ole markkinointijulkaisu niin ei haittaa vaikka löydetään ihmisistä ja niiden asen-teista työhönsä niiden parhaita puolia, työn haasteita ja erikoisuuksia unohtamatta .

Marjo Peltoniemi

1. Toimin nyt kuudetta vuotta Hospitaalin avustajana .2. Hospitaalin juttujen teko on tarjonnut yllättävän monipuolisia elämyksiä ja on päässyt näkemään sairaalamaailmassa ih-miselämän kirjoa syntymästä kuolemaan ja kaikkea siltä väliltä . Iloisia hetkiä ovat tarjonneet muun muassa henkilökunnan virkistystapahtumat ja harrastusesittelyt . Noin 7000-henkinen idearikas työyhteisö ja jatkuvasti kehittyvä terveysala tarjoa-vat loputtomasti opittavaa ja kiinnostavia aiheita .

Tuula Vainikainen

1. Vuodesta 2010 . Tyksiläi-senä olen van-ha, olen ollut tekemässä talon lehtiä jo 1985-1988 ja vuodesta 2000 .2. Hoidan VSSHP:n tie-detiedotusta ja Tyks tutkii ja hoitaa -yleisölu-

entosarjaa . Hospitaalin jutut sopivat hy-vin em . töiden kanssa . Terveystoimittajan aiheet ovat täyttä elämää ja koskettavat usein myös itseä tai läheisiä . Mieleen pai-nuneita juttuja monta, ehkä Vainajan tie sairaalassa päällimmäisin . Haastattelin mm . osastonylilääkäri Juha Perttilää . Oma isäni oli vasta kuollut teholla . Siitäkin kes-kustelimme Juhan kanssa ja kirjoitin myös kolumnin omaisen näkökulmasta . Juha it-se menehtyi myöhemmin samana vuonna .

15HOSPITAALI 2 2016

härkääSarvesta

Sote-uudistuksessa keskeinen väylä omahoitopalveluihin

tulee olemaan Omakanta-palvelu. Omakantaan saadaan seu-

raavina vuosina lisää palveluja sähköisten reseptien lisäksi.

– Potilasta saadaan osallistettua omaan hoitoonsa. Nettipalvelussa pystyy vaih-tamaan tietoa potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä ja se on nopea verrattuna esimerkiksi yksipuoliseen kirjeeseen, Tules-toimialuejohtaja Ville Äärimaa muistuttaa.

Tules-toimialue (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) Tyksissä järjesti helmi-kuussa kaikille avoimia Omakanta-palvelun opastuksia yhteistyössä ammat-tikorkeakoulun hyvinvointiteknologian insinööriopiskelijoiden kanssa. Amk-opiskelijat kouluttautuvat tekemään terveydenhuoltoon entistä parem-pia sovelluksia. On tärkeää, että he toimivat yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa.

– Olemme keränneet parannusehdotuksia sekä kouluttaneet Tyksin henki-lökuntaa. Ideoimassamme palvelupisteessä asiakkaat ovat voineet tehdä ohjei-den avulla suostumuksen Omakanta-palveluun, opiskelija Oskari Mällinen kertoo.

– Omakantaan opastusta järjestettiin Tyksissä ensimmäisenä Kirurgisessa sairaalassa ja samaa mallia käytettiin myös T-sairaalassa ja Salossa, kliinisen hoitotyön asiantuntija Arja Pekonen sanoo.

Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Uusia tunnistautumisvaihtoehtoja tullaan toden-näköisesti kehittämään. Etenkin ikääntyvien potilaiden kohdalla tunnistau-tuminen voi olla haasteellista.

Omakantaan tulevat lähiaikoina myös yksityisen puolen tiedot. Tulevaisuu-dessa potilas voi itse kerätä terveystietojaan Omakantaan ja jakaa niitä häntä hoitavan henkilökunnan kanssa.

Interaktiivista voinnin seurantaa tulevaisuudessa

Omakannasta löytyy mm. Hoitotyön yhteenveto, joka tehdään, kun potilas on ollut osastolla. Se on kirjoitettu selkeällä suomen kielellä lääketieteellisten termien sijaan. Tyytyväinen potilas on kaikille ammattilaisille tärkein juttu.

– Toivomme palautetta merkinnöistämme, tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas kehottaa.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Tutustu omakantaan

Omakantaan on perehdytetty tyksiläisten ja amk-opiskelijoiden yhteistyönä. Pirkko Kortekangas (vas.), Arja Pekonen, opiskelija Joonas Nevala, sairaanhoitaja Matti Kivinen, tekonivelkirurgian vastuualuejohtaja Keijo Mäkelä ja opiskelija Oskari Mällinen sekä Ville Äärimaa.

Sopien, ei sanellen!Otsikon sanat kuvaavat hyvin ”pakkolaeista” käytyä kes-kustelua . Tunteet ovat vaihdelleet hämmennyksestä kiukkuun, epäoikeudenmukaisuuden kokemus on ollut vahvasti läsnä . Alakohtaiset neuvottelut kilpailukykyso-pimuksesta näyttävät olevan vihdoin alkamassa, mutta sopimuksen syntymisen tiellä ennen toukokuun loppua on monia mutkia . Selväksi on jo käynyt, ettei julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla ole juurikaan ystäviä maan hallituksessa tai teollisuusliitoissa . Sopimuksen mah-dollisesti kaatuessa tulee jokaisen varautua levottomaan työmarkkinasyksyyn - työtaistelutkin ovat todennäköisiä .

Osana neuvoteltavassa sopimuskokonaisuudessa on maan hallituksen tavoittelema aiempaa laajempi mah-dollisuus sopia paikallisesti työsuhteen ehdoista . Työn-tekijöiden suurin huoli liittyy ns . selviytymislausekkee-seen, jolla voitaisiin jopa alittaa työehtosopimusten rajat . Järjestöt ovat valmiita kehittämään paikallista sopimis-ta . Samassa on tärkeää parantaa henkilöstön edustajien asemaa ja toimintaedellytyksiä . Kilpailukykysopimuksen kaatuessa saatetaan paikallinen sopiminen määritellä lailla, jolloin sisältöön on vaikeampi vaikuttaa .

Paikallinen sopiminen on osa normaalia toimintaa meillä kuntasektorilla . Uutisissa vilahtelevista yt-neuvot-teluista muodostuu helposti kuva siitä, että vain irtisano-misista ja lomautuksista neuvotellaan . VSSHP:ssä teh-dään yhdessä myös kehittämistyötä ja työehtosopimuksia parempia paikallisia sopimuksia . Pidempään työssä olleet muistavat 1990-luvun lamassa ansiotasoa määräaikaises-ti alentaneet säästösopimukset . Syksyllä 2013 järjestöt tarjosivat vaihtoehtoina lomautuksille malliksi vapaaeh-toisia talkoovapaita ja työaikapankkia . Työaikapankki on pilotoinnissa jo useassa yksikössä ja valtakunnallisestikin noussut tavoiteltavaksi vaihtoehdoksi .

Toimiva paikallinen so-piminen rakentuu tai kaatuu pitkälti luottamukseen tai sen puutteeseen . Erilaisis-sa muutosprosesseissa avoin tiedottaminen ja henkilöstön mukaan ottaminen jo alkuvai-heessa lisäävät luottamusta, antavat vaikutusmahdollisuu-den ja sitouttavat . On suoras-taan hölmöä valmistella muu-toksia vain johdon tasolla, hyö-dyntämättä täysimääräisesti henkilöstön osaamista .

Tuoreessa henkilöstöoh-jelmassamme määritellään: ”Tärkein voimavaramme tulee aina olemaan osaava ja palveluhenkinen henkilös-tö . Jokaisen työpanos on täällä tärkeä” . Arvoissamme todetaan: ”Noudatamme yhteistoimintasopimusta ja sen henkeä kaikissa työyksiköissä” . Nyt on aika siirtää kirja-ukset käytännön toimiksi!

Janne Sjölund JHL:n koordinoiva pääluottamusmies

16 HOSPITAALI 2 2016

härkää

HKn – kuulostaako tutulta?Toivottavasti, sillä lyhenne tarkoittaa Tyksin henkilökuntaneuvostoa, joka toimii eri ammatti- ryhmiä yhdistävänä henkilöstön puolestapu-hujana työnantajan suuntaan . HKN ottaa kan-taa henkilökunnalle tärkeisiin asioihin . Vuosien mittaan on ollut monia kestoaiheita; pyöräily, pukukaapit, suojavaatteet, ympäristöohjelma ja varsinkin pysäköinti . Pysäköinnistä, uuden py-säköintitalon rakentamisesta ja mahdollisesta pysäköintimaksujen korottamisesta lähestyttiin hallitusta viimeksi maaliskuussa .

HKN teki syksyllä 2014 kyselyn toiminnas-taan yhdessä henkilöstötoimiston ja aluesai-raaloiden henkilöstöyhdistysten kanssa . Suu-rimmaksi kehittämistarpeeksi nousi tiedotus toiminnasta . HKN otti tuloksesta onkeensa ja on sittemmin pyrkinyt parantamaan näkyvyyt-tään . Siitä esimerkkeinä ovat tämä Hospitaalin blogi ja Santrassa kokousten jälkeen julkaista-va lyhyt tiedote .

Tällä hetkellä HKN löytyy Santrasta koh-dasta Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta ja hen-kilöstöjärjestöt . Sivuille on viety toimintaker-tomukset, pöytäkirjat ja HKN:n kokoonpano . Santra on uudistumassa ja toiveena on ollut saada HKN:n järjestämä toiminta entistä pa-remmin näkyville .

HKN pyrkii parantamaan henkilökunnan hyvinvointia ja tukee liikuntaa tarjoamalla puitteet kuntojaostojen muodossa . Jaostoja on toistakymmentä, lajeja on itämaisesta tanssista tennikseen . Lisätietoja jaostojen toiminnasta löytyy Santrasta Lisää > Liikunta ja vapaa-aika > Tyksin toiminta . Siellä on myös tietoa kuntosalista sekä yhteistyö- kumppaneiden eli kuntokeskusten ja muiden liikunta-alan yritysten tarjouksia sairaan- hoitopiirin henkilökunnalle .

T-sairaalaan runsas vuosi sitten avattu kuntosali Savipuntti on suuri panostus liikunta- mahdollisuuksiin . Sen saamiseksi HKN teki pitkään töitä . Salin laitteisiin käytettiin työ- hyvinvoinnin rahoja yli 50 .000 euroa .

HKN:n ansiosta henkilökunnalla on mahdolli-suus hankkia alennettuun hintaan esim . elokuva-, uimahalli- ja tapahtumalippuja . Lipunmyyntihän nyt alkuvuodesta muuttui; liput maksetaan T-kahvio Savikupissa omalla sähköisellä kulkua-vaimella . HKN:n toimintaedellytys on työnanta-jalta vakanssipohjaisesti saatava rahoitus .

Tulevaa toimintaa: Nunnaluostarin elämään pääsemme tutustumaan ti 21 .6 . Samppalinnan kesäteatterissa, kun menemme katsomaan esitystä Nunnia ja konnia . HKN on hankkinut lippuja bengtskärin risteilylle la 13 .8 ., yhteis-

toimintatapahtumaa Metsä-Jukolassa vie-tetään syyskuussa ja karaokeiltaa Metsä-Jukolassa suunnitel-laan lokakuulle . Läh-de sinäkin mukaan!

Pirjo Penger

HENKILÖKUNTANEUVOSTO

Omaisneuvonnalla hoitajat tukevat omaisen jak-samista tilanteessa, jossa läheinen on sairastunut psyykkisesti. Omaisneuvontaan voidaan kutsua mukaan myös läheisensä sairastumisen kokenut vertaisneuvoja.

– Mitä sinulle kuuluu ja kuinka sinä jaksat itse ovat kysymyksiä, joilla omaisneuvojana toimiva Maria Isotupa usein aloittaa mielenterveyspotilai-den omaisten kanssa käymänsä keskustelut.

Isotupa toimii omaisneuvojana Uudenkau-pungin vanhuspsykiatrian osastolla. Usein jo ensimmäiseen kysymykseen vastaaminen osoit-taa sen, kuinka väsynyt omainen on.

– Emme voi antaa vastauksia kaikkiin kysy-myksiin, mutta tuemme antamalla tietoa sairau-desta ja lääkkeistä. Me kuuntelemme, kun on tarve, Isotupa tiivistää.

Viime syksynä Isotupa kävi mielenterveys-omaisiin liittyvän koulutuksen. Tällä hetkellä Vakka-Suomeen etsitään vertaisia eli mielenter-veyspotilaiden omaisia, jotka haluaisivat tukea muiden sairastuneiden läheisiä.

– Läheinen kohtaa omaisen sairastuessa monenlaisia tunnetiloja. Sairastuneen läheinen saattaa kokea voimattomuutta ja häpeää. Usein esimerkiksi syövästä on helpompi puhua kuin mielen sairauksista, Isotupa kertoo.

Uudenkaupungin psykiatrisessa

sairaalassa hoidossa olevien potilai-

den omaiset voivat jatkossa hakea

tukea omaisneuvonnasta.

Maria Isotupa toimii myös perheneuvojana. Hän kokeekin, että siitä on hyötyä mielenterveys-omaisten kanssa työskennellessä.

Elina Taskinen käyttää mielialakortteja omaisten ja mieleltään sairastuneiden tunnetilojen tulkitsemiseen.

Uudenlaista apuamielenterveys-potilaan omaisille

Tarpeeksi vahva auttaa muitakin

Vertaisneuvoja kuuntelee ja rohkaisee, kun ammattilainen puolestaan keskittyy sairau-den hoitoon ja tietojen jakamiseen.

– Vertaisneuvojan omaisen sairastumi-sesta on usein jo aikaa, joten he ovat tarpeeksi vahvoja tukemaan muitakin, vertaistukihen-kilöitä kouluttava sairaanhoitaja Elina Taski-nen toteaa.Auttavien omaisten eli vertaisneuvojien kurs-situksesta huolehtii Varsinais-Suomen mie-lenterveysomaiset -yhdistys.

– Mielenterveysongelmaisten omaiset kai-pasivat lisäapua ja -tietoa sairauden alkuvai-heen asioiden käsittelyyn. Perustimme päi-vystyspisteet Kupittaalle ja Halikkoon. Raha-automaattiyhdistys antoi rahoituksen vuosille 2012–2014, kertaa Taskinen.

Hankkeelle saatiin lisärahoitusta vuosille 2015–2016. Toiminta oli tässä vaiheessa laa-jentunut jo Uuteenkaupunkiin.

Varsinais-Suomessa toimii 12 vapaaeh-toista vertaisneuvojaa. Nyt mietitään käy-tännön toteutusta, esimerkiksi sitä, pitäisikö keskusteluissa mukana olevan hoitajan ottaa vastaan omaisia eri osastolta kuin siltä, mihin potilaalla on hoitosuhde.

TEKSTI JA KUVAT: KATJA KAARTINEN

17HOSPITAALI 2 2016

Ainutlaatuinen ammatti

- Sanotaan, että kun lopettaa tupakoinnin, kasvaa muutaman sentin pituutta, Päivi

Grönroos kuvaa muutosta.

Tupakastavieroitushoitaja Päivi

Grönroosin puoleen voivat kääntyä

niin Tyksin potilaat kuin henkilö-

kuntakin. Ammatti on ainutlaatuinen,

muissa Suomen sairaaloissa ei ole

vastaavaa kokopäivätoimista vakanssia.

– Helsingissä on yksi terveyskeskuksen puolella. Tyksissä on oltu pioneereja. Aloin tekemään tätä työtä 1994 sädehoito-osastolla oman työni ohessa ja virka perustettiin 1998.

Kulttuuri on muuttunut takavuosista erittäin tupakkavastaiseksi. Monet tupakoitsijat sanovatkin, että tupakointia syytetään jo kaikesta. Positiivinen muutos Päivi Grönroosin mielestä on, että henkilökohtaisia asioita uskalletaan ottaa esille.

– Kun tupakoinnin lopettaminen on ajankohtaista ja potilas motivoi-tunut, pohdimme sopivan korvausvalmisteen, jonka avulla lopettaminen on helpompaa. Vaihtoehtoja riittää: laastaria, purukumia, imeskelytablet-teja, inhalaattori, suusumute ja kaksi eri reseptivalmistetta. Kaikki tulevat halvemmaksi kuin tupakointi. Suusumute on kokemukseni ja potilaspa-lautteen mukaan markkinoiden ykköstuote. Mintun makuinen nikotiinia sisältävä suihke vie minuutissa tupakan mieliteot pois.

Henkilökunnalle on tupakoinnin lopettamiseen tarjolla hyvä pork-kana, sillä työterveyshuollon kautta haetusta korvausvalmisteesta on mah-dollisuus saada kuluista takaisin 200 euroa kuittia vastaan.

Tupakasta vieroitukselle kysyntääTupakoinnin lopettamisesta puhuessaan Päivi Grönroos keskittyy siihen, mitä hyvää alkaa tapahtua: Maku- ja haluaisti palautuvat nopeasti ja hen-gitys helpottuu.

Asiakas tulee ensin yksilöohjaukseen ja sen jälkeen hänet voidaan ohjata omasta toiveestaan ryhmään. Ryhmät on todettu erinomaiseksi vertaistueksi, kun tsemppiä ja rohkaisua tupakoinnin lopettamiseen saa myös muilta.

– Olen juuri aloittanut addiktiopoliklinikalla uuden ryhmän, joka on urani 86. ryhmä. Tupakasta vieroitukselle on kysyntää, sillä yksilöohja-ukseen on tällä hetkellä kahden kuukauden jono. Kun tulee kiireellisiä potilaita, esimerkiksi syöpäpotilas, jolla alkaa sädehoito tai leikkauspotilas ortopedialta tai suusairauksilta, koetan antaa heille peruutusaikoja.

Päivin työhön kuuluu lisäksi koulutusta, luentoja ja verkostoitumista yhdyshenkilöiden kanssa.

– Paras kiitos työstä on, kun näkee, että ihminen on tyytyväinen ja voi paremmin. Monelle liikunta tulee osaksi elämää pikku hiljaa omien voimavarojen mukaan.

TEKSTI JA KUVA: MARJO PELTONIEMI

Pohjan-tähteä kohti

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP)

ovat lean-ajattelun oppimisen tukena Toyota Kata

-simulaatiopelit. Pelata voidaan toimialan sisällä

tai organisaatiorajat ylittäen.

– Toyota Kata -simulaatiopeli legoilla havainnollistaa mainiosti prosessi-kokonaisuuden hahmottamisen tärkeyden, pienillä askelilla parantamisen, tiimityön ja päivittäisjohtamisen asioita, joilla Toyota lean-menetelmillä on saavuttanut menestystä, sanoo kehittämispäällikkö Satu Suhonen.

VSSHP:ssa pelinä on terveydenhuollon oma sovellus, päivystys- potilaan simulaatioprosessi. Pelikierroksia on 4–5, yksi kierros kestää 10 minuuttia. Peli alkaa haastavan tavoitteen, Pohjantähden, asettami-sella. Askel kerrallaan edetään nykytilanteesta kohti Pohjantähteä.

– Vain pelaamalla voi oivaltaa prosessien sujuvoittamisen ideologiaa, sanoo Satu Suhonen.

Jutun kuvat ovat Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) sekä Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen Sairaanhoidollisten pal-veluiden liikelaitoksen pelistä 14.3.2016.

SAnTRA > Johtaminen > Laatua johtamiseen > Lean

TEKSTI JA KUVAT: KRISTIINA ANDREASSON

18 HOSPITAALI 2 2016

Liinauksesta hyviä kokemuksia patologiassaPatologian osaston apulaisosaston

hoitaja Mikko Laiholla on hyvää

kerrottavaa liinauksesta. Hän toteutti

Patologian palvelualueella opinnäyte-

työnään liinausprojektin, joka alkoi loka-

kuussa 2013 ja valmistui keväällä 2015.

LEAN-AJATTELU

• Syntynyt alun perin japanilaisessa autoteollisuudessa .• Jatkuvaa parantamista, pitkäkestoinen muutosprosessi, joka pitää tehdä ryhmänä tai tiiminä . Muutosta ei voi tehdä yksin, eikä toisaalta kukaan tee sitä meidän puoles-tamme . Tavoite on resurssien oikea määrä ja oikeat työkalut (menetelmät, prosessit) . Keskeistä siirtää huomio asiakkaaseen ja tuotteeseen .• Syksyllä 2015 VSSHP:ssa lean-ajattelusta luennoinut MD Paul Jarvis (NHS Foundation Trust) näkee yhteyden teollisuuden valmis-tusprosessin ja terveydenhuollon välillä: Terveydenhuolto on valmistusprosessi, jonka lopputulos on terveempi asiakas .

Kuva vas. Ennen pelin alkua kerrotaan lyhyesti lean-ajattelusta, pelin kulku ja säännöt.

Kuva oik. Jokaisen kierrok-sen jälkeen käydään läpi

nykytilanne, tehdyt muutok-set, mittaukset prosessissa

ja suunnitellaan uudet muutokset.

Pohjan-tähteä kohti

Pelilaudan sijaan on seitsemän toimipistettä, joissa legopotilaalle tehdään asioita.

– Kannattaa ensin tehdä oma lean-toimintastra-tegia. Se on parempi lähtökohta kuin menetelmä-keskeinen kehittämisprojekti, Mikko Laiho sanoo.

Patologiassa keskityttiin työn arvoa tuotta-mattomaan osaan analysoimalla virtaustehok-kuuksia. Käytännössä se tapahtui kellottamalla prosessien arvoa tuottamattomia aikoja.

– Toisin sanoen pyrittiin ymmärtämään nykyinen toimintamalli ja tehtiin nykytilasta arvovirtakuvaus. Esimerkiksi sytologiassa havait-tiin jopa vain 2,5 prosentin virtaustehokkuus, mikä voi kuulostaa järkyttävältä.

Se kertoo, että kyseinen prosessi koostui mel-kein pelkästään odotusajoista. Arvoa tuottavien aikojen pituudet mitattiin kymmenissä minuu-teissa, mutta tuottamattomat ajat kestivät usein tuhansia minuutteja.

Toisaalta Laiho kertoi myös esimerkin, että vaikka normaalin PAD-1 näytteen virtaustehok-kuudeksi saatiin 7,1 prosenttia, vastaavan kiirei-seksi merkityn näytteen virtaustehokkuus olikin peräti 61 prosenttia. Tämän kaltaiset virtauste-hokkuustulokset ovat tyypillisiä erätuotannolli-sissa prosesseissa, ja kun työtä tehdään yhdessä vuorossa.

Laihon mielestä lean on hyvä menetelmä pro-sessien sujuvoittamiseen.

– Liinaus auttaa löytämään ja tunnistamaan prosessin hukat. Sen avulla voidaan ymmärtää, mistä ongelmat johtuvat. Ongelmaan ei pidä heti hakea ratkaisua, vaan kannattaa ensin etsiä sen syyt.

Liinauksella voi saada aikaan paljon hyviä muutoksia. Laihon mielestä suurin muutos heillä oli se, että ihmiset alkoivat yleensäkin puhua lii-naamisesta.

– Heiltä alkoi tulla kehitysideoita, jotka me toteutimme saman tien.

Liinaus jatkuu patologialla, sillä projekti tuotti lukuisia toteuttamistaan odottavia hyviä kehittä-miskohteita.

TEKSTI: ESA HALSINAHO

Pelissä on 10-12 osallistujaa, joilla on omat roolinsa.

19HOSPITAALI 2 2016

KURKISTUS MUSEON KOKOELMIIN

Äitiyspoliklinikalla työskentelevän Siiri Kallionpään lap-

sena aloitettu harrastus on kantanut pitkälle. Plakkarissa

on ringetestä yksi nuorten ja kolme naisten MM-kisoista

voitettua kultamitalia, joista viimeisin on tältä vuodelta.

Mikroskooppi Mikroskooppi on olennainen väline lääketieteel-lisessä tutkimuksessa. Laitteen nimi tulee krei-kan kielen sanoista mikrós (pieni) ja skopeîn (nähdä). Luonnontieteissä tapahtui läpimurto 1600-luvulla, kun keksittiin kaukoputki ja mikroskooppi. Näiden keksimiseen vaikutti lins-sin hiomistekniikan kehittyminen 1500-luvulla. Ensimmäisiä mikroskoopin rakentajia oli Giovanni du Pont, joka julkaisi vuonna 1614 artikkelin kaukoputken muuttami-sesta mikroskoopiksi. Mikroskooppien käyttö yleistyi 1600-luvun lopulla, kun Robert Hooke julkaisi ohjeet leikkeiden valmistamisesta.

Yksinkertaisin mikroskooppi on suurentava kupera linssi, jonka polttopisteessä olevan peilin päälle tutkittava näyte kiinnitetään. Varsinaisissa mikroskoopeissa on vähintään kaksi linssiä. Lähimpänä näytettä olevan objektiivin linssi muodostaa kuvan kohteesta. Silmää vas-ten asetettavan okulaarin lins-sillä tarkennetaan objektiivin heijastama kuva. Liikuttamalla linssiä ja okulaaria lähemmäs toisiaan mikroskooppi tar-kennetaan haluttuun kohteeseen.

Moderneissa mikroskoopeissa on enemmän lins-sejä, joilla kompensoidaan kohteen kuvautumista väärään paikkaan. Stereomikroskoopissa molem-mille silmille on oma okulaarinsa, mikä mahdol-listaa kohteen tarkastelun kolmiulotteisena.

Kun biologisesta kohteesta leikataan läpi-kuultavan ohut leike, voidaan sen rakennetta tarkastella mikroskoopilla. Mikroskooppien

kehittymisen myötä opittiin muun muassa tuntemaan solun rakenne. 1800-luvulla

mikroskooppi saavutti nykyisen muo-tonsa ja leikkeiden valmistusmenetel-

mät kehittyivät, mikä johti laitteen lopul-liseen tieteelliseen hyväksyntään. Elektroni-

mikroskoopin kehittäminen 1930-luvulla paransi erotuskykyä vielä ratkaisevasti. Ero-tuskyvyksi nimitetään kahden pisteen välistä pienintä etäisyyttä, jolloin ne vielä havai-taan erillisinä. Elektronimikroskooppi käyttää näkyvän valon sijasta elektroni-suihkua ja sillä voidaan tutkia näytteen molekyylitason yksityiskohtia.

Kuukauden esineenä esiteltävä mikroskooppi on valmistettu Itäval-lassa. C. Reichert Optical Company perustettiin Wieniin vuonna 1876.

Mikroskooppi on ajalta, jolloin näyt-teen valaisuun on käytetty vielä

peiliä valon sijaan. Mikroskoo-pin avulla näytettä on voitu suurentaa 11-, 60- tai 100-ker-taisesti. Se on ollut käytössä

ihotautiklinikan osastolla 620 lääketieteellisessä tutkimuksessa. Mikroskooppiin voi tutustua T-sairaalan G3-aulatilassa näyttelyssä Käsityötä ja lääketiedettä.

TURUn LASAReTTIMUSeo on avoinna kuu-kauden ensimmäisenä maanantaina klo 14 −18 sekä sopimuksesta muina aikoina . Yhteyden-otot ja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, anna-maria .niinikoski@tyks .fi, p . 050 571 4030 .

Kiinamyllynmäen histo-rialliset kävelykierrokset touko-kesäkuussaMaksuttomat kävelykierrokset Kiinamyllyn- mäellä (säävaraus): ti 24 .5 . klo 16 .15, ke 25 .5 . klo 15 .15, ti 31 .5 . klo 16 .15, ke 1 .6 . klo 15 .15, ke 8 .6 . klo 15 .15 ja la 11 .6 . klo 12 .00 . Ilmoittautumiset museonhoitajalle, anna-maria .niinikoski@tyks .fi tai p . 050 571 4030 . Ryhmille voidaan järjestää kierroksia sopimuksesta . Kävelykierroksia järjestetään myös elo-syyskuussa .

Käsityötä ja lääketiedettäTurun Lasarettimuseon ja Käsityömuseo Miilan Käsityötä ja lääketiedettä -yhteisnäyttely T-sai-raalan 3 . kerroksessa G3 aulatilassa . Näytte-lyyn voi tutustua vuoden 2016 loppuun asti .

Kullanarvoinen harrastus

Voittaminen, kehittyminen ja jouk-kueen kanssa yhdessä tekeminen motivoi Siiri Kallionpäätä. Kuva: Marjo Peltoniemi. MM-kultaa kotikisoissa 2016. Kuva: Yle Urheilu/Tomi Hänninen

Nykyisin 25-vuotias Siiri Kallionpää on viihtynyt jäähallilla pienestä asti: isoveli

pelasi jääkiekkoa ja perhe oli mukana. Vanhemmat huomasivat ilmoituksen

ringettekoulusta, jossa Siiri aloitti 4-vuotiaana. Katkoja harrastuk-

seen ei ole tullut lukuun otta-matta paria käden murtumaa lapsena.

– F-junioreihin nousin omanikäisenä eli si l loin ollaan suurin piirtein ensim-mäisellä luokalla ja olen muutenkin pelannut aina omanikäisten sarjassa ikä-luokka kerrallaan.

– Maajoukkuetaival alkoi 2009 nuorten MM-kisoista ja silloin voi-timme nuorten MM-kultaa. 2010 olin ensimmäistä kertaa naisten maajoukkueessa voittamassa nais-ten MM-kultaa kotikisoissa. Voi-timme myös 2013 Kanadassa ja vii-meisimpänä vuoden 2016 voitto oli osaltani kolmas naisten MM-kulta jälleen kotikisoissa Suomessa.

Lajissa Siiriä kiehtoo, että voi kehittyä koko ajan. Hän on halun-nut olla aina vaan parempi.

– Joukkue muuttuu joka vuosi vähän, mutta olemme tiivis porukka ja tunnemme toisemme

hyvin. Voitto vaatii puolestatoista kahteen vuoteen kestävän projektin ennen kisaviikkoa.

Laji vaatii nopeutta, taitoa, jouk-kuepelaamista sekä pitkäjänteisyyttä. Harjoitukset ovat kolme kertaa vii-kossa ja sen päälle tulevat pelit. Kausi alkaa lokakuun alussa ja loppuu maalis-huhtikuun vaihteessa.

2014 valmistunut Siiri on työs-kennellyt vuorotellen jaksoja käti-lönä äitiyspoliklinikalla ja sairaan-hoitajana ensiavussa, jossa tekee kolmivuorotyötä. Työvuorosuun-nittelussa on pystytty Siirin mukaan hienosti huomioimaan harrastus.

TEKSTI: MARJO PELTONIEMI

20 HOSPITAALI 2 2016