YKPS100 Kestävän kehityksen

paikantaminen

Marja Järvelä

Luento 38.10.2009

Luento-ohjelma 25.9. – 16.10. 13-16MaC 102

24.9. Globaali sosiaalipolitiikka 1.10. Työväenkysymyksestä

identiteettipolitiikkaan- kansallisen hyvinvointipolitiikan ideoita ja

instituutioita 8.10. Kestävän kehityksen paikantaminen 15.10. Euroopan Unioni sosiaalipoliittisena

toimijana.

Kurssin suoritus 3 op

Luentopäiväkirja (noin 1000 sanaa), joka sisältää kommentoidun katsauksen luentoihin (vähintään kolmeen) ja soveltuvin osin viittauksia Manuel Castellsin teksteihin:

1. Materials for an Exploratory Theory of the Network Society (British Journal of Sociology, Vol. 51 (1)) (JYKE- elektroniset lehdet)

2. The Power of Identity (Blackwell 1997 tai uudempi painos)

Palautus luennoitsijalle sähköpostiliitteenä 20.11. mennessä.

Kestävän kehityksen määritelmä

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää tämän päivän tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan.

World Commission on Environment and Development: Our Common Future, 1987

Määrityksen ominaisuuksia

Erik Allardtin mukaan

- Dynaaminen

- Arvoja ja tavoitteita etsivä

- Sisältää tarpeiden pluralismin

- Kriittinen

Kuva: Ympäristöministeriö

EU

• Uudistettu EU:n kestävän kehityksen strategia hyväksyttiin kesäkuun 2006 Eurooppa-neuvostossa. Kestävän kehityksen tärkeimmiksi kysymyksiksi komissio nostaa ilmastonmuutoksen ja puhtaat energiamuodot, kansanterveyden, sosiaalisen syrjäytymisen, demografian ja maahanmuuton, luonnonvarojen hallinnan, kestävän liikenteen sekä maailmanlaajuisen köyhyyden ja kehityshaasteet.

Dimensiot

Kestävän kehityksen dimensiot ovat• ekologinen• taloudellinen• sosiaalinen• (kulttuurinen)

Se, missä järjestyksessä nämä kulloinkin esitetään vaikuttaa paljon politiikan määrittelyihin.Kiistanlainen käsite, monet painotukset mahdollisia.Kiistat ratkaistaan käytännön politiikassa.

Kuva: Wikipedia

Kestävä kehitys – yhdistäviä määritteitä

Kestävän kehityksen käsite on historiansa aikana saanut lukemattomia erilaisia tulkintoja. Niillä on silti ollut yleensä jonkinlaiset yhdistävät perusperiaatteet. David Gibbsin (Geoforum 31:1[2000], 9-19.) mukaan näitä ovat: 1) elämän laatu, 2) huolehtiminen ympäristöstä, 3) tulevaisuusajattelu ja varotoimien periaatteet, 4) oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus sekä 5) osallisuus ja kumppanuus.

Kuva:Wikipedia

Sosiaalipolitiikka ja kestävän kehityksen institutionalisoiminen

• Yhdistyneiden kansakuntien yhteiskuntapolitiikkaa• 1987 Brundtlandin raportti Our Common Future sisältää kehityksen sosio-ekonomisen ja ympäristönhuollon

aspektin (World Commission on Environment and Development,

WCED)• 1992 Rio de Janeiro UN Conference on Environment and

Development (UNCED)• 2002 Johannesburg World Summit on Sustainable

Development (WSSD), yleinen implementaatio-ohjelma

Local Agenda 21:

• Jokaisella maalla on ensisijainen vastuu kestävän kehityksen toimeenpanosta

• Paikalliset hallinnot laativat omat ohjelmansa ja näillä konsultaatiovelvollisuus suhteessa vaalipiireihinsä (constituencies).

Kirjallisuutta

Lorraine Elliott, The Global Politics of the Environment, Second Edition, New York: Palgrave Macmillan 2004.

Anthony Hall & James Midgley, Social Policy for Development. Thousand Oaks , CA: Sage 2004.

Kioton sopimus

• Ilmastosopimusta (YK1992) täsmentävä Kioton pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1997 ; se tuli voimaan vuonna 2005.

• Nyt sen on ratifioinut noin 190 maata, mutta ei Kiina eikä Yhdysvallat.

• Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa vuonna 2002.

• Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa.

Ilmastopolitiikan tarkoitus

• Estää maapallon radikaali lämpeneminen• Lieventää ilmaston muutoksen haitallisia

vaikutuksia• Luoda organisoitunutta toimintaa kaikilla

tasoilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi

• Ratkaista ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä intressiristiriitoja, erityisesti Etelä/Pohjoinen jännite.

Ilmastopolitiikka ja sosiaalipolitiikka

• Yhteisiä periaatteita - suuri yhteiskunnallinen kysymys - varovaisuusperiaate - riskien ennalta ehkäisy - kysymys riskien kohtaannosta ja vastuista - taloudellisten resurssien rahastointi ?

• Avoimia kysymyksiä: köyhyyden poistaminen, sosiaalisen turvallisuuden ensisijaisuus, kestävän kehityksen erilaiset tulkinnat.

Kuva:Yle

Ilmaston muutos, kestävä kehitys ja sosiaalipolitiikka I

• Miten ratkaista avoimia kysymyksiä?

- toimeentulo (kestävän kehityksen kääntäminen kestäväksi toimeentuloksi, sustainable livelihood)

- sosiaalisen haavoittuvuuden identifiointi (esim.kaupunkien segregoituminen)

Ilmaston muutos, kestävä kehitys ja sosiaalipolitiikka II

- sosiaalisen turvallisuuden ensisijaisuus

- paikallisuuden organisoiminen

- ympäristövaikutusten minimointi

Kuvat: Ympäristöministeriöja YLE

Kestävä toimeentulo

• Toimeentulon ekososiaaliset kriteerit- Pitkäaikainen toimeentulon lähde- Resurssiperusta jota käytetään kestävästi- Kotitalouden toimeentulon turvaava lähde- Panos alueelliseen tuotanto ja kulutusketjuun- Panos paikallisyhteisön rakentamiseen - Aluetaloudelliset vaikutukset

Kuva: Metla/Jari Lindblad

Sosiaalinen haavoittuvuus

• Sosiaalisen haavoittuvuuden (vulnerability) identifiointi - haavoittuvat ryhmät: sosiaaliset ryhmät tai spatiaalisesti

määrittyvät ryhmät - haavoittuvat alueet: esim. rakennetut rannikot, aavikoituvat

alueet (väestöjen siirtyminen, ympäristöpakolaisuus)- haavoittuvat teknologiat ja infrastruktuurit (esim.

ydinvoima, pohjavesilähteet ja vesihuolto)- ympäristön saastumisen vaikutusten jakautuminen (esim.

nousevat teollisuusyhdyskunnat)- kaupunkien asuma-alueiden ja jakautuminen sosiaalisten

kerrostumien mukaan (asumisoikeus, jätehuolto, ympäristöpalvelut)

Sosiaalisen turvallisuuden

ensisijaisuus

• Toimeentuloturva

• Yhteisöllinen turva

• Yhdyskunnan turvallisuus

• Liikkuvuuden mahdollisuus (fyysinen ja virtuaalinen)

Paikallisuuden organisoiminen

• Paikallisten voimavarojen sisäinen organisaatio (työpaikat, sosiaaliset palvelut, omaisuudet ja omistukset)

• Paikalliset tuotanto ja kulutusketjut• Vertikaaliset ja horisontaaliset hallinta- ja

kehittämismekanismit (monitasohallinta)• Paikallinen ympäristövastuu

(ekosysteemipalvelut)

Ympäristövaikutusten minimointi

• Hiilineutraali yhteiskunta (myös Low Carbon Society)

- hajautetut energian tuotantomuodot paikallisena ratkaisuna

- hiilijalanjäljen pienentäminen - energian säästö ja uusiutuvan energian

käyttö - materiaalien kierrätys

Hiilineutraali yhteiskunta

• Hiilineutraalilla yhteiskunnalla tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasupäästöjen suhteen toimintamme on neutraalia. Eli nykyiset kasvihuonekaasupäästöt pudotetaan lähelle nollaa ja loput kompensoidaan erilaisilla joustomekanismeilla, esimerkiksi nieluhankkeilla. Lisäksi voidaan hyödyntää hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia vaikkapa bioenergiaa käytettäessä. (Leo Stranius, Luonnosuojeluliiton blogissa)

Uusi paradigma ja kestävä kehitys→ Ekotehokas materiaalivirta→ Kuljetusmatkojen lyheneminen→ Tuotteiden laatukontrolli lähellä ja

tuotantoprosessien läpinäkyvyys→ Toiminnalliset kerrannaisvaikutukset lähialueella→ Pientuotannon mahdollisuus elinkeinona→ Kestävä toimeentulo ja omatoiminen ympäristön

hoito→ Kestävän kehityksen ymmärtäminen ja uusien

rutiinien muodostuminen

Maaseutu

Maaseudun kehitysvisiot Euroopassa

- Produktivistinen

- Post-produktivistinen

- Kestävä maaseutu

Maaseututyypit• Asumismaaseutu• Ydinmaaseutu• Autioituva syrjäseutu

Vankka maatilatalous kuuluu pääosin ydinmaaseudulle.

Autioituva syrjäseutu voi etsiä postproduktivistisia ratkaisuja, mutta myös uusia tuotantotaloudellisia ratkaisuja metsäsektorilla?

Maatilatalouden merkitys

• Luonnonvaraperusteiset elinkeinot

• Monitoimisuus ja monialaisuus perheviljelmän perusteena

• Perinteen ja maiseman ylläpito

• Ekosysteemipalvelut

• Kestävä kehitys ja kestävä

toimeentulo

Maatilojen valinnat

• Perinteen jatkaminen• Elämäntapa vai moderni yrittäminen• Uudet teknologiat kynnyskysymyksenä• Investointien mittavuus• Tuottajahinta ja tuotantosuunta• Tuet, kannustimet ja byrokratia• Yksinyrittäminen vai verkostoituminen• Markkinoille pääsy

Kaupunki

• Kaupunkivisiot Euroopassa- kompaktikaupunki- liikenteen uudelleen organisointi

(vähäpäästöisyys & sujuvuus)- monikulttuurisuuden spatiaalisuus haasteena- viherrakentaminen ja asukasaktiviteetit- julkisen tilan määrittäminen ja normittaminen

KuvaYle

Kaupunkityypit

• Suurkaupunki/megakaupunki

• Satelliittikaupunki metropolialueella

• Alueellinen keskuskaupunki

• Pikku kaupunki

Kuvat YLEKuva. Rauman kaupunki

Elinkeinot

- Elinkeinojen moninaisuus- Teolliset elinkeinot- Palvelut- Taloudellinen omavaraisuus

(paikallinen/alueellinen)- Vientiteollisuuskaupunki- Hallintokaupunki- Kulttuurikaupunki

Mikä näistä voi olla hiilineutraali ja miksi?

Toimijoiden tilavelvoitteet

• NIMBY – not in my backyard

• Entä proaktiivinen toiminta sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen resilienssin lisäämiseksi ? Kenen vastuulla?

• Resilienssi: aktiivinen sopeutuvuus muuntelukyky.

• Kaupunki on ihmisen koti? (Taina Rajanti)

Paikantaminen

• Kestävä kehitys paikantuu ihmisen kokoisiin maisemiin ja alueisiin –

pääasiassa kaupunkeihin ja maaseutuihin, jotka ovat merkityksellisiä toiminnan, näkymän ja omistuksen kannalta.

Sosiaalipoliittinen kysymys: kenen ympäristöjä halutaan turvata?