Äidinkieli ja kirjallisuus - paimio€¦ · web viewkurssiseloste 2020 – 2021 paimion lukio...

KURSSISELOSTE2020 – 2021

PAIMION LUKIOSÄHKÖYHTIÖNTIE 221530 PAIMIO

Rehtori Olli-Pekka Lehtonen puh. 050 5702 669

Koulusihteeri Eira Tausa puh. 050 4215 430Opinto-ohjaaja Hanna-Kaisa Hietajärvi puh. 050 3136 050

SISÄLLYSLUETTELO

Humanistis-yhteiskunnalliset tieteetJohdanto …………………………….. 1 Filosofia ………………………………. 25Kurssitarjonta ………………………. 3 Psykologia ……………………………. 26

Historia ……………………………….. 27Kurssisisällöt aineittain Yhteiskuntaoppi ……………………… 28Äidinkieli ja kirjallisuus ……………… 4 Uskonto ………………………………. 29

Elämänkatsomustieto ………………… 30Kielet Terveystieto…………………………… 31Englanti ………………………………. 5Ruotsi ………………………………… 7 Taito- ja taideaineetSaksa …………………………………. 10 Liikunta ……………………………….. 32Ranska …………………………………12 Musiikki ………………………………. 34Espanja ……………………………….. 13 Kuvataide……………………………… 36Venäjä. …………………………………13 Opinto-ohjaus ………………………… 37

Teemaopinnot…………………………. 38MatematiikkaPitkä matematiikka …………………… 14 Soveltavat koulukohtaiset kurssitLyhyt matematiikka ………………….. 16 Ilmaisutaito …………………………… 39

Reaaliaineiden kertauskurssi …………. 39Ympäristö- ja luonnontieteet Tietotekniikka ……………………….... 40Biologia ………………………………. 18Maantiede …………………………….. 19 Lukiodiplomit ………………………...41Fysiikka ………………………………. 20 Opintoja muista oppilaitoksista ……. 42Kemia ………………………………… 23 Etä- ja verkko-opinnot ……………… 43

30.12.2019

2

Paimion lukion lukuvuoden 2020 – 2021 opiskelijoille:

Kädessäsi on vihkonen, josta saat tietoja ensi lukuvuoden opinto-ohjelmasta sekä aineksia suunnitella opintojasi siitä eteenpäinkin. Tämä kurssiseloste täydentää ja tarkentaa niitä tietoja, joita kursseista sait opinto-oppaasta. Kurssiselosteet ovat syksyllä 2016 voimaan astuneen opetussuunnitelman mukaisia.

Lukio toimii ilman luokka-asteita ja opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Luokattomuudesta huolimatta lukio kannattaa edelleen suorittaa kolmessa vuodessa, joten suunnittele aluksi opinto-ohjelmasi sen mukaan. Matkan varrella suunnitelmia voi sitten tarkentaa . Neljän vuoden opiskelu on hyvä vaihtoehto, mikäli sinulla on aikaa vievä harrastus tai muu erityinen syy. Opintojen nopeuttaminen kahteen vuoteen vaatii runsaasti täysin itsenäistä opiskelua ja tenttimistä, mistä on erikseen aina sovittava.

Sivulla 2 on kaavio, josta näet, mitä kursseja kussakin aineessa tarjotaan ensi lukuvuonna. Tämänkin kaavion avulla voit ainakin alustavasti, suunnitella lukio-opintojasi. Kolmen vuoden ohjelmalla sinun tulee valita kahtena ensimmäisenä vuonna vähintään 28 kurssia kumpanakin ja viimeisenä vuonna 19 kurssia, jotta minimimäärä tulee täyteen. Lukion aikana suoritettavat pakolliset kurssit on lihavoitu. Alleviivatut kurssit ovat ensimmäiselle vuodelle parhaiten sopivia kursseja. Opintosi sujuvat turvallisesti, jos valitset niistä. Riippuu tietysti ainevalinnoista ja painotuksista, mitkä niistä aluksi otat. Kielten ja matematiikan kohdalla annettuja suosituksia on syytä noudattaa, muissa aineissa sallitaan yksilöllisyyttä.

Oppaassa on lyhyt kuvaus kaikista opetussuunnitelman kursseista, joita koulussa on tarjolla. Pienet muutokset ovat mahdollisia. Tutki selosteita valintoja suunnitellessasi. Kursseista annetun tiedon suhteen huomaa:

suoritusjärjestyksestä on annettu ohjeita, missä ne ovat aiheellisia kurssityyppi, pakollinen – syventävä – soveltava kohderyhmä on mainittu kunkin selosteen lopussa

Arvostelusta on maininta vain, jos se on muu kuin numeroarvostelu. Arvioinnista kerrotaan tarkemmin opinto-oppaassa. Muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää lukio-opintojen kokonaismäärään. Tällöin sinun tulee esittää rehtorille tarkka selvitys niistä opinnoista, jotta suoritus voidaan hyväksyä.

Musiikkiopiston opintoja ja kursseja on mahdollista hyväksyä lukion kursseiksi, kun niistä toimitetaan todistus rehtorille.

Varsinaiset kurssivalinnat tehdään kevään aikana Wilmassa.

Rehtori Olli-Pekka Lehtonen

3

Seuraavan lukuvuoden valinnat

Oppiaineen nimi ja lyhenne Kursseja lukuv. 2020 – 2021

Äidinkieli (ÄI) 1 – 2 - 3 – 4 – 5 - 6 - 7 – 8 – 9 – 10 – 11 – (12) - 13

Englanti (A1-kieli ENA) 11 – 1 – 2 - 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 10 – 12 (11 = ½

kurssia)

Ruotsi (A-kieli RUA) 9 – 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 -8 – 11 (9 = A-kieleen vaihtaj.)

Ruotsi (B1-Kieli RUB) 8 – 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 11 (8 = ½)

Saksa (B2/B3-kieli SAB) 1J – 2J – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9

Ranska (B2/B3-kieli RAB) 1J – 2J – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9

Espanja (B3-kieli ES) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 (lukujärj. ulkopuolella)

Venäjä (B3-kieli VB) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8

Matematiikan yhteinen (MAY) 1Pitkä matematiikka (MAA) 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9 – 10 – 11 – 12 -13 – 14 – 15 – 16 -

17

Lyhyt matematiikka (MAB) 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9 - 10

R Biologia (BI) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7

R Maantiede (GE) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 - 6

R Fysiikka (FY) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9 – 10 – 11 – 12

R Kemia (KE) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 – 9 – 10

R Filosofia (FF) 1 – 2 – 3 – 4

R Psykologia (PS) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 - 7

R Historia (HI) 1 – 2 - 3 – 4 - 5 – 6 - 7 – 8

R Yhteiskuntaoppi (YH) 1 – 2 – 3 – 4 – 5

R Uskonto (UE) 1 – 2 – 3 - 4 – 5 - 6

R Elämänkatsomustieto 1 – 2 – 3 – 4 – 5 - 6

R Terveystieto (TE) 1 – 2 – 3

Musiikki (MU) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 - 7 (+ Musiikkiopisto 8 – 9 –10)

Kuvataide (KU) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 (KU tai MU, vain toisesta 2

pak.)

Liikunta (LP/LT) 1 – 2 – 3 – 4 – 5 – 6 – 7 – 8 - 9 - 10 >> lajivalmennus

Opinto-ohjaus (OP) 1 – 2

Teemaopinnot (TO) u 2 – 3 – 4 - 5

Ilmaisutaito (IT) 1 – 2 - 3

Tietotekniikka (AT) 1 – 2 – 3 – 4 (5 – 6 - 7 Turun yliopisto)

Reaaliaineiden harjoituskurssi (RE) 1

KURSSEJA YHTEENSÄ:________

4

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Suoritusjärjestys: Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei toisin mainita.

PAKOLLISET KURSSIT1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Kurssilla syvennetään käsitystä monimuotoisista teksteistä. Hiotaan monilukutaitoa ja kykyä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Opitaan lähdekriittisyyttä ja tiedonhankintataitoja. Totutaan huoltamaan omien tekstien kieliasua. 1. vuoden opiskelijoille.

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

Tarkastellaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä identiteetin rakentumisessa. Harjoitellaan kirjoittamista prosessina. Opitaan ymmärtämään suomen kielen rakenteita ja vaihtelua. Luetaan kurssin teemaan liittyviä fiktiivisiä ja faktatekstejä. 1. vuoden opiskelijoille. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä. Eritellään ja tulkitaan proosaa, lyriikkaa ja draamaa. 2. vuoden opiskelijoille.

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Tarkastellaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja mediakriittisyyden näkökulmista. Perehdytään argumentoinnin tapoihin ja retorisiin keinoihin. 2. vuoden opiskelijoille.

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

Tarkastellaan tekstien konteksteja ja tyyliä. Tutustutaan suomalaisen ja maailmankirjallisuuden keskeisiin klassikoihin. 2. vuoden opiskelijoille.

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄI6)

Syvennetään käsitystä suomalaisesta nykykulttuurista. Tutustutaan Suomen ja muiden maiden nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiin teoksiin ja teemoihin. 3. vuoden opiskelijoille.

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Tarkastellaan vuorovaikutustilanteiden osatekijöitä ja ominaispiirteitä sekä kielellistä että ei-kielellistä viestintää. Harjoitellaan esiintymis- ja ryhmätaitoja. Tarkastellaan puheviestinnän kulttuurisia piirteitä. Ei numeroarvostelua vaan suoritusmerkintä. 1. tai 2. vuoden opiskelijoille.

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Syvennetään taitoja tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Kerrataan kirjoitusprosessin vaiheet ja huolletaan kieltä. 3. vuoden opiskelijoille.

9. Lukutaitojen syventäminen (ÄI9)

Eritellään, tulkitaan, tuotetaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia. Kerrataan fiktiivisten ja faktatekstien analysointia. 3. vuoden opiskelijoille.

5

SOVELTAVAT KURSSIT

10. Elokuvakurssi (ÄI10)

Katsotaan erityyppisiä (genre) elokuvia ja tutustutaan tarkkailutehtävien avulla elokuvan keinoihin. Opitaan huomioimaan myös elokuvan dramaturginen rakenne ja leikkauksen merkitys. Kirjoitetaan lukutaidon vastauksia. Suoritusmerkintä.

11. Lehtityön kurssi (ÄI11)

Kirjoitetaan juttuja lukion omaan Pailu-nettilehteen ja käydään vierailuilla, esimerkiksi Turun Sanomien toimituksessa. Tutustutaan lehtityöskentelyssä vaadittaviin taitoihin, esimerkiksi erilaisten lehtitekstityyppien hallintaan ja valokuvaukseen. Suoritusmerkintä.

12. Sanataiteen kurssi (ÄI12) Ei tarjota lukuvuonna 2020-2021.

Tavoitteena on, että opiskelija rohkaistuu ja innostuu ilmaisemaan itseään sanataiteen monin keinoin. Kurssilla tehdään erilaisia luovia kokeiluja: käytetään kirjoittamisen pohjana muun muassa omaa elämää, kuvia, musiikkia, aisteja sekä mielikuvitusta. Opitaan antamaan ja saamaan palautetta. Tehdään lopputyö itseä kiinnostavasta sanataiteen lajista opettajan ohjauksessa. Työ voi olla sarjakuva-albumi, runosikermä, novelli tai jokin poikkitaiteellinen teos. Lopputyöt julkaistaan antologiassa. Suoritusmerkintä.

13. Kielenhuollon kurssi (ÄI13)Opiskellaan kielenhuollon perusasioita ja yleiskielen normeja. Näin vahvistetaan taitoja tuottaa selkeää ja huoliteltua tekstiä. Sopii niin lukiota aloittaville kuin ylioppilaskokeeseen valmistautuville. Numeroarviointi.

KIELET

ENGLANTI A-kieli

Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä. Ensimmäisenä vuonna on suoritettava kurssit (11) 1-3, toisena 4-6 ja kolmantena 7-8. Muusta järjestyksestä on neuvoteltava opettajan kanssa.

KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI

Perusrakenteiden harjoituskurssi ks. ENA11

PAKOLLISET KURSSIT

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA1)

Kurssin aihepiirit liittyvät opiskeluun ja nuorten jokapäiväiseen elämään. Samalla tutustutaan englannin asemaan maailmankielenä, ja pohditaan muutoinkin kielellistä monimuotoisuutta. Kurssilla paitsi vahvistetaan aiemmin opittua, mm. perusrakenteita ja verbioppia, myös tarkastellaan opiskelijan kieliosaamista analyyttisesti: mitä osaan, miten voin kehittyä. Myös kielen opiskelu- ja viestintästrategioihin kiinnitetään huomiota.

6

2. Ihminen verkostoissa (ENA2)

Kurssilla monipuolistetaan erilaisissa, eri vaativuustasojen vuorovaikutustilanteissa tarvittavien strategioiden valikoimaa. Opiskelijan taitoa aktiivisena keskustelijana harjaannutetaan erilaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Näin myös kykyä mielipiteiden ilmaisuun ja merkitysneuvotteluihin pyritään syventämään. Aihepiireihin lukeutuvat mm. ihmissuhteet ja hyvinvointi. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA3)

Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskelijoiden monilukutaitoa, mm. käsittelemällä kulttuurisia ilmiöitä laaja-alaisesti eri taidemuotojen kannalta. Myös englanninkieliset mediat ja luova toiminta lukeutuvat kurssin aiheisiin. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tarkkuutta.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriittistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimijuutta englannin kielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin. Ihmisoikeuskysymykset sekä yksilöiden ja yhteisöjen vastuut ja valinnat auttavat pohtimaan vaikuttamismahdollisuuksia. Siten myös aktiivinen kansalaisuus nousee kurssilla tärkeäksi teemaksi.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA5)

Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuottamisen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tieteenaloista. Omien näkökantojen ilmaisua harjaannutetaan. Käsitellään englannin kielen (erityis)asemaa kansainvälisenä tieteen ja teknologian kielenä. Aihepiirejä nousee pohdittavaksi mm. teknologian ja digitalisaation edistysaskeleiden myötä, mutta myös eri tiedon- ja tieteenaloista sekä tulevaisuudenvisioista.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA6)

Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työelämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Mm. nuorten elämänpiiriin liittyvät aihepiirit johdattavat käsittelemään tekstilajeja, joita opiskelijat kohtaavat mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä. Kurssilla voidaan harjoitella myös urasuunnitelmille ominaista suullista ja kirjallista viestintää. Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja työntekoa kansainvälisessä kontekstissa.


7. Kestävä elämäntapa (ENA7)

Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa englantia erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Eri tekstilajien vaativiakin tekstejä analysoidaan tai tuotetaan ja pyritään näin myös laajentamaan sanavarastoa. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. Samalla otetaan huomioon opiskelijoiden kiinnostuksen

7

kohteet ja annetaan valmiuksia käsitellä omaa suhdetta kestävään elämäntapaan aihepiiriin liittyvällä kielellä.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA8)

Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.

SOVELTAVA KURSSI

10. Englannin kielen verkkokurssi (ENA10)

Kurssi harjoituttaa ylioppilaskirjoituksiin ja on tarkoitettu abiturienteille. Kerrataan yo-kirjoituksissa vaadittavia rakenteita ja sanontoja, harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistä sekä aineen kirjoittamista. Suoritus itsenäisesti verkkokurssina. Sopii erityisesti syksyn kirjoittajille.

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

11. Perusrakenteiden harjoituskurssi (ENA11)

½ kurssia. Lähinnä englannin kielen perusrakenteiden ja –taitojen harjoitteluun. Erittäin suositeltavakaikille opiskelijoille, joiden yläkoulun päättöarvosana on 5-7.

12. Englannin kielen abikurssi kirjoituksiin valmentautuvalle (ENA12)

Kurssi valmistaa ylioppilaskirjoituksiin. Kerrataan yo-kirjoituksissa vaadittavia rakenteita, sanastoaja sanontoja, harjoitellaan kuullun- ja luetunymmärtämistaitoja sekä aineen kirjoittamista. Suoritetaan hajautettuna useammalle jaksolle ja sopii erityisesti kevään kirjoittajille.

RUOTSI A-kieli Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä, muusta järjestyksestä on aina neuvoteltava opettajan kanssa.Arviointiperusteina pakollisissa kursseissa on aktiivinen osallistuminen, sanasto- ja rakennekoe sekä kuullun- ja luetunymmärtämiskoe ja kirjallinen tuotos. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSIJohdantokurssi A-kieleen vaihtajalle ks. RUA9 PAKOLLISET KURSSIT

1. Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)

Aihepiireinä ovat koulu, asuminen, perhe, vapaa-aika ja harrastukset. Painotetaan suullisen kielitaidon kehittymistä sanaston oppimisen rinnalla. Opitaan kertomaan itsestä, omasta elämästä ja keskustelemaan tavallisissa arkielämän tilanteissa. Kerrataan kieliopin perusasioita, joita tarvitaan

8

seuraavilla kursseilla: verbit, substantiivit, adjektiivit ja päälauseen sanajärjestys. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB1-kurssille (=RUA1).

2. Ihminen verkostoissa (RUA2)

Opitaan kertomaan ulkonäöstä, pukeutumisesta, ihmissuhteista ja muista ihmisen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jatketaan perusrakenteiden kertausta mm. sivulauseen sanajärjestys sekä harjoitellaan edelleen erilaisia arkipäivän viestinnällisiä suullisia tilanteita ja kirjallisia tehtäviä. Syvennetään taitoa toimia aktiivisesti vuorovaikutustilanteissa. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB2 kurssille (=RUA2).

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)

Aihepiireinä ovat Suomi, suomalaisuus, oma kotiseutu, suomenruotsalaisuus ja ruotsinsuomalaiset sekä minä kulttuurinkuluttajana. Laajennetaan perusrakenteiden harjoittelua, mm. pronominit ja prepositiot. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB3 kurssille (=RUA3).

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)

Pohditaan omaa elämänasennetta, elämänkatsomusta. Lisäksi aiheina ovat erilaisten kulttuurien tuntemisen merkitys ja omat kulutustottumukset. Harjoitellaan erityisesti oman mielipiteen ilmaisemista. Keskeisinä rakenneasioina ovat apuverbit, infinitiivin käyttö ja epäsäännölliset verbit. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB4-kurssille (=RUA4).

5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)

Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityisesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista. Aihepiirit nousevat eri tiedon- ja tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja. Kielioppiasioiden syventävää käsittelyä valikoivasti. Vain A-kielen lukijoille.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)

Tekstien aiheina työelämä, yrittäjyys ja jatko-opinnot sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Käsitellään myös mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tavoitteena ymmärtää kielitaidon merkitys työelämätaitona


7. Kestävä elämätapa (RUA7)

Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. Harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB7- kurssille (=RUA7).

8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)

Kurssilla harjoitellaan pääasiassa erilaisia arkielämän suullisia kielenkäyttötilanteita pari- ja ryhmäkeskustelujen avulla. Keskustellaan aikaisempien kurssien aihepiireistä ja ajankohtaisista pohjoismaisista tapahtumista. Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan perusrakenteita kertaamalla ja erityylisten tekstien kirjoittamisella sekä kuunteluharjoituksilla. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla B-kielen RUB6- kurssille (=RUA8).

Kursseja 7 ja 8 ei voi suorittaa tenttimällä.

9


9. Johdantokurssi A-kieleen vaihtajalle (RUA9)

Suositellaan B-kielestä A-kieleen siirtyjille. Kurssilla keskitytään vahvistamaan kielitaidon eri osa-alueita, erityisesti sanastoa ja suullista vuorovaikutusta. Tavoitteena on vahvistaa peruskoulussa saavutettua kielitaitoa ja sen eri osa-alueita. Aloitetaan perusrakenteiden kertaus. Kurssilla painotetaan arkielämän keskusteluharjoituksia. Arviointiperusteina ovat aktiivinen osallistuminen, sanasto- ja rakennekoe sekä kuullun- ja luetunymmärtämiskoe ja kirjallinen tuotos.

Abikurssi (RU11). Tarkemmat tiedot katso B-kieli.

RUOTSI B-kieli

Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä, muusta järjestyksestä on aina neuvoteltava opettajan kanssa.

Arviointiperusteina pakollisissa kursseissa on aktiivinen osallistuminen, sanasto- ja rakennekoe sekä kuullun- ja luetunymmärtämiskoe ja kirjallinen tuotos.


Perusrakenteiden harjoituskurssi ks. RUB8

PAKOLLISET KURSSIT

1. Minun ruotsini (RUB1)

Aihepiireinä ovat koulu, perhe, asuminen sekä vapaa-aika ja harrastukset. Painotetaan suullisen kielitaidon kehittymistä sanaston oppimisen rinnalla. Opitaan kertomaan itsestä, omasta elämästä ja keskustelemaan tavallisissa arkielämän tilanteissa. Kerrataan kieliopin perusasioita, joita tarvitaan seuraavilla kursseilla: verbit, substantiivit, adjektiivit ja päälauseen sanajärjestys. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA1-kurssille (=RUB1).

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB2)

Opitaan kertomaan ulkonäöstä, pukeutumisesta, ihmissuhteista ja muista ihmisen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jatketaan perusrakenteiden kertausta mm. sivulauseen sanajärjestys sekä harjoitellaan edelleen erilaisia arkipäivän viestinnällisiä suullisia tilanteita ja kirjallisia tehtäviä. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA2- kurssille (=RUB2).

3. Kulttuuri ja mediat (RUB3)

Aihepiireinä ovat Suomi, suomalaisuus, oma kotiseutu, suomenruotsalaisuus ja ruotsinsuomalaiset sekä minä kulttuurinkuluttajana. Laajennetaan perusrakenteiden harjoittelua, mm. pronominit ja prepositiot. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA3 kurssille (=RUB3).

4. Monenlaiset elinympäristömme (RUB4)

Pohditaan omaa elämänasennetta, elämänkatsomusta. Lisäksi aiheina ovat erilaisten kulttuurien tuntemisen merkitys ja omat kulutustottumukset. Harjoitellaan erityisesti oman mielipiteen ilmaisemista. Keskeisinä rakenneasioina ovat apuverbit, infinitiivin käyttö ja epäsäännölliset verbit. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA4-kurssille (=RUB4).

5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB5)

10

Tekstien aiheina työelämä, yrittäjyys ja jatko-opinnot sekä tulevaisuudensuunnitelmat. Käsitellään myös mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tavoitteena ymmärtää kielitaidon merkitys työelämätaitona.


6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB6)

Kurssilla harjoitellaan pääasiassa erilaisia arkielämän suullisia kielenkäyttötilanteita pari- ja ryhmäkeskustelujen avulla. Keskustellaan aikaisempien kurssien aihepiireistä ja ajankohtaisista pohjoismaisista tapahtumista. Ylioppilaskirjoituksiin valmistaudutaan perusrakenteita kertaamalla ja erityylisten tekstien kirjoittamisella sekä kuunteluharjoituksilla. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA8-kurssille (=RUB6).

7. Kestävä elämätapa (RUB7)

Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta. Harjoitellaan monipuolisesti ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Kurssi voidaan myös suorittaa osallistumalla A-kielen RUA7-kurssille (=RUB7).

Kursseja 6 ja 7 ei voi suorittaa tenttimällä.


8. Perusrakenteiden harjoituskurssi (RUB8)

½ kurssia. Suositellaan perusrakennekertauksena oppilaille, joiden yläasteen päättöarvosana on 5-7. Kurssille voi osallistua seuraavinakin vuosina, mikäli ongelmia ilmenee. Harjoitellaan kieliopin perusrakenteita. Suoritusmerkintä.

9. Abikurssi (RUA011)

Kurssi suoritetaan itsenäisesti verkkokurssina. Kurssilla kerrataan keskeisimmät rakenteet ja aikaisempien aihepiirien sanastoa. Harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä: kuullun- ja luetunymmärtämistä sekä erityylisten kirjoitelmien kirjoittamista. Kurssi sopii kevään ja seuraavan syksyn kirjoittajille. Suoritusmerkintä.

PERUSKOULUN YLÄLUOKILLA ALKANUT VIERAS KIELI (B2)LUKIOSSA ALKAVA VIERAS KIELI (B3) Kahdella johdantokurssilla opetellaan kielen alkeet. Niitä suositellaan myös aiemmin kieltä opiskelleille kertaamaan ja vahvistamaan jo opittua. Opinnot voi aloittaa kolmannesta kurssista, jos kielen perusteet ovat hallussa. Johdantokurssit soveltuvat myös 2. tai 3. vuoden opiskelijoille matkailukielen kursseiksi. Kahdesta ensimmäisestä kurssista voi ottaa todistukseensa joko arvosanan tai pelkän suoritusmerkinnän.

SAKSA (B2/B3) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSITSuoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä

1. Tutustutaan toisiimme ja saksan kieleen (SAB1J, johdantokurssi)

11

Kurssilla opitaan vuorovaikutustaitoja saksaksi kuten tervehtiminen, esittäytyminen ja hyvästely. Lisäksi opitaan kertomaan ja kysymään vapaa-ajasta, luonteesta, perheestä ja koulunkäynnistä. Suullinen ilmaisu ja kulttuuriin tutustuminen ovat keskeisessä osassa. Ohessa opitaan tärkeimmät saksan kielen kieliopin rakenteet. Kurssi soveltuu 1. vuoden opiskelijoille sekä myös muille harrastuskurssina tai kertauskurssina jo ennen saksan kieltä lukeneille.

2. Matkalla maailmassa saksan kieltä käyttäen (SAB2J, johdantokurssi)

Kurssin kuluessa opit sopimaan tapaamisen, asioimaan kahvilassa ja kaupassa sekä toimimaan erilaisissa matkalla eteen tulevissa tilanteissa saksan kielellä. Suullinen ilmaisu, kulttuurin tuntemus sekä keskeiset kielioppirakenteet syventyvät entisestään kurssin aikana.

3. Elämän tärkeitä asioita (SAB3)

Saksaa jo yläkoulussa lukeneet viimeistään nyt mukaan! Kurssilla kerrataan monipuolisesti yläkoulun aihepiirit sekä kieliopin rakenteet. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon sekä harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää (SAB4)

Kurssilla kiinnitetään huomiota kulttuurien välisten kohtaamisten viestintään Suomessa ja saksankielisissä maissa sekä pohditaan näiden eroavaisuuksia vuorovaikutuksessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista viestintää saksan kielellä. Lisäksi vahvistetaan kielen perusrakenteiden hallintaa.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB5)

Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

6. Kulttuuri ja mediat (SAB6)

Tutustutaan saksankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esimerkiksi kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB7)

Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (SAB8)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

12

9. Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi (SAB9)Kurssilla luetaan tekstejä eri aihepiireistä sekä kerrataan ja syvennetään aiemmilla kursseilla opittua sanastoa ja rakenteita. Kirjoitetaan erilaisia viestinnällisiä tehtäviä. Pääpaino on ylioppilastutkinnon kirjalliseen ja kuullunymmärtämiskokeeseen valmistautumisella.

RANSKA (B2/B3)VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

Suoritusjärjestys: Suositellaan numerojärjestystä.

1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (RAB1)

Kurssilla tutustutaan ranskan kielen asemaan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa, opetellaan tärkeimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia sekä perehdytään ääntämiseen ja intonaatioon.

2. Matkalla maailmassa (RAB2)

Kurssilla harjoitellaan selviytymistä matkustamiseen liittyvissä tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilanteissa, esim. kahvilassa/ravintolassa asioiminen, tien kysyminen ja neuvominen. Opetellaan lisää ääntämistä, puhumista ja puheenymmärtämistä sekä lyhyiden kirjallisten tuotosten laatimista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

3. Elämän tärkeitä asioita (RAB3)

Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

4. Monenlaista elämää (RAB4)

Kurssin aihepiirit käsittelevät kulttuurien välisiä kohtaamisia sekä Suomessa että ranskankielisissä maissa ja niissä tarvittavaa viestintää. Kiinnitetään huomiota myös kulttuurisiin eroavaisuuksiin maiden välillä. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan suullisesti ja kirjallisesti ja vahvistetaan kielen perusrakenteiden hallintaa.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB5)

Harjoitellaan keskustelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen. Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja keskustelemaan arkipäivään liittyvistä asioista. Tutustutaan erilaisiin teksteihin, jotka liittyvät hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin. Samalla pohditaan teknologian vaikutusta vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.

6. Kulttuuri ja mediat (RAB6)

Tutustutaan ranskankielisen kielialueen ajankohtaisiin ja nuoria kiinnostaviin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin. Kurssilla edistetään monilukutaitoa lukemalla erilaisia tekstejä ja käsittelemällä esimerkiksi kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, kuvataidetta tai mediaa.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB7)

13

Kurssilla kiinnitetään huomiota viestinnän kulttuuriseen sopivuuteen. Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

8. Yhteinen maapallomme (RAB8)

Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia ja kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä elämäntavasta.

9. Ylioppilastutkintoon valmentava kurssi (RAB9)

Kurssilla valmistaudutaan yo-kokeeseen harjoittelemalla monipuolisesti kielitaidon eri osa-alueita.

ESPANJA (B3)


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (ESP1)

2. Matkalla maailmassa (ESP2)

3. Elämän tärkeitä asioita (ESP3)

4. Monenlaista elämää (ESP4)

5. Hyvinvointi ja huolenpito (ESP5)

6. Kulttuuri ja mediat (ESP6)

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (ESP7) 8. Yhteinen maapallomme (ESP8)

VENÄJÄ (B3)


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB1)

2. Matkalla maailmassa (VEB2)

3. Elämän tärkeitä asioita (VEB3)

4. Monenlaista elämää (VEB4)

5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB5)

14

6. Kulttuuri ja mediat (VEB6)

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB7) 8. Yhteinen maapallomme (VEB8)MATEMATIIKKA Matematiikan kurssit on syytä suorittaa numerojärjestyksessä, ellei kurssin kohdalla toisin ilmoiteta. Jos järjestyksestä haluaa poiketa, on syytä neuvotella matematiikan opettajan kanssa. Kursseilla harjaannutaan käyttämään tietokoneohjelmistoja matematiikan oppimisen ja tutkimisen sekä ongelmanratkaisun apuvälineinä. Matematiikan opiskelussa hyödynnetään muun muassa dynaamisen matematiikan ohjelmistoja, symbolisen laskennan ohjelmistoja, tilasto-ohjelmistoja, taulukkolaskentaa, tekstinkäsittelyä sekä mahdollisuuksien mukaan digitaalisia tiedonlähteitä. Matemaattisten ohjelmistojen käyttöä voi opiskella vapaaehtoisella itsenäisesti suoritettavalla Matemaattiset ohjelmistot (MAA17=MAB10) -kurssilla, jonka voi suorittaa jo opintojen alussa.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Pohditaan matematiikan merkitystä yhteiskunnassa ja vahvistetaan lukualueiden, peruslaskutoimitusten, prosenttilaskennan ja funktion käsitteen hallintaa. Opitaan käsittelemään lukujonoja, niiden summia sekä niihin liittyviä soveltavia tehtäviä. Opitaan käyttämään logaritmeja ja havaitaan niiden yhteys potenssilaskentaan sekä tutustutaan teknisten apuvälineiden hyödyntämiseen matematiikan opiskelussa.

PITKÄ MATEMATIIKKA

PAKOLLISET KURSSIT

2. Polynomifunktiot (MAA2)

Harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita, opitaan ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtä- löitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää. Edelleen opitaan ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua sekä opitaan ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

3. Geometria (MAA3)

Harjaannutaan hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Opitaan muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita. Ratkaistaan geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. 4.Vektorit (MAA4)

15

Opitaan ymmärtämään vektorikäsite ja perehdytään vektorilaskennan perusteisiin. Tutkitaan kuvioiden ominaisuuksia sekä kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. Lisäksi vahvistetaan yhtälöryhmän ratkaisemisen taitoja.

5. Analyyttinen geometria (MAA5)

Opitaan ymmärtämään kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille ja ymmärtämään pistejoukon yhtälön käsite sekä tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja. Lisäksi syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämystä ja opitaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä

6. Derivaatta (MAA6)

Opitaan määrittämään rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaisemaan yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä. Omaksutaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta. Määritetään yksinkertaisten funktioiden derivaattoja. Tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määritetään sen ääriarvot. Opitaan määrittämään rationaalifunktion suurin ja pienin arvo.

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)

Tutkitaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla ja ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Opitaan trigonometrian peruskaava ja tangettifunktion yhteys sini- ja kosinifunktioon. Opitaan derivoimaan yhdistettyjä funktioita ja tutkimaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla. Opitaan hyödyntämään trigonometrisia funktioita jaksollisten ilmiöiden mallintamisessa.

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Kerrataan potenssien laskusääntöjä sekä tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin, opitaan ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä sekä tutkitaan niitä derivaatan avulla. Opitaan hyödyntämään eksponenttifunktiota kasvamisen ja vähenemisen mallintamisessa.

9. Integraalilaskenta (MAA9)

Opitaan integraalifunktion käsite ja määritetään alkeisfunktioiden integraalifunktioita. Opitaan ymmärtämään määrätyn integraalin käsite ja sen yhteys pinta-alaan. Määritetään pinta-aloja ja tila-vuuksia määrätyn integraalin avulla ja perehdytään integraalilaskennan sovelluksiin.

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)

Kurssilla opitaan havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja. Tutustutaan todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin. Opitaan ymmärtämään diskreetin todennäköisyysjakauman käsite sekä määrittämään jakauman odotusarvo ja soveltamaan sitä sekä perehdytään kombinatorisiin menetelmiin. Perehdytään jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja opitaan soveltamaan normaalijakaumaa.


16

11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Kurssilla perehdytään logiikan alkeisiin ja matemaattiseen todistamiseen. Lisäksi tutustutaan lukuteorian peruskäsitteisiin ja alkulukujen ominaisuuksiin. Kurssilla perehdytään myös kokonaislukujen jaollisuuteen ja syvennetään ymmärrystä lukujonoista ja niiden summista. Kurssille voi osallistua MAY1-kurssin jälkeen.

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12) Kurssilla opitaan algoritmista ajattelua sekä algoritmien toimintaa. Kurssilla perehdytään iterointiin, polynomien jaollisuuteen sen niiden tekijöihin. Kurssilla opitaan määrittämään numeerisesti muutosnopeutta, pinta-alaa sekä epälineaaristen yhtälöiden juuria. Kurssille voi osallistua, kun MAA6-kurssi on käyty.

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, perehdytään aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioihin, täydennetään integraalilaskennan taitoja sekä tutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Perehdytään myös epäoleellisiin integraaleihin esimerkiksi jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimisessa. Kurssilla perehdytään myös kahden muuttujan funktioihin ja osittaisderivaattoihin. Kurssille voi osallistua vasta, kun oppimäärän pakolliset kurssit on suoritettu.


14. Talousmatematiikka (MAA14)

Sama kuin lyhyen matematiikan MAB6.

15. Kertaus 1 (MAA15)

Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisia kursseja silmällä pitäen ylioppilaskirjoituksia. Kurssista saa halutessaan suoritettu-merkinnän. Kurssille voi osallistua, kun oppimäärän pakolliset kurssit on suoritettu.

16. Kertaus 2 (MAA16)

Jatkoa kurssille 15. Kurssista saa halutessaan suoritettu-merkinnän.

17. Matemaattiset ohjelmistot (MAA17 = MAB10)

Kurssilla tutustutaan matemaattisiin ohjelmistoihin sekä niiden käyttöön matemaattisten aineiden opetuksessa. Kurssi arvioidaan suoritettu-merkinnällä. Kurssin voi suorittaa milloin vain opintojensa aikana. Suositellaan ensimmäisen ja toisen vuosikurssin aikana suoritettavaksi. Kurssista ei pidetä oppitunteja, tehtävät suoritetaan kouluajan ulkopuolella.

LYHYT MATEMATIIKKA

PAKOLLISET KURSSIT

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

17

Kurssilla ratkaistaan jokapäiväisen elämän ongelmia matematiikan avulla käyttäen hyväksi lineaarista riippuvuutta, verrannollisuutta, yhtälöitä ja yhtälöpareja. Lisäksi tutustutaan toisen asteen polynomi-funktioon.

3. Geometria (MAB3)

Kurssilla tutkitaan tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden ominaisuuksia, määritetään kuvioiden ja kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia, ratkotaan käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen ja hyödynnetään geometrisia menetelmiä koordinaatistossa.

4. Matemaattisia malleja (MAB4)

Kurssilla havaitaan ja nähdään reaalimaailman ilmiöiden säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia, kuvataan niitä lineaarisilla ja eksponentiaalisilla malleilla ja arvioidaan mallien käyttökelpoisuutta. Kurssilla opitaan potenssi- ja eksponenttiyhtälön ratkaiseminen.

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Kurssilla käsitellään ja tulkitaan tilastollisia aineistoja, arvioidaan regressiomalleja ja tehdään ennusteita mallien avulla. Kurssilla perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin, keskeisiin laskulakeihin ja niitä havainnollistavien mallien käyttöön.

6. Talousmatematiikka (MAB6)

Kurssilla syvennetään prosenttilaskennan taitoja, opitaan talouselämän käsitteitä ja luodaan laskennallista pohjaa yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun, suoritetaan indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä sovelletaan taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja. Kurssilla sovelletaan tilastollisia menetelmiä.


7. Matemaattinen analyysi (MAB7)

Kurssilla tutustutaan derivaatan käsitteeseen, tutkitaan derivaatan avulla funktion kulkua sekä suurinta ja pienintä arvoa. Kurssille voi osallistua, kun kurssit MAY1-MAB3 on suoritettu.

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Kurssilla vahvistetaan tilastojen käsittelytaitoja ja tutustutaan normaalijakaumaan, binomijakaumaan ja luottamusväleihin. Kurssilla opitaan käsittelemään digitaalisessa muodossa olevaa dataa teknisillä apuvälineillä. Kurssille voi osallistua, kun kurssi MAB5 on suoritettu.


9. Kertauskurssi (MAB9)

Kurssin tarkoituksena on kerrata aiempien kurssien asiat, muodostaa niistä kokonaisuuksia sekä valmentautua ylioppilaskirjoitusten lyhyen matematiikan kokeeseen. Haluttaessa suoritettu-merkintä. Kurssille voi osallistua, kun oppimäärän pakolliset kurssit on suoritettu.

18

10. Matemaattiset ohjelmistot (MAB10 = MAA17)

Kurssilla tutustutaan matemaattisiin ohjelmistoihin sekä niiden käyttöön matemaattisten aineiden opetuksessa. Kurssi arvioidaan suoritettu-merkinnällä. Kurssin voi suorittaa milloin vain opintojensa aikana. Suositellaan ensimmäisen ja toisen vuosikurssin aikana suoritettavaksi. Kurssista ei pidetä oppitunteja, tehtävät suoritetaan kouluajan ulkopuolella.YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETEET

BIOLOGIA

PAKOLLISET KURSSIT

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

biologia tieteenä ja sen tutkimusmenetelmät solu elämän perusyksikkönä eliön elinkaari evoluutio ja nykyisen eliökunnan sukupuu biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

luonnossa toimivat vuorovaikutussuhteet elottoman ja elollisen luonnon sekä eliöiden välillä luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet kestävä tulevaisuus ekologiaa tai ympäristön tilaa koskeva tutkimus tai ympäristön kehittämisprojekti


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

solu tutkimuskohteena biomolekyylit solun rakenne ja toiminta sekä toiminnan ohjaaminen solujen lisääntyminen periytymisen perusteet solubiologinen tutkimus laboratoriossa tai sähköisten aineistojen avulla

4. Ihmisen biologia (BI4)

energia, aineenvaihdunta ja sen säätely liikkuminen elintoimintojen hermostollinen, hormonaalinen ja kemiallinen säätely elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit lisääntyminen ja elinkaari ihmiselimistön toimintaa mittaava tutkimus

5. Biologian sovellukset (BI5)

19

bioteknologian sovellukset ja merkitys mikrobit sekä mikrobiologian sovellukset ja merkitys geeniteknologian menetelmät, sovellukset ja merkitys kasvi- ja eläinjalostus biologian sovellusalaan liittyvä koe tai tutkimus

SOVELTAVAT KURSSIT

6. Biologian työkurssi (BI6)

biologian pakollisiin ja syventäviin kursseihin liittyviä käytännön harjoitustöitä solun ja eliöiden rakenteesta ja toiminnasta

aiheina mm. mikroskopointi, solukalvon toiminta, entsyymien toiminta, veren tutkiminen, banaanikärpästen risteyttäminen, DNA:n eristäminen, solujen energiatalous, ihmisen aistit, ihmisen fysiologiset mittaukset kuten EKG (suoritetaan Turun AMK:n tiloissa Medisiinassa) sekä eliöiden (mm. ravun, kalan ja rotan) preparointi

7. Vesiekologian kenttäkurssi (BI7)

vesiluontoon ja sitä tutkiviin luonnontieteisiin perehtyminen retkien, vierailujen ja eri alojen asiantuntijoiden avulla

kurssin tarkempi sisältö suunnitellaan osallistujien kanssa, aihealueina esim. vesitutkimukset, vesieläinten ja -kasvien lajintunnistus, virtavesien kunnostushankkeeseen tutustuminen ja linturetki sekä vierailut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselle Seilin saarella ja Kakolan jätevedenpuhdistamolle

suoritetaan koulupäivän ulkopuolella erikseen sovittuina ajankohtina kevätlukukauden 2019-2020 ja syyslukukauden 2020-2021 aikana

kurssista saa suoritusmerkinnän

MAANTIEDE

PAKOLLINEN KURSSI

1. Maailma muutoksessa (GE1)

maantiede tieteenalana luonnon järjestelmään liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien ennakointi ja niihin

varautuminen luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvät keskeiset globaalit riskialueet, riskien hillintä,

niihin varautuminen ja sopeutuminen ihmiskunnan globaalit riskialueet ja keskeiset kehityskysymykset alueellisia riskejä, myönteistä kehitystä ja innovaatioita koskevien ajankohtaisten uutisten

seuraaminen eri medioissa sekä niiden kriittinen arviointi maailman karttakuvan ja paikannimistön syventäminen


2. Sininen planeetta (GE2)

maantieteellinen ajattelu ja luonnonmaantieteen tutkimusmenetelmät

20

maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt ilma- ja vesikehän liikkeet sekä vyöhykkeisyys maapallon rakenne ja muuttuvat pinnanmuodot luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla luonnonmaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

3. Yhteinen maailma (GE3)

maantieteellinen ajattelu ja ihmismaantieteen tutkimusmenetelmät väestö ja asutus kestävä alkutuotanto teollisuus ja energia liikkuminen ja vuorovaikutus alueiden välillä, palvelut ihmistoiminnan alueellinen rakenne kulttuurimaisemien tulkinta karttojen, kuvien ja muun geomedian avulla

ihmismaantieteellisen tiedon käyttö yhteiskunnassa ja arkielämässä

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

geomedian käyttö arjessa, työelämässä ja kestävän kehityksen edistämisessä kartografian ja paikkatiedon perusteet kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys, aluesuunnittelu maantieteellisen tutkielman tai osallistumis- ja vaikuttamisprojektin avulla perehtyminen

maantieteellisen tutkimuksen menetelmiin sekä geomedian käyttöön

SOVELTAVAT KURSSIT

5. Eriarvoinen maailma (GE5)

valtioiden ryhmittely ja kehittyvien maiden ominaispiirteet kehittyneisyyden ja hyvinvoinnin mittaaminen sekä siihen liittyvät ongelmat eriarvoisuuden syyt kehittyvien maiden rooli maailmankaupassa, matkailu elinkeinona kehittyvien maiden väestötilanne, naisten ja lasten asema Suomen ja kehittyvien maiden suhteet, kehitysyhteistyö syventyminen jonkin kehittyvän maan tilanteeseen yksityiskohtaisemmin

6. Geofysiikka (GE6)

maantieteen 2 kurssin tietojen syventäminen maapallon rakenteesta ja toiminnasta kivi- ja vesi-, ilma- ja plasmakehän sekä niiden vuorovaikutuksien tarkastelu

geofysikaalisesta näkökulmasta paneutuen samalla ilmiöiden taustalla oleviin fysiikan perusteisiin

verkkokurssi

FYSIIKKA

PAKOLLINEN KURSSI

21

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Opiskelija saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa ja sen opiskelua kohtaan. Opiskelija perehtyy fysiikkaan omakohtaisen havaintojen ja mittausten avulla ja oppii ymmärtämään, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta. Opiskelija tutustuu perusvuorovaikutuksiin, aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista sekä liikeilmiöistä jokapäiväisen elämän osana.

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Lämpö (FY2)

Opiskelija syventää käsitystään fysiikan merkityksestä energiantuotannon ratkaisuissa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opiskelija harjaantuu käyttämään lämpöopin käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöitä tarkasteltaessa. Näitä käsitteitä ovat muun muassa lämpö ja lämpötila, kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine, kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta.

3. Sähkö (FY3)

Opiskelija harjaantuu käyttämään sähköön liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä. Opiskelija oppii tutkimaan kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja tekemään sähköopin perusmittauksia. Sähköön liittyviä peruskäsitteitä kurssilla ovat muun muassa: sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki, yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait, sähköteho ja Joulen laki, kondensaattori, diodi ja LED komponentteina, sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä ja sähköturvallisuus.

4. Voima ja liike (FY4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää ja soveltaa voiman ja liikkeen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä. Opiskelija syventää käsitystään säilymislakien merkityksestä fysiikassa ja harjaantuu tutkimaan kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä sekä käyttämään ja tuottamaan graafisia esityksiä. Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat muun muassa: fysiikan merkitys yksilön ja yhteiskunnan turvallisuudelle, vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike, Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus, etä- ja kosketusvoimista: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus, liikeyhtälö, momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa, liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset, liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki, mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet.

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään ja soveltamaan jaksollisen liikkeen ja aaltojen käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä.Opiskelija perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä. Lisäksi opiskelija harjaantuu käyttämään tietoja viestintäteknologiaa mallintamisen

22

välineenä. Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat muun muassa: fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa, tasainen ympyräliike, gravitaatiovuorovaikutus, harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen, aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat aallot, ääni aaltoliikeilmiönä, mallien ja simulaatioiden suhde todellisuuteen.6. Sähkömagnetismi (FY6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään ja soveltamaan sähkömagnetismiin ja valoon liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä. Opiskelija harjaantuu käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tuotosten muodostamisessa ja ilmaisemaan itseään fysiikalle ominaisilla tavoilla sekä analysoimaan eri tietolähteiden argumentointia. Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat: fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa, magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä, varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä, sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki, generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran avulla, sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen, interferenssi ja diffraktio sekä tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

7. Aine ja säteily (FY7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii käyttämään ja soveltamaan aineen ja säteilyn käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön, yhteiskunnan ja teknologian ilmiöissä. Opiskelija syventää kokonaiskuvaansa fysiikasta aineen ja maailmankaikkeuden rakennetta selittävänä tieteenä. Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat: näkökulmat fysiikan ja kosmologian kehittymiseen, energian kvantittuminen, sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit, aaltohiukkasdualismi, atomiytimen rakenne, ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan ekvivalenssi, radioaktiivisuus ja hajoamislaki, säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö sekä tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi.

SOVELTAVAT KURSSIT

8. Kertauskurssi (FY8)

Kurssin tarkoitus on fysikaalisen laskuvalmiuden parantaminen koko lukiofysiikan osalta. 3. vuoden opiskelijoille. Haluttaessa suoritettu -merkintä. 9. Fysiikan työkurssi (FY9)

Kurssilla tutkitaan fysiikan eri ilmiöitä oppilastöitä ja opettajajohtoisia mittauksia tekemällä. Opitaan suunnittelemaan tutkimus, mittaamaan ja käsittelemään mittaustuloksia sekä raportoimaan tutkimustuloksia. Pyritään parantamaan opiskelijan edellytyksiä fysiikan ilmiöiden matemaattisten mallien, erityisesti graafisten esitysten hallintaan. Kurssiin kuuluu aiheeltaan vapaavalintainen projektityö- tutkimus, joka suunnitellaan ja toteutetaan pienryhmissä ja josta laaditaan työselostus. Projektityö toimii samalla kurssin loppukokeena. Kurssista on haluttaessa mahdollisuus saada suoritettu -merkintä. Suositellaan 2.vuoden opiskelijoille. 10. Fysiikan harjoitustyökurssi (yliopistolla) (FY10)

Kurssi järjestetään yhdessä Turun yliopiston kanssa. Kurssin tarkoituksena on edistää oppilaiden tietoja ja taitoja fysiikan tutkimisessa. Kurssi koostuu perehdytysjaksosta, Turun yliopistossa

23

tehtävistä neljästä harjoitustyöstä sekä kokoavasta jaksosta. Kurssin arviointi perustuu harjoitustyöosastolla työskentelyn ja työraporttien arviointiin. Kurssi on osa fysiikan suoravalintaväylää. Kurssin suorittaneilla on valmiiksi tehtynä puolet Turun yliopiston fysiikan koulutusohjelman ensimmäisen vuoden pakollisista harjoitustöistä. Kurssista on mahdollista saada suoritettu-merkintä. Kurssi on tarkoitettu 3. vuoden opiskelijoille.11. Astrofysiikka (FY11)

Astrofysiikan kurssilla tutustutaan tähtitieteen perusteisiin. Aiheina ovat mm. tähtitaivaan liike, etäisyyksien määrittäminen avaruudessa, gravitaatiolain merkitys universumin liikettä hallitsevana voimana, tähtien synnyn ja kehityksen vaiheet, erilaiset galaksityypit ja niiden ominaisuudet, maailmankaikkeuden rakenne sekä tähtitaivaan havaintolaitteiden rakenne ja toiminta.

Kurssi arvostellaan yliopiston laatimalla loppukokeella. Haluttaessa suoritettu -merkintä. Suositellaan 2. vuoden opiskelijoille.

12. Mekaniikan jatkokurssi (FY12)

Kurssilla syvennytään kappaleen liikkeeseen yhdessä ulottuvuudessa, sekä voimalakeihin. Mekaniikan aiheita tutkitaan tarkemmin ja ymmärrystä mekaniikan lainalaisuuksista syvennetään. Lisäksi kurssilla tutustutaan derivaattaan ja integraaliin fysiikan matemaattisina työkaluina. Kurssi tukee erinomaisesti valmistautumista ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssi arvostellaan yliopiston laatimalla loppukokeella. Koetulokset hyväksytään suoraan osasuorituksiksi Turun yliopiston kurssille FFYS5009 Fysiikka 1. Haluttaessa suoritettu -merkintä. Kurssi on tarkoitettu 3. vuoden opiskelijoille.

Kurssit FY10, FY11 ja FY12 järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Suoritettuaan kurssit lukioaikana hyvin arvosanoin, opiskelijalla on mahdollisuus päästä opiskelemaan Turun yliopistoon fysiikkaa ilman pääsykoetta.

KEMIA

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä, atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään, alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia, aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla, kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana sekä turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen, havainnointi ja johtopäätösten tekeminen.


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, orgaanisten

24

yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla, avaruusrakenne ja isomeria, orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla, ainemäärä ja pitoisuus, työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus ja aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia.

3. Reaktiot ja energia (KE3)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta, kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktiota sekä niiden sovelluksia, aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely, energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki, kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö sekä reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen.

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa, metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari, atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä, hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi,kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen, tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu sekä yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa.

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä, homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen, happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset, tasapainoon liittyvät graafiset esitykset, homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely sekä tutkimustulosten ja –prosessin arviointi.


6. Kemian kertauskurssi (KE6)

Kurssilla kerrataan valtakunnallisten kemian kurssien keskeisiä sisältöjä. Harjoitellaan tehtävätyyppejä, joita kemian ylioppilaskokeessa voi esiintyä.

7. Kemian työkurssi (KE7)

Kurssilla tutustutaan keskeisimpiin kemian tutkimusmenetelmiin ja tehdään laboratoriotöitä kemian eri osa-alueilta. Tavoitteena on syventää teorian osaamista kokeellisen kemian avulla. Mahdollinen vierailukäynti alan yritykseen tai oppilaitokseen. Kurssi on osa kemian suoravalintaväylää yliopistoon.

KE1 ja KE2-kurssit oltava suoritettu ennen työkurssia. SOVELTAVAT KURSSIT

25

8. Biokemia (KE8)

Kurssilla tutustutaan biokemiaan tieteenalana sekä biokemiallisiin tutkimusmenetelmiin. Tutustutaan biomolekyylien kemialliseen rakenteeseen ja toimintaan solussa. Kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan biokemiaan liittyviä laboratoriotöitä. Suositellaan suoritettavaksi opintojen loppuvaiheessa.Kurssin suoritusedellytykset: BI1, BI2 sekä KE1 ja KE2.9. Reaktiokurssi (KE9)

Kurssilla syvennetään osaamista kemiallisista reaktioista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy termodynamiikkaan ja osaa soveltaa tietojaan termodynaamisten laskujen ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kurssi on osa kemian suoravalintaväylää yliopistoon. Numeroarviointi.

10. Sidoskurssi (KE10)

Kurssilla syvennetään osaamista kemiallisista sidoksista. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy erilaisten kemiallisten sidosten muodostumiseen ja niihin liittyviin keskeisiin teorioihin. Kurssi on osa kemian suoravalintaväylää yliopistoon. Numeroarviointi Kurssit KE7, KE9 ja KE10 järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kemian laitoksen kanssa. Suoritettuaan kurssit lukioaikana hyvin arvosanoin, opiskelijalla on mahdollisuus päästä opiskelemaan Turun yliopistoon kemiaa ilman pääsykoetta.

HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET TIETEET

FILOSOFIA

PAKOLLISET KURSSIT

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

mitä filosofia ja filosofinen ajattelu ovat, filosofian traditio ja tradition klassikkokysymykset nyt

johdonmukaisen argumentaation ja dialogin tapa keskeisimpiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, tahdonvapaus ja

määräytyneisyys, rationalismi ja empirismi tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero

2. Etiikka (FI2)

Etiikan peruskysymysten, käsitteiden ja teorioiden hallinta; hyve-, seuraus-, sopimus-, ja velvollisuusetiikan perusteet

filosofisen ja uskonnollisen etiikan ero, ero juridisiin ja tapanormeihin perustuviin järjestelmiin, moraalinen relativismi ja kunkin ongelmat

elämän hyvyys, mielekkyys ja merkityksellisyys erilaisissa kulttuurikonteksteissa sekä tässä ja nyt

ympäristöfilosofia ja ajankohtaiset ongelmat

26

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

yhteiskuntafilosofian klassikoihin tutustuminen ja keskeiskäsitteiden hallinta utopiat, dystopiat ja yhteiskuntasopimukset hyvinvoinnin, talouden ja työnjaon oikeudenmukaisuus ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

metafysiikan, tietoteorian ja tieteenfilosofian keskeisimmät kysymykset, käsitteet ja teoriat

PSYKOLOGIA

PAKOLLINEN KURSSI

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

ihminen psyykkisenä, biologisena ja sosiaalisena kokonaisuutena ja perustiedot näistä osa-alueista

erilaisia näkökulmia psykologian sisällä ihmisen toiminnan selittämiseen ihmisen tietoinen ja tiedostamaton kognitiivinen toiminta perehdytään ja selitetään erityisesti jotakin ihmisen käyttäytymisen tai toiminnan

mallia oman oppimisen tutkimus ja tehokkaat opiskelumenetelmät psykologisen tutkimuksen perusteet

VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 2. Kehittyvä ihminen (PS2)

ihmisen psyykkinen kehitys elämänkaaressa osana biologista ja sosiaalista kokonaisuutta, jossa osat vaikuttavat toisiinsa

kehityspsykologisen tiedon soveltaminen itsensä ja muiden ymmärtämiseen ihmisen kehitysvaiheiden tehtävät ja teoreettinen selittäminen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyksen merkitys myös nuoruudessa ja aikuisuudessa

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

biologisen psykologian perusta ja hermoston ja aivojen perustuntemus kognitiivisten perustoimintojen ja niiden neurologisen perustan ymmärrys ja liittäminen

muihin psyykkisiin toimintoihin valinnaisen korkeamman kognitiivisen toiminnan tarkastelu, esim. kieli, asiantuntijuus,

luovuus, päätöksenteko, ongelmanratkaisu

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

tunteiden synty, merkitys ja säätely

27

psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tuntemus ymmärrys mielenterveyteen vaikuttavista psyykkisistä, biologisista, sosiaalisista ja

kulttuurisista syistä keskeisimpien mielenterveyden häiriöiden tuntemus näkökulmat häiriöiden syntyyn ja hoitoon

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

ymmärtää yksilöllisten erojen syntysyitä ja persoonallisuuden, temperamentin ja identiteetin merkitystä tässä prosessissa

persoonallisuusteorioiden perusteet kulttuurin ja tilannetekijöiden merkitys yksilö- ja sosiaalipsykologiassa


6. Sosiaalinen ihminen digitaalisissa ympäristöissä ja psykologinen tutkimus (PS6)

sosiaalipsykologian keskeisimpien teemojen ja teorioiden tuntemus sosiaalisen median sosiaalipsykologia ja yksilön käyttäytyminen digitaalisissa ympäristöissä psykologisen tutkimuksen ymmärtäminen ja tutkimussuunnitelman teko valitusta aiheesta

7. Kertauskurssi (PS7)

8. Käytännön mielialataidot (PS8)

kognitiivisen psykologian käytännön sovellusta arjen mielialataitojen parantamiseen käytännön perspektiivi opittuun teoriaan mielialahäiriöiden ehkäisy oppimisprosessina

HISTORIA

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

Kurssi tarkastelee yksilön, yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikutusta eurooppalaisessa ja globaalissa kulttuuriympäristössä. Kurssilla tutustutaan keskeisiin muutoksiin yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa rakenteissa sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan. Ajallisesti kurssi etenee maanviljelyksen alusta nykyaikaan ja harjoituttaa monipuolisen historiallisen lähdeaineiston hyödyntämistä.

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään. Keskeisiä teemoja ovat kilpailun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Kurssilla syvennetään mm. erilaisia lähteiden ja tiedon analysointiin liittyviä taitoja.

3. Itsenäisen Suomen historia (HI3)

28

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Kurssilla perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde, sukupuoli ja arkielämä.

5. Ruotsin itämaasta Suomeksi (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti. Kurssilla perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa.

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina. Perehdytään kulttuuriin kokonaisvaltaisena käsitteenä ja tutkitaan, kuinka kulttuurieroja koskeva ajattelu on muuttunut historian aikana. Tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

Amerikan alkuperäiskulttuurit Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit Aasian kulttuurit Afrikan kulttuurit arktiset kulttuurit Latinalaisen Amerikan kulttuurit Lähi-idän kulttuurit


7. Antiikin historia (HI7)

Kurssilla tutustutaan monipuolisesti antiikin Kreikan ja Rooman historiaan. Kurssi 1 suositellaan suoritettavaksi ennen tätä kurssia.

8. Maailmantilanne nyt (HI8)

Ajankohtaiskurssi, jossa tarkastelun kohteena ovat esim. maailmanpolitiikan ajankohtaiset toimijat, konfliktit ja erilaiset ilmiöt. Aiheita ja niiden taustoja tutkitaan median ja muiden lähteiden avulla. Kurssi 2 on suoritettava ennen tätä kurssia, ja kurssilla voidaan hyödyntää HI2-kurssin oppikirjaa keskeisten lähihistorian aiheiden osalta.

YHTEISKUNTAOPPI

29

PAKOLLISET KURSSIT

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin järjestelmiin ja niissä vaikuttamiseen. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat demokratia, yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta korostaen.

2. Taloustiede (YH2)

Taloustieteisiin pohjautuva kurssi johdattaa ymmärtämään talouden toimintaperiaatteita ja ajankohtaista talouspoliittista keskustelua. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kansalaisten, yritysten ja valtioiden näkökulmista. Kurssilla perehdytään talouden ja politiikan kytköksiin sekä työnteon ja yrittämisen merkitykseen hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Lisäksi tarkastellaan talouden ja ympäristön suhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta.

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)

Kurssi perehdyttää Euroopan taloudelliseen ja poliittiseen yhdentymiseen ja yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa ja globalisoituvassa maailmassa. Kurssi aikana opitaan seuraamaan ajankohtaisia maailman tapahtumia. Se kannustaa osallistumaan erilaisia kansainvälisen politiikan ilmiöitä koskevaan keskusteluun. Kurssin toteuttamisessa painotetaan tutkivaa oppimista, jossa hyödynnetään mediaa ja muita monipuolisia informaatiolähteitä.

VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI

4. Kansalaisen lakitieto (YH4)

Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.


5. Yhteiskunta nyt (YH5)

Ajankohtaiskurssi, jossa tarkastellaan erilaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä mediaa ja eri lähteitä hyödyntäen. Kurssilla syvennetään opiskelijan yhteiskunnallisia tietoja ja kehitetään omaa argumentointitaitoa, sekä kykyä hankkia kriittisesti monipuolista ja ajankohtaista tietoaineistoa eri lähteistä. Kurssit YH1 ja YH2 tarjoavat välttämätöntä taustatietoa tälle kurssille.

USKONTO/Evankelis-luterilainen uskonto

PAKOLLISET KURSSIT

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

uskonto nykyisenä ilmiönä, uskonnon määrittely ja tutkimus maailman ja Suomen uskontotilanne

30

kulttuuriimme merkittävimmin vaikuttavien uskontojen, kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden tausta, synty, etiikka sekä niiden keskeiset ja yhteiset piirteet

ajankohtaisia katsomusten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, monikulttuurisuus, rasismi, sekularisaatio

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

kristinuskon merkitys ja asema eri puolilla maailmaa yksilön, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmasta

kristillisten kirkkojen synty, erityispiirteet, etiikka ja vaikutus ajassa ajankohtaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä ja niiden taustoja


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

tuntee Aasian tärkeimmät uskonnot ja ymmärtää niiden vaikutuksia kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Aasian uskontojen vaikutukset länsimaisessa kulttuurissa luonnonuskontoihin, uusiin uskonnollisiin liikkeisiin ja vastakulttuureihin tutustumista

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

uskonto kaikkine ulottuvuuksineen nyky-Suomessa uskonnollisen tiedon merkitys arjessa ja yhteiskunnassa uskonnon merkitys yhteiskunnan muutoksissa historiassa ja nyt kyky tulkita ja osallistua uskontodiskurssiin ja –dialogiin uskonnottomuus ja uskontokritiikki Suomessa

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

uskonnollisten symbolien tuntemus osana kulttuurinlukutaitoa uskonnon tutkimus tieteen kentässä nyt uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitys ja uskonto nykyisessä populaarikulttuurissa muinaissuomalainen uskonto kulttuuriperinnössämme

6. Uskonnot ja media (UE6)

uskontodiskurssi mediassa, mediakritiikki ja ajankohtaiset mediassa käsitellyt teemat uskonnollinen ja uskontovastainen media media-analyysin tekeminen

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

PAKOLLISET KURSSIT

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

maailmankatsomuksen synty ja merkitys

31

erilaisia maailmankatsomuksiin – esimerkiksi sekulaareihin, uskonnollisiin, poliittisiin ja elämäntapaan liittyviin – tutustumista ja tutkimista

tarkastellaan kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota ja harjoitellaan argumentoimaan omia näkemyksiä

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

tutustutaan erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja arvioidaan näiden arvoperustaa ja vaikutusta

tutustutaan dialogiseen tapaan pohtia oman identiteetin osatekijöitä muita kunnioittavasti, loogisesti ja luovasti

ihmisen, eläimen ja ympäristön hyvä pohditaan ihmisyyden peruskysymyksiä


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

yksilö yhteisön jäsenenä ja yhteisön merkitys identiteettiprosessissa minä osana yhteiskuntaa, talousjärjestelmää ja kulttuuria kyky arvioida ja kritisoida näitä järjestelmiä ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnonvapaus, kestävä tulevaisuus ja vastaavat teemat

yksilön moraalisen argumentaation kriteereinä ja identiteetin rakenneosina

4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut, käyttötavat ja tutkimus, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta

kulttuuriperintö Suomessa ja maailmalla kulttuurinen rakentaminen, -syrjiminen, -vihapuhe ja –vähemmistöt eri konteksteissa

5. Katsomusten maailma (ET5)

uskonnolliset ja uskonnottomat maailmankatsomukset näiden maailmankatsomusten keskeiset käsitteet, vertailu, tutkimus ja merkitys tutustuu keskeisimpään uskontokritiikkiin, Lähi-Idän uskontoihin ja joihinkin muihin

uskonnollisiin merkityksenantoihin suomalaisesta näkökulmasta

6. Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

ymmärtää historiallisen kehityksen merkityksen ja kulttuurievoluution myös maailmankatsomuksissa ja ihmisen tavoissa elää ja tulkita maailmaa

ihminen itsensä ja ympäristönsä muokkaajana historiassa, nyt ja tulevaisuudessa erilaiset suhtautumistavat teknologisen kehitykseen ja tämän kehityksen merkityksellisyys tulevaisuuden tutkimus –keskustelun ymmärtäminen, tekoäly ja muut ihmiskunnan haasteet

TERVEYSTIETO

PAKOLLINEN KURSSI

32

1. Terveyden perusteet (TE1)

fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toiminta-, opiskelu- ja työkyky: terveyttä edistävä liikunta ja ravinto, painonhallinta, uni ja lepo, seksuaaliterveys, opiskeluhyvinvointi

omasta terveydestä huolehtiminen ja muut itsehoitovalmiudet sekä hätäensiapu riippuvuuden eri muodot, tupakka, alkoholi ja huumeet, peli- ja nettiriippuvuus kansantaudit ja keskeiset tartuntataudit terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä keskeisiä biologisia, psykologisia ja

kulttuurisia ilmiöitä, teorioita ja malleja


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

perimän, luonnonympäristöjen ja rakennetun ympäristön sekä psykososiaalisen ympäristön ja yhteisöjen terveysvaikutukset

terveys ja elämänkulku, kuolema osana elämänkulkua ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki seksuaalisuus ja seksuaalioikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys mielenterveyttä suojaavat ja kuormittavat tekijät erilaiset kriisit ja niiden kohtaaminen työhyvinvointi ja ergonomia turvallisuus ja väkivallan ehkäisy media- ja kulttuuriympäristön ja terveysviestinnän merkitys ja kriittinen tulkinta

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

yhteiskunnallisten olosuhteiden, terveys- ja muun yhteiskuntapolitiikan, tieteellisen tutkimuksen, terveyskäsitysten ja teknologian kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen

terveys- ja sosiaalipalvelujen kehitys, muutos ja yhteydet väestön terveyteen sekä keskeiset terveys- ja sosiaalipalvelujen toimijat

terveyserot ja niihin vaikuttavat tekijät Suomessa ja maailmalla, terveyserojen kaventaminen terveyden ja terveyskäyttäytymisen tutkiminen keskeiset terveyteen ja sairauteen liittyvät eettiset ja oikeudelliset kysymykset, potilaan

oikeudet globaalit terveyskysymykset ja niihin vaikuttaminen

TAITO- JA TAIDEAINEET

LIIKUNTA

PAKOLLISET KURSSIT

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

33

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.Numeroarviointi. 1. vuoden opiskelijat (syksy).

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskunto-harjoittelu ja kehonhuolto. Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Numeroarviointi. 2. vuoden opiskelijat (kevät).


3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla syvennetään erityisesti fyysiseen toimintakykyyn liittyviä taitoja ja tietoja. Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan edistäminen sekä fyysisten ominaisuuksien seuraaminen ja kehittäminen. Numeroarviointi. 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin sisältönä voi olla jokin yhdessä toteutettava projektiluonteinen kokonaisuus.

Osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat yhteisen retken esimerkiksi urheiluopistolle. Kurssista aiheutuu kustannuksia opiskelijalle. Kurssi toteutetaan lukujärjestyksen ulkopuolella. Numeroarviointi. 1. - 3. vuoden opiskelijat. (Suositellaan 3. vuoden opiskelijoille.)

5. Hyvinvointia liikkuen (LI5)

Kurssin monipuoliset liikuntatehtävät mahdollistavat osallisuuden, liikunnallisen pätevyyden ja kehollisen ilmaisun kokemuksia. Lajisisällöt suunnitellaan yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.Numeroarviointi. 1.- 3. vuoden opiskelijat. (Suositellaan 3. vuoden opiskelijoille.)

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Palloilukurssi (LI6) Tutustutaan monipuolisesti eri palloilulajeihin. Kurssi on tarkoitettu kaikentasoisille palloilijoille. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa kurssin lajivalikoimaan.Suoritusmerkintä. 1. - 3. vuoden opiskelijat. (Suositellaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.) 7. Vanhat tanssit (LI7)

Kurssin tavoitteena on harjoittaa laaja-alaisesti opiskelijoiden tanssitaitoa. Työtavoissa korostuu opiskelijaryhmän aktiivinen osallisuus, toiminnallisuus ja yhteistoiminta. Kurssin aikana valmistellaan vanhojen päivän tanssiesitys, joka koostuu 12-15 eri tyylisestä tanssista. Suoritusmerkintä. 2. vuoden opiskelijat.

34

8. Juoksukurssi (LI8)

Tehdään monipuolisia juoksutekniikkaa sekä fyysisiä ominaisuuksia kehittäviä harjoituksia. Kurssi sopii kaikentasoisille juoksusta kiinnostuneille.Suoritusmerkintä. 1.-3. vuoden opiskelijat.

9. Kuntosalikurssi (LI9)

Kurssin tavoitteena on lihaskuntoa ja lihasvoimaa edistävän liikunnan säännöllinen harjoittaminen. Harjoitellaan säännöllisesti ja nousujohtoisesti kohti omia tavoitteita. Opettaja ohjaa toimintaa ja ohjelman suunnittelua. (Suositellaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.) SOVELTAVA KURSSI

10. Liikunnan lukiodiplomi (LI10)

Kurssin aikana suoritetaan liikunnan valtakunnallinen lukiodiplomi. Liikunnan lukiodiplomin osa-alueita ovat liikuntatiedot (tutkielma), fyysinen toimintakyky, harrastuneisuus, yhteistyötaidot ja portfolio.

Liikunnanopettaja tiedottaa diplomin suorittamisesta ja siihen liittyvistä suorituksista. (Suositellaan 3. vuoden opiskelijoille).

MUSIIKKI

PAKOLLISET KURSSIT

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää omat tapansa toimia musiikin alueella. Osallistumalla musiikilliseen toimintaan hän saa kokemuksia musisoinnista, syventää omaa osaamistaan ja pohtii asemaansa musiikin kuuntelijana, tulkitsijana, tekijänä ja kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Omakohtaisen musiikkisuhteen kautta opiskelija ymmärtää musiikin merkityksiä elämässä ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ajattelun ja ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin ja musiikkikäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

2. Moniääninen Suomi (MU2)Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssin toteuttamisessa otetaan myös huomioon, että suomalaiset musiikkikulttuurit ovat osa eurooppalaista ja globaalia musiikkimaailmaa. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman taiteellisen ilmaisun sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Musiikkiohjelmistoon valitaan eri musiikinlajeja populaari- ja taidemusiikista perinnemusiikkiin.

35


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen uusia musiikinlajeja, musiikkityylejä ja -kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointitaitojaan sekä taitojaan hankkia ja käsitellä tietoa. Kurssin voi suorittaa myös projektina. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa, monimediaisissa tietoja viestintäympäristöissä sekä yhteiskunnassa. Opiskelija tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen ja perehtyy tarkemmin musiikin käyttötapoihin esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä tai verkkoympäristöissä muutaman rajatun näytteen avulla. Sisältöjen tarkastelussa painottuu pyrkimys kokonaisuuksien ymmärtämiseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa materiaalia tai tuottamalla sitä itse. Kurssin voi suorittaa myös taiteidenvälisenä tai monialaisena projektina.


5. Soiva projekti (MU5)

Kurssilla suunnitellaan, harjoitellaan ja esitetään musiikkiesitys valitulle yleisölle. Kurssin tarkoituksena on antaa tilaisuus esiintymiseen ja ryhmässä toimimiseen sekä saavuttaa itse asetetut tavoitteet. Kurssilla harjoitellaan tehokasta ajankäyttöä ja korostetaan omatoimisuutta.

6. Laulut, laulajat ja soittajat (MU6)

Kurssilla perustetaan kokoonpanoja, joiden kanssa valitaan yhdessä kappaleita ja harjoitellaan yhteismusisointia. Kurssilla toimitaan aktiivisesti yhdessä muiden kanssa ja otetaan vastuu omasta osuudesta. Halukkaat voivat myös valmistella esityksiä koulun juhliin ja muihin tilaisuksiin.

7. Musiikin lukiodiplomi (MU7)

Musiikin lukiodiplomi on osoitus erityisosaamisesta ja omasta harrastuneisuudesta. Diplomin voi tehdä näytesalkkuna joko lukioaikaisista töistä tai erillisestä projektista. Diplomin suorituksen edellytyksenä on neljä suoritettua lukiokurssia.

MUSIIKIN PERUSASTEEN OPINNOT HYVÄKSILUETTAVIKSI LUKIOSSA

Lukiolain 23 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen muualla suoritettuja kursseja, mikäli ne tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään vastaavat lukion kursseja. Muualla suoritettujen kurssien hyväksymisen periaatteet sisältyvät opetussuunnitelmaan.Lukion opiskelijalla on oikeus saada päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta lukion musiikin opetuksesta ja arvioinnista vastaavalta opettajalta sitä erikseen pyydettäessä ennen

36

mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Päättöarvioinnista vastaavat rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä.

8. Instrumentin soitto ja yksinlaulu (MU8)

Voit joko aloittaa laulu- tai instrumenttiopinnot (piano, kitara, viulu, sello, huilu, nokkahuilu, klarinetti, saksofoni, harmonikka) tai jatkaa aiemmin aloittamiasi soitto- tai lauluopintoja. Opintoihin kuuluu yksilöllistä ohjausta kerran viikossa sekä omakohtaista harjoittelua.

9. Instrumentin soitto ja yksinlaulu II (MU9)

Perustellusta syystä ja opintojen laajuudesta johtuen voi edellä mainituista opinnoista lukea hyväkseen toisen kurssin.

10. Musiikin teoria ja säveltapailu (MU10)

Kurssilla voit oppia ”uuden kielen” perusteita teoriassa. Oppiminen etenee yksittäisten nuottien lukemisesta erilaisten nuottiyhdistelmien kytköksiin, suhteisiin ja kaavoihin asti. Teoreettisella tasolla tutustutaan musiikin rytmisiin ja melodisiin elementteihin ja saadaan mahdollisuus myös kokeilla nuoteista laulamista ja viheltämistä. Ryhmäopetusta kerran viikossa.

KUVATAIDE

PAKOLLISET KURSSIT

Kurssien suoritus

KU1-kurssi on kaikille pakollinen kuvataiteen kurssi, eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti.

Materiaalimaksu

pakollisissa kursseissa materiaalimaksu 10 € syventävissä kursseissa sovitaan maksusta tarvittaessa erikseen

1. Kuvat ja kulttuurit (KU1)

omat kuvat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina

vaikuttaminen omissa ja muiden kuvissa, taiteessa, mediassa ja muissa ympäristöissä erilaiset käsitykset taiteesta ja muusta visuaalisesta kulttuurista kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot kuvalliset, sanalliset ja muut kuvatulkinnan keinot taiteen, median ja muun visuaalisen kulttuurin ajankohtaiset ilmiöt

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU2)

ympäristön kuvakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina luonto, rakennettu ympäristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, mediaympäristöt ja

virtuaalimaailmat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana ympäristön suunnittelun ja muotoilun käsitteistö ja kuvastot

37

ympäristön kuvakulttuurien tulkinnan keinot luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun ajankohtaiset ilmiöt


3. Osallisena mediassa (KU3)

mediakulttuurit identiteettien rakentajina ja kulttuuriperinnön uudistajina median sisällöt, tuotteet, palvelut, ilmiöt ja ympäristöt kuvallisen tuottamisen lähtökohtana median käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot mediaesitysten tulkinnan keinot median ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset

4. Taiteen monet maailmat (KU4)

taiteen maailmat identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina

eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu kuvataide kuvataiteen käsitteistö, kuvatyypit ja kuvastot kuvalliset, sanalliset ja muut taiteen tulkinnan keinot taiteen ajankohtaiset ilmiöt ja kysymykset


5. Grafiikka- oma taidekuva (KU5)

oman graafisen ilmaisun kehittäminen persoonallisia piirteitä korostaen kuvan tekeminen, kehystys ja ripustaminen näyttelyyn

6. Kuvanveisto ja keramiikka (KU6)

toteutetaan käsin rakentamalla keraaminen käyttöesine/veistos käydään läpi käsin rakentamisen, pinnan koristelun- ja lasituksen menetelmiä veistomateriaaleina voidaan saven lisäksi käyttää kipsiä, paperimassaa tai muita myös

kokeellisia materiaaleja

8. Lopputyökurssi/lukiodiplomi (KU8)

Kurssin tarkoituksena on lukion kuvataideopintojen lopuksi oman taiteellisen opinnäytteen antaminen. Työ voi olla virallinen lukiodiplomi tai vaihtoehtoisesti oman valinnan mukainen tavoitteellinen ja luovan prosessin taltioiva projekti. Lopputyökurssin tai lukiodiplomin suoritusta pitää edeltää vähintään neljä kuvataiteen kurssia. Kurssin kiitettävällä suorituksella on erityistä painoarvoa loppuarvosanaan.

OPINTO-OHJAUS

PAKOLLISET KURSSIT

38

1. Minä opiskelijana (OP1)

Kurssilla tavoitteena on, että opiskelija tutustuu lukio-opintojen käytänteisiin, opintojen rakenteeseen sekä ylioppilastutkintoon. Opiskelija harjaantuu lukiossa vaadittaviin opiskelutaitoihin sekä tarkastelee omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Lisäksi opiskelija pohtii elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

opiskelutaidot lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suunnittelu jatko-opintojen pohtiminen ja ammatillinen suuntautuminen elämänhallintataidot jatko-opintoihin ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät tietolähteet, sähköiset

ohjauspalvelut ja hakujärjestelmät työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin tutustuminen

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Kurssilla opiskelija kehittää edelleen itsetuntemustaan sekä elämänsuunnittelu- ja elämänhallintataitojaan. Hän perehtyy jatkokoulutuksen ja työelämän osalta keskeisiin teemoihin, jotka auttavat ura- ja elämänsuunnittelutaidoissa sekä antavat valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Opiskelija tutustuu erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin sekä syventää tietojaan ja taitojaan työelämästä.

jatko-opintomahdollisuudet Suomessa tietoa ulkomailla opiskelusta yrittäjyys työelämä- ja työnhakutaidot työelämään sekä jatko-opintoihin tutustuminen jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin hakeutuminen

TEEMAOPINNOT

1. Monitieteinen ajattelu (TO1) Ei tarjota lukuvuonna 2020 – 2021.

2. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa (TO2)

Kurssi toteutetaan lukiossa toisena opiskeluvuonna. Ryhmä kootaan lukuvuoden alussa ja toimintajakso on lukuvuoden viimeinen jakso, jossa kurssi on normaalissa työjärjestyksessä. Ratkotaan annettuja pulmia vaihtoehtoisilla välineillä ja myytinmurtajahengessä tutkitaan opiskelijoiden omia projekteja ja testataan ennakkokäsityksiä.

3. Vuosi yrittäjänä I (TO3)

Lukuvuoden ajaksi perustetaan oikealla rahalla toimiva miniyritys (NY-yritys), jonka toiminnan yhteydessä opiskelijat käyvät läpi yrityksen kaikki vaiheet aina lopettamiseen asti.Opiskelijakohtainen rekisteröintimaksu on 30 €/opiskelija. NY-yritys toimii oikealla rahalla ja myy tuotteitaan tai palveluitaan asiakkaille. Yrityksen alkupääoma on 10 – 40€/osallistuja ja se menee yritystoiminnan käynnistämiseen, esimerkiksi materiaalihankintoihin, käyntikortteihin tai esitteisiin. Yrityksen tuotot tulevat osallistujille.

39

Ohjelman ja NY-yrityksen tarkoituksena on työelämätaitojen, yrittäjämäisen asenteen ja aktiivisen toimintatavan oppiminen jo opiskeluaikana. NY-yritys toimii oppimisen välineenä, joka tuo motivaatiota ja hyvän harjoitusalustan erilaisten taitojen oppimiselle.

4. Vuosi yrittäjänä II (TO4)

Jatkoa edelliseen kurssiin.

5. Eurooppa tutuksi (TO5)

Kurssisuorituksia voi saada osallistumalla koulun kansainvälisiin hankkeisiin, ystävyyskoulutoimintaan tai teemakohtaisiin leirikouluihin. Perustettavat ryhmät kootaan yleensä lukuvuoden alussa.

SOVELTAVAT KOULUKOHTAISET AINEET (valinnaisia)Joitakin soveltavia kursseja on esitelty aiemmin eri aineiden yhteydessä.

ILMAISUTAITO

1. Teatteri-ilmaisun peruskurssi (IT1)

Ilmaisutaito on taitoja taideaine, jossa rohkaistaan ja kehitetään omaa ilmaisua. Peruskurssilla har-joitellaan ilmaisun perusvalmiuksia (rentoutta, keskittymistä, uskallusta), puheilmaisua, eleitä ym. sekä improvisoidaan ja näytellään. Myös teatteriin ja sen tekijöihin tutustutaan. Ei numeroarviointia, vaan suoritusmerkintä ja sanallinen todistus. Suositellaan 1. vuodeksi.

2. Teatteri-ilmaisun jatkokurssi (IT2)

Kurssilla syvennetään perustaitoja ja luodaan yhdessä jokin esitys (näytelmä, koulun juhlaohjelma, performanssi, demonstraatio tms.) prosessinomaisena työskentelynä, jossa ryhmän kesken luodaan tavoitteet ja vastataan niiden toteutumisesta. Myös teatterin tuntemusta syvennetään esim. vierailuin. Ei numeroarviointia, vaan suoritusmerkintä ja sanallinen todistus.

3. Teatteritaiteen kurssi (IT3)

Teatteritaiteen kurssi on suositeltava, jos aikoo osallistua teatteridiplomin suorittamiseen. Muutkin kurssin sisällöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita.Kurssilla tutustutaan teatteritaiteen eri osa-alueisiin: lavastukseen, äänisuunnitteluun, valosuunnitteluun ja näyttelijän työhön. Itseä eniten kiinnostavan osa-alueen voi valita ja keskittyä siihen. Vieraillaan Turun kaupunginteatterissa, jossa on opastettu teatterikierros, mahdollisuus haastatella teatterin eri työntekijöitä ja tilaisuus katsoa näytelmäharjoitus.Kurssin lopuksi toteutetaan esitys, jota pääsevät katsomaan ryhmäläisten valitsemat kutsuvieraat. Ei numeroarvostelua vaan suoritusmerkintä ja kirjallinen todistus.

40

REAALIAINEIDEN KERTAUS- JA HARJOITUSKURSSI (RE)

Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen valmistautuville. Se keskittyy uskon-toon, psykologiaan, maantietoon, biologiaan, terveystietoon, historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Osallistuja voi valita enintään kaksi ainetta. Numeroarviointi tai suoritusmerkintä.

TIETOTEKNIIKKA

1. Tietotekniikan perusteet (AT1)

Kurssin tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden lukio-opiskelussa ja työelämässä tarvitsemia tieto-ja viestintäteknisiä taitoja. Kurssilla opiskellaan sähköisissä yo-kirjoituksissa käytössä olevien ohjelmien avulla ja kurssi antaa valmiuksia hyödyntää ohjelmistoja, sähköisiä oppimisympäristöjä ja pilvipalveluja muilla lukiokursseilla. Suoritusmerkintä.

2. Www-julkaisukurssi (AT2)

Tutustutaan netin erilaisiin julkaisutapoihin. Opiskellaan html-kielen perusteet, tyylien käyttö kotisivuilla sekä tutustutaan Javascript-kieleen. Kurssilla toteutetaan oma www-sivusto yksin tai ryhmätyönä. Suoritusmerkintä tai arvosana.

3. Tiedonhallinta (AT3)

Opiskellaan taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö ja perehdytään tietokantojen perus-käsitteisiin. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan yksinkertainen relaatiotietokanta. Suoritusmerkintä tai arvosana.

4. Kuvankäsittely-multimedia (AT4)

Opiskellaan perusteet digitaalisesta kuvankäsittelystä sekä vektori- että bittikarttagrafiikan osalta. Lisäksi tutustutaan 3D-mallinnukseen ja animointiin. Suoritusmerkintä.

Kurssit 5-7 järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksen kanssa käyttäen heidän verkko-oppimisympäristöään. Suoritettuaan kurssit lukioaikana hyvin arvosanoin, opiskelijalla on mahdollisuus päästä opiskelemaan Turun yliopistoon informaatioteknologiaa ilman pääsykoetta. 5. Perusohjelmointikurssi (AT5)

Kurssilla opiskellaan ohjelmoinnin perusteet alusta alkaen. Ohjelmointikielenä on Python. Numeroarviointi

6. Ohjelmoinnin jatkokurssi (AT6)

Opiskellaan olio-ohjelmoinnin perusteita Java-kielellä. Numeroarviointi

7. Tietotekniikka ja kyberturvallisuus (AT7)

41

Kurssilla käsiteltävät asiat kuuluvat kaikkien tietojenkäsittelytieteiden perusteisiin. Perusteet antavat hyvät valmiudet tietojenkäsittelytieteiden opintoihin tai yleisesti digitaalisen teknologian ymmärtämiseen.

LUKIODIPLOMITPaimion lukio tarjoaa mahdollisuuden suorittaa Opetushallituksen erillisten ohjeiden mukaisen lukiodiplomin aineissa, joissa ei ole ylioppilaskirjoituksia. Lukiodiplomin suoritus tapahtuu yleensä itsenäisenä työnä ja oman harrastuksen tukemana. Ennen diplomin suoritusta opiskelija tarvitsee tietyn määrän pohjakursseja, joiden lukumäärää Opetushallitus muokkaa vuosittain.Kaikki suoritettavat lukiodiplomit arvioidaan Opetushallituksen määräämällä tavalla. Arviointiin osallistuu aina ulkopuolinen arvioija. Korvaavista lukiokursseista päättää lukion rehtori.Lukiodiplomin suorittamisesta voi olla hyötyä jatko-opiskelupaikkaa haettaessa. Tarkempia tietoja ja ohjeita saa kyseisten aineiden opettajilta.

Kuvataiteen lukiodiplomi

Ennen kuvataiteen lukiodiplomin tekemistä on suoritettava neljä lukiokurssia tässä aineessa. Kuvataiteessa lukiodiplomi on portfoliomuotoinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin puitteissa. Lukiodiplomiin liittyy myös kirjallinen osio, joka liittyy kiinteästi kuvallisen portfoliotyöskentelyn teemaan. Kirjallisen osion teemat määräytyvät kunkin kuvallisen tehtävän mukaan.

Liikunnan lukiodiplomi

Diplomin suorituksen edellytyksenä on neljä suoritettua liikuntakurssia. Diplomi koostuu seuraavista osa-alueista:1) Liikuntakykyisyys. Liikuntakykyisyys mitataan erillisillä fyysisen toimintakyvyn mittausosioilla.2) Liikuntatiedot. Liikuntatiedot esitetään opiskelijan tekemän tutkielman avulla.3) Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen. 4) Yhteistyötaidot. 5) Portfolio. Opiskelija kokoaa Liikuntakykyisyys-, Liikuntatiedot sekä Harrastuneisuus tai Erityisosaaminen -osioiden kokonaisuudet portfolioksi ja kuvaa siinä yhteydessä myös osallistumistaan koulun liikuntatoimintaan.

Musiikin lukiodiplomi

Diplomin suorituksen edellytyksenä on neljä suoritettua musiikin kurssia. Musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin, sekä opiskelijan lukio-aikaiseen musiikinopiskeluun. Harrastuneisuus ja erityisosaaminen ovat oleellinen osa musiikin lukio-diplomin

42

tekoa, sillä vapaa-ajalla hankitut tiedot ja taidot tukevat lukiodiplomin tekoa. Diplomi voidaan tehdä kahdella eri tavalla:a) Näytesalkku lukioaikaisista töistäb) Näytesalkku projektityöstäOpiskelijan keräämä näytesalkku voi sisältää esim. videoita, ääninauhoja, partituureja, nuotteja, kirjoituksia ym. materiaalia. Tarkoituksena on tarkastella prosessia ja valmista tuotosta laajasti ja kattavasti. Musiikin lukiodiplomin suorittamisesta voi saada myös kurssimerkinnän.

Teatterin lukiodiplomi

Ennen teatterin lukiodiplomin tekemistä on suoritettava kolme ilmaisutaidon/teatteritaiteen kurssia.Diplomi koostuua) työsuunnitelmastab) työ- tai oppimispäiväkirjastac) esityksestä (yksin tai ryhmässä)d) palautekeskustelustae) prosessin kirjallisesta loppuarvioinnista

Tanssin lukiodiplomi Diplomin suorituksen edellytyksenä on kolme suoritettua tanssikurssia. Keskeisessä roolissa ovat tanssijan harrastuneisuus, oma taiteellinen kasvu ja tanssitekninen kehitys. Tanssin lukiodiplomin osat: 1) Tanssillinen tehtävä Koreografian tekeminen itselle, toiselle tanssijalle tai ryhmälle sekä tiivistelmä tanssijana esiintymisestä tai koreografian tekemisestä. 2) Tutkielma 3) Kirjallinen itsearviointi lukioaikaisista tanssiopinnoista ja lukiodiplomiprosessista Kurssisisältö Tanssikurssit- Tanssin tekniikkakurssi. Sisältö esimerkiksi: Horton-tekniikka (yht. 24 x 75min, tanssikoulu A.M. Dance) tai vastaava tanssin tekniikkakurssi muussa tanssikoulussa. Kurssi kustannettava itse.- Vanhojen tanssit- Koreoprojekti tanssillisen tehtävän tukena. Koreografian teoria ja oma luova prosessi.

Käsityön lukiodiplomi

Design tuote

Kurssilla suunnitellaan ja valmistetaan uniikkiesine ohjattuna itsenäisenä työskentelynä. Työssä voi käyttää monipuolisesti erilaisia materiaaleja. Pääosin kysymykseen tulevat kovat materiaalit kuten puu, muovi ja erilaiset metallit ja niiden yhdisteleminen. Portfolio on osa työtä, ja siitä tulee ilmetä eri vaiheet suunnittelusta valmiiksi työksi.Arviointi: Arviointikeskustelu, haluttaessa numeroarviointi.

43

Puu-innoittaja

Tutustutaan erilaisiin puulajeihin ja valmistetaan niistä pienehköjä käyttöesineitä eri tekniikoilla. Kurssilla kootaan portfolio. Opiskelu tapahtuu ohjattuna itsenäisenä työskentelynä.Arviointi: Arviointikeskustelu, haluttaessa numeroarviointi.

Lisätietoja www.edu.fi/lukiodiplomit

OPINTOJA MUISTA OPPILAITOKSISTAPaimion lukiossa opiskeleva voi valita kokonaisten jaksojen mittaisia opintoja seuraavista oppilaitoksista:

Salon seudun ammattiopisto (myös kaupan- ja terveydenalan opinnot sekä käsityön ja taideteollisuuden opinnot)Maaseutuoppilaitos LIVIAN Paimion toimipiste (metsä- ja pieneläinlinjat)

Opinnot voivat olla joko erillisiä tai ammatilliseen tutkintoon tähtääviä. Kurssisuoritukset lasketaan hyväksi lukion kursseina. Tarkempia tietoja saa opinto-ohjaajilta.

ETÄ- JA VERKKO-OPINNOTPaimion lukio on mukana Turun seudun toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen yhteistyössä. Lukioiden oppilaat voivat valita esimerkiksi verkossa suoritettavaksi sellaisia kursseja, joita ei jostain syystä oman lukion tarjonnassa ole. Jokainen lukio toimittaa omana panoksenaan tarjottimelle muutaman kurssin. Lukiossa alkava B3-kieli voidaan toteuttaa myös verkko-opetuksena, mikäli valintoja ei tule riittävästi. Paimion lukion opettajien toteuttamia verkkokursseja ovat ruotsin ja englannin abikurssit. Kurssitarjotin päivitetään kevään kuluessa.

44

http://www.edu.fi/lukiodiplomit

Äidinkieli ja kirjallisuus - paimio€¦ · web viewkurssiseloste 2020 – 2021 paimion lukio...

Documents