Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kestävän kehityksen opiskeluaikuisena

Muuttuvatko asenteet?

Tekijä Mervi Makkula

KehittämishankeraporttiSyyskuu 2007

2

Tekijä(t)Makkula, Mervi

Julkaisun lajiKehittämishankeraportti

Sivumäärä30

Julkaisun kieliSuomi

Luottamuksellisuus

Salainen _____________saakkaTyön nimiKestävän kehityksen opiskelu aikuisena. Muuttuvatko asenteet?

KoulutusohjelmaJyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajan pedagogiset opinnot

Työn ohjaaja(t)KUUKASJÄRVI, Markku

Toimeksiantaja(t)

Tiivistelmä

Kestävän kehityksen opiskelu sisältyy nykyään jo lähes kaikkeen ammatilliseen opetukseen ja koulutukseen. Tiettyjäammattialoja kestävän kehityksen opiskelu koskettaa konkreettisemmin kuin toisia. Puhdistuspalveluala onammattiala, jossa siivoustyötä ei pysty ammattimaisesti tekemään, jollei hallitse kestävän kehityksen periaatteita.

Laitoshuoltajan ammattitutkinnossa opiskellaan kestävän kehityksen opintoja. Nämä opinnot käsittävät yleistä tietoakestävästä kehityksestä ja yksityiskohtaisempaa tietoa työvälineistä ja -menetelmistä, jotka edistävät kestävääkehitystä. Ammattitutkinnon opiskelun aikana pyritään vaikuttamaan myönteisesti myös opiskelijoiden asenteisiin.Uuden tiedon omaksumisen toivotaan edesauttavan myös asennemuutosta

Kehittämishanke selvittää yhden aikuisopiskelijaryhmän aikaisempia ja opiskelun aikana muuttuneita asenteitakestävään kehitykseen. Ryhmälle tehdyn kyselyn ja haastattelun avulla kehittämishanke selvittää, onko opiskelutuonut uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja miten opittuja asioita aiotaan tulevassa työelämässä toteuttaa. Kyselynja haastattelun avulla on pohdittu kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden muutosta. Kehittämishankkeessa aihettaon käsitelty lainsäädännön ja määritelmien kautta.

Kehittämishankkeen tulokseksi on saatu, että tietyllä tasolla aikuisopiskelijat ovat toteuttaneet tai ainakin pohtineetkestävän kehityksen periaatteita jo ennen opiskelua. Koulutuksen aikana lähes kaikki ovat saaneet uutta tietoaaiheesta ja noudattavat siivoustyötä tehdessään kestävän kehityksen periaatteita.

Asenteiden muuttumisen vaikutusta käytännön siivoustyöhön ei tällä tutkimuksella voida kiistatta todistaa.Yksi jatkotutkimuksen aihe voisi olla kestävän kehityksen asenteiden pysyvyyttä koskevan kestävän kehityksenedistämis- ja seuraamismittarin kehittäminen erilaisissa työyhteisöissä käytettäväksi.

Avainsanat (asiasanat)

aikuiskoulutus, asenteet, kestävä kehitys, laitoshuoltajan ammattitutkinto, oppiminen, puhdistuspalveluala, siivous,siivousala

Muut tiedot

3

Author(s)

Makkula, Mervi

Type of PublicationDevelopment project report

Pages

30

Language

FinnishConfidential

Until_____________Title

Studying of Sustainable Development in the adulthood. Do the attitudes change?

Degree Programme

Jyväskylä University of Applied Sciences, Teacher Education College

Tutor(s)KUUKASJÄRVI, Markku

Assigned by

Abstract

Education for Sustainable Development includes these days almost all professional education. In certain tradesstudying of Sustainable Development is more relevant than other trades. Cleaningservice is trade, wherecleaningwork cannot be done, if you can`t have command of principals of the Sustainable Development.

In Further Qualification in Institutional Cleaning belongs to a subject of Sustainable Development. The subjectcontains general knowledge of Sustainable Development and detailed knowledge of implements and workingmethods, which advanses of Sustainable Development. During of studying tends to impres also attitudes of students.Apperception of new knowledge aspires be instrumental of changing of attitudes.

Development Project Report solves previous and changes of attitudes of one group of adult students.With Survey research and interviews, Development Project Report solves, has studying bring with a new knowledgeof the Sustainable Development and how they are propose to use new knowledge in working life. With Surveyresearch and interviews has been discussed a change of attitudes of the Sustainable Development. In DevelopmentProject Report the aim has been to agitate with legislation and definitions.

Result of Development Project Report is a conslusion, that in specific level adult students has been executedprincipals of the Sustainable Development already before studying. During studies almost everyone has got newknowledge about the subject and they obey some principals of the Sustainable Development in the working life.

Changes of attitudes and influence in practical working life are things that can´t indisputably certify in thisDevelopment Project Report.

Keywords

Adult education, attitudes, cleaning, cleaningservicetrade, cleaningtrade, Further Qualification in InstitutionalCleaning, learning, Sustainable DevelopmentMiscellaneous

4

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO......................................................................................................................4

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT.......................................6

3 KESTÄVÄ KEHITYS .......................................................................................................73.1 Kestävän kehityksen määritelmä...............................................................................83.2 Kestävän kehityksen keinot.......................................................................................83.3 Elinkaariajattelu......................................................................................................103.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla................103.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa.............................113.5 Lainsäädäntö...........................................................................................................12

3.5.1 Ympäristönsuojelulaki......................................................................................123.5.2 Jätelaki.............................................................................................................13

3.6 Aiemmat tutkimukset..............................................................................................14

4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA.................................144.1 Määritelmä asenteelle ............................................................................................154.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen........................................................154.3 Kokoava viitekehys.................................................................................................164.4 Luotettavuus...........................................................................................................17

5 TULOKSET......................................................................................................................175.1 Lomakekyselyn tulokset..............................................................................................175.2 Haastattelutulokset.......................................................................................................19

6 TULOSTEN TARKASTELU ...........................................................................................20

7 POHDINTAA...................................................................................................................22

LÄHTEET.............................................................................................................................24

LIITTEET

Liite 1. Kyselykaavake………………………………………………………………….27

Liite 2. Haastattelukysymykset…………………………………………………………30

KUVIO 1. Kehittämishankkeen viitekehys. Miten oppiminen vaikuttaa asenteisiin?……….16

KUVIO 2. Taulukko kyselyn tuloksista………………………………………………………19

5

1 JOHDANTO

Kestävä kehitys on ”tämän päivän” sana. Jokainen ihminen on vastuussa ympäristön

tulevaisuudesta ja maapallon luonnonvarojen säilymisestä seuraavillekin sukupolville.

Kestävä kehitys liittyy jokaiseen ammattialaan, ja sen opiskelu on sisällytetty lähes kaikkeen

ammatilliseen koulutukseen. Tietyillä ammattialoilla on itse työn suorittamisessa tavallista

enemmän mahdollisuuksia ja keinoja edistää kestävää kehitystä. Yksi tällainen ammattiala on

puhdistuspalveluala. Siivooja pystyy omassa työssään valinnoillaan vaikuttamaan omalla

osuudellaan ympäristön tulevaisuuteen. Nykyään suurella osalla siivoojan työtä ammatikseen

tekevällä on laitoshuoltajan ammattitutkinto. Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu

pakollisina opintoina kestävän kehityksen opintoja. Lisäksi on mahdollisuus valita

valinnaisina lisäopintoja aiheesta.

Ihmisen asenteiden muuttaminen ei ole helppoa eikä käy nopeasti. Kouluttautuminen

aikuisopiskelijana on hyvin useasti kyseessä suhteellisen lyhyistä koulutuksista, noin vuoden

tai allekin. Tässä työssä käsittelemäni laitoshuoltajan ammattitutkinto on kestoltaan noin 10

kuukautta. Tässä ajassa asenteiden muuttaminen tai muokkaaminen luo koulutukselle ja

kouluttajalle melkoisia haasteita. Kiinnostuinkin tutkimaan, miten opitut asiat muuttavat

ihmisten asenteita ja miten nämä asiat näkyvät käytännön siivoustyössä.

Aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti, koska olen toiminut kouluttajana laitoshuoltajan

ammattitutkintoa opiskeleville ja opettanut kestävän kehityksen opintoja. Tuntimäärä

kestävän kehityksen opinnoille ei ole mielestäni kovin suuri, ja juuri siksi monesti pohdinkin

opiskelijoiden jo olemassa olevia asenteita ja miten niitä saisi näin lyhyessä ajassa

muuttumaan. Toinen monesti pohdintaa herättävä asia on, miten nämä opitut asiat näkyvät

varsinaisessa työssä eli miten niitä sovelletaan ja noudatetaan. Olen toiminut pitkään

työelämässä siivoojien esimiehenä, jolloin olen ollut mukana käytännön siivoustyössä ja

kehittämässä toimintatapoja, joita noudattamalla ympäristöä säästävä siivous toteutuisi.

Rehellisesti sanottuna moni laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutkin siivousalan

ammattilainen valitsee vieläkin työmenetelmän, joka sotii kestävän kehityksen periaatteita

vastaan. Siivoustyössä jokapäiväisillä toiminnoilla voi olla suuria vaikutuksia, koska

6

työtehtävät tehdään monia kertoja päivässä. Puhdistusaineiden annostelu, veden kulutus,

sähkön kulutus ja siivouksessa tarvittavien välineiden, aineiden ja koneiden hankinta ja

valinta ovat asioita, joilla siivoustyötä tekevä pystyy noudattamaan kestävän kehityksen

periaatteita. Nämä kaikki asiat on opittu ammattitutkintoa opiskeltaessa. Mutta mikä on se

”voima”, mikä estää noudattamasta oikeita oppeja päivittäisessä työn tekemisessä?

Käytännön kokemuksesta voi sanoa, että siivousaineiden annostelu on asia, mihin asenne

eniten vaikuttaa. Monesti olen kuullut perustelun, että ”ei ehdi annostelemaan

puhdistusainetta, kun on niin kiire” ja ”ei niin vähällä annostuksella tule puhdasta”. Tällaiset

asenteeseen pohjautuvat perustelut kiinnostavat minua kovasti, joten halusin tutkia asiaa

tarkemmin, ja sain siitä aiheen kehittämishankkeeseeni. Koska suoritin opettajaopintoihin

kuuluvan opetusharjoitteluni laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville, sain heiltä hyvää

pohjatietoa tutkimukseen, ja tein heille myös kyselyn ja haastattelut.

Kehittämishankkeeni aiheeksi olen siis valinnut ”Kestävän kehityksen opiskelu

laitoshuoltajan ammattitutkinnossa” ja näkökulmaksi, miten opiskelijat itse sen mieltävät ja

miten tutkintoon sisältyvä aiheen opiskelu muuttaa heidän asenteitaan opiskelun aikana.

2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT

Pyrin kehittämishankkeessani selvittämään laitoshuoltajan ammattitutkinnossa kestävän

kehityksen opetuksen vaikutuksia opiskelijoiden asenteisiin. Opiskelijoille tekemälläni

kyselyllä ja haastattelulla aion kartoittaa heidän aiempia asenteitaan kestävään kehitykseen ja

saada selville, muuttaako opiskelu asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Samalla sain jossain

määrin tietoa siitä, miten asenteet ja niiden muutos vaikuttavat tulevaan työn tekemiseen.

Etsin kehittämishankkeen avulla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Millä tavalla kohderyhmä on tähän asti noudattanut elämässään kestävää kehitystä?

2. Miten kestävän kehityksen opinnot ovat muuttaneet opiskelijoiden asenteita?

3. Ovatko opiskelijat saneet uutta tietoa kestävästä kehityksestä opintojen välityksellä?

7

4. Millä tavalla opiskelijat aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita opiskelun

jälkeen?

Saadakseni tietoa tutkimukseeni tein laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville kyselyn

(liite 1), jossa opiskelijat arvioivat omia asenteitaan ja mielipiteitään kestävän kehitykseen

liittyvistä asioista. Ryhmän koko oli 16 henkeä. Tavoitteena kyselyssä oli kartoittaa

opiskelijan aiempia asenteita, opiskeltavan aiheen mielekkyyttä ja asenteiden muuttumista

opiskelun aikana.

Kehittämishanke on toteutettu perehtymällä aiheesta jo aiemmin tehtyihin tutkimuksiin,

kirjatietoon ja hyödyntämällä omaan kokemusta kestävän kehityksen opintojen

kouluttamisesta. Tein lomakekyselyn Jyväskylän aikuisopiston laitoshuoltajan

ammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille. Kehittämishankkeen teoriaosassa on avattu

käsitteitä kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä. Ympäristölain tuomia vaatimuksia on

otettu teoriaosuuteen mukaan.

3 KESTÄVÄ KEHITYS

”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta

sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat

muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän

kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja

toistensa kanssa.” (YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987.)

Kestävän kehityksen tavoitteet on opetussuunnitelmien perusteissa kuvattu seuraavasti:

"Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän

kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja

8

kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden

mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn.

Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia,

sosiaalisia ja kulttuuria ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta." (Kestävän kehityksen

edistäminen koulutuksessa 2006.)

Ammatillisessa koulutuksessa syvennetään kestävyyden periaatteiden tuntemusta. Tavoitteena

on, että opiskelija motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena.

Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti.

Ammattiosaamiseen kuuluu alakohtainen ympäristöosaaminen. (Kestävä kehitys 2007.)

3.1 Kestävän kehityksen määritelmä

Kestävälle kehitykselle on olemassa lukuisia määritelmiä. Mm. Åhlberg 2005 määrittelee

kestävän kehityksen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on paikallisesti, alueellisesti ja

maailmanlaajuisesti tapahtuvaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eheyttävää

muutosta, jonka tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien todellisten tarpeiden

optimaalinen tyydyttäminen ja siinä mielessä hyvä elämä.” (Åhlberg 2005, 160.)

Toinen osuva määritelmä aiheelle on Allardtin 1991 mukaan seuraava: Pyrkimys kestävään

kehitykseen on keskeisiltä osiltaan taistelua luontoon kohdistunutta ja kohdistuvaa liiallista

kuormitusta vastaan. Yhteistä kestävän kehityksen lukuisille määritelmille on luonnonvarojen

ja niiden riittävyyden keskeinen sija. Toinen ulottuvuus on ihmisten väliset suhteet ja ihmisen

roolin korostaminen. Kestävässä kehityksessä haetaan tasapainopistettä ihmisen ja muun

luonnon välille. (Willberg 1993, 100.)

3.2 Kestävän kehityksen keinot

Ympäristöministeriö on asettanut Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan, joka esittää

kestävän kehityksen keinoina seuraavien periaatteiden noudattamista:

9

Kriittisen kuormituksen määrittely

Tätä periaatetta noudattaessa arvioidaan alueittain, minkä suuruiset päästövähennykset ovat

tarpeen, jotta luonnon herkimmät osat voidaan pelastaa. Uutta ympäristöä kuormittavaa

toimintaa suunniteltaessa on alueen kriittisen kuormituksen taso otettava huomioon. (Willberg

1993, 108.)

Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen

Sekä likaaja että käyttäjä maksavat ympäristökuormituksen kustannukset (Willberg 1993,

108).

.

Tuottajan vastuu

Kulutuksen ja tuotteiden ympäristövaikutukset on arvioitava elinkaariajattelua soveltaen.

Tuotteiden suunnitellussa tulee ottaa huomioon niiden valmistamiseen käytettävä

energiamäärä ja luonnonvarat. Tuotteiden varsinainen käyttö ei saa aiheuttaa haittaa ihmisten

terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden kerääminen ja käsittely niiden käytöstä poistamisen

jälkeen on voitava hoitaa vaarattomasti ja taloudellisesti. (Willberg 1993,108.)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

On käytettävä ympäristön kannalta parhaita valmistusprosesseja ja tehokkainta, teknisten ja

taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa olevaa puhdistustekniikkaa. (Willberg 1993,109.)

Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta

Kaikkien suunnitelmien lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset luonnon- ja energiavaroihin sekä

ympäristön tilaan on arvioitava (Willberg 1993, 109).

Ympäristöpolitiikan sisäinen ja ulkoinen tilan seuranta

10

Ympäristöviranomaisten lisäksi kaikkien hallinnonalojen ja elinkeinoharjoittajien tulee ottaa

vastuu suunnitelmiensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista (Willberg 1993, 109).

Edellä mainittujen lisäksi voidaan pohtia myös seuraavien keinojen noudattamista kestävän

kehityksen edistämiseksi (Willberg 1993, 109):

varovaisuusperiaatteen soveltaminen

luonnonvaratilinpidon kehittäminen

kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen.

3.3 Elinkaariajattelu

Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen tietä raaka-aineen hankkimisesta sen

hävittämiseen. Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen eri vaiheita raaka-ainelähteeltä

valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan

hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai

tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (Elinkaariajattelu ja -arviointi 2007.)

3.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla

Puhdistuspalvelualalla löytyy monia tapoja ja keinoja noudattaa kestävän kehityksen

periaatteita. Ympäristöä säästävät ratkaisut on tehtävä kuitenkin niin, etteivät ne vaikuta

siivouksen kokonaislaatuun. Taloudellisuus ja ekologisuus eivät välttämättä ole ristiriidassa

keskenään. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194.)

Siivouksella voidaan vaikuttaa energiansäästöön. Sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa

esimerkiksi seuraamalla kiinteistöjen sisätilojen lämpötiloja sekä huolehtimalla valaistuksen

tarpeenmukaisuudesta ja sähkölaitteiden asianmukaisesta puhdistuksesta.

11

Ilmanvaihtoon voidaan vaikuttaa järkeistämällä tuuletus. Valitsemalla oikeat

siivousmenetelmät pystytään säästämään vedenkulutuksessa. Siivouksessa tarvittavien

aineiden, välineiden ja koneiden hankinnassa pystytään arvioimaan tuotteen ekologisuutta

tuotteen koko elinkaaren kannalta. Siivousaineiden annostelu on tärkeä tekijä, jolla voidaan

vähentää aineiden ympäristövaikutuksia. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194-197.)

3.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa

Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät siivoustyössä eri

ammattinimikkein. Yleisin ammattinimike on siivooja. Siivoojan työssä kestävän kehityksen

periaatteiden noudattaminen ja niiden tunteminen on työn merkittävä osa.

Laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus muodostuu kahdesta pakollisesta ja kolmesta

valinnaisesta osasta. Tutkinnon kaikille yhteiset osat ovat siivouspalvelujen tuottaminen ja

perussiivouspalvelut. Lisäksi on valittava kolme seuraavista osista: ateriapalvelut, aula- ja

kokouspalvelut, erityiskohteiden siivouspalvelut, huolenpitopalvelut, kielitaito

palvelutilanteissa, kiinteistönhuoltopalvelut, tekstiilien huoltopalvelut, tuhoeläinten

torjuntapalvelut, viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyydestä huolehtiminen,

välinehuoltopalvelut, ympäristönhuoltopalvelut ja yrittäjyys puhdistuspalvelualalla. Yhtenä

valinnaisena osana voi olla työtehtäviin läheisesti liittyvän muun ammattitutkinnon osa.

(Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005.)

Ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ympäristölähtöiselle työskentelylle ovat seuraavat

Tutkinnon suorittaja tietää oman toimintansa ja valintojensa vaikutukset ympäristön ja

asiakaskohteen ympäristönhuollon kannalta. Hän tuntee ammatillista vastuuta oman

toimintansa ympäristövaikutuksista.

Tutkinnon suorittaja tuntee keskeiset jätehuoltoon liittyvät lait, säädökset ja ohjeet.

Hän arvioi asiakaskohteen jätehuoltoon liittyviä asioita niiden pohjalta. Hän toteuttaa

jätteiden keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen omalla vastuualueellaan. Hän toteuttaa

käytännön järjestelyt taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatetta noudattaen.

12

Tutkinnon suorittaja luo omalla toiminnallaan myönteistä asennoitumista

ympäristöhuoltoa kohtaan.

Hän pystyy neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä.

Tutkinnon suorittaja noudattaa työssään työturvallisuusohjeita.

Tutkinnon suorittaja arvioi työtään ja tuottamansa ympäristönhuoltopalvelun

laatua (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005).

Laitoshuoltajan ammattitutkintoon sisältyy pakollisina opintoina yhden opintoviikon

laajuinen jakso Ympäristömyönteisyys siivoustyössä, joka koostuu ympäristötiedosta (0,5 ov)

ja siivoustyön ympäristövaikutuksista (0,5 ov). Valinnaisena osana opiskelija voi valita

kolmen opintoviikon laajuisen Ympäristönhuoltopalvelut -kurssin. Kaikilla ammatillisen

koulutuksen aloilla 2000-luvulla hyväksytyissä opetussuunnitelmien perusteissa oman alan

ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon.

3.5 Lainsäädäntö

Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista säätelee lähinnä 4.2.2000 voimaan

tullut ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja 3.12.1993 voimaan tullut jätelaki (1072/93).

Myös Suomen perustuslaissa mainitaan perusoikeuksissa, että vastuu luonnosta ja sen

monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen

vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus

vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (L 11.6.1999/731.)

3.5.1 Ympäristönsuojelulaki

Ympäristönsuojelulaki (n:o 86/2000) tuli voimaan 4.2.2000.Tämän lain tavoitteena on:

1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuviavahinkoja;

13

2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinenympäristö;

3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia;

4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamistakokonaisuutena;

5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon;

6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä

7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä.

Ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön

pilaantumista. Lisäksi tätä lakia sovelletaan toimintaan, jossa syntyy jätettä, ja jätteen

hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (L 4.2.2000/86.)

3.5.2 Jätelaki

Jätelain (L 3.12.1993/1072) tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä

luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja

haittaa terveydelle ja ympäristölle.

Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen

hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään

luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia.

Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti

energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti

tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle

on ehkäistävä ja aiheutuneet haitat korjattava.

14

Suomessa tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle on asetettu jätelajeittain tai

toimialoittain tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005.

Jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija. Myös kunnilla ja eräiden

tuotteiden tuottajilla on velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä. (Jätteet ja jätehuolto

2007.)

3.6 Aiemmat tutkimukset

Kestävän kehityksen opetusta ja sen toteutumista on selvitetty aiemmin monissa eri

tutkimuksissa. Monia opinnäytetöitä on tehty kestävän kehityksen opettamisesta opettajan

näkökulmasta katsoen. Monet aiemmista tutkimuksista ovat käsitelleet nuorten koulutukseen

sisältyvää ympäristökasvatusta. Halusin tuoda omassa kehittämishankkeessani esille

opiskelijan näkökulman ja erityisesti asenteiden muuttumisen koulutuksen aikana.

Ongelmaksi aiemmissa tutkimuksissa on löydetty omalle ammattialalle kohdistuvan

opetusmateriaalin puuttuminen tai vähyys. Yleistä opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä

löytyy kyllä todella runsaasti, mutta kun halutaan opettaa oppilaille käytännön toimenpiteitä

omalta ammattialalta ja kertoa oman alan työtehtävien eri vaikutuksista ympäristöön,

opetusmateriaalin löytäminen voi vaikeutua. Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyään runsaasti

opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Ongelmaksi voi muodostua aihetta opettavan

opettajan asenne - onko se kunnossa.

4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA

Asenteita kestävän kehityksen aatemaailmasta löytyy varmaan paljon, eikä yhtä absoluuttisen

oikeaa asennetta ja totuutta ole olemassakaan. Asenteet muodostuvat ihmisellä omien

kokemuksien ja elinympäristön vaikutuksesta. Myös omakohtaisella tekemisellä ja sen

seurauksilla on vaikutus asenteen muodostumiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla

pystytään muokkaamaan ihmisen asenteita ja arvoja jossain määrin. Aikuisopiskelijoilla,

joilla on elämänkokemusta takana melko paljon, on muodostunut jo asenteet eri kohteisiin.

15

Monella nämä asenteet ovat muodostuneet perhe- ja kulttuuritaustan ja kokemuksen myötä.

Tietyt asenteet ovat hyvinkin syvälle juurtuneet ja niitä on vaikea toisen ihmisen muuttaa.

Arvot ja asenteet ovat kuitenkin osa ihmisen omaa persoonallisuutta, eikä niiden muuttaminen

ole helppo tehtävä.

4.1 Määritelmä asenteelle

Asenne on opittu, melko pysyvä käyttäytymistaipumus, suhtautuminen, ympäristön

arvioimistapa. Asenne voi olla tunteenomainen, tiedon osuus siinä voi korostua tai asenne voi

olla toiminnan ilmaus. (Bergström, Kalliopuska & Vilkko 1985,154.)

4.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen

Arvot ovat elämänorientaatiomme perusta, ja ne ilmenevät asenteissamme. Asenteemme

paljastavat, ovatko arvomme eläviä vai "kaappiarvoja". Asenne on arvorefleksi, sillä asenne

ehtii aina ajattelun edelle. Siksi asenteitaan ei pysty muuttamaan vain päätöksellä, muutos

vaatii aina pitkäaikaista harjoittamista, koska asennemuutos edellyttää myös arvomuutosta.

Asenteitaan ei ole helppo tunnistaa ja huomata, koska ne nousevat opittujen arvostustemme

pohjalta. Ne ovat arvorefleksejä, syntyvät nopeasti ja huomaamatta, usein jostakin ulkoisesta

ärsykkeestä, ja siksi niihin on vaikea vaikuttaa. Jos halutaan muuttaa asennetta

positiivisemmaksi, se on kytkettävä tiiviisti omiin arvostuksiin. Moralisointi ei muuta

asennetta, sillä asenne ehtii aina ennen ajattelua. (Opi harjoittamaan arvojasi 2003.)

16

4.3 Kokoava viitekehys

Oppiminen on ”ulkomaailmaa ja omaa toimintaa koskevien kokonaisvaltaisten ja aktiivisten

sisäisten mallien muodostamista”. Oppija rakentaa kuvaa maailmasta muodostaen sen eri

ilmiöille selitysmalleja. Hän valikoi ja tulkitsee opittavaa ainesta. Hän suhteuttaa ja sulauttaa

uutta ainesta toimintaansa ja aiempaan tietorakenteeseensa. Oppivan yksilön tietorakenne ja

toiminta suuntaavat ja ohjaavat hänen tarkkaavaisuuttaan, valikointiaan ja tulkintojaan. Uusi

aines taas muuntaa ja muokkaa aiempaa tietorakennetta ja toimintaa. Suhteuttamisen ja

tulkinnan pohjalta syntyy mielekästä oppimista. (Engeström 1991, 19.) Alla olevassa kuviossa

on esitetty kokoava viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin sovellettuna tämän

kehittämishankkeen tutkimusongelmiin.

Kuvio 1. Kehittämishankkeen viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin.

Yllä olevan viitekehyksen avulla pyrin havainnollistamaan tutkimuksen tarkoitusta ja aihetta

- minkälaisia aiempia asenteita opiskelijoilta löytyy kestävään kehitykseen ja miten niitä on

toteutettu käytännössä. Tutkimuksen avulla etsin vastauksia siihen, muuttaako koulutuksen

aikana saatu opetus aiempia asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Tämä kehittämishanke

keskittyy lähinnä aiempien asenteiden ja oppimisen väliseen yhteyteen ja siinä tapahtuvan

AIEMMATASENTEETKESTÄVÄÄNKEHITYKSEEN

OPISKELURYH-MÄNASENTEET

OMIENASENTEIDENVAIKUTUSKÄYTÄNNÖNTYÖHÖN

TYÖYHTEISÖNASENTEET

OPPIMINEN

17

asennemuutoksen vaikutuksiin tulevaan työelämään. Opiskeluryhmän ja työyhteisön

asenteiden vaikutus on taustalla mukana, mutta niissä ilmeneviä asenteita ja niiden

vaikutuksia ei kehittämishankkeessa tutkittu. Yhteydet ovat vuorovaikutuksellisia, joten

prosessi voi periaatteessa alkaa mistä tahansa kuvion muuttujasta. Oppiminen on kuviossa

keskeisessä roolissa.

4.4 Luotettavuus

Tutkin kehittämishankkeessani laitoshuoltajaopiskelijoiden aiempia asenteita ja asenteiden

muuttumista koulutuksen aikana lomakekyselyn (liite 1) avulla. Lisäluotettavuutta

tutkimukseeni pyrin löytämään haastattelemalla kolmea juuri valmistunutta opiskelijaa

samasta aiheesta. Suoritin haastattelun henkilökohtaisella haastattelulla kolmelle vapaasti

valitsemalleni opiskelijalle. Haastattelukysymykset (liite 2) olivat samansuuntaisia kuin

lomakekyselyllä, ja hainkin haastattelemalla lisää luotettavuutta tuloksiin, jotka sain

kyselystä. Henkilökohtaisella haastattelulla pyrin saamaan tarkempaa tietoa asenteiden

muuttumisesta opiskelun aikana ja kartoittamaan keinoja, millä tulevat siivousalan

ammattilaiset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita työssään.

5 TULOKSET

Tein lomakekyselyn laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevalle 16 aikuisopiskelijalle, ja

sain 15:ltä vastaukset. Saadakseni tuloksille lisää luotettavuutta haastattelin kolmea juuri

valmistunutta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Kysyin

haastattelussa paljolti samoja kysymyksiä kuin lomakekyselyssä, mutta vastaukseksi sain

enemmän tietoa keinoista ja tavoista, jotka osoittavat, miten kestävää kehitystä on pohdittu ja

noudatettu ennen koulutusta. Sain tietoa, miten opiskelu on muuttanut ajattelu- ja

toimintatapoja. Haastattelussa kysyin myös, millä tavoin haastateltavat noudattivat kestävän

kehityksen periaatteita.

5.1 Lomakekyselyn tulokset

18

Ensimmäiseksi kysyin, olivatko opiskelijat pohtineet kestävän kehityksen asioita ennen

nykyistä opiskelua. Täysin samaa mieltä oli 20 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 27

prosenttia vastaajista, ei samaa eikä eri mieltä 13 prosenttia, melko eri mieltä 13 prosenttia ja

täysin eri mieltä 27 prosenttia vastaajista.

Kysyin myös, olivatko vastaajat noudattaneet kestävän kehityksen periaatteita ennen

koulutusta. Täysin samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 20

prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 33 prosenttia, melko eri mieltä 0 prosenttia ja täysin eri

mieltä 13 prosenttia vastaajista.

Seuraavaksi kysyin: ”Oletko saanut opiskelun myötä uutta tietoa, joka on muuttanut

toimintatapojasi?” Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä oli

33 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 0 prosenttia, melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin

eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 7 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä, että kestävän

kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää, 27 prosenttia ei ollut

samaa eikä eri mieltä. Melko eri mieltä oli 40 prosenttia ja täysin eri mieltä 20 prosenttia

vastaajista.

Kysyin vastaajilta, olivatko he saaneet uutta tieto kestävästä kehityksestä opiskelun aikana.

Täysin samaa mieltä oli 80 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä oli 13 prosenttia, ei

samaa eikä eri mieltä 7 prosenttia, melko tai täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista

53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että he aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita

tulevassa siivoojantyössään. Melko samaa mieltä oli 47 prosenttia vastaajista. Ei samaa eikä

eri mieltä, melko eri mieltä ja täysin eri mieltä oli 0 prosenttia vastaajista.

Lopuksi kysyin, otetaanko opiskelijoiden mielestä ympäristöasioita tarpeeksi huomioon

siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä oli 13 prosenttia vastaajista ja melko samaa

mieltä 53 prosenttia. Ei samaa eikä eri mieltä oli 13 prosenttia vastaajista. Melko eri mieltä oli

13 prosenttia ja täysin eri mieltä 7 prosenttia vastaajista. Kyselyn tulokset on tiivistetty

taulukkoon 1.

19

TAULUKKO 1. Kyselyn tulokset (N = 15).

Kysymys Täysinsamaa

mieltä %

Melkosamaamieltä

%

Eisamaaeikäeri

mieltä%

Melko erimieltä

%

Täysinerimieltä

%

Yhteensä %

Olen pohtinut siivoustyönvaikutuksia ympäristöönennen nykyistä koulutusta.

20 27 13 13 27 100

Olen noudattanut kestävänkehityksen periaatteitaelämässäni ennen aiheenopiskelua.

33 20 34 0 13 100

Sain opiskelun myötäuutta tietoa, joka muuttaatoimintatapojani.

53 34 0 13 0 100

Kestävän kehityksenperiaatteidennoudattaminensiivoustyössä lisäätyömäärää.

7 7 26 40 20 100

Olen saanut uutta tietoakestävästä kehityksestäopiskelun myötä.

80 13 7 0 0 100

Aion toteuttaa työssänikestävän kehityksenperiaatteita.

53 47 0 0 0 100

Ympäristöasioita eihuomioida tarpeeksisiivoustyön suunnittelussa.

13 53 14 13 7 100

5.2 Haastattelutulokset

Kaikki haastatellut kertoivat, etteivät he juuri olleet miettineet kestävän kehityksen

periaatteita ennen nykyistä koulutustaan. Haastateltavat olivat kuitenkin tiedostamattaan jo

edistäneet kestävää kehitystä omilla elintavoillaan, esimerkiksi roskien lajittelulla ja energian-

säästöllä käyttäessään energiansäästölamppuja. Paperit on viety paperinkeräykseen ja

20

lasitavara lasinkeräyspisteisiin. Yksi haastatelluista oli edellisessä työpaikassaan käyttänyt

ympäristöystävällisiä siivousaineita ja saanut opastusta ympäristöasioista.

Jokainen haastatelluista oli sitä mieltä, että laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus on

muuttanut heidän ajattelutapaansa ja tulee vaikuttamaan työskentelytapoihin myös siivoojan

työssä. Tuotteen elinkaarta on silloin tällöin pohdittu ja jätteiden määrää mietitty.

Kysyin myös, millä perusteella kukin vastaaja valitsi siivousaineet ja -välineet. Kaikilla

vastanneilla oli ensimmäisenä valintakriteerinä hinta, ja muita kriteerejä olivat aineiden

koostumus, tarkoitus ja aineen ympäristömerkinnät. Työpaikalla valintaan vaikuttavat

luonnollisesti työnantajan osoittamat aineet ja välineet. Osa haastatelluista toivoi, että pystyisi

itse vaikuttamaan siivousaineiden ja -välineiden valintaan. Tällä hetkellä se ei joka

työpaikassa välttämättä ole mahdollista.

Tapoja ja keinoja, millä kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan, oli seuraavia:

jätteiden lajittelu

energiansäästölamppujen käyttö

veden säästäminen

ympäristöystävällisten tuotteiden käyttäminen.

6 TULOSTEN TARKASTELU

Kyselyyn vastanneista lähes puolet oli ennen koulutusta pohtinut siivoustyön vaikutuksia

ympäristöön, ja hieman alle puolet vastanneista ei ollut pohtinut asiaa. Vastanneista 52

prosenttia oli noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässään jo ennen opiskelua.

Kolmasosa ei osannut sanoa, onko noudattanut vai ei. Yli puolet vastanneista kuitenkin oli

sitä mieltä, että oli saanut sellaista uutta tietoa kestävästä kehityksestä, mikä muuttaisi omia

21

toimintatapoja. Uutta tietoa olivat saaneet lähes kaikki vastanneista (80 prosenttia). Kaikki

kyselyyn vastanneet aikoivat työssään toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita.

Haastatteluista saamani vastaukset olivat pitkälti samoja kuin lomakekyselystä saadut. Näin

haastattelut vahvistivat kyselyn tuloksia. Haastattelemalla sain esiin konkreettisia keinoja,

mitä opiskelijat ovat toteuttaneet ennen opiskelua ja mitä keinoja aikovat käyttää

tulevaisuudessa.

Aiemmissa tutkimuksissa, joissa oli tutkittu opettajien näkökulmasta kestävää kehitystä, oli

saatu tulokseksi, että ammatillisen oppilaitoksien opettajilla on melko vähän alakohtaista

opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Tekemäni kyselyn mukaan 80 prosenttia

vastanneista oli saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä, eli ainakin kyseisten vastaajien

kouluttajilla on löytynyt opetettavaa. Luulen, että tässä asiassa on isojakin

ammattialakohtaisia eroja eli materiaalin saannissa sovellettuna omaan alaan.

Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyisin melko runsaasti opetusmateriaalia ko. aiheesta.

Ajatuksia herättivät vastaukset kysymykseen, lisääkö kestävän kehityksen periaatteiden

noudattaminen työmäärää. Vain puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kestävän kehityksen

periaatteiden noudattaminen siivoustyössä ei lisäisi työmäärää. Tämä sotii mielestäni sitä

vastaan, että kaikki vastaajat ovat saaneet uutta tietoa opiskelun aikana.

Yllättävää minulle oli, että lähes puolet vastaajista, jotka olivat aikuisopiskelijoita, eivät olleet

ennen opiskelua pohtineet siivoustyön vaikutuksia ympäristöön. Osa opiskelijoista on

kuitenkin tehnyt siivoustyötä työkseen ennen opiskelua. Varmaankin jokainen on asioita

pohtinut, jokainen ihminenhän pohtii asioita omalla tavallaan. Joillekin ihmisille esim.

ympäristöä säästävät toimintatavat elämässä ja työssä ovat ns. sisäsyntyisiä ja jo

kasvatuksessa saatuja itsestäänselvyyksiä. On ihmisiä, jotka eivät aina pohdi asioita, vaikka

tekevätkin ns. oikeita asioita.

22

7 POHDINTAA

Halusin vastauksia kysymykseen, muuttuvatko opiskelijoiden asenteet kestävään kehitykseen

opiskelun aikana ja jos muuttuvat, millä tavalla se näkyy. Samalla sain tietoa, ovatko

puhdistuspalvelualan aikuisopiskelijat pohtineet ja toteuttaneet kestävän kehityksen

periaatteita ennen koulutusta. Samalla toivoin saavani tietoa, antaako laitoshuoltajan

ammattitutkinto uutta tietoa kestävän kehityksen periaatteista.

Tulokseksi sain, että aikuisopiskelijoiden asenteet muuttuvat opiskelun aikana ja että jokainen

aikoo tulevassa työssään noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Tutkimuksen mukaan

opiskelijat saivat uutta tietoa kestävästä kehityksestä. Se, miten näitä asioita saisi mitattua ja

seurattua, jäi hieman tuloksettomaksi, eli kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen

seurantajärjestelmä olisi hyvä kehittää.

Kehittämishankkeen viitekehykseen viitaten opiskelijoiden aiemmista asenteista sain tietoa

niiden vaikutuksesta opiskeluun ja opiskelun aikana tapahtuneeseen asenteen muutokseen.

Tutkimatta ja vastausta vaille jäi aiempien asenteiden vaikutus opiskeluryhmään ja tulevaan

työyhteisöön. Siinä voisi ollakin jatkotutkimuksen aihe. Mielenkiintoista olisi tutkia pysyykö

opiskeluaikana tapahtunut asennemuutos yllä, jos muu työyhteisö ei noudata kestävän

kehityksen periaatteita. Mitkä ovat ne keinot, joilla yksittäinen työntekijä pitää olla

periaatteiden noudattamista ja on sillä seurauksia työyhteisön ilmapiiriin. Tässä

kehittämishankkeessa tuli myös tulokseksi että opiskelulla ei välttämättä ole vaikutusta

aiempaan asenteeseen, vaikka uutta tietoa kestävästä kehityksestä tuli. Eli viitekehyksen

mukaan voi myös aiemmat asenteet siirtyä työelämään uudesta tiedosta huolimatta.

Nykyaikana, jolloin tiedonlähteitä löytyy ja kaikki mediat tuottavat tietoa ja informaatiota

kestävästä kehityksestä ja ympäristönsuojelusta, on mielestäni hieman yllättävää, että vain

noin puolet vastaajista on aiemmin pohtinut tai noudattanut kestävän kehityksen periaatteita.

23

Tosin on otettava huomioon, että otosryhmäni oli erittäin pieni, minkä vuoksi tulos ole

mielestäni yleistettävissä.

Positiivista oli huomata, että suurin osa vastanneista oli saanut uutta tietoa aiheesta ja aikoo

tulevaisuudessa noudattaa saamiaan oppeja. Oikeasta asenteen muutoksesta mielestäni kertoo,

että jo puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen

siivoustyössä lisää työmäärää. Tämä osuus olisi saanut olla kuitenkin mielestäni suurempi,

kun kaikki vastaajat kuitenkin olivat saaneet opiskelun myötä uutta tietoa kestävästä

kehityksestä. Tämä asennemuutos on hitaasti tapahtuvaa muutosta. Uskon, että kehitys etenee

siihen suuntaan, että katsotaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen voivan jopa

vähentää työn kuormittavuutta siivoustyössä. Siivoustyön suunnittelussa on tuloksien mukaan

otettu ympäristönsuojelu melko hyvin huomioon muttei tarpeeksi. Suuri merkitys kestävän

kehityksen periaatteiden huomioon ottamisessa on siivoustyön suunnittelussa ja työnjohdossa.

Jos asenteet kestävään kehitykseen eivät ole kunnossa johtotasolla, on siivoustyötä tekevän

vaikeaa toteuttaa periaatteita käytännössä. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyään johto- ja

suunnittelutasolla ollaan valveutuneita tässä asiassa, ja jo ympäristölakikin edellyttää, että

tietyt asiat ovat kunnossa. Monesti puhdistuspalvelualalla ympäristöasioiden huomioon

ottaminen on kilpailuetu.

Sain vastaukset asettamiini kysymyksiin, eli työlle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Ammattimaisen siivouksen kannalta on tärkeää, että sata prosenttia vastaajista aikoo toteuttaa

kestävän kehityksen periaatteita työelämässä. Tämän toteutuminen on tosin jokaisen

työntekijän omantunnon varassa: kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen seurantaa

on nykyajan tehokasta ajankäyttöä vaativassa työelämässä mahdotonta toteuttaa.

Kestävän kehityksen opiskelu on tärkeä osa puhdistuspalvelualan opintoja, ja voin kuvitella,

että tulevaisuudessa ympäristötietouden osuus opetussuunnitelmassa lisääntyy. Tämän alan

opiskelijat ovat ymmärtäneet aiheen tärkeyden ja merkityksen omassa opiskelussaan ja

siivoojan työssä. Opiskelun myötä saadun ja omaksutun tiedon avulla ihmisten asenteet

kestävään kehitykseen muuttuvat - tosin hitaasti, mutta varmasti.

24

Tämän kehittämishankkeen tekeminen antoi minulle mielenkiintoisen tilaisuuden tällä tasolla

tutkia laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevien aikuisopiskelijoiden asenteita ja niiden

mahdollisia muutoksia ja vaikutuksia tulevan työelämään. Kyselyt ja haastattelut toivat

varsinaisen kysymäni asian lisäksi myös paljon muutakin hyödyllistä tietoa opetuksen

suunnitteluun. Merkityksellisimmät asiat jotka opin kehittämishankkeen tekemisessä olivat

kyselyn ja haastattelun suunnitteleminen ja niiden vastausten tulkinta. Haasteellisinta oli

itselleni saada tutkimuksen tulokset ja niiden pohdinta vaadittavaan muotoon.

Kehittämishankkeen työstämisen edetessä tuli montakin uutta ajatusta ja ideaa tutkittaviksi.

Jatkotutkimuksien aiheena voisivatkin olla opiskeluryhmän ja työyhteisön asenteiden

(kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen) vaikutukset käytännön siivoustyöhön.

25

LÄHTEET

Aaltonen, J. 1995. Kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen elintarvikealanammatilliseen opetukseen. Opinnäytetyö. Jyväskylä.

Allardt, E. 1991. kestävän kehityksen yhteiskunnallisista edellytyksistä. Teoksessa Massa, I.& Sairinen, R. (toim.): Ympäristökysymys. Gaudeamus. Helsinki, 119.

Bergström, M., Kalliopuska, M. & Vilkko, A. 1985. Uuden lukion psykologia 3. WSOY.

Porvoo,154.

Cajanus, M. & Holappa, M. 2001.Kestävä kehitys puhdistuspalvelualan opetuksessa.Opinnäytetyö. Jyväskylä.

Elinkaariajattelu ja –arviointi 2007. Viitattu 9.5.2007.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1883&lan=FI.

Engeström, Y. 1991. Perustietoa opetuksesta. Valtiovarainministeriö ja valtionpainatuskeskus. Helsinki.

Haapaniemi, R. & Poutanen, K. 1999. Arvot ja arvostaminen : Opetussuunnitelmat arvojenvälittäjinä kotitalousalalla. Opinnäytetyö. Jyväskylä.

Houtsonen, L. & Åhlberg, M. (toim.) 2005. Kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa.Helsinki. Opetushallitus.

Heinilä, V. & Salmi, P. 2006. Kestävän kehityksen toteutuminen ammatillisissaoppilaitoksissa ja opettajien täydennyskoulutustarpeet. Opetushallitus.

Jätteet ja jätehuolto 2007. Viitattu 26.4.2007.http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=170117&lan=fi.

Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005. Näyttötutkinnon perusteet. Helsinki. Opetushallitus.

L 3.12.1993/1072. Jätelaki 1993. Viitattu 10.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931072

L 11.6.1999/731. Suomen perustuslaki 1999. Viitattu 11.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. 20 §

L 4.2.2000/86. Ympäristönsuojelulaki 2000. Viitattu 8.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086.

26

Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006. Viitattu 10.5.2007.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm_9_tr06.pdf?lang=fi.

Kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa. Hakapaino Oy, Helsinki. Opetushallitus,160.

Kestävä kehitys 2007. Viitattu 10.5.2007. http://www.edu.fi/teemat/keke/

Opi harjoittamaan arvojasi 2003.Viitattu 26.4.2007.http://www.edu.kuopio.fi/Tiimit/PeTi/kirjavinkit.htm (Riitta Suurlan artikkelista "Opiharjoittamaan arvojasi" referoinut Kari Raninen ja osittain lisännyt lihavoinnit ja otsikoinnit20.1.2003).

Siivoustyön käsikirja 2000. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 1:7.SuomenSiivoustekninen liitto. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Tauriainen, S.2006. Kestävä kehitys ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus.

Willberg, H. 1993.Kestävän kehityksen teoriaa ja käytäntöä. Teoksessa Bardy M. (toim.)Kestävää kehitystä etsimässä. Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä. Stakes, 100,108,109.

Åhlberg, M.2005. Eheyttävän ympäristökasvatuksen teoriasta (1997-2004) kestävää kehitystäedistävän kasvatuksen teoriaan (2005-2014). Teoksessa Houtsonen, L. & Åhlberg, M. (toim.)

YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987. Kestävä kehitys ja ammatillinenkoulutus. Viitattu 9.5.2007.http://www.edu.fi/attachment.asp?path=498,529,51475,26516,44865,44868

27

Liite 1 Kyselykaavake

Hei!

Olen Mervi Makkula ja opiskelen Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Opintoihin kuuluu kehittämishankkeen tekeminen. Aihe, jota käsittelen työssäni, on

”Kestävän kehityksen opiskelu laitoshuoltajan ammattitutkinnossa” ja tarkasteltavaksi

näkökulmaksi otan opiskelijoiden asenteiden muuttumisen.

Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu 1 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus

kestävästä kehityksestä. Opintokokonaisuus on nimeltään ympäristömyönteisyys

siivoustyössä ja se koostuu ympäristötiedosta ja siivoustyön ympäristövaikutuksista.

Toivon että vastaisit seuraavaan kyselyyn.

Yhteistyöterveisin

Mervi Makkula, opiskelija (AOKK, Jyväskylä)

KIITOS VASTAUKSISTA! (palauta kysely vastattuasi Tuula Pekkariselle)

Vastaa seuraaviin kysymyksiin ympyröimällä numero mitä mieltä olet.

1= Täysin samaa mieltä

2= Melko samaa mieltä

3= En samaa enkä eri mieltä

4= Melko eri mieltä

5= Täysin eri mieltä

28

1. Olen pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön ennen nykyistä koulutusta.

1 2 3 4 5

2. Olen noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässäni ennen aiheen opiskelua.

1 2 3 4 5

3. Sain opiskelun myötä uutta tietoa joka muuttaa toimintatapojani.

1 2 3 4 5

4. Kestävän kehityksen noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää.

1 2 3 4 5

5. Ympäristölainsäädännön (esim. jätelaki ) noudattaminen siivoustyössä vähentää

ympäristöriskejä.

1 2 3 4 5

6. Valitsen käyttämäni siivousaineet tuotteen ympäristövaikutuksien perusteella.

1 2 3 4 5

29

7. Olen saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä opiskelun myötä.

1 2 3 4 5

8. Aion toteuttaa työssäni kestävän kehityksen periaatteita.

1 2 3 4 5

9. Ympäristöasioita ei huomioida tarpeeksi siivoustyön suunnittelussa.

1 2 3 4 5

30

Liite 2 Haastattelukysymykset

Haastattelu kysymykset Haastateltava ___XXXX_____

1. Miten olet miettinyt ja noudattanut kestävän kehityksen periaatteita ennenlaitoshuoltajan ammattitutkinto-koulutusta?

2. Miten kestävän kehityksen opiskelu on muuttanut ajatteluasi ja työskentelytapojasi?

3. Millä perusteella valitset käyttämäsi siivousaineet ja –välineet?

4. Millä tavoin noudatat kestävän kehityksen periaatteita?