Perustettu: 1996

Osakkaina: Etelä-Karjalan 9 kuntaa

Toiminta-alueella:• 132 000 asukasta

• 65 000 kotitaloutta• 20 000 vapaa-ajan asuntoa

HYÖDYKSI!Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 02/2015

2

Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaslehti Hyödyksi 2/2015

Julkaisija: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo

Päätoimittaja: toimitusjohtaja Mika Suomalainen

Sisältö ja ulkoasu: Etelä-Karjalan Jätehuolto OyKuvat: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, RINKI/Pekka Kiirala, Molok Oy/Eero HämäläinenPaino: Lprint, Lappeenranta 2015

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy noudattaa toiminnassaan sertifioituja laadunhallinta- ja ympäristöjärjestelmiä ISO 9001 ja ISO 14001

Toimitusjohtajan terveiset

Kuten tämän tiedotuslehden artikkeleista käy ilmi, tuntuu muutos olevan pysyvä olotila jätehuollossa. Jatkuvaan muu-

tokseen sopeutuminen niin ammatillisesti kuin toiminnallises-

ti vaatii jatkuvaa kouluttautumista sekä toimintaympäristön aktiivista seuraamista. Tämä aiheuttaa paineita mutta toisaal-ta pitää mielen virkeänä; uutta on aina mukava oppia eikä toi-minta tylsisty.

Pakkaustuottajien kanssa neuvottelut on saatu päätökseen ja merkittävä osa EKJH:n alueen nykyisistä ekopisteistä siirtyy tuottajien RINKI Oy:n vastuulle. Lisäksi tuottajat tulevat lisää-

mään ekopisteitä kauppojen yhteyteen ja EKJH tulee täyden-

tämään omalla verkostollaan jo nyt varsin kattavaa ekopiste-

verkostoa. Muoville tulee Etelä-Karjalaan toistakymmentä keräyspistettä, joten kaiken kaikkiaan pakkausten tuottaja-

vastuun vaikutukset ovat todella positiiviset Etelä-Karjalassa. Koska osa ekopisteverkoston kustannuksista siirtyy pakkaus-

ten tuottajien vastuulle, on Etelä-Karjalan jätelautakunnalle esitetty talouskohtaiseen ekomaksuun 5 – 20 %:n alennuksia riippuen asumismuodosta.

EKJH:n toiminta on tällä hetkellä vakiintunut, joten nyt on hyvä aika päivittää yhdessä omistajakuntien kanssa alueen jätestrategiaa. Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat voi-makkaasti vuoden 2016 alusta vastaanotettavien jätemateri-aalien käsittelyyn; mitään käsittelemätöntä orgaanista jätettä ei saa enää sijoittaa loppusijoitusalueelle. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä loppusijoitusalueelle pääty-

västä jätemäärästä (< 10 %) pitää vielä lajitella kaikki mahdol-lisesti hyödyntämiskelpoinen jae erikseen, joten loppusijoitet-tava määrä pienenee entisestään.

Kiertotalousideologian mukaisesti toisen jäte on toisen raa-

ka-aine eli EKJH:n pitää pystyä löytämään hallussaan oleville jätemateriaalivirroille hyödyntämiskohteet. Tilannetta vai-keuttaa se, että selkeää käsitystä vuoden vaihteessa voimaan-

tulevien määräysten vaikutuksista ei vielä ole. EKJH tekee yh-

teistyötä muiden vastaavien kuntayhtiöiden ja alihankkijoiden kanssa, jotta lain vaatimukset pystytään täyttämään ympäris-

töystävällisesti ja kustannustehokkaasti.

Aluekeräyspisteverkostoa ja –astioita on uudistettu toimi-alueen pohjoispäässä eli Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolah-

ti –alueella. Vastaava uudistaminen on tarkoitus tehdä myös Savitaipaleen, Luumäen ja Taipalsaaren alueella ensi vuoden aikana; suunnitelmat ovat jo lausunnoilla viranomaisilla ja kunnissa.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluvalikoimaamme vas-

taamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita; tästä on hyvänä esimerkkinä Jelppi-noutopalvelu, jota esitellään tässä lehdes-

sä tarkemmin.

Mika Suomalainen toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy

Sisältö

Toimitusjohtajan terveiset................................................2

Lyhyesti............................................................................3

Pakkausjäte kuuluu tuottajavastuun piiriin -hyötyjätteiden

keräys uudistuu.............................................................4-6

Ajankohtaista..................................................................7

Jäteasemat palvelevat......................................................8

2

3

Kuivajätteiden aluekeräyspiste -verkoston uudistus

Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden osalta aluekeräyspiste-

uudistus on valmistunut syyskuussa 2015.Vuoden 2016 aikana uudistetaan Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren aluekeräyspisteverkosto. Tavoitteena on kuiva-

jätteiden tehokas keräys aluekeräyspisteiltä. Aluekeräyspisteil-lä aiemmin olleet astiat korvataan uusilla maahan asennatta-

villa syväkeräysastioilla tai uusilla pinta-astioilla niillä pisteillä , joille ei voida asentaa syväkeräysastioita.

Aluekeräyspisteiden käyttöoikeus on kiinteistöillä, jotka ei-vät kuulu kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ja maksa-

vat aluekeräyspistemaksua. Aluekeräyspisteiden astiakoko ja -määrä on mitoitettu käyttäjämäärän mukaan. Aluekeräyspis-

teiden luvaton käyttö kuormittaa pisteitä ja lisää epäsiisteyttä.

3

Imatran uusi jäteasema saanut hy-vän vastaanoton

Imatran uusi jäteasema avattiin viime toukokuussa Harakan teollisuusalueelle osoitteeseen Harakankuja 1 (kulku portti 1). Avajaispäivän aikana asemalla vieraili 260 jätteiden tuojaa ja yhteensä noin 300 kävijää. Tämän jälkeen asemalla on käynyt noin 50-80 asiakasta/aukiolopäivä.

Imatran jäteasema palvelee ympäri vuoden maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 13-18. Imatran jäteasemal-la, kuten muillakin miehitetyillä jäteasemilla vastaanotetaan henkilöautolla, peräkärryllä sekä pakettiautolla tuotuja jäte-

kuormia.

Kaikkien miehitettyjen jäteasemiemme aukioloajat voi tarkas-

taa tämän lehden takasivulta tai asiakaspalvelustamme.

Vaarallisten jätteiden keräykset 2015

Vaarallisia jätteitä (ent. ongelmajätteitä) ovat sellaiset jätteet, jotka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voivat ai-heuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle jo pie-

ninä määrinä. On tärkeää, että vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Aiempien vuosien tapaan vaarallisten jätteiden keräykset järjestettiin kaikissa Etelä-Kar-jalan kunnissa myös tänä vuonna. Keräyksessä vastaanotettiin koti- ja maatalouksissa syntyneitä vaarallisia jätteitä, kuten akkuja, jäteöljyjä, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita, lois-

teputkia, lääkejätteitä ja kiinteitä öljyisiä jätteitä. Esimerkiksi jäteöljyjä vastaanotettiin 26 088 kg ja liuottimia 6881 kg. Vaa-

rallisten jätteiden keräyskierrokset jatkuvat taas ensi vuonna.

www.vaarallinenjate.fi

Lyhyesti

44

Pakkausjäte kuuluu tuottajavastuun piiriin- hyötyjätteiden keräysuudistuu

Pakkauksia koskeva laajennettu tuottajavastuu astui voimaan toukokuun alussa 2015. Uusi pakkausasetus aiheuttaa muu-

toksia kuluttajapakkausjätteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestämiseen Suomessa. Pakkausalan tuottajayhteisöt eli Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), Suomen Uusiomuovi Oy (SUM), Mepak-Kierrätys Oy ja Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY) sopivat pakkausten keräyksen järjestämisestä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa. Uusi keräysverkosto aloittaa toimintansa tammikuussa 2016. Suomen Pakkaus-

kierrätys RINKI Oy (RINKI) on entinen Pakkausalan Ympäris-

törekisteri PYR Oy.

RINKI-ekopisteverkosto kattaa koko Suomen. Keräyspisteitä, joissa kerätään kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia, tulee yh-

teensä 1 850. Lisäksi 500 pisteessä kerätään muovipakkauk-

sia. Pisteet sijoitetaan pääasiassa ihmisten luonnollisten kul-kureittien varsille.

RINKI-ekopisteet saavat oman ilmeen ja tunnuksen, mikä hel-pottaa keräyspisteiden tunnistamista. RINKI-tunnus voidaan painattaa myös pakkauksiin, kun yritys haluaa kertoa kanta-

vansa vastuunsa pakkausten kierrätyksessä. RINKI-merkki on kehotus kestävään toimintaan: Tämän pakkauksen voit kier-rättää RINKI-ekopisteessä uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Merkki palvelee niin pakkaajaa, kuin kuluttajaa.

Kuluttajapakkausten RINKI-ekopisteverkosto ei tarkoita kui-tenkaan koko Etelä-Karjalan ekopisteverkoston täydellistä uudistamista, vaan sitä, että osa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n hallitsemista pisteistä siirtyy RINKI:lle. Neuvotteluja ekopisteistä ja käytännön toimien järjestämisestä käydään parhaillaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa. Osa eko-

pisteistä jää todennäköisesti Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omistukseen.

RINKI Oy:n uudet verkkosivut löytyvät osoitteesta www.rinkiin.fi. Uusilta verkkosivuilta kuluttajan on helppo löytää lajitteluohjeet eri pakkausjätteille, tietoa pakkausten kierrä-

tyksestä ja RINKI-ekopisteistä. >

55

Lasit lähtevät Eurooppaan

Laajennetun tuottajavastuun myötä RINKI järjestää lasipak-

kauksien keräyksen ja kierrätyksen. Suomen Keräyslasiyh-

distys ry (SKY) pitää RINKIä luontevana ratkaisuna yhteis-

työkumppaniksi. Pantillisten lasipullojen kierrätysketjusta kuitenkin vastaa edelleen Suomen Palautuspakkaus Oy. Lasin kierrätykseen kelpaavat lasipullot sekä elintarvikepakkauk-

sina käytetyt lasipurkit. On erityisen tärkeää, että kaikkialla Suomessa lasipakkausjäte lajitellaan RINKI Oy:n yhtenäisten ohjeiden mukaan.

Toukokuun 2015 alusta yhteensä 38 vastaanottoterminaalia on ottanut maksutta vastaan kuntien ja jätteenkuljetusyri-tysten keräämää lasipakkausjätettä. Välikuormauspaikkoina toimivat alueelliset terminaalit sijaitsevat nykyisten jätekes-

kuksien yhteydessä.

Lasipakkausjätteen käsittelijäksi RINKI on valinnut Iso-Bri-tanniassa toimivan Berrymanin (URM UK Ltd T/A Berryman). Lasipakkaukset kuljetetaan Berrymanin Knottingleyssä sijait-sevalle lasinkäsittelylaitokselle, jossa lasijäte puhdistetaan ja lajitellaan ennen sen toimittamista eteenpäin pakkauslasi-tehtaalle. Lasipakkausjätteestä valmistetaan uusia pulloja ja purkkeja elintarviketeollisuuden käyttöön. Suomessa uusia lasipakkauksia ei valmisteta.

Knottingleyn tehdas on investoinut huippumoderniin värin-

lajitteluteknologiaan. Uusi tekniikka mahdollistaa värillisen lasijätteen lajittelun kolmeen eri värivirtaan yli 80-prosentin tarkkuudella. Tehtaalta puhdistettu ja lajiteltu lasimateriaali toimitetaan läheiselle Ardagh Groupin tehtaalle, jossa mate-

riaalista valmistetaan uusia lasipakkauksia esimerkiksi Heine-

kenille, Nestlélle ja Coca Colalle.

Etelä-Karjalassa kerätään lasijätettä ekopisteiden lisäksi kiin-

teistökohtaisessa keräilyssä. Kaikilla taloyhtiöillä, joissa on yli 20 asuinhuoneistoa, on velvollisuus järjestää kuiva- ja biojä-

tekeräyksen lisäksi lasinkeräys. Vuonna 2014 lasia kerättiin Etelä-Karjalassa 791 kiinteistöstä. Kiinteistökohtaisen keräi-lyn lisäksi yhteisiä pienempien taloyhtiöiden, omakoti- ja lo-

ma-asukkaiden käyttöön tarkoitettuja pakkauslasinkeräyspis-

teitä oli Etelä-Karjalassa 74 kappaletta. Näistä pisteistä osa siirtyy muutoksen myötä RINKI:lle. >

Lasipakkausjätteen lajitteluohje

Saa laittaa Ei saa laittaa

• Lasipullot

• Lasipurkit

Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ja etiket-

tejä ei tarvitse poistaa. Huuhtele likaiset lasi-pakkaukset tarvittaessa

kylmällä vedellä.

Palauta pantilliset lasi-pullot kaupan palautus-

automaattiin!

• Posliinia tai keramiikkaa• Lasiastioita (esim. juomalaseja, uu-

nivuokia, kahvipannuja, kattiloiden ja pannujen kansia)• Kristalli- ja opaalilaseja (esim. koris-

te-esineet ja kosmetiikkapakkaukset)• Ikkunalasia tai peililasia• Lamppuja tai lasivalaisimia

6

Metallien matkassa

Metallinkierrätys säästää energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja. Metallin valmistaminen malmista kuluttaa yli kaksikertaa enemmän energiaa kuin sen valmistaminen kierrätysraaka-aineesta. Pienmetallien keräys on järjestetty pitkälti samalla ajatuksella kuin lasin keräys. Usein ekopis-

teillä metalli- ja lasiastiat löytyvätkin vierekkäisiltä paikoilta. Etelä-Karjalan alueella taloyhtiöillä on velvollisuus järjestää pienmetallien keräys lasinkeräyksen tapaan, jos kohteessa on yli 20 asuinhuoneistoa. Uusiin RINKI-ekopisteisiin tulee pienmetallien keräyspisteet. Vuonna 2014 metallia kerättiin Etelä-Karjalan alueella 789 kiinteistöltä. Näiden lisäksi yhtei-siä pienempien taloyhtiöiden, omakoti- ja loma-asukkaiden käyttöön tarkoitettuja metallinkeräyspisteitä oli Etelä-Karja-

lassa 81 kappaletta.

Suomessa kerätty teräs- ja alumiinipakkausjäte kuljetetaan koti- ja ulkomaisen metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Kerä-

tystä kierrätysmetallista valmistetaan uusia metallipakkauk-

sia ja muita metallituotteita, kuten polkupyörän runkoja, la-

pioita tai autojen osia. Kierrätysmetallin ominaisuudet eivät muutu kierrättäessä ja laatu on tasaista. Metallin kierrätyk-

sen hyvä puoli on, että sitä voidaan kierrättää lähes loputto-

miin.

Metallipakkausten lajitteluohje

Saa laittaa Ei saa laittaaMetallipakkaukset

• Säilyketölkit (puhdista tarvittaessa)• Pantittomat juomatölkit• Metallikannet, -korkit ja -sulkimet• Alumiinivuoat, -foliot ja -kannet

• Täysin tyhjät ja kuivatut maalipurkit• Täysin tyhjät ja paineet-tomat maalipurkit

Kotitalouden pienmetalliesineet

• Kattilat ja paistinpannut

• Aterimet, sakset ja käsi-työkalut• Muut pienet metalliesi-neet (naulat, ruuvit ym.)• Alumiiniset tuikkukyntti-löiden kuoret

• Vaarallisia jätteitä sisältäviä pakka-

uksia

• Paineellisia pakkauksia, kuten maa-

leja tai kemikaaleja sisältäviä maali- ja aerosolipakkauksia

• Astian aukkoa suurempia metallipak-

kauksia ja -esineitä

Muovin kierrätyksen uusi aika

Nykyisessä kulutuskulttuurissa lähes kaikki tuotteet on pa-

kattu muovikääreisiin ja muovijätteen tuottamista on miltei mahdoton välttää. Vuoden 2016 tammikuun alussa RINKI Oy aloittaa koko maan kattavan muovinkeräyksen. Pisteissä ke-

rätään tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia. Etelä-Kar-jalaan sijoitettavien muovinkeräyspisteiden määrä on noin 15. Pisteet on tarkoitus sijoittaa kuluttajien kannalta helposti saavutettaviin kohteisiin, kuten kauppojen yhteyteen.

Käsitelty muovijäte voidaan hyödyntää teollisuuden raaka-ai-neena. Muovinkeräykseen päätyvästä pakkausmuovista jat-kojalostetaan uusiomuovituotteita. Muovin kierrätyksessä on haasteena erilaisten muovilaatujen laaja kirjo. Aikaisem-

min muovijätteen kierrätystä raaka-aineena onkin järjestetty lähinnä teollisuuden pakkausjätteille, jossa muovilaatu on yhtenevää. Tulevassa muovijätteen keräysmallissa annetaan-

kin kuluttajille suuri vastuu kierrätettävän jätteen laadusta. Muovijätteen onnistunut uusiokäyttö vaatii kuluttajalta suur-ta tarkkaavaisuutta lajitteluohjeiden kanssa!

Muovin kierrätyksessä säästetään uuden neitseellisen muo-

vin valmistuksessa tarvittavaa energiaa sekä lähtöaineena käytettävää öljyä. Kierrätyksestä saatavasta uusiomuovista valmistetaan muun muassa jätesäkkejä, pusseja, putkia ja le-

vyjä. PET-pulloista (palautuspullot) valmistetaan esimerkiksi uusien pullojen aihioita, eli preformeja, ja tekstiiliteollisuu-

den raaka-aineita.

Muovipakkausten lajitteluohje

Saa laittaa Ei saa laittaaTyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauksia:

• Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurtti-purkit, voirasia sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakka-

ukset

• Muovikassit, -pussit ja -kää-

reet

• Muovipullot, kanisterit ja purkit

• Solumuovipakkaukset (styrox)

• Likaisia pakkauksia (hygienia- ja terveyshaitta)• PVC-pakkauksia• Vaarallisten aineiden jäämiä sisäl-täviä pakkauksia, kuten maalia, ke-

mikaaleja, öljyjä tai lääkkeitä• Muita muovituotteita tai yritysten muovipakkausjätettä

Keräysastian täyttöaukkoa suurem-

mat muovipakkaukset tulee laittaa kuivajätteeseen tai viedä miehite-

tylle jäteasemalle.

6

7

Jelppi -palvelu

Jelppi-noutopalvelu kuljettaa kotitalousasiakkaille maksua vastaan sellaiset jätteet ja esineet, joita ei voi laittaa tavalli-seen jäteastiaan suuren koon tai muun ominaisuuden vuok-

si. Kuljetuspalvelun hinta koostuu kuljetusmatkaan käyte-

tystä ajasta sekä kuljetettavasta jätteestä laadun ja määrän mukaan. Kerralla kuljetettavan kuorman maksipaino on 450 kg. Käytössä on Peugeot Partner -pakettiauto.

Lisätietoja Jelppi-kuljetuspalvelusta käyttöpäällikkö Ossi Huoviselta, puh. 010 841 1834, ossi.huovinen(at)ekjh.fi

Jelppi-noutopalvelun kuljetushinnat € / tunti, sis. alv

Pakettiauto (sis. auton ja kuljettajan) 50,00

Apumies tarvittaessa lisäksi 46,81

Kuljetusaika määritetään lähtöpisteestä noutopaikkaan ja lähimmälle jäteasemalle. Lähtöpisteitä ovat Toikansuon jäteasema Lappeenrannassa (Palosuonkatu 20) ja Imatran jäteasema (Harakankuja 1). Veloitus tapahtuu 0,5 tunnin tarkkuudella. Pienin laskutettava tuntiveloitus on 0,5 tun-

tia.

Jelppi-noutopalvelun jätteenkäsittelymaksut € sis. alv

Asumisen pienjäte-erä, max. 200 litran säkki

(rakennus-, purku- ja energiajäte)7,00

Asumisen pienjäte-erä max. 2 m3 säkitettynä(rakennus-, purku- ja energiajäte) 15,00/m3

Patjat, kpl 8,00

Huonekalut, kpl(esim. sohva, nojatuoli) 12,00

Sähkölaitteet 0,00

Yrityskylä Kaakkois-Suomi

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on mukana Kaakkois-Suomen yrityskylässä. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppi-miskokonaisuus. Yrityskylä -oppimisympäristö on pienois-

kaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Yrityskylä Kaakkois-Suomi toimii marraskuusta 2015 alkaen Lappeenrannan Kaukaalla UPM:n Mutteri-rakennuksessa. Kaakkois-Suomen yrityskylä tavoittaa lukuvuosien 2015-2018 aikana noin 15 000 Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Ky-

menlaakson ja Päijät-Hämeen kuudesluokkalaista opettaji-neen.

Yrityskylään tulee jäteasema, jossa toimii yrityskylän lajit-telupiste. Etelä-Karjalan Jätehuollon toimipisteessä kuu-

desluokkalaiset tulevat työskentelemään toimitusjohtajan, käyttöpäällikön, jätehuoltoneuvojan ja jäteasemanhoitajan työtehtävissä.

Katso lisätietoja www.yrityskyla.fi

Martta-yhteistyö

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy ja Etelä-Karjalan Martat Ry tar-joavat yhteistyössä vuoden 2015 ja 2016 aikana maksutonta kompostointineuvontaa. Jätehuollon ja Marttojen yhteinen ”Hyödyksi” -kampanja on ollut kesän aikana esillä messuilla ja erilaisissa tapahtumissa Etelä-Karjalan alueella. Neuvojia voi pyytää myös erilaisiin asukastilaisuuksiin. Kompostoinnin lisäksi neuvontaa saa myös yleisluontoiseen jätteiden lajitte-

luun ja jätehuollon järjestämiseen.

Lisätietoja: Etelä-Karjalan Jätehuolto: Salme Muurikka, 010 8411 816, salme.muurikka@ekjh.fi

Etelä-Karjalan Martat: Eija Europaeus, 050 448 1551, eija.europaeus@martat.fi

Ajankohtaista

IMATRA, Harakankuja 1 (Portti 1) Ympäri vuoden: ma, ke ja pe klo 13-18

LAPPEENRANTAToikansuon jäteasema, Palosuonkatu 20Talvella (1.12.-31.3.): ma ja pe klo 8-15, ke klo 12-19 Kesällä: (1.4.-30.11.): ma, ti ja pe klo 8-15, ke ja to klo 12-19Ylämaan jäteasema, Varikkotie 5

Avoinna alla mainittuina päivinä klo 17-182015: 27.10. ja 24.11.2016: 26.1., 23.2., 29.3., 26.4., 24.5., 28.6., 26.7., 23.8., 27.9., 25.10. ja 29.11.

LEMI, Vainikkalantie 128. Talvella (1.11.-30.4.): ke klo 12-18Kesällä (1.5.-31.10.): ke klo 12-18 ja la klo 9-11

LUUMÄKI, Taavetin jäteasema, Tainantie 23

Talvella (1.11.-30.4.): ti klo 12-18Kesällä (1.5.-31.10.): ti klo 12-18, ke klo 9-14 ja la klo 9-12

PARIKKALA, Särkisalmen jäteasema, Puhdistamontie 130Ympäri vuoden: ke klo 12-18

RAUTJÄRVIÄnkilän jäteasema, Sorrontie / Karjalantie 2763Ympäri vuoden: ti klo 13-18Asemanseutu, Rautjärventie 88, vaarallisten jätteiden vastaanotto Kesällä (1.5.-31.10.): ma klo 16-18

RUOKOLAHTI, Myllyntaustan jäteasema, Myllärintie 4-6 Talvella (1.11.-30.4.): to klo 13-18

Kesällä (1.5.-31.10.): to ja pe klo 13-18

SAVITAIPALE, Peijonsuon jäteasema, Kiesiläntie 275Talvella (1.11.-30.4.): to klo 12-18

Kesällä (1.5.-31.10.): ma klo 15-18, to klo 14-18 ja la klo 13-15

TAIPALSAARI, Rauhamäentie 1

Talvella (1.11.-30.4.): ti 12-18, to 12-18 Kesällä (1.5.-31.10): ti 12-18, to 12-18 ja la 12-14

Kukkuroinmäen jätekeskus

Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo (Lappeenranta)

Avoinna ma-pe klo 7-20, puh. vastaanotto 010 841 1813

Julkinen tiedote

Lisätietoja

Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 (ma-pe klo 9-15)

asiakaspalvelu@ekjh.fi www ekjh.fi

Miehitetyillä jäteasemilla käteismaksu,

Kukkuroinmäessä myös kortti

Miehitetyt jäteasemat palvelevat