hyvinvointia läpi elämän jik-alueella - epshp · 2016. 7. 1. · mielenterveys- ja...

Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2011-2015

2

Sisällys

ESIPUHE .............................................................................................................................. 5

TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 6

I STRATEGIA

1. JOHDANTO ..................................................................................................................... 6

1.1 JIK-alueen päihde- ja mielenterveysstrategian laadinta prosessina ......................... 6

1.2 Käsitteiden määrittely ................................................................................................... 7

1.3 Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita ja kommentteja ....................... 13

2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA LINJAUKSET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN

KEHITTÄMISEN TAUSTALLA .................................................................................... 14

2.1 Laatusuositukset ........................................................................................................... 14

2.2 Kansalliset linjaukset ................................................................................................... 14

2.3 Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat .............................................. 16

2.4 Muut JIK-alueen suunnitelma-asiakirjat .................................................................. 18

3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NYKYTILA JIK-KUNNISSA ............... 19

3.1 Mielenterveystyö JIK-kunnissa .................................................................................. 19

3.2 Päihdetyö JIK-kunnissa .............................................................................................. 20

3.3 Kansalaiskuulemiset osana nykytilan selvitystä ........................................................ 20

4. JIK-KUNNAT INDIKAATTOREIDEN VALOSSA .................................................. 24

5. ARVOT, TAVOITTEET JA VISIO ............................................................................. 45

6. KEHITTÄMISEN KOHTEET .................................................................................... 46

6.1 Ylikunnallisen johtoryhmän kehittämisen kohteet ................................................. 46

6.2 Yhteenveto kuntakohtaisten työryhmien kehittämisen painopistealueista ............ 47

7. STRATEGIAN ARVIOINTI JA SEURANTA .......................................................... 49

8. YHTEENVETO……………………………………………………………………… ..50

II TOIMENPIDEOHJELMA

1. Ylikunnallisen johtoryhmän osallistujat ja matriisi .................................................. 51

2. Jalasjärven työryhmän osallistujat ja matriisi ........................................................... 57

3. Ilmajoen työryhmän osallistujat ja matriisi .............................................................. 63

4. Kurikan työryhmän osallistujat ja matriisi ................................................................ 70

LÄHTEET .......................................................................................................................... 78

LIITTEET…… ......................................................................................................................81

3

KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi Kuvio 2. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9. luokan oppilaista Kuvio 3. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Kuvio 4. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta Kuvio 5. Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta Kuvio 6. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavaikäisestä väestöstä Kuvio 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä 0-17-vuotiaita, vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 10. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 11. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuvio 12. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25- 64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä Kuvio 13. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta Kuvio 14. Päihde- ja mielenterveysstrategian arvot, tavoitteet ja visio Taulukko1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskitekijät Taulukko 2. Kehittämistarpeiden painopistealueet Jalasjärvellä ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 3. Jalasjärven palautelaatikon keskeiset palautteet Taulukko 4. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 5. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella kuntalaiskuulemisen mukaan Taulukko 6. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan ammattilaisten kuulemistilaisuuden mukaan Taulukko 7. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan kuntalaiskuulemisen mukaan: Taulukko 8. Strategian mittaristo Taulukko 9. 8. ja 9. luokan oppilaiden terveyteen, terveystottumuksiin liittyviä indikaattoreita Taulukko 10. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2009 Taulukko 11. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2010 Taulukko 12. 15-17-vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt Taulukko 13. huumausainerikokset Taulukko 14. liikennejuopumukset Taulukko 15. Nuorisoasema Steissin asiakkaat ja käynnit Taulukko 16. A-klinikan tilastot Taulukko 17. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2009 Taulukko 18. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2010 Taulukko 19. Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot Taulukko 20. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009 Taulukko 21. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010 Taulukko 22. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009 Taulukko 23. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 201

4

ESIPUHE

” Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella ” on parhaillaan kädessäsi. Tämä Jalasjärven, Il-majoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrategia vuosille 2011 – 2015 on laadittu käyt-töä varten. Syyskuussa 2009 JIK-kunnat laativat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta alueelle Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hankkeen tukemana. JIK-peruspalveluliikelaitoksen kuntayhtymän edustajia kutsuttiin mukaan tähän strategiatyö-hön. Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on suuri kansantaloudellinen merkitys. Alkoholin ku-lutus on kasvanut ja mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näistä aiheutuvat ongelmat tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäistä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat molemmin puolin toisensa riskitekijöitä. Myös huumeiden käyttö on lisääntyvä huolenaihe. Nyt käyty strategiaprosessi on vahvistanut JIK-alueella olevia yhteistyörakenteita ja luonut uusia yhteistoimintamalleja eri toimijoiden, yhteistyötahojen ja tekijöiden välillä. Asian-tuntija- ja kuntalaiskuulemiset ovat vahvistaneet yhteistä ymmärrystä mielenterveys- ja päihdetyön merkityksestä että sisällöllisesti tuonut mielenterveys- ja päihdetyön yhteiseksi asiaksi. Lämmin kiitos kaikille Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan asukkaille, jotka olette joko kunta-laisina, kolmannen sektorin edustajina tai virkamiehinä osallistuneet jollain tavoin tämän strategian tekemiseen. Erityiskiitos teille kaikille johtoryhmien jäsenille ja ennen kaikkea Pohjanmaa/ Välittäjä -hankkeen kautta strategiatyötä koordinoineelle projektipäällikkö/ hankepäällikkö Minna Laitilalle. Suurimman kiitoksen haluamme lausua tämän päihdestrategian kokoamisesta ja kirjoitta-misesta vastanneelle kehittäjätyöntekijä Tiina Pekkaselle, jonka ansioksi voimme viimeis-tään todeta sen, että mtt- ja päihdestrategiamme on nyt valmis ja yhteinen työ strategian saattamiseksi sanoista tekoihin voi alkaa! Veli-Erkki Wiberg ylikunnallisen johtoryhmän puheenjohtaja

5

TIIVISTELMÄ Mielenterveys- ja päihdestrategian nimi: Hyvinvointia läpi elämän JIK- alueella

Laadittu vuosiksi: 2011-2015 Sivumäärä: 80 Liitteiden lukumäärä: 4 _________________________________________________________________________ Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki (JIK) tekivät sopimuksen alueen yhteisestä mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta. Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke on tukenut strategian laadintaa. Strategiatyöskentelyä on ohjannut moniammatillinen ja ylikunnallinen johtoryhmä. Strategiatyö alkoi nykytilanteen kartoittamisella, jonka osana järjestettiin kuulemistilaisuuksia niin kuntalaisille kuin ammattihenkilöstölle. Nykytilan selvityksen perusteella ylikunnallinen johtoryhmä päätyi kolmen kuntakohtaisen työryh-män perustamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli syventyä edistävään ja eh-käisevään päihde sekä mielenterveystyöhön. Strategian arvot muodostavat perustan asetetuille tavoitteille ja tulevaisuuden visiolle. JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategian arvopohjan muodostavat: yhdenvertaisuus, kun-talaisten hyvinvointi asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, ja yhteistyö. Strategia-asiakirjasta on pyritty laatimaan käytännönläheinen työväline, jonka avulla voidaan helposti seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä päivittää sitä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Strategia-asiakirja on jo luonnosvaiheessa lähetetty yhteistyötahoille ja sidosryhmille lau-suntokierrokselle. Kuntalaisilla on ollut kevään 2011 aikana mahdollisuus tutustua strate-gialuonnokseen kuntien nettisivuilla ja kirjastoissa sekä antaa niistä palautetta. Lausunto-kierrokselta saadut lausunnot sekä palautteet tullaan huomioimaan strategian seurannassa ja päivityksessä. Strategiaprosessin mukaisesti strategia viedään kuntien perusturvalauta-kuntiin hyväksyttäväksi ja valtuustoille tiedoksi. Koko strategia päivitetään kerran valtuuskaudella. Strategian toteutumista, arviointia, päi-vittämistä ja seurantaa varten perustetaan sekä kuntakohtaiset työryhmät, jotka kokoontu-vat ensimmäiseen seurantakokoukseen 2/2012. Strategiatyötä päivittämistä varten peruste-taan myös ylikunnallinen seurantaryhmä, joka kokoontuu ensimmäiseen seurantakokouk-seen 4/2012. Strategia-asiakirja on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä strategia-osiossa on kuvattu nykytilaa sekä koottu mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä tilastoja. Toimenpide-ohjelma sisältää työryhmien matriisit, joista löytyvät kehittämisen kohteet, tavoitteet, konkreettiset menetelmät ja mittarit.

6

A vain h e nk ilö id en sit ou tt am in en ja työ ryhm ien k ok o am in en

N ykyt ilas elv ityks enla at im in e n

To ime ks ian n onse lve n tä m in e n

S tra te gian

ko k oa m ine n

S tra te g ianta rk ist am in en

S tr ate g ia n

h yvä ksy m in e n

S t rat eg ian

im p le me n to in ti

A r v ioin tijä rjes te lm än

lu om in e n ( in d ik aa tto rit )

S tra te gia n arv ioin tija tar k istu s

I STRATEGIA

1. JOHDANTO

1.1 JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategian laadinta prosessina

Strategiatyöskentely tapahtuu ajallisesti etenevänä prosessina, jossa edelliset vaiheet luovat

pohjaa seuraavan vaiheen toteuttamiselle. Syyskuussa 2009 Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat

sekä Kurikan kaupunki (JIK-kunnat) laativat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päih-

destrategian laatimisesta alueelle Pohjanmaa/Välittäjä 2000-hankkeen tukemana. JIK-

kuntien asukaspohja on noin 35 000. Samassa kokoontumisessa päätettiin kutsua myös

JIK-peruspalveluliikelaitoksen kuntayhtymän edustajia mukaan strategiatyöhön. Strategia-

työn ohjaamiseksi muodostettiin mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnan ylikunnalli-

nen johtoryhmä, joka suuntasi strategiatyöskentelyä. Johtoryhmä linjasi keskeiset kehittä-

miskohteet ja kokosi strategiatyössä tarvittavien työryhmien jäseniä.

Kuvio 1. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi

(Laitila & Järvinen. (toim.) 2009).

7

Prosessin mukaisesti strategian laadinta aloitettiin nykytilaselvityksen laatimisella. Kaikis-

sa kolmessa JIK-kunnassa järjestettiin kevään 2010 aikana ammattilaisten- ja sidosryhmien

kuuleminen, joiden avulla saatiin tietoa kuntien nykytilanteesta mielenterveys- ja päihde-

työn saralla. Ilmajoella ja Kurikassa järjestettiin myös kuntalaisille oma kuulemistilaisuus,

joissa kartoitettiin kuntalaisten näkemyksiä nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Jalas-

järvellä kuntalaisten näkemyksiä kerättiin palautelaatikon avulla. Kuulemistilaisuuksien

lisäksi kuntien nykytilaa selvitettiin tilastotietoja keräämällä.

Johtoryhmä päätti nykytilaselvityksen perusteella 12.5.2010 pidetyssä kokouksessaan laa-

jentaa johtoryhmän kokoonpanoa pyytämällä Jalasjärven ja Ilmajoen kunnanhallitusta sekä

Kurikan kaupunginhallitusta nimeämään oma edustajansa ylikunnalliseen johtoryhmään.

Lisäksi johtoryhmän rinnalle perustettiin kuntakohtaiset työryhmät, joiden kokoonpanosta

kunnat päättivät itsenäisesti. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli painottaa työryh-

mätyöskentelyä edistävään - ja ehkäisevään päihde sekä mielenterveyskysymyksiin.

1.2 Käsitteiden määrittely

Strategia

Strategialla tarkoitetaan pitkäaikaista suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu

päämäärä. Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita,

koska resurssit ovat rajalliset. Strategia laaditaan vastaamaan kysymykseen miksi? ja mi-

tä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on ennen kaikkea miten? (Laitila & Järvi-

nen (toim.) 2009.)

Mielenterveys Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen

terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn

perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia

asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen

hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja lähei-

siin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt

voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksi-

lön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kär-

simystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO 2004.)

8

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät voidaan luokitella suojaaviin ja riskitekijöihin (tau-

lukko 1). Suojaavat tekijät vahvistavat hyvää mielenterveyttä, elämänhallintaa ja auttavat

selviytymään. Suojaavat tekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Riskitekijät voivat heiken-

tää terveyttä ja hyvinvointia tai lisätä sairastumisen riskiä. Myös ne voivat olla sisäisiä tai

ulkoisia. (Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta 2002, 15.)

Taulukko 1. Mielenterveyteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset suojaavat tekijät ja riskiteki-jät (Käsikirja mielen terveydestä ja ensiavusta 2002, 15). Sisäisiä suojaavia tekijöitä:

• hyvä fyysinen terveys ja perimä • myönteiset varhaiset ihmissuhteet • riittävän hyvä itsetunto • ongelmanratkaisutaidot • vuorovaikutustaidot • kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ih-

missuhteita • mahdollisuus toteuttaa itseään

Ulkoisia suojaavia tekijöitä:

• sosiaalinen tuki ja ystävät • koulutusmahdollisuudet • työ tai muu toimeentulo • kuulluksi tuleminen ja vaikuttamis-

mahdollisuudet • turvallinen elinympäristö • lähellä olevat ja helposti tavoitettavat

yhteiskunnan auttamisjärjestelmät

Sisäisiä riskitekijöitä:

• hermostolliset tekijät, kuten esimer-kiksi perimä, kehityshäiriöt, sairaudet

• itsetunnon haavoittuvuus • avuttomuuden tunne • huonot ihmissuhteet • seksuaaliset ongelmat • eristäytyneisyys • vieraantuneisuus

Ulkoisia riskitekijöitä:

• erot ja menetykset • hyväksikäyttö ja väkivalta • kiusaaminen • työttömyys ja sen uhka • päihteet • syrjäytyminen, köyhyys, koditto-

muus, leimautuminen • psyykkiset häiriöt perheessä • haitallinen elinympäristö

Mielenterveystyö Mielenterveyslain mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoin-

nin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja mui-

den mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveys-

työhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille

heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuu-

luu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennal-

ta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterve-

9

yspalvelujen järjestämistä. Kunnan tulee huolehtia alueellaan laissa tarkoitettujen mielen-

terveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa

(66/1972) säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa (710/1982)

säädetään.

Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-

aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. Mielenterveyspalvelu-

jen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien terveys-

keskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien

kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen koko-

naisuus.

Edistävä- ja ehkäisevä mielenterveystyö Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään parantamaan

väestön ja yksilön mielenterveyttä. Mielenterveyden edistämiselle on keskeistä terveysläh-

töinen lähestymistapa. Vastakohtana voidaan pitää lääketieteelle perinteistä tautilähtöistä

näkökulmaa, jossa tutkitaan sairauksia ja niiden syitä. Käytännössä edistävä ja ehkäisevä

mielenterveystyö limittyvät toisiinsa niin, ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä niiden välil-

le jyrkkää eroa. Mielenterveyden edistäminen voidaan nähdä yläkäsitteenä, joka sisältää

mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä mielenterveyshäiriöiden ja itsemurhien

ehkäisyn. Yhdessä ne muodostavat tärkeän ja läpileikkaavan osan mielenterveystyön ko-

konaisuudesta, jonka muita osia ovat hoito ja kuntoutus. Mielenterveyden edistämisen ja

ehkäisevän mielenterveystyön erottaminen on kuitenkin vakiintunut kielenkäyttöön. (Nor-

dling 2010.)

Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskushermostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aihe-

uttavia aineita kuten tupakka, alkoholi, lääkkeet, liuottimet ja huumeet. Ongelmallinen

käyttö ja riippuvuus voivat kohdistua paitsi keskushermostoon vaikuttaviin aineisiin, niin

myös erilaisiin toimintoihin (esim. peliriippuvuus, ns. nettiriippuvuus). Keskeinen tekijä

riippuvuuden synnyssä on aineen tai toiminnon avulla välittömän ja nopean mielihyvän

tuottaminen itselle. Päihdeongelmien kehittyminen on yksilöllinen prosessi, jonka kulkua

altistavat ja suojaavat tekijät yhdessä ohjaavat. Päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat kär-

10

jistyvät käytön muodostuessa pitkäaikaiseksi ja elämää hallitsevaksi. Ongelmia voi ilmetä

fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämän eri alueilla. Lääketieteessä päihteiden käyttöön

liittyvistä lievemmistä ongelmista käytetään käsitteitä haitallinen käyttö ja väärinkäyttö.

Päihderiippuvuus on ongelman vakavin muoto ja se määritellään diagnostisissa kriteereissä

mielenterveys- ja käyttäytymisongelmaksi. Riippuvuudelle on tyypillistä kyvyttömyys sää-

dellä aineen käyttöä, elimistön kasvava kyky sietää ainetta ja vieroitusoireet aineiden käy-

tön loputtua.(A-klinikkasäätiö/Päihdelinkki.)

Tässä päihde- ja mielenterveysstrategiassa päihteiksi luetaan alkoholi ja huumausaineet

sekä liuottimet ja muut aineet esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet luokitel-

laan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Alle 18-vuotiaiden las-

ten- ja nuorten kohdalla päihteiksi lasketaan myös tupakkatuotteet.

Päihdetyö

Sosiaalihuoltolaki (710/82) ja terveydenhuollon yleinen lainsäädäntö ovat päihdehoitojär-

jestelmien perusta, jota päihdehuoltolaki (41/86) ja päihdehuoltoasetus (653/86) täydentä-

vät. Päihdehuoltolain mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää sosiaali- ja terveyden-

huoltoon sijoitettuja päihdehuoltopalveluja, jotka vastaavat määrältään ja laadultaan kunta-

laisten tarpeita. Kansallinen alkoholiohjelma korostaa myös kansalaisten omaa vastuuta ja

kykyä toimia siten, että alkoholinkäytöstä koituu mahdollisimman vähän haittoja. Laissa

kehotetaan antamaan palveluja myös päihdeongelmaisen perheelle ja muille läheisille. Pal-

velujen tulee olla helposti tavoitettavia ja joustavia ja ne tulee järjestää ensisijaisesti avo-

hoitona (Mäkelä, 2003.)

Lain mukaan ensisijaisia palveluja ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset peruspalvelut

kuten sosiaalitoimiston palvelut, kotipalvelu, perheneuvonta sekä äitiys- ja lastenneuvolan,

kouluterveydenhuollon ja työterveyshuollon palvelut ja terveyskeskuksen vastaanotto- ja

päivystyspalvelut. Mikäli päihdeongelmaisen ja/tai hänen läheistensä palvelujen tarpeeseen

ei voida riittävällä ja asianmukaisella tavalla vastata yleisissä palveluissa tulee lain mukaan

käyttää” erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja”, joita ovat mm. A-klinikat, nuo-

risoasemat, katkaisuhoitoasemat, kuntoutuslaitokset, palveluasunnot, ensisuojat ja päivä-

keskukset. (Mäkelä, 2003.)

11

Monet kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt sekä erilaiset vertais-

ryhmät muodostavat tärkeän osan päihdetyön kokonaisuudessa. Laajasti ymmärrettynä

päihdehuoltoa toteuttavat muun muassa myös asuntoja työvoimaviranomaiset sekä koulu-

ja nuorisotoimi. (Mäkelä, 2003.)

Edistävä- ja ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevässä päihdetyössä edistetään päihteettömiä elintapoja, vähennetään ja ehkäistään

päihdehaittoja ja pyritään ymmärtämään ja hallitsemaan päihdeilmiöitä. Ehkäisevällä päih-

detyöllä vaikutetaan:

• päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin • päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin • päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin

Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liitty-

vissä kysymyksissä. Työn päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvalli-

suuden edistäminen. Tiedotus tai valistus päihteistä ja niiden riskeistä on osa ehkäisevää

päihdetyötä, mutta ei kata toiminnan koko kenttää. Ehkäisevän päihdetyö pyrkii vähentä-

mään päihteiden kysyntään, saatavuutta, tarjontaa ja haittoja. Päihteiksi luetaan alkoholi,

huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäise-

vän päihdetyön kenttää. Päihdetyötä säätelevät raittiustyölaki ja -asetus ja päihdehuoltola-

ki. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö kuuluu olennaisena osana terveyden edistämiseen.

Terveyden edistämisen näkökulmasta on luontevaa jäsentää eri hallinnonalojen yhteistyö-

mahdollisuuksia päihdehaittojen ehkäisyssä. (Stakes/Neuvoa-antava, 2008.)

1.3 Lausuntojen perusteella esiin nousseita kommentteja ja huomioita

Kahdessa sähköpostitse ja sähköiseen palautelaatikkoon tullessa palautteissa nostettiin

voimakkaasti esille se, ettei mielenterveys- ja päihdestrategiassa nostettu esille kriisiryh-

män puuttumista Ilmajoen ja Jalasjärven osalta. Ylikunnallisen johtoryhmän kokouksessa

26.4.2011 johtoryhmä totesi kriisiryhmän erittäin tärkeäksi asiaksi, joka on yksi ehkäise-

vän työn peruspilareita. Kriisityö on Suomessa lakisääteistä toimintaa, joka määritellään

Pelastustoimiasetuksessa. Mielenterveys- ja päihdestrategiaa päivittäessä tullaan huomioi-

maan myös palaute kriisiryhmän selkeyttämisestä eri kunnissa.

Osassa palautteista koettiin, että päihdekuntoutujat ja jatkohoidon sekä mielekkään tekemi-

sen tärkeys ei tullut strategiassa riittävän vahvasti esille, vaan strategian painopiste oli vah-

12

vasti ehkäisevään toimintaan suuntautunutta. Tilastoihin toivottiin jatkossa myös Ilmajoen

Kotirapun ja Kurikan Franssinkodin tilastointia.

Anne Ojalehdon lausunnossa (koulutuskeskus Sedu, Sedu-Spurtti ) todetaan, että elä-

mystunnelit ja erilaiset päihdeputket ovat herätteleviä, kunhan ne on suunnattu lasten- ja

nuorten ikään ja kehitystasoon. Päihdeputkia järjestettäessä on tärkeää suunnata se myös

lasten- ja nuorten huoltajille. Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota palvelujen saata-

vuuteen. Toisinaan vanhemmille ja nuorille on epäselvää, mihin ottaa yhteyttä. Lausunnos-

sa tuodaan esille myös huoli siitä, että nuoret joutuvat odottamaan useita kuukausiakin

päästäkseen hoitoon. Lausunnossa korostetaan moniammatillista ja verkostokeskeistä työ-

otetta. Matala kynnys puuttumiseen olisi myös tärkeää saada puheista konkreettisiksi

teoiksi. (liite 1)

Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Sosiaali- ja terveysalan yksikön lausunnossa on kiin-

nitetty seuraaviin seikkoihin huomiota. Kolmen kunnan yhteistä strategiaa pidetään tarkoi-

tuksenmukaisena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edellyttää lähes

aina kunta- ja organisaatioita ylittävää yhteistyötä. Joidenkin mittareiden osalta lukuja voi-

si suhteuttaa esimerkiksi kokonaisväkilukuun tai tietyn ikäiseen väestöön. Pelkkien abso-

luuttisten lukujen vertailu voi johtaa harhaan, sillä kunnat ovat keskenään erikokoisia.

Lausunnossa huomioidaan myös, että muihinkin ikäryhmiin kuin lapsiin - ja nuoriin koh-

dentuvaan ehkäisevään työhön tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi ikääntyvien päih-

teidenkäyttöön ja masennukseen. Strategian toimenpideosiossa moniammatillisen työn

konkretisointiin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota, jotta se ohjaisi toimintaa käytännön ti-

lanteissa. Lausunnossa korostetaan, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien lä-

heisten tukea tulisi strategiassa painottaa nykyistä enemmän. (liite 2)

Irti Huumeista ry:n, Seinäjoen alueosaston lausunnossa todetaan, että strategia on sel-

keä ja palvelujärjestelmä on kuvattu hyvin. Strategiassa arvopohja ja tavoitteet antavat hy-

vät lähtökohdat mielenterveys- ja päihdetyöhön. Jatkotyöskentelyssä olisi toivottavaa, että

nämä arvot olisivat konkreettisemmin esillä myös toimenpide-osiossa.

Strategia on alkoholikeskeinen, eikä huumeidenkäyttöön liittyviä ominaispiirteitä ole huo-

mioitu riittävästi. Toipuvien huumeidenkäyttäjien kokemuksen mukaan ammattihenkilös-

13

töllä on paremmat valmiudet kohdata, tunnistaa ja hoitaa alkoholinkäyttäjiä kuin huu-

meidenkäyttäjiä. Irti Huumeista ry tuo myös esille huolensa päihdehuoltolain toteutumises-

ta JIK-kunnissa, eikä strategiassa huomioida maantieteellisiä etäisyyksiä, jotka saattavat

muodostua esteeksi avopalveluiden käyttämiselle. Lausunnossa otetaan kantaa bentsodiat-

sepiiniriippuvaisten asianmukaisesta katkaisuhoidosta, joka koetaan JIK-alueella puutteel-

liseksi. Lausunnossa nostetaan esille kysymys siitä, olisiko tehokkaampaa ja taloudelli-

sempaa kohdentaa vähäiset resurssit yksiköihin, joissa on erityisosaamista huu-

me/lääkevieroitukseen – ja kuntoutukseen.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös siihen, ettei päihdekuntoutujien jatkohoidon

suunnittelu ja toteutus tule riittävän selkeästi esille strategiassa. Päihteidenkäyttäjien lä-

heisten huomioiminen jää strategiassa ohueksi. Strategian jatkotyöskentelyä varten lausun-

nossa painotetaan palveluiden käyttäjien osallistamista suunnitteluun ja toteutukseen yh-

teistyössä ammattilaisten kanssa. (liite 3)

Omaiset Mielenterveystyön tukena, Etelä-Pohjanmaa ry toteaa lausunnossaan, että

strategia on yleisesti kattava. Hyvänä asiana lausunnossa todetaan myös se, että strategia

on laadittu riittävän pitkälle aikavälille. Toimenpide-ohjelmassa on konkreettisia asioita,

mutta kokonaiskuva jää pirstaleiseksi. Epäselväksi jää myös se, että ovatko toimenpiteet

vain aikeita vai onko niiden toteuttamiseen sitouduttu tarvittavilla määrärahoilla ja/tai re-

sursseilla. Strategiassa painotetaan yhteistyötä, mutta käytännön toimenpiteitä tai suunni-

telmia niiden toteuttamiseksi ei konkretisoida. Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö puuttuu

kokonaan. (liite 4)

14

2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA LINJAUKSET PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA

Lainsäädäntö määrittää päihde- ja mielenterveystyön järjestämisen kuntien vastuulle ja ne

tulee järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tar-

vetta. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuu-

desta. Se määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja

ohjaa uudistusten toteuttamista.

2.1 Laatusuositukset

Päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen ja sisältöön vaikuttavat myös erilaiset laa-

tusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet syyskuus-

sa 2002 päihdepalvelujen laatusuositukset, jotka on valmistettu tukemaan kuntien päihde-

palvelujen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Suosituksen mukaan jokaisella kun-

nalla on oltava oma päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Mie-

lenterveyspalveluiden laatusuosituksia (2001) voidaan käyttää strategisen suunnittelun, ke-

hittämistyön, toiminnan seurannan ja vertaisarvioinnin välineenä. Ehkäisevän päihdetyön

laatukriteerit (2006) auttavat kohdentamaan ehkäisevän päihdetyön resursseja (taloudellisia

ja henkilöstöä) toimintaan, jonka vaikutus päihdehaittoihin on todennäköisintä ja parhaiten

perusteltavissa. (Laatutähteä tavoittelemassa; ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006).

Laatusuositusten lisäksi on olemassa päihteisiin – ja mielenterveyteen liittyviä Käypä Hoi-

to-suosituksia mm. nikotiiniriippuvuudesta, alkoholiongelmaisen hoidosta, huumeongel-

maisen hoidosta, depressiosta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, unettomuudesta jne.

2.2 Kansalliset linjaukset Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Mieli 2009 -työryhmä on laatinut kansallisen mie-

lenterveys- ja päihdesuunnitelman. Siinä linjataan ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti

mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena.

• asiakkaan aseman vahvistaminen siten, että asiakas nähdään palvelutuotannon kes-keisenä toimijana

15

• ehkäisevään työhön panostaminen siten, että pyritään ehkäisemään ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja tunnistamaan ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

• palveluiden tuottamiseen toimivanan kokonaisuutena siten, että perus- ja erityista-son mielenterveys- ja päihdepalvelut kattavat koko elämänkaaren

• ohjauskeinojen vahvistamisen siten, että mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä tuetaan myös kuntatasolla. (STM 2009.)

Terveys 2015- kansanterveysohjelma

Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -

kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden

ajan. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Sen taustana on Maailman terveysjär-

jestön WHO:n Terveyttä kaikille –ohjelma. Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka pyrkii

terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se on tarkoitettu

terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen

vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäris-

tö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Jokapäiväisen elämän

toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa. Terveys 2015- ohjelmal-

la pyritään muun muassa nuorten tupakoinnin ja nuorten aikuisten miesten tapaturma- ja

väkivaltakuolemien vähenemiseen, työikäisten työ- ja toimintakyvyn kehittämiseen, siten

että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään sekä yli 75-vuotiaiden

toimintakyvyn edelleen parantamiseen. (Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015-

kansanterveysohjelmasta, 2001.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE)

Sosiaali- ja terveyshuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011 on strate-

ginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoit-

teena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä

parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Ta-

voitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman

varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja

terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelma sisältää 39

toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. (Sosiaali- ja terve-

ysministeriön julkaisuja, 2008:6.)

16

2.3 Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat

Jalasjärvi Jalasjärvellä ei ole laadittu tämän valtuustokauden aikana erillistä strategiaa, mutta kunta-

kohtainen strategia on päivitetty 2010. Strategia on jaettu osiin, joista asiakkuusstrategian

osiossa tavoitteeksi on määritelty:

• Kuntalaisia tuetaan oikea-aikaisilla palveluilla, jossa korostuu kohdennettavuus,

tarveohjaus, määrä-aikaisuus, suunnitelmallisuus, arvioitavuus ja läpinäkyvyys

• Kysyntä ja tarjonta mitoituksen perusteena: palvelulupaus (lakisääteisten palvelui-

den määrittely ja tiedottaminen). (Osaamisen ja uudistumisen strategiat Jalasjärvi,

2010.)

Jalasjärven kunnassa ei ole laadittu erillistä mielenterveys- tai päihdestrategiaa.

Ilmajoki Ilmajoen kuntastrategia 2012 on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 2008. Kuntastra-

tegian todetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoituminen on uudistunut ja kunnan

rooli on uudessa tilanteessa yhä useammin asiakkaan rooli. Tämä edellyttää palvelutuotannon

näkökulmasta strategista tarkastelua ennen kaikkea JIK-liikelaitoksen (Jalasjärvi-Ilmajoki-

Kurikka) sisällä asiakaskuntien lähtökohtia ymmärtäen. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu

näin ollen kyky viestiä tarpeista ja tavoitteista sekä halutuista palveluista. Palveluiden tilaajana

tai tuottajana Ilmajoen kunnan tavoitteena ovat mahdollisimman ihmisläheiset ja inhimilliset

palvelut kuntalaisen koko elämänkaaren ajan.

Hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden tunnusmerkkinä pidetään ongelmien ennaltaehkäisyä

tai varhaista puuttumista orastaviin haasteisiin. Kotiin tarjottavien palveluiden suhteellista

osuutta tulee kasvattaa. Tämä koskee sekä lapsiperheille että vanhuksille tarjottavia palveluita.

Ikäihmisten palveluasumista tulee edistää. Toimitilayhteistyöllä voidaan parantaa hyödyllisten

järjestöjen palvelutarjontaa. Kunnan palvelutarjonnan laajetessa mietitään myös palvelumaksu-

jen osuuden kasvattamista rahoituksessa. Palvelupaletti pyritään mitoittamaan siten, että palve-

lut tukevat omaehtoista selviämistä kaikissa tilanteissa, joissa se suinkin on mahdollista. Nuo-

risotoimen ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevän työn merkitys on keskeinen nuorten

henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Myös kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä

rooli hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjinä. Vapaaehtoistyöhön perustuvien toimin-

17

tojen arvostaminen ja tukeminen on keskeisessä roolissa, kun yhteisön hyvinvointia halu-

taan parantaa. (Ilmajoen kuntastrategia 2012, 2008.)

Ilmajoen päihdestrategia

Ilmajoen päihdetyöryhmä on yhdessä Niskalenkki/Tiukka ote päihteisiin – projektin kanssa

laatinut ennaltaehkäisevän päihdestrategian vuosille 2008-2012. Strategiassa määritellään

kunnan päihdetyön painopistealueet ja toimenpiteet vuosille 2008 - 2012 seuraavasti:

1) Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ennaltaehkäisevä päihdetyö

2) Nuoriin kohdistuva päihdetyö

3) Päihdekoordinaattorin toimen perustaminen sosiaalitoimen alaisuuteen

4) Päihdetyöryhmän nimeäminen

(Ilmajoen ennaltaehkäisevä päihdestrategia vuosille 2008-2012, 2007.)

Ilmajoen kunnalla ei ole erillistä mielenterveysstrategiaa.

Kurikka

Kurikan kaupungin strategiassa 2009-2010 todetaan, että Kurikan kaupungin perustehtävä-

nä on lähidemokratiaa kunnioittaen turvata lakisääteiset palvelut kuntalaisilleen. Kaupunki

tarjoaa laadukkaat ja kustannustehokkaat peruspalvelut joko omana palvelutarjontana, yh-

dessä JIK-kuntien kanssa tai ostamalla ne yksityisiltä palveluntarjoajilta. Kaupungin tavoit-

teena on kattava palvelutarjonta, niin julkisten – kuin yksityisten palvelujen osalta. Uuden-

laisiin palveluntuottamistapoihin ja yhteistyöhön eri järjestöjen kanssa suhtaudutaan myön-

teisesti.(Kurikan kaupungin strategia 2009-2012, 2009.)

Kurikan kaupungin päihdestrategia

Kurikan kaupungissa on laadittu päihdestrategia vuonna 2000 osana mielenterveystyön

suunnitelmaa. Päihdestrategiassa käsitellään ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja

hoitopalveluiden järjestämistä Kurikan kaupungissa. Päihdestrategia sisältää viranomaisten

välisen työnjaon ja strategiassa on nimetty konkreettiset yhteistyötahot. Päihdestrategia

korostaa päihdeongelmien varhaista huomaamista ja puuttumista. Päihdestrategian tavoit-

18

teena on, että yhteisille arvoille perustuvilla sopimuksilla voidaan luoda säännöt ja rajat

päihteiden käytön ehkäisyyn Kurikan kaupungissa.(Stakes, 2006.)

2.4 Muut JIK-alueen suunnitelma-asiakirjat

JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategia 2009-2016

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on vuosien 2009 ja 2010 aikana valmisteltu

tiiviisti toiminnan eri osa-alueiden strategioita. Tuloksena syntyneet strategiat ovat laajoja

kokonaisuuksia. Strategian linjauksissa otetaan kantaa muun muassa asiakasnäkökulmaan,

terveyden edistämiseen, talouteen ja kuntoutuksen kehittämiseen. (JIK ky:n strategiset lin-

jaukset v. 2009-2016, 2010.)

Meirän porukat yhyres Kurikan Perhekeskuksessa vuosina 2007-2009 toteutetun Meirän porukat yhyres –

hankkeen hankeraportti on julkaistu virallisesti 27.9.2010. Hankkeen tavoitteena on ollut

lasten ja nuorten kehityksen turvaaminen ja tukeminen mahdollisimman varhaisessa vai-

heessa auttamalla perheitä heidän omassa arkiympäristössään. Kohderyhmää tarkennettiin,

ja se rajattiin koskemaan 0–2-vuotiaiden lasten perheitä. Toisaalta hankkeen aikana kehi-

tettiin perhekeskuksen omaa moniammatillista perhetyötä. Moniammatillisessa työyhtei-

sössä olivat jo vuodesta 2004 lähtien toimineet perheneuvolan psykologi ja sosiaalityönte-

kijä, terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ja

osastonhoitaja sekä neuvolatyötä tekevät lääkärit. Hankkeeseen palkattiin perhetyöntekijä

mahdollistamaan kotiin annettava ehkäisevä perhetyö sekä osa-aikainen terveydenhoitaja

mahdollistamaan terveydenhoitajien osallistuminen kehittämistyöhön. Meirän porukat yhy-

res -hanketta tukevat muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön Lastenneuvola lapsiper-

heiden tukena -oppaassa annetut suositukset, joiden mukaan lapsiperheiden kanssa työs-

kentelevien yhteistyötä tulee kehittää perhepalveluverkostoiksi. (Meirän porukat yhyres:

Pikkulapsiperheiden tukeminen perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä.

2010.)

19

3. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NYKYTILA JIK-KUNNISSA Edistävää - ja ehkäisevää osin myös korjaavaa, päihde- ja mielenterveystyötä tehdään laa-

jasti kunnan peruspalveluissa mm. kouluissa, nuorisotyössä, terveydenhuollossa ja sosiaali-

työssä. Tärkeitä toimijoita ovat myös seurakunnat sekä alueen 3. sektorin toimijat. Perus-

palveluihin kuuluvat sosiaalitoimistot ovat kuntien omaa toimintaa. Sen sijaan terveyden-

huoltopalveluista vastaa 1.1.2009 toimintansa aloittanut kolmen kunnan yhdessä perustama

JIK- Peruspalveluliikelaitosyhtymä.

3.1 Mielenterveystyö JIK-kunnissa

Perusterveydenhuollossa toimivat terveyskeskuspsykologit, joiden työtehtäviin sisältyy

neuvontaa, ohjausta, tarvittavia tutkimuksia ja hoitoa lievissä mielenterveysongelmissa ja

elämän kriisitilanteissa. Jokaisessa kunnassa on oma terveyskeskuspsykologi, jonka työhön

kuuluu myös moniammatillinen yhteistyö ja kaupungin muun henkilökunnan koulutus,

konsultaatio ja työnohjaus mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi Ilmajoella ja Kuri-

kassa toimii yksi yhteinen depressiohoitaja. Kurikkalaisia palvelee EPSHP:n eteläisen alu-

een ensiapupsykiatrinen poliklinikka arkisin virka-aikana. Henkilöstö koostuu psykiatrian

erikoislääkäristä ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Viranhaltijat (eivät asiakkaat itse) voi-

vat ottaa työryhmään yhteyttä akuuteissa mielenterveysongelmissa, joita voidaan hoitaa

avohoidossa em. työparin voimin. Nämä hoitavat usein mm. vaikeimmat synnytyksen jäl-

keiset masennukset, mutta myös kenen tahansa aikuisen psyykkiset sairaudet. Työmuotona

ovat kotikäynnit ja/tai vastaanotot. Kurikassa toimii myös koulupsykologi.

Ilmajoella ja Kurikassa psykiatriset poliklinikat toimivat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-

piirin alaisuudessa eli kuuluvat erikoissairaanhoidon piiriin. Mielenterveysyksikkö on Ja-

lasjärvellä kunnan omaa toimintaa. Jokaisessa kolmessa yksikössä järjestetään sekä vas-

taanotto- ja ryhmätapaamisia. Tarvittaessa asiakkaat ohjautuvat Etelä-Pohjanmaan sairaan-

hoitopiirin T-osastoille.

Ilmajoella asiakkaita palvelee sosiaalitoimen alaisuudessa oleva Kotirappu ja Kurikassa

vastaavanlainen yksikkö on Franssinkoti. Kotirappu ja Franssinkoti tarjoavat matalan kyn-

nyksen periaatteella arjen apua, tukea sekä yhteisöllisyyttä mielenterveys ja päihdekuntou-

tujille. Näiden tukipisteiden yhteydessä on myös asuinhuoneistoja, joissa mielenterveys-

20

kuntoutujat asuvat itsenäisesti, mutta saavat kahdelta työntekijältä apua käytännön asioi-

hin. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita ostetaan tarpeen mukaan yksityisiltä ja

kolmannen sektorin palveluiden tuottajilta.

3.2 Päihdetyö JIK-kunnissa JIK-kunnat ostavat päihdehuollon avopalvelut sekä selviämis- ja katkaisuhoidon palvelut

Seinäjoen kaupungin A-klinikalta sekä katkaisuhoitoasemalta. Jalasjärvellä on A-klinikan

sivuvastaanotto noin kerran viikossa. A-klinikka vastaa myös EU- direktiivin mukaisesta

päihderiippuvuuden arviointiin liittyvästä ajokykyseurannasta. Vuoden 2011 aikana ajoky-

kyseurannat tulevat siirtymään kuntien terveyskeskuksiin osaksi peruspalveluita.

Kurikkaan liittyneellä Jurvalla on ollut erillinen sopimus Seinäjoen A-klinikan kanssa, mi-

kä on mahdollistanut sen, että jurvalaiset ovat voineet asioida myös Suupohjan sivuvas-

taanotolla. Osittain katkaisuhoitojaksoja hoidetaan myös kuntien terveyskeskuksissa, mutta

tätä ei nähdä kovinkaan myönteisenä asiana. Päihdehuollon laitospalvelut ostetaan tarpeen

mukaan yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajilta. Jalasjärvi on ainoa JIK-alueen kun-

nista, jossa on sosiaalitoimen puolelta nimettynä päihdetyön yhdyshenkilö.

JIK-kunnat kuuluvat Seinäjoella sijaitsevan nuorisoasema Steissin sopimuskuntiin. Steissi

palvelee 13- 25-vuotiaita nuoria arjenhallintaan, ihmissuhteisiin ja päihteisiin sekä mielen-

terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Päihdekuntoutujille ei ole järjestetty tuettua asumista,

mutta Jalasjärvellä on pitkäaikaisille päihteidenkäyttäjille varattuja parakki-asuntoja.

3.3 Kansalaiskuulemiset osana nykytilanselvitystä Keväällä 2010 strategiatyö keskittyi nykytilanteen kartoittamiseen päihde- ja mielenterve-

ystyön saralla. Tärkeänä osana nykytilanteen kartoittamista järjestettiin jokaisessa kunnas-

sa ammattilaisten ja sidosryhmien kuulemistilaisuudet. Ilmajoella ja Kurikassa järjestettiin

myös kuntalaisille, päihde- ja mielenterveysasiakkaille sekä heidän omaisilleen ja muille

kiinnostuneille oma kuulemistilaisuus. Jalasjärvellä kuntalaiskuulemistilaisuutta ei järjes-

tetty, mutta kuntalaisilla oli mahdollisuus tuoda esille tarpeitaan, toiveitaan ja huolenaihei-

taan palautelaatikon välityksellä.

21

Taulukko 2. Kehittämistarpeiden painopistealueet Jalasjärvellä ammattilaisten kuulemisti-laisuuden mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet

• ruohonjuuritason perhetyöntekijän palkkaaminen perheiden arjen tarpeisiin • nuoriso- ja vapaa-aikatoimelle lisää henkilöstöresursseja • perheiden varhainen tukeminen • kriisiryhmän käynnistäminen • hoito- ja palvelupolun selkeyttäminen sekä mielenterveys- ja päihdekysymyksissä • koulutusten järjestäminen erityisesti päihdeasioissa • tuetun asumisen kehittäminen erityisesti päihdekuntoutujille • ehkäisevän päihdetyön kehittäminen erityisesti nuorten kohdalla • asenteet ja niihin vaikuttaminen päihdeasioissa (aikuiset)

Jalasjärvellä järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ehkäisevä työ ja varhainen tukeminen nou-

sivat keskeiseksi teemaksi. Erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen ja aikuisten

asenteisiin vaikuttaminen nuorten päihteidenkäyttöön herätti keskustelua. Nuorille toivot-

tiin järjestettävän nykyistä enemmän toiminnallista päihdevalistusta. Korjaavan työn osalta

huolenaiheeksi muodostui erityisesti kaksoisdiagnoosi asiakkaiden hoidon- ja palveluiden

selkiyttäminen. Tärkeäksi kehittämisenkohteeksi nähtiin myös päihdekuntoutujien tuetun

asumisen järjestäminen.

Taulukko 3. Jalasjärven palautelaatikon keskeiset palautteet

• Kelaan pääsy hidasta • taloudelliset asiat ajavat kaiken muun edelle • päihde- ja mielenterveyspalvelut tulisi järjestää yhden oven periaatteella • omaisten ja läheisten jaksamisen huomioiminen eri palveluissa • palveluiden siirtyminen ja keskittyminen Seinäjoelle huolestuttaa. Kaikilla asiakkailla ei ole

ajokorttia

Jalasjärven palautteista nousi huoli palveluiden keskittämisestä Seinäjoelle. Päihteiden- ja/tai mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamisen huomioimista niin ikään peräänkuu-lutettiin.

Taulukko 4. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella ammattilaisten kuulemistilaisuu-den mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet

• päihdemyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti aikuisten salliva asennoituminen alle 18-vuotiaiden nuorten päihteidenkäyttöön huolettaa

• ehkäisevä toiminta ja nuorten sekä nuorten aikuisten varhainen tukeminen(sekä mielenterveys

22

että päihdetyössä) • perheiden varhainen tukeminen • ikäihmisten päihteiden- ja mielenterveysongelmien ehkäiseminen ja varhainen tukeminen on-

gelmatilanteissa • Hoito- ja palvelujärjestelmän selkeyttäminen sekä päihde että mielenterveyspalveluissa, erityi-

sesti 2dg-asiakkaiden kohdalla • katkaisuhoidon siirtäminen katkaisuhoitoasemalle, pois terveyskeskuksesta • A-klinikan rooli ja yhteistyön tiivistäminen

Samoin kuin Jalasjärvellä myös Ilmajoella ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö nousivat

keskiöön. Ilmajoen kuulemistilaisuudessa päihdekysymykset askarruttivat mielenterveyttä

enemmän. Korjaavan työn osalta tärkeäksi kehittämisenkohteeksi nähtiin hoitoketjun sel-

keyttäminen. Osittain terveyskeskuksessa tapahtuvat päihdekatkaisut puhuttivat ja niiden

toivottiin siirtyvän katkaisuhoitoasemalle. A-klinikan kanssa toivottiin tiiviimpää yhteis-

työtä.

Taulukko 5. Konkreettiset kehittämistarpeet Ilmajoella kuntalaiskuulemisen mukaan Kehittämistarpeiden painopistealueet

• nuorten päihteidenkäyttö ja humalahakuinen juominen • aikuisten salliva asennoituminen alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön • kotikäyntejä enemmän sekä päihde että mielenterveyskuntoutujille, mutta erityisesti myös per-

heille • tietoa siitä, mistä apua voi hakea mielenterveys- ja päihdekysymyksissä • toimintaa ja tekemistä myös virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin • vapaaehtoistyön tukeminen

Ilmajoen kuulemistilaisuudessa ehkäisevä työ ja aikuisten salliva asennoituminen alaikäis-

ten päihteidenkäyttöön huolettivat. Kotikäyntejä toivottiin enemmän ja myös tiedon saata-

vuuden parantamista. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille toivottiin myös järjestettävän

aiempaa enemmän tekemistä ja toimintaa virka-ajan ulkopuolella. Tilaisuudessa keskustel-

tiin erityisesti kesäajasta, jolloin mielenterveys- ja päihdekuntoutujat tarvitsisivat nykyistä

enemmän tukea. Vapaaehtoistoiminnan tukemista toivottiin esimerkiksi järjestämällä tiloja

harrastetoimintaan esimerkiksi puutyöpiirille.

23

Taulukko 6. Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan ammattilaiskuulemistilaisuuden mu-kaan Kehittämistarpeiden painopistealueet

• aikuisten asenteisiin vaikuttaminen esimerkiksi päihdekysymyksissä • hoitopolkujen- ja käytäntöjen mallintaminen/selkeyttäminen esim. 2dg-asiakkaiden kohdalla • matalan kynnyksen palvelut erityisesti nuorille, mutta myös aikuisille • nuorten ja nuorten aikuisten arjenhallintaan liittyvät ongelmat • työpajatoiminnan kehittäminen päihdekuntoutujille • perheiden varhainen tukeminen • ikäihmisten päihteidenkäytön tunnistaminen • yhteistyön lisääminen A-klinikan kanssa • Koulutuksen tarve, etenkin päihdekysymyksissä

Kurikan kuulemistilaisuudessa päihdekysymykset nousivat selkeästi keskiöön. Nuori-

soasema Steissin kaltaista tukipistettä toivottiin niin nuorille kuin aikuisillekin. Työpaja-

toiminnan kehittäminen päihdekuntoutujille koettiin tärkeäksi asiaksi.

Taulukko 7.Konkreettiset kehittämistarpeet Kurikan kuntalaiskuulemisen mukaan: Kehittämistarpeiden painopistealueet

• tiedon saatavuuden parantaminen: tietoa täytyy jatkossa saada ilman suuria ponnisteluja • jalkautuvan päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen, kotikäyntien konkreettinen tarve • nuorten ja nuorten aikuisten työllistymisen tukeminen • päiväkeskustoiminnan/työpajatoiminnan kehittäminen esimerkiksi päihdekuntoutujille, josta

kuntoutujalla olisi matala kynnys siirtyä esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työelämä-valmennukseen ja sitä kautta mahdollisesti työmarkkinoille. (esimerkkinä mainittiin Lapuan Si-ninauha)

• mielenterveyskuntoutujien ympäristöön kiinnitettävä huomiota: Mendiksen (nyk. Mikeva oy:n) kaltaisen tukiasuntojen puute Kurikassa

• vertaistoiminnallisen tuen kehittäminen esimerkiksi tukihenkilötoiminta • ryhmätoimintaa ja mielekästä tekemistä entistä useammin

Kurikan kuntalaiskuulemisessa esille nousivat samat teemat kuin ammattilaiskuulemisessa.

Työpajatoiminnan tarve koettiin suureksi, samoin kuin jalkautuvan päihde- ja mielenterve-

ystyön kehittämisen. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ympäristöteki-

jöihin toivottiin enemmän huomiota

24

4. JIK-KUNNAT INDIKAATTOREIDEN VALOSSA Indikaattoreiden avulla voidaan kuvata päihde- ja mielenterveysstrategialle asetettujen ta-

voitteiden saavuttamista. Alla olevat tilastotiedot on kerätty THL:n ylläpitämästä SOTKA-

net-indikaattoripankista (www.sotkanet.fi) ellei toisin mainita.

Taulukko 8. Strategian mittaristo Kouluterveyskysely (THL) SOTKAnet:

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Kouluterveyskysely, THL, 2009) Vanhemmuuden puute, % 8. ja 9 lk:n oppilaista (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2005, 2007)

Poliisin tilastot Kotihälytykset sekä henkeen ja tervey-teen kohdistuneet rikosepäillyt 15-17- vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt Huumausainerikokset (koko väestö) liikennejuopumukset

Perheväkivalta, pahoinpitelyt, törkeät pahoinpite-lyt (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010) Alkoholin hallussapito rikkomukset , huumausai-neen käyttörikokset (Etelä-Pohjanmaan poliisilai-toksen tilastot 2009 ja 2010) Törkeä huumausainerikos, huumausainerikos huumausaineen käyttörikokset (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010) Törkeä rattijuopumus, rattijuopumus, huumaantu-neena ajaminen (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitok-sen tilastot 2009 ja 2010) (Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot 2009 ja 2010)

Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot Seinäjoen A-klinikan tilastot

asiakkaiden lkm, käyntikerrat ja suoritteet (Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot vuosilta 2009 ja 2010) asiakkaiden lkm, käyntikerrat ja suoritteet (seinäjoen A-klinikan tilastot vuosilta 2009 ja

25

Seinäjoen selviämisaseman- ja katkai-suhoidon tilastot

2010) asiakkaat yhteensä, vrk:t/ selviämisasema, vrk.t/katkaisuhoitoasema / vrk:t yhteensä (Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon tilasto vuosilta 2009 ja 2010)

Suojaavat/riskitekijät: Toimeentulotuki lastensuojelu: Päihteet: Mielenterveys:

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008. 2009) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen pii-rissä 0-17-vuotiaita, vuoden aikana, % vastaa-vanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiak-kaat/1000 asukasta Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta (SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Jalasjärven mielenterveysyksikön, Ilmajoen ja Kurikan psykiatristen poliklinikoiden potilaat ja käynnit vuosilta 2009-2010 (Jalasjärven mielen-terveysyksikön tilastot vuosilta 2009 ja 2010, EPSHP tilastot vuosilta 2009 ja 2010) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä SOTKAnet indikaattoritietopankki 2007, 2008, 2009) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-

26

vuotiaat, % vastaavanikäisistä Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (SOTKAnet indikaattoritietopankki)

Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2009) mukaan kaikissa kolmessa kunnassa 8.- ja 9.

luokkalaiset joivat itsensä humalaan harvemmin kuin kaksi vuotta sitten. Jalasjärvellä ylä-

luokkalaiset tupakoivat kuitenkin yleisemmin kuin kaksi vuotta sitten. Ilmajoella yläkou-

luikäisten tupakointi väheni, Kurikassa ei muutosta. Kouluterveyskyselyssä selvitetään pe-

ruskoulun 8.- ja 9.luokkalaisten kokemaa masentuneisuutta12 kysymyksellä, jotka perus-

tuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa ma-

sentuneisuutta kokeneiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ikäluokassa. Huo-

mioitava on, ettei kyseessä ole diagnostisoitu masennus.

Taulukko 9. 8. ja 9. luokan oppilaiden terveyteen, terveystottumuksiin liittyviä indikaat-toreita (Lähde:kouluterveyskysely 2009) Indikaattori, luokka-aste- ja sukupuolivaki-oitu % ja vastaajien lukumäärä

2005 % N

2007 % N

2009 % N

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Jalasjärvi 13 201 12 218 12 190 Ilmajoki 11 267 10 296 15 271 Kurikka 11 352 14 340 9 330 Tupakoi päivittäin Jalasjärvi 18 209 11 219 18 195 Ilmajoki 24 273 17 303 11 275 Kurikka 24 360 14 346 14 342 Tosi humalassa vähintään kerran kuu-kaudessa

Jalasjärvi 19 210 26 222 17 195 Ilmajoki 34 274 25 305 20 208 Kurikka 37 362 30 350 22 343 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran

Jalasjärvi 2 208 4 222 1 194 Ilmajoki 6 275 2 306 4 281 Kurikka 3 361 2 350 2 338

27

Seuraava kuvio ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokka-

laisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute

koostuu seuraavista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät

viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eivät-

kä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka

saivat summamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä.

Kuvio 2. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9. luokan oppilaista ( Lähde:SOTKAnet) Päihteet ovat vahvasti mukana väkivallassa. Poliisin tilastoimista pahoinpitelyistä tiede-

tään, että väkivaltaan syyllistyneistä noin kaksi kolmesta on tekohetkellä ollut alkoholin

vaikutuksen alainen. Törkeissä pahoinpitelyissä osuus on vielä suurempi. Suomessa kaikki

perheen sisäinen väkivalta on nykyään kriminalisoitu pahoinpitelyinä ja on virallisen syyt-

teen alaista. Tämä tarkoittaa sitä, että tapauksen tullessa poliisin tietoon se tutkitaan ja saa-

tetaan syyttäjälle syyteharkintaa ja mahdollista rikossyytettä varten riippumatta siitä, halu-

aisiko väkivallan kohde itse nostaa asiasta syytettä. Kaikkein vakavimpaan ja kuolemaan

28

johtaneeseen väkivaltaan liittyy valtaosassa tapauksia alkoholinkäyttöä ja väkivallanteot on

tehty humalassa (Päihdelinkki.)

Taulukko 10. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2009 kunta perheväkivalta pahoinpitely törkeä pahoinpitely Jalasjärvi 18 5 1 Ilmajoki 35 32 6 Kurikka 36 53 4 Etelä-Pohjanmaa 518 771 68

Taulukko 11. Kotihälytykset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosepäilyt vuonna 2010 kunta perheväkivalta pahoinpitely törkeä pahoinpitely Jalasjärvi 24 24 2 Ilmajoki 38 30 0 Kurikka 48 47 1 Etelä-Pohjanmaa 543 652 41

( Lähde: Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot) Ilmajoella ja Kurikassa epäillyt perheväkivaltatilastot ovat suurempia kuin Jalasjärvellä,

jossa sielläkin on vuoden 2009-2010 välisenä aikana lukumäärä hieman kasvanut. Kurikas-

sa poliisin tietoon tulleita pahoinpitelyepäilyjä on enemmän kuin Jalasjärvellä tai Ilmajoel-

la. Jalasjärvellä lukumäärä on kuitenkin kasvanut vuosien 2009- 2010 välisenä aikana. Po-

liisin tietoon tulleiden törkeiden pahoinpitelyjen määrä on melko alhainen.

Taulukko 12. 15-17- vuotiaiden päihteisiin liittyvät rikosepäillyt kunta alkoholin hallus-

sapito rikkomuk-set 2009

alkoholin hallussapi-torikkomukset vuon-na 2010

huumausaineen käyttörikokset vuonna 2009

huumausaineen käyttörikokset 2010

Jalasjärvi 2 0 0 2 Ilmajoki 2 0 0 2 Kurikka 23 0 4 6 Etelä-Pohjanmaa

140 0 24 24

( Lähde:Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot)

29

Marraskuun 2009 alusta lähtien poliisilla on ollut oikeus tarkastaa alle 18-vuotiaan mukana

olevat tavarat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on todennäköisiä syitä epäillä nuo-

ren pitävän hallussaan alkoholia. Jos poliisi löytää alle 18-vuotiaalta alkoholijuomia tai 18-

20-vuotiaalta väkevää alkoholia, poliisi voi ottaa juomat pois ja hävittää ne. Alkoholin hal-

lussapidosta ikärajoja rikkoen voidaan määrätä 20 euron rikesakko, kun tähän aiemmin on

rangaistuksena ollut päiväsakkoja.

Vuonna 2001 voimaanastunut rikoslain muutos, jonka mukaan huumausaineen käyttöri-

koksesta voidaan tuomita se, joka laittomasti käyttää tai omaa käyttöä varten pitää hallus-

saan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Poliisi ja syyttäjä ovat keskenään

sopineet, että ensimmäistä kertaa huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jääneeseen alle

18-vuotiaaseen henkilöön ei sovelleta rangaistusmääräysmenettelyä, vaan hänet ensisijassa

puhutellaan. Puhuttelussa ovat mukana vanhemmat, sosiaaliviranomainen, syyttäjä ja polii-

si. Huumeriippuvaiset ongelmakäyttäjät ohjataan hoitoon. Ongelmakäyttäjille ei anneta

rangaistusmääräystä ennen kuin hoidon tarve ja hakeutumiseen halukkuus on selvitetty.

Huumausaineen käyttörikos koskee vähäistä huumausainemäärää. Määrän vähäisyyden

arviointiin vaikuttaa myös huumausaineen laji.(Valtakunnansyyttäjävirasto; Seuraamuksen

määrääminen huumausaineen käyttörikoksessa, 2006.)

Taulukko 13. Huumausainerikokset kunta törkeä huumausaine-

rikos 2009 2010

huumausainerikos 2009 2010

huumausaineen käyttö-rikokset 2009 2010

Jalasjärvi 0 2 4 6 1 6 Ilmajoki 0 0 3 3 12 12 Kurikka 0 0 2 13 8 18 Etelä-Pohjanmaa

5 10 116 126 311 315


Rikoslain 50 luvun 2§:n mukaan teko on törkeä huumausainerikos, jos huumausainerikok-

sessa rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai suuri määrä huumausainet-

ta. Törkeäksi huumausainerikokseksi luokitellaan myös silloin, kun sillä tavoitellaan huo-

mattavaa taloudellista hyötyä tai rikoksentekijä toimii sellaisen rikoksen laajamittaiseen

tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Myös huumausaineiden levittämi-

30

nen alaikäiselle on törkeä huumausainerikos. Huumausainerikoksista ja niiden rangaistuk-

sista säädetään rikoslaissa. Sen mukaan rangaistavia tekoja ovat mm. huumausaineiden lai-

ton hallussapito, käyttö, maahantuonti, kuljetus, valmistus, myynti tai muu levitys. Myös

hampun, kokapensaan ja oopiumiunikon kasvatus huumausaineeksi on rangaistavaa. Käyt-

törikokseksi katsotaan omaan käyttöön tarkoitetun pienen huumausainemäärän hallussapito

tai yritys hankkia huumeita omaan käyttöön. Törkeäksi epäiltyjä huumausainerikoksia

esiintyy JIK-kunnissa vähäisesti. Sen sijaan huumausainerikoksissa ja huumausaineiden

käyttörikoksissa on nähtävissä kasvua erityisesti Kurikan kohdalla.

Taulukko 14 .Liikennejuopumukset kunta törkeä rattijuopumus

2009 2010 rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen 2009 2010

Jalasjärvi 31 20 15 18 Ilmajoki 27 26 24 16 Kurikka 24 47 22 15 Etelä-Pohjanmaa

512 459 413 326


Huumaantuneena ajamista koskevat säännökset (rikoslain 23 luvun 3 ja 4 §) tulivat voi-

maan 1.10.1999. Laissa (545/1999) huumaantuneena ajaminen on sisällytetty rattijuopu-

mussäännöksiin ja samalla porrastettu kahteen törkeysluokkaan. Rattijuopumuksesta tuo-

mitaan, jos huumaavaa ainetta tai sitä ja alkoholia on nautittu niin, että kuljettajan kyky

suorituksiin on huonontunut. Alkoholia ajon aikana tai sen jälkeen veressä vähintään 0,5

promillea tai alkoholia litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa tietää syyl-

listymistä rattijuopumukseen. Vastaavasti törkeä rattijuopumus tulee kyseeseen, jos veren

alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai uloshengitysilman alkoholipitoisuus vä-

hintään 0,53 milligrammaa litrassa tai alemmillakin arvoilla, jos rikoksentekijän kyky teh-

tävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut. (Lähde)

Nuorisoasema Steissin tilastot

Seinäjoella sijaitsevalle nuorisoasema Steissille voivat hakeutua 13-25-vuotiaat nuoret.

Steissi tarjoaa psykososiaalista tukea mielenterveyteen, päihteisiin, ihmissuhteisiin ja ar-

jenhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Yksi käyntikerta (45 minuuttia) lasketaan yhdeksi

31

suoritteeksi. JIK-kunnat kuuluvat sopimuskuntiin, jolloin yhden suoritteen hinta on 69,77

euroa.

Taulukko 15. Nuorisoasema Steissin asiakkaat ja käynnit Kunta asiakkai-

den luku-määrä vuonna 2009

asiakkai-den käynnit vuonna 2009

asiakkaiden lukumäärä vuonna 2010

asiakkaiden käynnit vuonna 2010

suoritteet yhteensä vuonna 2009


Jalasjärvi 1 1 3 14 1 23 Ilmajoki 5 33 7 22 59 42 Kurikka 2 2 5 20 3 35

( Lähde:Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot) Ilmajoki käyttää nuorisoasema Steissin palveluita Jalasjärveä tai Kurikkaa enemmän, mikä saattaa johtua lyhyemmästä maantieteellisestä etäisyydestä. Kaiken kaikkiaan JIK-kunnat käyttävät nuorisoasema Steissin palveluita melko vähän. Seinäjoen A-klinikan tilastot JIK-kunnat ostavat päihdehuollon erityispalveluihin kuuluvat avopalvelut Seinäjoen A-

klinikalta. A-klinikan hoitomenetelminä on mm. yksilö-, ryhmä- ja verkostoterapia sekä

lääkehoito. Myös EU-direktiivin määräysten mukaisesta päihderiippuvuuden arviointiin

perustuva ajokykyseuranta on pääosin JIK-kuntien osalta toteutettu A-klinikan palvelui-

den piirissä. Vuoden 2011 aikana päihteisiin liittyvä ajokykyseuranta tullaan siirtämään

JIK-kuntiin, osaksi terveydenhuollon peruspalveluita. Ilmajoella tai Kurikassa ei ole A-

klinikan sivuvastaanottoa, mutta Kurikkaan liittyneellä Jurvalla on toistaiseksi sopimus,

jonka puitteissa jurvalaiset ovat voineet asioida Suupohjan sivuvastaanotolla. Jalasjärvellä

toimii A-klinikan sivuvastaanotto noin kerran viikossa.

Taulukko 16. A-klinikan tilastot

Kunta asiakkaiden lukumäärä vuonna 2009


asiakkaiden lukumäärä vuonna 2010




Jalasjärvi 26 94 29 135 128 183 Ilmajoki 42 152 34 137 165 171 Kurikka 19 77 13 40 101 148 Jurva* 2 15 3 28 25 33

32

( Lähde:Seinäjoen A-klinikan tilastot) Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tilastot JIK-kunnat ostavat selviämisaseman- ja katkaisuhoidon palveluita Seinäjoen kaupungilta.

Osa katkaisuhoitoa tarvitsevista asiakkaista hoidetaan myös paikallisissa terveyskeskuksis-

sa. Selviämishoidon tarkoituksena on antaa asiakkaalle mahdollisuus levätä ja selvitä päih-

tymystilastaan turvallisesti sekä auttaa päihdeongelmaista päihteiden käytön keskeyttämi-

sessä. Selviämisasemalla on viisi asiakaspaikkaa. Katkaisuhoito on lyhytaikaista (3 - 5

vrk), vapaaehtoisuuteen perustuvaa, kuntouttavaa laitoshoitoa. Hoitojakson aikana asiak-

kaalle pyritään myös järjestämään jatkohoito. Katkaisuhoitoasemalla on 10 asiakaspaikkaa,

joista kaksi huumekatkaisua varten. Huumekatkaisujakson kesto on kuusi viikkoa.

Taulukko 17. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2009 kunta asiakkaat

yhteensä vuorokaudet sel-viämisasemalla

vuorokaudet katkaisu-hoitoasemalla

vuorokaudet yhteensä

Jalasjärvi 10 25 51 76 Ilmajoki 16 38 98 136 Kurikka 9 10 35 45 Jurva* 1 5 15 20

Taulukko 18. Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon kuntakohtainen tilasto 2010 kunta asiakkaat

yhteensä vuorokaudet sel-viämisasemalla

vuorokaudet katkaisu-hoitoasemalla

vuorokaudet yhteensä

Jalasjärvi 18 14 41 55 Ilmajoki 28 37 108 145 Kurikka 32 26 101 127 Jurva* 5 2 16 18

(Lähde:Seinäjoen selviämisaseman- ja katkaisuhoidon tilastot)

Kaikissa kolmessa kunnassa selviämis- ja katkaisuhoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä on

kasvanut. Jalasjärveläisten asiakkaiden lukumäärä on kasvanut, mutta vuorokausien luku-

määrä selviämis- tai katkaisuhoitoasemalla on laskenut. Ilmajoella vuorokaudet sel-

viämisaseman osalta ovat pysyneet melko samana, kun taas katkaisuhoidon vuorokaudet

ovat hieman lisääntyneet. Kurikassa asiakkaiden määrä on kolminkertaistunut vuosien

33

2009-2010 välisenä aikana. Asiakkaiden lukumäärän kasvu näkyy luonnollisesti myös li-

sääntyneinä vuorokausina sekä selviämis- että katkaisuhoidon osalta.

Kuvio 3. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut poti-laat/1000 asukasta ( Lähde:SOTKAnet) Yllä oleva indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai kor-

vikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa ollei-

den lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän

tietoa. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia;

katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita.

Jalasjärvellä päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on laskenut,

samalla, kun Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman asiakkaiden lukumäärä on nous-

sut. Päihde-ehtoisia potilaita hoidetaan Jalasjärven ja Kurikan vuodeosastoilla keskimäärin

enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla. Ilmajoella potilaiden määrä on kasvanut vuosien

2007-2008 välisenä aikana, mutta tilanne näyttää hieman tasoittuneen. Indikaattorin mu-

kaan Ilmajoella päihde-ehtoisten potilaiden lukumäärä on indikaattorin mukaan Etelä-

Pohjanmaata alhaisempi.

34

Kuvio 4. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet) Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitos-

hoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan

päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut.

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osal-

taan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastet-

ta. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös

käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.

Alla oleva kuvio ilmaisee päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen osuuden tuhatta asukasta

kohti. Turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvä indikaattori, joka kertoo osaltaan myös vi-

ranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Säilöönotto päihtymyksen vuoksi tehdään hen-

kilön turvaamiseksi. Kaikissa kolmessa JIK-kunnissa päihtyneiden säilöönotot ovat Etelä-

Pohjanmaan keskiarvon alapuolella.

35

Kuvio 5. Päihtyneiden säilöönotot/1000 asukasta ( Lähde:SOTKAnet)

Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja taloudesta. Tilasto

koskee kunnan kustantamia palveluja eli palveluita, jotka kunta on asukkailleen joko itse

tuottanut tai ostanut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuot-

tajilta. Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan

alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kui-

tenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien

käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käy-

tännöistä. Indikaattorin mukaan kaikissa kolmessa JIK-kunnassa päihdehuollon nettokus-

tannukset jäävät yleisesti Etelä-Pohjanmaata alhaisemmiksi.

36

Kuvio 6. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas ( Lähde:SOTKAnet) Alla oleva indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaiden osuu-den vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöi-tä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta.

Kuvio 7. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavaikäisestä väestöstä.

(Lähde: SOTKAnet)

Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon muoto. Alla oleva indikaattori kertoo osal-

taan yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, koska myös köyhyys on syrjäytymisriski. Ku-

vio kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen

37

piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulon pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne, joiden tuen

tarve jatkuu vuodesta toiseen. Kuvion mukaan Kurikassa on muita JIK-kuntia enemmän

pitkäaikaisia, työiässä olevia toimeentulotuen saajia ja vuosien 2007-2009 välisenä aikana

asiakkaiden määrä on kasvanut. Ilmajoella tilanne on pysynyt ennallaan, samoin kuin Ja-

lasjärvellä, jossa pienehköä kasvua on tapahtunut vuoden 2009 aikana.

Kuvio 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKAnet)

Alla oleva kuvio ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien pii-

rissä olevien 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä.

Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuoje-

lulain (3§) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henki-

löä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tu-

kiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen

vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. In-

dikaattori ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia.

38

Kuvio 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä 0-17-vuotiaita, vuoden ai-kana, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Seuraava indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -

vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käyte-

tään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henki-

löä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21

vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan

otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksi-

tyisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Jalasjärvellä tilanne on vuosien 2007-2008 aikana

pysynyt ennallaan, mutta vuoden 2009 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten lu-

kumäärä on kasvanut. Ilmajoella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lukumäärä on prosentuaa-

lisesti kasvanut vuoden 2008 aikana, jolloin kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus on ollut

Etelä-Pohjanmaan aluetta korkeampi. Kurikassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-

vuotiaiden määrä noudattaa Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa.

39

Kuvio 10. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: SOTKAnet) Mielenterveys

Ilmajoella ja Kurikassa psykiatriset poliklinikat kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-

piirin alaisuuteen ja ovat näin ollen osa erikoissairaanhoitoa, kun taas Jalasjärvellä mielen-

terveysyksikkö on kunnan omaa toimintaa. Ilmajoella ja Kurikassa asiakkailta edellytetään

lähetettä, kun taas Jalasjärven mielenterveysyksikköön voi hakeutua ilman lähetettä. Kai-

kissa kolmessa yksikössä järjestetään yksilötapaamisten lisäksi myös ryhmätoimintaa. Eri-

laiset lähtökohdat palveluiden tuottamiselle johtavat näin ollen myös erilaiseen tilastointi-

tapaan. Psykiatristen poliklinikoiden tilastointi on muuttunut vuosien 2009 ja 2010 välillä

siten, että esimerkiksi verkostotapaamiset ja kotikäynnit on viime vuodelta eritelty.

Taulukko 19. Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot

vuosi 2009 vuosi 2010

asiakkaita yhteensä 352 355

uudet asiakkaat 87 97

yhteydenpito (sis. käynnit,

kotikäynnit, puh.kontaktit,

ryhmätilanteet)

4 146 4 655

yhteydenpito psykologin

kanssa

17 15

40

yhteydenpito lääkärin kans-

sa

704 222

(Lähde: Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot)

Taulukko 20. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009

Käyntityyppi käynnit potilaat

tuntematon 2 220 222

kirje 24 20

muu yksilö 17 12

perhekäynti 53 20

puhelu 210 95

reseptin uusinta 102 59

ryhmäkäynti 1 493 61

ryhmävastaanotto 116 83

vastaanottokäynti 181 24

yhteensä 4 416 596

Taulukko 21. Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010



kirje 9 9

muu yksilö 6 5

oma tark. 2 (tutki-

mus/testauskäynti)

0 0

oma tark. 3 (verkostokäynti) 0 0

oma tark.1 (kotikäynti) 0 0

perhekäynti 22 11

puhelu 198 86

41

reseptien uusinta 104 62




yhteensä 4 273 557

(Lähde: Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot/EPSHP)

Taulukko 22. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2009



kirje 4 4

muu yksilö 105 73

perhekäynti 50 28

puhelu 214 104

reseptin uusinta 24 20




yhteensä 3 873 605

Taulukko 23. Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuodelta 2010


tuntematon 9 7

kirje 0 0

muu yksilö 99 69

oma tark. 2 (tutki-

mus/testauskäynti)

60 28

oma tark. 3 (verkostokäynti) 44 27

oma tark.1 (kotikäynti) 39 18

perhekäynti 85 23

42

puhelu 422 149

reseptien uusinta 6 6




yhteensä 4 053 648

(Lähde: Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot/EPSHP)

Alla oleva indikaattori kuvaa depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 18-24-vuotiaiden

prosenttiosuutta vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattorin mukaan lääkkeistä korvausta

saaneiden määrä on Jalasjärvellä vähentynyt, kun Kurikassa se on kasvanut.

Kuvio 11. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä-

estöstä (Lähde: SOTKAnet)

Mielenterveyden häiriöiden perusteella jäädään yleensä nuorempana työkyvyttömyyseläk-

keelle kuin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella, joten ne ovat kestoltaan

pitempiä. Mielenterveyssyistä alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä merkittävin ja kasvava

ryhmä on masennuksesta johtuvat eläkkeet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana depressi-

osta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa kaksinkertaistuneet.(Työurien piden-

tämistyöryhmän raportti 2010 .)

43

Alla oleva kuvio ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi

työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosent-

teina 25-64-vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät

toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet.

Kuvio 12. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (Lähde: SOTKAnet) Alla oleva kuvio ilmaisee vuoden aikana kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoitoa saanei-

den potilaiden hoitojaksojen lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään

keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sekto-

rilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Indikaattorin mukaan Jalasjärvellä psykiatriset lai-

toshoidon hoitojaksot ovat vähentyneet vuosien 2007-2009 välisenä aikana, kun taas Ilma-

joella ne ovat kasvaneet. Kurikassa laitoshoidon hoitojaksot ovat pysyneet suurin piirtein

samassa vuosina 2007-2008, mutta lisääntynyt huomattavasti vuoden 2009 aikana.

44

Kuvio 13. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot / 1000 asukasta (Lähde: SOTKAnet)

45

5. ARVOT, TAVOITTEET JA VISIO

Kuvio 14. Päihde- ja mielenterveysstrategian arvot, tavoitteet ja visio

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIAN ARVO-POHJA

Yhdenvertaisuus Kuntalaisten hyvinvointi

Asiakaslähtöisyys Ammatillisuus

Yhteistyö

VISIO:

Hyvinvointia läpi elämän- Tukea ja palvelua oikeaan aikaan

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTRATE-GIAN TAVOITTEET:

1) Tukea hyvinvointia edistäviä ja suojaavia tekijöitä sekä vähentää hyvinvointia uh-kaavia riskitekijöitä

2) Asiakkaiden varhainen tukeminen riski-tilanteissa ja näin toimimalla vähenne-tään korjaavien palveluiden tarvetta. Kaikessa toiminnassa huomioidaan riit-tävät resurssit mielenterveyden häiriöitä ja päihdehaittoja ehkäisevään työhön.

3) Palvelujärjestelmä on selkeä ja kuntalai-set tietävät mistä hakea apua

4) Kuntalaiset ovat kuntakohtaisista eroista riippumatta tasa-arvoisia

5) Kuntalaisten, palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä ääni tulee kuulluksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja toteu-tuksessa

6) Henkilöstöresurssit ovat riittäviä ja hen-kilöstöllä on perustiedot - ja taidot sekä mielenterveys- ja päihdekysymysten koh-taamiseen

7) Mielenterveys- ja päihdetyötä toteute-taan palvelusektoreiden rajoja ylittäen.

46

Arvopohja muodostaa strategian perustan ja ohjaavat tavoitteiden asettamista. JIK-alueen

johtoryhmä on nostanut seuraavat viisi arvoa määrittelemää päihde- ja mielenterveysstra-

tegiaa: yhdenvertaisuus, kuntalaisten hyvinvointi, asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja

yhteistyö. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella kuntalaisella on asuinpai-

kasta, asemastaan tai kunnan määrärahoista riippumatta oikeus saada mielenterveys- ja/tai

päihdepalveluita hänen niitä tarvitessaan. Kuntalaisten hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että

edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä varhainen tukeminen kuuluvat osa-

na kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Näin ollen mielenterveyteen ja päihteisiin liit-

tyvät haasteet eivät ole kenenkään yksittäisen toimijan asia, vaan kaikkien kuntalaisten ja

toimijoiden yhteinen haaste. Asiakaslähtöisyys on kaiken perusta. Asiakas kohdataan tasa-

arvoisena ihmisenä, jonka voimavaroja ja osallisuutta pyritään kaikessa toiminnassa vah-

vistamaan. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Ammatillisuus arvona tarkoittaa, että hen-

kilökunta on ammattitaitoista ja ylläpitää osaamistaan. Yhteistyötä kehitetään ja vahviste-

taan sekä kuntien välillä että eri toimijoiden kesken. Strategian tavoitteet määräytyvät ar-

vojen pohjalta luoden vision. Visio on strategiaprosessin kautta syntynyt tahtotila, jonka

tehtävänä on luoda kuva halutusta tulevaisuudesta, jota strategian kautta pyritään saavut-

tamaan. JIK- alueen mielenterveys- ja päihdestrategian visioksi on määritelty Hyvinvointia

läpi elämän- Tukea ja palvelua oikeaan aikaan.

6. KEHITTÄMISEN KOHTEET

Seuraavassa on lyhyesti esitelty ylikunnallisen johtoryhmän ja kuntakohtaisten työryhmien

kehittämisen kohteet. Varsinaiset toimenpidesuunnitelmat (matriisit) ovat osana strategian

toimenpideohjelmaa. Ylikunnallisen johtoryhmän tehtävänä on ollut linjata strategian kes-

keisimmät tavoitteet ja toimenpiteet sekä pohtia palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.

Kuntakohtaiset työryhmät ovat työskentelyssään keskittyneet edistävään – ja ehkäisevään

mielenterveys- ja päihdetyöhön.

6.1 Ylikunnallisen johtoryhmän kehittämisen kohteet Ylikunnallinen johtoryhmä on määrittänyt strategian kehittämisen kohteet seuraavasti:

• JIK-kuntien yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatiminen: Realisti-

nen ja käytännönläheinen strategia-asiakirja.

47

• Resurssien lisääminen JIK-alueen päihdetyöhön: JIK alueen yhteisen päihde-

koordinaattorin/päihdetyöntekijän palkkaaminen. Toimelle varataan määräraha

vuoden 2012 budjettiin ja toimi pyritään täyttämään vuoden 2012 alusta.

• Edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen kunnissa:

Johtoryhmä tukee kuntakohtaisia edistävän- ja ehkäisevän työn työryhmiä

• Kohdennetun nuorisotyön/etsivän nuorisotyön käynnistäminen paikallises-

ti/alueellisesti: Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien yhteinen hakemus OKM:lle Etsivän

nuorisotyön käynnistämiseksi vuoden 2011 aikana. Kurikassa perustettu kohdenne-

tun nuorisotyön työryhmä nykytilan kartoittamiseksi ja tarpeen arvioimiseksi (sisäl-

tää myös Etsivän nuorisotyön)

• Päihdekuntoutujien työpajatoiminnan tarpeen selkeyttäminen: kuntien sosiaa-

litoimet selvittävät kuntakohtaisesti työpajatoiminnan tarpeellisuuden (mahdollises-

ti perustetaan erillinen työryhmä työpajatoiminnan tarvetta ja mahdollista toteutta-

mista varten). Mikäli tarve-analyysin mukaan työpajalle on tarvetta, päätös siitä jär-

jestetäänkö se ylikunnallisena yhteistyönä vai kuntakohtaisesti.

• Vastuu- ja koordinointikysymysten selkiyttäminen kuntien peruspalveluiden

ja Seinäjoen päihdehuollon erityispalveluiden kanssa: Ajokykyseurannan siir-

tymien erityispalveluista kokonaan osaksi kuntien peruspalveluita

• 2 dg- asiakkaiden hoitopolun selkeyttäminen ja mallintaminen: JIK-kuntien yh-

teisen ylikunnallinen 2 dg-työryhmä on käynnistynyt keväällä 2011. Tavoitteena

paitsi mallintaa myös yhtenäistää 2-dg-asiakkaiden hoitokäytäntöjä JIK-alueella

• Opioidiriippuvaisten korvaushoidon mallintaminen JIK-kunnissa: Suunnitel-

ma korvaushoitopalveluiden arvioinnista, käytännön toteuttamisesta. (JIK;ky ja

Seinäjoen kaupungin päihdehuolto).

• Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden tilanteen ja tarpeen

kartoittaminen

6.2 Yhteenveto kuntakohtaisten työryhmien kehittämisen painopistealueista

• Edistävän- ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetietouden lisääminen:

- Tiedon saatavuuden lisääminen eri toimipisteissä,

- Erilaiset tapahtumat, tilaisuudet, kampanjat ja teemapäivät,

- kuntien kotisivuille tietoa siitä, mistä apua voi hakea kuntalaisen sitä tarvitessa,

- palveluesitteiden päivittäminen

48

• Päihteiden käytön ehkäiseminen ja haitallisen päihteidenkäytön tunnistami-

nen sekä puheeksiottaminen äitiys ja perheneuvolassa: Audit-kysely kaikille

odottaville äideille.

• Henkisen pahoinvoinnin tunnistaminen ja/tai masennuksen tunnistaminen

varhaisessa vaiheessa: EPDS-masennusseula kaikille odottaville äideille.

• Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen: Lapsiperheiden kotipalvelun laajenta-

minen, perhekeskustoiminnan vahvistaminen, ehkäisevän päihde- ja mielenterveys-

työn vahvistaminen vertaisryhmätoiminnalla (sekä huoltajille että lapsille).

• Nuorten päihteettömyyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä asenteisiin vai-

kuttaminen (päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen, huol-

tajien päihdemyönteisiin asenteisiin vaikuttaminen (esim. vanhempainillat), Päih-

deputken järjestäminen kerran kolmessa vuodessa, nuorten pahoinvoinnin tunnis-

taminen ja varhainen tuen tarjoaminen).

• Nuorten aikuisten mielenterveyden edistäminen ja päihteettömyyden tukemi-

nen: Koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja

nuorten aikuisten tukeminen (esim. Etsivä nuorisotyö, Työharjoittelu ja–

valmennustilaisuuksien lisääminen, yhteistyössä eri hankkeiden ja Te-toimiston

kanssa, työpaikkojen/esimiesten tukeminen esim. kuntouttavan työtoiminnan järjes-

tämisessä).

• Työikäisten hyvinvoinnin tukeminen: Työikäisten työttömien aktivointi ja osalli-

suuden lisääminen sekä tätä kautta työkyvyn ylläpitäminen.

• Työssäkäyvien päihde- ja/tai mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistami-

nen ja tuen tarjoaminen: Päihteiden puheeksi ottaminen työterveystarkastusten

yhteydessä: Audit-kysely kaikille terveystarkastusten yhteydessä, masennusseulan

käyttäminen, Koulutusten tarjoaminen työyhteisöille ja yrityksille päihde- ja mie-

lenterveyskysymyksistä, työpaikkojen päihdeohjelmien laatiminen, hoitoonohjaus-

käytäntöjen selkeyttäminen.

49

• Ikääntyvien hyvinvoinnin tukeminen:

- Osallisuuden lisääminen ja nk. passiivisten eläkeläisten aktivointi mukaan toimin-

taan,

- koulutuspäivän laatiminen yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen yhdyshenkilöiden

kanssa ehkäisevän toiminnan näkökulmasta,

- tukihenkilö/ystävätoiminnan lisääminen ja vahvistaminen,

- varhainen puheeksi ottaminen päihteistä, ikäihmisten päihdemittarin käyttäminen,

- ammattihenkilöstön tietotaidon lisääminen päihde- ja mielenterveyskysymyksissä,

- kuljetuspalveluiden järjestäminen (osallisuuden vahvistaminen)

• Eritysryhmien esim. vammaisten erityistarpeiden huomioiminen mielenterve-

ys- ja päihdetyössä:

- valistusta ja tietoa selkokielellä: teematilaisuudet, selkokielisen käsikirjan laatimi-

nen, osallistavien /toiminnallisten menetelmien käyttäminen.

- henkilöstön tietotaidon vahvistaminen mielenterveys- ja päihdekysymyksissä

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hyvinvoinnin edistäminen:

- kohdennetun ryhmätoiminnan käynnistäminen

7. STRATEGIAN ARVIOINTI JA SEURANTA Strategia-asiakirja annetaan kevään 2011 aikana eri kuntien lautakunnille hyväksyttäväksi

ja valtuustoille tiedoksi. Strategia on aikansa tuote ja lähtee tämän päivän realiteeteista.

Koska kaikkia yhteiskunnallisia muutoksia ei voida ennakoida, tulee strategiaa arvioida,

tarkistaa ja päivittää säännöllisesti. Strategiaa arvioimaan ja päivittämään perustetaan sekä

yksi ylikunnallinen seurantaryhmä, että kolme kuntakohtaista seurantaryhmää. Kuntakoh-

taiset ryhmät koolle kutsutaan päivittämään ja arvioimaan työskentelyn etenemistä 2/2012.

Ylikunnallinen seurantaryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 4/2012. Seurantaryhmät ko-

koontuvat vähintään kerran vuodessa, tarpeen vaatiessa useammin. Koko päihde- ja mie-

lenterveysstrategiaa arvioidaan ja päivitetään kerran valtuustokaudella.

50

8. YHTEENVETO

Syyskuussa 2009 Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki (JIK-kunnat) laa-

tivat sopimuksen yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta alueelle Pohjan-

maa/Välittäjä 2000-hankkeen tukemana. Strategiatyö alkoi nykytilanteen kartoittamisella,

jonka osana järjestettiin kuulemistilaisuuksia niin kuntalaisille kuin ammattihenkilöstölle.

Nykytilan selvityksen perusteella ylikunnallinen johtoryhmä päätyi kolmen kuntakohtaisen

työryhmän perustamiseen. Kuntakohtaisten työryhmien tehtävänä oli syventyä edistävään

ja ehkäisevään päihde sekä mielenterveystyöhön.

Strategiaprosessin aikana esille nousi useita kehittämisen kohteita. Tarve JIK-kuntien yh-

teisestä päihdetyöntekijästä on ollut esillä koko strategiaprosessin ajan. Päihdetyöntekijä

kirjattiin johtoryhmän matriisin kehittämisen kohteeksi ja tavoitteena on saada toimi vuo-

den 2012 aikana. Edistävä- ja ehkäisevä mielenterveys sekä päihdetyö nousivat keskeiseen

asemaan. Painopistettä halutaan tulevaisuudessa suunnata yhä enemmän ehkäisevään työ-

hön, tiedottamiseen ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Kuntakohtaiset työryhmät

noudattivat strategiaprosessissa nk. elinkaarimallia, joten kuntalaiset on pyritty huomioi-

maan strategiassa ikäryhmittäin ja elämäntilanteen mukaan. Muutoksia palveluiden kehit-

tämisessä tapahtui jo strategiaprosessin aikana. Päätös päihde-ehtoisten ajokykyseurantojen

siirtymisestä Seinäjoen A-klinikalta osaksi kuntien peruspalveluita tehtiin jo vuoden 2010

aikana. Opioidiriippuvaisten korvaushoito (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus33/2008)

on nimetty kehittämisen kohteeksi matriisissa, johon palataan strategian seuranta- ja päivit-

tämisvaiheessa.

Strategialuonnos oli kommentoitavana sekä kuntalaisille että muille kiinnostuneille kuntien

nettisivuilla. Luonnoksesta pyydettiin myös lausuntoja usealta yhteistyökumppanilta ja si-

dosryhmiltä. Lausunnoissa ja kommenteissa esille tulleet palautteet huomioidaan strategian

päivittämisen yhteydessä. Strategian seuranta ja päivittäminen on yhtä tärkeää kuin strate-

gian laadinta. Seurantaa varten nimetään yksi ylikunnallinen ja kolme kuntakohtaista ryh-

mää, jotka kokoontuvat vähintään kerran vuodessa päivittämään strategiaa. Koko Strategia

päivitetään (indikaattorit ym.) kerran valtuustokaudella. JIK-kuntien ensimmäinen yhtei-

nen mielenterveys- ja päihdestrategia on laadittu vuosiksi 2011-2015. Kuten ylikunnallisen

johtoryhmän puheenjohtaja esipuheessaan toteaa yhteinen työ strategian saattamiseksi sa-

noista tekoihin voi alkaa!

51

II TOIMENPIDEOHJELMA

1. Ylikunnallisen johtoryhmän osallistujat

Johtoryhmän kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Veli-Erkki Wiberg, peruspalvelujohtaja, Kurikka pj. Eija Hautamäki, johtava sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi Jouni Kalliomäki, vt.sosiaalijohtaja, Ilmajoki Minna Laitila, hankejohtaja, projektipäällikkö Pohjanmaa/Välittäjä2009-hanke Elise Lepistö, JIK/hoitotyön johtaja Tytti Luoto, vt. sosiaalijohtaja, Ilmajoki Marita Moisio, päivähoidon johtaja, Kurikka Anne-Mari Packalen-Reinikainen, sivistystoimenjohtaja, Jalasjärvi Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke siht Mari Roos, nuorisosihteeri, Ilmajoen kunnan nuoriso- ja vapaa-aikatoimi Arja Saari, TK-psykologi/JIK, Kurikka Pirjo Sariola, Kurikan kaupunginhallituksen edustaja, Kurikka Veli Tuominiemi, sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi, kunnan strategiayhdyshenkilö Hanna Urpala, lääkäri/JIK, Ilmajoki Kai Väli-Torala, Ilmajoen kunnan edustaja, Ilmajoki

YLI

KU

NN

ALL

ISE

N J

OH

TO

RY

HM

ÄN

MA

TR

IISI

52

KE

HIT

TÄ

MIS

-K

OH

DE

T

AV

OIT

E

KO

NK

RE

ET

TIS

ET

M

EN

ET

ELM

ÄT

M

ITT

AR

IT/S

EU

RA

NT

A

VA

ST

UU

TA

HO

JA

AIK

AT

AU

LU

JIK

-kun

tien

yhte

i-se

n m

iele

nter

veys

- ja

päi

hdes

trat

egia

n la

atim

nen

Str

ateg

ian

seur

anta

ja

päi

vittä

min

en

real

istin

en -

ja k

äy-

tänn

önlä

hein

en

päih

de-

ja m

iele

nte

r-ve

ysst

rate

gia

yl

ikun

nalli

sen

seur

an-

tary

hmän

per

usta

mi-

nen

stra

tegi

an p

äivi

t-tä

mis

eksi

kehi

ttäj

ätyö

ntek

ijän

pal

k-ka

amin

en tu

kem

aan

kun

ti-en

päi

hde-

ja m

iele

nter

ve-

ysst

rate

gian

laat

imis

ta

kuul

emis

tilai

suuk

sien

jär-

jest

ämin

en,

nyk

ytila

ntee

n ka

rtoi

tus

päih

de-

ja m

iele

nte

rve

ys-

stra

tegi

a-as

iaki

rjan

laat

i-m

inen

S

trat

egia

n se

uran

tary

hmä

n ko

koon

tum

iset

, str

ateg

ian

päiv

ittäm

inen

nyk

ytila

ntee

n ka

rtoi

tus-

as

iaki

rja, t

yöry

hmie

n kä

yn-

nist

ämin

en, t

yöry

hmie

n ty

öske

ntel

y T

oim

enpi

deoh

jel-

ma/

mat

riisi

t, st

rate

gia-

asia

kirja

pä

ihde

- ja

mie

lent

erv

eys

stra

-te

gia

laus

un-

to/k

omm

entt

ikie

rrok

selle

4-

5/20

11,

stra

tegi

a pe

rust

urva

laut

a-

kunn

ille

hyv

äksy

ttäv

äksi

ja

valtu

usto

ille

tiedo

ksi

Str

ateg

ian

seur

anta

ryhm

än

koko

ontu

mis

et, s

trat

egia

n pä

ivitt

ämin

en

kehi

ttäj

ä-ty

önte

kijä

/ 1.

2/20

10 a

lkae

n 12

kk

ja 1

.1.2

011

½

JIK

/ ½

Ylik

unna

lline

n jo

htor

yhm

ä, k

unta

koh-

tais

ten

työr

yhm

ien

puh

eenj

ohta

jat,

ke-

hitt

äjät

yönt

ekijä

yl

ikun

nalli

nen

joht

oryh

-m

ä/ku

ntak

ohta

iste

n ty

öryh

mie

n pj

. yh

-de

ssä

kehi

ttäj

ätyö

ntek

ijän

kans

sa

Vel

i-Erk

ki W

iber

g, E

ija H

auta

mäk

i, T

ytti

Luot

o, V

eli T

uom

inie

mi

Ylik

unna

llise

n jo

htor

yhm

än p

uhee

njoh

-ta

ja V

eli-E

rkki

Wib

erg

kuts

uu k

oolle

se

uran

tary

hmän

4/2

012

Res

urss

ien

lisää

mi-

nen

JIK

-alu

een

päih

dety

öhön

JIK

- al

ueen

yht

eise

n pä

ihde

koor

dina

atto

-rin

/päi

hdet

yönt

ekijä

n pa

lkka

amin

en

toim

elle

var

ataa

n m

äärä

ra-

ha v

uode

n 20

12 b

udje

ttiin

toim

en tä

yttö

vuo

den

2012

al

usta

JI

K-a

lue

en s

osia

alito

imet

YLI

KU

NN

ALL

ISE

N J

OH

TO

RY

HM

ÄN

MA

TR

IISI

53

Edi

stäv

än ja

ehk

äi-

sevä

n pä

ihde

- ja

m

iele

nter

veys

työn

ke

hittä

min

en k

un-

niss

a K

unta

koht

aist

en

mat

riisi

en s

eura

nta

ja p

äivi

ttäm

inen

mon

iam

mat

illis

et,

kunt

akoh

tais

et t

yö-

ryhm

ät k

okoo

ntuv

at

stra

tegi

apro

sess

in a

i-ka

na 3

-5 k

ert

aa p

oh-

timaa

n pä

ihde

- ja

m

iele

nter

veys

työn

ke

hitt

ämis

enko

htei

ta,

tavo

ittei

ta ja

kon

k-re

ettis

ia m

enet

elm

iä

työr

yhm

ien

teht

ävän

ä on

poh

tia m

yös

sitä

, m

itkä

asia

t tot

eute

taan

ku

ntak

ohta

ises

ti ja

m

itkä

asia

t on

syyt

ä to

teut

taa

ylik

unna

lli-

sena

ku

ntak

ohta

isen

seu

-ra

ntar

yhm

än n

ime

ä-m

inen

mat

riisi

en p

äi-

vitt

ämis

eksi

työr

yhm

ätyö

sken

tely

pu

-he

enjo

htaj

a jo

hdol

la,

mat

riisi

työs

kent

ely

kunt

akoh

tais

ten

seur

anta

-ry

hmie

n os

allis

tujie

n ni

-m

eäm

inen

, koo

lleku

tsum

i-ne

n vä

hint

ään

kerr

an v

uo-

dess

a, m

atrii

sien

päi

vitt

ä-m

inen

Mat

riisi

t osa

na p

äihd

e- ja

m

iele

nter

veys

stra

tegi

an to

i-m

enpi

deoh

jelm

aa

kunt

akoh

tais

ten

seur

anta

-ry

hmie

n ko

koon

tum

iset

, pä

ivite

tyt m

atrii

sit

Työ

ryhm

ien

puh

eenj

ohta

-ja

t/jo

htor

yhm

ä/ke

hitt

äjät

yönt

ekijä

T

yöry

hmie

n ty

öske

ntel

y pä

ätty

y vi

i-m

eist

ään

3/20

11

työr

yhm

ien

puhe

enjo

htaj

at to

imiv

at

kool

leku

tsuj

ina.

Ens

imm

äine

n se

uran

ta-

ryhm

ä 2/

2012

Koh

denn

etun

nuo

-ris

otyö

n/et

sivä

n nu

oris

otyö

n kä

yn-

nist

ämin

en p

aika

lli-

sest

i/alu

eelli

sest

i

Jala

sjär

ven

ja Il

maj

o-en

kun

tien

yhte

inen

ha

kem

us O

KM

:lle

Ets

ivän

nuo

risot

yön

käyn

nist

ämis

eksi

talo

udel

lisen

avu

stuk

sen

hake

min

en O

KM

:ltä,

H

enki

löst

ön p

alkk

aam

inen

ja

toim

inna

n kä

ynni

stäm

i-ne

n

Ets

ivän

nuo

risot

yönt

eki-

jän/

teki

jöid

en p

alkk

aam

inen

, E

tsiv

än t

yön

kaut

ta ta

voite

t-tu

jen

nuor

ten

luku

mää

rä,

tavo

itett

ujen

nuo

rten

sijo

it-tu

min

en(e

sim

. työ

harjo

ittel

u,

kunt

outt

ava

työt

oim

inta

, op

iske

lu jn

e.)

OK

M, J

alas

järv

en n

uoris

otoi

mi,

Jala

s-jä

rven

sos

iaal

itoim

i, Ilm

ajo

en n

uoris

o-to

imi,

Ilmaj

oen

sos

iaal

itoim

i. T

ieto

m

yönt

eise

stä

avus

tusp

äätö

kses

tä tu

llut

5/20

11

YLI

KU

NN

ALL

ISE

N J

OH

TO

RY

HM

ÄN

MA

TR

IISI

54

Kur

ikas

sa k

utsu

taan

ko

olle

koh

denn

etun

nu

oris

otyö

n ty

öryh

mä

nyk

ytila

n ka

rtoi

ttam

i-se

ksi j

a ta

rpee

n ar

vi-

oim

isek

si

Kur

ikas

sa k

ohde

nnet

un

nuor

isot

yöry

hmän

työ

s-ke

ntel

y ja

tarp

een

sel

vity

s

työr

yhm

än k

okoo

ntum

iske

r-ra

t, ja

niis

tä la

aditt

avat

mui

s-tio

t sek

ä ta

rpee

n se

lvity

s

Nuo

riso-

ja v

apaa

-aik

atoi

mi k

okoa

a m

onia

mm

atill

isen

työ

ryh

män

kev

ään

2011

aik

ana

Poh

janm

aa/V

älitt

äjä

2009

-ha

nkke

en tu

kem

ana,

sel

vity

ksen

laat

i-m

inen

Päi

hdek

unto

utuj

i-en

työp

ajat

oim

in-

nan

tarp

een

sel-

keyt

täm

inen

kunt

ien

sosi

aalit

oim

et

selv

ittäv

ät k

unta

koh-

tais

esti

työp

ajat

oi-

min

nan

tarp

eelli

suu-

den

tarp

een

kart

oitu

s, t

yöry

h-

män

per

usta

min

en

selv

itys

työp

ajat

oim

inna

n ta

rpee

sta.

Mik

äli t

arv

e-an

alyy

sin

muk

aan

työ

paja

lle

on ta

rvet

ta, p

äät

ös s

iitä

jär-

jest

etää

nkö

se y

likun

nalli

se-

na y

htei

styö

nä v

ai k

unta

koh-

tais

esti

Kun

tien

sosi

aalit

oim

et 2

011-

2012

Vas

tuu-

ja k

oor-

dino

intik

ysym

yste

n se

lkiy

ttäm

inen

kun

-tie

n pe

rusp

alve

lui-

den

ja S

einä

joen

pä

ihde

huol

lon

eri-

tyis

palv

elui

den

kans

sa

ajok

ykys

eura

nnan

si

irtym

ien

erity

ispa

l-ve

luis

ta k

okon

aan

osak

si k

untie

n pe

rus-

palv

elui

ta

Laus

unno

t Sei

näjo

en k

au-

pung

ille,

aj

okyk

yseu

rant

aan

liitt

yvä

pere

hdyt

yspa

lave

ri te

rve

y-de

nhuo

llon

henk

ilöst

ölle

Yht

eist

yöpa

lave

rit, l

ausu

n-no

t,

pere

hdyt

ystil

aisu

us

JIK

, sos

iaal

itoim

i ajo

kyky

seu

rann

an

osal

ta la

usun

not 3

1.12

.201

0 A

-klin

ikka

vas

taa

per

ehd

ytyk

sest

ä P

oh-

janm

aa/V

älitt

äjä

2009

-ha

nke

koor

dino

i pe

rehd

ytys

tilai

suud

en jä

rjes

täm

istä

. Pe-

rehd

ytys

tilai

suus

3/2

011

te

rve

yden

huol

to/J

IK ja

A-k

linik

ka p

äät-

tävä

t ajo

kyky

seur

anna

n si

irtym

isen

os

alta

. Seu

raav

a ko

kous

järje

stet

ään

ke

vääl

lä/2

011

YLI

KU

NN

ALL

ISE

N J

OH

TO

RY

HM

ÄN

MA

TR

IISI

55

2 dg

- as

iakk

aide

n ho

i-to

polu

n se

lke

yttä

mi-

nen

ja m

allin

tam

inen

JIK

-kun

tien

yhte

isen

yli-

kunn

allis

en 2

dg-

työr

yhm

än k

äyn

nist

ämi-

nen

työr

yhm

än a

loitu

skok

oon-

tum

ises

sa p

ääte

ttiin

jatk

o-ty

öske

ntel

ystä

, tav

oitt

een

a 2

dg-a

siak

kaan

hoi

topo

lun

mal

linnu

sasi

akirj

a

Kur

ikan

psy

k.po

li, J

IK,

EP

SH

P,

Poh

janm

aa/V

älitt

äjä

2009

- ha

nke

koor

-di

noiv

at e

nsim

mäi

sen

tapa

amis

en

5/20

11. S

eura

ava

koko

ontu

min

en

9/20

11 k

oolle

kuts

ujan

a JI

K;k

yn E

sa

Mäk

inie

mi J

IK;k

y

Vas

tuu-

ja k

oor-

dino

intik

ysym

yste

n se

lkiy

ttäm

inen

kun

-tie

n pe

rusp

alve

lui-

den

ja S

einä

joen

pä

ihde

huol

lon

eri-

tyis

palv

elui

den

kans

sa

amm

attih

enki

löst

ön

koul

utus

tarp

een

arvi

-oi

nti s

elvi

ttäm

inen

2

dg-a

sioi

ssa

koul

utus

tarp

een

kart

oitu

s en

sim

mäi

sen

työr

yhm

än

koko

ontu

mis

essa

, kou

lu-

tuss

uunn

itelm

a-as

iaki

rjan

laat

imin

en

koul

utus

tarv

e-as

iaki

rja, k

ou-

lutu

ssuu

nnite

lma

2 dg

-työ

ryhm

ä la

atii

koul

utus

suun

ni-

telm

an P

ohja

nmaa

/Väl

ittäj

ä 20

09-

hank

keen

tuke

man

a.

Opi

oidi

riipp

uvai

s-te

n ko

rvau

shoi

don

mal

linta

min

en J

IK-

kunn

issa

yhte

isty

öneu

vott

elun

jä

rjest

ämin

en S

einä

-jo

en p

äihd

ehuo

llon

Ja

JIK

-kun

tien

terv

ey-

denh

uollo

n vä

lillä

ko

rvau

shoi

toas

ian

selv

ittäm

isek

si la

ki-

säät

eist

en p

alve

luid

en

turv

aam

isek

si

suun

nite

lma

korv

aush

oito

-pa

lvel

uide

n ar

vioi

nnis

ta,

käyt

ännö

n to

teut

tam

ises

ta yh

teis

työn

euvo

ttel

u-ko

koon

tum

inen

, suu

nnite

lma

asia

kirja

JIK

;ky,

Sei

näjo

en k

aupu

ngin

päi

hde

-hu

olto

YLI

KU

NN

ALL

ISE

N J

OH

TO

RY

HM

ÄN

MA

TR

IISI

56

Mie

lent

erve

ys-

ja

päih

deku

ntou

tujie

n as

umis

palv

elui

den

tilan

teen

ja ta

rpee

n ka

rtoi

ttam

inen

dial

ogin

kä

ynni

stäm

i-ne

n er

i toi

mijo

iden

ka

nssa

erit

yist

ä tu

kea

tarv

itsev

ien

asum

is-

palv

elui

den

tilan

teen

ka

rtoi

ttam

isek

si

työr

yhm

än/t

yöko

kouk

sen

jä

rjest

ämin

en s

idos

ryhm

il-le

tila

ntee

n ja

tarp

eide

n ka

rtoi

ttam

isek

si

jatk

osuu

nnite

lmat

laad

itaan

en

sim

mäi

sen

työr

yhm

äm

/työ

koko

ukse

n pe

rust

eella

Jala

sjär

ven

sosi

aalit

oim

i, K

urik

an s

osi-

aalit

oim

i/kev

ät 2

011

57

2. Jalasjärven työryhmän osallistujat

Jalasjärven kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Veli Tuominiemi, sosiaalityöntekijä, Jalasjärvi pj. Katja Aalto, diakoniatyöntekijä, Jalasjärven seurakunta Pauli Anttila, rehtori/yläkoulu Jalasjärvi Irma Aittoniemi, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Marja-Leena Ala-Karvia, terveydenhoitaja / neuvola, JIK Rauno Heinonen, Jalasjärven yrittäjät Leila Koskiniemi, päivähoidon ohjaaja, Jalasjärvi Minna Laitila, projektipäällikkö/hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Johanna Luukkaa-Pippola, rehtori/alakoulu, Jalasjärvi Susanna Mäkelä, nuoriso-ohjaaja, Jalasjärvi Eva Nordberg, sairaanhoitaja, mielenterveysyksikkö, JIK Sinikka Palojärvi, avopalveluohjaaja, JIK Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke siht. Kaisa Pihlaja, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Eveliina Rientamo, nuorisokuraattori, Jalasjärvi Ritva-Liisa Riskumäki-Mäenpää, kehitysvammahuollon esimies, Jalasjärvi Erica Snellman, kunnanhallituksen nimeämä edustaja, Jalasjärvi Timo Tumpula, työterveyshoitaja, JIK Minna Vanhamäki, rehtori/lukio, Jalasjärvi Sinikka Viljanmaa, vastaava ohjaaja, Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys

JALA

SJÄ

RV

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

58

KE

HIT

TÄ

MIS

KO

HD

E

TA

VO

ITE

K

ON

KR

EE

TT

ISE

T

ME

NE

TE

LMÄ

T

MIT

TA

RIT

/SE

UR

AN

TA

V

AS

TU

UT

AH

O J

A A

IKA

-T

AU

LU

Kun

tako

htai

sen

stra

te-

gian

seu

rant

aryh

män

ko

koam

inen

mon

iam

mat

illis

en t

yö-

ryhm

än k

äyn

nist

ämin

en

suun

nitt

elem

aan,

tote

ut-

tam

aan

ja a

rvio

imaa

n pä

ihde

- ja

mie

lent

erv

eys

-st

rate

gian

tavo

ittei

den

tote

utum

ista

osal

listu

jien

kool

leku

tsu-

min

en, r

yhm

än to

imin

nan

käyn

nist

ämin

en,

ryhm

äta

-pa

amis

et, m

atrii

sin

seur

an-

ta ja

päi

vitt

ämin

en

seur

anta

ryhm

än k

okoo

n-tu

mis

et v

ähin

tään

ker

ran

vuod

essa

, tar

vitt

aess

a us

e-am

min

. Kun

tako

htai

sen

mat

riisi

n ta

voitt

eide

n, m

e-ne

telm

ien

ja m

ittar

eide

n se

uran

ta

työr

yhm

än p

uhee

njoh

taja

toi-

mii

kool

le k

utsu

jana

, ens

im-

mäi

nen

seur

anta

koko

us 2

/201

2

Laps

iper

heid

en h

yvin

-vo

inni

n tu

kem

inen

va

rhai

nen

päi

htei

denk

äy-

tön

tunn

ista

min

en

mat

ala

kynn

ys p

äiht

eide

n

puhe

eksi

otta

mis

een

pa

hoin

voin

nin

varh

aine

n tu

nnis

tam

inen

ja tu

en

tarjo

amin

en

eri t

oim

ijoid

en k

oulu

tust

ar-

peen

arv

ioin

ti, k

oulu

tust

a pu

heek

si o

ttam

ises

ta

Aud

it –k

ysel

y ka

ikill

e od

otta

ville

äid

eille

m

iele

nter

veyd

enh

äiriö

istä

es

imer

kiks

i mas

ennu

kses

ta

kesk

uste

llaan

joka

isen

äiti

-ys

- ja

last

enne

uvol

assa

E

PD

S, B

DI-

mas

ennu

s-se

uloj

en k

äyt

täm

inen

neu

-vo

lass

a

koul

utus

tarp

een

kart

oitu

s,

koul

utus

suun

nite

lma,

to-

teut

unee

t kou

lutu

kset

, osa

l-lis

tujie

n lu

kum

äärä

te

htyj

en A

udit-

kyse

lyje

n lk

m

teht

yjen

mas

ennu

sseu

loje

n lu

kum

äärä

JIK

, Sos

iaal

itoim

i/201

1 JI

K,

äitiy

sneu

vola

/201

1 JI

K /2

011

JALA

SJÄ

RV

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

59

laps

iper

heid

en k

otip

alve

-lu

n la

ajen

tam

inen

he

nkilö

stör

esur

ssie

n lis

ää-

min

en k

otip

alve

luun

, koh

-de

nnet

tuna

laps

iper

hei

den

tarp

eisi

in

henk

ilöst

öres

urss

ien

lisää

-m

inen

pe

rhei

den

mä

ärä,

jotk

a sa

avat

kot

ipal

velu

a/ta

rve

T

avoi

te, j

ohon

olla

an t

yy-

tyvä

isiä

JIK

, sos

iaal

itoim

i, lu

otta

mus

-he

nkilö

t so

siaa

litoi

mi/2

011

Nuo

rten

päi

htee

ttöm

yy-

den

edis

täm

inen

ja a

sen-

teis

iin v

aiku

ttam

inen

N

uort

en m

iele

nter

vey-

den

edis

täm

inen

N

uort

en m

iele

nter

vey-

den

edis

täm

inen

nuor

ten

päih

teid

en k

äy-

tön

varh

aine

n tu

nnis

ta-

min

en ja

tuen

tarjo

ami-

nen

huol

tajie

n p

äihd

emyö

n-

teis

iin a

sent

eisi

in v

aiku

t-ta

min

en

nuor

ten

paho

invo

inni

n tu

nnis

tam

inen

ja v

arha

i-ne

n tu

en ta

rjoam

inen

ko

uluk

iusa

amis

een

nolla

-to

lera

nssi

, op

pila

iden

yks

inäi

syy-

teen

nol

lato

lera

nssi

; to

ista

kun

nioi

ttav

an k

äyt

-nuor

ten

päih

dem

ittar

in

käyt

täm

inen

ter

veys

tark

as-

tust

en y

hte

ydes

sä

päih

depu

tken

järje

stäm

inen

ke

rran

kol

mes

sa v

uode

ssa

Jala

sjär

ven

vast

uulla

va

nhem

pain

illat

, joi

hin

pyy

det

ään

eri

aloj

en e

dus-

tajia

esi

m. p

oliis

i muk

aan

nuor

ten

mas

ennu

sseu

lan

käyt

täm

inen

yk

sinä

iste

n op

pila

iden

ha

-va

itsem

inen

ja s

iihen

puu

t-tu

min

en;

teho

stet

tu v

äli-

tunt

ival

vont

a va

nhem

pain

illat

päih

dem

ittar

in k

äyt

töas

te,

tulo

sten

seu

raam

inen

, ko

u-lu

terv

eys

kyse

ly

päih

depu

tkie

n lk

m, o

ppi-

lailt

a, o

pett

ajilt

a, h

uolta

jil-

ta k

erät

tävä

pal

aute

va

nhem

pain

iltoj

en lu

ku-

mää

rä, j

oiss

a on

käs

itelty

pä

ihte

itä ta

i tai

ollu

t pol

iisi

tai a

sian

tunt

ija p

uhum

assa

m

asen

nuss

eula

n kä

yttö

aste

ko

ulut

erve

ysky

sely

va

nhem

pain

vart

it va

nhem

pain

iltoi

hin

osal

lis-

tujie

n lk

m, v

anhe

mpa

inil-

toje

n lk

m, e

ritel

tynä

ne

vanh

empa

inill

at, j

oiss

a te

eman

a on

mie

lent

erv

eys

koul

uter

veyd

enhu

olto

, nuo

riso-

toim

i, T

HL

koul

utoi

mi,

nuor

iso-

ja v

apaa

-ai

kato

imi

koul

utoi

mi

koul

uter

veyd

enhu

olto

/201

1 T

HL

opet

taja

t, er

ityis

esti

välit

unti-

valv

ojat

ko

ulut

oim

i

JALA

SJÄ

RV

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

60

tä

ytym

isen

tuke

min

en

hyvä

t ta

vat (

myö

s so

siaa

li-se

ssa

med

iass

a) ka

ikki

en a

ikui

sten

vas

-tu

utta

min

en n

uort

en h

y-vi

nvoi

nnis

ta

ko

din

ja k

oulu

n se

kä k

aikk

ien

aiku

iste

n va

stuu

Nuo

rten

aik

uist

en m

ie-

lent

erve

yden

edi

stäm

i-ne

n ja

päi

htee

ttöm

yyde

n tu

kem

inen

koul

utuk

sest

a ja

työ

-m

arkk

inoi

lta s

yrjä

yty-

mis

vaar

assa

ole

vien

nu

orte

n ja

nuo

rten

ai-

kuis

ten

tuke

min

en

nuor

ten

tilan

teid

en s

eu-

raam

inen

ylä

koul

un ja

lu

kion

jäl

keen

tai k

oulu

-tu

ksen

kes

keyt

yess

ä ”e

t-si

vä/k

iinni

pitä

vä t

yöot

e,

räät

älöi

ty p

olut

tam

inen

Ets

ivän

nuo

risot

yön

käyn

-ni

stäm

inen

pai

kalli

sest

i ty

öhar

joitt

elu

ja –

valm

ennu

stila

isuu

ksie

n li-

sääm

inen

, yh

teis

työs

sä e

ri

hank

keid

en ja

Te-

toim

isto

n ka

nssa

ty

öpai

kkoj

en/e

sim

iest

en

tuke

min

en e

sim

. kun

tout

ta-

van

työt

oim

inna

n jä

rjest

ä-

mis

essä

tavo

itett

ujen

nuo

rten

lkm

, nu

orte

n ja

tkos

ijoitt

umin

en

(kun

tout

tava

työ

toim

inta

, ty

öhar

joitt

elu

tms.

) ty

öhar

joitt

eluu

n ja

työ

elä

-m

äval

men

nuks

een

sekä

ko

ulut

ukse

n os

allis

tune

i-de

n m

äärä

.

paik

koje

n m

äärä

2011

vuo

den

aika

na

/Nuo

risot

oim

i, so

siaa

litoi

mi,

koul

utoi

mi

2011

alk

aen/

sos

iaal

itoim

isto

, so

siaa

litoi

mi,

ELY

Työ

ikäi

set

Päi

htei

denk

äyttö

ön v

ar-

hain

en p

uuttu

min

en,

työp

aikk

ojen

- ja

yht

eisö

-je

n as

ente

isiin

vai

kutt

a-m

inen

työp

aiko

ille

selk

eät

hoi

-to

onoh

jaus

mal

lit:

asia

t ote

taan

puh

eek

si jo

va

rhai

sess

a va

ihee

ssa,

mi-

ni-in

terv

entio

n kä

yttä

mi-

nen,

ke

hity

skes

kust

elut

yrity

kset

ja t

yöyh

teis

öt,

jois

sa o

n ho

itoon

ohja

us-

mal

li

työn

anta

jat,

työt

erv

eys

huol

-to

/201

1

JALA

SJÄ

RV

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

61

Työ

ikäi

sten

mie

lent

er-

veyd

en e

dist

ämin

en

asen

teis

iin v

aiku

ttam

i-ne

n, M

yönt

eise

n ty

öil-

map

iirin

luom

inen

;

-kou

lutu

sta

esim

iehi

lle,

yri-

tyks

ille

jne

T

yöte

rve

ysta

rkas

tuks

issa

ky

sytä

än p

äiht

eide

n kä

ytös

-tä

(A

udit)

ty

öpai

kkak

iusa

amis

een

nolla

tole

rans

si, h

yvie

n es

imie

s- ja

ala

ista

itoje

n om

aksu

min

en

tois

tuvi

in s

aira

uspo

issa

-ol

oihi

n p

uutt

umin

en

tote

utun

eet k

oulu

tuks

et,

koul

utuk

siin

osa

llist

unei

-de

n lu

kum

äärä

,

Aud

it-te

stie

n lu

kum

äärä

ho

itoon

ohja

ttuj

en lk

m,

esim

iehi

lle ja

hen

kilö

stöl

le

koul

utus

ta e

sim

erki

ksi

mie

lent

erve

yden

ens

iapu

2

työt

erve

yshu

olto

, työ

nant

ajat

ty

önan

taja

t, ty

ötov

erit

, työ

ter-

veys

huol

to,

työa

ntaj

at, e

sim

iehe

t, he

nki

lös-

tö, t

yöte

rve

yshu

olto

/ 201

1

Ikää

ntyv

ien

mie

lent

er-

veyd

en ja

elä

män

halli

n-na

n ed

istä

min

en

mie

lent

erve

ys-

ja p

äih-

deon

gelm

ien

ehkä

isy

Päi

htei

den

käyt

ön v

ar-

onge

lmie

n tu

nnis

tam

inen

ja

varh

aine

n pu

uttu

min

en

järje

stöj

en ja

yhd

isty

sten

ka

nssa

teht

ävä

yhte

isty

ö

- el

äkke

elle

siir

tyvä

t ik

äänt

yvie

n pä

ihde

mitt

arin

yhdi

stys

ten

ja jä

rjest

öjen

lk

m,

jäse

nten

mää

rä,

ikäi

hmis

ten

päih

dem

ittar

in V

anhu

sneu

vost

o,JI

K/ P

alve

lu-

port

ti te

rve

yden

huol

to/J

IK

JALA

SJÄ

RV

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

62

hain

en h

avai

tsem

inen

ja

varh

aine

n tu

en t

arjo

ami-

nen

Ikää

ntyv

ien

osal

lisuu

den

tuke

min

en

käyt

täm

inen

ku

ljetu

spal

velu

iden

järje

s-tä

min

en m

allin

a es

im. H

u-pu

laan

en

vuos

ittai

n 75

-vuo

tiaill

et

järje

stet

tävä

hyv

invo

inti-

päiv

ä

amm

attih

enki

löst

ön ti

eto-

taid

on li

sääm

inen

päi

hde

- ja

mie

lent

erve

ysky

sym

yk-

siss

ä

käyt

töas

te

käyt

täjie

n lu

kum

äär

ä

osal

listu

jien

mää

rä %

jä

rjest

etty

jen

koul

utus

ten

mää

rä

kunn

anha

llitu

s P

alve

lupo

rtti/

terv

eys

kesk

us/J

IK JI

K

63

3. Ilmajoen työryhmän osallistujat Ilmajoen kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Jouni Kalliomäki, Ilmajoen kunnan vt. sosiaalijohtaja, pj. (31.12/10) Tytti Luoto, Ilmajoen kunnan vt. sosiaalijohtaja, pj.(1.1..2011- 3/2011) Tuula Ahonen, perhetyönterapeutti, JIK Jorma Ala-Ilkka, koulukuraattori, Ilmajoki Hanna Annola, koulukuraattori, Ilmajoki Matti Antila, vapaa-aikatoimen johtaja, Ilmajoki Maija Kaukonen, työvoima-ohjaaja, Seinäjoen seudun TE-keskus Kirsi Kinnunen, sivistystoimenjohtaja, Ilmajoki Riitta Koivulahti, terveydenhoitaja, JIK/Sedu Vivi-Ann Koskimäki, päivähoidon johtaja, Ilmajoki Minna Laitila, projektipäällikkö, hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Markku Löppönen, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Ilmajoki Kaisa Mattila, sosiaalityöntekijä, Ilmajoen psyk.pol/EPSHP Satu Niemelä, ohjaaja, Ilmajoen Kotirappu Eija Ojala, sairaanhoitaja, Ilmajoen psyk.pol./EPSHP Helena Peltokangas, diakoniatyöntekijä, Ilmajoen seurakunta Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke, siht. Seppo Pirttikoski, Ilmajoen kunnanjohtaja, Ilmajoki Maria Rahko, työterveyshoitaja, JIK Mari Roos, nuorisosihteeri, Ilmajoki Kirsti Yli-Ojanperä, sosiaalityöntekijä, Ilmajoki

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

64

KE

HIT

TÄ

MIS

KO

HD

E

TA

VO

ITE

K

ON

KR

EE

TT

ISE

T M

EN

E-

TE

LMÄ

T

MIT

TA

RIT

/ SE

U-

RA

NT

A

VA

ST

UU

TA

HO

JA

A

IKA

TA

ULU

Kun

tako

htai

sen

stra

tegi

an

seur

anta

ryhm

än k

okoa

min

en

mon

iam

mat

illis

en t

yöry

h-

män

kä

ynni

stäm

inen

suu

n-ni

ttel

emaa

n, to

teut

tam

aan

ja

arvi

oim

aan

päih

de-

ja m

ie-

lent

erve

ysst

rate

gian

tavo

it-te

iden

tote

utum

ista

osal

listu

jien

kool

leku

tsum

inen

, ry

hmän

toim

inna

n kä

ynn

istä

mi-

nen,

ryh

mät

apa

amis

et, m

atrii

sin

seur

anta

ja p

äivi

ttäm

inen

seur

anta

ryhm

än k

okoo

n-tu

mis

et v

ähin

tään

ker

ran

vuod

essa

, tar

vitt

aess

a us

eam

min

. Kun

tako

htai

-se

n m

atrii

sin

tavo

ittei

-de

n, m

enet

elm

ien

ja m

it-ta

reid

en s

eura

nta

työr

yhm

än p

uhee

n-jo

htaj

a to

imii

kool

le

kuts

ujan

a, e

nsim

-m

äine

n se

uran

tako

-ko

us 2

/201

2

Äiti

ys-

ja p

erhe

neuv

ola:

P

äiht

eide

n kä

ytön

ehk

äise

-m

inen

ja h

aita

llise

n pä

ih-

teid

enkä

ytön

tunn

ista

min

en

sekä

puh

eeks

iotta

min

en

Hen

kise

n pa

hoin

voin

nin

tun-

nist

amin

en ja

/tai m

asen

nuk-

sen

tunn

ista

min

en v

arha

ises

-sa

vai

hees

sa

päih

teet

ote

taan

puh

eeks

i jo

kais

en o

dott

avan

äid

in

kans

sa

haita

lline

n pä

ihte

iden

kä

yt-

tö p

yritä

än tu

nnis

tam

aan

va

rhai

sess

a va

ihee

ssa

ja

tuke

maa

n as

iakk

aita

esi

-m

erki

ksi p

alve

luoh

jaus

ta

käyt

täen

henk

ilöku

nnal

le k

oulu

tust

a pu

-he

eksi

ott

amis

esta

ja p

äih-

deas

iakk

aide

n ko

htaa

mis

esta

A

udit-

kyse

ly k

aiki

lle o

dott

avill

e äi

deill

e,

hoito

polu

n se

lke

yttä

min

en

huo-

len

herä

tess

ä ja

hoi

toon

ohja

us

tarv

ittae

ssa

E

PD

S-m

asen

nuss

eula

ka

ikill

e od

otta

ville

äid

eille

pe

rhek

esku

stoi

min

nan

vahv

is-

tam

inen

: mon

iam

mat

illis

en y

h-

teis

työn

sel

keyt

täm

inen

ja ti

e-do

nkul

un li

sääm

inen

tote

utun

eide

n A

udit-

kyse

lyid

en m

äär

ä

tote

utun

eide

n m

asen

nus-

seul

ojen

mää

rä

äitiy

s- ja

last

enn

eu-

vola

t 201

1 al

kaen

äi

tiys-

ja la

sten

neu

-vo

lat 2

011

alka

en

perh

eneu

vola

/ 201

1 al

kaen

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

65

Per

heid

en h

yvin

voin

nin

tu-

kem

inen

La

sten

hyv

invo

inni

n tu

kem

i-ne

n

ehkä

isev

än p

äihd

e- ja

mie

-le

nter

veys

työn

vah

vist

am

i-ne

n ve

rtai

sryh

mät

oim

inn

al-

la

pien

ryhm

ätoi

min

toje

n kä

ynni

stäm

inen

laps

ille

arje

n h

yvin

voin

tia tu

kevi

en v

er-

tais

ryhm

ätoi

min

toje

n jä

rjes

täm

i-ne

n hu

olta

jille

, esi

mer

kiks

i äi-

deill

e til

ante

issa

, joi

ssa

päih

de/ja

ta

i mie

lent

erve

yshä

iriöt

muo

dos-

tava

t ris

kin

vanh

emm

uud

elle

la

sten

ero

ryhm

än k

äyn

nist

ämi-

nen

8-12

-vuo

tiaill

e la

psill

e la

sten

suoj

elua

siak

kaid

en p

ien-

ryhm

ätoi

min

nan

käyn

nist

ämin

en

ryhm

ien

luku

mä

ärä,

ry

hmie

n ko

koon

tum

is-

kerr

at, r

yhm

ään

osal

lis-

tune

iden

luku

mää

rä, p

a-la

utte

en k

erää

min

en o

sal-

listu

jilta

ry

hmän

kok

oont

umis

ker-

rat,

osal

listu

jien

luku

-m

äärä

t ko

koon

tum

iske

rrat

, osa

l-lis

tuja

mää

rät,

asia

kasp

a-la

ute

sosi

aalit

oi-

mi/N

iitty

villa

1/2

011

alka

en

Per

hene

uvol

a/JI

K

4/20

11

sosi

aalit

oim

i, la

sten

-su

ojel

u 9/

2011

Ala

koul

ujen

ja y

läko

uluj

en

edis

tävä

n ja

ehk

äise

vän

päih

de-

ja m

iele

nter

veys

työn

ke

hittä

min

en

lisät

ä h

yvin

voin

tiin

ja p

äih-

teis

iin li

ittyv

ää ti

etou

tta

huol

tajil

le

päih

teet

töm

yytt

ä ja

hyv

in-

voin

tia tu

keva

a tie

toa

ja

valis

tust

a la

psill

e se

kä n

uo-

rille

hei

dän

kehi

tyst

ason

sa

huom

ioid

en

vanh

empa

inill

at,

yläk

oulu

n va

n-he

mpa

into

imik

unna

n uu

delle

en

käyn

nist

ämin

en

päih

depu

tken

järje

stäm

inen

N

oSm

okin

g-ki

lpai

lu 7

. ja

8.lu

okan

opp

ilaill

e

ne v

anhe

mpa

inill

at, j

ois-

sa o

n kä

site

lty p

äiht

eisi

in

tai m

iele

nter

veyt

een

liit-

tyvi

ä te

emoj

a, k

oulu

ter-

veys

kyse

lyt

päih

depu

tkie

n lu

kum

ää-

rä, o

salli

stuj

ien

luku

mää

-rä

, pal

autt

eet

os

allis

tuja

luok

at, t

ulok

-se

t, ko

ulut

erve

ysky

sely

t

Siv

isty

stoi

mi/k

oulu

t pä

ihde

työ

ryhm

ä/

sivi

stys

toi-

mi/k

oulu

t/nu

oris

otoi

mi

koul

ut/2

011

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

66

nuor

ten

päih

teet

töm

yyd

en

tuke

min

en ja

päi

htei

den

käyt

ön tu

nnis

tam

inen

ja

siih

en v

arha

ises

ti pu

uttu

mi-

nen

nuor

ten

paho

invo

inni

n va

r-ha

inen

tunn

ista

min

en

KiV

aKou

lu-o

hjel

maa

n o

salli

s-tu

min

en

nuor

ten

päih

dem

ittar

in k

äyt

tä-

min

en te

rve

ysta

rkas

tust

en y

h-te

ydes

sä

nuor

ten

mas

ennu

sseu

lan

käyt

tä-

min

en

kyse

lyt,

rapo

rtit

vuos

it-ta

in, K

iVaK

oulu

laa-

tusu

ositu

sten

huo

mio

mi-

nen

päih

dem

ittar

eide

n lu

ku-

mää

rä, t

ulok

set,

koul

u-te

rve

ysky

sely

m

asen

nuss

eulo

jen

luku

-m

äärä

, tul

okse

t, ko

ulu-

terv

eys

kyse

ly

koul

ut/ 2

011

koul

uter

veyd

en

huol

to/

Nuo

rten

ja n

uort

en a

ikui

sten

va

rhai

nen

hyvi

nvoi

nnin

tu-

kem

inen

ja p

äiht

eettö

myy

den

edis

täm

inen

nuor

ten

vaik

utus

mah

dolli

-su

uksi

en li

sääm

inen

ko

hden

netu

n nu

oris

otyö

n

vahv

ista

min

en

Art

-ryh

män

(so

sia

alis

ten

taito

jen

halli

nta-

ryhm

ä)

nuor

isov

altu

usto

n os

allis

uude

n lis

ääm

inen

pää

töst

en te

ossa

ja

tapa

htum

ien

järje

stäm

ise

ssä

pien

ryhm

ätoi

min

toje

n jä

rjest

ä-m

inen

esi

m. 7

. luo

kkal

aist

en

ryhm

än k

äyn

nist

ämin

en

Art

-ry

hmän

ohj

aaj

akou

lutu

ksen

eri t

ahot

(ty

öryh

mät

, lau

-ta

kunn

at y

m,)

, joi

ssa

on

nuor

ten

esim

. nuo

risov

al-

tuus

ton

edus

tus

ryhm

äker

toje

n lu

kum

ää-

rä, o

salli

stuj

ien

luku

mää

-rä

, pal

autt

eet

osa

llist

ujilt

a A

rt-o

hjaa

jako

ulut

ukse

n su

oritt

anei

den

luku

mää

-

nuor

ten

edus

tus/

lkm

. la

utak

unni

ssa,

työ

-ry

hmis

sä

nuor

isot

oim

i, ko

ulu-

toim

i, so

siaa

litoi

mi,

perh

eneu

vola

2/2

011

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

67

käyn

nist

ämin

en

Ets

ivän

työ

n kä

ynni

stäm

i-ne

n ku

nnas

sa

päih

teet

töm

ien

vapa

a-

aika

toim

into

jen

tarjo

amin

en

suor

ittam

inen

, ryh

män

su

unni

t-te

lu, t

oteu

tus

E

tsiv

än t

yön

työp

arin

pal

kkaa

-m

inen

pai

kalli

sest

i, ha

kem

ukse

t O

KM

:lle

Päi

htee

ttöm

än P

elik

entt

ä-m

allin

ta

rjoam

inen

kai

kille

urh

eilu

seu-

roill

e

rä, t

oteu

tune

iden

ryh

mie

n lu

kum

äärä

, ryh

mäk

erto

-je

n lu

kum

äärä

, osa

llist

u-jie

n lu

kum

äärä

, pal

aut-

teet

h

ankk

eese

en o

hjau

tu-

neid

en n

uort

en lu

kum

ää-

rä, n

uort

en ti

lant

eide

n se

uran

ta (

työ

eläm

ässä

, op

iske

lem

assa

jne)

P

äiht

eett

ömän

pel

iken

t-tä

mal

lin s

tart

titila

isuu

s,

niid

en s

euro

jen/

jaos

toje

n

lkm

, jot

ka s

itout

uvat

pä

ihte

ettö

mää

n pe

liken

t-tä

-mal

liin

suun

nitt

elu:

syk

sy

2011

/ tot

eutu

s 20

12/p

erhe

neuv

ola

/J

IK

OK

M :n

myö

ntei

nen

av

ustu

spää

tös

5/

2011

, so

siaa

litoi

mi,

nuor

isot

oim

i lii

kunt

atoi

mi s

yk-

sy/2

011

Tie

tota

idon

lisä

ämin

en m

ie-

lent

erve

ys-

ja p

äihd

easi

oist

a ja

niid

en k

äsitt

elem

ises

tä

työp

aiko

illa

henk

ilöst

ön h

yvin

voin

nin

lisää

min

en tu

kem

alla

hen

-ki

löst

ön ja

ksam

ista

ja e

h-kä

isem

ällä

päi

hde

- ja

/tai

m

iele

nter

veys

onge

lmia

m

atal

a ky

nnys

puh

eeks

iot-

tam

isee

n V

älitt

ävä

työ

yhte

isö-

koul

utus

ta p

äiht

eist

ä ja

mie

len-

terv

eyd

estä

työ

pai

koill

e (m

yös

yrity

ksill

e), e

sim

. mie

len

terv

ey-

den

ensi

apu

2 ja

päi

hte

et p

u-he

eksi

–ko

ulut

us

päih

deoh

jelm

ien

laat

imin

en t

yö-

paik

oille

, Väl

ittäv

ä ty

öyh

teis

ö-m

allis

ta k

oulu

tust

a es

imie

hille

, tie

dott

amis

ta t

yöp

aiko

ille

ja to

i-

koul

utus

ten

luku

mää

rä,

koul

utuk

siin

osa

llist

unei

-de

n ty

öpai

kko-

jen/

henk

ilöid

enlu

kum

äär

ä työh

yvin

voin

tikys

elyt

, sa

iraus

pois

saol

oseu

rant

a,

kehi

tysk

esku

stel

ut

Väl

ittäv

ä ty

öyh

teis

ömal

-lin

kou

lutu

sten

luku

mää

-

työt

erve

yshu

olto

, ty

önan

taja

t yh

teis

-ty

össä

mui

den

toim

i-jo

iden

kan

ssa

2012

al

kaen

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

68

Ikää

ntyv

ien

hyvi

nvoi

nnin

ed

istä

min

en

Var

hain

en v

älitt

ämin

en; m

a-ta

la k

ynny

s pä

ihte

iden

pu-

heek

siot

tam

isel

le ja

mie

len-

terv

eysh

äiriö

iden

ehk

äise

mi-

selle

mal

lista

tied

otta

min

en ja

to

imen

pide

ohje

lman

juur

-ru

ttam

inen

työ

paik

koje

n to

imiv

iksi

, arje

n kä

ytän

-nö

iksi

os

allis

uude

n ja

toim

inna

lli-

suud

en tu

kem

inen

tu

kihe

nki-

lö/y

stäv

ätoi

min

nan

lisää

mi-

nen

ja v

ahvi

stam

inen

tie

dott

amin

en e

sim

. lää

k-ke

iden

ja a

lkoh

olin

yht

eis-

vaik

utuk

sist

a

men

pide

ohje

lman

juur

rutt

ami-

nen

ho

itoon

ohja

uskä

ytän

töje

n se

l-ke

yttä

min

en

erity

islii

kunt

aryh

mät

, ikä

ihm

is-

ten

vert

aisr

yhm

ät, h

arr

aste

ryh-

mät

: - se

nior

ikor

tti +

65

tuki

henk

i-lö

/yst

ävät

oim

inna

nkou

lutu

ksen

jä

rjest

ämin

en

esitt

eet,

puhe

eksi

ott

amin

en,

ikäi

hmis

ten

päih

dem

ittar

in k

äyt

-tä

min

en

rät,

osal

listu

neid

en lu

-ku

mää

tä

päih

deoh

jelm

ien

luku

-m

äärä

, sel

keät

asi

akirj

at

hoito

on-o

hjau

kses

ta

tote

utun

eide

n ry

hmie

n lu

kum

äärä

, osa

llist

ujie

n lu

kum

äärä

jä

rjest

etty

jen

tuki

henk

i-lö

kurs

si-

en/y

stäv

ätoi

min

taku

rssi

en

luku

mää

rä

ikää

ntyv

ien

päih

dem

itta-

rin/

puhe

eksi

otto

jen

luku

-m

äärä

liiku

ntat

oim

i, yh

dis-

tyks

et ja

järje

stöt

, Ilm

ajok

i-opi

sto,

seu

-ra

kunt

a 20

12

SP

R, s

eura

kunt

a,

terv

eys

toim

i, so

siaa

-lit

oim

i/kot

ihoi

to,

yhdi

styk

set j

a jä

rjes-

töt

JIK

/kot

ihoi

to

Erit

yisr

yhm

ien

hyvi

nvoi

nnin

tu

kem

inen

ja h

uom

ioim

inen

m

yös

päih

de-

ja m

iele

nter

ve-

ysty

ön o

salta

omai

shoi

tajie

n ja

ksam

isen

tu

kem

inen

omai

shoi

tajie

n sä

ännö

llist

en v

er-

tais

tapa

amis

ten

järje

stäm

inen

om

aish

oita

jille

järje

stet

-ty

jen

tap

aam

iste

n ja

ta-

paht

umie

n lu

kum

äärä

, pa

laut

teet

JIK

/sos

iaal

itoim

i: sy

ksy

2011

-201

2

ILM

AJO

EN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

69

E

ritys

ryhm

ien

esim

. vam

-m

aist

en e

rityi

star

peid

en

huom

ioim

inen

mie

lent

erve

ys-

ja p

äihd

etyö

ssä

valis

tust

a ja

tiet

oa s

elko

kie-

lellä

te

rve

yden

edi

stäm

isen

tu-

kem

inen

osa

llisu

utta

ja to

i-m

inna

llisu

utta

lisä

ämäl

lä

henk

ilöst

ön ti

etot

aido

n va

hvis

tam

inen

mie

lent

erve

-ys

- ja

päi

hdek

ysym

yksi

ssä

teem

atila

isuu

det,

selk

okie

lisen

kä

siki

rjan

laat

imin

en, o

salli

sta-

vien

/toi

min

nalli

sten

men

etel

mi-

en k

äyt

täm

inen

er

ityis

liiku

ntar

yhm

ät, e

rityi

suin

-ti-

ja k

unto

salik

ortit

ko

ulut

usta

rpee

n ka

rtoi

tta

min

en,

koul

utus

tilai

suuk

sien

järje

stäm

i-ne

n ko

ulut

usta

rpei

den

pohj

alta

tote

utun

eide

n til

aisu

uksi

-en

luku

mää

rä, k

äsik

irja

ry

hmie

n lu

kum

äär

ät,

osal

listu

jat,

jaet

tavi

en

kort

tien

luku

mää

rä

kyse

ly, k

oulu

tuss

uunn

i-te

lma,

tote

utun

eet k

oulu

-tu

kset

, osa

llist

ujie

n lu

-ku

mää

rä ja

pal

autt

eet

2012

/ JIK

ja s

osia

ali-

toim

i yht

eist

yöss

ä m

uide

n to

imijo

iden

ka

nssa

lii

kunt

atoi

mi,

erity

is-

liiku

nnan

ohja

aja

2011

alk

aen

JI

K/s

osia

alito

imi

Mie

lent

erve

ys-

ja p

äihd

ekun

-to

utuj

ien

hyvi

nvoi

nnin

edi

s-tä

min

en

kohd

enne

tun

ryhm

ätoi

min

-na

n kä

ynni

stäm

inen

kä

dent

aito

jen

(puu

työp

aja)

oh-

jaaj

an r

ekry

toin

ti, r

yhm

ätoi

min

-na

n kä

ynni

stäm

inen

ryhm

ätoi

min

nan

käyn

nis-

täm

inen

, osa

llist

ujie

n lu

-ku

mää

rä, p

alau

ttee

t

Sos

iaal

itoi-

mi/K

otira

ppu/

Ilmaj

oki

-opi

sto

2011

70

4. Kurikan työryhmän osallistujat Kurikan kokoonpanoon ja kokouksiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Veli-Erkki Wiberg, peruspalvelujohtaja, Kurikka pj. Taija Haapasaari, avopalveluohjaaja/JIK Helena Hankaniemi, sosiaaliohjaaja, Kurikan kaupunki Kaarina Hautala, sihteeri, Kurikan Eläkeläisneuvosto, Kurikka Tiina Kallionalusta, vs. sosiaalityöntekijä, Kurikan kaupunki Mikko J. Keski-Saari, puheenjohtaja, Kurikan Eläkeläisneuvosto, Kurikka Tiina Kivipelto, terveydenhoitaja, JIK/Sedu Jukka Laitila, koulukuraattori, Kurikan kaupunki Minna Laitila, projektipäällikkö/hankepäällikkö, Pohjanmaa/Välittäjä 2009-hanke Liisa Lempiäinen, työterveyslääkäri/JIK Leena Martikkala, vt. diakoniatyöntekijä, Kurikan seurakunta Tiina Pekkanen, kehittäjätyöntekijä, Pohjanmaa/välittäjä 2009-hanke siht. Tarja Rossi, sairaanhoitaja, Kurikan psykiatrinen poliklinikka/EPSHP Pirjo Sariola, johtava diakoniatyöntekijä, Kurikan seurakunta Sanna Tampsi, erityisnuoriso-ohjaaja, Kurikan kaupunki Karita Uusi-Kakkuri, sairaanhoitaja/JIK Sari Viianen, koulukuraattori, Sedu

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

71

KE

HIT

TÄ

MIS

KO

HD

E T

AV

OIT

E

KO

NK

RE

ET

TIS

ET

ME

NE

-T

ELM

ÄT

/ T

OIM

EN

PIT

EE

T

MIT

TA

RIT

/ S

EU

RA

NT

A

VA

ST

UU

TA

HO

JA

A

IKA

TA

ULU

Kun

tako

htai

sen

stra

te-

gian

seu

rant

aryh

män

ko

koam

inen

mon

iam

mat

illis

en t

yöry

hm

än

käyn

nist

ämin

en s

uunn

ittel

e-m

aan,

tote

utta

maa

n ja

arv

ioi-

maa

n pä

ihde

- ja

mie

lent

erv

e-ys

stra

tegi

an ta

voitt

eide

n to

-te

utum

ista

.

osal

listu

jien

kool

leku

tsum

inen

, ry

hmän

toim

inna

n kä

ynn

istä

min

en,

ryhm

ätap

aam

iset

, mat

riisi

n se

uranta

ja p

äivi

ttäm

inen

seur

anta

ryhm

än k

okoo

ntu-

mis

et v

ähin

tään

ker

ran

vuo-

dess

a, ta

rvitt

aess

a us

eam

-m

in. K

unta

koht

aise

n m

atrii

-si

n ta

voitt

eide

n, m

enet

elm

i-en

ja m

ittar

eide

n se

ura

nta ty

öryh

män

puh

eenj

ohta

ja

toim

ii ko

olle

kut

suja

na,

ensi

mm

äine

n se

uran

tako

-ko

us 2

/201

2

Edi

stäv

än-

ja e

hkäi

se-

vän

päih

de-

ja m

iele

n-te

rvey

stie

toud

en li

sää-

min

en

tiedo

n sa

atav

uude

n lis

ää

mi

nen

eri t

oim

ipis

teis

sä

valta

kunn

allis

ten

teem

apäi

vi-

en/v

iikko

jen

huom

ioim

inen

(e

sim

. val

taku

nnal

lisen

ehk

äi-

sevä

n pä

ihde

työv

iikon

huo

-m

ioim

inen

eri

toim

ijata

hoill

a) ky

nnys

päi

hde-

ja m

iele

nte

r-ve

ysky

sym

yste

n es

ille

tuom

i-se

s sa

mad

altu

u ja

kun

tala

iste

n tie

tois

uus

päih

deha

itois

ta li

-sä

änty

y

olem

assa

ole

via

esitt

eitä

päi

vite

tään

ja

tarp

een

muk

aan

laad

itaan

uus

ia

esitt

eitä

, Kur

ikan

kau

pun

gin

ko-

tisiv

uille

lisä

tään

tiet

oa to

imijo

ista

, jo

tka

tarjo

avat

tuke

a ja

apu

a ni

itä

tarv

itsev

ille

kunt

alai

sille

er

ilais

et ta

paht

umat

, tila

isuu

det,

kam

panj

at ja

teem

apäi

vät

päih

teid

en p

uhee

ksio

tta

min

en, A

u-di

t-ky

sely

, mas

ennu

sseu

la, j

uom

a-pä

iväk

irja,

tied

otta

min

en p

äihd

ehai

-to

ista

päiv

itett

yjen

ja la

aditt

ujen

es

ittei

den

luku

mää

rä, k

o-

tisiv

ujen

päi

vitt

ämin

en

järje

stet

tyje

n ta

paht

umie

n lu

kum

äärä

, osa

llist

ujat

, pa-

laut

teet

A

udit-

kyse

lyt,

tilas

toje

n ja

in

dika

atto

reid

en h

yöd

yntä

-m

inen

, seu

rann

assa

: esi

m.

katk

aisu

hoito

jaks

ojen

mää

-rä

, alk

ohol

iper

äise

t tap

atur

-m

at, a

lkoh

olip

eräi

set k

uo-

lem

anta

pauk

set

Sos

iaal

itoim

i, nu

oris

o- ja

va

paa-

aika

toim

i, ko

lman

-ne

n se

ktor

in to

imija

t yh

-te

isty

össä

/ 201

1-20

12

terv

eyd

enhu

olto

, sos

iaal

i-to

imi,

nuor

iso-

ja v

apaa

-ai

kato

imi,

kolm

anne

n se

ktor

in to

imija

t, ku

nnan

pä

ättä

jät k

evät

20

11/a

lkae

n

Ter

veyd

enhu

olto

/JIK

, so

siaa

litoi

mi,

seur

akun

ta

Aik

uist

en m

yönt

eise

n as

enne

muu

toks

en m

uok-

kaam

inen

alle

18-

vuot

iaid

en p

äiht

eide

nkäy

t-tö

ä ko

htaa

n

aik

uist

en, e

rityi

sest

i huo

ltaji-

en a

sent

eisi

in v

aiku

ttam

inen

tie

don

lisää

mis

ellä

siit

ä, m

il-la

isia

hai

ttav

aiku

tuks

ia v

ar-

Van

hem

pain

illat

: -

sään

nölli

set t

eem

ail-

lat/

kesk

uste

lut p

äiht

eide

n-kä

ytös

tä ja

päi

htei

den

välit

-vanh

empa

inilt

ojen

luku

mää

-rä

, erit

elty

nä n

e va

nhem

-pa

inill

at, j

oide

n te

eman

a ov

at k

okon

aan

tai o

sitt

ain

koul

utoi

mi y

htei

styö

ssä

mui

den

toim

ijoid

en k

ans-

sa 2

011

alka

en

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

72

Aik

uist

en ti

edon

lisä

ä-m

inen

nuo

rten

mie

len-

terv

eysh

äiriö

istä

ja n

ii-de

n ko

htaa

mis

esta

hais

ella

päi

htei

denk

äyt

öllä

on

a

ikui

sille

, erit

yise

sti h

uolta

jil-

la o

n tie

toa

mie

lent

erve

ytee

n lii

ttyv

istä

kys

ymyk

sist

ä ja

tätä

kaut

ta h

e os

aava

t ha

kea/

ohja

ta

nuor

ta s

opiv

ien

palv

elui

den

pi

iriin

tarp

een

sitä

vaa

tiess

a nu

orte

n pa

hoin

voin

ti tu

nnis

te-

taan

ja s

iihen

puu

tuta

an v

ar-

hais

essa

vai

hees

sa

täm

ises

tä a

lle 1

8-vu

otia

ille

- hu

olta

jien

sito

utta

min

en y

h-

teis

iin s

opim

uksi

in

- A

sian

tunt

ijoid

en h

yöd

yntä

-m

inen

van

hem

pain

illoi

ssa

- K

oulu

terv

eys

kyse

lyn

hyö

-d

yntä

min

en v

anhe

mpa

inil-

lois

sa

vanh

empa

inill

at:

-

sään

nölli

set t

eem

ail-

lat/

kesk

uste

lut m

iele

nter

vey-

teen

liitt

yvis

tä k

ysym

yksi

stä

esim

. kou

luki

usaa

mis

esta

-

asia

ntun

tijoi

den

hyö

dyn

tä-

min

en v

anhe

mpa

inill

oiss

a -

huol

tajie

n si

tout

tam

inen

yh

-te

isiin

sop

imuk

siin

- ko

ulut

erve

ysky

sely

n h

yö-

dyn

täm

inen

van

hem

pain

il-lo

issa

olle

et p

äiht

eet

koul

uter

veys

kyse

ly

vanh

empa

inilt

ojen

luku

mää

-rä

, erit

elty

nä n

e va

nhem

-pa

inill

at, j

oide

n te

eman

a ov

at k

okon

aan

tai o

sitt

ain

olle

et m

iele

nter

veyt

een

liit-

tyvä

t kys

ymyk

set

koul

uter

veys

kyse

ly

TH

L K

oulu

toim

i yht

eist

yöss

ä m

uide

n to

imijo

iden

kan

ssa

2011

/201

2 T

HL

Nuo

rten

hyv

invo

inni

n tu

-ke

min

en

lisät

ä nu

orte

n fa

ktat

ieto

a pä

ih-

teis

tä ja

päi

htei

denk

äyt

ön h

ai-

tois

ta s

ekä

kann

usta

a h

eitä

h

yvin

voin

tia tu

kevi

in v

alin

-to

ihin

”Sin

ä P

äätä

t”-k

ampa

njan

jatk

ami-

nen

ja k

ehitt

ämin

en

Kur

ikan

kou

lupo

liisi

n (8

lk.)

ja m

ui-

den

yhte

isty

ökum

ppan

eide

n te

ema-

tunn

it, te

emap

äivä

t, ta

paht

umat

op-

pila

ille

oppi

lailt

a ke

rätt

ävä

pal

aute

te

emat

untie

n lu

kum

äärä

, pa

-la

utte

et

tuki

oppi

laid

en to

imin

ta,

Kou

luto

imi j

a T

erve

ys

ry/2

011

K

oulu

toim

i/Sed

u yh

teis

-ty

össä

mui

den

toim

ijoi-

den

kans

sa 2

011

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

73

toim

inna

llist

en m

enet

elm

ien

käyt

täm

inen

päi

hdev

alis

tuk-

sess

a

varh

aine

n p

äiht

eide

nkä

ytön

ja

paho

invo

inni

n tu

nnis

tam

inen

ja

nuo

ren

tuke

min

en h

uole

n he

räte

ssä

tuki

oppi

last

oim

inna

n va

hvis

tam

inen

Elä

mys

tunn

elin

/Päi

hdep

utke

n jä

r-je

stäm

inen

joka

3.v

uosi

päih

teid

en k

äyt

ön p

uhe

eks

iott

ami-

nen;

- nu

orte

n pä

ihde

mitt

arin

kä

yt-

täm

inen

-

nuor

ten

BD

I- 1

3 m

asen

nus

-se

ulan

kä

yttä

min

en

osal

lisuu

s pa

laut

teid

en k

erää

min

en o

p-pi

lailt

a ja

huo

ltajil

ta

päih

de-

ja m

asen

nuss

eula

n kä

yttö

aste

, tul

okse

t,

koul

uter

veys

kyse

lyt

Kou

luto

imi,

Opp

ilash

uol-

tory

hmä

K

oulu

toim

i, nu

oris

o- ja

va

paa-

aika

toim

i yht

eis-

työs

sä m

uide

n m

uide

n to

imijo

iden

kan

ssa

Kou

lun

terv

eyd

enhu

olto

, ko

ulun

hen

kilö

stö

TH

L

Nuo

rten

hyv

invo

inni

n tu

kem

inen

mie

lent

erve

yttä

, osa

llisu

utta

ja

päih

teet

töm

yytt

ä ed

istä

vien

va

paa-

aika

toim

into

jen

edel

ly-

tyst

en lu

omin

en

kohd

enne

tun

nuor

isot

yön

tar-

peen

ja to

imin

tam

uoto

jen

sel-

vitt

ämin

en

Ets

ivän

nuo

risot

yön

käyn

nis-

täm

inen

pai

kalli

sest

i

toim

ivat

, viih

tyis

ät ja

turv

allis

et

nuor

isot

ilat,

urhe

iluse

uroj

en p

äiht

eet

töm

yyd

en

edis

täm

inen

esi

mer

kiks

i Päi

htee

tön

Pel

iken

ttä-

koul

utuk

sen

avu

lla

työr

yhm

än p

erus

tam

inen

sel

vity

s-pr

oses

sia

vart

en,

Ets

ivän

nuo

risot

yön

työn

teki

-jä

n/ty

önte

kijö

iden

pal

kka

amin

en

nuor

isot

iloje

n/yö

kahv

iloid

en

luku

mää

rä, o

salli

stuj

at, t

a-pa

htum

at, t

eem

at, h

enki

lös-

töre

surs

sit

urhe

iluse

uroj

en lk

m, j

otka

si

tout

uvat

Päi

htee

tön

Pel

i-ke

nttä

-kou

lutu

ksee

n ja

se

n pe

riaat

teis

iin

indi

kaat

torit

T

arve

-ana

lyys

i asi

akirj

a

henk

ilöst

öres

urss

it et

sivä

än

nuor

isot

yöhö

n, ta

voite

ttu

jen

nuor

ten

lkm

. Nuo

rten

ja

nuor

ten

aiku

iste

n si

joitt

umi-N

uoris

o- ja

vap

aa-

aika

toim

i/201

1-20

12

Poh

janm

aa/V

älitt

äjä

2009

ha

nke

teke

e al

usta

van

kart

oitu

ksen

4/2

011

vapa

a-ai

kato

imi,

urhe

ilu-

seur

at

Nuo

risot

oim

i kut

suu

kool

le m

onia

mm

atill

isen

ty

öryh

män

kev

äällä

201

1 N

uoris

otoi

mi,

sosi

aali-

toim

i 201

1-20

12

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

74

nen

(opi

skel

u, k

unto

utta

va

työt

oim

inta

, työ

harjo

ittel

u tm

s)

Last

en-

ja la

psip

erhe

i-de

n hy

vinv

oinn

in v

ah-

vist

amin

en

Last

en-

ja la

psip

erhe

i-de

n hy

vinv

oinn

in v

ah-

vist

amin

en

päih

teid

en k

äyt

ön p

uhe

eks

iot-

tam

inen

kai

kkie

n od

otta

vien

äi

tien

kans

sa ja

tila

ntei

ssa,

jo

issa

huo

li hu

olta

jien

päi

h-te

iden

käyt

östä

her

ää

huol

taja

n/hu

olta

jien

paho

in-

voin

nin

(esi

m. m

asen

nuks

en)

varh

aine

n tu

nnis

tam

inen

ja

koko

per

heen

tuke

min

en h

uo-

len

herä

tess

ä

pien

ten

last

en p

erh

eide

n tu

-ke

min

en p

erus

terv

eyd

enhu

ol-

loss

a P

ienr

yhm

ätoi

min

nan

järj

estä

-m

inen

ja to

imin

nan

tuke

min

en

laps

iper

heill

e

Aud

it-ky

sely

kai

kille

odo

ttav

ille

äide

ille

EP

DS

, BD

I- m

asen

nuss

eul

an k

äyt

-tä

min

en

”Mei

dän

poru

kat

yhyr

es”-

toim

in-

nan

jatk

amin

en

Sos

iaal

itoim

en la

sten

suoj

elun

pie

n-ry

hmät

oim

inna

n kä

ynni

stäm

inen

S

eura

kunn

an la

psi-

ja v

arha

isnu

ori-

soty

ön tu

kem

inen

, P

erhe

kesk

usto

imin

nan

ja M

LL:n

pe

rhek

ahvi

lato

imin

nan

tuke

min

en

Sos

iaal

itoim

en ja

seu

raku

nnan

dia

-ko

niat

yön

kaut

ta s

aata

va a

pu ja

tuki

el

ämän

tilan

teen

sel

vitt

elys

sä

tote

utun

eide

n ky

sely

iden

m

äärä

, kys

elyi

stä

saat

uje

n tie

toje

n ar

vioi

nti,

päih

depe

-ru

stei

sten

last

ensu

ojel

uil-

moi

tust

en k

erää

min

en

tote

utun

eide

n se

uloj

en m

ää-

rä, a

rvio

inti

tuet

tuje

n pe

rhei

den

luku

mää

-rä

, kä

ynni

t em

. mai

nitu

issa

pe

rhei

ssä

ry

hmäk

erto

jen

luku

mä

ärä,

os

allis

tujie

n lu

kum

äärä

, pa-

laut

teet

er

i ker

hoje

n lu

kum

äär

ä, o

sal-

listu

jien

luku

mää

rä, o

salli

s-tu

jien

ja h

uolta

jien

pala

utte

et la

psip

erhe

iden

mä

ärä

em.

autt

ajat

ahoj

en a

siak

kais

sa

Per

heke

s-ku

s:äi

tiysn

euvo

la

Sos

iaal

itoim

i/201

1 P

erhe

kesk

us; ä

itiys

neu

vo-

lat

Per

heke

skus

/201

1

Sos

iaal

itoim

i 3/2

011

Sos

iaal

itoim

i, S

eura

kun-

nan

diak

onia

- ja

per

he-

työ/

2011

S

osia

alito

imi,

Seu

raku

n-na

n di

akon

ia-

ja p

erhe

työ

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

75

Työ

ikäi

sten

hyv

invo

inni

n tu

kem

inen

T

yöik

äist

en h

yvin

voin

nin

tuke

min

en

Työ

ikäi

sten

työ

ttöm

ien

akt

i-vo

inti

ja o

salli

suud

en li

sääm

i-ne

n se

kä tä

tä k

autt

a ty

ökyv

yn

yllä

pitä

min

en

työs

säkä

yvie

n pä

ihde

- ja

/tai

m

iele

nter

veys

häiri

öide

n va

r-ha

inen

tunn

ista

min

en ja

tuen

ta

rjoam

inen

ty

öpai

kkoj

en h

enki

löst

ön ja

es

imie

sten

tiet

otai

don

lisää

-m

inen

päi

hde-

ja m

iele

nter

ve-

ysky

sym

yksi

ssä

pä

ihte

ettö

myy

ttä

tuke

vie

n ja

yl

läpi

tävi

en to

imijo

iden

tu-

kem

inen

mat

alan

kyn

nyk

sen

mah

dolli

suuk

-si

en lu

omin

en; e

sim

erki

ksi k

unto

ut-

tava

n ty

ötoi

min

nan

ja t

yöpa

jato

i-m

inna

n ke

hitt

ämin

en

Kur

ikan

Työ

nhak

ijoid

en t

oim

inna

n tu

kem

inen

pä

ihte

iden

puh

eeks

i ott

am

inen

työ

-te

rve

ysta

rkas

tust

en y

hte

ydes

sä

- A

udit-

kyse

ly k

aiki

lle te

rve-

ysta

rkas

tust

en y

hte

ydes

sä

- m

asen

nuss

eula

n kä

yttä

mi-

nen

Kou

lutu

sten

tarjo

amin

en t

yöyh

tei-

söill

e ja

yrit

yksi

lle, p

äihd

e- ja

mie

-le

nter

veys

kysy

myk

sist

ä, t

yöpa

ikko

-je

n pä

ihde

ohje

lmie

n la

atim

inen

, ho

itoon

ohja

uskä

ytän

töje

n se

lke

yt-

täm

inen

A

A-t

oim

inna

n ja

seu

raku

nnan

päi

h-de

työn

arv

osta

min

en ja

jäse

nten

os

alli s

uude

n lis

ääm

inen

päi

hdet

yötä

su

unni

telta

essa

tai/j

a ke

hitt

äess

ä

kunt

outt

avaa

työ

toim

inta

a ta

rjoav

ien

yksi

köid

en lu

ku-

mää

rä, k

unto

utta

vass

a ty

ö-to

imin

nass

a ol

evie

n lu

ku-

mää

rä ja

sijo

ittum

inen

kun

-to

utta

van

työt

oim

in-

nan/

työp

ajaj

akso

n jä

lkee

n T

oteu

tune

iden

Aud

it –

ja

mas

ennu

sseu

loje

n lu

kum

ää-

rä, k

ysel

yist

ä sa

atuj

en ti

eto

-je

n ar

vioi

nti

koul

utus

ten

luku

mää

rä, k

ou-

lutu

ksiin

osa

llist

unei

den

lu-

kum

äärä

, työ

paik

koje

n lu

-ku

mää

rä, j

oiss

a on

esi

m.

päih

deoh

jelm

a la

aditt

una

to

imiv

ien

ryhm

ien

luku

mää

-rä

(A

A),

Seu

raku

nnan

A-

piiri

in k

okoo

ntum

iske

rrat

ja

osal

listu

jien

luku

mää

rä

Kur

ikan

kau

pun

gin

hal-

linto

ja p

äätt

äjät

, sos

iaal

i-to

imi,

Ely

, Ku

rikan

työ

n-ha

kija

t ry,

yri

ttä-

jät/

vuos

iluku

???

T

yöte

rve

yshu

olto

T

yöte

rve

yshu

olto

, Työ

n-an

taja

t,

Seu

raku

nta

yhte

isty

össä

m

uide

n to

imijo

iden

kan

s-sa

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

76

Ik

äänt

yvie

n hy

vinv

oin-

nin

tuke

min

en

osal

lisuu

den

lisää

min

en ja

nk.

pa

ssiiv

iste

n el

äkel

äist

en a

kti-

voin

ti m

ukaa

n to

imin

taan

tie

don

lisää

min

en p

äihd

e-

ja

mie

lent

erve

ysky

sym

yksi

stä

myö

s yh

dist

yste

n to

imijo

ille

ikäi

hmis

ten

kans

sa t

yösk

ente

-le

vien

tiet

otai

don

lisää

min

en

päih

de-

ja m

iele

nte

rve

ysky

-sy

myk

siss

ä; m

atal

a ky

nnys

pu

heek

siot

tam

isel

le

TK

:n k

lubi

77

hyö

dyn

täm

inen

: esi

-m

erki

ksi e

rilai

set t

ieto

isku

t, es

ittee

t yh

dist

yste

n ja

järje

stöj

en t

oim

inna

s-ta

ko

ulut

uspä

ivän

laat

imin

en y

htei

s-ty

össä

elä

kelä

isjä

rjes

töje

n yh

-d

yshe

nkilö

iden

kan

ssa

ehkä

isev

än

toim

inna

n nä

köku

lmas

ta

koul

utus

tarp

een

kart

oitt

am

inen

;

- ik

äihm

iste

n pä

ihde

mitt

arin

kä

yttä

min

en

päih

teis

iin –

ja/t

ai m

iele

nter

-ve

ytee

n lii

ttyv

ät te

emai

skut

, Jä

rjest

öjen

ja y

hdis

tyst

en

piiri

ssä

olev

ien

ikää

ntyv

ien

luku

mää

rä

koul

utus

päiv

än s

uunn

ite

lma,

ko

ulut

uspä

ivä,

osa

llist

ujie

n lu

kum

äärä

, pal

autt

eet

koul

utus

suun

nite

lma

ikäi

hmis

ten

päih

dem

ittar

in

käyt

töas

te, t

ulok

set j

a tu

los

te

arvi

oint

i

JIK

, E

läke

läis

järj

estö

t P

ohja

nmaa

/Väl

ittäj

ä 20

09-h

ankk

een

alus

tus

eläk

eneu

vost

olle

2-

3/20

11, e

läke

läis

neuv

osto

JIK

JI

K, t

erve

yden

huol

to

KU

RIK

AN

TY

ÖR

YH

MÄ

N M

AT

RIIS

I

77

78

LÄHTEET A-klinikkasäätiö/ Päihdelinkki.[viitattu 30.3.2011]

saatavissa: http://www.paihdelinkki.fi.

Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen tilastot Ylikonstaapeli Alpo Iskala. 2009-2010. Heiskanen, T. & Salonen, K. & Kitchener,B. & Jorm, A. 2005. Käsikirja Mielenterveydestä

ja ensiavusta. Copyright Kitchener, B.& Jorm, A. 2002. Suomen oloihin soveltanut Suomen

Mielenterveysseura Stakesin luvalla.

Ilmajoen ennaltaehkäisevä päihdestrategia 2008 -2012. 2007. Ilmajoen päihdetyöryhmä, Niskalenk-

ki/Tiukka ote päihteisiin -projekti.

Ilmajoen kuntastrategia 2012. 2008. [ viitattu 14.3.2011]

saatavissa: http://www.ilmajoki.fi/files/Tiedostot/Strategia_2012.pdf

Ilmajoen psykiatrisen poliklinikan tilastot 2009 ja 2010. Janne Ruohoniemi. Etelä-Pohjanmaan Sai-

raanhoitopiiri.

Jalasjärven mielenterveysyksikön tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Jalasjärven mielenterveysyksikkö.

JIK ky:n strategiset linjaukset v. 2009- 2016. 2010. JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Yh-

teistyöllä ja ammattitaidolla - tuloksena kuntalaisten hyvinvointi. Johtokunta 19.11.2010 ja johto-

ryhmä 1.11.2010.

Kouluterveyskysely. Ilmajoen kuntaraportti. 2009. THL

Kouluterveyskysely. Jalasjärven kuntaraportti. 2009.THL

Kouluterveyskysely. Kurikan kuntaraportti. 2009. THL

Kurikan kaupungin strategia 2009-2012. 2009. [viitattu 13.3.2011]

saatavissa: http://www.kurikka.fi/files/Tiedostot/Kurikan kaupungin strategia 2009pdf.

79

Kurikan psykiatrisen poliklinikan tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Janne Ruohoniemi. Etelä-

Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri.

Laatutähteä tavoittelemassa: ehkäisevän päihdetyön kriteerit. 2006. Stakes: Sosiaali- ja terveysalan

tutkimus- ja kehittämiskeskus.[viitattu 23.3.2011]

saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/NR/rdonlyres/EC80AF22-E280-498B-A05B-

B1839EA118DF/0/laatutahtea_tavoittelemassa.pdf.

Laitila, M. & Järvinen, T. (toim.) 2009: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kun-

nissa. Yliopistopaino. Helsinki 2009.

Stakes/Neuvoa antavat. 2008. [viitattu 1.3.2011]

saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/kehittaminen/ehkaisevatyo/index.htm

”Meirän porukat yhyres”. Pikkulapsiperheiden tukeminen perusterveydenhuollossa moniammatilli-

sena yhteistyönä. Raportti. Yhteistyöstä yhteiseen työhön. 2010. Leinonen, A. (toim.) JIK- perus-

palveluliikelaitoskuntayhtymä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009- työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihde-

työn kehittämiseksi vuoteen 2015.2009. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.[ viitattu

1.3.2011] saatavissa:

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7175.pdf

Mäkelä, R. 2003. Hoitojärjestelmät. Teoksessa Salaspuro, M., Kiianmaa, K. & Seppä, K. (toim.)

Päihdelääketiede. 2. uudistettu painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Nordling,E. 2010. Mielenterveyden edistäminen sekä ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Teok-

sessa: Partanen, A., Moring, J., Nordling, E. & Bergman, V. (toim.)Kansallinen mielenterveys- ja

päihdesuunnitelma 2009-2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna 2009. THL

Osaamisen ja uudistumisen strategiat. Jalasjärvi. 2010. Microsoft PowerPoint- tiedosto. Sähköposti-

tiedote: Marjukka Kätevä 21.3.2011.

80

Seinäjoen A-klinikan tilastot vuosilta 2009 ja 2010. Sirkku Rajala. Seinäjoen kaupungin päihde-

huollon palvelut.

Seinäjoen nuorisoasema Steissin tilastot 2009 ja 2010. Seinäjoen kaupunki.

Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tilastot vuosilta 2009 ja 2010.Sirkku Rajala.Seinäjoen

kaupungin päihdehuollon palvelut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma: KASTE 2008-2011. Sosiaali- ja ter-

veysministeriön julkaisuja 2008:6. [ viitattu 10.2.2011]

saatavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-

3683.pdf&title=Sosiaali__ja_terveydenhuollon_kansallinen_kehittamisohjelma_KASTE_2008_201

1_fi.pdf

SOTKA net -indikaattoripankki. THL. Saatavissa: http://www.sotkanet.fi. Stakes. 2006. Strategiatietokanta. Päihdestrategiat, Kurikan päihdestrategia. [viitattu 23.2.2011]

saatavissa: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/tietokannat/strategiat/.

Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015- kansanterveysohjelmasta. 2001. Sosiaali- ja terve-

ysministeriön julkaisuja 2001:4.[viitattu 3.2.2011] saatavissa:

http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/terveys/terveys2015.pdf

WHO 2004. Promoting Mental Health. Concepts, emerging evidence, practice.

Summary report. A report of the World Health Organization, Department of Mental

Health and Substance Abuse in collaboration with the Victorian Health PromotionFoundation and

the University of Melbourne. Geneva.

81

Liite 1/4

Anne Ojalehto 27.4.2011

Erityisopettaja

Sedu-Spurtti

Koulutuskeskus Sedu

Ajatuksia ja kommentointia Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja

päihdestrategiasta vuosille 2011-2015

Olen lähinnä keskittynyt kommenteissani lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimenpiteisiin, koska se on tutuin

alue itselleni. Toki päihde- ja mielenterveystyö on tärkeätä koko väestön kannalta. Nuoriso on myös hedel-

mällistä maaperää, heihin on mahdollista vielä vaikuttaa.

Yhteistyö koulutoimen kanssa on tärkeää, siellä koulu on ainoa instanssi, jolla tavoitetaan koko ikäluokka.

Erilaiset yleisöluennot ja vanhempainillat päihde- ja mielenterveystyöhön liittyen ovat tarpeellisia. Koulun

järjestämänä esim. vanhempainiltoina ne kokoavat yleensä laajan kuulijakunnan.

Yleisenä piirteenä koko strategiapaketissa on, että jalkautuva työ, joka tuottaisi varmasti hedelmää nuorten

parissa, on aika vähäistä. Pelkät työryhmät ja valistustilaisuudet eivät välttämättä tavoita sitä joukkoa, joka

eniten tuen olisi tarpeessa. Erilaiset nuorisotilat ja yökahvilat työntekijöineen, joissa nuoret voivat kokoon-

tua, seurustella, harrastaa ja keskustella aikuisen kanssa, ovat tärkeitä. Niihin on myös kehitettävä ja luota-

va erilaisia toimintoja, jotka kiinnostavat mahdollisimman suurta nuorisojoukkoa - päihteettömästi tietysti.

Etsivätyöllekin todennäköisesti ovat hyviä kiintopisteitä.

Erilaisia toiminnalliset jutut, kuten päihdeputki ja elämystunneli ovat herätteleviä, kunhan ne ovat suunnat-

tuja ikätason mukaan lapsiin ja nuoriin. Jos tällaisia paikkakunnalla järjestetään, on tärkeätä, että myös

huoltajat käyvät katsomassa, monilla saattaa silmät aueta.

Palvelujen helppo saatavuus on tärkeätä. Ehkä terveyskeskukset ja kouluterveydenhoitaja ovat niitä parhai-

ta kanavia. Jos yhteydenotto on mutkikasta, voi se jäädä tekemättä. Itse olen monesti törmännyt siihen,

että nuoret ja vanhemmat ovat ymmällä, mihin pitäisi ottaa yhteyttä. Systeemi ei saa olla liian monimutkai-

nen. Riittävät ja oikea-aikaiset mielenterveyspalvelut kaikkien saataville. Nykyisessä systeemissä nuoret

joutuvat odottelemaan kuukausisakin hoitoon pääsyä. Yhteiskunnallisissa puheissa kyllä aina luvataan, mut-

ta arki ja totuus ovat aivan jotain muuta.

Eri toimijoiden voimien yhdistäminen, moniammatillinen yhteistyö, joissa omistajatahojen ja toiminnallis-

ten sektoreiden rajat ylittyvät, on ensiarvoisen tärkeätä. Kaikki saattavat muuten pohdiskella samoja on-

gelmia, mikä on resurssien haaskausta ja siihen viidakkoon on helppo hukkua. Moni avuntarvitsija saattaa

joutua kiertelemään luukulta toiselle, eivätkä asiat edisty. Olisi hyvä määrittää, että kaikki kentällä toimijat

ovat vastuussa laajasta verkostoyhteistyöstä ja tiedonkulusta, jota tietosuoja ei liiaksi saisi estää.

Monessa kohdin strategiaa mainittiin matalan kynnyksen puuttuminen asiaan –tämä pitää saada kauniista

ajatuksesta todellisiksi teoiksi.

Nuoreten päihteiden käyttöön suhtaudutaan yhteiskunnassamme liian myötämielisesti, jopa vanhemmat

ostavat tupakkaa ja alkoholia omille lapsilleen. Miten saisimmekaan tämän asian muutettua? Tarvitaan

asennekasvatusta kaikille, annetaan lasten olla lapsia, aikuisten maailmaan ei pitäisi kellään olla kiire!

Terveisin

Anne Ojalehto

Liite 2/4 Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke Tiina Pekkanen Keskuskatu 13 A

Viite: Lausuntopyyntö 14.4.2011

Asia: Lausunto Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueell a: Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan mielenterveys- ja päihdestrateg ia vuosille 2011–2015 -strategialuonnoksesta

Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke on pyytänyt Seinäjoen ammat-tikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköä antamaan lausun-tonsa Hyvinvointia läpi elämän JIK-alueella -strategialuonnoksesta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö toteaa lausuntonaan seuraavaa: Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki sopivat syyskuussa 2009 yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian laa-timisesta alueelle. Myös JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä alueellinen Pohjanmaa / Välittäjä 2009 -hanke ovat osallis-tuneet strategian laatimiseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö pitää laaja-alaista lähestymistapaa tarkoituksenmukaisena, sillä mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttuminen edellyttää lähes aina kunta- ja organisaatiorajat ylit-tävää yhteistyötä. Strategiaprosessin aikana on koottu monipuolisesti tietoa mielen-terveyden ja päihteiden käytön nykytilanteesta sekä mahdollisista kehittämiskohteista. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö pitää erityi-sen tärkeänä, että strategiaprosessin aikana on kuultu niin kunta-laisia kuin eri alojen asiantuntijoitakin. Myös strategiaa valmistele-viin työryhmiin on kuulunut eri alojen edustajia. Mielenterveys- ja päihdeongelmien nykytilannetta ja palvelujen käyttöä kuvataan luonnoksessa myös tilastojen avulla. Tilastotar-kastelu on monipuolinen ja mittareita voidaan todennäköisesti hyödyntää myös strategian toteutumisen seurannassa sekä arvi-oinnissa. Joidenkin mittareiden osalta voisi harkita lukujen suh-teuttamista esimerkiksi kokonaisväkilukuun tai tietyn ikäiseen vä-

estöön. Pelkkien absoluuttisten lukujen vertaileminen voi johtaa harhaan, sillä kunnat ovat keskenään erikokoisia. Lisäksi voisi harkita tiettyjen verrokkialueiden nimeämistä tai verrata tietoja systemaattisesti Etelä-Pohjanmaan ja/tai koko maan lukuihin. Strategialuonnoksessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten parissa tehtävään ennaltaehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä varhaiseen puuttumiseen. Painopistevalinta on perusteltu. Samalla tulee kuitenkin kiinnittää huomiota myös muihin ikäryhmiin. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät huoles-tuttavasti. Myös ikääntyvien osalta pyrkimyksenä tulisi olla ongel-mien tunnistaminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa (esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekysymys-ten huomioon ottaminen 75- ja 80-vuotiaille suunnattavien enna-koivien kotikäyntien yhteydessä, geriatrinen depressioseula, iäk-käiden alkoholinkäyttökartoitus, yksinäisyyden kartoittaminen, ai-voterveyteen ja alkoholin kohtuukäyttöön liittyvä neuvonta sekä kuntouttava ryhmätoiminta, kuten depressiivisille vanhuksille suunnatut ryhmät). Erityishuomiota tulisi kiinnittää niihin ikäihmi-siin, jotka ovat kokeneet suuria elämänmuutoksia (esimerkiksi asunnon muuttaminen tai leskeytyminen). Luvussa 3 esitellään kansalais- ja asiakaskuulemisten yhteydessä esiin nousseita kehittämistarpeita. Erityisesti asiantuntijat ovat kannanotoissaan korostaneet selkeiden toiminta- ja hoitoketjujen mallintamisen tärkeyttä. Strategian toimenpideosiossa näihin ky-symyksiin tulisi kiinnittää korostetusti huomiota. Pelkkä maininta moniammatillisesta työskentelystä ei riittävästi ohjaa toimintaa käytännön tilanteissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö katsoo, että strategiassa tulisi esitettyä voimakkaammin kiinnittää huomiota myös mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien lä-heisten tukemiseen. Omaishoitajat on mainittu ainoastaan yhden kunnan toimenpide-listauksessa. Esimerkiksi vanhusten omaishoitajat ovat useimmi-ten myös itse iäkkäitä, ja heihin olisi erityisesti kohdistettava eh-käisevää ja tukevaa toimintaa (esimerkiksi terveystarkastukset ja omaishoidon koordinaattorin palvelut). Erityisen tuen, ohjauksen, neuvonnan ja virkistyspalvelujen tarpeessa ovat muistisairasta omaistaan hoitavat iäkkäät puolisot.

Rakenteeltaan strategialuonnos on selkeä ja ottaa monipuolisesti huomioon julkisen sektorin päihde- sekä mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden. Strategiaan liittyvä toimenpideohjelma konkretisoi strategian keskeisimmät linjaukset johdonmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti. Strategian toteutettavuuden kannalta on niin ikään myönteistä, että tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on luotu mittarit ja sovittu seurantatiedon keräämisen vastuuta-hoista. Arviointia varten mittareille olisi vielä syytä määritellä sel-keät tavoitetasot sekä sopia seurantatulosten raportoinnista ja tu-losten käsittelystä eri toimielimissä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Asta Heikkilä Yksikön johtaja

LIITE 3/4 2.5.2011 IRTI HUUMEISTA RY:N, SEINÄJOEN ALUEOSASTON LAUSUNTO JIK- KUNTIEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIAAN Strategia on selkeä ja palvelujärjestelmä on kuvattu hyvin. Kolmen kunnan yhteisessä mielenterveys- ja päihdestrategiassa arvopohja ja tavoitteet antavat hyvät lähtökohdat mielenterveys- ja päihdetyöhön. Jatkotyöskentelyssä olisi toivottavaa, että nämä arvot olisivat konkreettisemmin esillä myös toimenpide-osiossa. Ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen tulevat yhteiskunnan ja kunnan kannal-ta taloudellisesti korjaavaa työtä halvemmaksi. Inhimillisestä näkökulmasta puhumat-takaan. Oppilaiden ja/tai opiskelijoiden ehkäisevä päihdetyö ja päihteidenkäyttöön puuttuminen edellyttää usean toimijoiden välistä yhteistyötä. (koulut ja oppilaitokset, vanhemmat, vanhempainyhdistykset). JIK-alueen mielenterveys- ja päihdestrategia on näkemyksemme mukaan alkoholi-keskeinen, eikä huumausaineiden käyttäjien alakulttuuria ja huumeidenkäyttöön liit-tyviä ominaispiirteitä ole huomioitu riittävästi. Ammattihenkilöstöllä (esimerkiksi terveydenhoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijät, opettajat) on osastomme toipuvien käyttäjien kokemuksen mukaan melko hyvät valmiudet alkoholi-ongelmaisen koh-taamiseen ja hoitoon. Sen sijaan ammattihenkilöstön perustiedot – ja valmiudet huu-meiden/lääkkeitä väärinkäyttävien asiakkaiden tunnistamiseen, kohtaamiseen ja hoi-toon ovat puutteelliset. Kokemuksemme mukaan mielenterveyshäiriöihin apua hake-vien päihdeongelmat jäävät usein huomaamatta. Alkoholi tunnistetaan näissäkin ta-pauksissa helpommin, kun taas kannabiksen käyttöä, joka saattaa altistaa masennuk-selle, ahdistukselle tai paniikkikohtauksille ei useinkaan tunnisteta. Olemme huolissamme myös Päihdehuoltolaki (41/86) § 7 toteutumisesta JIK –kunnissa (Päihdehuollon palveluita TULEE ANTAA henkilölle, jolla on päihteiden-käyttöön liittyviä ongelmia). Strategiassa ei huomioida lainkaan esimerkiksi maantie-teellisiä etäisyyksiä, jotka saattavat estää päihdeongelmaisen avohuollon. Opioidi-

riippuvaisten korvaushoidon järjestäminen on huomioitu strategiassa. Bentsodiatse-piiniriippuvaisten asianmukaista vieroitushoitoa ei ole strategiassa mainittu, vaikka tämä on suuri puute JIK-alueella. Bentsodiatsepiiniriippuvaisten vieroitusta ja/tai kuntoutusta ei voida hoitaa samoin kuin alkoholikatkaisua. Jatkuvat epäonnistuneet katkaisuhoidot tuovat kunnille kustannuksia, mutta myös laskevat motivaatiota siten, että riippuvaisen on aina vain vaikeampi uskoa mahdollisuuksiinsa toipua. Strategias-sa olisi hyvä pohtia sitä, että onko kaikin puolin tehokkaampaa ja taloudellisempaa suunnatta vähäiset resurssit yksiköihin, joissa on ammatti-osaamista nimenomaisesti lääke/huumevieroitukseen ja kuntoutukseen? Esimerkkinä Järvenpään sosiaalisairaa-la. Päihdekuntoutujien jatkohoidon suunnittelu ja toteutus eivät tule riittävän selkeästi esille strategiassa. Päihdekatkaisu- ja/ tai kuntoutusjaksot eivät rakennu kestävälle pohjalle ellei kotikunnassa ole varauduttu tukitoimenpiteisiin päihteettömyyden yllä-pitämiseksi. Strategiassa sivutaan esimerkiksi kuntoutujien asumiskysymystä, mutta mitään konkreettisia suunnitelmia tai toimenpiteitä sieltä ei löydy. Päihdekuntoutuja tarvitsee myös monipuolisen verkoston tuekseen. Strategiassa ei ole huomioitu riittä-västi päihteidenkäyttäjien läheisiä. Myös heidän jaksamisensa tukeminen on ehkäise-vää toimintaa. Strategiassa korostetaan yhteistyötä, mutta järjestöjen ja yhdistysten osuus jää ohuek-si. Strategian jatkotyöskentelyssä koemme tärkeäksi asiaksi sen, että palveluiden käyttäjät ovat mukana suunnittelemassa palveluiden käytännön toteuttamista yhdessä ammattihenkilöstön kanssa. Irti huumeista ry, Seinäjoen alueosasto haluaa antaa erityiskiitoksen kehittäjätyötekijä Tiina Pekkaselle yhteistyöstä strategiaprosessin aikana ja aidosta kiinnostuksesta huumekuntoutujien ja heidän läheistensä tukemisesta JIK- kunnissa. Irti Huumeista – Seinäjoki/Etelä-Pohjanmaa Kasperinviita 15 60150 SEINÄJOKI 0408337411 [email protected] www.irtihuumeista.fi

Liite 4/4 3.5.2011 Lausunto mielenterveys- ja päihdestrategialuonnokseen JIK-alueella Laaja, kattava strategia yleisesti. Hienoa, että nyt tehdään mielenterve-ys/päihdestrategia, koska se on puuttunut monista näistäkin kunnista - ja että se teh-dään sopivan pitkälle aikavälille myös (vuoteen 2015 asti). Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi kuitenkin mietityttävät minua, samoin konkreettiset, korjaavat toimenpiteet ja suunnitelmat konkreettisista toimenpiteistä, mikäli jokin indikaattori alkaa osoittaa hälyttäviä lukemia (esim. jos nuorten päihteiden-/huumeiden käyttö näyttäisi kohoavan voimakkaasti tms). Toimenpideohjelmasta löytyy kyllä konkretiaa, mutta silti siitä jäi hieman hajanainen kuva ja toisaalta kysymys siitä, ovatko toimenpiteet aikei-ta vai onko niiden toteuttamiseen jo sitouduttu ja tarvittavat määrärahat/resurssit olemassa? Toinen, mitä mietin käytännön tasolla, oli yhteistyö eri toimijoiden välillä. Sitä kyllä painotetaan tässäkin strategiassa, mutta käytännön toimenpiteissa ei mielestäni näy yhteistyön tekeminen ts. suunnitelma ei kerro monessa kohden, miten toteutukset ta-pahtuvat (jossakin kohden kyllä esim. että Pohjanmaa/Välittäjä-hankkeen kanssa). Järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön konkretiat puuttuvat tai en ainakaan löytänyt niitä. Seurakunnan kanssa tehtävää yhteistyötä oli jossakin kohden mainittuna. Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Rakuunakatu 1 60100 Seinäjoki puh.06-4148994, 050-3483676 e-mail:[email protected] www.omaisetep.fi

hyvinvointia läpi elämän jik-alueella - epshp · 2016. 7. 1. · mielenterveys- ja...

Documents