oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi · 2016-06-30 · 22 kestävän...

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit

ja sertifiointiAmmatil l iset oppilaitokset

ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.)ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Keke Ammatill. net:Keke 1 9.10.2009 08:50 Sivu1

2

Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö ylläpitää kansallista Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointia.

Tässä julkaisussa esiteltävä kestävän kehityksen sertifiointi korvaa vuoden 2010 loppuun mennessä kokonaan vuonna 2004 käynnistyneen Oppilaitosten ympäristösertifioinnin.

Lisätietoja ja julkaisun PDF-versio:www.koulujaymparisto.fi

© Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö – OKKA-säätiö© Suomen ympäristöopisto SYKLI

© Osuuskunta Eco-One

Graafinen suunnittelu: Nalle Ritvola, Osakeyhtiö Nallellaan

ISBN 978-952-5508-22-2 (nid.)ISBN 978-952-5508-24-6 (PDF)

Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2009

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus:Marisa Saarinen


estävään kehitykseen liitty-vän osaamisen lisääminenon oleellisen tärkeää, jottaselviäisimme ilmastonmuu-

toksen, kasvavan luonnon-varojen kulutuksen, monimuo-

toisuuden kaventumisen ja kehityskysy-mysten tuomista haasteista. Koulujen jaoppilaitosten tehtävänä on tukea oppilai-den kasvua ympäristöstään ja kanssaihmi-sistä vastuuta kantaviksi kansalaisiksi jaammattilaisiksi, jotka osaavat ottaa huomi-oon kestävän kehityksen näkökulman työs-sään ja arjen valinnoissaan.

Suomen kestävän kehityksen toimikun-nan ja opetusministeriön strategioiden ta-voitteena on, että kaikissa Suomen kou-luissa ja oppilaitoksissa on oma kestävänkehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15prosentilla on kestävän kehityksen työs-tään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti vuo-teen 2014 mennessä. Kestävä kehitys sisäl-tyy vuosina 2007-2010 uudistettaviin am-matillisten perustutkintojen perusteisiinalakohtaisten painotusten mukaisesti ja si-tä arvioidaan osana ammattiosaamisennäyttöjä tai muuta osaamista. Ammatilli-sen koulutuksen laadunhallintasuosituksenmukaan koulutuksen järjestäjä sisällyttäätoimintajärjestelmäänsä kestävän kehityk-sen ohjelman ja huolehtii kestävän kehi-tyksen periaatteen toteutumisesta kaikessatoiminnassa.

Tässä julkaisussa esiteltävät kestävänkehityksen kriteerit tarjoavat työvälineen,jonka avulla oppilaitos voi sisällyttää kes-tävän kehityksen näkökulman johtamiseen,

opetukseen ja toimintakulttuuriin. Kriteeritkannustavat oppilaitosyhteisön jäseniä ar-vioimaan ja kehittämään yhdessä oppilai-toksen toimintaa. Kriteerit mahdollistavatmyös toiminnan sertifioinnin ja ne ovat hy-vin yhteensopivia oppilaitosten laatutyöka-lujen kanssa. Kriteereistä on tehty omatversiot yleissivistäville kouluille ja amma-tillisille oppilaitoksille, ja niiden käytön tu-eksi on laadittu laaja tukimateriaali.

Kestävän kehityksen kriteerien suun-nittelusta vastasivat vuosina 2007-2009OKKA-säätiö, Osuuskunta Eco-One ja Suo-men ympäristöopisto SYKLI. Pedagogisinaasiantuntijoina toimivat maantieteen jaympäristökasvatuksen professori, FT SirpaTani, maantieteen ja biologian didaktiikanyliopistonlehtori, KT Hannele Cantell ja ym-päristökasvatuksen tutkija, MMM SannaKoskinen. Kriteereiden valmistelua tukivatlisäksi Opetushallituksen kestävän kehityk-sen asiantuntijat, pilottioppilaitokset sekäOppilaitosten ympäristösertifioinnin serti-fiointitoimikunta ja auditoijaverkosto.

Kriteereitä valmisteltiin yhteistyössäkorkeakoulujen ”Kestävän kehityksen javastuullisen toiminnan indikaattorit” sekä”Oppilaitosten kestävän kehityksen kritee-rien ja ohjelmien maastouttaminen” -hank-keiden kanssa. Kriteerien suunnitteluun liit-tyvää kehitystyötä rahoittivat OKKA-säätiö,opetusministeriö, ympäristöministeriö, Ope-tushallitus, Työsuojelurahasto ja Ålands -banken. Kestävän kehityksen sertifioinninyhteistyötahona toimii myös OpetusalanAmmattijärjestö OAJ.

Saatteeksi

3


Kestävän kehityksen kasvatuksentavoitteena on kasvattaa ihmisiä,joilla on kyky ja halu vaikuttaayhteisen kestävän tulevaisuudenrakentumiseen oman elämänsä

eri vaiheissa ja rooleissa. Koulujen ja oppi-laitosten haasteena on luoda näiden valmi-uksien oppimiselle suotuisa ympäristö.Kestävän elämäntavan oppimista edistä-vässä oppilaitoksessa kestävä kehitys onosa kaikkea toimintaa. Näissä kriteereissä

käsitellään kestävän kehityksen sisällyttä-mistä oppilaitoksen johtamiseen, opetuk-seen ja toimintakulttuuriin. Kriteereiden ra-kenne pohjautuu laatuajattelusta tuttuunjatkuvan parantamisen kehään, jonka vai-heita ovat suunnittelu, toteutus, arviointija kehittäminen (kuva 1). Siksi kriteerienkytkeminen onnistuu helposti esimerkiksikoulutuksen järjestäjän käyttämään laatu-järjestelmään.

4 Suunnittelu• Arvot

• Lakisääteiset vaatimukset• Organisaatio ja resurssit

• Kestävän kehityksen ohjelma• Opetuksen suunnittelu

Toteutus• Kestävän kehityksen

teemat- Teemojen

toteuttaminen- Toimintatapojenvakiinnuttaminen- Verkottuminen

• Opetuksentoteutus

- Tiedolliset valmiudet- Ajattelun taidot

- Toiminnan taidot jakokemukset

- Opetusmenetelmätja oppimispolku

Seuranta, arviointi ja kehittäminen• Kestävän kehityksen arviointikäytäntö• Toiminnan kehittäminen ja raportointi

Kestävän kehityksen kriteerien tausta ja rakenne

Kuva 1. Kestävän kehityksen kriteerien rakenne perustuu laadunhallinnasta tuttuun jatkuvan parantamisen ajatteluun.


Työprosessin sekä työmenetelmien,välineiden ja materiaalien hallinta

• oman ammattialan ja työpaikan jär- jestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökoh- tien ymmärtäminen• oman työn suunnittelu sekä työmene- telmien, materiaalien ja välineiden valinta kestävän kehityksen näkökoh- dat huomioon ottaen

Työn perustana olevan tiedon hallinta

• kestävä kehitys omalla ammattialalla• ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian muutosten vaikutukset ammatti- alaan

Elinikäisen oppimisen avaintaidot

• kestävän kehityksen merkitys ja vaikuttamisen mahdollisuudet• ammattietiikan ja arvojen muodostu- minen• kokemukset toimimisesta erilaisissa ympäristöissä, kestävien toimintatapojen harjoittelu• osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Ajattelun taidot

• kokonaisuuksien ymmärtäminen• kriittisen ajattelun taidot• tulevaisuuden rakentamisen taidot

Tiedolliset valmiudet

• tieto kestävästä kehityksestä

Toiminnan taidot ja kokemukset

• oppilaitos kestävän kehityksen oppimisympäristönä• kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen erilaisissa ympäris- töissä• osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Ammatillisten perustutkintojenperusteissa on kuvattu tutkin-non osittain ammattitaitovaati-mukset sekä seuraavat arvioin-nin kohteet ja niiden arviointik-

riteerit: 1. Työprosessin hallinta, 2. Työme-netelmien, välineiden ja materiaalien hal-linta, 3. Työn perustana olevan tiedon hal-linta sekä 4. Elinikäisen oppimisen avain-taidot. Perusteet asettavat samalla tavoit-teet ja sisällöt koulutuksen järjestäjän laa-timalle opetuksen toteutussuunnitelmalle.Kestävä kehitys sisältyy tutkinnon osien

kuvauksiin kullekin ammattialalle soveltu-valla tavalla.

Opetuksen toteutuksen arviointia koske-vat kestävän kehityksen kriteerit noudat-tavat tutkinnon perusteiden arvioinnin koh-teiden rakennetta (kuva 2). Kriteerit ja nii-den pohjalta laaditut itsearvioinnin työka-lut avaavat kestävän kehityksen sisältöjäkoulutusalakohtaisesti ja tukevat toteutus-suunnitelman laadintaa sekä opetuksen ke-hittämistä ja arviointia.

5

Opetuksen arviointi

Kuva 2. Opetuksen toteutuksen kriteerit pohjautuvat tutkintojen perusteidenrakenteeseen ja kestävän kehityksen kasvatuksen malliin.

Opetuksen kriteerit Kestävän kehityksen kasvatuksen malli


6

Opetuksen arvioinnin kriteeritperustuvat tarkoitusta vartenlaadittuun kestävän kehityk-sen kasvatuksen malliin, jonkaosia ovat tiedolliset valmiudet,

ajattelun taidot sekä toiminnan taidot ja ko-kemukset. Nämä näkökulmat kytkeytyvätammatillisten oppilaitosten opetuksen kri-teereihin kuvassa 2 esitetyllä tavalla.

Tiedollisten valmiuksien oppimisen ta-voitteena on ymmärtää luonnon, yhteis-kunnan ja maailman toimintaa, kestävänkehityksen kysymyksen taustoja ja niidenratkaisumahdollisuuksia sekä omaa rooli-amme ja vaikutusmahdollisuuksia yhteisiinasioihin. Ammatillisessa koulutuksessa ko-rostuvat tieto oman ammattialan kestävänkehityksen kysymyksistä ja vaikuttamisenmahdollisuuksista alan ammattilaisena.

Kestävän tulevaisuuden rakentamisessaon oleellista tiedon käsittelyyn ja uusienratkaisujen synnyttämiseen liittyvien val-miuksien eli ajattelun taitojen omaksumi-nen. Kestävän kehityksen kysymysten ym-märtäminen edellyttää niihin liittyvien vuo-rovaikutussuhteiden tarkastelua kokonai-suuksina. Ammatillisessa koulutuksessa ontärkeää ammattialan järjestelmien ja työ -prosessien toiminnan sekä niiden kestävänkehityksen näkökohtien ymmärtäminen.

Ajattelun taitoihin kuuluu lisäksi nykyis-ten yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ar-vostusten sekä elämäntapamallien kriitti-nen arviointi ja vaihtoehtoisten ratkaisujenetsiminen. Myös työelämään tarvitaan uu-

sia teknologiaan ja toimintatapoihin liitty-viä innovaatioita. Ammatillisen koulutuk-sen tulee valmentaa opiskelijoita toiminta-tapojen arviointiin ja niiden muuttamiseenkestäviksi omassa työssä ja muussa elä-mässä.

Kestävän tulevaisuuden rakentajaksi kas-vamiseen tarvitaan myös toiminnan taito-ja ja kokemuksia. Ympäristövastuullisiatoimintatapoja ja sosiaalisia taitoja voidaanoppia omassa oppilaitoksessa, luonnossa,työssäoppimispaikoilla tai muualla yhteis-kunnassa. Oppilaitoksen ulkopuoliset ym-päristöt tuovat oppimiseen kokemukselli-sen ulottuvuuden, jonka avulla voidaan sy-ventää opiskelijan ympäristösuhdetta jasynnyttää kestävän kehityksen asioilleomakohtaisia merkityksiä.

Keskeisiä taitoja ovat myös osallistumi-sen ja vaikuttamisen taidot. Niiden oppi-mista tukee oppilaitoksen toimintakulttuu-ri, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaayhteisiin asioihin. Mahdollisuuksia tulee et-siä myös oppilaitoksen ulkopuolelta esi-merkiksi työssäoppimisen tai kestävää ke-hitystä edistävien hankkeiden kautta.

Kriteerien kestävän kehityksen kasvatuksen malli


7

1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja opiskelijat tuntevat arvojen merkityksen oppilaitoksen toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille.

2 Oppilaitos on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen oppilai-toksen toiminnassa.

3 Oppilaitoksella on ajantasaiset, lakisääteiset kestävään kehitykseen liittyvätkartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilös-tön ja opiskelijoiden kanssa.

4 Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koor-dinoi ja arvioi oppilaitoksen kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa oppilai-tosyhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia.

5 Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisölli-seen kestävän kehityksen toimintaan.

6 Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kes-tävän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen.

7 Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitel-ma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestä-vän kehityksen teemojen *) edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuu-rissa. Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun.

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit (ammatilliset oppilaitokset)

ARVIOINNIN ALUE

KRITEERIT

1. SUUNNITTELU

Arvot

Lakisääteiset vaatimukset

Organisaatio ja resurssit

Kestävän kehityksen ohjelma

�


8

*) Oppilaitos valitsee vuosittain alla olevasta taulukosta yhden tai useammanteeman, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteetja toimenpiteet. Teemojen toteutus voi tapahtua myös esimerkiksi Vihreä lippu -ohjelman toimintasuunnitelman puitteissa. Oppilaitoksen hakiessa sertifikaattiateemojen toteutumista arvioidaan oppilaitoksen valitsemien yhteensä viidenteeman osalta, joista vähintään kaksi tulee valita ekologisen ja taloudellisen kes-tävyyden teemoista ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemoista.Yksi teemoista voi olla oma teema. Osa taulukon teemoista mahdollistaa usei-den kestävän kehityksen osa-alueiden käsittelyn.

• Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus(myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)

• Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys• Energia ja vesi• Kuljetukset ja liikkuminen• Koulurakennuksen ja pihaympäristön

hoito ja ylläpito• Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja

kulttuurinen kestävyys)• Oma teema (ekologinen/taloudellinen

kestävyys)

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

• Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus)

• Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi

• Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy• Opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki• Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet• Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys• Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen

kestävyys)

8 Kestävä kehitys yhdistetään opetukseen, työssäoppimiseen ja ammatti-osaamisen näyttöihin. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä.

9 Oppilaitoksen ammatillisten oppimisympäristöjen ja työtehtävien kestävän kehityksen näkökohdat on tunnistettu, ja ne on otettu huomioon työkäytän-nöissä ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan parhaita kestävän kehityksen työkäytäntöjä tai teknologisia ratkaisuja.

10 Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia.

11 Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoi-den kanssa tai oppilaitos osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin.

Opetuksen suunnittelu

�


9

ARVIOINNIN ALUE

KRITEERIT

2. TOTEUTUS

Kestävän kehityksen teemat

Opetus

Teemojen toteuttaminen

Toimintatapojen vakiinnuttaminen

Verkottuminen

12 Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksenohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuu-rissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja opiskelijat osallistuvat toimintaan.

13 Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen tee-moihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetustatai oppilaitoksen toimintakulttuuria.

14 Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmi-ään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoi-den kanssa.

Työprosessin sekä työmenetelmi-en, välineiden ja materiaalien hallinta

Työn perustana olevan tiedon hallinta

15 Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessi-en toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämi-seen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehi-tyksen periaatteiden mukaisesti.

16 Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välinei-den ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkö-kulmasta.

17 Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammatti-alan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestel-mistä.

18 Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallis-ten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammatti-alalla.

19 Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tule-vaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista.

20 Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuu-desta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristö-vastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taito-jen harjoitteluun.

�

Elinikäisen oppimisen avaintaidot


10

Kuva 3. Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja päivittäminen teemojen avulla.

1. Vuosittaisten

teemojen valinta

2.Nykytilanteen

kartoitus teemoista

3.Kestävän kehityksen

ohjelma

4.Ohjelman toteutus

opetuksessa jaarjessa

5.Toiminnan arviointi

ja kehittäminen

Henkilöstön,opiskelijoiden jasidosryhmienosallistuminen

Opetus-menetelmät ja oppimispolku

Kestävän kehityksenarviointi-käytäntö

Toiminnan kehittäminenja raportointi

21 Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehi-tyksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhtei-sössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin.

22 Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä.

23 Kestävän kehityksen opetus toteutuu tutkinnon läpi etenevänä suunni-telmallisena oppimispolkuna.

24 Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja osaamisen arvioinnin tuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitok-sen toimintakulttuurissa.

25 Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä ope-tuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidos-ryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista.

3. SEURANTA, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

�


11

1. Oppilaitos valitsee vuosittaisen kestä-vän kehityksen ohjelmansa pohjaksi yh-den tai useamman teeman kriteereissäesitetystä teemalaatikosta. Valinta teh-dään esille nousseiden kehittämistarpei-den tai esimerkiksi koulutuksen järjestä-jän asettamien tavoitteiden perusteella.Henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat teemojen valintaan.

2. Teemoista tehdään nykytilanteen kar-toitus, joka voi tapahtua esimerkiksi ym-päristökatselmuksen, oppilaitoksen vuo-sittaisen itsearvioinnin, henkilöstölle jaopiskelijoille sekä sidosryhmille suunnat-tujen kyselyiden, riskikartoituksen taiVihreä lippu -ohjelman alkukartoituksenavulla. Opiskelijoiden osallistuminen katselmuksen toteutukseen osana ope-tusta on suositeltavaa.

3. Kartoituksen tulosten perusteella oppi-laitos suunnittelee seuraavalle lukuvuo-delle kestävän kehityksen ohjelman, jokasisältää tavoitteet, toimenpiteet, vastuut,aikataulut, resurssit ja mittarit valittujenteemojen kehittämiseksi ja tavoitteidentoteutumisen seuraamiseksi. Ohjelma voiolla myös osa jotain muuta oppilaitoksen

toimenpidesuunnitelmaa. Henkilöstön jaopiskelijoiden tulee osallistua ohjelmansuunnitteluun.

4. Teema tehdään näkyväksi oppilaitok-sen arjessa erilaisten tapahtumien, kam-panjoiden, tiedottamisen ja uusien toi-mintatapojen käyttöönoton kautta. Ope-tushenkilöstön tehtävänä on suunnitella,miten teeman toteutus kytketään opetuk-seen ja miten opiskelijat saadaan mukaanrakentamaan teeman näkymistä oppilai-toksen arjessa. Teeman toteutukseen kyt-ketään mukaan oppilaitoksen sisäiset jaulkopuoliset yhteistyötahot, kuten kiin-teistönhoidon, siivouksen, ruokapalvelui-den, opiskelijaterveydenhuollon tai opis-kelijahuollon edustajat.

5. Teeman ja kestävän kehityksen ohjel-man tavoitteiden toteutumista arvioidaantoimintavuoden lopussa. Henkilöstö jaopiskelijat osallistuvat arviointiin ja tulos-ten käsittelyyn. Näkemyksiä voidaan ky-syä myös sidosryhmiltä. Tulosten perus-teella valitaan uusia teemoja ja suunnitel-laan seuraavan vuoden kestävän kehityksen ohjelmaa.

Kriteereissä esitettyjen kestävänkehityksen teemojen ajatuksenaon arvioinnin ohella tukea oppi-laitoksen kestävän kehityksenohjelman rakentamista ja toi-

minnan kehittämistä vuosittaisten teemo-jen kautta kohti sertifikaatin tasoa (kuva 3).Oppilaitos suunnittelee teemojen toteutuk-

sen kestävän kehityksen ohjelmansa puit-teissa määrittäen tavoitteet, toimenpiteet,vastuut, resurssit ja aikataulut. Mallilla onyhteys Vihreä lippu -ohjelmassa toteutet-tavaan teema-ajatteluun ja toimintasuun-nitelmaan (Vihreän lipun kriteerit ja ohjeetovat saatavissa osoitteessa www.vihrealip-pu.fi).

Kriteerit kestävän kehityksen ohjelman laadinnan tukena

Kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen kriteerien teemojen avulla


12

Oppilaitosten kestävän kehityk-sen sertifikaatin hakeminenedellyttää oppilaitoksen teke-mää itsearviointia, jossa käy-tetään kriteerien pohjalta laa-

dittuja kysymyslistoja. Itsearviointia voikäyttää toiminnan kehittämiseen myös il-man sertifiointitarkoitusta. Kysymyslistois-

sa kriteerien täyttymistä arvioidaan kuvas-sa 4 esitetyn mallin mukaisesti. Jokaisestakriteeristä on laadittu kriteerikohtaisetmalliin perustuvat tasokuvaukset (puuttu-va, käynnistynyt, kehittynyt, vakiintunut).Kysymyslistan perusteella oppilaitos pys-tyy itse arvioimaan oman suoritustasonsakaikkien kriteerin osalta.

Puuttuva(0 pistettä)

Oppilaitos ei ole suunnitellut eikä

aloittanut kriteerinmukaista toimintaa.

Käynnistynyt(1 piste)

Oppilaitos on suunnitellut kriteerinmukaista toimintaa ja

aloittanut sen toteuttamisen.

Kehittynyt(2 pistettä)

Oppilaitos on toteuttanut kriteerinmukaista toimintaa

vähintään yhden luku-vuoden ajan.

Vakiintunut(3 pistettä)

Oppilaitos on varmistanut kriteerinmukaisen toiminnan

vakiintuneilla käytännöillä.

Kuva 4. Itsearvioinnin kysymyslistoissa on esitetty kriteerikohtaiset neliportaiset arviointiperusteet, jotka poh-jautuvat taulukossa esitettyyn malliin. Kysymyslistat ovat saatavissa osoitteesta www.koulujaymparisto.fi.

Oppilaitoksen itsearvioinnin toteutus

Itsearvioinnin tavoitteena on tarkastel-la oppilaitoksen kestävän kehityksenohjelmassa asetettujen tavoitteiden jatoimenpiteiden toteutumista sekä op-pilaitoksen kestävän kehityksen asioi-

den tilaa kokonaisuutena. Arvioinnin avul-la pyritään tunnistamaan toiminnan vah-vuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämistar-peita, jotta kestävän kehityksen työtä voi-taisiin parantaa.

Itsearviointiin sisältyvät arvioinninsuunnittelu, toteutuksen esittely henkilös-tölle, arviointiryhmien perehdytys, tietojenkokoaminen sekä tulosten käsittely ja joh-topäätösten tekeminen yhteisesti (kuva 5).Oleellista on tulosten hyödyntäminen toi-minnan kehittämiseen esimerkiksi oppilai-

toksen kestävän kehityksen ohjelman ja vuo sisuunnitelman laadinnan tai opetuksensuunnittelutilaisuuksien kautta. Kestävänkehityksen kriteerit ja itsearvioinnin kysy-myslistat tarjoavat oppilaitokselle ulkoisenvertailutason, jokahelpottaa vah-vuuksien ja ke-hittämiskoh-teiden tun-nistamista.

Itsearvioinnin kysymyslistat


13

1. Kestävän kehityksen arvioinnin suunnittelu

• Arvioinnin tavoitteet, aikataulu ja vaiheistus

• Resurssien varaaminen ja arviointiryhmien muodostaminen

• Yhdistäminen muuhun arviointiin

2. Arvioinnin käynnistyskokous(esim. koulutustilaisuus tai henkilöstökokous)

• Itsearvioinnin tavoitteet ja vaiheet

• Kriteerien kokonaisuuden esittely

• Arviointitiedon kerääminen (haastattelut, kyselyt, dokumentit)

• Arviointiryhmät ja henkilöstön rooli arvioinnissa

3. Arviointiryhmien perehdytys ja tietojen kokoaminen

KRITEERIEN OSAT

1 Suunnittelu, 3 Seuranta, arviointi ja kehittäminen

2 Toteutus (opetus)

2 Toteutus (teemat)

ARVIOINTIRYHMÄ (esimerkki)

Johto, kestävän kehityksen ryhmä,opiskelijoiden edustajat

Eri tutkintojen tai tutkinnon osienopettajat omina ryhminään, kyselyopiskelijoille

Teemakohtaiset arviointiryhmät,opettajat, muu henkilöstö ja opis-kelijat mukana

4.Tulosten käsittely ja johtopäätösten tekeminen• Arvioinnin yhteenvedon tekeminen (kestävän kehityksen ryhmä tms.)

• Tulosten käsittely yhteisesti sopivissa ryhmissä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa, johtopäätökset kehittämistoimenpiteistä

• Tulosten hyödyntäminen (esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelma,

vuosisuunnitelma, opetuksen kehittäminen)

Kuva 5. Oppilaitosten itsearvioinnin toteutusmalli, esimerkki koulutusyksikkötason arvioinnista.Lisäohjeita osoitteessa www.koulujaymparisto.fi.


14

Kuva 6. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin hakemisen vaiheet.

2. Ulkoinen arviointioppilaitoksessa

1.Oppilaitoksenitsearviointi

4.Auditoijan palaute

kriteerien täyttymisestä

5.Sertifikaatin

hakeminen OKKA-säätiöltä

3.Korjaavat

toimenpiteet

Sertifikaatin hakeminen

Oppilaitosten kestävän kehityksensertifikaattia voivat hakea perus-koulut, lukiot ja ammatillista perus-koulutusta antavat oppilaitokset.Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja

vapaan sivistystyön oppilaitoksille tullaan laati-maan kriteereistä oma sovellus, jonka jälkeenmyös nämä oppilaitokset voivat hakea sertifik-aattia.

Ennen sertifikaatin hakemista oppilaitoksenon tehtävä itsearviointi käyttäen edellisessäkappaleessa esiteltyjä kysymyslistoja. LisäksiOKKA-säätiön auditoijarekisteriin kuuluva audi-toija tekee oppilaitoksessa ulkoisen arvioinnin,jossa todennetaan näyttö kriteerien täyttymi-sestä ja vahvistetaan oppilaitoksen saama pis-temäärä. Oppilaitos tilaa auditoijan ottamalla

yhteyttä OKKA-säätiöön. Oppilaitos vastaa au-ditoijan työhön liittyvistä kustannuksista, joistaon annettu suositukset osoitteessa www.koulu-jaymparisto.fi.

Sertifikaatin saamiseksi oppilaitoksen on täy-tettävä seuraavalla sivulla esitetyt minimipiste-määrät kriteerien eri osista. Mikäli oppilaitos eisaavuta pisterajoja, sillä on kolmen kuukaudenmääräaikana mahdollisuus toimittaa auditoijal-le kirjallinen selvitys korjaavien toimenpiteidentoteuttamisesta. Sertifikaattia haetaan OKKA-säätiöltä hakemuslomakkeella, joka on saata-vissa osoitteesta www.koulujaymparisto.fi. Ha-keminen on maksutonta. Sertifikaatti on uusit-tava viimeistään 36 kuukauden kuluttua sertifi-kaatin myöntämisestä tai sen edellisestä uusi-misesta. Uusiminen tapahtuu oppilaitoksessatehtävän ulkoisen auditoinnin perusteella.


15

Kestävän kehityksen sertifikaatti ja Vihreä lippu

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin suunnittelussa on otettu huomioon yhteensopivuus Vihreä lippu -ohjelman toimintamallin ja kriteerien

kanssa. Oppilaitos voi toteuttaa kestävän kehityksen kriteereissä esitettyjäteemoja myös Vihreän lipun teemojen kautta. Lisäksi kriteerien arviointipe-

rusteissa on määritelty kriteereitä, joissa voimassa oleva Vihreän lipun käyttöoikeus oikeuttaa automaattisesti pisteisiin.

Lisätietoja Vihreästä lipusta: www.vihrealippu.fi

OSA 1: SUUNNITTELU(kriteerit 1-11) 11 22 33

OSA 2: TOTEUTUS

Kestävän kehityksen teemat (kriteerit 12-14 3 30 45arvioidaan viiden oppilaitoksen valitseman teeman osalta)

Opetuksen toteutus (kriteerit 15-23) 9 14 *) 27

OSA 3: SEURANTA,ARVIOINTI JA 2 6 12 **)KEHITTÄMINEN (kriteerit 24 ja 25)

Kriteerien osakohtaisten minimipistemäärien lisäksi oppilaitoksen tulee saavuttaa kaikissa kriteereissä vä-hintään ”käynnistynyt” -tason suoritus. Poikkeuksena ovat opetuksen toteutusta koskevat kriteerit 22 ja 23,joista ei tarvitse saada pisteitä.

*) Kriteerien 15-23 toteutumista arvioidaan tutkinnoittain. Sertifikaatin myöntämisen edellytyksenä on, ettävähintään 50% oppilaitoksen tai sertifikaatin hakemisen kohteena olevan oppilaitoksen osan järjestämistätutkinnoista täyttää minimipistemäärän.

**) Kriteereissä 24 ja 25 pisteytys on kaksinkertainen (0, 2, 4, 6 pistettä).

Sertifikaatin pisterajat, ammatilliset oppilaitokset

Kriteerien osa Kriteereitä Minimipistemäärä sertifikaatin saamiseksi

Maksimi-pistemäärä


Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointiOKKA-säätiö, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen

[email protected], puhelin 050 3729 195www.koulujaymparisto.fi

1. Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi -esite opastaa kriteerien käyttöön oman oppilaitoksenkehitystyössä ja antaa ohjeet sertifikaa-tin hakemiseen.

2. Arviointiperusteet: Jokaisesta kritee-ristä on laadittu oma neliportainen tasokuvaus kriteerin täyttymisestä (puuttuva - käynnistynyt - kehittynyt - vakiintunut). Arviointiperusteet ovat pohja itsearvioinnille ja sertifikaatin myöntämiselle.

3. Itsearvioinnin kysymyslista on työka-lu, jolla kerätään tietoa oppilaitoksen eri toiminnoista arviointia varten. Kysymyslista on hyvä kehittämisen työ-kalu ja se toimii pohjana sertifikaatin hakemista varten.

4. Kriteerien selitysaineistossa kuva-taan kriteerien taustaa ja perusteluita ja annetaan esimerkkejä kriteerien mukaisesta toiminnasta.

5. Ohjeet itsearviointia ja sertifikaatin hakemista varten tukevat työkalujen käyttöä.

6. Auditoijan ohjeet opastavat auditoijia kestävän kehityksen ulkoisen arvioinninsuunnittelussa ja toteutuksessa.

7. Opas kestävän kehityksen sertifioin-tiin kokoaa yhteen kriteerien käyttöä tukevat ohjeet (julkaistaan vuonna 2010).

Sertifioinnin tukiaineisto on saatavissaosoitteesta www.koulujaymparisto.fi.

Oppilaitosten kestävän kehityksen serti-fioinnin yhteistyöverkosto järjestää valta-kunnallista kriteerien käyttöä ja kestävänkehityksen ohjelmien rakentamista tuke-vaa täydennyskoulutusta.

Koulutuksesta saa tietoa osoitteistawww.koulujaymparisto.fi ja www.sykli.fi.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tukiaineisto


oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi · 2016-06-30 · 22 kestävän...

Documents