1

Ilmastonmuutos lautasella

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikko 21.9.2009

Ilmastovastaava,

vs. ympäristönsuojelupäällikkö Leo Stranius

2

Hyviä ja huonoja uutisia

3

Huonoja uutisia• Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin

pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu.

• Kolmannes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon.

• Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät.

• Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä.

• Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

4

Hyviä uutisia• Aikaa päästövähennyksille on

vielä joitakin vuosia.

• Tarvittava teknologia on olemassa.

• Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä.

• Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

5

Esityksen sisältö

• IPCC: Lämpenemisen seuraukset ja globaalit päästövähennystarpeet

• Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset: Tutkimustieto karttuu

• Mitä pitäisi tehdä?

• Yhteenveto ja keskustelu

6

Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia

Lähde: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

7

IPCC: Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve 80-95 %

vuoteen 2050 mennessä

8

Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet

Lähde: IPCC / Ilmatieteen Pääjohtaja Petteri Taalas, YM ilmastoseminaari 5.5.2009

9

Kioton jälkeiset kansainväliset

ilmastoneuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

10

Ruuan ympäristö- ja ilmastovaikutukset

11

FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

•Lähde: Steinfeld et al. (FAO) (2006) Livestock’s long shadow. Environmental issues and options, http://www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/A0701E00.htm

12

Tuotantoeläinten vaikutus ympäristöön

• Tuotantoeläinten pitoon liittyy monia ympäristöongelmia– Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, sademetsien

tuhoutuminen, eroosio, aavikoiden leviäminen, biodiversiteetin väheneminen ja puhtaan veden liikakulutus.

• Maailmassa käytetään noin 60 miljardia tuotantoeläintä vuosittain. – Lihantuotannon on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050

mennessä (FAO 2006, Livestock a Major Threat to Environment).

• Tuotantoeläimille syötetään enimmäkseen viljaa ja soijaa. – Noin 1/3 maailmassa tuotetusta viljasta ja 90 % soijasta menee

eläinten rehuksi. (FAO 2006)

13

Ruuan tuotannon ilmastovaikutusten osa-alueet

• Alkutuotanto– Rehut, lannoitteet, kuljetukset

• Jalostus– Infrastruktuuri (tehtaat, pakastinaltaat ja

niiden energiankulutus)

• Kauppa– Hävikki, jakelu, muu infrastruktuuri

• Kotitalous– Säilöntä, valmistus, kauppamatkat

14

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa sektoreittain 2006

Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

15

Ruoka aiheuttaa Suomessa neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistäLähde: Ilmo Mäenpää (2004) Kulutuksen ympäristökuormitus, s. 16, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=42088&lan=fi

16

Tutkimustieto karttuu

17

Ruuan osuus suomalaisen ekologisesta selkärepusta

• Liha aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen ruuan ekologisesta selkärepusta, vaikka vain kymmenesosa syödystä ruuasta on lihaa.

• Myös muut eläinperäiset tuotteet kuluttavat paljon.

• Tiedot perustuvat Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006-2008 toteutetun FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushankkeen tuloksiin.

18

Elintarvikkeiden TMR, eli kokonaismateriaalintarve (kg/kg)

Lähde: Kauppinen, Lähteenoja, Lettenmeier (2008) Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanops (MTT) http://www.mtt.fi/met/pdf/met130.pdf

19

Lähde: Kauppinen (2008) Elintarvikkeiden materiaalipanosten jaravintoarvojen tehokkuusanalyysi. Teknillinen korkeakoulu.

20

Esimerkkinä soijaruoheesta ja jauhelihasta tehdyn makaronilaatikon vertailu

               

JAUHELIHA-MAKARONILAATIKKO14 annosta à 350 gRaaka-aine Käyttöpaino (kg) TMRNaudan jauheliha kypsä 0,9 41,58Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,1 0,44Vesi 3,6 0,04Suola hieno 12x 1 kg 0,025 0,03Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 0,3 3,25Raakapaino yht.: 5,83 47,70Saanto yht.: 5  

KASVIS-MAKARONILAATIKKO14 annosta à 350 g    Raaka-aine Käyttöpaino (kg) TMRSoijarouhe 0,4 kg 0,2 0,60Vesi 0,4 0,00Porkkanakuutio 4x2,5kg 0,3 0,61Sipulikuutio 6 mm 2,5 kg 0,1 0,20Pasta SK-makaroni 10 kg 0,8 2,17Maitojauhe 25 kg 26% rasvaa Valio 0,1 0,44Vesi 3,6 0,04Suola hieno 12x 1 kg 0,017 0,02Kananmunamassa 5 kg (kokomunamassa HetiValmis) 0,3 3,25Raakapaino yht.: 5,82 7,33Saanto yht.: 5  

Jauheliha-makaronilaatikon kokonaismateriaalintarve (TMR) yhtä annosta kohti 3,41, kasvis-makaronilaatikon 0,52.

21

Foodchain -hanke

• Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna.

• Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset.

• Kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista ei ole kovin suuri.– Ympäristövaikutuksia voi vähentää tehokkaammin valmistamalla

enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa sekä kiinnittämällä huomiota omaan kaupassa asiointiin.

– Valmistamalla puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan ilmastovaikutus vähenee noin 70 prosenttia.

• Lisätietoja: Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

22

Mittatikkuhanke: Kulutuksen

ympäristövaikutukset

elintarvikkeet

asuminen

autoilu

virkistys ja kulttuuri

Lähde: SYKE Mittatikkuhanke,http://www.ymparisto.fi/mittatikku

23

Mittatikkuhanke:

• Tavoitteena kuvata kulutuksen ympäristövaikutuksia ymmärrettävällä tavalla

• 50 gramman juuston syöminen vastaa ympäristövaikutuksiltaan noin 10 km autoilua

• MTT: Broilerikilo vastaa n. 17 km autoilua ja 3,6 kg CO2-ekv-päästöjä

24

• Juuston vaikutus ilmastonmuutokseen syntyy pääasiassa tuotantovaiheessa.

• Tuotantoon liittyvien kuljetusten, pakkauksen ja säilytyksen merkitys on pienehkö.

• Kotiinkuljetus autolla (7 km) vaikuttaa vain vähän ympäristöön, kun juusto haetaan samalla kertaa 12 muun ostoksen kanssa.

• Jos kaupasta haettaisiin vain juusto, kuljetuksen merkitys nousisi yli kolmasosaan tuotannon ympäristövaikutuksista.

25

26

Kasvihuonekaasupäästöt (kg co2-ekv)

Source: UNEP 2008: Examples of GHG emission amounts generated by different activities or goods

27

Mitä pitäisi tehdä?

28

Vuonna 2007 jokainen suomalainen söi 76 kiloa lihaa

• Suomalaisten lihan kulutus on noussut 50 vuodessa yli 30 kg henkeä kohden

• WHO suosittelee syömään 400 g kasviksia päivässä, suomalaiset syövät vähemmän.

• 80 prosenttia kuluttajista pitää virheellisesti lihaa oleellisena osana perheen hyvää ja monipuolista ruokavaliota.

• Suomalaisista 3 prosenttia kasvissyöjiä, kriittisimmin lihan syöntiin suhtautuvat 25-34 -vuotiaat, joista 7 prosenttia ei syö lihaa tai lihavalmisteita lainkaan.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1961 1970 1980 1990 2003

Meat total

Bovine

Mutton & goat

Pig

Poultry

Other

29

”Lihaton päivä viikossa”

• “Jokainen ihminen voi ehkäistä ilmastonmuutosta pidättäytymällä lihan syönnistä. Kansainvälisen ilmastopaneelin puheenjohtajan Rajendra Pachaurin mukaan jo yksi lihaton päivä viikossa hillitsee tehokkaasti ilmaston lämpiämistä.”– HS 7.9.2008

30

Surreyn yliopiston raportti “Cooking up a storm” kehottaa rajoittamaan lihansyönnin neljään annokseen viikossa.

31

Esimerkkejä ohjauskeinoista

• EU:n maataloustukijärjestelmän uudistus• Ruuan ALV-porrastus ympäristövaikutusten

mukaan• Haittavero lihalle ja juustolle• Kasvisruokapäivät päiväkotien, koulujen,

työpaikkojen, vankiloiden, sairaaloiden ja vanhainkotien ruokaloihin

• Ilmastomerkinnät pakkauksiin

32

Ilmastomerkinnät

33

Seitsemän vinkkiä:Mitä minä voin tehdä?

• Syö ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihan ja maitotuotteiden käyttöä.

• Kulje kauppamatkat jalan, polkupyörällä tai joukkoliikennettä käyttäen.

• Osta vain tarpeeseen. Suosi luomua, kuivatuotteita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita.

• Vältä pakasteita ja ylipakattuja tuotteita.• Valmista enemmän ruokaa kerralla, säilö ja lämmitä

mikroaaltouunissa.• Älä heitä ruokaa roskiin, ja muista biojätteiden

lajittelu.• Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruuan

edistämiseksi.

34

Yhteenveto• Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin

asuminen tai liikenne.

• Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasvisperäiset.

• Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä kaikkein eniten.

• Ruuan kulutuksen suuntamiseen tarvitaan taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja.

35

Tämän sukupolven haaste: Siirtyminen hiilineutraaliin

yhteiskuntaan

36

KIITOS !

• Ota yhteyttä:

Leo Straniusleo.stranius@sll.fipuh. 040-754 7371

Lisätietoja: http://www.sll.fi/ilmasto

Ilmastoblogi osoitteessa: http://www.sll.fi/ilmastoblogi

37

Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanja:

http://www.sll.fi/ilmasto-lautasella

• Valitse Vege -kouluruokakampanja: http://www.valitsevege.fi

• ElintarvikeMIPS-hankkeen tulokset: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips

• Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energiatoiminta: http://www.sll.fi/ilmasto

38

Lisätietoja ilmastopolitiikastaIPCC:

http://www.ipcc.ch/Päästötilastot (World Resources Institute):

http://cait.wri.org/YK:n ilmastopolitiikan sivusto:

http://www.un.org/climatechange/YK:n ilmastosopimuksen sivusto:

http://unfccc.intEU:n komission ilmastosivut: http://

ec.europa.eu/environment/climat/home_en.htm Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki:

http://www.ilmasto.org