huoneistokohtainen asuntoilmanvaihto · 1) rakennustutkimus rts oy, suomi asuu 15/16. 2)...

HUONEISTOKOHTAINEN ASUNTOILMANVAIHTO

HAJAUTETTU ILMANVAIHTO ON AVAIN ASUMISVIIHTYVYYTEEN

2

HUONEISTOKOHTAINEN ILMANVAIHTO PARANTAA ASUMISMUKAVUUTTA SEKÄ SÄÄSTÄÄ ENERGIAA JA RAHAA

Samankokoisissa asunnoissa asuvien henkilöiden määrä voi vaihdella paljon. Yhden hengen talouksissa riittää pienempi ilmanvaihto kuin suurperheessä. Asukkaat voivat olla kotona myös ihan eri vuorokauden aikoihin. Ilmanvaihtoa voi pienen-tää, kun asunnossa ei ole ketään.

Erityisesti iäkkäämmät ihmiset saattavat olla hyvin herkkiä vedontunteelle. Toisaalta nykyaikaisissa, hyvin eristetyissä kerrostaloissa on usein ongelmana ylilämpö eli turhan korkea sisäilman lämpötila. Liian lämpimässä asunnossa sisäilma koetaan huonoksi, vaikka syy onkin lämpötilassa. Edellä maini-tuista syistä johtuen on tärkeää, että asukas voi itse vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon sekä tuloilman lämpötilaan.

Kun asukkaat saavat säätää ilmanvaihdon tehoa omien tuntemuksiensa mukaan, asumistyytyväisyys nousee. Lisäksi tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla voidaan säästää huomattavia määriä lämmitysenergiaa ja sähköä.

Asukkaiden tyytyväisyys on selvää säästöä

Suomessa lähes miljoona kerrostaloasuntoa on edelleen varustettu painovoimaisella tai koneellisella poistoilmanvaih-dolla. RTS:n tutkimuksen mukaan n. 40 % kerrostaloasukkaista on tyytymättömiä asuntonsa ilmanvaihdon toimintaan. Sen sijaan uusissa omakotitaloissa, joissa ilmanvaihtojärjestelmä on pääsääntöisesti lämmöntalteenotolla varustettu, lähes 70 % asukkaista on ilmanvaihtoon erittäin tyytyväisiä.1

Ilmanvaihtoon kohdistuvat valitukset aiheuttavat huoltokäyn-tejä ja toisinaan ongelman paikallistaminen on hankalaa. Ikku-noiden lähellä aistittava veto, putkiroiloista tuleva viemärinhaju, porraskäytävän kautta leviävät ruoankäryt tai tupakansavu ja monet muut haitat voivat olla seurausta painovoimaisen tai koneellisen poistoilmanvaihdon aikaansaamasta alipaineesta. Suljetut korvausilmaventtiilit lisäävät ongelmia entisestään.

Ilmanvaihtoremontin jälkeen ero vanhaan ilmanvaihtoon on selkeä. Peräti 98 % asukkaista oli erittäin tai melko tyytyväisiä sisäilman laatuun lämmöntalteenottojärjestelmän asentamisen jälkeen.2

Ilmanvaihtojärjestelmien uudistaminen onkin nähtävä asukkai-den kannalta investointina asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Omistajien kannalta myös asunnon myyntiarvon kohoaminen korjausten seurauksena on merkittävä tekijä. Kerrostalojen pitkäjänteiseen uudistamisen suunnitteluun tulee sisällyttää myös nämä näkökulmat.3

Asuntokohtaisen ilmanvaihdon kautta hajut eivät voi levitä asunnosta toiseen, eikä haitallista alipainetta muodostu. Kun-nollinen tuloilman suodatus vähentää lisäksi pölyn kulkeutu-mista sisälle. Lämmitetty tuloilma ja asukkaan mahdollisuus vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon omassa asunnossaan lisäävät tyytyväisyyttä – aivan kuin omakotitalossa. Mikäli asukkaat joutuvat availemaan ikkunoita tai parvekeovia ruoanlaiton, saunan tai suihkun jälkeen – tai jopa keskellä yötä - ei ilmanvaihto todellakaan täytä tämän päivän vaatimuksia. Keskitetyn ilmanvaihdon haasteena on yhä yksilöllisempää elä-mänrytmiä elävät ihmiset, jolloin ruoanlaitto tai peseytyminen voi ajoittua lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nopeasti kuivuva pesuhuone ja aamuisinkin raikas ilma makuuhuo-neessa kuuluvat nykyaikaiseen asumiseen, rakennuksen iästä huolimatta.

Hyvän ilmanvaihdon tunnistaa siitä, että sitä ei huomaa. Isonkin asuintalon asukkaat pitävät ilmanvaihtoa miellyttävänä ja huomaamattomana, jos se mukautuu erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan. Ilmanvaihdon säätömahdollisuus tuo kustan-nussäästöjä taloyhtiölle ja sitä kautta asukkaan kukkaroon.

1) Rakennustutkimus RTS Oy, Suomi Asuu 15/16. 2) Rakennustutkimus RTS Oy, Asuntokorjaaja 2016. 3) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010.

Teeparannus.fi

Suomen Kiinteistöliitto ry käynnisti yhdessä Teknillisen Korkea-koulun ja VTT:n kanssa projektin asuinkerrostalojen korjaustoi-minnan kehittämiseksi. Tämän ns. KIMU-projektin kohteena ovat 1940-70 -lukujen kerrostalot, ja erityisesti asunto-osake- yhtiöt. Tekniset ratkaisut toki pätevät yhtä hyvin muihinkin asuin-kerrostalojen hallintatyyppeihin.

KIMU-projektia valmisteltaessa todettiin ilmanvaihdon uusiminen ja lämmön talteenotto ilmanvaihtoilmasta kenties tärkeimmäk-si, mutta samalla haastavimmaksi toimenpiteeksi. Tästä syystä aihepiiriin haluttiin paneutua syvemmin ja LVI-talotekniikkateolli-suus ry:n kanssa synnytettiin lisähanke ”KIMULI”. Koko raportti on luettavissa: www.teeparannus.fi

3 © Vallox Oy – All rights reserved

1) RakMkD2 Taulukko 1

Säästä energiaa huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla

Suurin energiansäästö saavutetaan yleensä ilmanvaihdon tarpeenmukaisella käytöllä. Kun ilmanvaihdon tehoa pienen-netään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Siksi on järkevää pienentää ilmanvaihtoa, kun asunto jää tyhjilleen tai siellä on vähän kuormitusta. Toisaalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että ilmanvaihtoa tehostetaan tarvittaessa, jotta sisäilma pysyy puhtaana ja raikkaana.

Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon voi lähtökohtaisesti mitoit-taa pienemmäksi kuin keskitetyllä järjestelmällä varustetuissa taloissa. Esim. pesuhuoneen käyttöajan ohjearvo on 10 l/s silloin, kun asukkaalla on mahdollisuus tehostaa sitä tarvit-taessa. Keskitetyssä järjestelmässä asukkaalla ei yleensä tätä mahdollisuutta ole, joten pesuhuoneeseen pitää mitoittaa käyttöajan tehostusarvo 15 l/s.1 Tällä on suhteellisesti suuri vaikutus energiankulutukseen varsinkin pienissä asunnoissa, joissa ilmanvaihtokerroin nousee usein varsin suureksi useiden poistokohteiden vuoksi.

Lyhyet kanavat ja energiatehokkaat tasavirtapuhaltimet mahdollistavat puhaltimien pienen sähkönkulutuksen. Koska huoneistokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei tarvitse huomioida hormivaikutusta, venttiilit voidaan säätää pienellä

paine-erolla, mikä pienentää puhaltimien kulutusta entisestään. Portaattomasti säädettävät tasavirtapuhaltimet ja niin ikään portaaton tulo-poisto -suhteen säätö antavat ammattitaitoiselle asentajalle hyvät työkalut saavuttaa toimiva lopputulos. Vaikka jokaisessa asuntoilmanvaihtokoneessa on kaksi puhallinta, järjestelmän puhaltimien yhteenlaskettu sähkönkulutus on oleellisesti pienempi kuin keskitetyssä järjestelmässä, missä tarvitaan suurempia kanavapaineita.

Myös tehokas lämmöntalteenotto on tärkeää. Hyvä lämmöntal-teenoton hyötysuhde pienentää paitsi talon lämmitysenergian kulutusta, tekee myös ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin lähes tarpeettomaksi. Tehokkailla ristivastavirtakennoilla tuloil-ma saadaan lämmitettyä lähes koko vuoden yli +17 °C käyttäen pelkästään ilmaista poistoilman lämpöenergiaa. Tuloilman lämpötilaa ei kannata säätää tarpeettoman korkeaksi, sillä se kasvattaa jälkilämmityspatterin energiankulutusta ja häiritsee asunnon lämmönsäätöä keväisin ja syksyisin, kun lämmitys-tarvetta ei juurikaan ole. Monissa taloissa on suurimman osaa vuotta ongelmana ylilämpö.

Tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö on todellista energi-ansäästöä, joka näkyy taloyhtiön energialaskussa, vaikka ei rakennuksen energialuokkaan vaikutakaan.

4

YKSINKERTAINEN JA TOIMINTAVARMA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ

Asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet ovat toimintavalmiita tehdasvalmisteisia laitteita, jotka sisältävät halutun tasoisen automatiikan ja liitännät muuhun talotekniikkaan.

Huoneistokohtaisilla ilmanvaihtokoneilla varustetussa rakennuksessa ilmanvaihto ei muutu ulkolämpötilojen vaihdellessa, kuten voi tapahtua keskitetyissä koko talon tai porraskäytävän kattavissa ilmanvaihtojär-jestelmissä. Kun kanavayhteyttä asunnoista toiseen ei ole, kerrostaloissa usein kiusalli-nen ns. savupiippuilmiö ei voi tehdä talvisin ylimpien kerrosten asuntoja ilmanvaihtoka-navien kautta ylipaineisiksi. Myöskään alem-pien kerrosten poistoilmanvaihto ei lisäänny pakkasilla, jolloin ei synny kasvavaa alipai-netta, ilmavuotoja rakenteista ja vetoa.

Äänet, hajut tai mahdolliset savukaasutkaan eivät voi kulkeutua ilmanvaihdon kautta asunnosta toiseen, koska huoneistojen välillä ei ole kanavayhteyttä. Hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä on vanhoissakin taloissa paloturvallinen, kun kaikki kanavat ja osat sijaitsevat yksittäises-sä asunnossa. Kanaviin ei tarvita huoltoa tai tarkkailua vaativia säätö- ja palopeltejä, joiden vikaantumista ei aina edes huomata.

Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä on lähtökohdiltaan yksinkertainen, helppo säätää ja nopea ottaa käyttöön. Tasavirtapu-haltimet ovat portaattomasti säädettävissä ja tulo-poisto-suhdetta voi säätää erikseen. Käyttöönoton voi tehdä asunto kerrallaan sitä mukaa, kun ilmanvaihtoasennukset ete-nevät, vaikka kaikki asunnot eivät olisikaan vielä valmiita.

Jäteilma puhalletaan ulos seinästä

Jokaiselta ilmanvaihtokoneelta johdetaan oma jäteilmakanava katolle

Vaihtoehtoisesti jäteilma johdetaan alipaineistettuun yhteiskanavaan.


Kotona/poissa/tehostusMitoita perusilmanvaihto kotona-tilanteen mukaan. Silloin myös makuuhuoneiden ilmanvaihto on riittävä.Merkitse myös tehostusarvot ilmanvaihtosuunnitel-maan. Kun poissa-ilmavirratkin ovat ilmanvaihtosuun-nitelmassa, ei säätäjän tarvitse arvailla.

Raittiin ilman sisäänotto/ulospuhallusUlko- ja jäteilmakanavat tulisi suunnitella mahdolli-simman lyhyiksi. Varmista tarvittaessa rakennuspaik-kakunnan rakennusvalvonnalta, millä edellytyksillä jäteilman voi puhaltaa seinästä.

Tarpeenmukainen ilmanvaihtoOn järkevää säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon säädön voi jättää myös automatiikan tehtäväksi. Kosteus- ja hiilidioksidiantureiden avulla saa aikaan älykkään kotona/poissa/tehostus-automatiikan – varsinkin yleisessä käytössä oleviin tiloi-hin. On yleensä edullisempaa rakentaa ilmanvaihdon ohjaus antureiden varaan kuin liittää koneeseen ulkopuolisia ohjauksia.

Ulkoiset sähköliitännätIlmoita muiden osa-alueiden suunnittelijoille tarvit-tavat liitännät. Kaapelityypit löytyvät ilmanvaihto-koneiden ohjeista sekä ulkoisista sähkökytkentä-kaavioista. Määritä suunnitelmaan myös ohjaimien, antureiden ja kytkimien paikat.

• Ilmanvaihtokoneen sähköliitäntä pistotulppa/kiinteä

• Ohjaimen paikka ja kaapelityyppi

• Liesikupuohjauksen vaatima kaapelityyppi ja tarvittaessa liesikuvun oma sähkönsyöttö

• Liesikuvun läpän kärkitiedon kaapelityyppi ilmanvaihtokoneelle

• Mahdollisen Kotona/Poissa-kytkimen paikka ja kaapelityyppi

• Tehostuskytkimen paikka ja kaapelityyppi

• Takkakytkimen paikka ja kaapelityyppi

• Ilmanlaatuantureiden paikka ja kaapelityyppi

• LAN-verkkokaapeli Internet-liittymää varten

MUISTILISTA ASUNTOILMANVAIHDON SUUNNITTELIJALLE

6

MyVallox – Helppo tilaohjaus ja monipuolinen automatiikka

MyVallox-ilmanvaihtokoneiden tehon säätö perustuu helppoon tilavalintaan: Kotona, Poissa tai Tehostus. Tilojen valinta onnis-tuu helppojen ikonien avulla. Asuntokohtainen ilmanvaihtojär-jestelmä on parhaimmillaan silloin, kun sen käyttöön ei tarvitse kiinnittää juurikaan huomiota. Ilmanvaihdon tarpeenmukaisen tehostuksen voi jättää automatiikan huoleksi.

MyVallox-malleissa on vakiona sisäänrakennettu kosteusanturi, joka tehostaa ilmanvaihtoa saunan ja suihkun jälkeen. Näin märkätilat kuivuvat nopeasti ja talon rakenteet pysyvät ter-veinä, vaikkei se asukasta huolettaisikaan. Liesikuvun läpältä voidaan tuoda MyVallox-ilmanvaihtokoneelle läpän avaami-sesta tieto, jonka perusteella ilmanvaihto tehostuu ruoanlai-ton ajaksi. Hiilidioksidianturi puolestaan säätää ilmanvaihtoa tarkasti sisäilman laadun mukaan. Ajastimella sulkeutuva läppä tai ohjaus kosteus- tai hiilidioksidianturein takaa myös sen, että ilmanvaihdon tehon säätö pienemmälle ei unohdu, kun tehostuksen tarvetta ei enää ole. Näin säästyy energiaa, ja asumismukavuuskin paranee.

Esimerkkirakennuksissa koneellisen poistoilmanvaihdon asun-noissa mitatuilla ilmavirroilla CO2-pitoisuudet kohoavat hyvin korkeiksi, mikäli makuuhuoneen ovet pidetään kiinni: Vuodes-sa ollaan noin 35 % ajasta S3-tason eli 1200 ppm yläpuolella. Käytettäessä CO2-ohjausta saadaan kaikissa tapauksissa hiilidioksidipitoisuudet pidettyä S2-tason eli 900 ppm alapuo-lella.1

MYVALLOX – ERINOMAINEN VALINTA TALOYHTIÖIHIN

1) KIMULI Loppuraportti 31.5.2010.

Kotona Poissa Tehostus Takka- toiminto

Taloautomaatio

MyVallox-ilmanvaihtokoneet voidaan liittää taloautomaatioon mm. Modbus- tai KNX-väylän avulla. Modbus-väylään koneet voidaan liittää ilman erillistä muunninta. MV-koneet voidaan kytkeä myös talon tietoverkkoon. Silloin koneen kaikkia toimin-toja voidaan ohjata ja valvoa tietokoneella, mobiililaitteilla tai internetin kautta.

Koneita voi ohjata myös suoraan analogia- (0-10 V DC) tai digi-taalitulojen (0/24 V) kautta. Releeltä voidaan saada vikatiedot ja huoltomuistutukset vaikka suoraan huoltoliikkeelle.

Vantaalle rakennetun Euroopan suurimman puukerrostalon kaikkia Vallox

096 MV-ilmanvaihtokoneita ohjataan ja valvotaan Modbus-väylän kautta.


• Suuriin tiloihin, esimer-kiksi taloyhtiön sauna- ja yhteistiloihin, sopiva ilmanvaihtokone

• Saatavana myös nestekiertoisella jälkilämmityspatterilla varustettu VKL-malli

• Asennus lattialle

PUHTAASTI PAREMPI TEKNIIKKA

Uuden sukupolven MyVallox-ilmanvaihtokoneet hyödyntävät tehokkaasti poistoilman lämmön. Ne ovatkin saaneet VTT:ltä markkinoiden parhaan A+ -energiamerkinnän, sillä niiden lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on yli 75 %. Koneet on suunniteltu pohjoisen ilmaston ankariin olosuhteisiin ja siksi ne toimivat moitteetta pakkasellakin.

MyVallox-koneita voi ohjata mukana toimitettavalla ohjaimella, kotiverkon kautta esim. tietokoneella, älypuhelimella tai inter-net-yhteydellä rekisteröimällä kone MyVallox Cloud -pilvipalve-luun. Koneet voi liittää myös taloautomaatioon.

MALLI Ohjeellinen enimmäis- pinta-ala

Max. poistoilmavirta (l/s/100 Pa)

Max. tuloilmavirta (l/s/100 Pa)

Mitat (LxKxS)

Ilmanvaihtokoneen ominaissähköteho- luokka nimellisilma- virralla (VTT)

Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde- luokka (VTT)

Ominaisenergian- kulutus (SEC) kyl- mässä ilmastossa

Vallox 101 MV 130 m2 98 90 598 x 447 x 596 A A A+

Vallox 096 MV 130 m2 95 92 600 x 545 x 428 B A+ A+

Vallox 110 MV 170 m2 113 107 638 x 678 x 472 A A+ A+

Vallox 145 MV 250 m2 155 150 717 x 748 x 578 A A+ A+

Vallox 245 MV 400 m2 260 262 1038 x 1241 x 773 A+ A+ A+

Vallox 245 MV VKL 400 m2 260 219 1038 x 1241 x 773 A+ A+ A+

• Suuriin huoneistoihin, esim. rivitaloyhtiöihin, sopiva ilmanvaihto-kone

• Asennus joko seinälle tai lattialle

• Keskisuuriin huo-neistoihin sopiva ilmanvaihtokone

• Asennus joko seinälle tai kattoon

• Pieniin asuntoihin so-piva ilmanvaihtokone

• Asennus joko seinälle tai kattoon, mahtuu esim. pesutornin päälle

PO

ISTOILMAN LÄMMÖNTALTEEN

OTO

N VUO

SIHYÖTYSUHDELUOKKA

A+

Vallox 101 MV – Markkinoiden matalin pesutornin päälle asennettava ilmanvaihtokone

Vallox 101 MV -ilmanvaihtokone on pieniin ja keskisuuriin asun-toihin tarkoitettu ilmanvaihtolaite. Rakenne on erittäin matala: asennuskorkeus kattoasennuslevyn ja kondenssivesiyhteen kanssa on jopa alle 500 mm. Kone on varustettuja hiljaisilla ja energiatehokkailla RadiCal-kammiopuhaltimilla, joiden säätöalue on erittäin laaja (n. 10 l/s - n. 100 l/s) ja SFP jopa alle 1.0.

Edistyksellinen sulatusautomatiikka ei muuta kennon sulatusjak-sojen aikana tulo- ja poistoilmavirran suhdetta. Sulatus toteute-taan lämmöntalteenoton (LTO) ohituksella, joten sähkösyöppöä etulämmityspatteria ei tarvita. Sulatusautomatiikka tunnistaa myös jäteilmalaitteen kuuraantumista.

Vallox 101:een liitetyn liesikuvun ilmavirta kulkee aina lämmöntal-teenottokennon läpi. Näin talvella lieden lämpö tulee hyötykäyt-töön eikä kuvun tehostuskäyttö kasvata LTO-kennon jäätymisriskiä.

Vallox 101:n korkean hyötysuhteen ansiosta jälkilämmityspatterin energiankulutus on niin alhainen, että se toteutetaan aina sähkö-patterilla. Sähköliitäntä on pistokkeella, eikä muidenkaan liitäntöjen takia tarvitse avata koneen sisäistä sähkökoteloa.

Saatavilla on myös yksinkertaisemmalla ohjausautomatiikalla varustettu Vallox 101 MC (ks. lisätiedot s. 17).

• Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopiva markkinoiden matalin pesutornin päälle asennettava ilman-vaihtokone

• Asennus joko seinälle tai kat toon uuden-tyyppisellä asennusta helpottavalla katto-asennuslevyllä

8

Tornitaloissa huoneistokohtainen ilmanvaihto säästää tilaa

Koska keskitetyn ilmanvaihtojärjestelmän tilantarve kasvaa voimakkaasti kerrosmäärän kasvaessa, onkin asuntokohtainen ilmanvaihto usein järkevämpi vaihtoehto korkeissa kerrostaloissa. Vuonna 1999 valmistuneessa 22-kerroksisessa Espoon Meritornissa ilmanvaihto toteutettiin Vallox-ilmanvaihtokoneilla. Tuuliolosuhteiden vuoksi raitisilma otetaan sisään meren puolelta ja jäteilma puhalletaan ulos seinästä mantereen puolella. Rakennuksessa ei tarvittu lainkaan tilaa vieviä ilmanvaih-don pystyroiloja eikä konehuonetta.


ASUNTOYHTIÖIDEN YHTEISTILOJEN ILMANVAIHTO

Taloyhtiön yhteisten tilojen käyttö voi olla hyvinkin satunnaista. Ilmanlaatuanturit ovat tällaisissa tiloissa usein kello-ohjausta parempi tapa toteuttaa tarpeenmukainen ilmanvaihto.

Kosteusanturi on saunatiloissa ehdottomasti paras ohjaustapa. Mitä enemmän kosteutta syntyy, sitä enemmän ja pidemmäksi aikaa ilmanvaihtoa pitää tehostaa. Kiukaan päälläolo ei anna riittävää tietoa ilmanvaihdon tarpeesta, koska saunan läm-piämisaikana ja käyttämättömillä saunavuoroilla ilmanvaihtoa ei ole tarpeen tehostaa. Ilmanvaihtokoneen kosteusanturi tehostaa ilmanvaihtoa vasta sitten, kun ilmankosteus pesu-huoneessa ja saunassa nousee. Saunomisaikojen ulkopuolella ilmanvaihdon automaattista tehostusta tarvitaan myös saunati-lojen siivouksen aikana, jotta rakenteet kuivuvat.

On kuitenkin huomattava, että kaikissa kosteissa tiloissa kos-teusanturi ei ole välttämättä aina hyvä ohjaustapa. Esimerkiksi pyykinkuivaushuoneessa ilman suhteellinen kosteus ei nouse ilmassa olevan vesimäärän lisääntyessä, jos samanaikaisesti huoneen lämpötilaa nostetaan. Tällöin kosteusanturi ei tehosta ilmanvaihtoa riittävästi, joten ajastimella varustettu tehostuspai-nike tai ilmankuivaimelta saatava käyntitilatieto ohjaa ilman-vaihtoa fiksummin.

Kerho-, kokous- tai muissa yhteisissä tiloissa portaaton hiilidioksidiohjaus on hyvä tapa säätää ilmanvaihtoa. Silloin ilmanvaihto tehostuu tiloissa olevan henkilömäärän mukaan. Näin tapahtuva tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus säästää paitsi energiaa, parantaa myös viihtyisyyttä. Tilan ollessa täyn-nä ihmisiä, ilmanvaihtoa tarvitaan niin reilusti, että pienemmällä porukalla se tuntuisi vetoisalta, viileältä ja äänekkäältä.

Vallox- ilmanlaatuanturit

• ovat edullisia

• ovat huoltovapaita

• eivät vaadi kalibrointia

Ilmanvaihtokonetta voidaan ohjata samanaikaisesti useilla eri tavoilla. Esimerkiksi Vallox 245 MV -ilmanvaihtokoneessa on vakiovarusteena poistoilman kosteutta mittaava kosteusanturi. Koneeseen voidaan liittää lisäksi myös esimerkiksi oleskelu-tiloihin sijoitettu hiilidioksidianturi. Näin ilmanvaihto tehostuu portaattomasti eri antureiden välittämän tiedon mukaan. My-Vallox -koneisiin voidaan liittää myös erillinen tehostuskytkin, jonka toiminta-aika on vapaasti määriteltävissä.

Ilmanlaatuantureihin perustuva ilmanvaihdon ohjaus on edulli-nen ja helppo toteuttaa. Sähkön syötön lisäksi muita liitäntöjä ei välttämättä tarvita lainkaan. Tilojen käyttöaikoja ei tarvitse arvailla ja ohjelmoida, koska anturit mukautuvat käytön tai vaikka käyttötarkoituksen muuttumiseen.

10

50594002014-11-18 JK

ILMANVAIHDON ÄÄNET HALLINTAAN OIKEALLA MITOITUKSELLA JA SIJAINNILLA

Määräysten sallima äänitaso on usein korkeampi kuin huone-tiloissa oleskelevien häiritseväksi aistima äänitaso. Yöaikaan makuuhuoneissa hiljainenkin, mutta vaihteleva, ääni voidaan kokea epämiellyttäväksi.

Ilmanvaihdosta aiheutuva ääni kasvaa mitä tehokkaammalla il-manvaihto on, mutta ääni hyväksytään helpommin, kun asukas voi itse säätää ilmanvaihtoa.

Ilmanvaihdon ääni voi kulkeutua huonetiloihin monella tavalla: ilmanvaihtokoneen vaipan läpi, kanavien kautta tai kanavien seinämän läpi koteloihin ja välikattoihin ja niistä asuinhuonei-siin. Myös ilman virtaus venttiileissä voi synnyttää ääntä.

Ilmavirtojen säädöllä on suuri vaikutus: järjestelmä pitää pyrkiä säätämään niin, että käytetään mahdollisimman pientä puhal-linnopeutta venttiilien kuristamisen sijaan.

1

2

3

4

1. Laitteen vaipan läpi tulevaan ää-neen voi vaikuttaa valitsemalla laa-dukas, hiljainen ja oikein mitoitettu ilmanvaihtokone. Ilmavirroiltaan liian pientä ilmanvaihtokonetta joudutaan käyttämään suuremmilla puhal-linnopeuksilla, mikä nostaa koneen äänitasoa. Koska vaipan läpi tuleva ääni kuuluu siinä tilassa, jossa kone sijaitsee, on sijoituspaikalla suuri merkitys. Erillinen tekninen tila, tai esimerkiksi porraskäytävässä oleva talotekniik-kakomero, on aina paras ratkaisu, mutta se ei ole aina mahdollista etenkään saneerauskohteissa. Oleskelutilojen tai makuuhuoneiden yhteyteen ilmanvaihtokonetta ei tule kuitenkaan koskaan sijoittaa. Kan-nattaa myös muistaa, että pienen pesuhuoneen kovat pinnat saattavat myös nostaa äänitason yli laiteval-mistajan ilmoittamien arvojen. Suuremmassa ja ääntä vaimentavas-sa huoneessa äänitaso jää vastaa-vasti alhaisemmaksi.

2. Ilmanvaihtokoneen ympäristöön aiheutuu ääntä myös laitteelta lähtevien tulo- ja jäteilmakanavien seinämien läpi. Ääni voi kulkeutua huoneisiin alaslaskujen ja koteloi-den kautta. Teknisestä tilasta tai pesuhuoneesta makuuhuoneen kattoon johtavat avoimet rakenteet antavat ääniaalloille kulkureitin. Ilmanvaihtokonetta ei tule koskaan kiinnittää onttoon, ääntä vahvista-vaan seinään eikä makuuhuoneen vastaiselle seinälle.

3. Kanavien kautta huoneisiin tuleva puhallinääni on äänilähteistä helpoin hallittava. Se voidaan poistaa lähes kokonaan kanaviin asennettavilla laadukkailla äänenvaimentimilla.

4. Ilmanvaihtoventtiili vaimentaa kanavasta tulevaa ääntä, mutta voi aiheuttaa ilman virtauksesta johtu-vaa ääntä. Siihen voidaan kuitenkin vaikuttaa oikeaoppisella ilmavirtojen säädöllä. Ilmanvaihtoa säädettäessä pyrkimyksenä tulee olla mahdolli-simman pieni puhallinnopeus, jotta venttiilit voidaan jättää riittävästi auki. Kanavisto pitää suunnitella siten, että paine kaikkien venttiilien takana on mahdollisimman saman suuruinen, ja kanavat mahdollisim-man lyhyet. Näin ilmanvaihtojärjes-telmä toimii hiljaisesti.

Hiljaisen ilmanvaihtojärjestelmän lähtökohdat ovat oikea ilmanvaihtokoneen ja kanaviston mitoitus ja riittävä äänenvaimennus. Asunnon rakenteet vaikuttavat äänitasoon.


SEINÄPUHALLUKSELLA LYHYT KANAVOINTI

Huoneistokohtainen ilmanvaihto on saneerauskohteissa usein helpoin tapa kohentaa ilmanvaihtoa. Jos jäteilma voidaan puhaltaa kunkin asunnon kohdasta ulkoseinästä, ei ole tarvetta rakentaa rakennuksen paloturvallisuutta heikentäviä pystyroiloja kerrosten läpi. Myöskään erillistä ilmanvaihdon konehuo-netta eikä asuntojen ulkopuolisia putki- tai sähkötöitä tarvita. Käyttämällä seinäpuhallusta saadaan ulko- ja jäteilmakanavat pidettyä lyhyinä, mikä pienentää sekä puhaltimien energianku-lutusta että niiden aiheuttamaa ääntä.

Vallox Out/In -seinäpuhallus- ja ilmanottolaitteella raitis ilma johdetaan sisään asunnon ulkoseinästä laitteen alaosan sälei-köstä. Jäteilma puhalletaan ulos sen otsapinnasta suurella no-peudella, jolloin poistoilma kulkeutuu kauas seinästä. Tyylikäs, kolmena eri värisenä saatava Vallox Out/In sulautuu huomaa-mattomasti julkisivuun.

Saneerauskohteessa seinäpuhallus on helpoin tapa jäteilman ulosvientiin.


© Vallox Oy - All rights reserved

Vanha virastotalo saneerattiin asunnoiksi. Toisen kerroksen asunnoissa ilmanvaihtokanavat johdettiin katolle, mutta ala-kerran asunnoissa käytettiin seinäpuhallusta.

Huoneistokohtaisista, ns. seinäpuhallusratkaisuista kerättyjen palautetietojen perusteella ilman ulospuhalluksesta johtuvia ilman laadulle syntyneitä ongelmia ei ole esiintynyt. Näitä rat-kaisuja on toteutettu useissa kymmenissä asuintaloissa, joissa on yhteensä yli tuhat asuntoa.1

12

Omalla puhaltimella varustettu liesituuletin poistaa yleensä ruuanlaiton käryt paremmin kuin ilmanvaihtokoneeseen liitetty liesikupu. Liesikupu on kuitenkin kerrostaloissa useimmiten käytetty ratkaisu, koska se ei vaadi erillisen poistokanavan viemistä liedeltä katolle. Mikäli liesikuvun kärynpoisto on liitetty ilmanvaihtokoneeseen, pitää myös liesikuvun poistoilman kul-kea lämmöntalteenottokennon läpi, jotta kenno pysyy sulana talvipakkasillakin ja ilmanvaihto toimii moitteetta.

Ilmanvaihtokonetta voidaan ohjata liesikuvun moniportaisella säätimellä. Vaihtoehtoisesti liesikuvussa voi olla ajastimella varustettu sulkupelti, jonka avaaminen tehostaa ilmanvaihtoa.

Kunnollisen kärynpoiston edellytyksenä on hyvän kärynsiep-pauskyvyn omaava ja riittävän alas asennettu liesikupu sekä liesikuvun kanavan väljä mitoitus. Ilmanvaihdon automaattisella tehostuksella lieden läpän auetessa vältetään kärynpoiston käyttövirheitä.

KÄRYNPOISTO OSANA ILMANVAIHTOA

Seinän viereen sijoitettu, suurella höyrynkeräysosalla varustettu liesi-kupu sieppaa käryt paremmin kuin tasapohjainen saarekekupu.

Valkoisena tai teräksen värisenä saatavat Vallox Capto -liesi-kuvut ja -tuulettimet ovat kalusteisiin asennettavia. Liukula-sin ansiosta liesikupu tai -tuuletin sulautuu osaksi keittiötä silloin, kun ruokaa ei laiteta. Ulosvedettävä lasi muodostaa suuren höyrynkeräystilan, joka mahdollistaa erinomaisen kärynsieppauskyvyn.

14

Lämmöntalteenoton ohituksen avulla ulkoilma voidaan tuoda asuintiloihin viileänä, mutta suodatettuna. Lähes kaikissa Vallo-xin ilmanvaihtokoneissa on automaattinen lämmöntalteenoton ohitus, joka mahdollistaa viilennyksen silloin, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Koneiden automatiikka muistaa myös syksyn tullen kytkeä lämmön talteenoton uudelleen päälle. Valloxin MV-malleissa on lisäksi automaattinen kesäajan viilen-nystoiminto.

Auringonsuojaus on tärkein tekijä asunnon pitämiseksi viileä-nä. Mikäli aurinko pääsee paistamaan ikkunoista sisälle, ei ilmanvaihdon viilennysteho useinkaan riitä pitämään asuntoa miellyttävänä. Parasta olisi pysäyttää auringon lämpösäteily jo ulkona esim. markiiseilla. Kaihtimetkin auttavat, mutta ne eivät estä kokonaan ikkunan sisäpinnan lämpenemistä.

Mikäli aurinko lämmittää asuntoa, erillinen jäähdytyslaite on ainoa tehokas keino pitää asunto miellyttävän lämpöisenä. Se kierrättää, kuivattaa ja viilentää sisäilmaa.

ILMANVAIHDOSTA HELPOTUSTA KESÄKUUMALLA

Varjostus: 100 x 20 cm = n. 150 W

Jäähdytysteho 12 l/s x ∆t10°C + 1,2

= n. 144 W

Lämmitysteho Ikkuna 100 x 100 cm

= n. 800 W

100 cm

100

cm

20 c

m

Mikäli kahden hengen makuuhuoneen tuloilma on 10 °C huoneilmaa viileämpää, sen jäähdytysteho on n. 150 W. Sama viilennysvaikutus on sillä, että auringon puolella olevasta metrin levyisestä ikkunasta peitetään n. 20 cm korkea kaistale. Auringonsuojaukseen kan-nattaa siis panostaa. Auringonsuojaus kannattaa tehdä ikkunoiden ulkopuolelle, jotta ikkunarakenne ei kuumene.

+ 15°C+ 25°C


Suodattimet on syytä vaihtaa ainakin kahdesti vuodessa. Suodattimien vaihtoväliin vaikuttaa ulkoilman likaisuus. Uudella asuinalueella, jossa on rakennustyömaita ja keskeneräisiä teitä tai pihoja, huoltoväli voi olla lyhyempikin.

Ilmanvaihtokoneeseen ei pidä vaihtaa minkälaisia suodattimia tahansa. On tärkeää, että uudet suodattimet vastaavat alku-peräisiä paitsi suodatusluokaltaan, myös mitoiltaan ja virtaus-vastukseltaan. Mikäli uusi suodatin poikkeaa alkuperäisestä, se vaikuttaa ilmavirtoihin. Muutokset voivat kasvattaa asunnon alipainetta tai pahimmassa tapauksessa tehdä asunnosta ylipaineisen. Ylipaine voi työntää talvella huoneilman kosteut-ta ulkoseinärakenteisiin tai ikkunalasien väliin ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Vallox-alkuperäissuodatinpaketissa on aina kaikki yhteen vaihtokertaan tarvittavat suodattimet.

Tuloilman suodatus on myös huomattava terveys- ja viihty-vyystekijä, jonka merkitys korostuu kaupunkialueilla.1

Lämmöntalteenottokenno voidaan pestä lämpimällä vedellä ja käsiastianpesuaineella. Yleensä parin vuoden välein tehty pesu riittää.

Levylämmönvaihtimella varustetut ilmanvaihtokoneet eivät sekoita puhdasta ja likaista ilmaa keskenään eivätkä palauta poistoilman hajuja tai kosteutta tuloilman mukana asuntoon. Levylämmönvaihtimessa ei ole liikkuvia, kuluvia tai rikkoutuvia osia, eikä se vaadi pesun lisäksi muuta huoltoa.

SÄÄNNÖLLINEN HUOLTO VARMISTAA ILMANVAIHDON TOIMINNAN


16

ILMANVAIHDON NYKYAIKAISTAMINEN LINJASANEERAUKSEN YHTEYDESSÄ KANNATTAA

Ilmanvaihtojärjestelmän hankintakustannuksiin vaikuttavat pait-si itse ilmanvaihtokone ja kanavisto, myös siihen liittyvät raken-nustekniset työt. Oheistyöt voivatkin muodostaa huomattavan osan ilmanvaihdon perustamiskustannuksista. Huoneistokoh-tainen ilmanvaihto on edullinen toteuttaa, koska konehuonetta ja suuria kanavaroiloja ei tarvita.

Asunnon sisällä ilmanvaihtokanavien määrä on yleensä varsin vähäinen. Valtaosa kanavista asennetaan useimmiten pesu-huoneen ja eteisen kattoon.


Muihin huoneisiin ei tule välttämättä muuta kuin ilmanvaih-toventtiili seinään. Saneerauskohteissa huoneistokohtainen ilmanvaihto ei edellytä koko asunnon kattavia purkutöitä. Putkiremontin yhteydessä tehtävä ilmanvaihtoremontti onnis-tuu pitkälti samoilla rakennustöillä.

Peruskorjauksessa linjasaneerausten yhteydessä tapahtuva il-manvaihtosaneeraus on n. 20–40 % edullisempi kuin erikseen tehty saneeraus.1


SOPIVA RATKAISU JOKAISEEN KOHTEESEEN

Vallox tarjoaa kaiken mitä toimivaan ilmanvaihtojärjestelmään tarvitaan: ilmanvaihtokoneen, älykkään, tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ohjauksen sekä kätevän Vallox BlueSky-kanava-järjestelmän.

MALLI Enimmäispinta-ala Max. poistoilmavirta (l/s/100 Pa)

Max. tuloilmavirta (l/s/100 Pa)

Mitat (mm) (LxKxS)

Ominaissähköteho- luokka nimellisilma- virralla (VTT)

Poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde- luokka (VTT)

Ominaisenergian- kulutus (SEC) kyl- mässä ilmastossa

Vallox TSK Multi 50 80 m2 57 49 900 x 236 x 547 B A+ A+

Vallox TSK Multi 80 120 m2 93 77 1026 x 293 x 626 A A+ A+

Vallox 90 MC 120 m2 85 70 597 x 689 x 361 B B A+

Vallox 90K MC 120 m2 85 70 597 x 798 x 346 B B A+

Vallox 096 MC 130 m2 95 92 600 x 545 x 428 B A+ A+

Vallox 101 MC 130 m2 98 90 598 x 447 x 596 A A A+

• Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopivat ilmanvaihtokoneet

• Asennus esim. alas-laskettuun kattoon tai keittiön kaapistojen päälle

• Ohjaus neliportaisella Vallox SimpleControl -ohjaimella

• Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopiva ilmanvaihtokone

• Saatavana kiinteällä liesikuvulla

• Ohjaus liesikuvulta tai neliportaisella Vallox Simple Control -ohjaimella

• Ilmanvaihtokanava ahtaaseenkin tilaan, halkaisija vain 75 mm

• Asennustarvikkeet nopeuttavat työtä ja ehkäisevät materiaali-hukkaa

• Pienen kokonsa vuoksi voidaan helposti asentaa höyrysulun sisäpuolelle, jolloin kanavaa ei tarvitse lisäeristää

• Pieniin asuntoihin so-piva ilman vaihtokone

• Asennus joko seinälle tai kat toon, mahtuu esim. pesutornin päälle

• Ohjaus neliportaisella Vallox Simple Control -ohjaimella

• Pieniin ja keskisuuriin huoneistoihin sopiva markkinoiden matalin pesutornin päälle asennettava ilman-vaihtokone

• Asennus joko seinälle tai kat toon

• Ohjaus neliportaisella Vallox Simple Control -ohjaimella

BlueSky -ilmanjakojärjestelmä on pieneen tilaan mahtuva, taipuisa, ääntä vaimentava ja halkaisijaltaan vain 75 millimetri-nen ilmanvaihdon kanavajärjestelmä. Sen asennus on helppoa ja nopeaa, ja kanavaosien tarve vähäinen. Näin ollen se on edullinen ratkaisu niin uudisrakentamiseen kuin peruskorjauk-seenkin.

18

LÄMMÖN TALTEENOTTO SÄÄSTÄÄ ENERGIAA


Ilmanvaihdon uudistamisen pääasiallinen motiivi on terveelli-syys ja viihtyvyys. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto kuitenkin on suurin energiansäästöpotentiaali asuinkerrosta-lokannassa. On selvää, että millään muulla energiansäästötoi-menpiteellä ei saada samansuuruisia tuloksia.1

Suurin osa ilmanvaihdon energiankulutuksesta muodostuu korvausilman lämmittämisestä. Itse ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutus on vain murto-osa siitä.

Kun rakennuksesta tuuletetaan ulos lämmintä ilmaa, sen tilalle tuleva kylmä ulkoilma pitää lämmittää. Sillä ei ole merkitystä, miten ilma asunnosta poistuu: tapahtuupa se sitten painovoi-maisesti, ikkunatuuletuksella tai huippuimurilla. Kun patterit lämmittävät asuntoa, ei voi eritellä, mikä osa lämmitysenergias-ta menee vaikkapa ulkoseinien ja ikkunoiden läpi ulos ja mikä osa kuluu korvausilman lämmittämiseen. Talvipakkasilla raol-laan oleva ikkuna vaatii kuuman patterin estämään huoneen jäähtymistä. Ilmanvaihdon osuus rakennusten energiankulu-tuksesta on varsin suuri, mikäli poistoilmasta ei oteta lämpöä talteen.

Vallox-ilmanvaihtojärjestelmän levylämmönvaihtimella jopa yli 75 % korvausilman lämmittämiseen tarvittavasta energiasta saadaan poistoilman lämmöstä. Kun ulkoilma tuodaan talvella asuintiloihin jo valmiiksi lämmitettynä, pienenevät lämmitys-kulut merkittävästi. Oheisessa energiansäästölaskelmassa on käytetty Etelä-Suomen säätietoja. Mitä pohjoisempana raken-nus sijaitsee, sitä enemmän lämmön talteenotolla säästää.

Valloxin levylämmönvaihdin itsessään ei kuluta lainkaan energiaa. Poistoilman lämpö siirtyy ohuiden alumiinilevyjen läpi kylmään tuloilmaan ilman liikkuvia osia. Nykyaikaisten tasavirtapuhaltimien sähkön kulutus on erittäin pieni. Yhden saunomiskerran kiukaan sähkönkulutuksella käyttää ilmanvaih-tokoneen puhaltimia jopa viikkoja. Laitteissa on lisäksi kaikkein kylmimpiä säitä varten sähkövastus tuloilman lisälämmittä-miseen, mutta tehokkaan lämmön talteenoton ansiosta sitä tarvitaan varsin vähän. Ilmanvaihtokoneen oma sähkönkulutus on kokonaisuudessaan vain noin kymmenesosa lämmön tal-teenoton säästämästä energiasta.

Ilmanvaihdon energiankulutus keskikokoisessa asunnossa Laskelma: VTT:n sertifikaatti VTT-C-10047-13, Etelä-Suomen säätiedot, Vallox 096 MC (Poistoilmavirta 38 l/s)

Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energia 5 600 kWh/v LTO energiansäästö (75%) 4 200 kWh/v

Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus: Lämmön talteenotto (levylämmönvaihdin) 0 kWh/v Puhaltimien energiankulutus 340 kWh/v Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus 70 kWh/v

Energiansäästö 30 asunnon taloyhtiössä: Lämmitysenergian säästö (30 x 4 200 kWh) n. 126 000 kWh/v Ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus (30 x 410 kWh/v) n. 12 300 kWh/v

Lämmin poistoilma asunnosta + 21°C

Ulkoilma - 15°C

Tuloilma asuntoon + 17°C

Jäähtynyt poistoilma ulos - 8°C


Suomessa on n. 1 080 000 kerrostaloasuntoa, joissa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto. Mikäli kaikkiin asuntoihin asennettaisiin huoneistokohtainen lämmön talteenotto, lämmitysenergiaa säästettäisiin mitoitusilmavirralla laskettuna n. 4,5 TWh. Vuonna 2014 kaukolämpöä tuotettiin Suomessa kivihiilellä n. 8,5 TWh, joten energiansäästöpotenti-aali on puolet tästä.

Vaikka energiansäästö olisi vain n. puolet laskelman säästöstä, se vastaisi silti neljännestä kivihiilellä tuotetun kaukolämmön energiasta.

Asuinkerrostaloissa toteutettujen ilmanvaihtoratkaisujen ongelmana energiansäästön näkökulmasta on usein ollut se, että todellinen ilmanvaihto ennen uudistusta on ollut huomattavasti alkuperäistä suunniteltua määrää pienempi ja lisäksi sitä on käytetty jaksotettuna korostetun säästeliäästi. Joko energiansäästön tai vetovalitusten vuoksi on tingitty ilmanvaihdon määrästä. Säästöjä saadaan joka tapauksessa parhaiten silloin, kun pystytään toteuttamaan tarpeenmukai-nen huoneistokohtainen ilmamäärän säätö, ja sitä käytetään oikein. Tarpeenmukaista ilmanvaihtoakin tärkeämpää on pystyä yhdistämään ilmanvaihdon parantaminen esimerkiksi linjasaneerauksen yhteyteen. Tällöin saadaan etua investointi-kustannuksissa.1


Rakennuksen lämpöenergiataseTyypilliset 50-70 -luvun asuinkerrostalot

Ilmanvaihto 27-36 %

Ikkunat 15-25 %

Lämmitys noin 60 %

Sähkönkäyttö noin 20 %

Aurinko ja ihmiset noin 20 %

Alapohja noin 4-6 %

Viemäriin noin 21-24 %

Ulkoseinät noin 17-21 %

Yläpohja noin 2-6 %

20

ASENNUSVAIHTOEHTOJA JOKAISEEN KOHTEESEEN

Ilmanvaihtokone kodinhoito- tai kylpyhuoneessa

Kylpyhuone on luonteva paikka sijoittaa kone, koska tällöin kanavat jäävät lyhyiksi ja kondenssiveden johtaminen vie-märiin on helppoa.

Ilmanvaihtokone tekniseen tilaan

Korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneiden lämmöntal-teenottokennot ovat suurikokoisia, joten niiden käsittely vaatii reilusti tilaa. Ilmanvaihtokone pitää sijoittaa niin, että huoltajalle jää riittävästi tilaa toimia, ja myös mahdolliset huoltoluukut kannattaa mitoittaa reiluiksi.

Ilmanvaihtojärjestelmän sydän on lämmön talteenotolla varus-tettu ilmanvaihtokone. Se voidaan sijoittaa esim. pesuhuonee-seen, WC-tilaan, eteiseen, erilliseen talotekniikkakomeroon tai vaikka eteisen katon sisälle.

Tuloilma ei saisi lämmetä ilmanvaihtokanavissa. Jos tuloilmaka-navat on asennettu esimerkiksi pesuhuoneen tai saunan väli-kattoon, joissa on korkea lämpötila, nousee tuloilman lämpötila

Ilmanvaihtokone tekniikkakomeroon

Erillinen tekniikkakomero, johon huoltoyhtiöllä on pääsy, helpottaa suodattimien vaihtoa ja koneen huoltoa, koska asuntoihin ei tarvitse mennä sisälle.

ilman kulkiessa kanavassa. Mikäli samassa tilassa on lämmi-tys- tai lämpimän käyttöveden putkia, ulkoilma voi lämmetä kanavissa huomattavastikin nostaen asunnon lämpökuormaa. Ilmanvaihtokoneen sijoituksessa on huomioitava huoltotilan tarve. Sivusuunnassa laitteet eivät vaadi vapaata tilaa, mutta suodattimien vaihdon vaatima tila koneen edessä on yleensä sama kuin koneen syvyys.


Kylpyhuone-elementti

Uudisrakentamiseen soveltuva kylpyhuone-elementti sisältää valmiin kylpyhuoneen. Kylpyhuone-elementissä on mukana vesijohdot, viemäröinti ja ilmanvaihtokanaviston kytkennät. Sisällä elementissä ovat kaikki kylpyhuoneen kiinteät kalusteet ja hanat sekä ilmanvaihtokone.

Rakenteilla olevaan taloon nostetaan valmis kylpyhuo-ne-elementti paikoilleen nosturilla ennen seuraavan kerrok-sen rakentamista.

Kotelointi

Läpimitaltaan pieni ilmanvaihtokanava voidaan asentaa kokonaan höyrysulun sisäpuolelle ja koteloida. Samaan koteloon voidaan asentaa esimerkiksi lisävalaistus, jolloin saavutetaan tyylikäs ja huomaamaton lopputulos.

Laskettu katto

Erityisesti saneerauskohteissa alaslaskettu katto, esim. eteisessä, voi olla paras tai jopa ainoa paikka sijoittaa ilmanvaihtokone. Suodattimien vaihtoa ja muita huoltotöitä varten on muistettava jättää riittävän kokoinen huoltoluukku.

22

TALOTUULETTIMEN TILALLE ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ LÄMMÖNTALTEENOTTOLAITE

Suomessa on satojatuhansia omakotitaloja, rivitaloja ja loma-asuntoja, joissa ilmanvaihto on toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona talotuulettimella tai huippuimurilla. Näitä järjestelmiä rakennettaessa ei energiansäästöön kiinnitetty juurikaan huomiota. Koneellinen poistoilmanvaihto kuluttaakin paljon energiaa, koska poistettavasta ilmasta ei oteta lämpöä talteen. Tehokkain – ja ehkä helpoin – tapa pienentää olellises-ti asunnon lämmitysenergian kulutusta on muuttaa poistoilman-vaihto hallituksi tulo-poistoilmanvaihdoksi lämmöntalteenotolla.

Ulkoilmakanava voidaan tuoda ilmanvaihtokoneelle ulla-kon kautta tai sisällä kalusteiden yläpuolelle koteloituna. Ullakolla kanavan ympärille tarvitaan lämpöeristys ja sisälle asennettuna umpisolumuovinen kondenssieristys.

Uusina kanavina tarvitaan vain raitisilma koneelle ja tuloil-makanavat makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen. Saunaankin kannattaa tuoda tuloilmakanava löylyjä parantamaan.

Koska poistoilmakanavat on jo johdettu keittiöön, luonteva paikka ilmanvaihtokoneellekin on siellä. Vallox 90K MC -ilmanvaihtokone on suunniteltu asennettavaksi lieden päälle ja siihen kuuluu liesikupu.

Ilmanvaihtokone asennetaan talotuulettimen tilalle lieden yläpuolelle. Olemassa olevat poistoilmakanavat liitetään ilmanvaihtokoneeseen ja jäteilma liitetään vanhaan katolle menevään kanavaan.

Lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone pitää aina viemäröidä. Kondenssivesiputken voi johtaa ilmanvaihto-koneelta keittiön pesualtaan vesilukkoon tai mahdollisesti seinän takana olevaan lattiakaivoon tai vesilukkoon.

Varsinkin rivitaloasunnoissa ns. talotuuletin oli edullisuutensa vuoksi vielä vuosituhannen vaihteessa yleinen tapa toteuttaa ilmanvaihto. Talotuuletin on kuin liesituuletin, mutta siihen on yhdistetty WC:stä ja märkätiloista tulevat poistoilmakanavat. Koneellinen poistoilmanvaihto ja kärynpoisto toteutettiin näin samalla laitteella. Tuloilma jäi usein ikkunoista poistettujen tiivisteenpätkien varaan.


Ilmanvaihtokanavia varten tehtäviin koteloihin voidaan asentaa vaikkapa valaisimia tai ne voidaan suunnitella muuten osaksi sisustusta.

Viime vuosituhannella ei talotuulettimien yhteyteen juuri äänenvaimentimia asennettu. Ilmanvaihtokoneen asennuk-sen yhteydessä on hyvä hetki parantaa äänenvaimennusta. Tuloilmakanaviin vaimennin tarvitaan, jotta koneen ääni ei kuulu makuuhuoneisiin. Ääntä vaimentava BlueSky-jakolaa-tikko toimii osana äänenvaimennusta. Ulkoseinissä olevia raitisilmaventtiileitä ei enää tarvita, joten ulkovaipan äänie-ristyskin paranee. Mukavuutta on, että pesuhuone ja sauna ovat hiljaiset, vaikka ilmanvaihto olisi saunomisen aikana suuremmallakin teholla, joten äänenvaimennin kannattaa lisätä myös vanhaan poistoilmakanavaan. Lämpimään tilaan asennettuja tuloilmakanavia ei tarvitse lämpöeristää lainkaan.

Huomaamattoman asennuksen ja suodatetun ja lämmitetyn tuloilman ansiosta ilmanvaihtosaneerauksen huomaa vain paremmasta sisäilmasta ja reilusti pienentyneestä lämmitys-laskusta.

Ilmanvaihtokone voidaan peittää kalustelevyllä, jolloin se istuu huomaamattomasti kalusteisiin

huoneistokohtainen asuntoilmanvaihto · 1) rakennustutkimus rts oy, suomi asuu 15/16. 2)...

Documents