VALTUUSTO 9.6.2020 LIITE 1 § 17

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

KUNTAYHTYMÄ

Tarkastuslautakunta 7.5.2020

ARVIOINTIKERTOMUS 2019

2

Kansikuva: Vuoden 2019 aikana otettiin käyttöön Tyksin uusi logo ja tunnuslause ”Parannamme joka päivä”

Julkaisija: VSSHP ky, Tarkastuslautakunta, Tarkastusyksikkö

Painopaikka: VSSHP ky, Tyksin monistamo, Turku 2020

3

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 Puheenjohtajan katsaus .............................................................................................................................4

2 Tiivistelmä ...................................................................................................................................................5

3 Taulukko vuoden 2019 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ...................................................................6

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi .............................................................. 12

4.1 Taloudelliset tavoitteet ................................................................................................. 12

4.2 Toiminnalliset tavoitteet ............................................................................................... 13

4.3 Talouden vakauttamisohjelma...................................................................................... 16

4.4 Tuottavuus .................................................................................................................... 17

5 Taloutta koskevat havainnot ................................................................................................................... 21

5.1 Kustannusten kasvun taustatekijöitä ............................................................................ 21

5.2 Toimenpiteiden riittävyys talousarvion noudattamiseksi ............................................ 26

5.3 Pitkän aikavälin tuottavuusohjelman laatiminen ......................................................... 27

6 Muut havainnot ....................................................................................................................................... 30

6.1 Palvelurakenne on keventynyt ..................................................................................... 30

6.2 Hoitoonpääsyn määräaikojen ylitykset ........................................................................ 33

6.3 Ympäristöohjelman toteutuminen ............................................................................... 36

6.4 Kestävän kehityksen ohjelma ....................................................................................... 40

6.5 Työhyvinvointikyselyn tulokset johtamisesta ja kiusaamisesta .................................... 40

6.6 Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö ................................................................................. 44

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta .................................................................................................. 48

7.1 Sisäilma-asiat ................................................................................................................ 48

7.2 Kiinteistöstrategian toteutumisen raportointi ............................................................. 50

7.3 Rakennushankkeiden valmisteluprosessi ..................................................................... 50

8 Yhteenveto .............................................................................................................................................. 52

Allekirjoitukset ............................................................................................................................................ 55

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet ....................................................................................................................... 56

Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta ....................................................................................................... 57

5

2 Tiivistelmä

Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2019 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä.

Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2019 sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2019 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarvio-tavoitteiden toteutumista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista sekä tuottavuuden kehitystä.

Kohdassa 5 käsitellään taloutta koskevia havaintoja. Aiheina ovat kustannusten kasvun taustatekijät, toimenpiteiden riittävyys talousarvion noudattamiseksi sekä pitkän aikavälin tuottavuusohjelman laati-minen.

Kohdassa 6 Muut havainnot käsitellään havaintoja koskien palvelurakennetta, hoitoonpääsyn määräaikojen

ylityksiä, ympäristöohjelman toteutumista, kestävän kehityksen ohjelman laadintaa, työhyvinvointikyselyn

tuloksia johtamisesta ja kiusaamisesta sekä kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jälkiseurantaa. Aiheina ovat sisäilma-asiat, kiinteistöstrategian toteutumisen raportointi sekä rakennus-hankkeiden valmisteluprosessi.

Kohdassa 8 on yhteenveto tarkastuslautakunnan keskeisimmistä havainnoista. Arviointikertomuksen liitteenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2019.

Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tarkastuslautakunnat vierailivat Turussa 13.11.2019 VSSHP:n kuntayhtymän tarkastuslautakunnan järjestämässä Tyksin erityisvastuualueen tarkastuslautakuntien yhteistapaamisessa. Kuva: VSSHP/ Synnöve Niemi.

6

3 Taulukko vuoden 2019 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. VSSHP:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2019 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien viranhaltijoiden ja vastuuhenkilöiden haastatteluja.

Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutui osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut

Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso

(sis. talousarviomuutoksen Valtuusto

26.11.2019 § 23)

Toimintakerto-

muksessa

raportoitu tulos

Tarkastuslautakun-

nan arviointi

toteutumisesta

Hallitus Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä

yhteensä ilman liikelaitoksia) <532,32 M€ +

11,5 M€ = <543,82 M€

537,32 M€ 537,32 M€

Tilikauden alijäämä (Kuntayhtymä yhteensä

ilman liikelaitoksia) <‒2,48 M€ ‒2,72 M€ =

<‒5,2 M€

‒0,82 M€ ‒0,82 M€

Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman

liikelaitoksia) <44,04 M€

26,62 M€ 26,62 M€

Maksuosuuksien keskimääräinen kasvu

vuodesta 2012 alkaen (mitattuna vuoden 2019

lopussa, ilman psykiatriaa) on alle 3,8 %.

3,3 % 3,3 %

Sairaanhoitopiirin lainakanta vuoden 2019

lopussa on alle 200 M€

168,1 M€ 168,1 M€

Ensihoidon ja päivystyksen

liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <67,77 M€ + 0,6 M€ = <68,37 M€

68,32 M€ 68,32 M€

Tilikauden ylijäämä >504.700 € 839.368 € 839.368 €

Investointimenot <290.000 € 283.373 € 283.373 €

Turunmaan sairaalan

liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <10,54 M€ 9,2 M€ 9,2 M€

Tilikauden alijäämä > ‒65.000 € ‒62.032 € ‒62.032 €

Investointimenot <180.000 € 104.098 € 104.098 €

Länsirannikon Työterveys Oy:n

hallitus

Kilpailukykyinen hintataso Hinnat 19 %

edullisempia kuin

vertailun muilla

toimijoilla

Hinnat 19 %

edullisempia kuin

vertailun muilla

toimijoilla

Kevyesti positiivinen tulos toiminnan

kehittäminen ja pääomalainan takaisinmaksu

huomioiden

Tulos 193.000 € Tulos 193.000 €

7

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-

muksessa

raportoitu

tulos

Tarkastuslau-

takunnan

arviointi to-

teutumisesta

Kehitämme

palvelu- ja

hoitoketju-

jamme

saatavuuden,

vaikuttavuu-

den ja

kustannus-

tehokkuuden

parantami-

seksi

Tuotamme

lähisairaaloissa

erikoissairaanhoitoa

kustannus- ja

resurssitehokkaasti ja

tarkoituksen-

mukaisesti.

Kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan laadun ja saatavuuden kannalta entistä tasavertaisemmin kunkin jäsenkunnan asukkaille. Työskentelemme erikoissairaanhoidon palvelurakenteiden yhdistämiseksi ja

yhdenmukaistamiseksi.

Palvelurakenteeseen kohdistuvat päätökset on tehty.

Valmisteilla Valmisteilla

Suunnitelma Turunmaan sairaalan yhdistämiseksi Tyksiin valmistuu, sisältäen uuden mallin rakentamisen siitä, miten ruotsinkielinen hoito tulee organisoida.

Suunnitelma valmistuu

toukokuuhun 2019

mennessä.

Suunnitelma on

valmis

Suunnitelma on

valmis

Tuemme palvelujen

saatavuutta ja

kustannus-

tehokkuutta

kohdennetuilla

liikkuvilla ja

digitaalisilla

palveluilla.

Sairaanhoitopiirille laaditaan sähköisten palvelujen ja toimintatapojen hallittua käyttöönottoa edistävä tietojärjestelmä-investointien toteutussuunnitelma.

ICT-investointi-suunnitelma vuosille 2019‒2023 on hyväksytty.

Valmisteilla Valmisteilla

Maakunnan asukkaille on tarjolla entistä kattavammin erikoissairaanhoidon

lähipalvelua ja sähköisiä

terveyspalveluja.

Alueellisten lähipalvelujen piirissä olevien potilaiden määrä kasvaa 30 %.

Ei kasvua/ ei

tiedetä

Ei kasvua/ ei

tiedetä

Sähköistä ajanvarausta, etävastaanottoa ja Terveyskylän palveluja käyttävien potilaiden määrä kasvaa yli

kolminkertaiseksi.

Kasvaa 2-3-

kertaiseksi

Kasvaa 2-3-

kertaiseksi

Turunmaan sairaalaan perustetaan sairaanhoitopiirin ja Tyksin alaisuuteen palliatiivinen yksikkö. Ruotsinkielinen call center-toiminta aloitetaan yhteistyössä EPLL:n kanssa.

Palliatiivinen yksikkö on

aloittanut toimintansa.

Päätös

15.11.2019

On aloittanut

toimintansa

1.1.2020

Call center-toiminta on

alkanut

Ei ole alkanut Ruotsinkielinen

call center-

toiminta ei ole

alkanut

8

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-

muksessa

raportoitu

tulos

Tarkastuslau-

takunnan

arviointi to-

teutumisesta

Tavoitat meidät myös digitaalisesti. Omaolon älykkäät oirearviot ovat käytössä EPLL:ssä osana normaalia toimintaa. Tavoitat meidät digitaalisesti viimeistään 30

minuutissa.

Vastaamisviive on alle 30

min.

Toistaiseksi

kontakteja on

ollut vähän ja

vastausviive on

vaihdellut

runsaasti ollen

keskimäärin yli

30 min

Vastaamisviive

oli keskimäärin

yli 30 min

Digitaalisten palveluiden käytön määrä, Sairaan-hoitajan vastaanoton ja Nopean linjan vastaan-ottokäyntien ja puhelin-kontaktien määrä. Digipal-velua käytetään päivittäin.

Oirearviot ovat

käytössä ja osa

normaalia

toimintaa

Digipalvelua

käytetään

päivittäin.

Kehitämme hoidon

tarpeen arviointia ja

hoitoonpääsyä eri

asiakasryhmissä ja

prosesseissa.

Hoitoonpääsyä nopeutetaan sairaanhoitopiirin sisäisissä prosesseissa ja yhdenmukaistamalla hoitoon lähettämisen kriteerejä.

Hoitoonpääsyn mediaani pienenee 10 %.

Ennallaan Pieneni 7,7 %

(39->36 päivää)

Parannamme hoidon tarpeen arviointia puhelimitse ja digitaalisesti yhteisillä välineillä ja

molemmilla kotimaisilla

kielillä.

Call center-palvelu toimii molemmilla kielillä.

Ei raportoitu Vain suomeksi

Omavointi-palvelu on säännöllisessä käytössä.

Ei raportoitu Omaolo-palvelu

oli säännölli-

sessä käytössä

Lisäämme osaamista

kehittääksemme

tutkimus- ja tietopal-

veluissamme sekä

toimialueilla

konkreettisia tapoja

vaikuttavuuden ja

kustannustehokkuu-

den mittaamiseen.

Laajennamme tietopalve-lujamme palvelemaan koko erityisvastuualuetta. Hyödynnämme eri toimijoiden sote-dataa terveyspalvelujen kehittämisessä ja

vaikuttavuuden

parantamisessa.

Tietopalvelutehtävien / vaikuttavuuden mittaa-misen hankkeiden määrä Tyksin toimialueilla ja koko erva-alueella kasvaa yli kolminkertaiseksi.

Määrä kasvoi

yli kolmin-

kertaiseksi

Määrä kasvoi

yli kolmin-

kertaiseksi

9

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-

muksessa

raportoitu

tulos

Tarkastuslau-

takunnan

arviointi to-

teutumisesta

Kehitämme

osaamista ja

palveluitam-

me toimimal-

la kotimaisis-

sa ja kansain-

välisissä

yhteistyöver-

kostoissa.

Haemme ratkaisuja

huipputason

toiminnalle myös

oman toimintamme

ulkopuolelta liittoutu-

malla soveltuvin osin

sellaisten toimijoiden

kanssa, jotka tuotta-

vat meille tarpeellisia

palveluita, mahdolli-

sesti paremmin ja

kustannustehok-

kaammin kuin itse

tuotettuna.

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

laajenee erikoissairaan-

hoidossa ja sen

tukipalveluissa.

ERVA- alueen ja

yliopistosairaanhoitopiirien

uusien yhteistyöhankkeiden

määrä on vähintään kaksi.

Kaksi uutta

hanketta

käynnistetty

Kaksi uutta

hanketta on

käynnistetty

Suunnittelemme sosiaali- ja

terveystoimen päivystys-

toiminnan valmiuskeskuksen

toiminnan yhteistyössä

Satakunnan ja Vaasan

sairaanhoitopiirien sekä

alueen sosiaalipäivystysten

kanssa.

Erva-valmiuskeskuksen

toiminta on kuvattu ja tilat

valmistuvat Tyksiin.

Toiminta on

suunniteltu ja

kuvattu

vuodelle 2020

Toiminta on

suunniteltu ja

kuvattu

vuodelle 2020

Osallistumme merkit-

täviksi katsottujen

verkostojen toimin-

taan ja vaikutamme

niissä sijoittamalla

niihin asiantuntijoi-

tamme. Hyödynnäm-

me niiden tarjoamia

tutkimus-, kehittämis-

ja koulutusmahdolli-

suuksia.

Turunmaan sairaala

saavuttaa menestyksellisesti

SHQS laaduntunnustuksen

uusimisen.

Laaduntunnustus uusitaan. Laaduntunnis-

tus on uusittu

Laaduntunnis-

tus on uusittu

Panostamme yhteis-

työhön

korkeakoulujen

kanssa opetuksen,

koulutuksen ja

tutkimuksen aloilla.

Tuemme yksikköjem-

me ja yksilöidemme

kykyä oppia ja

kehittyä

organisaatiomme

kaikilla tasoilla.

Huippuosaamisyksiköiden

toiminta uudistaa

sairaanhoitopiiriä.

Huippuyksiköiden tuotos on

arvioitu.

Tehty Tehty

Turvaamme

henkilöstön

työssä

jaksamisen ja

tasavertaisen

kohtelun

Huolehdimme

sairaanhoitopiirin

vetovoimaisuudesta

myös kannustavalla

palkkauspolitiikalla.

Palkkauksella kannustamme

hyvään työsuoritukseen ja

hyvään, yhteistyötä

tukevaan asenteeseen.

Analysoimme nykyiset

palkat ja sen elementit ja

teemme suunnitelman

palkkarakenteen

kehityksestä vuodelle 2020.

Käytössä olevat

palkkauselementit ovat

täysimääräisesti ja

ajantasaisesti käytössä.

Analyysi on tehty.

Analyysi tehty Analyysi tehty

Suunnitelma uusista

kannustavista

palkkauselementeistä on

tehty.

Valmis Valmis

10

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-

muksessa

raportoitu

tulos

Tarkastuslau-

takunnan

arviointi to-

teutumisesta

Vahvistamme

potilaan

osallistumista

hoitoonsa ja

asiakaskoke-

muksen

huomioimis-

ta toiminnas-

samme.

Kehitämme

asiakaspalaute-

järjestelmää

saadaksemme entistä

laajemmin tietoa

asiakas-

kokemuksesta.

Parannamme asiakaskoke-musta eri asiakasryhmissä saamamme palautteen mukaisesti ja raportoimme siitä.

Saamme nykyistä enemmän tietoa potilaskokemuksista.

Vähintään 50 % potilaista

antaa palautteen.

Vähintään 20 %

potilaista antaa

palautteen

Vähintään 20 %

potilaista antaa

palautteen

Hyödynnämme asia-

kaspalautteen lisäksi

enenevässä määrin

asiakasraateja, koke-

musasiantuntijoita ja

muita keinoja tunnis-

taa palveluun kohdis-

tuvia odotuksia.

Mitatun potilastyytyväi-syyden tulokset julkaistaan säännöllisesti yli kolme kertaa vuodessa.

Julkaistu x 1,

julkaisu-

ajankohdat

raportoinnin

yhteydessä

Julkaistaan 1

kerta/vuosi

Edistämme

toiminnas-

samme

kestävää

kehitystä.

Laadimme

sairaanhoitopiirille

kestävän kehityksen

toimenpideohjelman

ja toimeenpano-

suunnitelman.

Laadimme kestävän kehityksen toimenpide-ohjelman ja suunnitte-lemme sen toimeenpanon.

Ohjelma ja toimeenpano-suunnitelma on hyväksytty hallituksessa.

Ohjelma kesken Ohjelma kesken

Noudatamme talou-den vakauttamis-suunnitelmaa, jossa jäsenkuntien maksu-osuuksien keskimää-räinen kasvu säilyy korkeintaan 3,8 % suuruisena ja laina-kanta alle 200 M€:n tasolla.

Toiminnan kehys noudattaa talouden vakauttamis-ohjelmaa vielä vuoden 2019 ajan.

Maksuosuuksien keskimääräinen kasvu vuodesta 2012 alkaen alle 3,80 % (mitattuna vuoden 2019 lopussa, ilman psykiatriaa)

Alle 3,8 % 3,3 %

Sairaanhoitopiirin lainakanta vuoden 2019 lopussa on alle 200 M€.

Alle 200 M€ 168,1 M€

Valitsemme

vaikuttavat ja

kustannustehokkaat

hoito- ja

toimintamuodot ja

noudatamme

kestävän kehityksen

periaatteita

hankinnoissa.

Psykiatrisen sairaalan ja Salon sairaalan uudisrakennusten suunnittelu etenee vuoden 2019 aikana.

Hankepäätös psykiatrisen sairaalan rakentamisesta on tehty valtuustossa.

Valmistelu

kesken

Valmistelu

kesken

Turunmaan sairaalan kortteliin sijoittuvan, kaksikielistä hoitoa antavan tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden suunnittelu etenee.

Suunnitelma on valmis. Suunnitelma on

edennyt

Suunnitelma on

edennyt

11

Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus

Päämäärät Tavoitteet Tavoite Mittarit Toimintakerto-

muksessa

raportoitu

tulos

Tarkastuslau-

takunnan

arviointi to-

teutumisesta

Länsirannikon Työterveys Oy

on kilpailukykyisin

julkisomisteinen

työterveyshuolto-

organisaatio Varsinais-

Suomessa.

Asiakkaan kokemus

palveluista raportoidaan

seuraavilla tasoilla;

käyttäjäasiakkaan

tyytyväisyys,

esimiesasiakkaan

tyytyväisyys,

työkykykoordinaattorien

ja työsuojelun sekä

omistaja-asiakkaan

tyytyväisyys.

Käyttäjäasiak-

kaan

tyytyväisyys

98 %

Esimiehet,

työsuojelu ja

työkykykoordi-

naattorit:

kokonaistyyty-

väisyys 7,9

asteikolla 4-10

Käyttäjäasiak-

kaan

tyytyväisyys

98 %

Esimiehet,

työsuojelu ja

työkykykoordi-

naattorit:

kokonaistyyty-

väisyys 7,9

asteikolla 4-10

Raportoinnin ja mittareiden

kehittäminen

vaikuttavuuden arviointiin

Yhteistyönä sairaan-

hoitopiirin

henkilöstöhallinnon

edustajien kanssa

määritellään ja

käyttöönotetaan

mittareita, jotka kuvaavat

työterveysyhteistyön

aikaansaamaa muutosta

työntekijöiden työ- ja

toimintakyvyssä.

Kuvataan miten

työterveysyhteistyön

toimintatavat ja

käytännöt muuttuvat

positiivisen muutoksen

aikaansaamiseksi.

Raportointi-

ohjelmisto on

valmistunut

vuoden 2019

aikana.

Mittarit on

määritelty ja

otettu

käyttöön.

Raportteja

saadaan

vuoden 2020

aikana.

Raportointi-

ohjelmisto on

valmistunut

vuoden 2019

aikana.

Mittarit on

määritelty ja

otettu

käyttöön.

Raportteja

saadaan

vuoden 2020

aikana.

Kuvaus toimin-

tatapojen

muutoksesta

puuttuu.

Hoitokäytäntöjen

kehittäminen

VSSHP:

Työterveyshuollossa

suunnitellaan ja

käyttöönotetaan hyviin

hoitokäytäntöihin

perustuvat ja

tasalaatuisesti toteutuvat

toimintatavat

päihdeongelmaisen

työntekijän tutkimus- ja

hoitoprosessissa.

Päihdevastaa-

va työterveys-

hoitaja nimetty.

Addictum-

yhteistyö

toteutuu.

A-klinikan

Hoitoa verkossa

yhteistyösopi-

mus tehty.

Päihdevastaa-

va työterveys-

hoitaja nimetty.

Addictum-

yhteistyö

toteutuu.

A-klinikan

Hoitoa verkossa

yhteistyösopi-

mus tehty.

12

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi

4.1 Taloudelliset tavoitteet

Valtuustoon nähden sitovien nettokulujen toteutuminen tulosalueittain vuonna 2019

Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2019

Valtuusto hyväksyi muutokset vuoden 2019 talousarvioon kokouksessaan 26.11.2019. Muutetussa talousarviossa pysyttiin. Ilman talousarviomuutoksia kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) sitovat nettokulut olisivat ylittyneet 5,0 M€, eli 0,9 %.

Valtuusto muutti myös kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) tilikauden alijäämätavoitetta. Alijäämätavoitetta kasvatettiin 2,72 M€. Muutosta ei lopulta olisi tarvittu. Toteutunut alijäämä jäi pienemmäksi kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu.

Kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) investointimenot jäivät selvästi alle siihen varatun määrärahan. Investointimenoihin oli varattu 44,0 M€ ja toteutuma oli 26,6 M€. Vuoden 2019 aikana jouduttiin muuttamaan kohtuullisen isoja investointihankkeita. Lisäksi osa hankkeista on viivästynyt. Esimerkiksi A-sairaalan C-siiven korjaus keskeytettiin vuonna 2019, koska tarjoukset olivat liian kalliit. Investointibudjetin alittuminen on sinänsä positiivista, mutta toisaalta se merkitsee sairaanhoitopiirin rakennusten korjausvelan kasvua.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen sitovat nettokulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 0,55 M€ (0,8 %). Valtuusto hyväksyi 26.11.2019 talousarviomuutoksen, jolla myönnettiin 0,6 M€:n lisämääräraha, minkä ansiosta sitova nettokulutavoite saavutettiin.

Turunmaan sairaalan liikelaitoksen toiminta väheni mm. keskittämisasetuksen vaatimien toiminnan muutosten vuoksi arvioitua enemmän, ja sitovat nettokulut alittuivat 1,3 M€. Turunmaan sairaalan liikelaitos lakkautettiin vuoden 2020 alusta ja Turunmaan sairaala liitettiin valtuuston päätöksellä Tyksin alaisuuteen.

Tilinpäätöstietojen mukaan koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintakulut olivat 778,9 M€. Kulut kasvoivat 3,9 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 19,5 M€ (2,6 %). Henkilöstökulut ylittivät koko sairaanhoitopiirissä talousarvion yhteensä 8,3 M€ (2,0 %). Palvelujen ostomenot ylittyivät 4,8 M€ (3,2 %). Materiaalin ostomenot ylittivät määrärahat yhteensä 5,5 M€ (3,3 %). Ylityksestä 1,8 M€ johtui tarvikemyynnistä ja 2,1 M€ lääkkeisiin varatun määrärahan ylittymisestä. Lääkemenot olivat arvioitua suuremmat johtuen uusien kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta.

Koko kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion 19,4 M€ (2,4 %). Myönteistä oli, että ylityksestä suurin osa, eli 14,1 M€ syntyi muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityksistä ja kasvusta. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylittivät arvion 3,2 M€, muut myyntituotot 4,6 M€ (josta tarvikemyynnin osuus 1,8 M€), muut toimintatuotot 3,0 M€, sekä tuet ja avustukset 2,2 M€. Muut kuin jäsenkuntatuotot kasvoivat 2,3 % vuodesta 2018. Tuotot jäsenkunnilta ylittivät talousarvion 5,4 M€ (0,9 %).

Vuoden 2020 talousarvioesityksen perusteluissa todettiin, että talousarvioraami on erittäin tiukka. Vuoden 2019 kustannuskehitykseen talousarvioesitys tarkoitti ainoastaan 1,5 % toimintakulujen kokonaiskasvua vuonna 2020. Hallitus hyväksyi kokouksessaan 11.6.2019 talousarvioraamin 2020–2022 edellyttämät toimenpiteet, joiden vaikuttavuudeksi arvioitiin 12,0 M€. Talousarvioesityksen esittelytekstissä todettiin,

2019 Yli arvion + Muutos Ylitys- Erotus

Tilinpäätös Talousarvio Tot. % Alle arvion- 19/18 % oikeudet

€

Sitovat nettokulut:

Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia 537 318 587 532 316 010 100,9 5 002 577 4,6 11 500 000 -6 497 423

Turunmaan sairaalan liikelaitos 9 191 486 10 537 400 87,2 -1 345 914 -16,6 -1 345 914

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 68 317 788 67 772 700 100,8 545 088 1,1 600 000 -54 912

Kuntayhtymä yhteensä 614 827 862 610 626 110 100,7 4 201 752 3,8 4 201 752

€

13

että talousarvioraamia voidaan pitää realistisena, kun raamin edellyttämät toimenpiteet toimeenpannaan. Samalla todettiin, että toimenpiteiden vaikuttavuus vie aikaa ja on edelleen riski talousarvion pitävyydessä ellei toimeenpanossa päästä etenemään suunnitellusti. Talousarvioesitys ei myöskään sisällä varaumia hoidon kysynnän kasvuun.

Vuoden 2019 lopussa kumulatiivinen ylijäämä taseessa oli 7,7 M€. Talousarvio 2020 on laadittu alijäämäiseksi 6,2 M€ ja sen jälkeen jää vielä käytettäväksi 1,5 M€.

Talouden vakauttamisohjelmaan liittyvien sitovien talousarviotavoitteiden toteutuminen käsitellään tämän julkaisun kohdassa 4.3 Talouden vakauttamisohjelma. Talousarvioon noudattamiseen liittyviä havaintoja ja suosituksia käsitellään tämän julkaisun kohdassa 5.2 Toimenpiteiden riittävyys talousarvion noudattamiseksi.

Havainnot: Kaikki valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet vuodelle 2019 toteutuivat valtuuston 26.11.2019 tekemien talousarviomuutosten jälkeen. Koko kuntayhtymän (sisältäen liikelaitokset) toteutuneet sitovat nettokulut kasvoivat 3,8 % ja toimintakulut kasvoivat 3,9 % vuodesta 2018.

Vuoden 2019 kevään vakava koronavirusepidemia ei näkynyt vielä vuoden 2019 kuluissa, mutta koronavirusepidemia aiheuttaa talousarvion merkittävän ylitysuhan vuonna 2020. Vuoden 2020 talousarviossa ei ole lainkaan varauduttu hoidon kysynnän kasvuun.

Suositus: Yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon kanssa tulee edelleen tiivistää. Tavoitteena tulisi olla yhteispäivystykseen hakeutuvien potilaiden lukumäärän vähentäminen. Kunnat pystyisivät vähentämään yhteispäivystykseen hakeutuvien potilaiden lukumäärää ja näin vähentämään erikoissairaanhoidon menojaan tarjoamalla paremmin perusterveydenhuollon kysyntää vastaavia palveluja. Erityisesti turkulaiset hakeutuvat matalalla kynnyksellä yhteispäivystykseen, vaikka vaiva ei vaatisi välitöntä hoitoa, kun akuuttiaikoja ei ole perusterveydenhuollossa riittävästi tarjolla.

4.2 Toiminnalliset tavoitteet

Kuntayhtymälle ja yhdelle tytäryhtiölle, Länsirannikon Työterveys Oy:lle, oli asetettu yhteensä 29 valtuustotason sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista tarkastuslautakunnan tekemän arvioinnin mukaan runsas puolet (15 kpl, 52 %) toteutui täysin. Kolmasosa tavoitteista (10 kpl, 34 %) lähes toteutui tai toteutui osittain. Neljä tavoitetta (14 %) jäi toteutumatta. Toiminnallisista tavoitteista toteutui osittain tai kokonaan vuonna 2019 lähes yhtä moni kuin vuonna 2018.

Tarkastuslautakunta antoi vuoden 2018 arviointikertomuksessa suosituksen, jonka mukaan sairaanhoitopiirin sitovia tavoitteita tulisi edelleen terävöittää. Lautakunta suositti, että kullekin sitovalle tavoitteelle asetetaan selkeä mittari, joka liittyy asetettuun tavoitteeseen, ja mittarille yksiselitteinen, esim. numeerinen tavoitetaso. Tavoitetaso voi kuvastaa esimerkiksi mittarin arvon tavoiteltua kehittymistä verrattuna edelliseen vuoteen tai verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Talousarviotavoitteiden mittarit tulee valita niin, että mahdollisimman moni mahdollistaa seurannan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa.

Vuoden 2019 sitovat talousarviotavoitteet ovat joko olleet numeerisia tai tavoitteena on ollut erikseen mainitun toimenpiteen tai hankkeen toteutuminen. Tavoitteiden toteutumisen arviointi on ollut aiempia vuosia yksiselitteisempää. Määrällisesti vuonna 2019 talousarviotavoitteita oli lähes saman verran kuin vuonna 2018. Mainittakoon, että marraskuussa 2019 hyväksytyssä, vuoden 2020 talousarviossa ja-suunnitelmassa valtuustotason sitovien tavoitteiden lukumäärää on vähennetty selvästi.

14

Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa on loppuvuonna 2019 aloitettu robottiavusteinen kirurgia. Kuva: VSSHP.

Vuoden 2019 sitovista tavoitteista kolmetoista oli asetettu liittyen päämäärään ”Kehitämme palvelu- ja hoitoketjujamme saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi”. Nämä tavoitteet toteutuivat keskinkertaisesti. Tavoitteista toteutui täysin viisi (38 %). Tavoitteista viisi (38 %) toteutui osittain tai toteutuminen siirtyi vuodelle 2020. Loput kolme tavoitetta jäi toteutumatta (30 %).

Valmisteilla olivat vuoden lopussa edelleen lähisairaaloiden palvelurakenteeseen kohdistuvat päätökset lukuun ottamatta suunnitelmaa Turunmaan sairaalan yhdistämiseksi Tyksiin, mikä toteutui suunnitelman ja valtuuston päätöksen mukaisesti 1.1.2020. Turunmaan sairaalaa koskeva suunnitelma sisälsi myös uuden mallin siitä, miten ruotsinkielinen hoito tulee organisoida jatkossa. Ruotsinkielisen call center -toiminnan aloittaminen ei sen sijaan toteutunut. Sen tarpeellisuus tosin vähenee, kun valtakunnallinen neuvontapuhelinnumero 116 117, jonka palvelu on kaksikielinen, otetaan käyttöön Varsinais-Suomessa vuonna 2020. Alueellisten lähipalvelujen piirissä olevien potilaiden määrä ei myöskään kasvanut 30 % niin kuin oli asetettu tavoitteeksi.

Valmistelussa oli vuoden lopussa edelleen myös ICT-investointisuunnitelma vuosille 2020–2023. Tavoitteena oli sähköisten palvelujen ja toimintatapojen hallittua käyttöönottoa edistävän tietojärjestelmäinvestointien toteutussuunnitelman laatiminen. Tavoitteena oli, että asiakas saa yhteyden Tyks Akuuttiin myös digitaali-

15

sesti Omaolon kautta osana normaalia toimintaa. Tavoitteena oli, että vastauksen saa digitaalisesti viimeistään 30 minuutissa, mutta tätä tavoitetta ei saavutettu. Keskimääräinen odotusaika ylitti 30 minuuttia. Tavoitteena oli, että sähköistä ajanvarausta, etävastaanottoa ja Terveyskylä-portaalin palveluja käyttävien potilaiden määrä kasvaa yli kolminkertaiseksi vuonna 2019. Tähän tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta käyttö vähintään kaksinkertaistui vuoden aikana.

Jonotusaika hoitoon lyheni 7,7 % vuonna 2019. Tavoitteena oli, että hoitoonpääsyn mediaani olisi pienentynyt 10 % verrattuna vuoteen 2018, joten tavoitetta ei saavutettu.

Tavoitteista neljä oli asetettu toteuttamaan päämäärää ”Kehitämme osaamista ja palveluitamme toimimalla kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa”. Nämä tavoitteet toteutuivat erinomaisesti, sillä kaikki neljä toteutuivat. Erva-alueen ja yliopistosairaanhoitopiirien uusien yhteistyöhankkeiden määrä oli tavoitteen mukaisesti kaksi. Erva-valmiuskeskuksen toiminta kuvattiin ja tilat valmistuvat Tyksiin. Turunmaan sairaalan laaduntunnustus uusittiin ja huippuyksiköiden tuotos arvioitiin tavoitteiden mukaisesti.

Päämäärää ”Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja tasavertaisen kohtelun” kuvasti kaksi tavoitetta, jotka molemmat toteutuivat. Tavoitteen mukaisesti tehtiin analyysi siitä, ovatko käytössä olevat palkkauselementit täysimääräisesti ja ajantasaisesti käytössä sekä tehtiin suunnitelma uusista kannustavista palkkauselementeistä.

Kaksi tavoitetta kuvasti päämäärää ”Vahvistamme potilaan osallistumista hoitoonsa ja asiakaskokemuksen huomioimista toiminnassamme.” Nämä tavoitteet jäivät toteutumatta. Tavoitteena oli, että vähintään 50 % potilaista antaa palautteen, mutta toteutuma oli noin 40 %. Mitatun potilastyytyväisyyden tulokset tuli tavoitteen mukaan julkaista säännöllisesti yli kolme kertaa vuodessa, mutta julkaisukertoja oli vain yksi.

Lahjasukusoluhoitoon liittyvä työvaihe laboratoriossa. Lahjasukusoluilla voidaan auttaa potilaita, joiden oma sukusolujen tuotanto on vakavasti häiriintynyt. Kuva: VSSHP.

16

Päämäärää ”Edistämme toiminnassamme kestävää kehitystä” toteuttamaan oli asetettu viisi tavoitteita, joista kaksi toteutui ja kolme toteutui osittain tai toteutuminen siirtyi vuodelle 2020. Kestävän kehityksen ohjelman laatiminen oli vuoden lopussa vielä kesken, kuten myös Psykiatrisen sairaalan ja Salon sairaalan uudisrakennusten suunnittelu sekä Turunmaan sairaalan kortteliin sijoittuvan, kaksikielistä hoitoa antavan tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden suunnittelu. Talouden vakauttamisohjelman noudattamista koskevat kaksi tavoitetta sen sijaan toteutuivat.

Länsirannikon Työterveys Oy:lle asetettiin kolme sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista kaksi toteutui ja yksi toteutui osittain. Hinnat olivat tavoitteen mukaisesti kilpailukykyiset ja asiakkaat tyytyväisiä. Raportointia kehitettiin tavoitteen mukaisesti, mutta vuodenvaihteessa puuttui vielä kuvaus siitä, miten työterveys-yhteistyön toimintatavat ja käytännöt muuttuvat positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Havainnot: Valtuustotason sitovista toiminnallista tavoitteista toteutui täysin noin puolet. Kolmasosa tavoitteista toteutui osittain. Ainoastaan 14 % tavoitteista jäi kokonaan toteutumatta. Kokonaan tai osittain toteutuneiden tavoitteiden osuus oli lähes yhtä suuri kuin vuonna 2018. Tavoitteet olivat aiempia vuosia selkeämpiä, mikä helpotti niiden toteutumisen arviointia.

4.3 Talouden vakauttamisohjelma

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi talouden vakauttamisohjelman alun perin vuosille 2012–2021. Sittemmin valtuusto on hyväksynyt sitovan talousarviotavoitteen, jonka mukaan vakauttamisohjelman voimassaolo päättyi vuoden 2019 lopussa. Vakauttamisohjelman tavoitteita oli kaksi: vieraan pääoman määrä tuli vuonna 2021 olla korkeintaan 200 M€, ja jäsenkuntien maksuosuuksien keskimääräinen nousu sai olla korkeintaan 3,8 % per vuosi.

Vakauttamisohjelman tavoite koskien maksuosuuden keskimääräistä kasvua saavutettiin, ellei lasketa mukaan Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon henkilöstön siirtymistä sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017. Tilinpäätöksen mukaan jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu oli keskimäärin 3,3 % vuodessa vakauttamisohjelmakaudella 2012–2019. Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistymisen kanssa maksuosuuksien kasvu oli vuosina 2012–2019 keskimäärin 4,1 % vuodessa.

Jäsenkuntien maksuosuuksien kehitys vakauttamisohjelmakaudella 2012-2021

Lähde: VSSHP Talouspalvelut, Arja Pesonen 12.3.2020

17

Lainakannan kehitys on pysynyt vakauttamisohjelman mukaisena ja taloussuunnitelman mukaan pysyy alle 200 M€ vuoteen 2021 asti. Sairaanhoitopiirillä oli lainaa vuoden 2019 lopussa 168,1 M€. Majakkasairaalan (ent. T3-sairaalan) investointi tehdään leasingrahoituksella, eli se ei sisälly lainamäärään. Vuoden 2021 lopussa valmistuvan Majakkasairaalan rakentamiskustannukset ovat talousarvion investointisuunnitelman mukaan 185 M€. Lisäksi hankkeen kiinteisiin sairaalalaitteisiin, hoito- ja tutkimuslaitteisiin- ja irtaimistohankintoihin on varattuna talousarvioon ja -suunnitelmaan yhteensä 14 M€.

Havainnot: Talouden vakauttamisohjelman voimassaolo päättyi vuoden 2019 lopussa. Vakauttamis-ohjelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin, ellei oteta huomioon Turun kaupungin psykiatrisen erikois-sairaanhoidon siirtymistä sairaanhoitopiirille vuonna 2017 (kustannukset n. 30 M€/vuosi) ja Majakka-sairaalan (ent. T3-sairaalan) rahoitusta, joka tehdään leasingrahoituksena (kustannusarvio n. 199 M€ + alv).

Suositus: Vuonna 2019 päättyneen talouden vakauttamisohjelman tilalle tulee tuoda valtuustolle päätettäväksi uudet, pitkällä aikavälillä seurattavat mittarit ja niiden raja-arvot, joita jatkossa tulee noudattaa kustannusten nousun hillitsemiseksi.

4.4 Tuottavuus

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi 23.1.2020 tilastot sairaaloiden tuottavuudesta vuonna 2018. Vertailu koskee somaattista hoitoa, eli psykiatrinen hoito ei sisälly lukuihin.

Tuottavin viidestä yliopistosairaalasta episodeilla mitattuna vuonna 2018 oli Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays). Tyks pärjäsi vertailussa kohtuullisesti ja oli vuonna 2018 toiseksi tuottavin DRG-tuottavuudella mitattuna ja kolmanneksi tuottavin episodituottavuudella mitattuna. Episodi kattaa potilaan tietyn terveysongelman hoidon yhden kalenterivuoden aikana.

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020.

18

Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2018; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100

Yliopistosairaalat Episodituottavuus DRG-tuottavuus

HYKS 98 97

KYS 95 97

OYS 102 96

TAYS 106 109

TYKS 100 103

Yhteensä 100 100 Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020. DRG-tuottavuudessa tuotoksena on käytetty painotettuja avo- ja laitoshoitojaksoja (= NordDRG Full -hoitojaksot = DRG-pisteet) ja episodituottavuudessa painotettuja episodeja.

Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus ilman psykiatriaa laski 6 % vuodesta 2014 vuoteen 2018. Suurin tuottavuuden lasku tapahtui vuodesta 2014 vuoteen 2015. Yliopistosairaaloiden tuottavuus vuodesta 2015 vuoteen 2018 laski vain yhden prosenttiyksikön.

Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat sekä kustannukset että palvelutuotanto. Jos esimerkiksi kustannukset ja palvelutuotanto kehittyvät samassa suhteessa, niin tuottavuus säilyy entisellään. Jos taas kustannukset nousevat, mutta palvelutuotanto pysyy entisellään, tuottavuus laskee. Palvelutuotantoa mitataan tässä episodeilla. Palvelutuotannon mittaamisessa on otettu huomioon sairauksien hoidon vaikeusaste.

Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2014–2018; indeksi 2014 = 100

Yliopistosairaalat 2014 2015 2016 2017 2018

HYKS 1) 100 96 98 96 94

KYS 100 92 94 93 89

OYS 100 94 95 97 94

TAYS 2) 100 97 94 94 97

TYKS 3) 100 94 96 94 92

Yhteensä 100 95 96 95 94 1) Raaseporin sairaala liitettiin vuonna 2018 osaksi Hyksin toimintaa. Hyksin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em.sairaalan tiedot.2) Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin 2017 ja Hatanpään erikoissairaanhoito 2018 osaksi Taysintoimintaa. Taysin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot.3) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin 2015 osaksi Tyksin toimintaa. Tyksinaikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot.Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020

Tuottavuus laski kaikissa yliopistosairaaloissa vuosien 2014–2018 välisenä aikana. Tuottavuus laski tänä aikana vähiten Taysissa (3 %) ja eniten Kysissä (11 %). Tyksissä tuottavuus laski 8 %, mikä on enemmän kuin yliopistollisissa sairaaloissa keskimäärin.

Kaikissa yliopistosairaaloissa reaalikustannukset nousivat enemmän kuin vastaava palvelutuotanto kasvoi, mikä aiheutti tuottavuuden laskun. Tarkastelujakson 2014–2018 aikana yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotanto nousi 9 % ja kustannukset 16 %. Palvelutuotanto nousi vuodesta 2017 vuoteen 2018 verrattuna neljä prosenttiyksikköä ja reaalikustannukset viisi prosenttiyksikköä.

Palvelutuotannon määrä painotetuilla episodeilla mitattuna on noussut kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa

vuosina 2014–2018. Painotettujen episodien määrä nousi eniten (13 %) tänä aikana Taysissa ja vähiten (4 %)

Tyksissä.

19

Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2014–2018; indeksi 2014 = 100

Yliopistosairaalat 2014 2015 2016 2017 2018

HYKS 1) 100 98 103 104 109

KYS 100 96 102 105 105

OYS 100 99 103 110 111

TAYS 2) 100 96 100 105 113

TYKS 3) 100 98 103 104 104

Yhteensä 100 98 102 105 109 1) Raaseporin sairaala liitettiin vuonna 2018 osaksi Hyksin toimintaa. Hyksin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em.sairaalan tiedot.2) Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin 2017 ja Hatanpään erikoissairaanhoito 2018 osaksi Taysintoimintaa. Taysin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot.3) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin 2015 osaksi Tyksin toimintaa. Tyksinaikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot.Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020

THL:n tuottavuusvertailu kuvastaa sitä, että Tyksissä annettu hoito on keskimäärin kevyempää kuin muissa

yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä, eli ”casemix” on kevyempi. Sairaanhoitopiirin johdon näkemyksen

mukaan tämä merkitsee sitä, että Tyksin antama hoito ei ole kaikilta osin erikoissairaanhoitoa, vaan Tyksissä

tehdään osittain sellaista, mitä oikeastaan pitäisi tehdä perusterveydenhuollossa.

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020/ Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga 12.3.2020

Toiminta yliopistosairaaloissa on muuttunut yhä avohoitopainotteisemmaksi. Vuosina 2014─2018 ajanvarauskäyntien määrät ovat lisääntyneet yliopistosairaaloissa 8 % ja päivystyskäynnit 71 %, kun vuodesta 2017 lähtien tuottavuustiedoissa on ollut Kysiä lukuun ottamatta mukana koko yhteispäivystys. Tyksin koko yhteispäivystys sisällytettiin jo vuoden 2016 päivystyskäynteihin.

Vuodeosastojaksot mukaanluettuna päiväkirurgian hoitojaksot ovat puolestaan vähentyneet yliopistollisissa sairaaloissa vuosina 2014─2018 1 %. Eniten vuodeosasto- ja päiväkirurgian hoitojaksot ovat vähentyneet tänä aikana Kysissä ja Tyksissä (molemmissa 9 %).

Hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset (ilman psykiatriaa) nousivat reaalisesti keskimäärin 16 % kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuodesta 2014 vuoteen 2018. Kustannuskehitys on ollut maltillisinta Tyksissä, jossa reaalikustannukset (deflatoidut kustannukset) nousivat 14 % vuosina 2014–2018. Vastaavana

20

ajanjaksona kustannukset nousivat eniten Kysissä ja Oysissä (18 %). Vuonna 2018 reaalikustannukset nousivat yliopistollisissa sairaaloissa 5 %-yksikköä verrattuna vuoteen 2017. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina 2014–2018; indeksi 2014 = 100, deflatoidut kustannukset

Yliopistosairaalat 2014 2015 2016 2017 2018

HYKS 1) 100 103 105 109 116

KYS 100 104 108 114 118

OYS 100 106 109 113 118

TAYS 2) 100 100 107 112 117

TYKS 3) 100 105 107 111 114

Yhteensä 100 103 106 111 116 1) Raaseporin sairaala liitettiin vuonna 2018 osaksi Hyksin toimintaa. Hyksin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaalan tiedot. 2) Valkeakosken ja Vammalan sairaalat yhdistettiin 2017 ja Hatanpään erikoissairaanhoito 2018 osaksi Taysin toimintaa. Taysin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. 3) Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liitettiin 2015 osaksi Tyksin toimintaa. Tyksin aikasarjan tietoihin on sisällytetty em. sairaaloiden tiedot. Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020

THL:n laskelmien mukaan somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu käyttö oli Varsinais-Suomessa vuonna 2018 1 %:n suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Luvussa on mukana myös muiden kuin VSSHP:n tuottama erikoissairaanhoito. Vakioidut laskennalliset kustannukset per asukas olivat kuitenkin 6 % suuremmat kuin koko maassa keskimäärin. Kustannukset per asukas olivat 66 € korkeammat kuin maassa keskimäärin. Tästä summasta 15 € per asukas johtui suuremmasta erikoissairaanhoidon käytöstä. Keskimääräistä alhaisemmasta somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuudesta johtui 51 €:n ylimääräinen kustannus per asukas. Varsinais-Suomessa oli 481.052 asukasta vuonna 2018. Laskelmien mukaan Varsinais-Suomessa olisi siis saavutettavissa 24,5 M€:n säästö kasvattamalla somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuutta samalle tasolle kuin tuottavuus koko maassa keskimäärin. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2018

Alue: sairaanhoitopiiri

Vakioidut episodit/ asukas, indeksi koko maa=100

Vakioidut laskennalliset kustannukset/ asukas, indeksi koko maa=100

Kustannusten poikkeama yhteensä € / asukas

Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama € / asukas

Tehotto-

muudesta

johtuva

kustannusten

poikkeama €/

asukas

Varsinais-Suomi 101 106 66 15 51

Helsinki ja Uusimaa

91 94 -60 -94 35

Pirkanmaa 103 103 28 30 -2

Pohjois-Pohjanmaa

100 104 43 2 41

Pohjois-Savo 105 117 192 51 140

Koko maa 100 100 0 0 0 Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2018, THL 23.1.2020

21

Havainnot: Tyksin somaattisen hoidon reaalikustannukset ovat nousseet 14 % vuodesta 2014 vuoteen 2018, mikä on vähemmän kuin missään muussa yliopistollisessa sairaalassa. Toisaalta myös tuotannon vertailukelpoinen määrä on kasvanut samassa ajassa vähemmän kuin missään muussa yliopistollisessa sairaalassa, vain 4 %. Lopputuloksena Tyksin tuottavuus heikkeni eniten yliopistollisista sairaaloista vuodesta 2014 vuoteen 2018, 8 % prosenttiyksikköä (indeksiluku 92, 2014=100).

Viime vuosien negatiivisesta tuottavuuskehityksestä huolimatta Tyks menestyi kohtuullisesti THL:n tekemässä yliopistosairaaloiden tuottavuusvertailussa vuodelta 2018. Tuottavin yliopistosairaala episodeilla mitattuna vuonna 2018 oli Tays. Tyks oli vuonna 2018 toiseksi tuottavin yliopistosairaala DRG-tuottavuudella mitattuna ja kolmanneksi tuottavin episodituottavuudella mitattuna.

Suositus: THL:n laskelmien mukaan Varsinais-Suomen alueella olisi saavutettavissa 24,5 M€:n säästö kasvattamalla somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuutta samalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Luku sisältää myös muiden kuin VSSHP:n, esim. Turun kaupungin ja yksityissektorin tuottaman erikois-sairaanhoidon.

Tyksin toiminnan tuottavuus oli vuonna 2018 edelleen kohtuullisella tasolla muihin yliopistosairaaloihin verrattuna, vaikka tuottavuus onkin laskenut viime vuosina. Tuottavuuden lasku on mahdollista pysäyttää huolehtimalla siitä, että kustannukset jatkossa kasvavat hitaammin kuin mitä vertailukelpoisen palvelutuotannon määrä kasvaa.

5 Taloutta koskevat havainnot

5.1 Kustannusten kasvun taustatekijöitä

Kysynnän kasvu Hoidettujen potilaiden määrä kasvoi koko piirissä 2,5 % vuonna 2019 ja EPLL:ssä vielä enemmän, 3,6 % (eri

henkilöt). Kaikista varsinaissuomalaisista 44 % oli palvelujen käyttäjinä vuonna 2019.

Hoidettujen potilaiden määrän kasvu 2018–2019

Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2019. Palveluja saaneiden henkilöiden yhteissummasta on eliminoitu kahdessa tai useammassa sairaalassa hoidetut.

Lähetteiden määrän kasvu 2018–2019

Lähde: VSSHP:n tilinpäätös vuodelta 2019

Palveluja saaneet eri henkilöt, tammi-joulukuu

Sairaalat 2019 2018 muutos%

TYKS* 159 760 154 774 3,2

Turunmaa 10 291 10 926 -5,8

Psykiatria 19 421 19 234 1,0

EPLL 106 539 102 825 3,6

yhteensä** 229 361 223 707 2,5

*Tyks ei sisällä psykiatrian potilasmäärää

Lähetteet yhteensä, tammi-joulukuu

Sairaalat 2019 2018 Muutos%

TYKS* 149 033 142 304 4,7

Turunmaa 6 886 7 966 -13,6

Psykiatria 13 957 14 514 -3,8

EPLL 18 147 17 781 2,1

yhteensä 188 023 182 565 3,0

*Tyks ei sisällä psykiatrian lähetteitä

22

Lähes joka toisella (46 %:lla) sairaanhoitopiirissä vuonna 2019 hoidetuista potilaista hoitopolku alkoi

kiireellisenä, eli sillä että potilas tuli Tyks Akuutin (ent. EPLL:n yhteispäivystys) kautta hoitoon. Huono hoidon

saatavuus perusterveydenhuollossa lisää Tyks Akuutin palvelujen kysyntää. Erityisesti tämä koskee

turkulaisia potilaita, joiden kynnys hakeutua Tyks Akuuttiin on matala.

Myös saapuneiden lähetteiden kasvu oli varsin voimakasta. Ulkoa tulleiden lähetteiden määrä kasvoi 3,7 %

vuonna 2019. Kaikkien lähetteiden määrä (ulkoiset ja sisäiset) kasvoi 3,0 %. Lähes kolmasosa

erikoissairaanhoidon lähetteistä tuli yksityissektorin lääkäreiltä. Myös tähän kunnat pystyisivät vaikuttamaan

parantamalla terveyskeskusten hoidon saatavuutta.

VSSHP:n talousarviossa vuodelle 2020 todetaan, että Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä koko maassa on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2018 keskimäärin 1,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on ollut valtakunnallista kehitystä nopeampaa, keskimäärin 2,9 % vuodessa.

Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä on vuodesta 2013 vuoteen 2018 kasvanut valtakunnallisesti keskimäärin 2,5 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut vastaavana aikana keskimäärin 2,4 % vuodessa.

Seuraavasta kaaviosta näkyy, että avohoitokäyntien määrä on kasvanut vuosittain, kun taas vuodeosasto-päivien määrä on vähentynyt. Vuodeosastohoidon vähentäminen on suunnitelmallista ja johtuu mm. siitä, että osa leikkauksista, jotka aiemmin vaativat vuodeosastohoitoa, tehdään nykyään leikkaustekniikan kehittymisen vuoksi päiväkirurgisena toimenpiteenä.

VSSHP:n toimintavolyymien kehitys 2012-2019

Lähde: VSSHP:n Talouspalvelut, Arja Pesonen 12.3.2020

23

Kaaviossa näkyy selvästi, miten 1.5.2017 tapahtunut Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen nosti suoritteiden määrää. Muita syitä kysynnän kasvuun ovat väestön hoitotarpeen kasvu ikääntymisen myötä sekä perusterveydenhuollon kiireellisen hoidon riittämätön saatavuus, joka nostaa EPLL:n yhteispäivystyksen palvelujen kysyntää. Käyntitilastojen rakennetta on analysoitu tarkemmin tämän julkaisun kohdassa 6.1 Palvelurakenne on keventynyt.

Tilakustannusten kasvu

VSSHP:ssa on tehty viime vuosina runsaasti tilainvestointeja, joista viime vuosina merkittävin on ollut vuonna 2013 käyttöön otettu T2-sairaala. Vuonna 2018 valmistui Medisiina D-rakennus, jossa VSSHP:lla on käytössä runsaasti vuokratiloja. Parhaillaan rakennetaan uutta Majakkasairaalaa (entinen T3-sairaala), joka otetaan käyttöön vuoden 2021 lopussa. Suunnitteilla on parhaillaan mm. Psykiatrian toimitilahanke ja Salon sairaalan laajennushanke yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. Kantasairaalan alueella on viime vuosina lisäksi peruskorjattu useita vanhempia rakennuksia.

Tekniikan ja huollon tulosalueelta saatujen tietojen mukaan esimerkiksi Majakkasairaala (n. 50 000 m2) käyttökustannukset tulevat olemaan (nykyisen keskiarvon mukaan) noin 7 €/m2/kk, eli yhteensä noin 4,2 M€/vuosi. Lisäksi pääomakustannukset Kuntarahoituksen kautta (leasing-sopimus 15 vuodeksi) ovat 4x1,8 M€/vuosi. Tämän päälle tulee vielä kiinteistövero 1,3 M€/ vuosi ja tonttivuokra. Näistä muodostuu yhteensä noin 8,5 M€. Pelkästään Majakkasairaalan johdosta tilakustannukset tulevat arvion mukaan siis nousemaan vuodesta 2022 alkaen yhteensä noin 13 M€ vuodessa. Tosin valtuusto on asettanut hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä vaatimuksen, että Majakkasairaalaan siirtyvän sairaanhoito-toiminnan tulee tehostua. Toiminnan tehostuminen vähentäisi henkilöstön tarvetta ja henkilöstökuluja.

Tilakustannusten kasvua pystytään jonkin verran hidastamaan, jos toiminnan siirryttyä U-sairaalasta Majakkasairaalaan, pystytään luopumaan U-sairaalasta kokonaan, eikä siitä enää synny käyttö- tai korjauskustannuksia. U-sairaala tulee tekniikan ja huollon tulosalueen arvion mukaan aiheuttamaan tyhjänäkin 2-5 M€:n kiinteistökulut vuosittain kunnes se myydään tai puretaan. Mikäli rakennus puretaan, joudutaan varautumaan siihen, että U-sairaalan purkukustannukset tulevat olemaan 10─20 M€, mikä on kallis menoerä yhdelle vuodelle.

Suunnittelukuva vuonna 2022 valmistuvan Majakkasairaalan aulasta. Kuva: VSSHP.

24

Vuonna 2018 valmistunut Medisiina D-rakennus, josta sairaanhoitopiiri vuokraa mm. laboratoriotiloja, nosti

Tekniikan ja huollon tulosalueen antamien tietojen mukaan VSSHP:n vuokrakuluja vuositasolla noin 3 M€.

Majakkasairaalan lisäksi suunnitteilla olevat Salon sairaalan laajennus ja Psykiatrian sairaala tulevat

nostamaan kiinteistökuluja/sisäisiä vuokrakuluja edelleen.

Valtuusto päätti 26.11.2019, että sairaanhoitopiiri luovuttaa korvauksetta Paimion parantolakiinteistön

irtaimistoineen Suomen valtion ja muiden valmistelussa mukana olevien tahojen perustamalle Paimion

parantola -säätiölle. VSSHP omistaa Paimion sairaalan säätiöstä suurimman osuuden. Tekniikan ja huollon

tulosalueella arvioidaan, että sen vuoksi vaarana on, että korjauskustannuksista valtaosa jää jatkossakin

sairaanhoitopiirin maksettavaksi.

Tilakustannusten hillitsemisen haasteena on investointihankkeiden määrän kasvaminen vanhentuneen

rakennuskannan ja korjausvelan takia. Kiinteistöjen korjausvelka on rakennuskannan vanhentuessa

kasvanut. Hankkeiden kustannukset ovat myös viime vuosina nousseet korkeasuhdanteen aikana.

Kuntayhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2019, että Paimion sairaala luovutetaan Paimion parantola -säätiölle. Kuva: VSSHP.

Lääkkeiden ja lääketieteellisen teknologian kehitys

Kuten mm. VSSHP:n talousarviossa vuodelle 2020 todetaan, niin lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys on tuonut erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton tilastojen mukaan vuosina 2009–2018 lääkemenot kasvoivat erikoissairaanhoidossa keskimäärin 5,7 % vuodessa. VSSHP:ssa kasvu on ollut lähes sama, keskimäärin 5,6 % vuodessa.

25

Lääketieteellisen teknologian ja lääkkeiden kehittyminen tuo hoidon piiriin uusia potilasryhmiä ja lisää jatkuvasti erikoissairaanhoidon kysyntää. Uudet hoitomenetelmät ja niihin liittyvät lääkkeet ja laitteet ovat yleensä aiempia huomattavasti kalliimpia ja lisäävät henkilöstön koulutustarvetta. Hoitomenetelmät kehittyvät myös sitä kautta, että yliopistosairaalassa koulutetaan uusia lääkäreitä, jotka suorittavat tutkintoonsa liittyvää tutkimustyötä. Yliopistosairaalassa tulee myös tämän koulutustehtävänsä vuoksi olla ajanmukaista teknologiaa käytössä.

Palvelumuotojen laajeneminen

Digitaaliset palvelut ovat vuodesta 2018 alkaen laajenneet nopeasti sairaanhoitopiirissä. Sähköisiä vastaanottokäyntejä oli vuonna 2019 noin 50.000 ja määrä on nopeassa kasvussa. Sähköisillä vastaanottokäynneillä pystytään osittain korvaamaan tavallisia avohoidon käyntejä ja hoitopuheluita. Kyseessä on uusi palvelun muoto, joka vaatii henkilöstöresurssia aivan samalla tavalla kuin muukin palvelu. Odotus kuitenkin on, että digitaalisten palveluiden avulla pystytään määrättyyn rajaan asti huolehtimaan kasvavasta potilasmäärästä ilman henkilöstön lisäämistä. Uuden digitaalisen palvelun käyttöönoton yhteydessä syntyy mm. laite- ja koulutuskustannuksia.

Laatuvaatimusten kiristyminen

Erikoissairaanhoidon laatuvaatimuksia on potilasturvallisuuden parantamiseksi kiristetty viime vuosina. Terveydenhuollon lainsäädäntö sisältää lukuisia vaatimuksia koskien hoidon laatua ja terveydenhuollon toimintaa. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017) on lisännyt VSSHP:n päivystysaikaisia kustannuksia merkittävästi.

Toiminnan laadulle asetetaan myös sairaanhoitopiirin sisällä jatkuvasti lisää vaatimuksia. VSSHP:ssa on hallituksen päätöksellä otettu käyttöön SHQS-laatujärjestelmä, jonka järjestelmällinen käyttöönotto ja ylläpito ei onnistu ilman, että yksiköt varaavat siihen henkilöstön työaikaa.

Organisaatiomuutokset

Sairaanhoitopiirille on siirtynyt organisaatiomuutosten yhteydessä toimintoja kunnilta, mikä on kasvattanut

sairaanhoitopiirin laskutusta. Tosin henkilöstön siirtyessä sairaanhoitopiirille, kuntien omat palkkamenot

vähenevät. Merkittävin viime vuosina tapahtunut organisaatiomuutos oli Turun kaupungin psykiatrisen

erikoissairaanhoidon henkilöstön siirtäminen sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017 alkaen, mikä nosti

sairaanhoitopiirin vuosittaisia käyttömenoja noin 30 M€/vuodessa. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen

perustaminen vuonna 2012 oli myös taloudellisesti erittäin merkittävä muutos, jossa päivystyksen

henkilöstöä siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirille.

Havainnot: Erikoissairaanhoidon kustannuspaineita lisäävät mm. kysynnän jatkuva kasvu, lääkkeiden ja lääketieteellisen teknologian kehitys, palvelumuotojen laajeneminen, laatuvaatimusten kiristyminen sekä merkittävistä rakennusinvestoinneista johtuvat kasvavat kiinteistökulut ja poistot. Muutokset tähtäävät pääasiassa potilashoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseen ja perustuvat osittain kiristyneeseen lainsäädäntöön.

Suositukset: Monet kustannuspaineita lisäävät tekijät ovat sellaisia, ettei sairaanhoitopiiri pysty vaikuttamaan niihin ainakaan yksin. Mahdollisuuksia kustannuspaineen vähentämiseen olisi kuitenkin esimerkiksi Tyks Akuutin yhteispäivystyksessä. Mikäli kunnat pystyisivät järjestämään väestölleen riittävästi perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja, saataisiin tätä kautta hillittyä yhteispäivystyksen vastaanotto-käyntien määrän kasvua.

26

Nykyisten ja tulevien tilojen tehokkaaseen käyttöön ja tilojen käyttökustannusten hillitsemiseen tulee kiinnittää huomiota. Toimenpiteet U-sairaalasta luopumiseksi tulee käynnistää, jottei se enää rasittaisi käyttötaloutta U-sairaalan toiminnan siirryttyä Majakkasairaalaan. Mahdolliseen U-sairaalan purkamiseen on varauduttava taloussuunnitelmassa.

Tilahankkeet tulee priorisoida ja jaksottaa niin, että sairaanhoitopiirin talous on kestävällä pohjalla.

5.2 Toimenpiteiden riittävyys talousarvion noudattamiseksi

Hallitus käsitteli kokouksessaan 11.6.2019 tammi─huhtikuun 2019 osavuosikatsausta, jolloin todettiin talousarvion ylitysuhka. Hallitus hyväksyi osavuosikatsauksen 30.4.2019 tulosennusteen johdosta seuraavat toimenpiteet, joilla tavoiteltiin 6,0 M€:n vaikutuksia kustannuskehitykseen vuonna 2019:

Hallituksen 11.6.2019 hyväksymät toimenpiteet 30.4.2019 osavuosikatsauksen johdosta

Toimenpide Kustannusvaikutus Vastuutaho

Hankintaprosessien parempi hallinta, mm. pienet tarvike-erät 1,0 M€ sairaalajohtaja

Ostopalvelujen kotiuttaminen 0,5 M€ sairaalajohtaja

Kalliiden lääkkeiden käyttöön ja hintaan vaikuttaminen 0,73 M€ sairaala-apteekkari

Ulkopuolisten palvelujen ostojen vähennys, Ugin A-sairaalan myyntivaikutus

0,35 M€ teknillinen johtaja

Tytäryhtiöiden omistajaohjaus 0,20 M€ sairaanhoitopiirin johtaja

Leikkausmateriaalien ym. käyttötavarahävikin vähentäminen 0,43 M€ sairaalajohtaja

Talkoo- ja säästövapaat ym. kuten viime vuonna 0,75 M€ koko henkilöstö

Muita pienempiä säästötoimenpiteitä sekä mahdollisia lisätuloja

2,0 M€ selvitetään erikseen

Lähde: VSSHP:n hallituksen päätös 11.6.2019 § 72

Kokouksessaan 8.10.2019 hallitus merkitsi tiedokseen tammi─elokuun 2019 osavuosikatsauksen. Tuolloin ei tehty erillisiä päätöksiä kustannuskehityksen hillitsemiseen liittyen. Ennuste jäsenkuntien myyntituotoiksi oli tuolloin 571,2 M€, mikä ylitti talousarvion 6,6 M€ (1,2 %). Ennuste tuotoiksi jäsenkunnilta yhteensä, sisältäen erityisvelvoitemaksun ja kalliin hoidon tasausmaksun, ylitti talousarvion 7,2 M€ (1,2 %).

Hallituksen pöytäkirjan esittelytekstissä todettiin 8.10.2019 seuraavasti: ”Vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä todettiin, ettei talousarvion ylityspaineisiin pystytä täysin sopeutumaan hoidon voimakkaan kysynnän vuoksi. Hallitukselle esitettiin toimenpiteitä, joiden mukaan tavoitellaan alijäämäuhkan supistamista talousarvion mukaiselle uralle (─2 milj. euroa) minkä lisäksi jäsenkuntien maksuosuuksien ennakoitiin ylittävän n. 7 milj. euroa talousarvion. Alijäämän supistamiseen tähtääviä toimenpiteitä on käynnissä ja niiden vaikuttavuus kohdistuu pääasiassa loppuvuoteen. Osa toimenpiteistä on tarkoitettu pysyviksi uusiksi toimintamalleiksi.” Mitään yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten kutakin kustannuskehitykseen vaikuttavaa toimenpidettä oli toteutettu tai kunkin toimenpiteen vaikutuksesta ei hallitukselle esitetty.

Sairaanhoitopiirin johtajan ja talousjohtajan tarkastuslautakunnalle 12.3.2020 antamien selvitysten mukaan

hallituksen 11.6.2019 päättämien toimenpiteiden toteutumisesta ei ole raportoitu erikseen, vaan vuoden

2019 talousarvion toteutumisesta on raportoitu tavanomaisesti hallituksen kokouksissa talousarvion

seurantaraporteissa ja osavuosikatsauksissa. Yksittäisten toteutettujen toimenpiteiden toteuttamisesta tai

toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista ei ole kerätty seurantatietoa. Perusteluna on mm. se, ettei

nykyisistä tietojärjestelmistä ole helposti saatavissa tämän kaltaista yksityiskohtaista tietoa.

27

Sairaanhoitopiiri ei ole päätöksissään vuoden 2019 aikana ollut täysin johdonmukainen pyrkimyksissään hillitä menojen kasvua. Esimerkiksi lasten päivystyksen (n. 10.000 asiakaskäyntiä vuodessa) siirtäminen 1.11.2019 alkaen Tyksin Lasten ja nuorten toimialueelle lisää EPLL:n johtokunnan 29.8.2019 käsittelemien laskelmien mukaan sairaanhoitopiirin kokonaismenoja n. 460.000─800.000 € vuodessa, riippuen siitä pystyykö EPLL sopeuttamaan toimintaansa ja nopeasti luopumaan henkilöstöstä. Päätöksen esittelytekstissä kuitenkin epäillään, ettei EPLL pystyisi nopealla aikataululla vähentämään henkilöstöään muutoksen johdosta. Samoin strategiajohtajan määräaikaisen vakanssin yllättävä perustaminen hallituksen päätöksellä 23.4.2019 lisäsi hallintokeskuksen palkkamenoja yli 100.000 € vuodessa.

Havainnot: Kesäkuussa 2019 hallitus päätti toimenpiteistä vuoden 2019 talousarviossa pysymiseksi. Toimenpiteiden toteutumisesta tai mainittujen toimenpiteiden taloudellisesta vaikutuksesta ei ollut erillistä raportointia vuoden 2019 aikana. Hallitukselle raportoitiin talousarvion toteutumisesta tavanomaisella tavalla kuukausittain talouden seurantaraporteilla ja kolmannesvuosittain osavuosikatsauksella.

Vuonna 2019 koko kuntayhtymän (sis. liikelaitokset) toimintakulut kasvoivat lopulta 3,9 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 19,5 M€ (2,6 %). Koko kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion 19,4 M€ (2,4 %). Myönteistä oli, että ylityksestä suurin osa, 14,1 M€, syntyi muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityksistä ja kasvusta. Koko sairaanhoitopiirin tasolla (sis. liikelaitokset) tuotot jäsenkunnilta ylittivät talousarvion 5,4 M€ (0,9 %).

Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut poikkeustilanne koronavirusepidemioineen aiheuttaa sen, ettei talousarvioylitykseltä voida välttyä vuonna 2020. Tilanteen normalisoituminen voi kestää pitkäänkin.

Suositukset: Normaaliolojen palauduttua koronavirusepidemian jälkeen toimintakulujen kasvua tulee pyrkiä hillitsemään nykyistä järjestelmällisemmin. Toimenpiteiden tulee olla suunnitelmallisia ja niiden tulee kohdella henkilöstöä tasapuolisesti eli niiden tulee kattaa koko organisaatio. Yksittäisten toimenpiteiden toteutusta ja vaikutusta talouteen ja toimintaan tulee seurata toimi- ja tulosalueilla ja niistä tulee raportoida hallitukselle, jotta hallitus voi päätellä ovatko toimenpiteet riittäviä talousarviossa pysymiseksi.

Tulosalue- ja toimialuejohdolla tulee olla asemansa menestykselliseen hoitamiseen tarvittava talous-osaaminen. Toimialuejohtajien valintakriteereissä tulee painottaa taloudellista johtamisosaamista. Taloudellisessa vastuussa olevien päätöksenteossa tulee vielä nykyistä paremmin ottaa huomioon taloudelliset näkökohdat ja pyrkiä ratkaisuihin, jotka hillitsevät sairaanhoitopiirin ja potilaiden koko hoitoketjun kokonaismenojen kasvua.

5.3 Pitkän aikavälin tuottavuusohjelman laatiminen

Vuodesta 2012 vuoteen 2019 voimassa ollut talouden vakauttamisohjelmassa pysyttiin, ellei oteta huomioon

Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtymistä sairaanhoitopiirin alaisuuteen 2017, tai sitä,

että T3-sairaala rakennetaan leasingrahoituksella, joka ei näy lainamäärässä.

Talouden vakauttamisohjelman tilalle suunniteltiin keväällä 2019 tilalle uutta ohjelmaa. Maaliskuussa 2019 sairaanhoitopiirin hallituksessa päätettiin tuottavuusohjelman laadinnasta ja sen pohjaksi tilattiin esiselvitys konsulttiyhtiöltä. Tuottavuushankkeelle perustettiin hallituksen päätöksellä 5.3.2019 ohjausryhmä, joka koostui hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajohtajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta. Lisäksi hallitus perusti tuottavuusohjelman valmisteluun erillisen seurantaryhmän, jossa oli edustus kaikista hallituksessa edustetuista puolueista sekä henkilöstön edustus.

Hallitus totesi lisäksi 5.3.2019, että tuottavuusohjelman valmistelu tulee käsitellä tiedoksiantona sairaanhoitopiirin kaikissa toimielimissä sekä laatia valmistelua varten henkilöstölle palautekanava, ja että asiasta tulee informoida aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin jäsenkuntia.

28

Sairaanhoitopiirin johto on tarkastuslautakunnalle todennut, että myöhemmin keväällä saatu konsulttiyhtiön esiselvitys oli pettymys. Esiselvitys sisälsi lähinnä ehdotuksia tuottavuuden nostamisesta, jotka olisivat samalla nostaneet kustannuksia. Ehdotuksena oli esimerkiksi tilojen ja laitteiden käyttöasteen nostaminen lisäämällä toimenpiteiden ja kuvantamistutkimusten määriä. Kunnilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia lisätä menojaan. Kokouksessaan 21.5.2019 hallitus päätti, että jatketaan sellaisten toimien valmistelua, joilla kuntien maksuosuuden kasvu rajataan enintään 2,5 %:iin vuodessa 2020 alkaen siten, että sairaanhoitopiirin päätösten ulkopuolella olevat kysynnän muutokset otetaan huomioon. Lisäksi päätettiin edelleen tiivistää kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä hoitojärjestelmän kehittämisessä kustannuskasvun hillitsemiseksi.

Hallituksen seuraavassa kokouksessa 11.6.2019 päätettiin osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä hyväksyä toimenpiteet tulosennusteen johdosta, joilla haettiin 6 M€:n vaikutuksia kustannuskehitykseen vuonna 2019. Suunnitelman seurauksena arvioitiin, että tilikauden tulos olisi tavoitteen ─2 M€:n mukainen mutta talousarvion ylittävän kysynnän takia jäsenkuntien maksuosuudet ylittäisivät talousarvion 7,3 M€ eli 1,2 %.

Vuoden 2020 talousarvioraamista hallitus päätti 11.6.2019, että

talousarvion 2020 jäsenkuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2,5 % talousarviosta 2019siten, että sairaanhoitopiirin päätösten ulkopuolella olevat kysynnän muutokset otetaan huomioon

sairaanhoitopiirille jäsenkunnilta sopimuksilla siirrettävät uudet toiminnot eivät sisälly em. 2,5 %enimmäismäärään ja uudet velvoitteet kohdistetaan niiden jäsenkuntien palvelusuunnitelmiin, joitasopimus koskee

talousarvio 2020 laaditaan 6 M€ alijäämäiseksi.

Hallituksen 11.6.2019 kokouksessa hyväksyttiin lisäksi luettelo taloussuunnitelmakaudella toteutettavista toimenpiteistä.

Hallituksen 11.6.2019 hyväksymät toimenpiteet taloussuunnitelmakaudelle 2020─2022

Toimenpide Kustannusvaikutus Vastuutaho

Ostopalveluiden kotiuttaminen omaksi toiminnaksi 2,0 M€ sairaalajohtaja

Vuodeosastojen käytön tehostaminen ja henkilöstömitoituksen optimointi

0,7 M€ sairaalajohtaja

EVES-toiminnan selkeä vähentäminen 2,0 M€ sairaalajohtaja

Erikoissairaanhoidon käytön vähentäminen: tutkimusindikaatiot, seurantakäynnit

1,3 M€ sairaalajohtaja

Sähköisten toimintatapojen laajentaminen 0,2 M€ strategiajohtaja

Ensihoidon ja päivystyksen kustannusten sopeuttaminen muuttuneeseen toimintaan (lasten päivystyksen siirto, kustannustehokas ensihoito, 116117 palvelun vaikutukset)

0,2 M€ EPLL toimitusjohtaja

Paluu lääkehuoltorakennukseen ja lääkehuollon järjestelyt henkilöstövaikutuksineen

0,6 M€ sairaala-apteekkari

Kustannustehokkaan lääkehoidon valinnat 1,0 M€ johtajaylilääkäri

Materiaalihankintojen viisaat valinnat ja hankintaprosessin kehitys

2,3 M€ hankintajohtaja ja sairaalajohtaja

In house-yhtiöiden omistajaohjaus 0,5 M€ shp-johtaja

Tekniikan ja huollon prosessien tehostaminen ja ulkopuolisen palveluoston vähentäminen

1,2 M€ teknillinen johtaja

Lähde: VSSHP:n hallituksen päätös 11.6.2019 § 73

Hallituksen 11.6.2019 tekemän päätöksen perusteluissa todettiin, että lueteltujen toimenpiteiden hyödyksi arvioidaan yhteensä 12,0 M€. Samalla todettiin kuitenkin, että hyötyjen aikaansaaminen tulee edellyttämään henkilöstölisäyksiä, jotka nostavat henkilöstökuluja yhteensä 2,3 M€ ja pienentävät toimenpiteiden

29

säästöpotentiaalia 9,7 M€:oon. Edelleen perusteluissa todettiin, että säästöjen aikaansaannin edellytyksenä on erikoissairaanhoidon kysynnän kasvun torjuminen yhteistyössä jäsenkuntien kanssa.

Hallituksen 11.6.2019 päättämien tuottavuustoimenpiteiden toteuttamisesta ei ole raportoitu erikseen, vaan vuoden 2019 talousarvion toteutumisesta on raportoitu normaalilla tavalla hallituksen kokouksissa talousarvion seurantaraporteissa ja osavuosikatsauksissa. Tuottavuushankkeelle perustettu ohjausryhmä ei ole kokoontunut, kuten ei myöskään seurantaryhmä. Yksittäisten toteutettujen toimenpiteiden toteuttamisesta tai toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista ei ole kerätty seurantatietoa.

Valtuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2020 kokouksessaan 26.11.2019. Esittelytekstissä todettiin tuolloin, että seuraavan pitkän tähtäimen tuottavuusohjelman laadinta toimenpiteineen on kesken ja sen on tarkoitus valmistua osana sairaanhoitopiirin strategian tarkastelua alkuvuonna 2020. Taloussuunnitelmaa ja tuottavuusohjelmaa laaditaan siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu voi olla enintään 2,5 % tulevina vuosina. Esittelytekstissä todettiin edelleen, että vuoden 2020 talousarvioraami on erittäin tiukka. Vuoden 2019 ennustettuihin toimintakuluihin talousarvioesitys tarkoitti ainoastaan 1,5 % toimintakulujen kokonaiskasvua. Lisäksi todettiin, että talousarvioesitys vuodelle 2020 ei sisältänyt varaumia hoidon kysynnän kasvuun.

Seuraavan kerran hallitus käsitteli tuottavuusohjelman laatimista kokouksessaan 3.3.2020. Hallitus päätti tuolloin sittenkin luopua erillisen tuottavuusohjelman laatimisesta. Hallitus totesi, että tuottavuusohjelmaa ei ole toistaiseksi tarvetta jatkaa erillisenä asiana ja, että sairaanhoitopiirin kehittämistavoitteita toteutetaan osana voimassa olevia suunnitelmia.

Perusteluna tuottavuusohjelman laadinnasta luopumiselle oli, että sairaanhoitopiirin vuosien 2020–2022 talousarvio- ja suunnitelma on laadittu hallituksen 11.6.2019 tekemän talousarvioraamipäätöksen mukaisesti ja talousarvio ja -suunnitelma on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa 26.11.2019. Lisäksi katsottiin, että kuntien kanssa yhteistyössä laaditun lakisääteisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, joka hyväksyttiin valtuustossa 26.11.2019, lisäksi ei tarvita erillistä tuottavuusohjelmaa.

Sairaanhoitopiirin johdon mukaan valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman toteuttaminen siten, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvu saa olla korkeintaan 2,5 % vuodessa, tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoden 2020 aikana käyttötalouden sopeutustarve on n. 12 M€ ja siitä eteenpäin edelleen n. 10 M€ vuodessa.

Arvio sairaanhoitopiirin käyttötalouden kehityksestä tulevina vuosina ilman sopeutustoimenpiteitä

Lähde: Vs. sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga 12.3.2020

30

Havainnot: Hallitus päätti 5.3.2019, että laaditaan VSSHP:n pitkäaikainen monivuotinen tuottavuuden kehittämisohjelma. Samalla päätettiin perustaa tuottavuusohjelmalle hallituksen puheenjohtajista ja sairaanhoitopiirin johtavista viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä ja ohjelman valmistelun seurantaryhmä jossa tuli olla edustus kaikista hallituksessa edustetuista puolueista sekä henkilöstön edustus.

Tuottavuusohjelman ohjausryhmä ja seurantaryhmä eivät ole kokoontuneet. Hallituksen päätöksellä 3.3.2020 sittemmin luovuttiin erillisen tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vedoten siihen, että sairaanhoitopiirin ja kuntien yhdessä valmisteleman ja sairaanhoitopiirin valtuuston 26.11.2019 hyväksymän Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman 2019–2020 voidaan katsoa olevan riittävä toimenpideohjelma terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kehittämiseksi.

Suositukset: Tarkastuslautakunta pitää hallituksen 3.3.2020 tekemää päätöstä pitkän aikavälin tuottavuus-ohjelmasta luopumisesta hämmästyttävänä. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-suunnitelma on voimassa ainoastaan vuoden 2020 loppuun asti. Lisäksi järjestämissuunnitelma sisältää niukasti kustannuskehityksen hillitsemiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia. Suunnitelma painottuu sen sijaan palvelutason nostamiseen vastaamaan nykyistä paremmin väestön palvelutarpeita. Näistä syistä järjestämissuunnitelma ei tarkastuslautakunnan mielestä merkittävällä tavalla pitkällä aikavälillä ohjaa sairaanhoitopiirin yksiköitä harkitsemaan miten ne voisivat hillitä kustannuksiaan tai millä tavalla ne voisivat parantaa toimintansa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Siihen tarvitaan konkreettisista toimenpiteistä koostuva ohjelma, joka on sairaanhoitopiirin hallituksen hyväksymä, ja jonka toteutusta aktiivisesti ohjataan ja valvotaan, siten kuin hallitus päätti 5.3.2019.

Valtuuston hyväksymä talousarvio- ja -suunnitelma vuosille 2020–2022 on erittäin niukka ja sisältää riskejä. Potilasmäärien kasvuun ei ole vuoden 2020 talousarviossa varauduttu. Talousarvion ja -suunnitelman toteutuminen edellyttää vuoden 2020 aikana käyttötalouden sopeuttamista n. 12 M€ ja siitä eteenpäin edelleen n. 10 M€ vuodessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan sairaanhoitopiiri tarvitsee erillisen, taloussuunnitelmakautta pidemmälle ulottuvan tuottavuusohjelman, jonka toimenpiteiden toteutusta ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti ohjaus- ja seurantaryhmien lisäksi myös hallituksen tasolla.

6 Muut havainnot

6.1 Palvelurakenne on keventynyt

Avohoidon kehitys 2016–2019

Sairaanhoitopiirin laskutettujen avohoitokäyntien määrä Tyksissä, Tyks Akuutissa (EPLL) ja Turunmaan sairaalassa kasvoi yhteensä 21 % vuodesta 2016 vuoteen 2019. Laskutettuja avohoitokäyntejä tehtiin yhteensä 1,15 miljoonaa kpl vuonna 2019. Suurin kasvu tapahtui Tyksin avohoitokäyntien määrässä. Tyks Akuutin (EPLL) käyntimäärissä ei ollut suurta nousua, vain 1,4 %.

Vuonna 2019 avohoitokäyntejä Tyksiin tehtiin vajaa miljoona, 976.947 kpl. Sairaanhoitopiirin laskutustietojen mukaan Tyksin laskutettujen avohoitokäyntien kokonaismäärä kasvoi 25,3 % vuodesta 2016 vuoteen 2019. Ero oli noin 197.300 käyntiä.

Tyksin avohoitokäynneissä on tapahtunut siirtymää yhä kevyempään, vähemmän resursseja vaativaan hoitoon. Lääkärivastaanottokäyntien osuus on pienentynyt, samalla kuin hoitajavastaanottokäyntien ja sähköisten käyntien osuus on kasvanut. Sähköisten käyntien määrä ja osuus käynneistä ovat voimakkaassa kasvussa.

31

Laskutetut käynnit tulosalueittain, tuottajanäkökulma, 2016–2019

Lähde: VSSHP/Mikko Pietilä ym. 28.2.2020

Tyksin avohoitokäynneistä lääkärivastaanottokäyntejä oli 34 % vuonna 2019. Osuus on vähentynyt vuodesta 2016, jolloin se oli 39 % avohoitokäynneistä.

Hoitopuheluita oli 19 % Tyksin avohoitokäynneistä vuonna 2019. Osuus on pienentynyt vuodesta 2016, jolloin se oli 22 %. Hoitajavastaanottokäyntien osuus avohoitokäynneistä oli 13,2 % vuonna 2019. Osuus on kasvanut vuodesta 2016, jolloin se oli 10 %. Sähköiset hoitokäynnit muodostivat 5 % avohoitokäynneistä vuonna 2019. Vuonna 2016 niitä ei juurikaan vielä ollut (0 %). Osuus on nopeassa kasvussa.

”Muiden käyntien” osuus oli 29 %. Osuus on pysynyt melko samana vuodesta 2016, jolloin se oli 28 %. Näitä käyntejä olivat esimerkiksi lääkärin toimenpidevastaanottoon liittyvät toimenpidekäynnit ja päiväsairaala-käynnit sekä erityistyöntekijän vastaanottokäynnit, jotka liittyivät esimerkiksi apuvälineeseen tai olivat annetun hoidon oheiskäyntejä.

Kaksi kolmasosaa Tyksin laskutettujen avohoitokäyntimäärän kasvusta vuodesta 2016 vuoteen 2019 selittyi Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirrolla sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017. Fuusion myötä psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon käyntien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2019. Käyntejä tehtiin noin 125.700 vuonna 2016 ja noin 254.100 vuonna 2019. Määrä kasvoi noin 128.400 käynnillä.

Käynnit tulosalueittain 2016 2017 2018 2019

1 TYKS Hoitajavastaanottokäynnit 80 815 91 123 124 900 129 404

Hoitopuhelut 175 139 192 389 176 121 189 561

Lääkärivastaanottokäynnit 306 223 306 924 319 713 327 778

Muut käynnit 217 437 226 800 274 294 284 069

Sähköiset hoitokäynnit 2 2 33 430 46 135

1 TYKS Yhteensä 779 616 817 238 928 458 976 947

4 Turunmaan sairaala Hoitajavastaanottokäynnit 3 402 4 068 4 445 4 599

Hoitopuhelut 6 948 7 322 7 096 7 344

Lääkärivastaanottokäynnit 15 524 15 191 14 567 13 347

Muut käynnit 4 361 2 897 3 661 3 125

Sähköiset hoitokäynnit 0 0 3 12

4 Turunmaan sairaala Yhteensä 30 235 29 478 29 772 28 427

F EPLL EPAVO-1 Konsultaatiopuhelu 0 6 535 5 392 4 989

EPAVO-22 Vaativa sairaanhoitajan vastaanottokäynti 211 198 45 45

EPAVO-2 Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 14 061 11 349 12 361 10 176

EPAVO-32 Vaativa nopean hoitolinjan lääkärin vastaanottokäynti 186 513 49 303

EPAVO-3 Nopean hoitolinjan lääkärin vastaanottokäynti 64 454 62 001 62 457 57 090

EPAVO-42 Vaativa hoitoryhmässä hoidettu potilas 3 523 4 417 3 328 4 021

EPAVO-44 Erittäin vaativa hoitoryhmässä hoidettu potilas 0 0 555 1 043

EPAVO-4 Hoitoryhmässä hoidettu potilas 57 515 57 693 62 119 64 444

EPAVO-6 Akuuttihoitohuoneessa hoidettu potilas 2 758 2 371 2 746 2 912

EPAVO-7 Akuuttihoitohuoneessa hoidettu hälytyspotilas 1 564 1 627 1 147 1 229

F EPLL Yhteensä 144 272 146 704 150 199 146 252

Kaikki yhteensä 954 123 993 420 1 108 429 1 151 626

32

Psykiatrian fuusio kasvatti erityisesti Tyksin hoitajavastaanottokäyntien määrää. Tyksin hoitaja-vastaanottojen käyntimäärä kasvoi 60 % vuodesta 2016 vuoteen 2019. Yhteensä tehtiin noin 129.400 hoitaja-vastaanottokäyntiä vuonna 2019, kun niitä oli noin 80.800 vuonna 2016. Vuonna 2019 tehtiin Tyksissä noin 48.600 hoitajavastaanottokäyntiä enemmän kuin vuonna 2016. Niistä noin 36.500 tehtiin Psykiatrian toimialueella.

Ennen vuotta 2018 sähköisiä hoitokäyntejä ei vielä juurikaan ollut. Sähköisten hoitokäyntien määrä on vuodesta 2018 alkaen noussut nopeasti. Vuonna 2019 niiden määrä oli 46.135 ja määrä oli kasvanut 38 % vuodesta 2018. Sähköisiä hoitokäyntejä tehtiin vuonna 2019 erityisesti Medisiinisellä toimialueella (21.385 kpl), Neuro-toimialueella (7.034 kpl), Operatiivinen toiminta ja syöpäsairaudet -toimialueella (5.763 kpl) ja Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla (4.598 kpl).

Tyksissä määrällisesti eniten kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2019 ”muiden käyntien” määrä, eli muut kuin hoitaja- tai lääkärivastaanottokäynnit, hoitopuhelut tai sähköiset hoitokäynnit. Määrä kasvoi 30 % vuodesta 2016 vuoteen 2019 (kasvu 66.600 käyntiä). Kasvusta noin 70 % on Psykiatrian toimialueen ”muita käyntejä”, joita oli vuonna 2019 noin 46.600 enemmän kuin vuonna 2016.

Hoitopuheluiden määrä kasvoi 8 % ja lääkärivastaanottokäyntien määrä 7 % vuodesta 2016 vuoteen 2019.

Tyksissä avohoitokäyntien määrä kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2019 Psykiatrian toimialueen jälkeen määrällisesti eniten Medisiinisellä toimialueella, Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella, Lasten ja nuorten klinikalla sekä Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla. Avohoitokäyntien määrä on vähentynyt Tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella.

Vuodeosastohoito

VSSHP:n laskutettujen vuodeosastohoitopäivien määrä on viime vuosina kasvanut ainoastaan sen johdosta, että Turun kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito siirtyi sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017. Muilla Tyksin toimialueilla hoitopäivien määrä on pysynyt melko samalla tasolla tai vähentynyt. Eniten ovat viime vuosina vähentyneet Naistenklinikan ja Lasten ja nuorten klinikan hoitopäivät, mikä johtuu syntyvyyden laskusta.

Laskutetut hoitopäivät tulosalueittain ja Tyksin osalta toimialueittain (tuottajanäkökulma)

2016 2017 2018 2019

1 TYKS T9 Psykiatria 37 060 35 781 60 965 60 417

TO1 TULES 23 533 23 370 21 680 21 578

TO2 Sydänkeskus 17 493 18 289 16 798 16 684

TO3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 26 889 27 238 27 800 26 302

TO4 Neuro 22 335 22 597 20 182 20 713

TO5 Medisiininen 56 816 55 471 55 928 56 886

TO6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 18 463 17 217 17 491 16 743

TO7 Naistenklinikka 22 141 21 981 20 538 18 777

TO8 Lasten ja nuorten klinikka 17 178 15 613 16 326 14 601

TP2 TOTEK 5 977 5 887 5 668 6 038

1 TYKS Yhteensä 247 885 243 444 263 376 258 739

4 Turunmaan sairaala 4 Turunmaan sairaala 5 742 5 434 4 709 3 579

Lähde: VSSHP/Mikko Pietilä ym. 28.2.2020

33

Havainnot: Sairaanhoitopiirin lähete-, potilas- ja käyntimäärien kasvaessa on siirrytty yhä kevenevään palvelurakenteeseen. Vuodeosastohoitopäivien määrä vähenee samalla kuin avohoidon suoritteiden määrä kasvaa. Avohoidossakin trendinä on, että lääkärikäyntien osuus vähenee ja hoitajavastaanottojen ja sähköisten käyntien osuus kasvaa.

VSSHP:n laskutettujen avohoitokäyntien määrä kasvoi vajaalla 200.000 käynnillä vuodesta 2016 vuoteen 2019 (17 %). Noin kaksi kolmasosaa käyntimäärien kasvusta on selitettävissä Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirrolla sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017. Noin kolmasosa kasvusta johtuu mm. väestön ikääntymisestä johtuvasta kasvaneesta hoidon kysynnästä, mikä näkyy erityisesti Medisiinisellä toimialueella sekä Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueella avohoitokäyntien määrän kasvuna.

Suositus: Siirtymällä kevyempiin palvelumuotoihin on pystytty vastaamaan kasvavaan palvelujen kysyntään. Kuten aiemmin tässä julkaisussa on todettu, Tyksillä on kevyempi tuotannon ”casemix” kuin muilla yliopistollisilla sairaaloilla. Tuotantorakenteessa on lisäksi havaittavissa jatkuvaa siirtymää yhä kevyempiin hoitomuotoihin. Nämä tosiasiat voivat viitata siihen, että osa nykyisistä potilaista voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa. Näin ollen tulee entistä tarkemmin huolehtia siitä, että ainoastaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat otetaan sairaanhoitopiiriin hoitoon ja siitä, että potilaat siirretään takaisin perusterveydenhuollon vastuulle heti kun erikoissairaanhoidon tarve loppuu.

6.2 Hoitoonpääsyn määräaikojen ylitykset

Jonotilanne 31.12.2019

VSSHP:n kiireettömässä hoidossa hoitoonpääsyn mediaani lyheni hieman (7,7 %) vuoden 2019 aikana. Vuoden 2018 lopussa odotusajan mediaani oli 39 ja vuoden 2019 lopussa 36 päivää. Tästä huolimatta kiireettömän hoidon lakisääteiset määräajat ylittyivät vuoden 2019 lopussa useammalla henkilöllä kuin vuoden 2018 lopussa, eli jonotilanne heikkeni.

Jonotilanteen heikkeneminen johtui osittain lisääntyneistä potilasmääristä. Vaikka avohoitokäyntien määrä kasvoi 3,0 % somaattisessa hoidossa ja 4,8 % psykiatrisessa hoidossa, se ei riittänyt kattamaan kasvavaa kysyntää. Jonotilannetta pahensi eräillä erikoisaloilla rekrytointiongelmat ja puute pätevistä hakijoista vapautuviin vakansseihin.

Kiireettömässä hoidossa hoitoonpääsyn lakisääteinen määräaika kuusi kuukautta ylittyi vuoden 2019 joulukuun lopussa 259 potilaalla (1,91 % kaikista hoitoa odottavista). Vuoden 2018 lopussa hoitoonpääsyn määräaika ylittyi 108 potilaalla.

Hoitoonpääsyssä Valviran puuttumisraja on 5 % ja vähintään 10 henkilöä tai yli 4 potilasta/10.000 asukasta. Vuoden 2019 viimeisenä päivänä 31.12.2019 eniten hoitotakuun lakisääteisen määräajan ylityksiä oli

sisätautien erikoisalalla, jolla 81 henkilöä oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta (5,6 % kaikistasisätautien erikoisalalle jonottavista, Valviran puuttumisraja ylittyi)

kirurgian erikoisalalla (43 henkilöä oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta, 1,1 % )

psykiatrian erikoisalalla (40 henkilöä oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta, 9,3 %, Valviranpuuttumisraja ylittyi)

korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoisalalla (38 henkilöä oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta,2,0 %) sekä

iho- ja sukupuolitautien erikoisalalla (31 henkilöä oli odottanut hoitoa yli kuusi kuukautta, 2,4 %kaikista erikoisalalle jonottavista.

34

Hoidon tarpeen arvioinnin lakisääteinen määräaika on 90 vuorokautta. Yli kolme kuukautta hoidon tarpeen arviointia odottaneita oli vuoden 2019 lopussa 161 (5,28 %). Vuoden 2018 lopussa heitä oli 105. Vuoden 2019 lopussa määrällisesti eniten, 118 (7,5 % kirurgian erikoisalalle jonottavista), oli odottanut hoidon tarpeen arviointikäyntiä kirurgian erikoisalalle. Toiseksi eniten yli määräajan odottaneita oli sisätautien erikoisalalla (18 henkilöä, 5,5 %).

Lähete tulee erikoissairaanhoidossa käsitellä 21 vuorokauden sisällä. Lähetteen käsittely 21 vrk:n sisällä ei toteutunut 661 lähetteen osalta, mikä vastaa 0,64 % lähetteistä. Viiveellä käsiteltyjä lähetteitä oli vuonna 2019 eniten kirurgian (136 kpl), sisätautien (122 kpl), keuhkosairauksien (84 kpl) iho- ja sukupuolitautien (77 kpl) erikoisaloilla.

Suositus: Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota terveydenhuoltolain määräykseen, jonka mukaan sairaanhoitopiirin on julkaistava vähintään neljän kuukauden välein internetissä tiedot kiireettömään hoitoonpääsyn odotusajoista (Terveydenhuoltolaki § 55). VSSHP:n internetsivuilla 3.4.2020 ainoa sairaanhoitopiirin hoitoonpääsyn jonoja koskeva raportti oli ajalta 31.12.2018. VSSHP:n internet-sivut tulee päivittää säännöllisesti ja niillä julkaistavat tiedot ja asiakirjat tulee pitää ajan tasalla.

Psykiatrian erikoisalan jonot

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaista yli lakisääteisen määräajan hoitoa

odottaneiden osuus kaikista erikoisalan hoitoa odottaneista potilaista 2015–2019

Lähde: THL, Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy 31.8.2019 ja VSSHP

Yli kuusi kuukautta hoitoonpääsyä psykiatrian erikoisalalle odottaneiden osuus kaikista jonottajista on vuoden 2019 aikana kasvanut verrattuna vuoteen 2018. Vuoden lopussa 40 henkilöä oli odottanut yli kuusi kuukautta hoitoonpääsyä, mikä oli 9,3 % kaikista erikoisalalle jonottavista. Valviran puuttumisraja (5 % ja yli 10 henkilöä) ylittyi.

Lasten- ja nuorten psykiatriassa lakisääteinen hoitoonpääsyn määräaika on muista erikoisaloista poiketen vain kolme kuukautta. 31.12.2019 alle 23-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka olivat odottaneet yli hoitoonpääsyn lakisääteisen määrärajan kolme kuukautta, oli yhteensä 21 (11,3 % alle 23-vuotiaista hoitoa odottavista). Pahin tilanne oli lastenpsykiatrian erikoisalalla, jolla 13 lasta oli vuodenvaihteessa odottanut yli kolme kuukautta hoitoonpääsyä, mikä oli 50 % hoitoa odottavien lasten määrästä. Valviran puuttumisraja (5 % ja yli 10 henkilöä) ylittyi lastenpsykiatriassa. Nuorisopsykiatrian erikoisalalla kolme (3,5 % erikoisalalle jonottavista) ja psykiatrian erikoisalalla viisi (6,6 %) alle 23-vuotiasta nuorta oli odottanut yli 3 kuukautta.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

Hoitoa yli kuusi kuukautta odottaneet, % erikoisalan hoitoa odottavista

35

Nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun vuonna 2018. Nuorisopsykiatrian

lähetteiden määrän kasvu saatiin vuonna 2019 pysähtymään, kun Turun kaupungin koulu- ja

opiskeluterveydenhuoltoon palkattiin 10 psykiatrista sairaanhoitajaa lisää. Puolet lisähenkilöstöstä palkattiin

keväällä 2019 ja loput aloittivat vuoden lopulla. Toisaalta akuuttipsykiatrian vastuualueen ja

mielialahäiriöiden vastuualueen lähetteiden määrä on vastaavasti kasvanut voimakkaasti vuonna 2019 ja

psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden kokonaismäärä väheni vuoden 2019 aikana vain 1,0 %.

Jonoja kasvatti lisäksi eräillä erikoisaloilla erikoislääkäreiden puute, joka on vakava ongelma erityisesti

psykiatrisessa hoidossa. Esimerkiksi Turun mielialatyöryhmän erikoislääkärin virka ja apulaisylilääkärin virka

olivat vuonna 2019 haussa, eikä niihin saatu yhtäkään hakemusta. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon

erikoislääkärien puutetta kuvastaa Psykiatrian toimialueen mielialatyöryhmän antama selvitys Lounais-

Suomen aluehallintovirastolle 9.1.2020 kiireettömän hoidon jonotilanteesta vuonna 2019. Turun

mielialatyöryhmissä oli joulukuussa 2019 yhteensä 9 erikoislääkärin ja 2 erikoistuvan lääkärin virkaa.

Joulukuussa 2019 oli käytettävissä 2,2 erikoislääkärin henkilötyövuotta ja 4,8 erikoistuvan lääkärin

henkilötyövuotta eli yhteensä 7/11 henkilötyövuotta. Mielialahäiriöpoliklinikalla hoidetaan potilaita, jotka

kärsivät keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta, ahdistuneisuushäiriöistä, tyyppi II bipolaari-häiriöstä

ja/tai persoonallisuushäiriöistä. Hoidossa olevia potilaita Turun mielialahäiriöpoliklinikalla oli tuolloin

yhteensä n. 1.600.

Mielialatyöryhmän selvityksessä todettiin, että muilta Psykiatrian toimialueen vastuualueilta (esim akuutti-psykiatrian vastuualueen) lähetteen mielialatyöryhmään saaneet potilaat arvioidaan aina mielialatyö-ryhmässä ei-kiireellisiksi, koska potilaat saavat tarvitsemansa välttämättömät erikoissairaanhoidon palvelut lähettävästä yksiköstä. Ei-kiireelliset potilaat pääsevät hoitoon viimeisenä ja heidän kohdalla jonotusaika hoitoonpääsyyn oli selvityksen antohetkellä 8-9 kuukautta. Tämä ylitti 2-3 kuukaudella hoitoonpääsyn lakisääteisen määräajan, joka on korkeintaan 6 kuukautta.

Mielialatyöryhmän hoitoonpääsy oli selvityksen mukaan nopeampi alle 23-vuotiailla, joiden hoitotakuuaika on kolme kuukautta, ja niillä potilaat joiden hoidon aloittaminen oli arvioitu lähetteen perusteella lääketieteellisestä syystä muita kiireellisemmäksi. Näiden potilaiden hoito pyrittiin aloittamaan kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta.

Lähetteitä tuli selvityksen mukaan viikoittain enemmän, kuin mitä tuolloin käytössä olevilla lääkäriresurssilla pystyttiin ottamaan vastaan, mikä tarkoitti sitä, että ei­kiireellisten potilaiden jonotusaika piteni koko ajan. 1.11.2019 alkaen uusille ei-kiireellisillä lähetteillä tuleville potilaille on tarjottu mahdollisuutta päästä nopeammin hoitoon Kaarinan tai Raision (ruotsinkielisille Paraisten) mielialahäiriöpoliklinikoille, jonne jonotusaika oli n. 3-4 kuukautta.

Selvityksen mukaan 5.12.2019 hoitoonpääsyä mielialahäiriöpoliklinikalle odotti yhteensä 504 potilasta, joista varsinaisesti erikoissairaanhoitoon pääsyä odotti n. 300 potilasta ja loput olivat jo entuudestaan hoidossa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa toisella vastuualueella/poliklinikalla. Tuolloin jaettiin ensikäyntiaikoja tammikuulle 2020. Selvityksen mukaan henkilöstötilanteeseen odotettiin parannusta maaliskuusta 2020 alkaen.

Psykiatrian toimialueen toimialuejohtajan selvityksen mukaan 1.1.2020 alkaen oli päätetty toteuttaa

jonotilanteen korjaamiseksi lukuisia toimenpiteitä, esim. mielialatyöryhmään siirrettiin lisää vakansseja

psykiatrian muilta vastuualueilta.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden vähentämiseksi ja jonotilanteen helpottamiseksi Turun

kaupunki on perustamassa aikuisten mielenterveys- ja päihde-sotekeskuksen, johon palveluja paljon

tarvitsevien hoito keskitetään. Tavoitteena on, että toiminta aloitetaan vuoden 2020 syksyllä.

36

Havainnot: Yli kuusi kuukautta hoitoonpääsyä psykiatrian erikoisalalle odottaneiden osuus kaikista jonottajista on kasvanut vuonna 2019 ja oli vuoden lopussa yli 9 %. Koulupsykologiresurssien lisääminen Turun kaupungin oppilaitoksiin on vähentänyt vuonna 2019 nuorisopsykiatrian lähetteitä, mutta toisaalta akuuttipsykiatrian ja mielialahäiriöiden lähetteiden määrä on vastaavasti kasvanut voimakkaasti vuonna 2019 ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteiden kokonaismäärä on vähentynyt vain 1,0 %.

Hoitopolut eivät toimi riittävän hyvin sairaanhoitopiirin psykiatrian mielialatyöryhmässä ja neuropsyki-atriassa. Mielialahäiriöpoliklinikalla hoidetaan potilaita, jotka kärsivät esim. masennuksesta, ahdistuneisuus-häiriöistä tai persoonallisuushäiriöistä. Neuropsykiatriassa tutkitaan ja hoidetaan potilaita, joilla on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö (esim. ADHD tai Aspergerin oireyhtymä).

Suositus: Psykiatristen potilaiden hoitopolkujen kehittäminen ja nopeuttaminen on tarpeen, jotta potilaat pääsevät hoitoon ja saavat apua lakisääteisessä määräajassa.

Viime vuosina on opetusmenetelmissä eri oppiasteilla siirrytty vahvasti kannustamaan oppilaiden itseohjau-tuvuutta sekä otettu käyttöön suuria opetusryhmiä ja avoimia oppimisympäristöjä. Samaan aikaan on havaittavissa lisääntyvä määrä neuropsykiatrisia lähetteitä erikoissairaanhoitoon.

On esitetty, että lasten ja nuorten lievätkin neuropsykiatriset haasteet ja oppimishäiriöt korostuvat uudenaikaisissa seinättömissä, rauhattomissa oppimisympäristöissä. Tämä herättää ajatuksen, että kunnilla voisi olla mahdollisuus hidastaa neuropsykiatristen lähetteiden määrän kasvua lisäämällä selvästi oppilaitoksissa pienryhmäopetusta ja tukiopetusta ja turvaamalla oppilaille mahdollisimman häiriövapaa oppimisympäristö. Riittävä opettajan tuki olisi tärkeä taata erityisesti niille oppilaille, joilla havaitaan lieviäkin oppimis- ja keskittymishäiriöitä. Näin pystyttäisiin jo koulussa auttamaan ja ennalta ehkäisemään niiden oppilaiden syrjäytyminen, joille eri syistä itseohjautuva oppiminen hälyisessä ympäristössä on liian haastavaa.

6.3 Ympäristöohjelman toteutuminen

Tarkastuslautakunnan tarkastusohjelman mukaisena tarkastuskohteena oli vuonna 2019 ympäristötavoit-teiden toteutuminen ja ympäristöraportointi. Tarkastuslautakunta haastatteli huoltopalveluiden päällikköä ja hankinta- ja logistiikkajohtajaa kokouksessaan 10.10.2019 koskien ympäristöohjelman toteuttamista.

VSSHP:n ympäristöohjelma ja sen yksityiskohtainen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2012‒2018 hyväksyttiin sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 30.11.2011. Johtoryhmä päätti tuolloin, että huoltopalve-luiden päällikkö tekee esityksen ympäristötyöryhmän nimeämisestä sairaanhoitopiirin johtajalle ja tarvittavat resurssilisäykset pyritään toteuttamaan osana talousarvioprosessia. Lisäksi johtoryhmä puolsi ympäristötietoisuuden näkyvyyden lisäämistä.

Johtoryhmä käsitteli runsas kolme vuotta myöhemmin, 9.4.2015, ympäristötoimen ohjelman toteutuksen johtamista ja päätti antaa tukensa sille, että huoltopalvelujen päällikkö nimetään ympäristötyöryhmän vetäjäksi. Päätöksen mukaan työryhmän tehtävänä oli ylläpitää ympäristöohjelma ajantasaisena, jalkauttaa ja valvoa ympäristöohjelmassa mainittujen tehtävien toteutumista, sekä laatia vuosittain VSSHP:n ympäristöraportti, joka esitetään toimintakertomusten yhteydessä.

Ympäristöohjelman tavoitteet koskien ympäristöasioiden organisointia toteutuivat vain osittain. Tavoitteen mukaisesti perustettiin ympäristötyöryhmä vuonna 2015. Tosin huoltopalvelujen päällikön mukaan ympäristötyöryhmän toiminta ei ole ollut aktiivista, koska sillä ei ole ollut selkeää toimeksiantoa sairaanhoitopiirin johdolta. Työryhmä kokoontui satunnaisesti. Marraskuussa 2019 ryhmä odotti kestävän

37

kehityksen ohjelmaa, joka antaisi suuntaviivat työryhmän toiminnalle ympäristöohjelman voimassaoloajan päätyttyä. Sairaanhoitopiirin vuoden 2019 sitovana talousarviotavoitteena oli kestävän kehityksen ohjelman laatiminen. Ohjelman valmistelu on delegoitu strategiajohtajalle, ja sen valmistuminen siirtyi vuodelle 2020.

Tavoitteena ollut ympäristöinsinöörin vakanssi on perustettu, mutta talouden kireys on siirtänyt vakanssin täyttöä. Myöskään vuoden 2020 talousarviossa ei ole määrärahoja tähän tarkoitukseen. Huoltopalvelujen päällikön mukaan ympäristöohjelman toteuttamista on vaikeuttanut se, ettei ympäristöasioille edelleenkään ole erillistä määrärahaa tai kustannuspaikkaa, vaikka se oli vuosien 2012‒2018 ympäristöohjelman tavoitteena.

Ympäristöohjelman mukaisesti on perustettu osasto/yksikkökohtainen ympäristöyhdyshenkilötoiminta. Ekotukihenkilöitä on nimetty 80 eri osastoille. He kokoontuvat 4 kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa informoidaan yhdyshenkilöitä ajankohtaisista ympäristöasioista. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi ekotukihenkilöitä ei ole nimetty jokaiseen yksikköön.

Ympäristöyhteistyötä tehdään toisten yliopisto- ja keskussairaaloiden sekä ympäristöviranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa tavoitteen mukaisesti. Esimerkiksi kalusteiden kierrätystä tehdään yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Ohjelman tavoitteena oli, että ympäristöasioilla on selkeä raportointimekanismi johdolle ja muille sidosryhmille. Ympäristötilinpäätös sisältyy vuosittain sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen. Sisäisessä verkossa julkaistaan kuukausittain jätteen kierrätysraportti. Seurantaa on 10 vuoden ajalta ja erilaisia raportteja toimitetaan pyydettäessä.

Ympäristökuluihin lasketaan myös vesi-, lämmitys- ja sähkökulut. Vuodesta 2013 alkaen näkyy tilastoissa näiden kulujen merkittävä nousu, mikä johtui pinta-alaltaan merkittävän T2-sairaalan valmistumisesta ja käyttöönotosta. Lisäksi sähköisten hoitolaitteiden käyttö kasvaa jatkuvasti, mikä lisää sähkön kulutusta. Uudet rakennukset, kuten loppuvuonna 2021 valmistuva Majakka-sairaala, kasvattavat edelleen ympäristökuluja, ellei vanhoista tiloista luovuta samaan tahtiin.

Tyks Sydänkeskuksen hoitajat järjestivät kierrätysaiheisen

Buustaa egoa ekolla-tapahtuman. Kuva: Tyks Sydänkeskus.

38

Vedenkulutusta on minimoitu tavoitteen mukaisesti. Veden käyttö väheni väliaikaisesti vuonna 2014, kun valmistuskeittiöitä lakkautettiin. Sen jälkeen veden käyttö on jatkanut kasvuaan. Tavoitteena oli myös, että selvitetään jätevesien ominaisuudet. Suomen ympäristökeskuksen tutkimus jätevesien lääkejäämistä on meneillään ja VSSHP osallistuu siihen tavoitteen mukaisesti.

Ympäristöohjelman tavoitteena oli, että tehdään energiankäytön tehostamissuunnitelma, mutta tavoite ei ole toteutunut. Myöskään tietoteknisten ratkaisujen ympäristövaikutuksista ei ole tehty tavoitteen mukaista selvitystä. Energiatehokkuussopimukseen on kuitenkin liitytty asetetun tavoitteen mukaisesti. Myös valaistuksen energiatehokkuutta on parannettu tavoitteen mukaisesti.

Jätehuoltoa koskevista tavoitteista useimmat ovat toteutuneet. Jätesuunnitelmat on tehty kaikille piirin sairaaloille. Jäteohjeet on päivitetty ja toimipistekohtaiset jäteohjeet laadittu. Jätemäärien seuranta ja raportointi tehdään sairaalakohtaisesti. Paperijätteen, PVC-muovijätteen ja energiajätteen keräystä on tehostettu. Toteuttamatta tai kesken ovat vielä toimenpiteet koskien jätteiden vähentämisohjelman laatimista ja lääkejätteen hävittämisprosessia.

Leikkausten jätemäärä kasvaa jatkuvasti, koska leikkauksissa käytetään yhä enemmän kertakäyttövalmisteita, joista jokainen on potilasturvallisuussyistä pakattu hygieenisesti useampaan eri päällekkäiseen pakkaukseen. Suurin osa tuotteista tilataan ulkomailta ja hygieniavaatimus on korkea, jolloin muovi on turvallisin pakkausmateriaali. Kuva: VSSHP.

Ympäristöohjelman tavoitteet koskien liikennettä ja kuljetuksia eivät ole toteutuneet resurssien puutteesta johtuen. Tavoitteena oli mm., että optimoidaan kuljetusreitit, potilaskuljetukset ja ruokakuljetukset.

Rakentamisen ympäristövaikutuksia koskevat tavoitteet ovat toteutuneet. Hankesuunnitteluvaiheessa on asetettu tavoitteen mukaisesti kaikille uudis- ja korjausrakentamiskohteille energiatehokkuus- ja ympäristötavoitteet. Selvitys jätekeräysratkaisuista on tehty uudisrakennuksissa.

Ympäristötietoisuutta koskevista tavoitteista ovat toteutuneet suurin osa. Ympäristöohjelmasta ja ympäristöasioista on tiedotettu säännöllisesti ja henkilökunnalle järjestetään ohjausta ja koulutusta

39

ympäristöasioista. Jätteiden vähentämiseen tähtäävää tiedotusta ja koulutusta järjestetään. Vuosittain koulutetaan ympäristöasioissa noin 700 henkilöä. Ympäristöasioita käsittelevä sivusto on julkaistu VSSHP:n intranetissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen sijaan resurssien riittämättömyyden vuoksi on jäänyt toteuttamatta sähkön kulutuksen, tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden ja hoito- ja vastaavien laitteiden käyttötapamuutokset.

Hiilijalanjäljen vähentäminen ei huoltopalvelujen päällikön mukaan ole VSSHP:n toiminnassa mahdollista muuten kuin toimintaa vähentämällä. Kysynnän kasvaessa tämä ei ole realistista. Hiilijalanjäljen mittaamiseen on Suomessa käytössä useita menetelmiä, joista VSSHP:ssa parhaillaan testataan yhtä menetelmää yhteistyössä PSHP:n kanssa. Vuonna 2020 valmistuvassa VSSHP:n kestävän kehityksen ohjelmassa olisi hyvä ottaa kantaa siihen, mikä vertailukelpoinen mittausmenetelmä valitaan.

Hankintoja koskevista tavoitteista toteutui suurin osa. Hankinnoista vastaaville henkilöille on tarjottu riittävästi koulutusta ympäristömyönteisyydestä. Laitehankinnoissa on tavoitteen mukaisesti edellytetty hyvää energiatehokkuutta silloin kun se on mahdollista laitteen muut vaatimukset huomioiden. Ruokahuolto on ulkoistettu, minkä vuoksi ei ole toteutunut tavoite, jonka mukaan elintarvikehankinnoissa pyritään entistä enemmän edellyttämään ympäristönäkökohtien huomioimista.

Hankinta- ja logistiikkajohtaja raportoi tarkastuslautakunnalle kokouksessa 10.10.2019 kestävän kehityksen edistämisestä sairaanhoitopiirin hankintatoimen toimenpitein vuonna 2019. Raportin mukaan on esimerkiksi osallistuttu sairaanhoitopiirien yhteisen hankintojen vastuullisuusoppaan laatimiseen. Parhaillaan selvitetään VSSHP:ssä mm. sähköautojen käyttöä. Hankintoja tehtäessä niiden kokonaistaloudellisuuden arvioinnissa huomioidaan yhtenä tekijänä tuotteiden ja palveluiden ympäristömyönteisyys sekä pyritään valitsemaan ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita.

Laitehankinnoissa pyritään edellyttämään hyvää energiatehokkuutta silloin kun se on mahdollista laitteen muut vaatimukset huomioiden. Tarjouspyynnöissä huomioidaan tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyys, huollettavuus ja uusiokäyttömahdollisuudet. Kilpailutusten vaatimuksiin ja kriteereihin otetaan mukaan ympäristövaikutukset (jäte, energia, päästöt, kuormitus) ja elinkaarikustannukset ja -vaikutukset.

Tulevaisuudessa tärkeimmät toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi liittyvät ympäristöohjelman infrastruktuuritavoitteisiin, jotka jäivät ohjelmakaudella toteutumatta. Myös liikenteeseen ja kuljetuksiin liittyvät päästöt jäivät vähentämättä.

Havainnot: Vuosille 2012‒2018 laadittu ympäristöohjelma ja sen toteuttamiseksi laadittu yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma ovat toteutuneet vain osittain. Järjestelmällistä työtä ympäristöohjelman toteuttamiseksi on vaikeuttanut resurssien riittämättömyys. Ympäristöasioiden edistämiseen ei ole varattu erillisiä henkilöstöresursseja tai erillistä määrärahaa sairaanhoitopiirin talousarviossa. Sairaanhoitopiiriin on perustettu ympäristöinsinöörin vakanssi, mutta talouden kireys ei ole mahdollistanut vakanssin täyttöä. Myöskään vuoden 2020 talousarviossa ei ole määrärahoja vakanssin täyttämiseksi. Määrärahojen niukkuus koetaan toimeenpanon esteenä myös monessa muussa ohjelmaan sisältyvässä kohdassa.

Suositukset: Varataan riittävät henkilöstö- ja muut resurssit ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen edistämiseen sairaanhoitopiirissä. Kiireellisimpiä tehtäviä ovat hankintojen ympäristöystävällisyyden varmistaminen, kuljetusten optimoiminen ja kierrätysasiat.

Hiilijalanjäljen mittaamisen tavasta tulee sopia niin, että se mahdollistaa tarkoituksenmukaisen vertailun. Tavoitteena tulee ensi vaiheessa olla koko sairaanhoitopiirin hiilijalanjäljen kasvun hidastaminen ja pidemmällä aikavälillä sen järjestelmällinen vähentäminen. Vuonna 2020 valmistuvassa VSSHP:n kestävän kehityksen ohjelmassa tulee ottaa kantaa siihen, mikä vertailukelpoinen mittausmenetelmä valitaan.

40

6.4 Kestävän kehityksen ohjelma

Valtuuston hyväksymänä sitovana talousarviotavoitteena vuodelle 2019 oli, että ”Laadimme sairaanhoito-piirille kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja toimeenpanosuunnitelman.”. Tavoitetasona on, että ”Ohjelma ja toimeenpanosuunnitelma hyväksytään hallituksessa vuonna 2019.” Sitova talousarviotavoite oli sairaanhoitopiirin johtajan vastuulla. Tehtävä on delegoitu strategiajohtajalle.

Valtuuston asettaman sitovan tavoitteen toteutuminen siirtyi vuodelle 2020. Tilinpäätöksen toimintakerto-muksessa todetaan, että kestävän kehityksen kokonaisuutta on syksyn 2019 aikana kartoitettu mm. sairaanhoitopiirin vastuuhenkilöiden haastatteluilla sekä henkilöstölle suunnatulla avoimella kyselyllä. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä päätti 12.11.2019 perustaa monialaisen kestävän kehityksen johtoryhmän laatimaan kestävän kehityksen toimenpideohjelman vuosille 2020–2024. Ulkoisena tukena ohjelman laadinnassa toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimushanke. Ohjelma etenee toimenpide-määrittelyyn keväällä 2020.

Johtoryhmässä 24.1.2020 käsiteltiin henkilöstölle 11.12.2019–10.1.2020 tehtyä kyselyä kestävästä kehityksestä. Kyselyyn vastasi 230 henkilöä. Kyselyn tulosten mukaan tarve lisätä henkilöstön osaamista kestävää kehitystä koskevissa asioissa on edelleen suuri. Vain noin puolet vastaajista, 51 %, oli samaa mieltä väitteestä, että ”Yksikössämme on jätteiden lajitteluun selkeät ohjeet, joiden avulla pystyn lajittelemaan jätteet vaivattomasti.” 42 % oli eri mieltä ja 7 % vastasi, ettei tiedä.

Vastaajista yli puolet (54 %) oli eri mieltä väitteestä, että ”Pyrimme yksikössämme pienentämään jätemäärää aktiivisesti ja meitä kannustetaan siihen.” 31 % oli samaa mieltä ja 14 % vastasi, ettei tiedä.

Henkilöstökyselyn vastausten mukaan kestävää kehitystä voitaisiin sairaanhoitopiirissä edistää lukuisilla tavoilla, esimerkiksi tehostamalla kierrätystä ja tekemällä se helpommaksi, tukemalla ekologisempaa työmatkaliikkumista ja kiinnittämällä hankinnoissa enemmän huomiota pitkän aikavälin taloudellisuuteen, käytettävyyteen, ekologisuuteen, laatuun ja vastuullisuuteen sen sijaan, että tarkasteltaisiin pääasiassa hankintahintaa.

Havainnot: Kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa ja toimeenpanosuunnitelmaa ei saatu valmiiksi vielä vuonna 2019. Sitova tavoite jäi saavuttamatta.

Joulukuussa 2019 suoritetun henkilöstökyselyn tulosten mukaan henkilöstö näkee runsaasti mahdollisuuksia vähentää sairaanhoitopiirin aiheuttamaa rasitusta ympäristölle.

Suositukset: Kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa tulee hyödyntää tehokkaasti asiantuntemusta, jonka sairaanhoitopiirin henkilöstö on saavuttanut aikaisemman ympäristöohjelman laatimisen ja toteuttamisen yhteydessä.

Henkilöstön esittämiä ideoita ja yksiköissä jo testattuja ja käytössä olevia hyviä käytäntöjä tulee toteuttaa ja uusia toimintatapoja tulee levittää kaikkiin yksiköihin. Pienilläkin toimintatavan muutoksilla voi kertautuessaan näin laajassa organisaatiossa olla ympäristölle erittäin suuri merkitys.

Riittävät resurssit kestävän kehityksen ohjelman laadinnalle ja toimeenpanolle tulee varmistaa.

6.5 Työhyvinvointikyselyn tulokset johtamisesta ja kiusaamisesta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suoritetaan joka toinen vuosi henkilöstön työtyytyväisyyskysely. Viimeisin toteutettiin syyskuussa 2019. Vastausprosentti oli 64,2 % (4.794 vastausta). Kyselyn tuloksissa myönteistä oli, että työtyytyväisyys oli kokonaisuutena parantunut verrattuna vuoden 2017 tuloksiin.

41

VSSHP:n organisaatioista parhaat kokonaistulokset saivat Naistenklinikka, Lasten ja nuorten klinikka ja Huoltopalvelujen tulosyksikkö.

Kyselyn kokonaistulos oli tyydyttävä verrattuna vertailuorganisaatioihin. Kokonaistulos oli hieman alle suomalaistoimihenkilöiden keskiarvon. Kyselyn parhaat tulokset saavutettiin henkilöstön sitoutumista ja työlleen omistautumista kuvaavissa indekseissä. Heikoimmat tulokset saavutettiin johtamista sekä suorituskykyä (jaksamista ja työterveyttä) kuvaavissa indekseissä.

Johtaminen

Erityisesti tuloksissa herättää huomiota, että johtamisen indeksiluku oli alle Suomen vertailuorganisaatioiden tason koko VSSHP:ssa. Suurimmat kehitysalueet löytyivät henkilöstön vastausten mukaan koko sairaanhoitopiirin tasolta, jota arvioitiin kaikkein kielteisimmin. Erityisesti johtamiskulttuuri sai alhaisen arvosanan (2,33/4,00). Tuloksia heikensi etenkin kritiikki organisaation kehityssuunnasta, henkilöstön kohtelusta, päätöksenteon tehottomuudesta sekä epätietoisuus VSSHP:n arvoista, tavoitteista, strategiasta ja tulevaisuuden näkymistä.

Heikoimmat tulokset vertailuorganisaatioihin verrattuna oli seuraavissa väittämissä: • Luotan ylimmän johdon kykyyn tehdä VSSHP:n kannalta oikeita päätöksiä• Työyhteisömme henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen• VSSHP:n strategia ja tulevaisuuden näkymät on viestitty henkilöstölle hyvin• VSSHP luo hyvät edellytykset henkilöstön työhyvinvointiin• Päätöksenteko VSSHP:ssä on tehokasta• Työyhteisömme työtilat ovat tarkoituksenmukaiset• Palkkatasoni on kilpailukykyinen.

Huolestuttavaa oli myös, että useissa yksiköissä henkilöstön suorituskykyindeksi (jaksaminen ja työterveys) oli enemmän kuin 5 % vertailuorganisaatioiden tasoa heikompi. Henkilöstön suorituskykyindeksi oli paras Huoltopalvelujen tulosyksikössä, jonka tulos oli enemmän kuin 5 % vertailuorganisaatioiden normitasoa parempi. Tuloksista käy ilmi, että kehityskeskustelun käyneillä oli kaikilla indekseillä mitattuna parempi työhyvinvointitulos, kuin niillä työntekijöillä, jotka eivät olleet käyneet kehityskeskustelua.

VSSHP:n suurin vahvuus oli vastaajien erittäin positiivinen kokemus oman työnsä mielekkyydestä. Halu pysyä VSSHP:n palveluksessa oli vakaata. Haasteena oli työn stressaavuus ja kokemus palkkatason heikosta kilpailukyvystä.

Lähityöyhteisötasolla positiivista oli melko sujuva osaamisen jakaminen ja perehdytyskäytännöt sekä toiminnan tehokkuus. Lähityöyhteisön haasteena oli löyhä me-henki sekä toiminnan jäykkyys, joka näyttäytyi toimintatapojen joustamattomuutena, henkilöstön vähäisinä mahdollisuuksina vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja hierarkiasuhteisiin liittyvänä keskustelukulttuurin muodollisuutena.

Havainto: Erityisesti koko sairaanhoitopiirin johtamiskulttuuri sai henkilöstötyytyväisyyskyselyssä alhaisen arvosanan (2,33/4,00). Tuloksia heikensi etenkin kritiikki organisaation kehityssuunnasta, henkilöstön kohtelusta, päätöksenteon tehottomuudesta sekä epätietoisuus VSSHP:n arvoista, tavoitteista, strategiasta ja tulevaisuuden näkymistä. Moni koki, että mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen olivat vähäiset.

Suositus: Henkilöstön käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää työpaikkansa toimintatapoja tarkoituksenmukaisemmiksi tulee ratkaisevasti lisätä. Eri ammattiryhmien välisiä raja-aitoja tulee yksiköissä aktiivisesti pyrkiä madaltamaan ja poistamaan.

42

Epäasiallinen kohtelu ja työpaikkakiusaaminen

Huolestuttavaa on, että epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen olivat vuoden 2019 kyselyn tuloksen mukaan yleistyneet verrattuna vuoteen 2017. 524 henkilöä, eli 11 % vastaajista, ilmoitti, että oli ollut itse viimeisen 12 kuukauden aikana epäasiallisen kohtelun tai kiusaamisen kohteena. Vastaava luku vuonna 2017 oli 9 %. Vain 54 % epäasiallisen kohtelun kokeneista oli kertonut asiasta esimiehelleen ja vain 56 % näistä esimiehistä oli puuttunut epäasialliseen kohteluun tai kiusaamiseen työpaikalla.

Myös syrjinnän kokemus on kasvanut selvästi edellisiin kyselyihin verrattuna. Eniten ilmoitettiin syrjinnästä mielipiteiden perusteella (v. 2015 5,7 %, v. 2017 8,9 % ja v. 2019 12,8 %). Aseman perusteella 8,1 % oli joutunut syrjinnän kohteeksi.

Seksuaalista häirintää viimeisen 12 kuukauden aikana oli kokenut 2 % vastaajista (ei potilassuhteessa). Häirintää kokeneista vain 18 % oli kertonut esimiehelleen asiasta. Esimies oli puuttunut asiaan 67 %:ssa tapauksista, jotka oli saatettu esimiehen tietoon.

Asiakkaan tai potilaan taholta tuleva ruumiillinen väkivalta ja uhkatilanteet ovat yleistyneet. Vuonna 2019 15 % vastaajista oli kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana ruumiillista väkivaltaa potilaan tai asiakkaan taholta. Vuonna 2017 osuus oli 12 % ja vuonna 2015 10 %.

Henkistä väkivaltaa asiakkaan taholta oli kokenut 23 % viimeisen 12 kuukauden aikana (v. 2017 24 %, v. 2015 18 %). Tavaroiden heittelyä tai paikkojen rikkomista viimeisen 12 kuukauden aikana oli kokenut v. 2019 11 %, v. 2017 12 % ja v. 2015 8 % vastaajista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2020‒

2021 hyväksyttiin hallintojaostossa 27.1.2020. Suunnitelmassa todetaan mm. seuraavasti:

”Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa vuosille 2020‒2021 on asetettu tavoitteeksi, että kiusaaminen ja syrjintä mielipiteen ja aseman perusteella vähenee vuoden 2019 kyselyn 11 %:sta vähintään 9 %:iin vuoden 2021 työhyvinvointikyselyssä. Teemana uudessa suunnitelmassa on työyhteisötaidot: ”Kaikki mahtuu samaan kahvipöytään”. Tavoitteena on erilaisuuden hyväksyminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen, toisten kunnioittaminen sekä turhan hierarkian vähentäminen. Keinoina on työyhteisötaitojen kehittäminen koulutuksella, työyhteisötaitojen huomioiminen rekrytoinneissa ja opiskelijaohjaus työyhteisötaidoissa.

Kysymyksen ”Oletko ollut itse syrjinnän kohteena?” kyllä vastaukset jakautuivat seuraavasti:

Lähde: VSSHP:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2020‒2021

43

Lähde: VSSHP:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2020‒2021

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan vuodelta 2018 antanut suosituksen, jonka mukaan ”Johtamista tulee edelleen kehittää joustavammaksi ja keskustelevammaksi. Henkilöstöltä tuleviin viesteihin mahdollisista ongelmista tulee reagoida nopeasti korjaavin toimenpitein.” Tarkastuslautakunta totesi lisäksi, että oikeudenmukainen johtaminen on työhyvinvoinnin perusedellytys.

Hallitus antoi valtuuston kokouksessa 26.11.2019 selvityksen vuoden 2018 arviointikertomuksen johdosta. Selvityksen mukaan esimiesten koulutukseen on kiinnitetty viime vuosina aiempaa enemmän huomiota ja suuntaus on positiivinen, mutta johtamisen taso ei vielä ole sillä tasolla, jossa sen toivotaan olevan. Koulutuksia jatketaan ja rakennetta muutetaan saadun palautteen perusteella.

Vuonna 2019 esimieskoulutukseen sisältyi mm. koulutuspäivä erilaisten ihmisten johtamisesta (tunnistami-nen, oman johtamistyylin reflektointi ja ”sovittaminen”). Esimieskoulutuksen ”ESIM! II”:n läpäisevänä teemana oli rakentava vuorovaikutus. Lisäksi SHQS-laatujärjestelmän jalkauttaminen on aloitettu. Laatujärjestelmässä johtamiseen kiinnitetään paljon huomiota ja sen toivotaan osaltaan parantavan johtamista ja lisäävän keskustelua hyvästä johtamisesta.

Havainto: Edellisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman (kausi 2018‒2019) tavoitteena oli, että työhyvinvointikyselyssä 2019 kiusaamista kokeneiden osuudessa olisi ollut selkeä lasku. Tavoite ei toteutunut. Kyselyn perusteella kiusaamisen kokemus päinvastoin kasvoi (v. 2017 9 %, vuonna 2019 11 % henkilöstöstä).

Suositukset: Henkilöstön tasa-arvoisesta kohtelusta tulee työpaikan arjessa jatkuvasti kaikin tavoin huolehtia.

Sairaanhoitopiirin tulevaisuuden näkymistä sekä valtuuston hyväksymistä, sairaanhoitopiirin strategisista ja talousarvion sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista tulee viestiä selkeämmin, ja päätökset perustella ja konkretisoida koko henkilöstölle nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kunkin työntekijän tulee olla tietoinen asetetuista tavoitteista ja ymmärtää niiden vaikutuksen omaan työhönsä, jotta pystyy osallistumaan tavoitteiden toteuttamiseen.

44

6.6 Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö

Järjestämissuunnitelman nojalla tehtävä yhteistyö

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019‒2020 hyväksyttiin kuntien käsittelyn jälkeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa 26.11.2019.

Terveydenhuoltolaissa määrätään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken.

Järjestämissuunnitelman päivityksen käytännön valmistelua on vuoden 2019 aikana koordinoinut kuntajohtajakokouksen päätöksen mukaisesti Varsinais-Suomen sote-johtajakokous. Kuntajohtajakoko-uksessa sairaanhoitopiiriä on edustanut sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-johtajakokouksessa johtajayli-lääkäri ja kehittämisjohtaja.

Kuntajohtajakokous päätti 18.9.2019 lähettää järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyttäväksi alueen kuntien ja sote-kuntayhtymien valtuustoihin ja valtuuttaa Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokoamaan teemaryhmät käytännön kehittämistyön ohjaamiseen. Teemaryhmien ensimmäisenä tehtävänä on priorisoida oman kehittämiskokonaisuutensa toimenpiteet sekä laatia täsmennetty esitys toimenpiteiden toteutusaikataulusta ja niiden edellyttämästä resursoinnista.

Järjestämissuunnitelma toimii pohjana Varsinais-Suomen alueen sote-valmistelulle. Maakunnan laajuisiin hankkeisiin, joissa hakijaksi on sovittu yksi kunta tai kuntayhtymä, voi saada valtionavustusta.

Varsinais-Suomessa järjestämissuunnitelman toteuttamisen koordinoimisesta ja yhteyksistä kansalliseen valmisteluun vastaavat kuntien osalta muutosjohtaja ja sairaanhoitopiirin osalta kehittämisjohtaja. Kullekin valmisteltavalle kokonaisuudelle on lisäksi nimetty vastuuvalmistelijat, jotka huolehtivat osaltaan työn etenemisestä ja kokonaisuuksien yhteensovittamisesta.

Järjestämissuunnitelman laadinnassa on lähtökohtana käytetty viittä periaatelinjausta:

Asiakas ennen organisaatiota

Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy

Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita

Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden

Rahojen pitää riittää!

Tarkastuslautakunta on 30.1.2020 haastatellut Turun kaupungin hyvinvointitoimitoimialan toimialajohtajaa sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteistyön toimivuudesta. Toimialajohtajan mukaan maakunnan kuntien välillä ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Yhteistyö on kaiken aikaa tiivistynyt. Yhteistyötä on tarpeen tehdä, vaikka valtakunnalliset sote-alan uudistustoimet viipyvät. Aiempina vuosina kehittämistoimia ei ole suunniteltu yhtä perusteellisesti yhdessä kuin nykyisin. Nykyään sote-alan toiminnan muutokset toteutetaan yhdessä järjestämissuunnitelman pohjalta.

Turun kaupunki ja sairaanhoitopiiri tekevät parhaillaan kehitystyötä esimerkiksi kuntaraportoinnin sisällön kehittämiseksi. Turun kaupunki on esittänyt sairaanhoitopiirille toiveita selkeämmästä ja yksityiskohtai-semmasta raportoinnista erikoisaloittain lähete-, suorite-, siirtoviive- ja kustannustoteutumista. Kunnilla olisi tarvetta saada tarkempaa tietoa jopa potilaskohtaisesti. Sairaanhoitopiirillä ja kaupungeilla on edelleen

45

erilliset potilastietojärjestelmät, mikä hankaloittaa tietojen hyödyntämistä. Yhteistä tietojärjestelmää ei saada vielä vuosiin käyttöön.

Järjestämissuunnitelman nojalla tehdään yhteistyötä useissa kehittämishankkeissa, kuten esimerkiksi sote-keskusvalmistelussa, asiakas- ja palveluohjauksen kehittämisessä, asiakasprosessien kehittämisessä toimijoiden välisenä yhteistyönä sekä perhekeskustoiminnan kehittämisessä.

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen 5/2017

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusion tulosten seurantaa varten pidetään puolivuosittain Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen välisiä yhteistyökokouksia.

Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 31.1.2017 (§ 4), että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vastaanottaa Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminnot ja henkilöstön liikkeenluovutuksella 1.5.2017 lukien. Periaatepäätös Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistämisestä tehtiin kuntayhtymän valtuustossa jo 14.6.2016. Tuolloin valtuustolle esiteltiin yhdistämisen perusteluna lukuisia mahdollisuuksia psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannussäästöihin.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtajan mukaan fuusio opetti, että on hyvin tarkasti määriteltävä ja kirjattava sopimukseen, mitä kukin osapuoli odottaa uudelta yhdistetyltä toiminnalta. Nämä asiat kirjattiin puutteellisesti Psykiatrian fuusion liikkeenluovutussopimuksessa. Kustannukset eivät ole vähentyneet niin kuin niiden olisi pitänyt. Yhteinen tahtotila oli, että palvelurakennetta saadaan kevennettyä niin, että voidaan vähentää laitoshoitoa ja lisätä avohoitoa. Tämä ei ole toteutunut. Sairaanhoitopiirin talouspalvelujen tuottaman kuntaraportoinnin mukaan Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet 9,9 % vuodesta 2018 vuoteen 2019. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon menoja on lisännyt mm. palkkaharmonisointi.

Puoli vuotta fuusion jälkeen, 1.1.2018 alkaen, Psykiatrian toimialueen organisaatio uudistettiin ja toimialue liitettiin Tyksiin. Kaksi peräkkäistä suurta organisaatiomuutosta on lisännyt toimintatapamuutosten läpiviennin haasteellisuutta ja on osasyynä siihen, ettei fuusion taloudellisia hyötyjä ole heti saavutettu. Lisäksi oletettiin, että psykiatrien saatavuus olisi muutoksen myötä parantunut, mutta rekrytointiongelmat eivät ole poistuneet. Uusi organisaatio ei ole riittävä ratkaisu, vaan vaaditaan uusien toimintatapojen luomista, jotta kaikkein raskainta hoitoa saataisiin merkittävästi vähenemään.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimialajohtajan mukaan fuusion hyödyt saavutetaan täysin vasta kun psykiatrian toimialueen uudet tilat ovat käytössä. Uudet tilat ovat edellytyksenä sille, että voidaan vähentää vuodeosastopaikkojen määrää ja ohjata henkilöstöresursseja avohoitoon.

VSSHP:n sitovana tavoitteena vuodelle 2019 oli psykiatrian uudisrakennuksen hankepäätöksen tekeminen. Tavoitetta ei saavutettu, vaan päätös siirtyi vuodelle 2020. Hankepäätös edellyttää uudisrakennuksen toiminnallisen suunnitelman ja tarveselvityksen laatimista. Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli tarveselvitystä ja toiminnallista suunnitelmaa 17.9.2019, jolloin todettiin, että hankkeen koko vaatii (alueen kaavoitustilanne sekä sairaanhoitopiirin koko investointiohjelma huomioiden) jatkosuunnittelua. Asia päätettiin tuoda hallitukseen uudelleen käsiteltäväksi kaavoitusta koskevien neuvotteluiden sekä sairaanhoitopiirin investointisuunnitelman valmistuttua. Syyskuussa 2019 esitettyjen suunnitelmien mukaan hankkeen kustannusarvio olisi ollut 112,3 M€ (alv 0 %) elokuun 2019 hintatasossa. Valtuusto hyväksyi tästä poiketen 26.11.2019 taloussuunnitelman investointisuunnitelman, jonka mukaan hankkeen kokonaismääräraha on 60 M€ vuosina 2020‒2023. Investointisuunnitelman kutistetun määrärahan mukaisesti korjattava hankesuunnitelma valmistunee päätöksentekoa varten touko‒kesäkuussa 2020.

46

Yhteistyö palveluketjujen järkevöittämiseksi Siirtoviivehoitopäiviä syntyy kun VSSHP:n potilas on jo saanut tarvittavan erikoissairaanhoidon Tyksin vuodeosastolla ja odottaa siirtoa jatkohoitopaikkaan, esim. terveyskeskuksen sairaalaan tai kotiin koti-palvelun tai kotisairaanhoidon turvin. Ylimääräiset hoitopäivät Tyksissä tulevat kunnalle kalliiksi. Turun kaupungin siirtoviivehoitopäivien vähentämiseksi on yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa mm. toteutettu vuonna 2019 Lean-projekteja lonkkamurtumapotilaan, keuhkotautipotilaan ja yleissisätautipotilaan palveluketjujen nopeuttamiseksi. Potilaan siirtymistä mahdollisimman nopeasti kotiin pyritään nopeuttamaan kotisairaanhoidon turvin. Lean-projektien vaikutus alkaa näkyä paremmin vuonna 2020. Turkulaisten potilaiden siirtoviivepäivien määrä väheni hieman vuonna 2019. Määrä oli 5,4 % pienempi kuin vuonna 2018. Siirtoviivehoitopäiviä oli vuonna 2019 VSSHP:ssa yhteensä 5.683, joista turkulaisten potilaiden hoitopäivä oli 4.539. Korotettua, kaksinkertaista maksua peritään kolmen siirtoviivepäivän jälkeen. Korotetun maksun päiviä oli koko sairaanhoitopiirissä 2.629, joista turkulaisten potilaiden hoitopäiviä oli 2.250 (86 %). Siirtoviivepäivien kokonaislaskutus vuoden 2019 osalta oli 3,19 M€, josta Turun kaupungin osuus oli 2,61 M€. Sakon osuus kokonaislaskutuksesta oli yhteensä 1,0 M€, josta Turun kaupungin osuus oli 0,86 M€. Yhteistyö kustannusten vähentämiseksi VSSHP:n talouspalvelujen tuottamien kuntaraporttien mukaan sairaanhoitopiirin laskutus Turun kaupungilta oli 224,24 M€ vuonna 2019. Laskutus vuonna 2018 oli 216,8 M€. Sairaanhoitopalvelujen kokonaislaskutus kasvoi vuodesta 2018 3,4 %. Psykiatrisen hoidon laskutus kasvoi 9,9 %, somaattisen hoidon laskutus 2,7 % ja Tyks Akuutin (EPLL) laskutus 1,1 % verrattuna vuoteen 2018. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan tilastojen mukaan laskutus kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2017 9,9 % ja vuodesta 2017 vuoteen 2018 10,6 %. Vuosina 2017 ja 2018 VSSHP:n laskutus on kasvanut poikkeuksellisen paljon, mikä on johtunut erityisesti Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon henkilöstön siirtämisestä sairaanhoitopiirin alaisuuteen 1.5.2017, mikä kasvatti sairaanhoitopiirin menoja n. 30 M€ vuositasolla. Muita syitä ovat olleet palvelujen kysynnän kasvu, mikä johtuu mm. alueen väestön ikääntymisestä. Huom! Alla olevan taulukon luvut eivät ole vertailukelpoisia VSSHP:n tuottamien laskutustietojen kanssa, koska ne sisältävät VSSHP:n sairaanhoitopalvelujen lisäksi muita väestön terveydenhuoltoon liittyviä eriä.

Lähde: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala/Riitta Liuksa 30.1.2020

47

THL:n tilastojen perusteella Varsinais-Suomen alueen terveydenhuolto on merkittävästi erikoissairaanhoito-painotteista. Erikoissairaanhoitoon lasketaan mukaan myös Turun kaupungin sairaalapalveluiden vuode-osastot. Turun kaupunki on laskenut, että THL:n tilastojen perusteella kaupunginsairaalasta voitaisiin laskennallisesti vähentää 50 sairaalapaikkaa. Perusterveydenhuollon palvelut täytyy kuitenkin ensin saada kuntoon, muuten kaupunginsairaalan potilaat siirtyvät Tyksiin. Turun kaupunki on laatinut talouden sopeuttamisohjelman vuosille 2020‒2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osuus sopeuttamisohjelman säästöistä on 25 M€. Turun kaupungin sopeuttamisohjelman toimenpiteitä, jotka edellyttävät yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa ovat • Siirtoviiveen minimoiminen • Sairaalatoiminnan kehittäminen • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen • Terveyspalveluiden asiakas- ja palveluohjausyksikön perustaminen • Terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmän perustaminen • Alueellinen yhteistyö vuodeosastojen käytössä • Kotiin vietävät akuuttipalvelut, yhteistyö ensihoidon kanssa • Palvelutarpeen arvioinnin keskittäminen • Kuntoutuspalveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistaminen • Tietojohtaminen.

Turun kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä nähdään yksimielisesti, että olisi mahdollista saavuttaa suuri toiminnallinen hyöty yhdistämällä joitain tukipalveluja (mm. apuvälineyksikkö, hoitotarvikkeet ja apteekki). Hyvinvointitoimialajohtajan mukaan Turun kaupungilla on kuitenkin tukipalveluiden osalta pelko kustannusten karkaamisesta. Molemminpuolisen luottamuksen saavuttamiseksi tulisi saada aikaan Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen kustannuslaskenta ja konsensus kustannushyödyistä ennen jatkovalmisteluja. Kliinisten palveluiden osalta yhteistyön tiivistämistä selvitetään Sairaalan kehittäminen – projektin (sopeuttamisohjelman) yhteydessä. Kunnat ovat käynnistäneet sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen kehittämisen. Sairaanhoitopiirin sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu, että ”Suunnitellaan VSSHP:n ja alueen kuntien tarpeisiin sopiva, sote-uudistuksen toimeenpanoa tukeva erikoissairaanhoidon tulosohjausmalli:” Tavoitteena on, että malli on valmis vuonna 2020. Kuntajohtajista ja VSSHP:n johtajasta muodostettu sairaanhoitopiirin omistaja-ohjauksen strategiaryhmä valmistelee kuntayhtymän talousohjauksen uudistusta kuntavetoiseksi. Yksi keskeisistä tavoitteista on se, että erikoissairaanhoidon kustannuskehitys tulee asettaa korkeintaan muiden sote-palveluiden kustannuskehityksen tasolle.

Havainnot: Turun kaupunki näkee, että kaupungin talouden sopeuttamisohjelman onnistuminen vaatii yhdessä tekemistä VSSHP:n kanssa. Sairaanhoitopiirin osuus kaupungin hyvinvointitoimialan kokonaiskustan-nuksista on noussut, mikä osittain johtuu toimintojen ja henkilöstön siirtymisestä Turun kaupungilta sairaan-hoitopiirille. Erikoissairaanhoidon kulujen noustessa jää yhä vähemmän resurssia perusterveydenhuoltoon. Tämä taas lisää lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Tämä noidankehä tulisi kaupungin mukaan pystyä murtamaan. Turun kaupungin pyrkimyksenä on, että sopeuttamisohjelman avulla saavutetaan peruspalvelupainotteisempi palvelurakenne. Onnistuminen edellyttää, että sairaanhoitopiiri pystyy sopeuttamaan omaa toimintaansa nopeasti Turun palvelurakenteen muuttuessa. Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen sairaanhoitopiirin Psykiatrisen toimialueen alaisuuteen vuonna 2017 ei ole ainakaan vielä tuonut toivottuja säästöjä. Palvelujen kysynnän samanaikainen erittäin nopea kasvu ja useat, nopeasti peräkkäin toteutetut organisaatiomuutokset ovat hidastaneet Psykiatrian toimialueen uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja säästötavoitteiden saavuttamista.

48

Suositukset: Ennen kuntien ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistämistä tulee entistä tarkemmin hakea yhteistä näkemystä ja sopia liikkeenluovutussopimuksessa siitä, mitä yhdistetty toiminta sisältää, mikä palvelujen laatutaso tulee yhdistämisen jälkeen olemaan, miten toiminnan pitää muuttua ja mitkä tekijät mahdollisesti tulevat vaikuttamaan yhdistetyn toiminnan kustannuksiin.

Kunnan ja sairaanhoitopiirin tulee tehdä kustannushyötylaskentaa yhdessä ja saavuttaa yhteinen näkemys taloudellisista ja muista vaikutuksista ennen muutosten toteuttamista. Mittarit, mittaustapa ja tavoitetasot tulee sopia etukäteen yhdistämistä koskevassa sopimuksessa.

Toiminnan muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi tulee sairaanhoitopiirin toiminta suunnitella pitkä-jänteisesti niin, että vähitellen pystytään irrottamaan yhä enemmän resursseja vuodeosastohoidosta.

7 Jälkiseuranta

7.1 Sisäilma-asiat

Sisäilma-asioita käsiteltiin viimeksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2016. Tuolloin annettiin suositus, että ”vuonna 2015 laadittua Sisäilmaohjetta tulee noudattaa. Henkilöstön huonosta sisäilmasta johtuva oireilu tulee ottaa vakavasti. Lähiesimiehen vastuulla on varmistaa, että tehdään kiinteistön korjauspyyntö, jos tiloissa havaitaan teknisesti korjattava puute, ja seurata korjauksen valmistumista. Jos teknisestä korjauksesta huolimatta henkilöstön terveydellinen oireilu jatkuu eikä uusia korjaustarpeita havaita, tulee tehdä sisäilmailmoitus.”

Kiinteistöjaostossa käsiteltiin 19.11.2019 sairaanhoitopiirin rakennusten sisäilmatilannetta koskeva raportti. Raportissa todetaan, että sisäilmaongelmatilanteiden selvittely on parantunut sen jälkeen kun VSSHP:n rakennusten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi 1.9.2019 palkattiin teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueelle sisäilma-asiantuntija. Raportin mukaan sairaanhoitopiirin sisäilmaongelmien haltuunottoprosessi toimii, mutta edellyttää jatkuvaa resurssien kohdentamista, jotta tilanne saadaan pysymään hallinnassa.

Sisäilmailmoituksia ja niihin vaikuttavia parannus- ja korjaustoimia käsitellään joka toinen perjantai sisäilma-asiantuntijan vetämässä sisäilmaryhmässä, jossa ovat edustettuina teknisten palveluiden, työterveyshuollon ja työsuojeluvaltuutettujen edustajat. Sisäilmailmoituksia vastaanotetaan henkilökunnalta sähköisen ilmoitusjärjestelmän avulla. Sisäilma-ilmoitusten määrä kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen määrät pienenivät. Vuonna 2017 määrä lähti uudelleen nousuun. Luvuissa tulee huomioida psykiatrisen erikoissairaanhoidon fuusio 1.5.2017, jolloin Turun kaupungilta siirtyi rakennuksia sairaanhoitopiirin käyttöön. Vuonna 2019 sisäilmailmoitusten määrä väheni verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Vuonna 2019 eniten sisäilmailmoituksia tehtiin A-sairaalasta, 125 kpl. A-sairaalasta tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina. U-sairaalan sisäilmailmoitusten määrä on sen sijaan pienentynyt viime vuosina, mutta niitä tehtiin edelleen paljon, 99 vuonna 2019.

49

Lähde: VSSHP Tekniikan ja huollon tulosyksikkö/Sanna-Mari Hardwick 11.3.2020

Sisäilmailmoitukset 2017‒2019

Rakennus 2017 2018 2019

U-sairaala 200 213 99

A-sairaala 43 65 125

T-sairaala 47 35 22

Salon sairaala 24 26 23

Loimaan sairaala 4 1 1

Turunmaan sairaala 1 0 0

Vakka-Suomen sairaala 2 1 0

Raision sairaala 3 18 14

Kirurginen sairaala 0 5 14

Muut 42 40 44

Vuokratilat 8 13 23

Yhteensä 374 417 365

Lähde: VSSHP Tekniikan ja huollon tulosyksikkö/ Sanna-Mari Hardwick 11.3.2020

Havainnot: Sisäilmailmoitusten käsittelyprosessi toimii järjestelmällisesti. Sisäilmaongelmien korjaamiseen on 1.9.2019 saatu lisäosaamista, kun sisäilmaasiantuntija aloitti työnsä teknisten ja huoltopalveluiden tulosalueella.

0 50 100 150 200 250

U-sairaala

A-sairaala

T-sairaala

Salon sairaala

Loimaan sairaala

Turunmaan sairaala

Vakka-Suomen sairaala

Raision sairaala

Kirurginen sairaala

Muut

Vuokratilat

Sisäilmailmoitukset 2017-2019

2019 2018 2017

50

Suositukset: Tutkimukset sisäilmaongelman syiden kartoittamiseksi tulee suorittaa huolellisesti ja nopealla aikataululla sisäilmailmoituksen saavuttua. Mahdolliset kosteus- ja homevauriot tulee korjata ripeästi, jotta pystytään estämään ennalta työntekijöiden altistuminen homeelle.

7.2 Kiinteistöstrategian toteutumisen raportointi

Arviointikertomuksessa vuodelta 2018 annettiin seuraavat suositukset:

• Hallitukselle tulee sen edellyttämällä tavalla tuoda kuuden kuukauden välein kiinteistöjaostonyhteenvetoraportti vuosien 2017‒2021 kiinteistöstrategian toimeenpanosta.

• Säilytettävien kiinteistöjen kuntoarviot pitkän tähtäimen suunnitelmineen ja korjausvelan arviointeineentulee laatia ja kuntoarvioissa ehdotetut toimenpiteet toteuttaa oikea-aikaisesti kiinteistöstrategianpäämäärien mukaisesti.

Tekniikan ja huollon tulosalueen marraskuussa 2019 antamien tietojen mukaan tilojen kuntokartoitusta

suoritetaan ostopalveluna kiinteistöstrategian mukaisesti, mutta kuntokartoitus oli vuoden 2019

marraskuussa vielä alkuvaiheessa. Tämä johtui siitä, että sopivan toimintamuodon hakeminen oli vielä

kesken. Kaikkien tilojen järjestelmällistä läpikäyntiä ei tehdä, vaan kuntokartoitus tehdään rakennus-

kohtaisesti silloin, kun rakennuksen korjaamista ryhdytään suunnittelemaan.

Tilojen perusteellisen kuntokartoituksen tekeminen niin, ettei siinä toimivan yksikön toiminnalle aiheudu

häiriötä, on vaikeaa. Haitan minimoimiseksi tilojen kuntoa tutkitaan perusteellisesti ja rakenteita avataan

vasta tilojen tyhjennyttyä niiden korjaamista varten. Vasta rakenteiden avaamisen jälkeen voidaan tehdä

tarkempaa suunnittelua tarvittavista toimenpiteistä ja korjauksen kustannuksista.

Kiinteistöjen kunnon seurantaan on käytössä erillinen ohjelmisto. Marraskuussa 2019 tekniikan ja huollon

tulosalueella arvioitiin, että vuoden 2020 alusta kaikkien kiinteistöjen hyödykemittaukset (sähkö, vesi, lämpö

ja jäähdytys) ovat järjestelmässä. Ohjelmiston koulutus kiinteistöesimiehille ja työnjohdolle pidettiin

lokakuussa 2019. Ohjelmasta on jatkossa mahdollista seurata rakennusten kuntoa koko piirin alueella.

Kiinteistöjaosto raportoi hallitukselle kiinteistöstrategian toteutumisesta yhden kerran vuoden 2019 aikana.

Raportti käsiteltiin hallituksen 20.8.2019 pidetyssä kokouksessa.

Havainnot: Kiinteistöstrategian mukaisten kuntokartoitusten laatiminen sairaanhoitopiirin kiinteistöille on vasta alkuvaiheessa. Kartoitusten laadintaan on saatu käyttöön tietojärjestelmä, jonka käyttöön-ottokoulutus oli lokakuussa 2019.

Kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelman toteutumisesta on vuonna 2019 raportoitu hallitukselle elokuussa. Lisäksi kiinteistöjaostolle raportoitiin 14.5.2019 luovuttavista tiloista. Hallitus edellytti raportointia kahdesti vuodessa hyväksyessään kiinteistöstrategian 10.10.2017.

7.3 Rakennushankkeiden valmisteluprosessi

VSSHP:n kiinteistöstrategia vuosille 2017‒2021 hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 10.10.2017. Kiinteistöstrategiassa ei otettu kantaa uudisrakentamiseen tai mahdollisten uusien tilahankkeiden priorisointijärjestykseen. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2020 talousarvion investointiohjelmassa on määritelty taloussuunnitelmakaudella vuosina 2020‒2022 toteutettavien investointihankkeiden määrärahat ja toteutumisaikataulu.

51

Vuoden 2019 aikana on jouduttu arvioimaan uudelleen sairaanhoitopiirin merkittäviä rakennushankkeita, kun on käynyt selväksi, että tehtyjen toiminnallisten suunnitelmien tai hankesuunnitelmien perusteella lasketut kustannusarviot selvästi ylittävät niihin investointiohjelmassa käytettävissä olevat määrärahat. Kuntien taloustilanne ja sairaanhoitopiirin taloussuunnitelman investointiohjelma eivät salli uudisrakennushankkeiden kustannusten kasvattamista siten, kuin hankkeiden suunnitelmissa oli esitetty.

Hallitus käsitteli kokouksessaan 7.9.2019 Psykiatrian toimitilahankkeen tarveselvitystä ja toiminnallista hankesuunnitelmaa. Hallitus merkitsi tarveselvityksen ja toiminnallisen suunnitelman tiedoksi ja totesi, että tarveselvityksessä ja toiminnallisessa suunnitelmassa kuvattu toimintojen keskittäminen on perusteltua huomioiden nykyisten hajallaan olevien vanhentuneiden tilojen haasteet ja lainsäädännön vaatimukset muun muassa yhteispäivystyksen osalta, mutta hankkeen koko vaatii alueen kaavoitustilanne sekä sairaanhoitopiirin koko investointiohjelma huomioiden jatkosuunnittelua. Tuolloin päätettiin, että hanke tuodaan hallitukseen uudelleen käsiteltäväksi kaavoitusta koskevien neuvotteluiden sekä sairaanhoitopiirin investointisuunnitelman valmistuttua.

Syyskuussa 2019 käsitellyn hankesuunnitelmaversion mukaan rakennuksen kustannukset olisivat olleet yhteensä 112,3 M€, josta rakentamisen osuus olisi ollut 83,8 M€. Marraskuussa valtuusto hyväksyi taloussuunnitelman investointiohjelman, jonka mukaan Psykiatrian toimitilahankkeeseen varataan korkeintaan 60 M€. Toiminnallinen hankesuunnittelu joudutaan päätöksen vuoksi tekemään uudelleen.

Myös Tyks Salon sairaala ja Salon terveyskeskuskokonaisuuden investointihankkeen suunnitelmat ovat muuttuneet suunnittelutyön edetessä. Tuoreimpien suunnitelmien mukaan Tyks Salon sairaalan ja Salon kaupungin terveyskeskuksen yhteinen tilojen uudisrakennus- ja peruskorjaushanke on tarkoitus hoitaa perustettavan kiinteistöosakeyhtiön toimesta, joten rakentamiselle ei ole varattu määrärahaa VSSHP:n investointiohjelmasta, jonka valtuusto hyväksyi marraskuussa 2019. Hanke tullaan toteuttamaan vuosina 2020‒2024.

VSSHP:n hallituksen kokouksessa 28.1.2020 merkittiin tiedoksi kiinteistöjaoston päätös 21.1.2020 keskeyttää Tyksin A-sairaalan C-siiven suunniteltu peruskorjaus, koska marraskuussa päättyneessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset ylittivät merkittävästi urakkaan suunnitellun määrärahan.

Havainnot: Tarkastuslautakunnan mielestä vaikuttaa siltä, että sairaanhoitopiiri ei ole kaikilta osin johtanut tilahankkeiden toiminnallista suunnittelua siten, että niissä olisi tarpeellisella tavalla otettu huomioon sairaanhoitopiirin taloudellinen liikkumavara taloussuunnitelmakaudella tai pitkällä aikavälillä. Kaikkien hankkeiden toiminnallisessa suunnittelussa ei ole myöskään otettu riittävästi huomioon sitä, että investointikulujen lisäksi lisätilat aiheuttavat myös vuosittaisten käyttökulujen kasvua (sisäisten tai ulkoisten vuokrien kasvu, poistojen kasvu), jolloin toimialueille ja sairaanhoitopiirille vastaavasti muodostuu merkittäviä säästöpaineita esimerkiksi henkilöstökuluihin.

Suositukset: Merkittävien tilahankkeiden toiminnallista suunnittelua on johdettava jämäkämmin siten, että taloudellinen näkökulma otetaan vahvemmin haltuun. Mikäli hankkeiden toiminnallista suunnittelua johdetaan oikeaan suuntaan ja hankkeen taloudelliset reunaehdot ovat ajoissa tiedossa, voidaan välttyä turhasta uudelleensuunnittelutyöstä ja hankesuunnitelmat etenevät päätöksentekoon nopeammin. Toiminnallisen suunnittelun tulee noudattaa sairaanhoitopirin taloussuunnitelman investointiohjelmaa.

Sairaanhoitopiiri tarvitsee pitkän aikavälin tilaohjelman, jossa otetaan kantaa tilojen rakentamis- ja korjaushankkeiden tarpeeseen ja priorisointijärjestykseen nykyistä investointiohjelmaa pidemmällä aikajänteellä. Myös muut tilahankkeet kuin rakennus- ja korjaushankkeet, kuten esim. vuokratilat ja kiinteistöosakeyhtiöpohjaiset tilat, tulee sisällyttää tilaohjelmaan. Hankkeet on keskenään priorisoitava ja toteutettava priorisointijärjestyksessä siten, että ne pystytään toteuttamaan sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman puitteissa, ja siten, että omistajakuntien ja sairaanhoitopiirin talous pysyy terveellä pohjalla.

52

Eräiden tilahankkeiden hyväksymisen yhteydessä valtuusto on edellyttänyt säästöjä käyttökustannuksissa uusissa tiloissa verrattuna aikaisempaan, muuttoa edeltävään toimintaan. Näihin kustannushyötylaskelmiin tulee sisällyttää pelkästään ne säästöt ja toimintatapamuutokset, joita ei ole pystytty toteuttamaan edellisissä, vanhentuneissa tiloissa. Muuten laskelmat antavat väärän kuvan uusien tilojen hyödyistä.

Sairaanhoitopiirin uusi pysäköintirakennus otettiin käyttöön elokuun alussa 2019. Urakkasumma oli loppuselvityksen mukaan 12,6 M€. Kokonaiskustannus oli noin 13,3 M€. Kuva: VSSHP.

8 Yhteenveto

Valtuusto muutti vuoden 2019 talousarviota kokouksessaan 26.11.2019, minkä ansiosta kaikki valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet vuodelle 2019 toteutuivat. Ilman talousarviomuutoksia kuntayhtymän sitovat nettomenot olisivat ylittyneet 5,0 M€ ja Tyks Akuutin (EPLL) sitovat nettomenot 0,55 M€.

Koko kuntayhtymän (sisältäen liikelaitokset) toteutuneet sitovat nettokulut kasvoivat 3,8 % ja toimintakulut kasvoivat 3,9 % vuodesta 2018. Tuotot jäsenkunnilta kasvoivat 3,2 % verrattuna vuoteen 2018.

Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat taloudellisia tavoitteita hieman heikommin. Kokonaan tai osittain toteutuneiden tavoitteiden osuus oli lähes yhtä suuri kuin vuonna 2018 (86 %). Toiminnallista tavoitteista toteutui täysin noin puolet. Kolmasosa tavoitteista toteutui osittain. 14 % tavoitteista jäi kokonaan toteutumatta. Tarkastuslautakunta totesi tyytyväisyydellä, että toiminnalliset tavoitteet olivat aiempia vuosia selkeämpiä, mikä helpotti niiden toteutumisen arviointia.

Vuosina 2012‒2019 voimassa olleen talouden vakauttamisohjelman jäsenkuntien maksuosuuksien kasvua koskeva tavoite saavutettiin, kun kustannukset Turun kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon siirtämisestä sairaanhoitopiirin alaisuuteen vuonna 2017 ei lasketa mukaan. Lainamääräkin pysyi

53

vakauttamisohjelmassa asetetuissa rajoissa, kun Majakkasairaalan rakentaminen (ent. T3-sairaala) lainarahan sijaan rahoitetaan leasingrahoituksella ja vuonna 2018 valmistuneet Medisiina D:n tilat ovat vuokratiloja. Vakauttamisohjelman voimassaolo päättyi vuoden 2019 lopussa ja hallitus päätti 5.3.2019 sen korvaavan tuottavuusohjelman laatimisesta. Tuottavuusohjelmasta kuitenkin luovuttiin sittemmin hallituksen päätöksellä 3.3.2020.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vuonna 2019 päättyneen talouden vakauttamisohjelman tilalle tulee tuoda valtuuston päätettäväksi uudet, pitkällä aikavälillä seurattavat mittarit ja niiden raja-arvot, joita jatkossa tulee noudattaa kustannusten nousun hillitsemiseksi. Lisäksi tarvitaan erillinen, taloussuunni-telmakautta pidemmälle ulottuva tuottavuusohjelma, jonka toimenpiteiden toteutusta ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti ohjaus- ja seurantaryhmien lisäksi myös hallituksen tasolla.

Tyksin toiminnan tuottavuus oli vuonna 2018 edelleen hieman keskimääräistä parempi muihin yliopistosairaaloihin verrattuna, vaikka tuottavuus onkin laskenut viime vuosina. Tuottavuuden lasku on mahdollista pysäyttää huolehtimalla siitä, että kustannukset jatkossa kasvavat hitaammin kuin mitä vertailukelpoisen palvelutuotannon määrä kasvaa.

Yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välillä on syytä edelleen tiivistää. Tavoitteena tulee olla yhteispäivystykseen hakeutuvien potilaiden lukumäärän vähentäminen. Kunnat pystyisivät vähentämään yhteispäivystykseen hakeutuvien potilaiden lukumäärää ja näin vähentämään erikoissairaanhoidon menojaan tarjoamalla paremmin perusterveydenhuollon kysyntää vastaavia palveluja.

Tarkastuslautakunnan mielestä Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen vuonna 2017 osoittaa sen, että ennen kuntien ja sairaanhoitopiirin toimintojen yhdistämistä tulee entistä tarkemmin hakea yhteistä näkemystä ja sopia liikkeenluovutussopimuksessa siitä, mitä yhdistetty toiminta sisältää, mikä palvelujen laatutaso tulee yhdistämisen jälkeen olemaan, miten toiminnan pitää muuttua ja mitkä tekijät mahdollisesti tulevat vaikuttamaan yhdistetyn toiminnan kustannuksiin. Kunnan ja sairaanhoitopiirin tulee tehdä kustannushyötylaskentaa yhdessä ja saavuttaa yhteinen näkemys taloudellisista ja muista vaikutuksista ennen muutosten toteuttamista. Mittarit, mittaustapa ja tavoitetasot tulee sopia etukäteen yhdistämistä koskevassa sopimuksessa.

Valtuusto oli asettanut tavoitteeksi kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatimisen. Sitova tavoite jäi saavuttamatta ja toteutuminen siirtyi vuodelle 2020. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ohjelman laatimisessa ja toteuttamisessa hyödynnetään tehokkaasti sitä asiantuntemusta, jonka sairaanhoitopiirin henkilöstö on saavuttanut aikaisemman ympäristöohjelman laatimisen ja toteuttamisen yhteydessä. Henkilöstön esittämiä ideoita tulee toteuttaa ja yksiköissä jo testattuja ja käytössä olevia hyviä käytäntöjä ja uusia toimintatapoja tulee levittää kaikkiin yksiköihin. Pienilläkin toimintatavan muutoksilla voi kertautuessaan näin laajassa organisaatiossa olla ympäristölle erittäin suuri merkitys. Riittävät resurssit kestävän kehityksen ohjelman laadinnalle ja toimeenpanolle tulee varmistaa.

Vuosille 2012‒2018 laadittu ympäristöohjelma ja sen toteuttamiseksi laadittu yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma ovat toteutuneet vain osittain. Järjestelmällistä työtä ympäristöohjelman toteuttamiseksi on vaikeuttanut resurssien riittämättömyys. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen edistämiseen sairaanhoitopiirissä varataan riittävät henkilöstö- ja muut resurssit.

Tilahankkeiden toiminnallista suunnittelua tulee tarkastuslautakunnan mielestä johtaa jämäkämmin siten, että taloudellinen näkökulma otetaan vahvemmin haltuun. Mikäli hankkeiden toiminnallista suunnittelua johdetaan oikeaan suuntaan ja hankkeen taloudelliset reunaehdot ovat ajoissa tiedossa, voidaan välttyä turhasta uudelleensuunnittelutyöstä ja hankesuunnitelmat etenevät päätöksentekoon nopeammin. Toiminnallisen suunnittelun tulee noudattaa sairaanhoitopirin taloussuunnitelman investointiohjelmaa.

54

Tarkastuslautakunnan mielestä sairaanhoitopiiri tarvitsee pitkän aikavälin tilaohjelman, jossa otetaan kantaa tilatarpeeseen ja rakennus- ja korjaushankkeiden tarkoituksenmukaiseen priorisointijärjestykseen nykyistä investointiohjelmaa pidemmällä aikajänteellä. Myös muut tilahankkeet kuin rakennus- ja korjaushankkeet, kuten esim. vuokratilat ja kiinteistöosakeyhtiöpohjaiset tilat, tulee sisällyttää tilaohjelmaan. Hankkeet on keskenään priorisoitava ja toteutettava priorisointijärjestyksessä siten, että ne pystytään toteuttamaan sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymän taloussuunnitelman puitteissa, ja siten, että omistajakuntien ja sairaanhoitopiirin talous pysyy terveellä pohjalla.

Kahden vuoden välein tehtävä henkilöstötyytyväisyyskysely tehtiin sairaanhoitopiirissä syksyllä 2019. Tulokset osoittavat, että suurin kehittämiskohde on koko sairaanhoitopiirin johtamiskulttuuri. Tuloksia heikensi etenkin kritiikki organisaation kehityssuunnasta, henkilöstön kohtelusta, päätöksenteon tehottomuudesta sekä epätietoisuus VSSHP:n arvoista, tavoitteista, strategiasta ja tulevaisuuden näkymistä. Moni kokee, että mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ovat vähäiset. Erityisen huolestuttavaa on tarkastuslautakunnan mielestä, että kiusaamista kokeneiden osuus henkilöstöstä oli vuoden 2019 kyselyssä kasvanut verrattuna vuoteen 2017.

Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ratkaisevasti lisätään henkilöstön käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää työpaikkansa toimintatapoja tarkoituksenmukaisemmiksi. Eri ammattiryhmien välisiä raja-aitoja tulee yksiköissä aktiivisesti pyrkiä madaltamaan ja poistamaan. Henkilöstön tasa-arvoisesta kohtelusta tulee työpaikan arjessa jatkuvasti kaikin tavoin huolehtia.

Suunnittelukuva Tyksin kantasairaalan alueesta vuonna 2022. T-sairaala valmistui vuonna 2013. Medisiina D-rakennus,

jossa VSSHP:lla on vuokratilat, valmistui vuonna 2018. T3-sairaala, jota nykyisin kutsutaan Majakkasairaalaksi, valmistuu

vuoden 2021 lopussa. Taustalla näkyvät A-sairaala ja U-sairaala. Kuva: VSSHP.

56

Käsitteet ja lyhenteet Liite 1

DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa.

DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana.

EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, nykyisin Tyks Akuutti

Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana.

Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit.

EVES = Erikoisvirkaehtosopimus

HaiPro = HaiPro on potilas-/asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu.

Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö.

2M-IT Oy= IT-alan yritys, jonka suurimmat omistajat ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Vaasan sairaanhoitopiiri sekä Porin kaupunki.

Polikliininen hoito (POKI) = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa

Päiväkirurgia (PÄIKI) = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa

Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään VSSHP:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot.

Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon

STM = Sosiaali- ja terveysministeriö

THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut

Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi

Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala

VSSHP = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

57

Tarkastuslautakunnan toiminta Liite 2

Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja kuntayhtymäkonsernissa ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle.

Toimikauden 2017–2020 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunta 2017–2020: Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila

Varajäsen Heikki Vainio, Loimaa

Annika Sirén, varapuheenjohtaja, Turku Mona Nylund, Turku (28.11.2017 asti) Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (29.11.2017 alkaen) Leena Rautiola, Mynämäki Jukka Sirén, Kaarina Sanna Vauranoja, Kaarina Antti Ääritalo, Kustavi

Kirsti Lannermaa, Salo Eija Adenius-Tiilikainen, Turku (28.11.2017 asti) Arja Iho, Turku (29.11.2017 alkaen) Päivi Föhr, Kaarina Olli Vestu, Pöytyä Piki Kettinen, Rusko Ari Aalto, Salo

Tarkastuslautakunta piti vuonna 2019 yhdeksän kokousta. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 11.6.2019 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kuntayhtymän hallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 26.11.2019. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntaisesti.

Toimikauden alussa hyväksytyn työohjelman mukaisesti lautakunta käsitteli vuoden 2019 aikana mm. osavuosikatsauksia, johdon raportointijärjestelmän kehittämistä, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta, ympäristötavoitteiden toteutumista, hankintatointa, Laboratoriotoimialuetta, rakennushankkeita, tilahallintoa, potilaspalautetta, kuntayhteistyötä ja hoitoketjujen toimivuutta sekä tuottavuusohjelmaa. Tarkastuslautakunta raportoi kuntalain mukaisesti valtuustolle 26.11.2019 laissa mainittujen luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuuksista. Syksyllä 2019 tarkastuslautakunta otti käyttöön SHQS-laatujärjestelmän ja suoritti toimintansa itsearvioinnin.

Lautakunta osallistui HUS:in tarkastuslautakunnan järjestämään yliopistollisten sairaanhoitopiirien tarkastus-lautakuntien yhteistapaamiseen Helsingissä 28.‒29.8.2019. VSSHP:n tarkastuslautakunta järjesti Länsirannikon miljoonapiirin tarkastuslautakuntien seminaarin Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien tarkastuslautakunnille 13.11.2019. Tapaamiseen osallistui yhteensä 17 luottamushenkilöä ja lautakuntien valmistelijaa. Lautakunnan edustajat osallistuivat BDO Audiator Oy:n järjestämään koulutusristeilyyn Maarianhaminaan 20.9.2019 ja KPMG Oy:n järjestämään Arviointiseminaariin Helsingissä 6.‒7.11.2019.

Kuntayhtymän valtuusto on valinnut kokouksessaan 29.11.2016 tilintarkastajaksi vuodesta 2017 alkaen BDO Audiator Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on vuonna 2019 toiminut JHT, HT Minna Ainasvuori. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 26.11.2019, että otetaan käyttöön tilintarkastussopimuksen mukainen optiovuosi, eli sopimuskautta jatkettiin vuodelle 2021. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja.

58

59

60