2/2015

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hallitus

KajSjölundjäsenMyrskylä0400 711 446

Mikael NygårdjäsenLoviisa040 765 6830

Otto vonFrenckellpuheenjohtajaInkoo0400 540 579

Gösta LundströmvarapuheenjohtajaSipoo040 589 7175

Kim MännikköjäsenKirkkonummi050 502 2037

Stefan SelénjäsenSipoo050 595 9159

PeterSimbergjäsenTammisaari0400 615 283

Metsäreviiri 2015 | ISSN 1796-377X

ToimituskuntaMagnus WikstenTorolf FinnbäckStefan Borgman

KäännöksetUlla Inkeroinen

ValokuvatTomas KorkmanTorolf FinnbäckStefan Borgman

Layout &taittoTaittotalo PrintOne

Painott-urex

Pääkirjoitus 3Markkinanäkymät 4-5Omavalvonta 6-7Kemera 8-9Metsävakuutus 10-11Jäsenyys 12Metsätaitokilpailujen tulokset 13Sertifiointi 14Nyved 15Henkilöstökartta 16-17

2

Pääkirjoitus: Otto von Frenckell

Pääkirjoitus 3Markkinanäkymät 4-5Omavalvonta 6-7Kemera 8-9Metsävakuutus 10-11Jäsenyys 12Metsätaitokilpailujen tulokset 13Sertifiointi 14Nyved 15Henkilöstökartta 16-17

Maamme hallitus antoi hiljattain julki suunnitel-mansa tulevaisuuden projekteistaan. Vastapainok-si tiheästi tulleisiin kiristyspolitiikan ehdotuksiin hallitus haluaa nyt panostaa biotalouteen. Vaikka suunnitellut kärkiprojektit eivät vielä tätä kirjoitetta-essa ole täysin konkretisoituneet, löytyy suunnitelmista selviä painopistealueita. Alaotsikoista moni liittyy metsätalouteen, ja nekin positiivisella tavalla.

Hallituksen tavoitteena on luoda Suomi biotalou-den edelläkävijäksi, ja tästä löytyy selvä taloudellinen tavoite. Ministerit esittelivät viisi kärkihanketta, joihin tehtäisiin merkittäviä panostuksia: uusiutuva energia painottuen metsäbiomassaan, puu ja muut metsätuot-teet, resurssitalous ja vesistö, luontopolitiikka sekä ko-timainen elintarviketuotanto. Näistä viidestä kahdel-la ensin mainitulla on suora yhteys metsätalouteemme, mutta epäsuorasti myös muilla kolmella.

Hallituksen suunnitelmiin sisältyy uusiutuvan ener-gian tuotannon tukemisen kaksinkertaistaminen, var-sinkin metsäbiomassan. Myös liikennepolttoaineiden biokomponenttien lisääminen on mainittuna. Taus-ta-ajatuksena on Suomen kehittäminen omavaraisek-si uusiutuvilla energiavaroilla, tosin suunnitelmissa to-detaan ylimenoajan olevan pitkä. Viidentoista vuoden kuluttua uusiutuva energia kattaisi puolet energiapa-letista ja tarkoituksena on myös puolittaa öljyntuonti. Suomen metsien vuotuinen kasvu sisältää 208 terawat-tituntia energiaa. Muunnettuna polttoaineeksi tämä vastaa melkein 18 miljoonaa tonnia öljyä. Kun näitä lukuja verrataan maamme viimevuotiseen energian ko-konaiskulutukseen, joka oli 372 terawattituntia ja öl-jynkulutus 9,5 miljoonaa tonnia, hallituksen tavoitteet ovat täysin mahdollisuuksien rajoissa. Oikeaan suun-taan ollaan menossa.

Myös puurakentamista suositaan. Nykyisiä moni-kerroksisia ja julkisia rakennuksia sääteleviä tiukahko-ja säännöksiä aiotaan tarkastella ja ajantasaistaa. In-

novaatioitten ja lisääntyneen käytön myötä tietotaito ja kustannusrakenne paranevat ja tulevat kilpailuky-kyisiksi. Valitettava totuus on, että puuelementit Suo-meen rakennettaviin harvoihin monikerroksisiin ra-kennuksiin tulevat nykyään Itävallasta! Kuriositeettina voi mainita kanadalaisen arkkitehdin Michael Greenin pitävän ainoastaan taivasta rajana puurakentamisel-le. Todistaakseen tämän hän on suunnitellut puuver-sion 381 metriä korkeasta New Yorkissa sijaitsevasta tunnetusta Empire State Buildingistä. Greenin puuver-sio on toteutettu MetsäGroupin materiaaleilla kaikkia kerroksia ja pilareita myöten. Suomalaisia tuotteita, jotka on kehitetty ja tuotettu suomalaisista, uusiutu-vista raaka-aineista!

Hallituksen ehdotukset sisältävät myös rakenteelli-sia uudistuksia: metsäkiinteistöjen koon kasvattamis-ta suosittaisiin ja ohjattaisiin enemmän yrityssuun-tautuviksi, sukupolvenvaihdokset tulisi voida tehdä joustavammin ja joitakin rajoituksia puukauppaa te-kemättömien kuolinpesien metsämaan maksimiajan omistukselle. Tavoite on selvä, projektien tarkoitus on lisätä puunkäyttöä. Kaiken on kuitenkin tarkoitus ta-pahtua niin sanotun resurssitalouden puitteissa, eli ma-teriaalien hyödyntäminen ja kierrättäminen yhdessä luonnonvarojen tehokkaan käytön kanssa ilman, että monimuotoisuus heikentyy. Tuloksena nähdään tuhan-sia uusia työtilaisuuksia ja vientimahdollisuuksia.

Valtiovallan suunnitelmat ja visiot yhdessä met-säteollisuuden investointipäätöksillä uusiin jalostus-laitoksiin antavat vahvat tulevaisuudenodotukset ja positiivista uskoa metsätalouden harjoittamisen edelly-tyksille, tällaista on kaivattu pitkään. Mielessä on kui-tenkin hyvä pitää, että metsän kiertoaika on taloudel-lisia ja poliittisia syklejä huomattavasti pidempi, joten metsiä kannattaa hoitaa hyvin eri suhdanteista ja tilan-teista huolimatta. Metsä vastaa niin kuin sinne huude-taan!

Isot panostukset metsäsektorIIn

3

Viime keväänä otimme ilolla vastaan il-moituksen siitä, että Metsäliitto alkaa rakentaa uutta biotuotetehdasta Ääne-koskelle. Tämä metsäteollisuuden suur-investointi yhdessä usean pienemmän investoinnin kanssa mahdollistaa sen, että Suomessa uskotaan jälleen metsä-talouden tulevaisuuteen. Metsäteolli-suus on pitkään joutunut kärsimään leikkauksista ja tehtaiden sulkemisista, ja tämä uusi investointisuuntaus on hy-vin tervetullut.

Kuluneen vuoden aikana ei yleises-ti ottaen ole kuulunut montaa myön-teistä uutista Euroopan taloustilantees-ta. Päinvastoin talouden kehitys näyttää monissa maissa parhaassa tapauksessa pysähtyneen paikalleen. Suomessa hal-litus on ymmärtänyt, että valtiontalo-us ei voi perustua lainanottoon, ja että Suomen kilpailukykyä on parannettava. Voimme vain toivoa, että valtiovallan aikomilla toimenpiteillä on myönteinen vaikutus myös metsätalouteen ja metsä-tuotteiden vientiin.

Sahat ovat Suomessa käyneet koko vuoden täydellä teholla ja ne ovat sa-hanneet jopa vähän enemmän kuin sa-hamarkkinat ovat pystyneet ottamaan vastaan. Tämä on useilla sahoilla joh-tanut siihen, että varastot ovat nyt yli-suuret, ja siitä on nyt syksyn tullen seurauksena tuotannonrajoituksia ja yhteistyöneuvotteluja. Jotkut sahat pär-jäävät edelleen erittäin hyvin, mutta joi-denkin kohdalla on jo näkyvissä merk-kejä rahoitusvaikeuksista. Tilannetta ei helpota se, että Ruotsilla ja Venäjällä on valuuttaetunsa, jolla kilpailla.

Lyhyen aikavälin näkymät saha-tuotteille eivät ole pelkästään myöntei-siä. Uusia rakennuskohteita on aloitettu melko niukasti koko Euroopassa, mikä enteilee sitä, että sahatuotteiden kysyn-tä tuskin kasvaa aivan heti. Talvi on pe-rinteisesti ollut rakennussektorilla rau-hallisempaa aikaa ja mitään realistista

nousua tällä sektorilla tuskin on odo-tettavissa ennen kuin myöhemmin ke-väällä. Koska ei ole näkyvissä merkkejä sahatavaran kysynnän kasvusta lähiai-koina, on ehkä paras toivoa, että tukki-puun kysyntä ja hinnat pysyisivät mah-dollisimman vakaina.

Mikäli sahatavaran suhdanteet ei-vät piakkoin käänny paremmiksi, voi tilanne käydä kaikille osapuolille kes-tämättömäksi. Kuitupuun terve kas-vaa arviolta neljä miljoonaa kuutiomet-riä vuodessa, kun Äänekosken tehdas käynnistyy vuonna 2017. Käytännös-sä tämän kuitupuumäärän tuottami-nen synnyttää yhtä paljon tukkipuuta. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi huk-kuu tukkipuuhun, ellei sahatavaran myynti nouse jyrkästi. Ei ole realistista ajatella, että lisääntyvä kuitupuuntar-ve pystyttäisiin täyttämään ainoastaan harvennushakkuilla. Näin ollen meil-lä on edessämme taatusti mielenkiintoi-set ajat.

Mitä kuitupuun kysyntään tulee, vaikuttavat ostajat olevan tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen. Koko Itäme-ren alueella on pysyvästi pieni ylitarjon-ta etenkin havukuitupuusta. Puutava-ran tarjonta on tunnetusti suuri talvisin. Tiedämme jo nyt, että metsäteollisuus välttää talvileimikoiden ostoa, koska kaksi viimeisintä talvea ovat olleet leu-toja ja talvileimikoita on runsaasti va-rastossa.

Tulevaisuus voi kuitenkin näyt-tää huomattavasti valoisammalta vä-hän pidemmällä aikavälillä, jos vain kaikki suunnitelmat toteutuvat. Halli-tuksen toimet kilpailukyvyn paranta-miseksi helpottavat Suomen pysymis-tä markkinoilla. Kun rakennussektori pääsee käyntiin Euroopassa, sahatava-ran ja tukkipuun kysyntä kasvaa. Teol-lisuuden uusien investointien johdosta aiheutuva kuitupuun kysynnän kas-vu ehkä vihdoinkin hieman nostaa kui-

markkInanäkymätTeksti: Magnus Wiksten

4

tupuun hintaa. Emme saa myöskään unohtaa mahdollisia suunnitelmia tule-vaisuuden lämpöhuollosta Reviirin alu-eella ja sen lähiympäristössä. Reviirin alue sijaitsee hyvin suotuisasti mahdol-listen uusien lämpövoimaloiden ener-giapuunhankintaa ajatellen. Jos kaikki aiemmin mainitut ennustukset toteutu-vat, on metsänomistajilla ja etenkin re-viirin jäsenillä odotettavissa ruusuinen tulevaisuus mitä tulee sekä tukki- kuitu että energiapuun kysyntään ja hintaan.

Kevään osalta reviirin tavoitteena on kuten aikaisemminkin löytää menekkiä reviirin jäsenteille puutavaralle. Reviirin tavoite puumarkkinoilla on sama kuin jäsenten, eli hyvä puutavaran kysyntä, korkeat puutavaran hinnat ja hyväksyt-tävät laatuvaatimukset. Jos nämä vaa-timukset eivät täyty kotimaassa, on re-viirillä tunnetusti valmiudet puutavaran vientiin ulkomaille. Vielä on epäselvää, miltä puutavaramarkkinat keväällä näyttävät, mutta mitään merkkejä siitä,

että tilanne huomattavasti paranisi, ei valitettavasti ole. Jos omistaa hakkuu-kypsää metsää, joka on mahdollista ha-kata nyt syksyllä, tekee tuskin virhettä, jos ryhtyy toimiin nyt. Ota siksi yhteyt-tä omaan metsäneuvojaasi pikimmiten.

5

omavalvonta metsänhoItotöIssä

Teksti: Ulla Inkeroinen, Svante Rikberg

Reviirin metsätyöntekijät ovat kuluva-na vuonna ottaneet käyttöön työnlaa-dun omavalvonnan kaikissa metsänhoi-totöissä. Omavalvonnan tavoitteena on saavuttaa metsänomistajalle sellainen työtulos, joka täyttää kaikki hyvin teh-dyn työn vaatimukset. Tämän lisäksi tietoja käytetään reviirin oman toimin-nan kehittämiseen ja työn laadun pa-rantamiseen. Omavalvonnan kautta ke-rättyjä tietoja käytetään myös kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoitus-lain (Kemera) mukaisten rahoitushake-musten täytössä. Metsurille mittaami-sesta aiheutuu pientä lisätyötä, mutta toisaalta he saavat koko ajan työn ede-tessä konkreettista palautetta työn laa-dusta.

66

Taimikonhoitotyön omavalvonta

Omavalvonta tapahtuu mittaamalla koealoja. Metsätyöntekijä mittaa koea-lan joka toisen tankillisen jälkeen. Heh-taaria kohden koealoja tulee muutamia. Koealan paikka määräytyy mahdolli-simman sattumanvaraisesti ja sen keski-piste merkitään maastoon kepillä, jossa on kuitunauha. Aikaa mittaukseen ku-luu 15 – 30 minuuttia päivässä.

Koealalta mitataan 3,99 metrin pi-tuisella kepillä ympyräkoeala, jolta las-ketaan kaikki kasvamaan jätetyt run-got puulajeittain ja mitataan läpimitta rinnankorkeudelta yhdestä järeydel-tään keskimääräisestä rungosta. Lisäk-si mitataan lyhyemmällä, 1,78 metrin pituisella kepillä ympyräkoeala, jol-ta lasketaan kaikki kaadetut rungot ja kantoläpimitta viidestä koealan keski-pistettä lähimpänä olevasta kannosta. Näin saadaan tietää sekä kasvamaan jä-tetyn puuston tiheys ja järeys sekä rai-vauspoistuma. Lopuksi mitataan vie-lä puuston keskipituus puolen metrin tarkkuudella.

Vuonna 2016 otetaan käyttöön uudet sertifiointikriteerit ja PEFC FI 1002:2014 kriteeri 5 vaatii, että met-sänomistajille metsäpalveluita tarjoa-villa toimijoilla on käytössään laa-dunseuranta työn laadun hallintaan metsänhoitotöissä.

 

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

2 3 4 5 6 7

Run

koa

/ ha

Taimikon pituus (m)

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

3000

2 3 4 5 6 7 8

Sta

mm

ar/h

a

Plantskogens höjd (m)

Kuvion pinta-ala, ha

Mitattavia koealoja, kpl

0,5 - 1,9 52 - 3,9 64 - 5,9 76 - 7,9 88 - 9,9 910+ 10

Kuvion pinta-ala, ha

Mitattavia koealoja, kpl

0,5 – 1,92 – 3,94 – 5,96 – 7,98 – 9,910+

5678910

Taimikon tavoitetiheydet ja koealamäärät

Metsätyöntekijä Ilmo Kyllönen

77

Monen vuoden suunnittelun ja lausun-tokierrosten jälkeen astui uusi keme-ra-laki voimaan 1.6.2015. Uusi laki on määräaikainen, mikä tarkoittaa, että laki on voimassa vuoden 2020 loppuun, ja viimeiset tuet on maksettava vuoden 2023 kuluessa. Tukea maksetaan uuden lain mukaan taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun-korjuuseen, juurikäävän torjuntaan, terveyslannoitukseen, turvemaiden hoi-toon, metsäteiden rakentamiseen ja pe-rusparannukseen sekä metsien biologi-sen monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja metsäluonnon hoitoon. Uuden lain mukaan kaikkiin työlajeihin vaaditaan rahoitushakemus ennen työn aloitta-mista. Kun on kyse taimikon varhais-hoidosta, nuoren metsän hoidosta ja juurikäävän torjunnasta, voi työn aloit-taa heti, kun rahoitushakemus on jä-tetty. Muut työlajit vaativat hakemuk-sen hyväksymisen ennen kuin työn saa aloittaa.

Taimikon varhaishoito

Uuden lain mukaan nuoren metsän hoi-don tuki jakautuu kahteen osaan: tai-mikon varhaishoito sekä nuoren met-sän hoito. Taimikon varhaishoidon tuella tahdotaan rohkaista maaomista-jia hoitamaan taimikkonsa varhaises-sa vaiheessa. Taloudellisesti ajatellen varhainen raivaus on kannattava. Siinä

ajanmenekki on 1 – 2 päivää hehtaa-ria kohden, kun taas viivästynyt raivaus voi viedä aikaa 4 – 6 päivää! Myös met-sän kehityksen kannalta varhainen hoito on parempi. Varhaisen taimikonhoidon tuki on 160 €/hehtaari. Tehdyn raivauk-sen jälkeen taimikon keskipituuden tu-lee olla 0,7 – 3 m. Poistettuja runkoja tu-lee olla vähintään 3000 kpl/ha ja jäljelle jääneitä runkoja enintään 5000 kpl/ha. Tilakohtaisen hakemuksen vähimmäis-koko on yksi hehtaari ja kuvioiden on oltava vähintään 0,5 hehtaaria.

Nuoren metsän hoito

Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Hakemus tulee tehdä vähintään kah-delle hehtaarille ja kuvion minimikoko on 0,5 ha. Tehdyn raivauksen jälkeen tulee puuston keskipituuden olla yli kol-me metriä ja keskiläpimitan on oltava alle 16 cm. Poistettuja runkoja tulee olla vähintään 1000 kpl/ha ja jäljelle jääviä runkoja enintään 3000 kpl/ha. Uuden lain mukaan on mahdollista saada sa-malle kuviolle sekä varhaishoidon tukea että nuoren metsän hoidon tukea, kun-han ensimmäisen tuen myöntämisestä on kulunut seitsemän vuotta. Reheväm-millä mailla on usein tarpeen raivata tai-mikko useamman kerran ennen kuin taimikko on vakiintunut. Varttuneille taimikoille, jotka ovat saaneet kertaal-leen tukea vanhan Kemera-lain mukaan,

voivat saada uudelleen tukea, jos edelli-sestä raivauksesta on kulunut 10 vuotta.

Pienpuuston korjuu

Kun nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään talteen pienpuustoa vähintään 35 m3, on mahdollista saada tukea 220 €/ha. Vanhan lain mukaan energiapuun korjuuseen sai tukea 7 €/ha, kun puu-tavara myytiin ulkopuoliselle energian-tuotantoon. Uuden lain mukaan pien-puun korjuuseen saa tukea riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen puutavara menee, mikä tarkoittaa, että puutava-ran voi myydä joko massateollisuudel-le tai energian tuotantoon. Tukea saa siis nuoren metsän hoitoon 230 €/ha ja pienpuun korjuuseen 220 €/ha, yhteen-sä 450 €/ha.

Ei vaatimusta metsäsuunnitelmasta

Uuden lain mukaan ei ole merkitys-tä sillä, tekeekö työn itse vai teettääkö sen ulkopuolisella. Tuki on kummassa-kin tapauksessa yhtä suuri, eli 160 €/ha taimikon varhaishoidossa, 230 €/ha nuoren metsän hoidossa ja 220 €/ha jos pienpuustoa kerätään. Myöskään se, onko metsänomistajalla metsäsuunni-telmaa vai ei, ei enää uuden lain myötä vaikuta tuen suuruuteen.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että

uusI kemera-lakITeksti: Torolf Finnbäck

8

Kemera-tukijärjestelmään ja metsätuhojen torjunnasta annettuun lakiin valmistellaan muutoksia 1.4.2016 alkaen.Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi koskien tukia puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen on esitetty 13 miljoonan euron leikkaus verrattuna tähän vuoteen. Tästä johtuen maa- ja metsätalousministeriö esittää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslakiin (Kemera) tukitasojen leikkausta ja työlajien vähenemistä.

➢ Taimikon varhaishoito Ei muutoksia➢ Nuoren metsän hoito Ei muutoksia➢ Pienpuun korjuu Tukitaso laskee➢ Terveyslannoitus Työlaji poistuu➢ Juurikäävän torjunta Työlaji poistuu➢ Suometsien hoito Tukitaso laskee➢ Metsätien tekeminen ja perusparannus Tukitaso laskee

Juurikääpä aiheuttaa Suomessa vuosittain lähes 50 miljoonan euron tappiot metsänomistajille. Jotta ongelma ei pahenisi entisestään, maa- ja metsätalous-ministeriö esittää, että metsätuhojen torjunnasta annettua lakia muutetaan niin, että juurikäävän torjunnasta tulisi velvoittavaa. Esityksen mukaan hak-kuuoikeuden haltijan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.

UUDEN KEMERA-LAIN TUET JA VAATIMUKSET

Työlaji Tuki €/ha Minimi-pinta-ala

Minimi kuvio

Poistuma minimi runkoja/ha

Jäävä runko-luku maks. kpl/ha

Taimikon pituus työn jälkeen

Puuston maks. läpimitta työn jälkeen

Pienpuun kertymä minimi

Taimikon varhaishoito 160 1 ha 0,5 ha 3000 5000 0,7-3 metriä

Nuoren metsän hoito 230 2 ha 0,5 ha 1000 3000 yli 3 metriä alle 16 cm

Nuoren metsän hoito ja pienpuun korjuu

220 2 ha 0,5 ha 1000 3000 yli 3 metriä alle 16 cm 35 m³

uusi Kemera-laki antaa yhtä hyvät tai paremmat tuet aktiiviselle metsänomis-tajalle. Pienellä suunnittelulla metsän-omistajalla on nyt mahdollisuus saa-da taimikoillensa tukea kaksi kertaa. Energiapuun korjuun tuki jäi pois ja nyt metsänomistaja saa hehtaaritukea 450 pienipuustoisille taloudellisesti kannat-tamattomille ensiharvennusmetsille, vaikka puu myytäisiin metsäteollisuu-delle. Byrokratia kaksinkertaistui, kun nyt täytyy ensin tehdä rahoitushakemus ja sitten toteutusselvitys. Niissä tapauk-sissa, joissa reviirin metsuri tai yrittäjä tekee työn metsässä, on kaikki byrokra-tia metsänomistajalle ilmaista, kun taas omatoimisilta metsänomistajilta kanne-taan paperitöistä 40 €/hakemus (50 €/hakemus ei-jäseniltä). Jos olet epävar-ma siitä, oletko oikeutettu uuden lain mukaisiin tukiin, voit ottaa yhteyttä paikalliseen metsäneuvojaasi ja tarkis-taa asian. Myös silloin, kun ei ole oi-keutettu tukeen, kannattaa metsiänsä hoitaa!

9

Valitettavasti ihmiset havahtu-vat vakuuttamaan metsänsä vas-ta vahinkojen jälkeen. ”Kannat-taa toimia ajoissa”, muistuttaa markkinointipäällikkö Christof-fer Wickholm LähiTapiola Uu-simaasta. Vahinko voi yllättää myös talvella, jolloin tuhoa aihe-uttaa lumi ja myyrät.

Vain reilu kolmannes Suomen yksityis-metsistä on vakuutettu. Edelleen vain osalla metsänomistajista on laaja va-kuutusturva, joka korvaa aina sieni-tuhoista puuvarkauksiin. ”Metsien vakuuttaminen on aina sijoitus tulevai-suuteen. Metsien vakuuttamisaste on hämmästyttävän alhainen, kun vertaa vakuutettavan metsäomaisuuden arvoa ja vakuutusmaksua. Vahingot nousevat

helposti tuhansiin euroihin”, Wickholm sanoo.

Pitkäaikaisten tilastojen mukaan myrskyt ja raskas lumi aiheuttavat eni-ten vahinkoja metsissämme vuosittain. Suositeltavaa on siis vakuuttaa metsä aina vähintään palon, myrskyn ja lumi-vahingon varalta.

Vakuutusturvaa voi laajentaa hyön-teisten, tulvan, sienten, eläinten tai il-kivallan aiheuttamien tuhojen varalta. Kirjanpainajien aiheuttamat vahingot ovat viimeisten vuosien aikana lisäänty-neet voimakkaasti etenkin eteläisessä ja kaakkoisessa Suomessa.

LähiTapiola toivookin metsänomis-tajien tarkkailevan etenkin vanhojen kuusimetsien tilaa. Metsävakuutusten suojeluohjeissa kannustetaan metsä-omistajaa täyttämään uuden metsätu-

myrskyt ja kIrjanpaInajat metsäomaIsuuden uhkana

Teksti: Christoffer Wickholm

holain velvoitteet. Laki antaa aikarajoja mihin mennessä talvella hakatun puu-tavaran, vahingoittuneen puuston ja myrskytuhopuiden siirtäminen metsäs-tä on tehtävä.

Metsä on sijoitus, josta kannattaa pitää huolta

Metsävakuutuksen tarpeellisuus on helppo perustella niin omaisuuden ar-von kuin vahinkojen aiheuttamien me-netystenkin suuruudella. Päätehakkuu-ikäisessä metsässä puuston arvo voi helposti nousta 10 000 euroon heh-taaria kohti. Vaikka metsänomistaja ei omistaisikaan päätehakkuuikäistä met-sää, kannattaa metsäomaisuus silti va-kuuttaa. ”Metsä on iästä riippumatta aina omistajalleen sijoitus, josta kan-

10

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI

Eteläisen metsäreviirin jäsenenä saat huomattavia etuja LähiTapiolan vakuutuksista.

Ota yhteyttä lähimpään LähiTapiola Uusimaan toimistoon, niin kerromme lisää.

UUSIMAA

Kirkkonummi 020 522 3320 | Lapinjärvi 020 522 7450 Liljendal 020 522 7440 | Loviisa 020 522 7640

Porvoo 020 522 7400 | Sipoo 020 522 7360

www.lahitapiola.fi

ME TIEDÄMME MIHIN KANNATTAA

VARAUTUA JA MIHIN EI

nattaa pitää huolta tulevaisuuden hak-kuutulojen varmistamiseksi”, Wick-holm sanoo.

”Myös taimikoihin ja nuoriin kasva-tusmetsiin sattuneet vahingot korvataan oikeudenmukaisesti todellisten mene-tysten perusteella ja tulevaisuuden hak-kuutulomenetykset huomioiden. Kaikki muut kuin myrskyvahingot korvataan aina täysimääräisesti ilman enimmäis-korvausrajoja. Arvokasta metsäomai-suutta ei siis kannata jättää oman on-nensa nojaan luonnonvoimien armoille ilman vakuutusturvaa.”

Viime vuosina myrskyjen aiheutta-ma loppulasku on armotonta luettavaa. Parin vuoden takaisista Hannu- ja Ta-pani – myrskyistä pelkästään LähiTapi-ola maksoi yli 32 miljoonaa euroa.

Ainaismetsävakuutus ei riitä

Tuhoisat myrskyt ovat paljastaneet, että vanhantyyppiset ainaismetsävakuutuk-set eivät tuo turvaa metsäomaisuudelle. Ainaismetsävakuutuksessa korvaus las-ketaan niin sanotusti alivakuutussuh-teessa. Korvaus lasketaan vertaamalla vakuutuskirjaan merkittyä vakuutus-määrää puuston nykyiseen arvoon. Näin ollen myös korvaukset jäävät ole-mattomiksi todelliseen vahinkoon ver-rattuna.

”Jos metsä on vakuutettu vuosikym-meniä sitten, puuston arvo on tähän päi-vään mennessä noussut huomattavasti. Ainaismetsävakuutuksen turva on täy-sin riittämätön”, Wickholm muistuttaa.

Metsäreviirin jäsenille alennusta vakuutuksista

LähiTapiola Uusimaa ja Metsäreviiri on solminut yhteistyösopimuksen joka antaa yhdistyksen jäsenille etuja. Met-sänomistajat saavat 10 prosentin jäsen-alennuksen niin metsä- kuin kotivakuu-tuksesta. Alennus nousee 15 prosenttiin kun asiakkaalla on vähintään 10 000 euron vakuutuksellinen säästämisen tai sijoittamisen palvelu LähiTapiolassa.

Kun kerrot jäsennumerosi LähiTa-piolan yhteyshenkilölle tai käyt kont-

torilla päivittämässä koti- ja metsäva-kuutukesi, säästät vuodessa sievoisen summan rahaa.

Fakta:• Suomen metsämaan pinta-alasta

62 prosenttia eli noin 12,5 miljoo-naa hehtaaria on yksityisomistuk-sessa. Vakuutettuna tästä määrästä on kuitenkin vain noin joka kolmas metsähehtaari. Varsinkin kaupunki-laismetsänomistajat ovat olleet var-sin passiivisia metsävakuuttajia.

• Metsän voi vakuuttaa palon, myrs-kyn, lumen, hyönteisten, tulvan, sienitautien, eläintuhojen, ilkivallan ja anastuksen varalle.

• Vakuutusturvan ulkopuolelle jäävät hirvien ja tyvilahon aiheuttamat va-hingot. Hirvivahingoille voi hakea korvauksia valtion varoista metsä-keskukselta.

11

ARVOA METSÄLLESIMetsäreviiri on metsänomistajan asialla

Maksuton neuvonta ja maastokäynti kaikille jäsenille Metsänhoito Puun välitys puutavaralajeittain kilpailukykyisillä hinnoilla Edunvalvontaorganisaatio, joka valvoo jäsentensä etuja kaavoitusasioissa Ilmainen PEFC-metsäsertifiointi jäsenille Metsäsuunnittelu jäsenille

•15€/hametsämaata •0€/hakitu-jajoutomaata •Eiperusmaksua •MaksutonSilvanettiverkkopalvelu •Maksutonmobiilimetsäsuunnitelma

Tila-arvio Kattavat erikoispalvelut Metsäreviiri-lehti 2 kertaa vuodessa LandsbygdensFolkinmetsänomistajanumero3kertaavuodessa Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa 10 %:n alennus LähiTapiola Uudenmaan metsä- ja kotivakuutuksista Oikeutettu SLC:n valtakunnallisiin jäsenetuihin

Lisää tietoa löydät kotisivuilta www.revir.org ja www.slc.fi

SINULLA ON METSÄ – MEILTÄ SAAT NEUVOT

Reviirin hallituksen esittämä jäsenmaksu vuodelle 2016

Metsänomistaja Perusmaksu 25 €Pinta-ala maksu 3 €/haMaksimimaksu 1 000 €

Kannatusjäsenet ja muut jäsenryhmät 25 €

HUOM! Toimitusmaksut ovat jäsenille noin 20 % edullisemmat kuin ei-jäsenille. Jos samalla henkilöl-lä tai samassa perheessä on useita omistuksia niin jäsenmaksua voidaan perusmaksun osalta kohtuullis-taa. Näissä tapauksissa ota yhteys alueneuvojaasi tai reviirin lähimpään toimistoon.

me teemme metsänomIstajan eteen enemmänMetsäreviirin jäsenenä saa monipuoliset palvelut edullisempaan hintaan ja pääsee osalliseksi myös yhteistyökumppaneidem-me jäseneduista. Jäsenmaksua, joka on vä-hennyskelpoinen metsäverotuksessa, käy-tetään mm. jäsenten metsien sertifiointiin, joka käytännössä on nykyään puukaupan edellytys. Reviirin jäsenten metsät ovat sertifioituja PEFC-sertifikaatin mukaan. Huomioi että jäsenyyden päätyttyä, myös metsäsertifikaatin voimassaolo päättyy.

Tervetuloa hyödyntämään palveluitamme ja jäsenetujamme!

12

Anders Wasström Henrik Himberg, Hans Himberg, Guy Ranta

Henkilökohtainen kilpailu, metsänomistajat (71 osanottajaa)Nimi Seura Leimaus Arviointi Yhteensä

1. Wasström Anders Tammisaari I 57 107 1642. Lehtinen Seppo Kemiönsaari III 58 105 1633. Holmberg John Tammisaari III 55 106 1614. Himberg Hans Tammisaari V 51 109 1605. Holmén Henrik Kemiönsaari I 53 107 1606. Ranta Guy Tammisaari V 58 102 1607. Ekholm Gustaf Kemiönsaari I 55 104 1598. Björklöf Jan Tammisaari II 57 101 1589. Nylund Tom Loviisa III 60 94 15410. Dahlqvist Yngve Tammisaari VII 46 107 15311. Andersson Paul Porvoo II 50 102 15212. Sjöblom Stig-Göran Tammisaari VII 50 102 15213. Haapa Reijo Kemiönsaari IV 55 97 15214. Lehtinen Mika Kemiönsaari III 58 94 15215. Simberg Peter Tammisaari III 52 96 148Paras arvioija: Hans HimbergParas leimaaja: Tom Nylund

Joukkuekilpailu, metsänomistajat ( 23 joukkuetta )Seura & Nimi Leimaus Arviointi Yhteensä

1. Eteläinen metsäreviiri / Tammisaari V 463Himberg Hans 51 109 160Ranta Guy 58 102 160Himberg Henrik 49 94 143

2. Kemiönsaari I 453Holmén Henrik 53 107 160Ekholm Gustaf 55 104 159Henriksson Bengt 54 80 134

3. Eteläinen metsäreviiri / Tammisaari II 446Björklöf Jan 57 101 158Österlund Klas 57 90 147Björklöf Ole 51 90 141

metsätaItokIlpaIlu etelärannIkon metsänomIstajIlleWestankärrin kartano, kemiönsaari 15.10.2015

13

 

 

PEFC:n ryhmäsertifiointi on maksuton Metsäreviirin jäsenille

PEFC/02-44-10

audItoInnIn poIkkeamat 2015Standardi PEFC FI 1002:2009

Kriteeri 3 Puuston terveydestä huolehditaan  Syy: Puunkorjuuvauriot ylittivät 4 %:n raja-arvon. Keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta

(2010–2014) on 4,6 %. Keskiarvo on painotettu aines- ja energiapuuhakkuiden kokonais-pinta-alalla.

Kriteeri 5 Energiapuuta korjataan kestävästiSyy: Rannikolla erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen kohteiden osuus korjuualasta on luon-

nonhoidon laadunseurannan tulosten perusteella 86,3 %:a. Kriteerin vaatima 90 %:a ei täyty.

Kriteeri 6 MetsäsuunnitteluSyy: Metsien pinta-alasta yli 50 %:lla pitää olla metsäsuunnitelma. Se toteutuu mantereella,

muttei Ahvenanmaalla.

Kriteeri 7 Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksiSyy: Rannikolla on vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta toteutunut ainoastaan 57 %:a. Kritee-

rin vaatima vuosittainen tarve on 60 %:a.

Kriteeri 12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataanSyy: Ahvenanmaan maakuntahallituksen mukaan merikotkan pesäpuu ei ole huomioitu riittä-

västi hakkuun yhteydessä.

Kriteeri 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteillaSyy: Todettiin puutteita vesiensuojelutoimenpiteissä ja vesiensuojelusuunnitelmissa. Yhdellä ojituskohteella ojat oli kaivettu suoraan puroon.

tämän vuoden tarkastusTeksti: Stefan Borgman

Tämän vuoden tarkastus tehtiin syksyllä ranni-kon alueella, johon kuuluvat Ahvenanmaa sekä osa Turunmaan, Pohjanmaan että Uudenmaan maakunnista. Tarkastuksen teki DNV GL ja sen yhteydessä ilmeni kuusi lievää poikkeamaa.

Johan EngstromToimitusjohtaja0400 304 963

johan.engstrom@nyved.fi

Kaj LindenHankintaesimies0400 304 173

kaj.linden@nyved.fi

Henrik HolmbergHankintaesimies0400 988 327

henrik.holmberg@nyved.fi

David LundqvistHankintaesimies

040 8010401david.lundqvist@nyved.fi

14

Metsäreviiri Nyved Oy, tai tuttaval-lisemmin pelkkä Nyved perustettiin vuonna 1993 Itä-Uudenmaan metsäre-viirin toimesta. Yhtiön osakkeet ovat väliajan olleet kahden säätiön ja Rase-borgs Trä Ab Oy:n omistuksessa. Kun laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui tämän vuoden alussa, niin reviirille tuli taas mahdolliseksi omistaa puukauppa-yhtiön osakkeita. Vuoden 2015 aikana Reviiri on ostanut takaisin kaikki Ny-vedin osakkeet niin, että yhtiö on nyt reviirin kokonaan omistama tytäryhtiö.

Nyvedillä on hallitus, jossa ovat Markus Johansson (pj.), Håkan Fager-ström (vpj.), Leif Fredriksson ja Kim Männikkö. Henkilökuntaan kuuluvat Johan Engström, joka on toimitusjoh-taja, ja kolme hankintaesimiestä, jotka vastaavat käytännön toiminnasta.

Nyved ostaa ja myy sekä pyöreää puutavaraa että biopolttoainetta, jotka pääasiassa hankitaan reviirin jäseniltä. Puutavara ja biopolttoaine, jotka yhtiö ostaa reviirin jäseniltä, kilpailutetaan samoin kuin reviiri vuosittain kilpai-luttaa muutkin puutavaralajit. Yhtiöllä on toimintaa myös reviirin alueen ulko-puolella etenkin biopolttoainepuolella.

Pyöreä puutavara myydään pääasi-assa tehdastoimituksella eli toimitettu-na vapaasti ostajan vastaanottopaikal-le, joka voi olla saha tai massatehdas. Nyved tekee myös vientikauppoja, ja silloin tavara toimitetaan joko vapaas-ti aluksessa suomalaisessa satamassa tai toimitettuna aluksessa vastaanottajan satamassa.

Biopolttoaineen käsittely on pit-käjänteistä toimintaa ja Nyved on solminut useita monivuotisia toimi-tussopimuksia. Useat sopimukset eri yh-teistyökumppaneiden kanssa turvaavat varmemmin menekin vaihtelevissa suh-danteissa. Biopolttoainetta (esim. hak-kuutähteet (latvat ja oksat), kokopuu ja ylilaho kuitupuu) yhtiö ostaa joko toi-mitettuna tienvarteen tai hakkuualalle.

metsärevIIrI nyved abTeksti: Johan Engström

Nyved on tehnyt myös nk. koko-naissopimuksia useiden lämpökeskus-ten kanssa. Sopimus kattaa silloin sekä voimalan käytön että huollon sisältäen kaikki polttoainetoimitukset, myös va-rapolttoaineet. Varmistaakseen toimi-tukset kaikissa tilanteissa sekä pyöreän puun että biopolttoaineen osalta, Ny-ved on solminut sopimuksia taitavien ja osaavien urakoitsijoiden kanssa. Ny-vedillä on tällä hetkellä käytettävissään kuusi puutavara-autoa, viisi haketinta ja kymmenen hakeautoa.

Nyved on kuluvan vuoden aika-na työstänyt jäljitettävyysrutiineja kos-kien yrityksen koko toimintaa niin, että puun alkuperäketjun sertifikaatin (Chain of Custody) kriteerit täyttyvät. CoC-sertifikaattia tarvitaan dokumen-tointina siitä, että Nyvedin asiakkaiden ostaman tuotelajin alkuperä voidaan varmasti jäljittää aina esimerkiksi hak-kuupaikalle asti. DNV GL tarkasti Ny-vedin toiminnan syyskuun puolivälissä. Nyvedin toiminta täytti CoC-kriteerit ja sille myönnettiin kahden markkinoil-la olevan sertifiointijärjestelmän mukai-nen mainittu sertifikaatti. Nämä sertifi-kaatit parantavat Nyvedin ja siten myös reviirin jäsenten mahdollisuuksia saa-da puunsa myydyksi myös tulevaisuu-dessa.

Hankintaesimies Kaj Linden, Nyved ja pääarvioija Martti Kuusinen, DNV GL

Kuusitukilla kuormattu alus matkalla Saksaan.

Metsätähdettä haketetaan.

Biopolttoaineen raaka-ainevarasto kiertää keskimäärin noin 1,5 vuodes-sa. Valitettavasti saattavat jotkut risu-pinot jäädä odottamaan varastopaikal-le sitä pidempäänkin. Merkittävä osa siitä pyöreästä puutavarasta, joka os-tetaan biopolttoaineeksi, ajetaan väli-varastoon, jotta laatu pysyy mahdolli-simman hyvänä ja jotta raaka-aine on käytettävissä silloin kun sitä tarvitaan riippumatta sääoloista.

15

www.revir.org

PERSONALKARTA / HENKILÖSTÖKARTTA

e-post fornamn.efternamn@revir.org, s-posti etunimi.sukunimi@revir.org

Team 1

Ekenäs Tammisaari

HangöHanko

Pojo Pohja

KarisKarjaa

Team 2

IngåInkoo

Magnus WikstenVerksamhetsled.Toiminnanjohtaja040 594 8930

Agneta Holmbergkontorscheftoimistopäällikkö040 546 5019

LEDNINGEN - JOHTO

Ove Simosasrevirinstruktöralueneuvoja0400 434 459

Ralf Bergströmrevirinstruktöralueneuvoja0400 866 970

Rolf Wickströmrevirinstruktöralueneuvoja040 544 8922

TEAM 4 BORGÅ-SIBBO / PORVOO-SIPOO

Christer Ahlbergvirkesförmanhankintaesimies0400 615 223

Niklas Fururevirinstruktöralueneuvoja0400 615 224

Stefan Sundqvistrevirinstruktöralueneuvoja0400 226 058

Peter Lindholmrevirinstruktöralueneuvoja0400 114 380

Fredrik Bäcklundarbetsledaretyönjohtaja040 515 5728

Mikael Bymanarbetsledaretyönjohtaja0400 216 015

TEAM 1 SYDSPETSEN / ETELÄKÄRKI

Tom Grönholmrevirinstruktöralueneuvoja0400 471 614

TEAM 3 MELLANNYLAND / KESKI-UUSIMAA

Beata Forslund Heidi Hurmerinta

LOVISA KONTOR / LOVIISAN TOIMISTO

Rune Grönbergrevirinstruktöralueneuvoja0400 214 822

Svante Rikbergarbetsledaretyönjohtaja040 732 0002

TEAM 5 ÖST / ITÄ

Mikael Fabritiusrevirinstruktöralueneuvoja040 552 8590

John Arnkilarbetsledaretyönjohtaja0400 212 138

ESBO KONTOR / ESPOON TOIMISTO

Peter Arnkilarbetsledaretyönjohtaja0400 473 043

Drottninggatan/Kuningattarenkatu 907900 LOVISA/LOVIISATel./Puh. 019-509 014lovisa@revir.org

Inspektorsgränd 3/Pehtorinkuja 3, 02940 ESBO/ESPOOTel./Puh. 019-241 5800, esbo@revir.org

Mikael Moringrevirinstruktöralueneuvoja040 1648505

Stefan Borgmanutvecklingschefkehittämispäällikkö040 158 8815

Robert Anderssonrevirinstruktöralueneuvoja040-720 8843

Daniel Larsénrevirinstruktöralueneuvoja040 5096387

André Södergårdrevirinstruktöralueneuvoja040 451 8489

IngåInkoo

SjundeåSiuntio

KyrkslättKirkkonummi

Esbo Espoo

GrankullaKauniainen

Team 3

VandaVantaa

HelsingforsHelsinki

SibboSipoo

Team 4

Borgå Porvoo

MörskomMyrskylä

PernåPernaja

Lovisa Loviisa

LappträskLapinjärvi

LiljendalStrömforsRuotsinpyhtää

PyttisPyhtää

Team 5

Veronica Lindén Anita Ek

BORGå KONTOR / PORVOON TOIMISTO

Rolf Wickströmrevirinstruktöralueneuvoja040 544 8922

Stefan Rosenbergarbetsledaretyönjohtaja040 503 8833

Torolf Finnbäckrevirinstruktöralueneuvoja0400 495 682

Björn Arnold-Larsenarbetsledaretyönjohtaja0400 214 825

Monica Lignell

EKENÄS KONTOR / TAMMISAAREN TOIMISTO

Eero Uggelbergrevirinstruktöralueneuvoja0400 471 613

Lennart Biströmrevirinstruktöralueneuvoja0400 486 347

Johan Fagerströmarbetsledaretyönjohtaja040 759 4097

TEAM 2 RASEBORG / RAASEPORI

LOVISA KONTOR / LOVIISAN TOIMISTO

Mannerheimgatan/Mannerheiminkatu 9-11 A06100 BORGå/PORVOOTel./Puh. 019-580 993borga@revir.org

Formansallén/Ajurinpuisto 2

10600 EKENÄS/TAMMISAARI

Tel./Puh. 019-241 5800

ekenas@revir.org

Vesa Pulkkanenarbetsledaretyönjohtaja0500 186 349

Fredrik Adamssonrevirinstruktöralueneuvoja0400 472189

Ulrika Wahlberg

SKOGSBRUKSPLANERING / METSÄSUUNNITTELU

Tomas Korkmanskogsbruksplaneraremetsäsuunnittelija0400 825 655

Ulla Inkeroinenskogsbruksplaneraremetsäsuunnittelija050 537 6598