hri hankesuunnitelma-16032010

ta30B.doc 1(23)

FORUM VIRIUM HELSINKIUutiskatu 200240 HelsinkiEmail [email protected]

Hankesuunnitelma

Helsinki Region Infoshare–avoin seudullinen tieto

Forum Virium Helsinki16.3.2010

mailto:[email protected]

ta30B.doc 2(23)


SISÄLLYSLUETTELO

1. Helsinki Region Infoshare -hankkeen määrittely............................................3

2. Helsinki Region Infoshare -hankekokonaisuus ja tavoitteet ..............................5

3. Hankkeen työkokonaisuuksien kuvaus ........................................................9

4. Hankeorganisaatio.............................................................................. 17

5. Työkokonaisuudet ja tehtävät ............................................................... 18

6. Hankkeen aikataulu ............................................................................ 18

7. Hankkeen talous ................................................................................ 20

8. Riskit.............................................................................................. 22

9. Hankkeen yleinen hallinta .................................................................... 22


ta30B.doc 3(23)


1. Helsinki Region Infoshare -hankkeen määrittely

Helsinki Region Infoshare –hanke pohjautuu Helsingin kaupungin Tietokeskuksenjohtajan Asta Mannisen vuonna 2009 laatimalle Seututietovisiolle (Seutuvisio2020) sekäajatukselle julkisen sektorin tiedon vapauttamisesta kansallisen kilpailukyvynedistämiseksi (mm. EVA-raportti 2009: Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinentulevaisuus).

Helsinki Region Infosharen tarkoituksena on rakentaa Helsingin seudun kattavaperustietovarantojen ja aineistojen omistajien verkosto, jonka osapuolet tuottavat,ylläpitävät, jakavat ja kehittävät verkoston tietoa yhteistyössä ja yhteisin pelisäännöin.

Helsinki Region Infoshare on myös dynaaminen ja vuorovaikutteinen toimintamalli jossatiedon tuottajat ja loppukäyttäjät ovat aiempaa tiiviimmässä vuorovaikutuksessakeskenään.

Hankkeen tavoitteena on tarjota yhtenäistä tietoa Helsingin seudusta ja sen osistamahdollisimman kattavasti ja laajasti (palvelevuus, käyttäjät) ja maksutta kaikkien käyttöön(”avoin tieto”, ”tiedon avaaminen”).

Avoin tieto olisi niin kuntien hallinnon kuin yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen,tutkimuslaitosten ja kansalaisten mahdollisimman pitkälti vapaasti ja maksuttomastihyödynnettävissä eri tarkoituksia varten. Tiedon helppo ja nopea saatavuus avoimestiInternetin avulla lisää tiedon käyttöä ja säästää kaikilta osapuolilta aikaa ja vaivaa.

Ajatuksena on, että julkisen tiedon avaaminen ja hyödyntäminen synnyttää seudullemyös uusia palveluita ja liiketoimintaa, edistää tutkimusta ja kehitystoimintaa, sekälisää kansalaisten ymmärrystä ja aktiivisuutta oman alueensa toimintaan javaikuttamiseen liittyen.

Maailmalla on esimerkkejä siitä miten tiedon avaaminen on osallistanut kansalaisia jayrityksiä ideoimaan ja toteuttamaan uusia, julkisen sektorinkin hyödynnettävissä oleviapalveluita. Suomessakin tuntuu tapahtuneen paljon lyhyessä ajassa: julkisen tiedonavaamisesta keskustellaan eri medioissa, ministeriöt ovat perustaneet asiaa tutkiviatyöryhmiä ja LVM julkaisee maaliskuun lopulla aiheeseen liittyvän oppaan joka auttaavirkamiehiä ottamaan ensiaskeleita julkisen tiedon avaamiseksi.

Toimintaympäristömme alkaa siis olla yhä otollisempi avoimuutta edistäville hankkeille.Helsinki Region Infoshare on tällainen hanke. Se on myös oppimisprosessi, jossa opitaankäytännön tekemisen kautta koko ajan lisää siitä miten toimia avoimella tavalla jakehittää toimintaa käyttäjälähtöisemmäksi askel askeleelta.

Hankkeen kesto on 2010 – 2012. Hankkeen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaaForum Virium Helsinki (FVH) yhteistyössä Helsingin kaupungin Tietokeskuksen (Tieke)kanssa.


ta30B.doc 4(23)


1.1. Avoimen tiedon määrittely

Avoimella tiedolla tarkoitetaan hankkeen kontekstissa ensisijaisesti julkisin verovarointuotettua tietoa joka täyttää seuraavat kriteerit:

• Julkista, alkuperäislähteistä, ajan tasalla

• Maksutonta*

• Kaikkien saatavilla

• Löydettävissä

• Teknisestä alustasta tai -työkaluista riippumattomassa formaatissa

• Koneellisesti luettavissa (tietoteknisten sovellusten datalähteinä, eli tieto ei oleesim. PDF-muodossa vaan esim. CSV, XML tai vastaavassa muodossa)

• Vapaasti hyödynnettävissä (tietyin ehdoin)

* Avoin tieto on maksutonta mutta hankkeen kontekstissa voidaan tarjota käyttäjille myössellaista tietoa helpommin saatavaksi joka on erikseen maksullista (ns. CIS = customizedinformation set, esimerkiksi raakatiedoista tiettyyn käyttötarpeeseen jatkojalostettu tieto)

1.2. Tiedon avaamisen määrittely

Tiedon avaamisella tarkoitetaan niitä hallinnollisia, tietoteknisiä, juridisia ja muitatoimenpiteitä, joilla olemassaoleva tieto saadaan täyttämään avoimen tiedon kriteerit.

1.3. Hankkeessa avattavan tiedon määrittely

Hankkeen tavoitteena on avata kuntien tuottamaa ja ylläpitämää, seutua tai sen osiakoskevaa tilasto ja –ennustetietoa jotka liittyvät mm. seuraaviin ilmiöihin: elinolot,hyvinvointi, talous, työllisyys, yritystoiminta, asuminen, ympäristö,kaupunkirakenne, liikkuminen, koulutus, kulttuuri. Tämän lisäksi edistetään myösseutua koskevan karttapohjaisen tiedon (esim. aluerajat ja osa-alueet geo-informaationa) avaamista laajempaan käyttöön.

Hankkeessa voidaan, kuntien toiveesta, kartoittaa tarpeita myös muunlaisen tiedonavaamiselle ja edistää tällaisten tietojen avaamista, jakelua ja hyödyntämistä.


ta30B.doc 5(23)


2. Helsinki Region Infoshare -hankekokonaisuus ja tavoitteet

2.1. Tavoitteiden yhteenveto

Hankkeessa hyödynnetään jo olemassaolevia tietoaineistoja ja tiedonlähteitä jaavataan näitä laajemmin saataville

Tiedon avaamista tukemaan ja priorisoimaan perustetaan Clearinghouse -toiminto

Avoimen tiedon jakelua varten rakennetaan yhteisöllinen verkkopalvelu eli”Helsingin seudun datakatalogi”, jonka avulla tieto on löydettävissä, ladattavissaja hyödynnettävissä

HRI - hankkeessa testataan avoimen tiedon toimintamallia ja hyötyjä sekä tiedontuottajien että loppukäyttäjien näkökulmasta

2.2. Hankekokonaisuuden osa-alueet

Hankekokonaisuus koostuu kahdesta pääosa-alueesta oheisen kaavion mukaisesti:


ta30B.doc 6(23)


2.3. Osa-alue”TIETO” - tiedon tuottaminen ja siihen liittyvät kehityshankkeet

Tavoitteena on, että kunnat avaavat jo olemassaolevaa tietoaan laajempaan käyttöön.Jotta tämä tieto on laajemmin hyödynnettävissä ja sovellettavissa liittyy sentuottamiseen ja ylläpitämiseen myös kehitystyötä koskien esimerkiksi tietosisältöjenstandardisointia ja tiedon seudullista laajentamista. Tämä työ tehdään kuntiennormaalina virkatyönä mutta yhdessä tiedon avaamiseen tähtäävän kokonaisuudenkanssa.

Oleellinen osa tätä osa-aluetta on seutua koskevien perustietovarantojen ja aineistojenomistajien välisen verkoston aktiivinen kehittäminen ja ylläpito. Tämän verkostonytimen muodostaa jo olemassaoleva Seututietotyöryhmä jonka puheenjohtajan toimiiHelsingin kaupungin Tietokeskus.

Verkoston tavoitteena on kehittää Helsingin seudun kattava, laaja kaupunkitiedollinentietopohja metropolialueen yhteistyötä, kokonaissuunnittelua ja tarkasteluahelpottamaan.

2.4. Osa-alue”AVOIN” - julkisen tiedon avaaminen, jakelu ja laajempi hyödyntäminen

Tiedon avaamiseen tähtäävä osa-alue on kokonaisuus jonka tavoitteena on saattaaolemassaoleva tieto laajemman käyttäjäkunnan saataville siten että tietoa voihyödyntää laajasti eri käyttötarkoituksiin joko suoraan tai välillisesti eri tietoteknistensovellusten kautta.

2.4.1. Tiedon avaaminen ja Clearinghouse-toiminto

Yhtenä hankkeen tavoitteena on perustaa tiedon avaamista avustava ja koordinoivaClearinghouse-toiminto. Sen tehtäviin kuuluisi esimerkiksi avattavan tiedon priorisointi,tiedontuottajien avustaminen tiedon avaamisessa, laadunvarmistus sekäkäyttäjäpalautteen aggregoiminen ja välittäminen tiedontuottajille. Clearinghousetoimii seudullisen tiedon tuottajien ja käyttäjien rajapinnassa.

Alkuvaiheessa Clearinghousea tulee suunnitella ja resurssoida siten että se palvelee em.tarkoituksia mutta toiminta voi kehittyä ajan myötä toisenlaiseksi esimerkiksi tiedontuottajien ja käyttäjien vuorovaikuttaessa tiiviimmin suoraan toistensa kanssa ja tiedonavaamisen ja jakelun hoituessa enemmänkin tiedontuottajien itsepalveluna.

Clearinghouse-toiminto olisi hallinnollisesti osa Helsingin kaupungin Tietokeskuksenorganisaatiota ja Helsinki Region Infoshare seudullista –toimintoa. FVH:n rooli onalkuvaiheessa tehdä tiedon avaamista edistävää työtä ja avustaa Clearinghouse-toiminnon suunnittelussa ja perustamisessa.

2.4.2. Tiedon jakelu ja seututiedollinen verkkopalvelu

Tiedon jakelua ja siihen liittyvää vuorovaikutusta varten rakennetaan Helsingin seudundatakatalogi –verkkopalvelu. Verkkopalvelun avulla tieto on helposti löydettävissä,saatavilla ja hyödynnetävissä yhdestä paikasta.

Verkkopalvelu ei kuitenkaan ole yksittäinen tietokanta johon kaikki varsinainenraakatieto ladataan vaan se on palvelu, joka pitää yllä metatietoja tiedosta ja linkkaa


ta30B.doc 7(23)


käyttäjän oikeaan tietolähteeseen. Tietolähteet voivat sijaita useassa eri paikassa janiiden ylläpito on kunkin tietolähteen hallinnoijan vastuulla.

Verkkopalvelun ylläpito olisi hallinnollisesti osa Helsingin kaupungin Tietokeskuksenorganisaatiota ja Helsinki Region Infoshare seudullista –toimintoa yhdessä Clearinghouse–toiminnon kanssa.

Verkkopalvelun tavoitteena on myös toimia yhteenkokoovana kommunikaatiokanavanatiedon tuottajien ja käyttäjien välillä, uusien ideoiden ja sovellusten keräämis ja -esittelyfoorumina sekä esimerkkinä joka innostaa myös muita seudulla toimivia julkisiaorganisaatioita vauhdittamaan tiedon avaamista.

2.4.3. Avoimen tiedon hyödyntäminen ja pilotointi

Avoin tieto ei ole itseisarvo - tiedon hyödyntäminen on. Oleellisena osana avoimentiedon osa-aluetta on käynnistetään tiedon hyödyntämistä vauhdittavia pilottiprokteja.Pilottiprojekteissa kannustetaan eri käyttäjäryhmiä hyödyntämään tietoa omassatoiminnassaan, omissa palveluissaan ja kehittämään uusia sovelluksia joissa tietoavoidaan hyödyntää monin eri tavoin. Samalla testataan kokonaisuudessaan uutta tiedonavaamisen toimintamallia ja sen tuomia hyötyjä sekä tiedon käyttäjille että tiedontuottajille.

2.5. Toimintamalli

Alla oleva toimintamalli havainnollistaa tiedon tuottamiseen, avaamiseen, jakeluun jahyödyntämiseen liittyvää ”toimintoketjua” sekä Helsinki Region Infosharen -toiminnonorganisaatiota ylätasolla. Toimintamalli kuvaa myös sitä miten tiedon tuottamisen osa-alue ja tiedon avaamisen osa-alue linkittyvät toisiinsa ja miten toiminta vaiheistetaan.

HRI-TIEDONAGGREGAATTORI

/ CLEARINGHOUSE

LOPPU-KÄYTTÄJÄT

HRI-TIEDONJAKELIJA

JULKISENTIEDON

TUOTTAJAT/ LÄHTEET

VALMISTELUSIHTEERISTÖTieke, kuntien tietoasiantuntijat yms. tahot

HELSINKI REGION INFOSHARESEUDULLINEN TOIMINTO

HeSe – SEUTUTIEDON JOHTORYHMÄ

•Vastaa verkkopalvelun ylläpidosta•Ylläpitää datakatalogeja(tarvittaessa) tai linkittää niihin•Julkaisee käyttöehdot•Jakelee datakalogeja•Kerää käyttäjäpalautetta datasta•Kerää käyttäjien toiveita uusistadatakatalogeista•Kerää muuta käyttäjäpalautetta

•Määrittelee HRI-datan kriteerit jatoimitusohjeet tiedon tuottajille•Priorisoi mitä tietoa avataan•Kontaktoi tiedon tuottajia•Avustaa tiedon avaamisessa•Ottaa vastaan datakatalogeja jaarvioi ne•Hyväksyy jakeluun•Laatii käyttöehdot loppukäyttäjille

•Raportointi•Kehitysideat,käyttäjäpalaute, jne.

•Rahoitus•Valtuutukset•Ohjaus•Seuranta

•Tuottavat alkuperäistä tietoa•Ylläpitävät omaa tietoaan•Osallistuvat tiedon avaamiseen•Toimittavat HRI-aggregaattorille julkista jamaksutonta tietoa joka täyttääHRI-kriteerit ja noudattaa lakejaja asetuksia

[Helsingin seudun kuntientyöntekijät][Yritykset][Tutkimus ja koulutus][Kansalaiset]•Hyväksyvät käyttöehdot•Lataavat tietoa•Hyödyntävät tietoa•Osallistuvat kehittämiseen

”data.helseutu

.fi”

”extradata

helseutu.fi”

•Datakatalogit(raakatieto + metadata)

•Kriteerit ja ohjeet•Avaamisen apuvälineet•Palautetta tiedosta

•Datakatalogit

•Palautetta sivustosta•Palautetta tiedosta•Toiveita datakatalogeista

HRI-TOIMINTAMALLI

Toimintamallinlomittainenvaiheistus :

1. Nopea eteneminen - tavoitteena että tietoa on nopeasti saatavilla sitä tarvitseville ja saadaan palautetta.Datasettikohtainen minimiluokittelu ja nopea julkaisu,tiedon käsittely loppukäyttäjien omilla työkaluilla.

2. Tiedon vaiheittainen yhtenäistäminen – tavoitteena paremman vertailuvuuden takaaminen ja tiedonhyödyntäminen laajemman loppukäyttäjäkunnan tarpeita vastaavaksi

3. Tiedon jakelijasta palveluntarjoajaksi – käytettävyyteen panostaminen, välineiden tarjoaminen jollaloppukäyttäjät voivat paremmin hakea, rajata ja rakentaa tarpeitaan vastaavia kokonaisuuksia

TIEDON TUOTTAMINEN AVAAMINEN JAKAMINEN HYÖDYNTÄMINEN

19.1.2010 7Forum Virium Helsinki


ta30B.doc 8(23)


Hanke tähtää toimintamallin mukaiseen tilaan vuonna 2012 vaiheistetusti edeten.

Tavoitteena on alkuun avata jo olemassaolevaa tietoa sellaisenaan saataville palapalalta kaikkien käyttöön. Tiedon avaaminen edistää tiedon harmonisointia jotatehdään vaiheittain hankkeen edetessä.

Toimintamallia testataan käytännössä ja siihen liittyvää toimintaa arvioidaan ja siitäraportoidaan säännöllisesti hankkeen johtoryhmälle. Tarvittaessa toimintamalliintehdään muutoksia.

2.6. Hankkeessa tavoiteltavat hyödyt

Olemassaolevan seudullisen tiedon jakaminen kustannustehokkasti laajempaan käyttöönmerkitsee ajan ja vaivan säästöä sekä tietopalvelulle että loppukäyttäjille. Näiden eitarvitse enää käyttää ylimääräistä aikaa sen selvittämiseen mistä tieto löytyy ja mitensitä saa hyödyntää. Loppukäyttäjiin lukeutuvat myös nykyiset kuntien hallinnontyöntekijät jotka tarvitsevat tietoa työssään.

Tiedon avaaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle ja näiltä käyttökokemuksien japalautteen kerääminen tukee tiedon harmonisointihankkeita, laadun parantamista jaohjaa käyttäjälähtöisempään tiedon tuottamiseen.

Tiedon tarjonnan ja saatavuuden paraneminen helpottaa eri toimijoiden välistäyhteistyötä. Rajapintojen avaaminen vähentää teknologia- ja toimittajariippuvuuttatulevaisuudessa.

Aiempaa laajempi käyttäjäkunta voi hyödyntää tietoja osana tutkimusta taipäätöksentekoa, osana nykyisiä palvelujaan tai rakentaa tietoja uudella tavallaesittäviä ja hyödyntäviä palveluja.

Tältä pohjalta voi syntyä seudulle myös uutta liiketoimintaa. Avoin tieto ja sen pohjaltasyntyvät palvelut auttavat myös kuntalaisia hahmottamaan oman seudun toimintaa jamekanismeja paremmin ja siten edistävät kansalaisosallistumista.

Strategiset hyödyt Operatiiviset hyödyt

1. Seututiedon tarjonta ja saatavuusparanee

2. Yhteistyö ja verkottuminen sekätiedontuottajien että tiedonkäyttäjien välillä helpottuu

3. Innovaatioita ja uusia palveluja,myös jo olemassaolevanpalvelutarjonnanmonipuolistaminen

4. Uutta liiketoimintaa

5. Edistää kansalaisosallistumista

1. Kustannustehokkuus, ajan ja rahansäästöä kaikille osapuolille (tiedontuottajille ja käyttäjille).

2. Tiedon laadun parantuminen

3. Tietopalvelun kehittyminenkäyttäjälähtöisemmäksi

4. Vähentää teknologia- jatoimittajariippuvuutta


ta30B.doc 9(23)


3. Hankkeen työkokonaisuuksien kuvaus

Hankkeen työkokonaisuudet on jaoteltu aiemmin esitellyn hankekokonaisuuden osa-aluiden ja toimintamallin mukaisesti tiedon tuottamiseen, avaamiseen, jakeluun jahyödyntämiseen.

Tämän lisäksi omiksi työkokonaisuuksiksi on lisätty viestintä, juridiikka,projektinhallinta ja yhteydenpito muihin avoimen tiedon hankkeisiin.

3.1. Tiedon tuottamisen kehittäminen avoimuutta huomioivaksi

Tiedon tuottaminen ja sen kehittäminen tarkoittaa seudullisen yhteistyön näkökulmastasitä, että seutua koskevaa tietoa tuottavat tahot kuten seudun kunnat sopivat yhteisistäpelisäännöistä tiedon tuottamista koskien.

Pelisääntöihin liittyvät mm.

päätökset siitä mihin tiedollisiin tuotteisiin panostetaan jatkossa

tiedon luokitusten ja metatietojen yhtenäistäminen vertailujen ja laajemmanhyödynnettävyyden helpottamiseksi

vastuukysymykset tiedon tuottamisesta ja ylläpidosta jatkuvuuden takaamiseksi

sekä sopimukset tietoaineistojen jakamisesta avoimeen käyttöön.

Tiedon tuottaminen kytkeytyy tiedon avaamiseen luonnollisesti siten, että tietolähdettäjolla ei esim. ole jatkuvuutta ei kannata lähteä avaamaan eli tarjoamaan avoimeenkäyttöön. Lisäksi tiedon tarjoaminen raakamuodossa myös muun kuin hallinnon sisäiseenkäyttöön voi asettaa tiedon ylläpidolle ja kuvauksille aikaisempaa suurempiavaatimuksia. Nämä vaatimukset voivat kuitenkin osaltaan edesauttaa myös hallinnonsisäistä tehokkaampaa tiedon hyödyntämistä.

Tiedon avaamisen näkökulmasta pitää olla tietoinen siitä mitä tietolähteitä on nyt jatulevaisuudessa käytössä ja olla selvää se, mitä tiedosta voi tarjota avoimeen käyttöön.

Toisaalta tiedon tuottamisen kehittämisen näkökulmasta tiedon avoin tarjoaminen voimahdollistaa sen, että tiedon tuottamista kehitetään entistä asiakaslähtöisempäänsuuntaan ja myös sen laadun parantamiseksi voidaan saada arvokasta palautetta tiedonloppukäyttäjiltä.

Tiedon tuottamisen kehittäminen on pääsääntöisesti kuntien hallinnon jatkuvaavirkatyötä. Forum Virium Helsingin rooli on olla tietoinen näistä kehityshankkeista jaosallistua niiden koordinointiin siltä osin kun hankkeet liittyvät tiedon avaamiseen.Perustettava Clearinghouse-toiminto toimii tässä jatkossa tärkenä linkkinä tiedontuottamisen ja avaamisen välillä.

3.1.1. Mitä tarkoittaa tiedon avaaminen

Tiedon avaaminen tarkoittaa tässä sitä prosessia jolla järjestetään pääsy tietoon joka eiole aiemmin ollut saatavilla tai on ollut saatavilla hankalasti sovellettavissa.


ta30B.doc 10(23)


Esimerkki: tiedontuottajaorganisaatio julkaisee pendelöintikartan ja siihen liittyväätilastotietoa PDF-muodossa verkossa. Julkaisun sisältämää tietoa ei kuitenkaan voihelposti hyödyntää sovelluksen tietolähteenä joka visualisoisi pendelöintistatistiikankartalle interaktiiviseen internet-sovellukseen.

3.1.2. Mitä tiedon avaaminen tarkoittaa tiedon tuottajien näkökulmasta

Tiedon avaamiseen liittyy tiedontuottajan / ylläpitäjän / omistajan organisaationnäkökulmasta juridisia, tietoteknisiä, resurssillisia ja muita kysymyksiä jotka pitäähuomioida ja käydä läpi ennenkuin tietoa laitetaan avoimeen jakeluun.

Ajatus on kuitenkin se, että kaikkea ei lähdetä tekemään kerralla valmiiksi vaanotetaan pieniä ja iteratiivisia askelia jolla saadaan tietoa avattua paloittain ja kerätäänloppukäyttäjäpalautetta ja kokemuksia.

Lähtökohta on myös se, että tiedon avaamisprosessi kuormittaisitiedontuottajaorganisaatiota mahdollisimman vähän. Hankkeeseen budjetoidaanresursseja joiden tehtävänä on auttaa tiedontuottajaorganisaatioita tiedonavaamisprosessissa. Tiedontuottajaorganisaatioiden täytyy kuitenkin varata aikaa esim.työpajoihin, asiantuntijahaastatteluille, tiedonkeruuprosessille ja sopimuskeskusteluillesekä olla valmiudet ottamaan vastaan palautetta ja kysymyksiä julkistetusta tiedosta.

3.1.3. Miten tiedon avaamisprosessi etenee käytännössä

Alkuun päästään sillä, että kartoitetaan organisaation tuottamat / ylläpitämättietovarannot ja identifioidaan mitkä tiedoista ovat julkisia eli sellaisia että nevoitaisiin lainsäädännön ja sopimusten puitteissa tarjota kaikkien käyttöön. Samallakartoitetaan myös tietoaineistojen vastuuhenkilöt joiden avustuksella avaamistalähdetään tarvittaessa viemään eteenpäin.

Kartoitukseen liittyvän työn määrä riippuu siitä kuinka hyvin tiedontuottajaorganisaatioon perillä omista tietovarannoistaan ja miten hyvin ne on dokumentoitu.Parhaimmillaan kyse on muutaman päivän työstä jonka lopputuloksena syntyy listaaineistoista ja niiden sisällöistä sekä tietoa niiden käyttötarkoituksesta jajulkisuusasteesta.

Kun aineistolistaus on kasassa voidaan se haluttaessa jo julkistaa verkkoon (alkuunrakennettavan datakatalogin esiasteeseen joka on yksinkertainen verkkosivusto).Tavoitteena on kommunikoida mitä tietoa on olemassa ja kerätä käyttäjäpalautettajoka osaltaan auttaa priorisoimaan mitä tietoa lähdetään tarjoamaan ensin.

Osana avaamisprosessia tulee selvittää missä tieto sijaitsee ja missä muodossa tieto on,onko se esim. XLS- tai PC-Axis tiedostoina organisaation intranetissä vai web-käyttöliittymän yli käytettävänä tietokantana joka vaatii kirjautumisen. Tämä tiedonperusteella voidaan varustautua tuleviin teknisiin toimenpiteisiin tiedon avaamiseksi jajulkistamiseksi. Yksinkertaisimmillaan kyse on esim. tiedostojen konvertoimisesta CSV-muotoon ja laittaminen internetiin saataville tietoa kuvaavien metatietojen kera.

Ohjelmallisen rajapinnan avaaminen esim. olemassaolevaan, suuren tietomassansisältävään on-line tietokantaan voi olla pidemmän tähtäimen tavoitteena. On järkevääalkuun avata tietoaineistoja paloittain ja kartoittaa samalla mitä vaatisi koko tietyntemaattisen aineiston saattaminen avoimeen käyttöön suoraan ohjelmallisen rajapinnankautta.


ta30B.doc 11(23)


Ennen tiedon julkistamista on myös laadittava tiedon käyttöehdot jotta loppukäyttäjätymmärtävät mitä tietoaineistolla saa tehdä. Tavoitteena on luoda pitkälti yhteinenlisensointikäytäntö joka pätee pääsääntöisesti kaikkiin avattaviin ja julkistettaviintietoaineistoihin. Tämä vaatii, että hankkeessa olevat tiedontuottajaorganisaatiotsopivat tästä lisensointikäytännöstä jo mahdollisimman pitkälti hankkeen alkuvaiheessa.

Alla karkea kuvaus tiedon avaamisprosessista:

Tiedon avaamisen prosessi

26.2..2010 Forum Virium Helsinki 10

Tiedon nykyistenkäyttäjien näkökulma•Nykyisten käyttäjienpalaute jakehittämistoiveettiedosta•Nykyiset haasteet /esteet tiedon käytölle ?

Tietoaineistokohtainen analyysi•Tarkempi kuvausmitä pitää sisällään•Laatuseloste•Harmonisointitarpeita?•Mihin tieto linkittyy?•Mikä osa on julkistaja mikä ei?

Tietoaineistojenkartoittaminen•Mitä tietoa on ?•Kuinka useinpäivitetään ?•Onko tieto julkista ?•Käyttöehdot ?•Miten tieto ondokumentoitu ?

Tiedon valmisteluavointa jakelua varten•Mahdollisetformattikonversiot /rajapinnan avaaminen•Lisenssoinnin/sopimuksen eksplisiittinenilmaiseminen•Osoite , josta tieto onladattavissa•Dokumentaationsovltuvuus•Metatietojen valmistelu•Aineistokohtaisenviestinnän ja palautteenhallinnan valmistelu

Tiedon uusien/potentiaalistenkäyttäjien näkökulma•Mitä tarpeita,toiveita ?•Sovellus/idea , jotapilotoida ?

JULKISTUS

3.1.4. Mikä on hankkeen etenemissuunnitelma avattavien tietoaineistojen osalta

Hankkeen lähtökohtana on se, että alkuun lähdetään valikoidusti avaamaanseututietokartoituksessa listattuja kaupunki-ilmiöitä koskevia tietoaineistojakoneluettavassa muodossa raakadatana. Osa näistä aineistoista on esim. Helsinginkaupungin Tietokeskuksen ylläpitämiä mutta lähdetiedontuottajina on useampi taho.

Hankkeen alkuvaiheessa valitaan seututietokartoituksen tuloksena syntyneeltä listalta nkappaletta aineistoja teemakokonaisuuksia joita lähdetään projektin alkuvaiheessakartoittamaan avaamisen kannalta tarkemmin.

Valinnan logiikkana on seuloa listalta pois pelkät julkaisut tai esim. kertaluontoisestitehdyt aineistot ja identifioida eri aineistojen taustalla olevat tilastoaineistollisetkokonaisuudet.

Tietoaineistot jaotellaan sitten mm. seuraavin kriteetein:


ta30B.doc 12(23)


arvioitu hyödynnettävyys (osittain subjektiivinen arvio, mutta laitetaan tämätieto jakoon ja kerätään eri kohderyhmien edustajilta palautetta tiedonhyödynnettävyydestä sellaisena kun se on olemassa)

arvioitu vaadittava tekninen työ (mahdolliset formaattimuunnokset tairajapintojen rakentaminen, tiedon laittaminen internetiin)

arvioitu vaadittava juridinen työ (lainsäädäntö, olemassaolevat sopimuksettietoa koskien)

Lopputuloksena syntyy aineistolista jonka sisältämiä aineistoja lähdetään avaamaanensin. Tavoitteena on saada osa aineistoista koekäyttöön ja pilotoida niistä saataviahyötyjä jo ennenkuin varsinainen datakatalogi on olemassa.

Aineistolista käydään läpi lähdeaineistojen omistajatahojen kanssa ja sovitaanetenemismalli tiedon avaamiseen liittyvien jatkotoimenpiteiden osalta.

Tärkeintä on alkuun pystyä kommunikoimaan eri käyttäjäryhmille riittävällätarkkuudella se mitä aineistoja on olemassa ja millä ehdoin niitä voi käyttää. Näinkäyttäjät voivat konkreettisesti ottaa kantaa siihen miten he näitä tietoja voisivathyödyntää ja pilotoida omassa toiminnassaan. Tämän jälkeen mahdollistetaankäyttäjille pääsy tietoaineistoihin ja pilotoidaan sitä miten tietoja hyödynnetään eritarkoituksiin. Tästä asiasta lisää kohdassa ”Tiedon hyödyntäminen”.

FVH:n rooli on koordinoida ja edistää tiedon avaamista konkreettisella tasolla yhdessäHelsingin kaupungin Tietokeskuksen ja hankeessa mukanaolevian kuntien kanssa.

3.2. Tiedon jakelu

Hankkeen tavoitteena on rakentaa verkkopalvelu, ns. ”Helsingin seudun datakalogi”,jonka avulla tietoaineistot ovathelposti löydettävissä, ladattavissa ja hyödynnettävissä.

3.2.1. Mikä on ns. avoin datakatalogi

Avoimen datan katalogiesimerkkejä löytyy maailmalta useita, sekä valtiollisia,seudullisia että kaupunkikohtaisia. Yhteenvetona voi todeta että avoimen datankatalogi on verkkopalvelu jonka tehtävänä on:

vauhdittaa tiedon avaamista ja saamista

innostaa eri tahoja tekemään julkista tietoa hyödyntäviä sovelluksia

toimia julkisen tiedon tuottajien ja käyttäjien välisenä kommunikaatiokanavana

toimia uusien ideoiden ja sovellusten esittelyfoorumina

3.2.2. Mitä datakatalogi tarkoittaa tietoaineiston ylläpitäjän näkökulmasta

Lähtökohtana on se, että tietoaineiston ylläpitäjä vastaa avatun tiedon teknisestäylläpidosta esim. omalla internet-palvelimellaan. Tiedosta vastaava taho toimittaadatakatalogiin tiedot internet-osoitteesta josta tieto on suoraan ladattavissa tailöydettävissä. Lisäksi datakatalogiin syötetään tietoa kuvaavat metatiedot joiden avulla


ta30B.doc 13(23)


kyseinen tieto on löydettävissä esim.datakatalogin hakutoiminnolla. Kyseessä on siiseräälainen metatietokatalogi.

Hankkeen alkuvaiheessa voi tulla myös kyseeseen se, että datakatalogi tarjoaatallennustilaa avatulle tiedolle (jos kyseessä on tiedosto eikä esim. rajapintatietokantaan) jos tiedon ylläpitäjä ei sitä pysty järjestämään.

Tietoaineiston ylläpitäjän vastuulla on toimittaa mahdollisista tiedon ylläpitoonliittyvistä muutoksista tiedon datakatalogiin.

3.2.3. Hankkeen etenemissuunnitelma tiedon jakelun ja verkkopalvelun osalta

Hankkeen alkuvaiheessa on tarve jakaa tietoa pilottikäyttöä varten jo ennen varsinaisendatakatalogipalvelun valmistumista. Tiedon jakelu voidaan tällöin hoitaa ns. perinteisinkeinoin tai rakentaa yksinkertainen verkkosivusto jonka kautta tietoa voidaan jaellakeskitetysti mutta jossa ei vielä ole haku, selaus yms. toiminnallisuuksia.

Kevään 2010 aikana hankkeessa määritellään tarkemmin varsinaiseen datakatalogiinliittyvät vaatimukset ja toiminnallisuudet ja käynnistetään sen tuottamiseen liittyvättoimenpiteet.

Tavoite on, että seudullisen datakatalogin ensimmäinen versio saadaan julkaistua Q42010 / Q1 2011 ja se mahdollistaa pääsyn jo lukuisiin erilaisia kaupunki-ilmiöitäkoskeviin tilastoihin ja ennustetietoihin.

3.2.4. Verkkopalvelun yleiskuvaus

Datakatalogin avulla tietoa voidaan jakaa tehokkaammin ja tieto on helpostilöydettävissä ilmiön, alueen, aikajakson ja metatietojen perusteella. Tämä onverkkopalvelun ensisijainen tarkoitus.

Lisäksi julkaistava verkkopalvelu suunnitellaan sellaiseksi, että se mahdollistaa palvelunkäyttäjien välisen keskustelun, tietoja koskevan käyttäjäpalautteen antamisen jasovellus- ja muiden ideoiden keräämiseen.

Palvelu ei siis ole pelkkä tiedon jakelukanava ja itsepalveluautomaatti vaan myöskohtuullisen aktiivista viestintää ja keskustelun seurantaa ja fasilitointia vaativayhteisöllinen palvelu.

Osa hankkeen budjetista varataan verkkopalvelun em. ylläpitoon tarvittavaanresurssointtin.

3.2.5. Verkkopalvelun tarkempi määrittely, suunnittelu ja toteutus

FVH:n rooli on käynnistää verkkopalvelun tarkempi määrittely yhdessä Helsinginkaupungin Tietokeskuksen ja Helsingin seudun kuntien edustajien kanssa Q2 2010alkupuoliskolla.

FVH toimii verkkopalvelun tuottajana ja vastaa tarvittaessa verkkopalvelunkilpailutuksesta, tuotannon ostamisesta ja toimittamisesta Helsingin kaupunginTietokeskukselle. FVH on myös yhteydessä Helsingin kaupungin Taske/Titekinasiantuntijoihin verkkopalvelun teknisiin ratkaisuihin liittyvien asioiden osalta.


ta30B.doc 14(23)


Tarkemmat roolitukset ja malli FVH:n ja Helsingin kaupungin Tietokeskuksen välilläsovitaan ennen verkkopalvelun tuotannon käynnistämistä.

3.2.6. Verkkopalvelun ylläpito ja viestinnällisen sisällön tuottaminen

Helsingin kaupungin Tietokeskus vastaa verkkopalvelun ylläpidosta yhteistyössähankkeessa mukanaolevien kuntien kanssa. FVH auttaa tuottamaan verkkopalveluunviestinnällistä sisältöä ja osallistuu verkkopalvelun keskustelun moderointiin. Tarkempityönjako Helsingin kaupungin Tietokeskuksen ja FVH:n välillä verkkopalvelunsisällöllisen ylläpidon osalta sovitaan tarkemmin hankkeen edetessä.

Hankkeelle on budjetoitu verkkopalvelun liittyvään sisällölliseen ylläpitoon resursseja.

3.3. Tiedon hyödyntäminen

Tietoa voi soveltaa ja hyödyntää monella tapaa kuten esim.:

suoraan sellaisenaan tilastona päätöksenteon, suunnittelun tai tutkimuksentueksi

osana olemassaolevaa tai uutta sovellusta tai palvelua joka tekee tiedonesittämisestä havainnollisempaa, käytettävämpää, jne.

yhdistelemällä tietoja eri lähteistä esim. uusien näkökulmien tuomiseksianalyysin osaksi

Tiedon käyttötarkoituksia on useita ja on etukäteen vaikea sanoa mihin kaikkeen erikäyttäjät tietoa hyödyntävät. Tavoitteena on kuitenkin aktiivisesti antaa tietoa tarjolleja kannustaa sen käyttöön sekä käynnistää tiedon hyödyntämiseen liittyviäpilottiprojekteja.

3.3.1. Tiedon hyödyntämiseen liittyvä pilotointi

Hankkeessa pilotoidaan sitä miten eri käyttäjäryhmät hyödyntävät tietoja omassatoiminnassaan. Käyttäjäryhmät on alustavasti jaoteltu seuraavasti:

Helsingin seudun kunnat

Hankkeessa kartoitetaan kuntien tarpeita tietojen laajempaa yhteiskäyttöön jahyödyntämistä ajatellen. Näiden tarpeiden pohjalta voidaan käynnistää pilotteja joissatestataan tietojen soveltamista ja hyödyntämistä esimerkiksi osana kuntienolemassaolevia verkkopalveluja. Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainitaesimerkiksi Helsingin palvelukartta –tyyppiset verkkopalvelut.

Tarpeiden pohjalta voidaan myös rakentaa uusia sovelluksia halutuille käyttäjäryhmilleja pilotoida niiden hyötyjä kuntien toiminnassa.

Yritykset

Avointa tietoa tarjotaan yritysten käyttöön jotka haluavat hyödyntää tietoja esimerkiksiosana verkkopalvelujaan jotka tavoittavat laajan käyttäjäkunnan. Esimerkkinämediatalot, kiinteistövälittäjät, tapahtuma- ja matkailutietoa tarjoavat yritykset, sekäverkkosovelluksia ja palveluja tarjoavat IT-yritykset.


ta30B.doc 15(23)


Hankkeen valmisteluvaiheen aikana kiinnostusta pilotoinnille ovat osoittaneetesimerkiksi IBM, Nokia, Logica, Sanoma, Adfore, Poscon ja Generum.

Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voivat hyödyntää eri ilmiöihin liittyväätietoa omassa tutkimuksessaan.

Sovelluskehittäjät

Suomesta löytyy paljon tietoteknisiä osaajia joita voidaan kannustaa käyttämään tietojauusien sovellusten ideoimiseen ja tuottamiseen.

Esimerkkinä vuosittain järjestettävä Apps for democracy (Kansalaisosallistujan työkalut)–kilpailu jossa etsitään uusia tapoja käyttää ja yhdistää julkisia datavirtoja(www.suomi.fi/datakatalogi). Apps for democracy 2010 kilpailun organisaattoreilta ontullut jo kyselyjä hankkeessa avattavien tietojen tarjoamisesta kilpailua varten.

Myös eri oppilaitosten opiskelijoita voidaan kannustaa ideoimaan ja kehittämään tietoahyödyntäviä sovelluksia.

Yhteistyö ja välittäjäorganisaatiot

Alustavaa kiinnostusta ovat osoittaneet Helsingin seudun yrittäjät ja Helsingin seudunkauppakamari jotka voisivat viestiä hankkeesta eteenpäin asiasta kiinnostuneillejäsenyrityksilleen.

Forum Virium Helsingin jäsen- ja kontaktiverkosto

FVH:lla on laaja jäsen ja kontaktiverkosto josta voidaan etsiä yrityksiä ja toimijoitajotka haluaisivat osallistua pilotointiin.

3.3.2. Pilottien käynnistäminen

Pilotointipartnerien systemaattinen kontaktointi käynnistetään Q2 2010 aikana ja kuntietoaineistoja kuvaava kommunikaatiomateriaali on valmis. Tavoitteena on saadapilotteja käyntiin jo vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana.

Partnereiden toiveet tiedon suhteen otetaan huomioon. Tarvittaessa selvitetään saisikopilotointeja varten käyttöön myös sellaista seudun alueisiin liittyvää tietoa mitä esim.seututiedollisen kartoituksen perusteella ei ole löytynyt.

FVH:n roolina on etsiä sopivia pilottipartnereita ja vastata pilottien koordinoinnista jatoteutuksesta yhdessä pilottipartnereiden kanssa. Oletuksena on, että pilottipartneritvastaavat pilottien toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista (esim. sovelluskehitystyö)pääsääntöisesti itse.

Hankkeelle on kuitenkin myös budjetoitu idea ja -sovelluskilpailuihin liittyvääpalkintorahaa sekä toteutusrahaa pienempiä toimijoita varten joilla on hyviähyödyntämisideoita mutta ei resursseja ideoidensa toteuttamseksi.


http://www.suomi.fi/datakatalogi).

ta30B.doc 16(23)


3.4. Viestintä

Viestinnän rooli on merkittävä laajalle yleisölle suunnatun hankkeen kyseessä ollessa.Hyvän ja tehokkaan viestinnän avulla saadaan hanketta tunnetuksi ja rakennettavalleverkkopalvelulle riittävät käyttäjämäärät.

Viestinnän toinen tärkeä rooli on projektin tuloksista kertominen sidosryhmille jalaajemmalle yleisölle.

FVH suunnittelee ja koordinoi hankkeeseen liittyvän viestinnän yhteistyössä Helsinginkaupungin Tietokeskuksen, kuntakonsortion ja johtoryhmän kanssa.

3.5. Juridiikka

Hankkeeseen liittyy lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvää työtä koskien seuraaviakokonaisuuksia

sopimusneuvotteluja tiedon omistajien kanssa koskien tietoaineistojen avaamista jalaajempaa hyödyntämistä

tietoaineistoja koskevat tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät asiat jotkapitää selvittää ennen tiedon avaamista ja julkistamista

verkkopalveluun tarvittavat yleiset ja erityisesti tietoaineistojen hyödyntämiseenliittyvät lisensointi ja käyttöehdot

tarvittaessa tapauskohtaisesti tehtävät partnerointi ja pilotointisopimukset

Juridisesta osaamisesta ja juridisesta työstä vastaa Helsingin kaupunginHalke/Oikeuspalvelut.

3.6. Projektinhallinta

FVH vastaa Helsinki Region Infoshare –hankkeen kokonaissuunnittelusta jakoordinoinnista yhdessä Helsingin kaupungin Tietokeskuksen kanssa.

Helsingin kaupungin Tietokeskus vastaa hankkeen osa-alue ”Tieto”projektisuunnittelusta ja koordinoinnista.

FVH vastaa hankkeen osa-alue ”Avoin” projektisuunnittelusta ja koordinoinnista.

3.7. Yhteydenpito muihin hankkeisiin

FVH seuraa ja pitää säännöllisesti yhteyttä muihin suomalaisiin ja kansainvälisiinavoimen tiedon hankkeisiin. Tällaisia hankkeita ovat erityisesti muut avoimen tiedonkehityshankkeet valtiollisella, seudullisella ja kunnalisella tasolla.

Avoimen tiedon –hankkeella on myös potentiaalisia yhtymäkohtia jayhteistyömahdollisuuksia FVH:n olemassaoleviin hankkeisiin.


ta30B.doc 17(23)


4. Hankeorganisaatio

4.1. Hankkeen hallinto

4.1.1. HRI-hankkeen johtoryhmä

Hankkeen johtoryhmänä toimii Helsingin Seututietoryhmän johtoryhmä jonkamuodostavat tällä hetkellä pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat.

4.1.2. HRI-hankkeen ohjausryhmä

Helsinki/Tieke, FVH, Espoo, Vantaa, Kauniainen, sekä muita kuntia,kuntaorganisaatioita ja mahdollisia muita rahoittajia.

4.1.3. HRI-hankkeen projektiryhmä

FVH (projektin toimittaja)

Helsinki/Tieke (projektin tilaaja)

Helsinki/Halke (juridinen osaaminen)

Helsinki/Taske/Titek, (ict-tuki)


ta30B.doc 18(23)


5. Työkokonaisuudet ja tehtävät

5.1. HRI-hankkeen työkokonaisuudet ja tehtävät

TYÖ NIMI VASTUU VETÄJÄWP1 Tiedon tuottaminen ja kehittäminen

(pelisäännöt, stardointi, laajentaminen...)Helsingin kaupungintietokeskus

AM, LL, tutkija

WP2 Tiedon avaaminen(prosessi, tekniikka, opastus, käynnistys)

Forum Virium Helsinki Ville Meloni

WP3 Tiedon jakelu(verkkopalvelun tuotanto, käynnistys”toimituksellisen” sisällön tuotantoaverkkopalveluun,)


WP4 Tiedon hyödyntäminen(loppukäyttäjäpilotit)

Forum Virium Helsinki Ville Meloni, N.N.

WP5 Viestintä(suunnittelu,seuraaminen, tuottaminen)

Forum Virium Helsinki Kaisa Eskola

WP6 Juridiikka(neuvonanto, selvitykset, sopimukset)

Helsingin kaupunginhallintokeskus/Oikeuspalvelut

Juho Sivonen

WP7 Projektinhallinta(suunnittelu, koordinointi)


WP8 Yhteydenpito muihin hankkeisiin(paikalliset, seudulliset, valtiolliset, muut)

Forum Virium Helsinki Pekka Koponen, VilleMeloni

6. Hankkeen aikataulu

6.1. Hankkeen vaiheistus 2010 - 2012

Hankkeen projektoitu kesto on 1.4.2010 – 31.12.2010.

Hankkeen tarkka päättymispäivämäärä ja FVH:n rooli hankkeen loppuvaiheessa sovitaantarkemmin projektin edetessä. Lähtökohtana on, että FVH:n työpanos hankkeessavähenee loppua kohden.

Tavoitteena on, että hankkeen tuotoksena syntynyt verkkopalvelu jatkaa hankkeenpäätyttyä toimintaansa osana Helsingin kaupungin Tietokeskuksen organisaatiota.

Työkokonaisuuksien tehtäviä ja vastuita sekä aikataulutusta tarkennetaan hankkeenkuluessa. Alla kuvaus hankkeen ylätason vaiheistuksesta.


ta30B.doc 19(23)


6.2. Virstanpylväät Q2 2010-Q1 2011(1. vuosi)


ta30B.doc 20(23)


7. Hankkeen talous

7.1. Kustannusarvio

Kustannukset koostuvat Forum Virium Helsingin osalta omasta työpanoksesta(projektinhallinta, avaamiseen liittyvä tiedonkeruu ja kartoitustyö, verkkopalvelunkonseptointi ja viestinnällinen sisällöntuotanto, muu viestintä) sekä ostopalveluista.

Kustannukset koostuvat Helsingin kaupungin Tietokeskuksen osalta Clearinghouse & -verkkopalvelutoimintojen arvioidusta työpanoksesta. Tätä työpanosta tarvitaan myösvarsinaisen hankkeen loputtua verkkopalvelun jatkuvuuden takaamiseksi, tarvittavatyöpanos tarkentuu hankkeen edetessä.

FVH tilaa alihankintana verkkopalvelun määrittely, suunnittelu, toteutus jajatkokehitystyötä jonka arvioitu kustannusarvio on. € 265.000 / 2010-2012.Kustannusarvio täsmentyy määrittelyvaiheen ja kilpailutuksen myötä hankkeenedetessä. Lisäksi FVH tuottaa verkkopalveluun viestinnällistä/toimituksellista sisältöä.

Tiedon avaamiseen liittyvällä teknisellä konsultoinnilla ja työllä tarkoitetaanesimerkiksi tavittavien teknisten rajapintojen kartoitusta, suunnittelua jatapauskohtaista toteutusta olemassaoleviin tietolähteisiin. Kustannusarvio täsmentyytietolähteiden ja niihin littyvien järjestelmien kartoituksen edetessä.

Pilotteihin on budjetoitu rahaa idea- ja sovelluskilpailujen palkintoihin sekä muitayksittäisiä pilottitoteutuksia varten.

FVH muihin kuluihin on laskettu hankkeen esittelyyn, koulutukseen,viestintämateriaalien tekoon ja kv-yhteistyöhön arvioidut kustannukset.

FVH:n kustannuksiin lisätään arvonlisävero.


ta30B.doc 21(23)


HRI-hankkeen osa-alue ”AVOIN”: FVH ja Helsingin kaupungin Tietokeskuksen eriteltykustannusarvio

ORGANISAATIO KUSTANNUS YHTEENSÄ 2010 2011 2012Forum VirumHelsinki

Avainresurssien palkat jayleiskustannukset

350 000 € 125 000 € 150 000 € 75 000 €

Forum VirumHelsinki

Verkkopalvelun suunnittelu,toteutus ja jatkokehittäminen(alihankinta)

265 000 € 90 000 € 125 000 € 50 000 €

Forum VirumHelsinki

Tiedon avaamiseen liittyvätekninen konsultointi ja työ(alihankinta)

110 000 € 30 000 € 55 000 € 25 000 €

Forum VirumHelsinki

Pilotit (palkintorahat, yksittäisettoteutukset)

75 000 € 25 000 € 25 000 € 25 000 €

Forum VirumHelsinki

Muut kulut: esittelyt, koulutus,viestintämateriaalit, kv-yhteistyö

60 000 € 20 000 € 20 000 € 20 000 €

Forum VirumHelsinki

YHTEENSÄ 860 000 € 290 000 € 375 000 € 195 000 €

HelsinginkaupunginTietokeskus

HRI-toiminto (clearinghouse &verkkopalvelu -resurssit)

125 000 € 25 000 € 50 000 € 50 000 €

HelsinginkaupunginTietokeskus

YHTEENSÄ 125 000 € 25 000 € 50 000 € 50 000 €

KAIKKI YHTEENSÄ 985 000 € 315 000 € 425 000 € 245 000 €

7.2. Rahoitus

Hankkeeseen haetaan rahoitusta hankkeeseen osallistuvilta Helsingin seudun kunniltahankkeen käynnistämiseksi ja eteenpäinviemiseksi.

Kyseessä on myös tiedon avaamista Suomessa edistävä hanke jonka tuloksia ja oppejavoidaan levittää laajempaan käyttöön. Siten rahoitusta tullaan hakemaan myös Työ jaElinkeinomisteriöltä, Liikenne ja Viestintäministeriöltä sekä SITRAlta.

Lisäksi FVH osallistuu EU:n Smart Cities CIP-hakuun yhdessä neljän muun Euroopankaupungin kanssa 1.6.2010. Smart Cities –hankkeen toteutuessa voi siihen saatuarahoitusta todennäköisesti käyttää kattamaan myös osan Helsinki Region Infoshare –hankkeen kustannuksista vuosina 2011-2012.

Taloudellinen seuranta tapahtuu Forum Virium Helsingin ja Helsingin kaupunginTietokeskuksen yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisesti, rahoittajien vaatimuksethuomioon ottaen.


ta30B.doc 22(23)


8. Riskit

8.1. Potentiaalisten ongelmien, riskien määritys ja hallinta

Riski Riskin vakavuusaste(1-5, 5 suurin)

Ratkaisuehdotus

Kunnat eivät koe tiedon avaamisestakoituvan riittävästi lisäarvoa omalletoiminnalleen ja kuntien tiedonavaamiseen liittyvä aktiivisuus jäävähäiseksi

4 Selkeät tavoitteet ja odotusten hallintaalkuvaiheessa, näytöt siitä miten tiedonavaaminen voi hyödyttää kuntia yksilöllisesti,tarpeita vastaavasti

Resurssien niukkuus hankkeenläpiviemiseksi

3 Huolellinen projektisuunnittelu, riittävienresurssien varmistaminen, selkeä rajaus,vaiheistus ja fokus työlle

Käyttäjät eivät koe seutua koskevantiedon hyödyttävän heidäntoimintaansa, konkreettiset hyödytjäävät vähäisiksi

3 Aika, tarjonnan asteittainen laajentaminen,ideoiden ja sovellusten kypsyminen –käyttäjälähtöisyys toimimaan

Käyttäjät eivät löydä palvelua 2 Lisätään viestintää ja tiedotusta /kohdennetaan sitä paremmin

Sopimukselliset tai lainsäädännöllisetriskit

3 Sovitaan pelisäännöt alkuun, huolehditaantietosuojasta ja yksityisyyden suojasta, ei avatasellaista mitä ei saa

9. Hankkeen yleinen hallinta

9.1. Juridiikka

Hankkeeseen liittyy erilaisia kumppanuussuhteita, joihin liittyen solmitaannormaalikäytännön mukaisia luottamuksellisuus- ja kumppanuussopimuksia.

9.2. Patentit, aineistojen tekijänoikeudet ja formaattisuoja

Hankkeessa mukana olevat osapuolet voivat mahdollisuuksien mukaan suojatakehittämänsä keskeiset elementit.

9.3. Dokumentointi

Dokumentointi tapahtuu hankkeen rahoittajien ohjeiden mukaisesti.

9.4. Raportointi

FVH raportoi HRI-hankkeen johtoryhmälle sovitun raportointiaikataulun mukaisesti.

FVH projektipäällikkö raportoi säännöllisesti Forum Virium Helsingin ohjausryhmälle.


ta30B.doc 23(23)


9.5. Viestintäsuunnitelma

Tiedotuksessa pyritään mahdollisimman tehokkaasti käyttämään Forum Virium Helsinginja sen jäsenyritysten, Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Helsingin kaupungin, Espoonja Vantaan sekä muiden hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntaorganisaatioidenkanavia.Tuloksia tullaan esittelemään erillisissä julkistuksissa sekä online- että offline-välineissä. Hankkeen aikana järjestetään erikseen julkisia esittelytilaisuuksia.


hri hankesuunnitelma-16032010

Documents