ilmatorjunta - yhdistysavain.fi · 2020. 5. 30. · logistiikka muodostuu keinoista ja...

Ilmatorjunta 1/2018 • 1

aselajin järjestö- ja ammattilehtiILMATORJUNTA

1/2018TEEMANA

ILMA-ALUSTEN TIEDUSTELUSENSOREIDEN SUORITUSKYKY

Ilmatorjunta 1/2018 • 32 • Ilmatorjunta 1/2018

ILMATORJUNTA 1 ∙ 2018Ilmatorjuntayhdistyksen jäsenlehti

Ilma-alusten tiedustelusensoreiden suorituskykyTEEMANA

PÄÄKIRJOITUKSET ......................................................4

TEEMA-ARTIKKELITTiedustelujärjestelmä päätöksenteon tukena ...............7Ilma-ase tiedustelujärjestelmän osana ......................12Ilma-alusten tiedustelusensoreiden suorituskyky ......16

ARTIKKELITUusimuotoinen esiupseerikurssi ................................21SM7-kurssin ilmatorjuntaopintosuunnan PAT-vaihe ilmasotakoululla........................................24

PERUSLUKEMIAHistoriasta ................................................................26Strategiasta ..............................................................30Taktiikasta ................................................................32Tekniikasta ...............................................................34Ilma-aseesta; Pikku-uutisia Venäjältä ........................36

YHDISTYSJärjestösihteeri tiedottaa ...........................................45Tulevia tapahtumia....................................................47

ILMATORJUNTAMUSEO Haaste ilmatorjuntatalkoisiin .....................................49Esitelmä ilmatorjuntaohjuksista ................................51Esitelmä vapaussodasta ...........................................54

KENTÄN KUULUMISIASALPITPSTO:n historiikki ...........................................56Hämeen osaston tiedotustilaisuus aliupseereille ........57

TARINOITAIlmasuojelusotilas Tauno Hammar - Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 ........58Museomatka Maltalle ...............................................60

Kansikuva: www.unmannedsystemstechnology.com


Everstiluutnantti Aki HottiIlmatorjuntayhdistyksen puheenjohtajaPUHEENJOHTAJALTA

64.vsk 202. lehti

JULKAISIJAIlmatorjuntayhdistys Klaavolantie 2, 04300 Tuusulawww.ilmatorjunta.fi

PÄÄTOIMITTAJAHenri [email protected]. 050 544 1698

ILMOITUKSETMedialootti OyTimo E. Karvinenpuh. 050 [email protected]

TAITTO JA PAINOWaasa Graphics OyVasaratie 3 B 65350 Vaasa puh. (06) 315 [email protected]

OSOITE- JA JÄSENASIATVille [email protected] 4 A 613100 Hämeenlinnapuh. 045 355 4525

PANKKIIBAN: FI71 1366 3000 0512 01BIC: NDEAFIHH

VALTUUSKUNTAAntti Simola, pjJuha Palmujoki, varapj

HALLITUSAki Hotti, pjAhti Piikki, varapj

AINEISTON JÄTTÖAIKA (2/18)30.4.2018, kirjoitukset4.5.2018, mainokset

ISSN1797-6448

Majuri Henri RuotsalainenPäätoimittajaPÄÄTOIMITTAJALTA

Ilmatorjuntayhdistys voi hyvin

Uutta putkeen – kantapään kautta

Arvoisat lukijat, aloitin lehden pää-toimittajana vuoden 2018 alussa. Joulukuun alussa sain perehdy-tyksen edelliseltä päätoimittajalta, majuri Janne Tähtiseltä. Kiitokset Jannelle perehdytyksestä sekä vil-pittömästä lupauksesta tukea lehden toimittamisessa vuoden 2018 aikana muun muassa kirjoittamalla ”perus-lukemia taktiikasta”- palstalle leh-destä 2/2018 alkaen. Suurkiitokset Jannelle ansiokkaasta ja ammattitai-toisesta työstä Ilmatorjunta- lehden päätoimittajana! Rima jäi Jannen jäljiltä todella korkealle…

Tämän ensimmäisen lehden toimittaminen muistutti kantapään kautta mistä johtaminen koostuu; 10% käskemistä, 90% valvontaa. Sinisilmäisenä noviisina epäonnis-tuin jälkimmäisessä, joten pääsin (lue: jouduin) kirjoittamaan tähän lehteen useamman artikkelin kuin olin alun perin ajatellutkaan. Li-hasmuisti on paras muisti.

Lukijoilta saadun palautteen perusteella sekä tämän hetken ha-vaintojen perusteella lehti palvelee erinomaisesti tarkoitustaan, joten tarkoituksena ei ole laittaa kaik-kea uusiksi. Lehteen tulee pieniä visuaalisia muutoksia, mutta pää-periaatteet ja vastuut lehden toimit-tamisessa jatkuvat ennallaan – ke-hitysehdotuksia otetaan silti aina vastaan!

Yksi uusi asia on se, että jatkos-sa lehden sisällöstä ja aihepiireistä voi jakaa mielipiteitä sekä jatkaa keskustelua internetissä (ohjeet il-moitetaan erikseen). Toivottavasti foorumin avulla saadaan muun muassa eri ikäpolvia keskustele-maan yhteisistä aiheista eri näkö-kulmista. Aika näyttää onko tämä kokeilu osuma vai huti.

Kiitän jo tässä vaiheessa ”va-kiokirjoittajia”, jotka ovat tuotta-neet, ja toivottavasti tuottavat jat-kossakin, laadukkaita artikkeleita lehteen. Ilmatorjuntalehti tarvitsee myös lisää uusia ja innokkaita kirjoittajia – tähän tarjoutuukin erinomainen mahdollisuus lehden 2/2018 myötä. Lehden teemana on ”Taktiikka ja johtaminen: ilmator-junta ja ilmasuojelu”. Tarkoitukse-na on julkaista artikkeleita, jotka sisältävät ”taktista hurjastelua” (ar-tikkelien toimittaminen 30.4.2018 mennessä). Nyt sinulla on siis elä-mäsi mahdollisuus kertoa kaikil-le ilmatorjunnan ja ilmasuojelun taktiikasta sekä johtamisesta asioi-ta, jotka olet tähän asti pimittänyt isolta yleisöltä – tartu haasteeseen!

Hyvää kevään odotusta!

PäätoimittajaHenri [email protected]

Ilmatorjuntayhdistyksen toiminta on ollut perinteisen vireää. Sata-vuotiasta Suomea on kunnioitettu useassa tilaisuudessa. Puolustus-voimat 100 vuotta juhlistaa yhdis-tyksen kuluvan vuoden toimintaa. Jäsenet ovat olleet kiinnostuneita tapahtumistamme. Ideoita ja aloitteita on paljon. Tekijöitä kai-vataan lisää.

Olemme yhdistyksen hallituk-sena kyenneet toteuttamaan tehtä-vämme ja tukemaan osastojen ja kiltojen toimintaa kuluneen toimin-takauden aikana. Liikkeellä on ollut runsaasti hyviä ideoita toiminnan sisällöistä ja kehittämisestä. Ilma-torjunta-aiheiset tapahtumat ovat selvästi kiinnostaneet jäseniämme.

Olen kohta kahden vuoden pu-heenjohtajakauteni aikana pyrkinyt käynnistämään toimenpiteitä, joilla yhdistyksen rakenteita ja toiminta-tapoja virtaviivaistetaan, profiloi-dutaan asiantuntijoina ja järjeste-tään tilaisuuksia, jotka kiinnostavat jäseniämme. Juna on mukavasti liikkeellä. Tästä osoituksena ovat viime syksyn erittäin korkeata-soinen Ilmapuolustusseminaari Lahdessa sekä Ilmatorjunnan en-silaukaukset tapahtuma Suomen-linnassa. Molempiin tapahtumiin osallistui yhdistyksen mittapuulla

runsaasti väkeä ja palaute oli posi-tiivista.

Yhdistyksemme kokonaisra-kenne on edelleen tilkkutäkki, jota on tarve virtaviivaistaa. Tähän pää-määrää pyritään sekä tiivistämällä kenttää mahdollisuuksien mukaan että tarjoamalla jatkossa toimin-taan liittyvät jäsenrekisteri- ja ra-hoitusbyrokratiapalvelut osastoille yhdistyksen suunnasta, ja näin va-pauttaa osastot keskittymään itse toimintaan ja jäsenistöön. Alueelli-nen leima tulee säilyttää, jotta jo-kainen voi tuntea myös kotiseutuun juurtuvaa perinnerakkautta. Yhdis-tyksen toiminta tulee olla kaikkien jäsenien helposti saatavilla joko fyysisesti lähellä tai nykyaikana tietoteknisesti ratkaistuna. Tavoit-teemme on esimerkiksi toteuttaa joitakin seminaareja myös netin välityksellä seurattavaksi.

Haastan edelleen jäsenistöäm-me. Olkaa aktiivisia ja tulkaa mu-kaan toimintaan. Kertokaa mitä haluatte. Seuraava erinomainen tilaisuus tulla mukaan on lauantai 17.3.2018 Tampereella järjestettä-vä vuosikokouksemme. Ja lupaan heti, että ensikertalaisia ei valita sihteereiksi.

Ilmatorjuntalehtemme päätoi-mittaja on vaihtunut. Kiitän Janne

Tähtistä erinomaisesti hoidetusta kahden vuoden päätoimittajuudes-ta. Lehti on kaudellasi vahvista-nut asiantuntijuustavoitettamme. Samalla toivotan Henri Ruotsalai-sen tervetulleeksi uudeksi päätoi-mittajaksi. Tunnen Henrin pitkältä ajalta, olen täysin luottavainen Hen-rin kykyyn tuottaa jäsenistöllemme jatkossakin erittäin korkeatasoista ilmatorjuntalukemista.

Kiitän yhdistyksen puolesta Ilmatorjunnan tarkastajan tehtä-västä reserviin vuoden vaihteessa siirtynyttä eversti Ari Grönroosia erinomaisesta yhteistyöstä aselajin kanssa sekä voimakkaasta tuesta Ilmatorjuntayhdistykselle. Samalla toivotan Ilmatorjuntayhdistyksen puolesta onnea ja menestystä eversti Sami-Antti Takamaalle ilmatorjun-nan tarkastajan tehtävässä. Uskon aselajin ja yhdistyksen yhteistoi-minnan jatkuvan erinomaisena ja molempia tukevana.

Toivotan lukijoille hyvää alkanutta vuotta sekä Puolustusvoimat 100 juhlavuotta.

Tavataan vuosikokouksessa Tam-pereelle.

T:AHotti


TEEMANAEversti Sami-Antti TakamaaIlmatorjunnan tarkastajaTARKASTAJAN PALSTA Ilma-alusten tiedustelusensoreiden suorituskyky

Jälleen Ilmatorjunnan palvelukseen!Arvoisat Ilmatorjuntalehden luki-jat. Otin vastaan ilmatorjunnan tar-kastajan tehtävät vastaan suurella innostuksella, motivaatiolla sekä tyytyväisenä aselajimme nykytilas-ta. Haluan heti alkuun kiittää eversti Ari Grönroosia siitä ponnekkaasta työstä, jota hän ja koko ilmatorjun-tahenkilöstö Maavoimien esikun-nassa ovat tehneet aselajin eteen. Tarkastajan rooli on tässä kokonai-suudessa keskeinen, eikä suinkaan kaiken helpoimmasta päästä. Ari olet päässyt reserviin, nauti hetkis-täsi siellä - me toivotamme sinulle antoisia reservin päiviä.

Millaisen ilmatorjuntaeverstin aselaji on saanut peräsimeensä. Pal-velushistorian valossa ilmatorjun-taupseerin joka on palvellut viidessä eri ilmatorjuntakoulutusta antavassa joukko-osastossa (OULITPSTO, LAPITR, HELITR, PSPR sekä KARPR) sekä PE:n Ilmatorjunta-osastolla ja Maavoimaosastolla, Läntisen maanpuolustusalueen esi-kunnassa ilmapuolustusupseerina sekä Maavoimien esikunnassa tar-kastajan apurina. Tämä ei ainakaan ole huono asia. Toisaalta aselajin ulkopuolella palvelu toi merkittä-vän näkemyksen yleisen taktiikan ja operaatiotaidon puolelta, asia josta olen aina ollut kiinnostunut ja mielestäni sotilaan tärkeimpiä ammatillisia asioita. Et voi elää siiloissa, taistelukenttä koostuu eri elementeistä joiden yhteinen vaiku-tus on paljon enemmän kuin niiden

yhteen laskettu summa sanoisin en-nemmin, että se hyvin toimiessaan se on niiden tulo. Ilmatorjuntamies tai -nainen tarvitsee hyvät tiedot niin maavoimien kuin ilmavoimienkin taistelusta merivoimia unohtamatta kuin myös ajankohtaisen käsityksen uhkasta, joka ei nykyään rajoitu pel-kästään ilma-aseeseen vaan on pal-jon kattavampi.

Allekirjoittanut on ollut pois aselajista noin viisi vuotta. Ehkä jotain kuvaa aselajin kehittämisen elinkaaresta saa siitä, että monet asiat joita tein ilmatorjunnan strat-suvastaavana Maavoimien esikun-nassa ovat vieläkin niin sanotusti työn alla. Toki asiat ovat menossa hyvää vauhtia eteenpäin, saatettu juuri loppuun tai jostain muusta syystä (teknologian kypsyys) asioita ei ole saatu vietyä juurikaan eteen-päin. Ilmatorjunnan tarkastaja tekee siis tässä suhteessa oikeita asioita, kehittää aselajia sille kuuluvalla ai-kaperspektiivillä. Toki tarkastajan rooteliin kuuluu myös niin sanotun opin puhtauden vaaliminen, joka parhaiten toteutuu seurantakäyn-neillä joukoissa ja esikunnissa sekä tarkastajan johtamissa Lohtajan Ilmapuolustusharjoituksissa kaksi kertaa vuodessa. Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, ettei hy-ville innovaatioille koulutuksessa ja taistelutekniikan saralla olisi tar-vetta. Päinvastoin tähän kannustan, kunhan niissä säilyy johdonmukai-suus ja jalat maassa mentaliteetti.

Viisas ei ole se, joka keksii uuden asian, jolla on valtava hintalappu, vaan se joka kykenee olemassa ole-villa resursseilla kehittämään toi-mintaa - tekemään asioita uudella tavalla. Aselajin täytyy elää ajassa.

Aktiivipalveluksessa olevia sotilaita kehotan pitämään huolta omasta osaamisestaan. Osaaminen on enemmän kuin käytössä oleva tekniikka antaa myötä. Ihmisen korvaajaksi ei tekniikasta ole. Tar-vitsemme osaajia, jotka pitävät yh-täältä järjestelmät käyttökunnossa kuin myös operoimassa. Tässä pi-tää olla aktiivisia joka tasolla niin esimiesten kuin jokaisen henkilö-kohtaisesti. Osaaminen pitää myös kouluttavissa joukoissa, sotilasope-tuslaitokset mukaan lukien, osata siirtää koulutettaville.

Ilmatorjuntalehti on tullut aina luettua tarkkaan. Lehti on korkea-tasoinen ja hyvin teemoitettu, tii-viiseen pakettiin on saatu kattava kokonaisuus kustakin asiakokonai-suudesta. Kiitokset tästä kuuluvat varmasti eri päätoimittajille sekä itse kirjoittajille sekä vakio sellai-sille että vieraskynän käyttäjille. Lehden päätoimittajan roolia ja tehtävään paneutumista ei voi kyl-lin korostaa ja kiittää.

Toivotan kaikille hyvää alka-nutta vuotta 2018 sekä tapahtuma-rikasta Puolustusvoimat 100 -tee-mavuotta!

Ilmatorjunnan tarkastaja,Eversti Sami-Antti Takamaa

Tämä artikkeli on laadittu yhteistoiminnassa tiedustelutoimialan edustajien kanssa, ja sen sisältö perustuu julkisiin lähteisiin.

Tiedustelujärjestelmä päätöksenteon tukenaErinomaisinta ei ole sata taistelua ja sata voittoa, vaan vihollisen ku-kistaminen taistelutta. Kun tunnet vastustajasi ja tunnet itsesi, et ole vaarassa sadassakaan taistelussa. Sunzi, Sodankäynnin taito (n. 400-l eaa).

Logistiikka muodostuu keinoista ja järjestelyistä, jotka vastaavat stra-tegisiin ja taktisiin suunnitelmiin. Strategia päättää, missä toimia. Logistiikka tuo joukot paikalle. Antoine Henri de Jomini, Précis de l’art de la guerre (1838).

It has become part of the conven-tional wisdom that intelligence is the necessary key to success in military operations. A wise opinion would be that intelligence, while generally necessary, is not a suffi-cient means to victory. Decision in war is always the result of a fight, and in combat willpower always counts for more than foreknowled-ge. Let those who disagree show ot-herwise. John Keegan, Intelligence in War (2003).

Kiinalainen komentaja Sunzi, sveitsiläinen pankkiiri de Jomi-ni ja brittiläinen sotahistorioitsija Keegan katsovat eri näkökulmasta tukitoiminnon osuutta vastustajan kukistamisessa. Yhteistä heille on kuitenkin ymmärrys siitä, että tuki-toiminto, logistiikka tai tiedustelu, on välttämätön, mutta ei yksin riit-

tävä tekijä taistelun voittamiseen. Komentajan rooli on keskeinen menestystekijä. Komentajan on tunnettava itsensä ja hänellä on ol-tava tahdonvoimaa tehdä päätöksiä taistelussa, mitä tiedustelun tuot-tama ennakkotieto ja tilannekuva vastustajasta tukevat. Tiedustelu on tukitoiminto, joka onnistues-saan jää näkymättömäksi, mutta epäonnistuessaan nousee otsikoi-hin. Onhan sanottu, että taistelu voitetaan tiedustelusta huolimatta, mutta tappio tarkoittaa epäonnistu-nutta tiedustelua. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla sotilas-tiedustelujärjestelmää länsimaisen demokratian näkökulmasta.

Tiedustelun tehtävätKaikissa länsimaisissa demokrati-oissa sotilastiedustelun tehtävä on tuottaa asevoimien johdolle niin normaali- kuin poikkeusoloissakin luotettavaa tietoa toimintaympäris-töstä, jotta johdolla on edellytykset oikea-aikaiselle päätöksenteolle. Toimintaympäristö jakautuu puo-lestaan maa-, meri- ilma-, ava-ruus-, kyber- ja informaatioulot-tuvuuteen. Avaruus, kyber- ja informaatiotoimintaympäristöjen määrittely on haastavaa eivätkä ne noudata valtioiden rajoja. Kyber- ja informaatioulottuvuudet ovat ihmisen luomia ja uusin tekniikka mahdollistaa vastustajalle sekä no-pean mielipidevaikuttamisen että

tietoverkkojen kautta fyysisen koh-teiden vaurioittamisen, mikä mer-kitsee sotilastiedustelulle lyhyitä vasteaikoja tuottaa digitaalisesta tietomassasta oikeaan osuvia ana-lyysejä.

Toimintaympäristötietoisuuden ylläpitämisessä sotilastiedustelu on järjestelmä, joka muodostuu puolustushaarojen tiedustelusta ja erillisistä tiedusteluorganisaa-tioista. Sotilasstrategisella tasolla asevoimien johto viestii sotilas-tiedustelun analysoimat keskeiset kansainvälisen ja kansallisen toi-mintaympäristön muutokset poliit-tiselle johdolle. Sotilastiedustelun operatiivinen taso palvelee ase-voimien komentajan alaisuudessa olevaa yleisesikuntaa ja puolustus-haaroja. Taktinen taso käsittää puo-lustushaarakomentajien johdossa olevat tiedusteluorganisaatiot.

Kokonaisjärjestelmänä toi-miminen tarkoittaa, ettei mikään yksittäinen tiedustelusuorituskyky ole menestyksen avain. Erilaisilla osajärjestelmillä ja tiedustelume-netelmillä pyritään kattamaan toi-mintaympäristöt niin, ettei yhden osajärjestelmän menettäminen rampauta tilannekuvaa. Kokonais-järjestelmän pitkäjänteisessä suun-nittelussa puhutaan tiedusteluark-kitehtuurista, missä suorituskyvyn lisääjinä otetaan huomioon teknis-ten osajärjestelmien lisäksi henki-löstön osaamisen kehittäminen ja poikkeusoloihin tähtäävä harjoitte-


TEEMANAIlma-alusten tiedustelusensoreiden suorituskyky

lu. Esimerkkinä tiedustelujärjestel-män kasvamisesta on Yhdysvallat, jonka tiedustelutoiminta alkoi 1776 George Washingtonin brittien linjo-jen taakse värväämistä uskalikois-ta ja kattaa nyt ainakin kahdeksan sotilastiedusteluorganisaatiota sekä yhdeksän muuta organisaatiota.

Tuottaessaan tietoa toimin-taympäristöstä kaikki sotilastiedus-telujärjestelmät pyrkivät saamaan ennakkotiedon kansakuntaan koh-distuvasta sotilaallisesta uhkasta, minkä myös Pääesikunnan tiedus-teluosasto on sisällyttänyt internet-sivuillaan Suomen sotilastieduste-lun tehtäviin, jotka ovat:• seurata turvallisuusympä-

ristön kehitystä ja laatia sitä koskevat arviot valtion ja Puo-lustusvoimien johdon päätök-senteon tueksi

• antaa strateginen ja operatii-vinen ennakkovaroitus maata vastaan kohdistuvasta sotilaal-lisesta uhkasta kaikille päätök-sentekotasoille

• tukea muita viranomaisia ha-vaitsemalla uhkia sekä varoit-tamalla sotilaallisen tai siihen vertautuvan toiminnan aiheut-tamista ulkoisista ylikansalli-sista uhkista

• estää ennalta ja paljastaa Puo-lustusvoimiin kohdistuvaa tie-dustelutoimintaa

• estää rikokset, jotka voisivat vaarantaa sotilaallisen maan-puolustuksen

• tukea kriisinhallintaoperaati-oihin liittyvää päätöksentekoa sekä parantaa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen toi-mintaa ja omasuojaa

Historian valossa tehtävä ei ole helppo, vaikka tiedustelulla olisi-

kin kaikki käytettävissä oleva tieto ennakkovaroituksen antamiseksi. Klassisen tiedon määritelmän mu-kaan ”tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus” (Platon, Theaitetos-dia-logi, 355 eaa). Asiakkaan, asevoi-mien tai valtion johdon, on myös uskottava varoitus, jotta se johtaisi yhteiskunnallisesti ja taloudelli-sesti merkittäviin toimenpiteisiin maan edun turvaamiseksi.

Esimerkiksi Iso-Britannian sotilastiedustelulla oli viimeis-tään vuonna 1936 strategisen ta-son ennakkotieto Saksan uhkasta, joka muodostui riittävän hyvin analysoidusta tahto- ja suoritusky-kykomponentista. Vasta vuonna 1939 tosiasioiden edessä pääminis-teri Chamberlain hyväksyi uhkan mahdollisuuden. Uhkaa arvioides-saan sotilastiedustelu oli hänelle vain yksi lähde muiden joukossa. Chamberlain halusi nähdä turvalli-suusympäristön kehityksen myön-teisenä ja hän luotti samanmielisiin neuvonantajiin sekä henkilökoh-taisiin tapaamisiin valtakunnan-johtajan kanssa, mitkä tukivat tätä asennetta. Myöhästyminen johti puutteelliseen operointiin; Iso-Bri-tannian ja Ranskan ilmavoimien

toimintaa ei koordinoitu tehokkaas-ti ja ilmavoimaa käytettiin epätalo-udellisesti mantereella hyökkääjää vastaan. Poikkeuksena saarivaltion ilmatorjunta ja tutkaverkko oli ra-kennettu uhkaa vastaavaksi.

Tiedusteluorganisaatiot miel-letään luonteeltaan uhkaperustei-siksi, mikä voi vaikuttaa asiakkaan ennakkoasenteeseen kielteisesti. Aisopoksen sadussa paimenpoika huutaa toistuvasti sutta ja menettää kyläläisten luottamuksen. Tiedus-teluorganisaatiot pyrkivät tasalaa-tuiseen raportointiin vertaamalla toimintaympäristön muutoksia pit-kän aikavälin keskiarvoon. Merkit-täviksi arvotettujen muutosten, ns. indikaatioiden joukon on ylitettävä kynnysarvo, mikä käynnistää eril-lisen harkinnan, onko kyseessä en-nakkotieto sotilaallisesta uhkasta.

TiedusteluprosessiToimintaympäristötietoisuutta yl-läpidetään tiedusteluprosessilla, joka jakaantuu neljään päävaihee-seen:

- Tiedustelun ohjaukseen - Tiedustelutiedon hankintaan - Tiedustelutiedon käsittelyyn - Tiedustelutiedon jakamiseen

Tiedustelun ohjauksessa komen-tajalla on keskeinen rooli. Ase-voimien eri organisaatiotasoilla toimivat komentajat määrittävät omassa johtamisessaan tarvitse-mansa tietotarpeet ja vaatimukset tiedustelujärjestelmän käytölle ja kehittämiselle. Vaatimukset pitävät sisällään tarvittavan tiedon sisäl-lön ja ajankohdan, jolloin tiedus-telutiedon tulee olla käytettävissä sekä mahdollisesti tiedustelutie-don esittämistavan. Komentajien vaatimusten perusteella eri orga-nisaatiotasoilla toimivien tieduste-lupäälliköiden johdolla laaditaan tiedonhankintasuunnitelma, jossa määritetään tiedustelutiedon ke-räyksen toteutus, kerättävä tieto, lähteet ja käytettävät tiedustelusen-sorit. Tiedustelujärjestelmän kehit-tämisessä otetaan huomioon tekni-sen kehittämisen lisäksi muutokset vastustajan operaatiotaidossa ja taktiikassa.

Tiedustelutiedon keräys to-teutetaan tiedonhankintasuunni-telman mukaisesti huomioiden jo omissa tietovarannoissa oleva data sekä käytettävissä olevat tieduste-lusensorit. Vastustaja toki pyrkii mitätöimään suunnitelman. Hyvin tehty tiedonhankintasuunnitelma mahdollistaa tiedusteluresurssien kohdentamisen vastustajan yllätyk-sellisen toiminnan selvittämiseksi. Suunnitelmasta poikkeavia tieto-tarpeita kutsutaan ad hoc -tiedus-telutehtäviksi. Tiedustelun suori-tuskykyjen, joukkojen ja sensorien, resursoinnissa on kyse niukkuuden jakamisesta. Komentajan taiste-luajatus määrittää myös tieduste-lun painopisteen; tiedustelu pyrkii näkemään edellytykset vähintään seuraavan vaiheen toteuttamisen tueksi.

Hankittu tiedustelutieto käsi-tellään, arvioidaan ja analysoidaan. Analyysin perusteella laaditut tie-dustelutuotteet jaetaan tiedon tar-vitsijoille määräajassa ja tarvitsijan haluamassa muodossa. Komenta-

jien lisäksi tiedustelutiedon tarvit-sijoita ovat esikuntien suunnitte-lu- ja operatiivinen henkilöstö sekä viimekädessä kaikki asevoimien palkattu henkilöstö, jolle toimin-taympäristön ymmärtäminen on osa ammattitaitoa.

Taistelussa asevoiman kohdis-tamiseen riittävä analyysi voidaan tehdä jo sensoriyksikössä ja välit-tää suoraan tuliyksikölle, joka voi olla sama laite. Libyassa vuonna 2011 koalitio teki ilmaherruuden turvin 25 000 kiinteäsiipisten len-tosuoritetta sekä 400 suoritetta he-likopterein ja 500 lennokein (UAV) pudottaen 7600 tarkkuuspommia. Tiedustelusensoreina toimivat mm. lennokeista MQ-1 Predator ja Northrop Grumman RQ-4 Global Hawk, kiinteäsiipisistä Lockheed U-2, USAF E-8 JSTARS (mm. GMTI eli liikkuvan maalin ilmai-su ja SAR-tutka), USAF RC-135 Rivet Joint (elektroninen tieduste-lu), RAF Sentinel R1 (GMTI) ja ranskalainen Breguet Atlantique 2 (merellinen SIGINT). Maassa toimineet erikoisjoukkojen partiot keräsivät tietoa, osoittivat maaleja ja kouluttuvat paikallisia asejouk-koja. Suurin puute oli maasijoit-teisten tiedustelujärjestelmien ja tiedustelujoukkojen vähyys, joka heikensi tilanneymmärrystä niistä vaikutuksista, joita ilmavoimalla aiheutettiin vastustajan toimintaan. Vaikka operatiivistaktisella tasol-la koalition tiedustelujärjestelmä

onnistui operaation loppuunsaatta-misessa, strategisella tasolla tuskin osattiin arvioida Gaddafin jättämän valtatyhjiön täyttymisen seuran-naisvaikutuksia Pohjois-Afrikan ja Euroopan turvallisuustilanteeseen.

Sotilastiedustelujärjestelmän tavoitteena on tukea tiedustelu-tiedon tarvitsijoita luotettavin tie-dustelun tuottein, jotka ovat ob-jektiivisuuteen pyrkiviä, selkeitä, ytimekkäitä ja vastaavat käyttäjän vaatimuksiin. Monimutkaisen toi-mintaympäristön ilmiöt on kyettä-vä ilmaisemaan tarvittaessa yhdel-lä sivulla, jossa keskeinen asia on nostettu lukijalle ensimmäiseksi; puhutaan BLUF eli Basic Line Up Front -menetelmästä. Tiedusteluar-vion taustalla voi olla gigabittien tietovaranto, joka on jalostettu sa-tasivuiseksi analyysiksi. Informaa-tioähkyn aikakautena asiakkaalle osoitetussa tuotteessa jokainen sana ja yksityiskohta on tarkkaan punnittu ja perustuu tosiseikkoi-hin. Myös taistelunjohtamista tu-kevat tiedustelun tilannekuvatuot-teet perustuvat systemaattiseen ja kriittiseen analyysiin. Informaa-tio-operaatioiden maailmassa tie-dustelu-upseerin on myös selkeästi ilmoitettava komentajalle tiedon varmuusaste, sillä vastustaja pyrkii harhauttamaan myös tiedustelujär-jestelmää.


Tiedustelusalaisuuden syyt ja tiedustelulajitAsioiden salaaminen ja salamyh-käisuus on perinteisesti yhdistetty tiedusteluorganisaatioihin. Tie-dustelusalaisuudelle on toimin-nalliset juurisyynsä, jotka pätevät normaali- ja poikkeusoloissa. So-tilastiedustelu haluaa suojata suo-rituskykynsä, jotta vastustajalta kiistetään ymmärrys siitä, mihin oma tiedonhankinta kykenee tai ei kykene. Samalla minimoidaan tiedustelusensorin tai -lähteen tu-hoamis-, harhauttamis- ja vaikut-tamisyritykset. Sotilastiedustelu haluaa suojata myös tietonsa; kiis-tää vastustajalta näkymän siihen, mitä tiedetään tai mitä ei tiedetä. Edustuksellisissa demokratioissa korostetaan hyvän hallinnon läpi-näkyvyyden periaatetta, jota tie-dusteluorganisaation on luonteen-sa vuoksi hankala täyttää. Tämän vuoksi asevoimia ja tiedustelutoi-mintaa säädellään lainsäädännöllä ja valvotaan parlamentaarisesti. Näin turvataan kansalaisten perus-oikeudet ja varmistetaan kansalais-ten tuki yhteiskunnan turvallisuutta edistävälle toiminnalle. Seuraavas-sa on esimerkkejä yleisimmistä tie-dustelulajeista, joiden teknisiä yk-sityiskohtia tiedusteluorganisaatiot varjelevat.

Avointen lähteiden tiedustelu (OSINT) perustuu esteettä saata-villa olevaan aineistoon, jota ovat mm. internet, sosiaalinen media, verkkotietokannat, painotuotteet, radio ja televisio. OSINT-tiedon luotettavuus pyritään aina vah-vistamaan muista lähteistä ja sillä voidaan tukea muuta tiedonhankin-taa. OSINT:a tekevät myös inter-netyhteisöt, kuten Bellingcat, jon-ka analyysi Malaysian Air MH-17 -pudottamisesta on kattava (https://www.bellingcat.com/tag/mh17). Informaatiovaikuttaminen sekä oi-kean ja valetiedon sekoittuminen jopa samassa lähteessä, tekevät

OSINT-analyysistä yleisesti haas-tavaa.

Kuvaustiedustelu (IMINT) tuottaa elektro-optisen ja tutka-kuvauksen keinoin tietoa, jonka tarkkuus on sensorisidonnainen. Kuvaustiedusteluanalyysin hyvyys on riippuvainen kuvaustieduste-lu-upseerin ammattitaidosta tulkita kuvassa olevat rakenteet ja ilmiöt sekä yhdistää ne muihin lähtei-siin. Kuuban ohjuskriisissä vuonna 1962 merkittävässä asemassa olivat U2-koneen ottamat kuvat, joiden avulla Yhdysvallat osoitti julkisesti Neuvostoliiton aikeet kansainväli-sellä areenalla. Kuvaustiedusteluun yhdistetyn asevaikutuksen mahdol-lisuus ja uhka ilmapuolustukselle ovat drone-järjestelmät, jossa ase–vasta-asekilpailu ja järjestelmien massamainen älykäs käyttö ovat keskiössä.

Signaalitiedustelu on yläkäsi-te, joka jakautuu mm. lähetteiden viestitiedusteluun (COMINT), elektroniseen mittaustiedusteluun (ELINT), signaaleja käsittelevien ja tuottavien vieraiden laitteiden tekniseen tiedusteluun (FISINT) ja tietoverkkotiedusteluun. Digitali-saation jälkeen asevoimat toimivat yhä enemmän tietoverkoissa, mikä lisää samalla tarvetta tiedusteluun että tarvetta suojautua vastustajan tietoverkkotiedustelulta. SIGINT:n perustehtävä on selvittää vastusta-jan taistelujärjestys ja suuntautu-minen; hyvänä esimerkkinä tästä

on suomalaisen radiotiedustelun ennakkovaroitus Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien ADD:n aktivoitumisesta lentokentillään Helsingin suurpommituksissa hel-mikuussa 1944.

Henkilötiedustelun (HUMINT) tiedonhankinnan kohde on yksi-löiden hallussa oleva tieto. Na-to-määritelmän mukaan HUMINT on tiedustelulaji, joka tuottaa tietoa henkilölähteiden kerääminä ja tar-joamina. Henkilötiedustelu vaatii perusteellisen koulutuksen ja on pitkäkestoista toimintaa, joka pe-rustuu luottamukseen ja kohteen motivaatioon tarjota arvokasta tietoa. HUMINT on lisääntynyt 2000-luvun kriisinhallintaoperaa-tioissa; esimerkiksi Yhdysvallat on käyttänyt partiotiedustelupohjaista henkilötiedustelua Afganistanis-sa ja Irakissa. Henkilötiedustelun vaikuttavuus taistelun välittömään johtamiseen on vaikeasti tai sa-tunnaisesti yhdistettävissä, mutta se voi tarjota arvokasta tietoa toi-mintaympäristöstä, mitä teknisillä tiedustelujärjestelmillä ei ole saa-vutettavissa.

Geotidustelun (GEOINT) hyö-dyntää paikka- ja olosuhdetietoa sijainniltaan tunnettujen kohteiden, ilmiöiden, olosuhteiden ja toimin-tojen analysoimiseksi, millä tue-taan sotilaallista päätöksentekoa. Klassinen esimerkki on puusto- ja maaston kantavuusanalyysi. Goo-gle Maps on jokaisen käsillä oleva

julkinen paikkatietosovellus, johon käyttäjä itse voi tuottaa lisäinfor-maatiota. Esimerkki onnistuneesta geotiedustelun ja harhautuksen yh-distelmästä oli saksalaisen panssa-riarmeijoiden hyökkäys läpi vai-keakulkuisen Ardennien vuonna 1944 (Battle of Bulge/Unterneh-men Wacht am Rhein).

Muista tiedustelulajeista mai-nittakoon akustinen tiedustelu (ACINT), jolla analysoidaan akus-tisia ilmiöitä siten, että äänen lähde on yksilöitävissä. Ilmatorjunnan luovuttua kuulosuuntimakojeista akustista tiedustelua käytetään eri-tyisesti sukellusveneiden havaitse-miseen. Lääketieteellinen tiedus-telu (MEDINT) analysoi tietoja, jotka liittyvät ihmisten ja eläinten terveyteen. Erityisesti kriisinhal-lintaoperaatioissa MEDINT tukee joukkojen toimintakykyä yhdistet-tynä geotiedustelun tuotteisiin.

Sotilastiedustelujärjestelmäs-sä pyritään yhdistämään osajär-jestelmien eri tiedustelulajeilla ja -lähteistä koottu tieto niin, että se on kollektiivisesti tiedusteluyhtei-sön analysoitavissa. Tätä kutsutaan tiedustelufuusioksi, jolla tiedon muruset saadaan palvelemaan toi-mintaympäristötietoisuuden koko-naisuutta. Tietoaineiston fuusiointiin automatisointi ja algoritmit tuovat tehokkuutta, mikä vapauttaa ana-lyytikkoja aineiston manuaalisesta käsittelystä merkitysten pohdintaan.

Tuen toteuttamisen haasteetKomentajan päätöksenteon tu-kemisen välttämätön edellytys on sotilastiedustelun toimiminen yhtenäisenä järjestelmänä, jossa tekninen tiedonhankinta ja riittä-vän tarkka analyysi mahdollistavat ymmärryksen lisäämisen. Keskit-tyminen johonkin teknologiaan tai osajärjestelmään itseisarvoisesti voi johtaa tilanteeseen, jossa ko-mentajan tilanneymmärrys kohdis-tuu taistelun kannalta toisarvoiseen

seikkaan eivätkä toimintavaihtoeh-tojen vaikutukset ole arvioitavissa tila–aika–joukot-kokonaisuudessa.

Yksi, tosin ei ainoa, mahdolli-suus parantaa toimintaympäristö-tietoisuutta on vaikutusperusteinen operaatiosuunnittelu (EBAO), jota sotilastiedustelu tukee vastustajan järjestelmien ja osajärjestelmien systeemianalyysillä. Vaikutuspe-rusteinen analyysi ei voi rajoittua pelkästään tiedustelun taktiselle tai operatiiviselle tasolle tai yksittäi-seen ilmiöön tai toimintoon. Myös seurannaisvaikutukset eritasoisten järjestelmien ja ilmiöiden välillä sekä siviiliyhteiskunnassa on arvi-oitava. Jopa taisteluteknisen tasan toimilla, erityisesti kyber- ja infor-maatiotoimintaympäristöissä, voi olla strategiset vaikutukset.

Monimutkaisten syy- ja seu-raussuhteiden kartoittaminen vastustajan asevoimista jo nor-maalioloissa on yksi sotilastiedus-teluorganisaatioiden tehtävistä.

Aikakriittisenä toimintona tiedus-telu harvoin antaa absoluuttista var-muutta komentajalle toimintaym-päristön tilasta eikä se kerro, miten operaatio on toteutettava. Riittävän tarkka analysoitu tieto auttaa ko-mentajaa karsimaan päätöksestään ne elementit, joita vastustaja voi käyttää häntä vastaan. Lopullinen päätös ja vastuu ovat aina komen-tajan. Yhdysvaltain entinen ulko-ministeri Madeleine Albright on kuvannut tiedustelun luonnetta päätöksentekijän näkökulmasta:

Jos tiedustelu olisi televisio, se olisi muinainen mustavalkoinen malli, jossa olisi niin huono vas-taanotto, että suurin osa kuvasta olisi harmaata ja hahmot näytöllä olisivat lumisia ja epäselviä. Voit näppäillä nuppeja miten haluat, mutta jos et ole varovainen, se mitä näet usein riippuu enemmän siitä, mitä odotat tai toivot näkeväsi kuin mitä todella on.

Etsimme ohjelmistokehittäjiä.

Sensofusion.com


Majuri Henri RuotsalainenTEEMANAIlma-alusten tiedustelusensoreiden suorituskyky

Ilma-ase tiedustelu-järjestelmän osanaTässä artikkelissa käsitellään il-masta tapahtuvan tiedustelun ylei-siä periaatteita, ja tämän lehden seuraavassa artikkelissa käsitellään tarkemmin ilmasijoitteisten senso-reiden suorituskykyä. Ilma-alusten toimintaedellytysten kehitys soti-laskäytössä on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla viimeisten vuosikymme-nien aikana. Ilma-aseen merkitys taistelutilan muokkaajana ja osana joukkojen tulenkäyttöä ulottuu ny-kyään koko taistelutilan syvyyteen. Ilma-ase ei enää muodosta uhkaa pelkästään etulinjan joukoille ja taisteleville joukoille vaan sen muodostama uhka koskee kaikkia joukkoja toiminnasta tai sijainnis-ta riippumatta. Taistelusta ilma-vihollista vastaan on tullut myös yleisjoukkojen taistelun päätehtä-vä ja sisältö, johon tulee osallistua kaikilla joukoilla ja välineillä. Il-ma-aseen toiminnan tunteminen on keskeinen onnistumisen edellytys. Ilma-asetta vastaan suoritettavat vastatoimenpiteet sekä toimin-tavapauden hankkiminen omien operaatioiden toteuttamiseksi ovat keskeisiä elementtejä nykyaikaisen ja tulevaisuuden taistelun kuvassa.

Ilma-aseen merkitys taistelu-tilan muokkaajana ja osana jouk-kojen tulenkäyttöä on entisestään kasvanut. Sodankäynti on muuttu-massa liikkuvammaksi, jolloin il-ma-aseen ulottuvuus lisää sen käy-tettävyyttä. Ilma-aseella kyetään operoimaan lähes kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Nykyaikai-

nen aseistus mahdollistaa tarkan vaikutuksen ulottamisen yksittäi-siin maaleihin syvällä puolustajan selustassa. Ilma-aseella on kyky reagoida nopeasti muuttuneisiin operaatioalueen ja taistelukentän tilanteisiin. Ilma-aseen vaikutus voidaan ulottaa operaation kaikissa vaiheissa strategisen, operatiivisen tai taktisen tason kohteisiin.

Ilma-aseen merkitys taistelu-tilan tiedustelussa, valvonnassa, ja maalittamistoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Käytettävät ilmasijoit-teiset sensorit, järjestelmät, ja me-netelmät kehittyvät kovaa vauhtia, ja uudet teknologiat mahdollistavat esimerkiksi modernien ja moni-puolisten ilmatiedustelujärjestel-mien käyttämisen yhä alemmilla organisaatiotasoilla. Tiedustelu- ja maalittamisjärjestelmät asettavat vaatimukset niiden toiminnan koh-teeksi joutuvien, tai niitä vastaan toimiville joukoille.

Tiedustelun toteutusTämän päivän taistelukentällä

reaaliaikaisen tilannekuvan mer-kitys on kaikki kaikessa. Tämä tarkoittaa tiedustelukyvyn esiin-nousua kaikissa vaiheissa. Seuran-ta, tunnistaminen, maalittaminen, vaikutusten arviointi; ne kaikki vaativat ensiluokkaisia tiedustelun kykyjä. Viime vuosina tieduste-lu- ja valvontajärjestelmien avulla hankitun tiedon käytettävyyttä on merkittävästi parannettu siirty-mällä puolustushaarojen yhteisten

standardoitujen tietojärjestelmien ja tiedonsiirtopalvelujen käyttöön. Tämä mahdollistaa eri puolustus-haarojen järjestelmien tehokkaan ja toisiaan tukevan käytön luoden edellytykset operaatiotempon kas-vattamiselle.

Useimmat toimijat ovat koon-neet ja organisoineet sotilaallisen tiedustelun ja valvonnan suori-tuskyvyt yhteiseksi järjestelmäksi. Järjestelmästä käytetään termiä ISTAR (Intelligence, Surveillance, Target Acquisition and Reconnais-sance). ISTAR-käsitteellä ymmär-retään järjestelmäkokonaisuuksia, joilla kerätään, prosessoidaan, analysoidaan ja jaetaan tietoa vas-tustajasta ja toimintaympäristöstä oman sotilaallisen päätöksenteon ja toiminnan perusteeksi ja tueksi. Myös toimintaympäristöä kuvaavat paikka- ja olosuhdetietoja keräävät ja tuottavat järjestelmät integroi-daan erottamattomaksi osaksi IS-TAR-kokonaisuutta. Kokonaisuus sisältää valvontaa, maali- ja koh-detiedustelua sekä joukkojen suo-rittamaa tiedustelua kaikilla joh-tamistasoilla. Tietojen keräyksen osalta järjestelmäkokonaisuus kat-taa kaikki järjestelmät satelliiteista yksittäisen miehen tähystysvälinei-siin. ISTAR-järjestelmä integroi ja synkronisoi kaikkea vanhaa ja uutta tietoa, ja tukee näin suoraan käyn-nissä olevia ja tulevia operaatioita. Järjestelmän monipuoliset toimin-not mahdollistavat sen käytön kai-kenlaisissa operaatioissa. Ilmasta tapahtuva tiedustelun tärkein ja

yleisin toteutustapa on kuvaustie-dustelu. Olennaista on tiedostaa, että usein tarkan kuvan saaminen vaatii usean eri tiedustelutiedon yh-distämistä, ja useilla järjestelmillä on olosuhderajoitteita.

Vastustajan strateginen tiedus-telu pyrkii tiedustelemaan kiinteät kohteet ja kokonaiset järjestelmät. Keskeisiä menetelmiä ovat muun muassa satelliitti- ja lentokuvaus. Strategisen tasan kuvaustiedustelu edellyttää hyvin kalliita järjestel-miä, ja tästä johtuen se on pitkään ollut pääasiassa kohdetiedustelun käyttämä keino. Nykyään kame-raja tutkatekniikan kehittyminen on mahdollistanut kuvaustiedus-telun keinojen yhä enenevän käy-tön myös jatkuvasti kuvaavissa valvontajärjestelmissä. Tehokkaita kameroita ja tutkia löytyy aikai-sempaa matalammilta johtamista-soilta (taktinen, taistelutekninen), ja niiden määrä ja suorituskyky kasvaa koko ajan. Kuvaustieduste-lujärjestelmien yleistyminen on jo nostanut, ja nostaa tulevaisuudes-sakin sotilas-joukkoihin kohdistu-vaa uhkaa taistelutilassa ajallisesti ja paikallisesti.

Operatiivisen tason tiedustelu tuottaa tietoa muun muassa joukko-jen tyypeistä ja koosta, taistelula-jeista ja suojan tasosta. Välineitä ja menetelmiä ovat lentokuvaus, len-nokit, helikopterit, tutkat ja elekt-roninen tiedustelu. Tiedustelun ja valvonnan osalta ilmasta suoritet-tavaa ilma- ja pintavalvontaa sekä vastustajan johtamisjärjestelmien ja -verkkojen seurantaa on ryhdytty täydentämään kasvamissa määrin

satelliittien ja miehittämättömien ilma- alusten avulla tuotettavilla tilannetiedoilla.

Taktisen tason tiedustelun ta-voitteina ovat joukon maalittami-nen tulivalmistelun ja tarkan pää-töksenteon mahdollistamiseksi. Taktisella tasolla taistelualueen valvontaan maalittamiseen hyök-kääjä käyttää tiedustelukoneita ja helikoptereita sekä miehittämät-tömiä ilma-aluksia. Menetelminä käytettään muun muassa SAR-tut-kakuvausta (Synthetic Aperture Radar), lämpökuvausta tai visuaa-lisen alueen kuvausta. Taistelutek-nisellä tasolla kohde maalitetaan aseiden tai asejärjestelmien tulen-johdolla välitöntä tulenkäyttöä var-ten. Tiedustelun kohde maalitetaan tyypillisesti visuaalisesti tulenjoh-dolla, laservalaisulla ja optisella tähtäämisellä.

SatelliititSatelliitteja käytetään yhä ene-

nevässä määrin ilmavoiman rinnal-la ja sen toiminnan tukena. Tästä johtuen esimerkiksi Yhdysvallat käsittelee ilmassa ja avaruudessa tapahtuvaa toimintaa yhtenä ko-

konaisuutena − tähän kokonaisuu-teen liittyy myös kybertoiminta. Ilmaoperaatioiden kannalta tärkeitä avaruusteknologian sovellusalueita ovat tilannetietous, navigointipal-velut ja tiedonsiirto.

Kuvaussatelliittien suoritusky-ky ja käytettävyys ovat parantuneet ratkaisevasti digitaalitekniikan kehittämisen myötä. Kuvaustek-nologiaa käytetään kohteiden tie-dusteluun, säähavainnointiin ja ballististen ohjuslaukaisujen ilmai-suun. Näkyvän valon ja infrapu-na-alueen kuvien resoluutio on riittävä sotilaallisen toiminnan ha-vainnointiin ja kohteen paikantami-seen. Käytännössä hyvin riskialttiit strategiset kuvaustiedustelulennot on kyetty korvaamaan satelliit-tikuvauksella. Tutkakuvaukseen kykenevien satelliittien (Synthetic Aperture Radar, SAR), käyttöön-otto vähentää sää- ja valaistusolo-suhteiden aiheuttamia rajoitteita avaruudesta suoritettavaan kuvaus-toimintaan. Satelliittipaikannuksen merkitys sotilaallisiin operaatioi-hin on hyvin suuri. Satelliittipai-kannusta käytetään yksittäisten il-ma-alusten, alusten ja ajoneuvojen sekä henkilöiden paikantamiseen.



GPS-järjestelmää hyödynnetään lisäksi erilaisissa täsmäase-järjes-telmissä.

Kaupallisten satelliittien käyt-täminen sotilaallisiin tarkoituksiin on yleistynyt. Erityisesti valtiot tai toimijat, joilla ei ole käytös-sään sotilassatelliitteja, voivat os-taa kuvauspalveluita kaupallisia satelliitteja omistavilta tahoilta. Kaupallisten SAR-satelliittien alle yhden metrin erottelukyky riittää esimerkiksi ajoneuvojen erotte-luun, kun sotilaskäytössä olevien kuvaussatelliittien noin 30 cm erot-telukyvyllä voidaan jo tunnistaa ajoneuvon tyyppi.

Venäjän asevoimien toiminta Syyrian sodassa on esimerkki siitä, kuinka nykyaikana hyödynnetään sotilas- ja kaupallisia satelliitteja tilannekuvan muodostamisessa jo nykypäivänä. Satelliittien tuot-tamaa tietoa käytettiin erityisesti kohteiden havaitsemiseen ja luokit-teluun. Satelliiteilla saatiin tarkem-pia tietoja käyttöön, ja se nopeutti maalittamisprosessia sekä vaikutta-mista kohteisiin.

TiedustelukoneetTiedustelukoneella tarkoitetaan yleisesti lentokonetta, johon on asennettu eri spektrin osia käyttä-viä sekä passiivisia että aktiivisia sensoreita tilannekuvan muodosta-mista varten.

Tavallisesti tiedustelukoneen hyötykuorma koostuu esimerkik-si aktiivisesta SAR-tutkasta sekä passiivisista SIGINT-laitteistoista ja optisesta kuvausjärjestelmäs-tä, joilla on kyky toimia kaikissa

sääolosuhteissa ja kaikkina vuo-rokauden aikoina. Olosuhteista, suoritettavasta tehtävästä, tiedus-teltavasta kohteesta, hyötykuor-man käytettävissä olevasta tilasta, tehosta tai painosta riippuen SI-GINT-järjestelmä voi koostua joko COMINT- tai ELINT-laitteistosta tai mahdollisesti niistä molemmis-ta. Tyypillisesti tiedustelukoneen toimintaedellytyksenä on arvio siitä, ettei vastapuoli kykene vai-kuttamaan tiedustelukorkeudella lentävään koneeseen. Tiedustelu-koneella kyetään kattamaan laaja alue, ja sen tuottama tieto toimii yleensä ennakkovaroituksena tai ensimmäisenä indikaationa vastus-tajan toiminnasta. Näiden tietojen pohjalta kyetään kohdentamaan muita sensoreita ja toimintoja koh-dealueelle.

Pelkästään tiedusteluun ja val-vontaan tarkoitettujen kiinteäsii-pisten tiedustelukoneiden merkitys kriisitilanteissa on osittain vähene-mässä satelliittien ja lennokeiden yleistymisen sekä niiden suori-tuskykyjen kehittymisen myötä. Kaupallisten satelliittien kuvat ovat lähes kaikkien saatavilla ja niiden tarkkuus riittää erinomaisesti so-tilaallisen toiminnan (tiedustelu, tilanne-kuva, maalittaminen) tu-kemiseen. Edellä mainituista teki-jöistä johtuen, tiedustelukoneiden kehitys suuntautuu tällä hetkellä signaalitiedustelun ja elektroni-sen sodankäynnin järjestelmien alustaksi. Kyseisten osa-alueiden järjestelmät vaativat tilaa ja kul-jetuskykyä siinä määrin, että esi-merkiksi lennokit eivät toistaiseksi tarjoa niille riittävää alustaa.

Monitoimihävittäjät ja helikopteritMonitoimihävittäjän tärkein sen-sori on aktiivinen, elektronisesti keilaavasta tutka (Active Electro-nically Scanned Array, AESA) on muodostunut. Tällaista monitoi-mitutkaa voidaan käyttää kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa ilma-, maa- ja merimaalien etsintään ja seurantaan useiden kymmenien tai jopa satojen kilometrien etäi-syydelle. Tutkan suorituskyvyn, kuten erottelukyvyn, ja muiden ominaisuuksien kehittyessä tut-kaa voidaan käyttää tiedustelu-, valvonta-, maalinosoitus ja elekt-ronisen vaikuttamisen tehtäviin. Kuvantavia järjestelmiä käytetään maa-, meri- ja ilmamaalien havait-semiseen, seurantaan ja tunnistami-seen. Järjestelmillä on keskeinen rooli tilannetietoisuuden ylläpitä-misessä, varoitusten tuottamisessa ja ase-järjestelmien käytön tukemi-sessa. IRST-järjestelmä (Infrared Search and Track) on passiivinen järjestelmä, jonka kehittyneimmät versiot kykenevät myös kuvan muodostukseen, jolla mahdollis-tetaan maalien tunnistaminen ja pintamaalien tarkastelu. Lämpö-kuvaukseen perustuva passiivinen FLIR-järjestelmä ja siihen yleensä yhdistetty elektro-optinen senso-ri (televisiokamera) muodostavat pintamaalienseurantaan ja tunnis-tamiseen liittyvän kokonaisuuden, jonka avulla pommi- ja ohjusaseis-tusta voidaan käyttää maamaaleja vastaan kymmenien kilometrien etäisyydeltä.

Taisteluhelikoptereita ei juuri-kaan käytetä taistelutilan tieduste-luun muuten kuin helikoptereiden dynaamisen/välittömän vaikut-tamisen toteuttamiseksi. Uusilla taisteluhelikoptereilla on erittäin hyvä pimeätoimintakyky, mutta jo-kasään toimintakyky tulee olemaan edelleen rajoittunut. Keskeisimpiä sensoreita ovat maalinosoitustutka, optiset järjestelmät kuten itsenäi-sesti tai manuaalisesti skannaavat infrapunajärjestelmät ja näkyvän valon optroniikka sekä omasuoja-järjestelmän sensorit, joita ovat tut-ka-, laser- ja ohjuslaukaisuvaroitin. Kaikkien sensorien tuottama infor-maatio voidaan yhdistää ja välittää edelleen muille tarvitsijoille. Eri-merkiksi Boeingin valmistamassa AH-64 Apache helikopterissa on erittäin kehittynyt sensorijärjestel-mä. Sensorit havaitsevat automaat-tisella skannauksella maassa ja ilmassa olevat kohteet. Sensorifuu-sion avulla järjestelmä prosessoi tietoa ja vertaa tuloksia uhkakirjas-toon ladattuihin tietoihin. Järjestel-mä etsii yhtäläisyyksiä ja viitteitä muun muassa panssarivaunuista ja ajoneuvoista. Lopputuloksena järjestelmä esittää potentiaaliset kohteet (uhkat) suoraan lentäjän ja aseupseerin näytöille.

Miehittämättömät ilma-aluksetMiehittämättömien ilma-alusten (UAV) ja aseistettujen miehittä-mättömien ilma-alusten (UCAV) merkitys on kasvanut ja muuttunut niiden kehittyneen suorituskyvyn sekä uusien käyttömahdollisuuksien myötä. Tiedustelutiedon keräämi-sen rinnalla miehittämättömillä il-ma-aluksilla on nykyisin kyky muun muassa maalin valaisuun, kohteiden

tuhoamiseen täsmäasein, joukkojen lähitulitukeen, ELSO- hyökkäyk-siin, ilmapuolustuksen lamautta-miseen, viesti- ja tietoverkkojen lamauttamiseen, pelastus- ja etsin-tätehtäviin, ja näiden yhdistelmiin.

Tiedustelulennokin koko vaih-telee pienestä miehen kannettavas-ta miniatyyrisestä lentolaitteesta liikelentokoneen kokoisiin strate-gisiin miehittämättömiin lentoko-neisiin. Strateginen lennokki pys-tyy lentämään muutaman tuhannen kilometrin päässä olevalle toimin-tasektorilleen ja vielä sen jälkeen pysyttelemään vuorokauden verran alueella.

Lennokkien merkitys taistelu-tilan tiedustelussa- ja valvonnassa kehittyy jatkuvasti. Teknologian kehityksen myötä niihin voidaan asentaa käytännössä kaikkia sa-manlaisia järjestelmiä kuin lento-koneisiin sekä osin jopa satelliit-teihin. Lennokeiden selkeä etu on siinä, että ne kykenevät lähes jatku-vaan valvontaan, myös syvyydessä, pitkien toiminta-aikojen ja järjes-telmien määrän takia. Miehittämät-tömiä valvonta- ja tiedustelulenno-keita on jo tällä hetkellä käytössä taktisista lennokeista aina strate-gisiin lennokkeihin asti. Lennokit voidaan varustaa 2030-luvulle tul-taessa, käytännössä vastaavanlai-silla sensoreilla kuin muut lentävät laitteet. Lennokeista löytyy muun muassa SAR-tutka (etu ja sivuviis-to), päivänvalo- ja lämpökamera. Ne kykenevät reaaliaikaiseen ku-vanvälitykseen ja maalinosoituk-seen. Samanaikaisesti käytettävien sensoreiden määrään vaikuttaa lennokin rajoitettu hyö-tykuorma. Tätä voidaan kompensoida käyttä-mällä eri järjestelmillä varustettuja samanaikaisesti eri korkeusalueilla.

YhteenvetoNykyisten operatiivisessa käytös-sä olevien tiedustelu-, valvonta ja tiedonsiirtojärjestelmien elinkaaret ulottuvat 2020-luvulle ja ensi vuo-sikymmenellä käyttöön tulevien järjestelmien elinkaaret puolestaan 2030-luvulle. 2030-luvulle mentäes-sä teknologinen kehitys lisää ilmasi-joitteisten järjestelmien valvonnan- ja tiedustelun suorituskykyä, mutta todennäköisesti ei tulla näkemään mitään täysin uutta järjestelmää, ainakaan laajamittaisessa käytössä. Lennokeiden käyttö tulee korostu-maan entisestään ja ne tulevat en-tistä useamman toimijan käyttöön. Lennokeiden myötä tiedustelun kattavuus ja ulottuvuus lisääntyy huomattavasti, ja niiden avulla on mahdollista luoda tarvittaessa jatku-va tiedustelun ja valvonnan läsnäolo melkein kaikkialle taistelutilaan. Lennokkien perusominaisuudet (toimintamatka, liikehtimiskyky, hyötykuorma, sensorifuusio, auto-nomia) kehittyvät, ja samaan aikaan valmistusmäärien myötä yksikkö-kustannukset laskevat.

Ilmasta tapahtuvan tieduste-lun suorituskykyjä tarkastellessa on huomioitava, että tällä hetkellä ilmalavetissa on tyypillisesti asen-nettuna korkeintaan muutamia eri-laisia tiedustelujärjestelmiä ja -sen-soreita. Samalla on hyvä tiedostaa, että yksi korostunut kehityssuunta on hybridijärjestelmien rakentami-nen, joissa pyritään integroimaan teknisesti ja toiminnallisesti yhteen erilaisia järjestelmiä.

Ilmatorjunta 1/2018 • 1716 • Ilmatorjunta 1/201850 • Ilmatorjunta 1/2012

TApAHTuMIA

TapahtumakalenteriPvm Aika Tapahtuma Paikka Kohderyhmä Järjestää Yhteyshenkilö Muuta17.3. 13.00 SalpItkilta

KevätkokousMarttakulmaKouvola

Killan jäsenet SalpItkilta Seppo Rantalainen

24.3. 10.00 Yhdistyksen vuosikokous It-museo, Tuusula jäsenet Hallitus Sihteeri Kari Kokkomäki Katso erillinen ilmoitus!

24.-25.3. Jäsenmatka Viroon Viro, Tallinna-Tapa jäsenet Hallitus Päätoimittaja, [email protected]

30.3. SALPITPSTOPerinnepäivä

Kuusankoski SalpItPsto

Huhtikuu PV-uudistuksen vaikutus ilmapuolustukseen ja ilmatorjuntaan

Ilmasotakoulu KS:n osaston ja Ilmasotakoulun killan jäsenet

ITY:n Keski-Suomen osasto ja ILMASK:n kilta

Osaston sihteeri,[email protected]

Tarkempi aika jäsen-tiedotteessa tai lisä-tietoja sihteeriltä

24-25.4. Hyrylän evp-risteily Hki-Tallinna-Hk Hyrylässä palvelleet avec

Hyrylän evp:t Klaus Nieminenklaus.nieminen(@)hotmail.com

Risteily nro 20 on poikkeuksellisesti avec, tervetulo sink-kunakin.

2.5. Ammuntojen seuraaminen Pahkajärvi Kilta/Osasto SalpItpsto Seppo Rantalainen21.5. Rekrytointitilaisuus

Esittely Kilta/osastoVekaranjärvi Varusmiehet SalpItPsto Seppo Rantalainen

8.-10.6. Retki, Lohtaja60v juhlaleiri

Lohtaja Kilta/Osasto Kilta/Osasto Seppo Rantalainen

9.-10.6 Avoin Matka Lohtajalle ITH 1/2012 harjoitukseen

LohtajaMajoitus hotellissa Kokkolassa

Osaston jäsenet ITY:n Keski-Suomen osasto

Osaston sihteeri,[email protected]

Lohtajan 60-vuotis-juhlaleiri

14.6 18.00 Tutustuminen Kanavuoren sodanaikaiseen IT-asemaan

Kanavuorioppaana Matti Rantahalme

Osaston jäsenet perheineen

ITY:n Keski-Suomen osasto

15.-17.6. Sotahistoriallinen matka Viipuri-Karjalan Kannas(lähtö Turusta)

Kaikille avoin Turun Ilmator-juntakilta

Kyösti Vuontela 0500-910402 (iltaisin) [email protected]

Katso erillinen il-moitus!

21.6. 12.00 AUK-perinnetykillä Vekaranjärvi AUK-oppilaat SalpItPstoOsasto/Kilta

Seppo Rantalainen

Mastsystem Int’l Oy trading as Cobham Mast SystemsPuh. 020 775 0810, faksi (013) 737 7113

www.cobham.com/mastsystems


Ilma-alusten tiedustelu-sensoreiden suorituskykyTässä artikkelissa tarkastellaan tie-dustelu-, valvonta-, ja maalittamis-järjestelmien (TVM) suorituskykyä ilmasijoitteisten järjestelmien osal-ta. Järjestelmät perustuvat sähkö-magneettisen spektrin hyödyntä-miseen. Sähkömagneettinen säteily muodostaa olennaisen osan sodan-käyntiä, ja se joka hallitsee sähkö-magneettista spektriä, kykenee itse hyödyntämään valon nopeudella etenevää säteilyä sodankäynnissään ja pystyy samalla estämään tämän vastustajaltaan. Näin ollen myös vastatoimissa ja suojautumisessa pitää ymmärtää ja hallita toimin-taan liittyvät perusteet sekä tekniset ja fyysiset lainalaisuudet. Järjestel-mien sensoritekniikka asettaa vaati-mukset tiedustelun kohteena olevan joukon toiminnalle.

Tässä artikkelissa esiteltävät ilmasijoitteiset järjestelmät ovat satelliittiin, lentokoneeseen, heli-kopteriin tai lennokkiin asennetta-via kameroita, tutkia ja sensoreita. Tarkasteluun on valittu niitä suo-

rituskykyjä, joita on jo operatii-visessa käytössä. Suorituskykyjä tarkastellessa on huomioitava, etteivät kaikki tässä esille tuodut kyvykkyydet ole välttämättä sijoi-tettuna samaan ilmalavettiin, ja osa kyvykkyyksistä saattaa tulla käyt-töön vasta tulevaisuudessa teknisen kehityksen myötä. Samalla on toki hyvä tiedostaa, että yksi keskeinen kehityssuunta on hybridijärjestel-mien rakentaminen, joissa integroi-daan teknisesti ja toiminnallisesti yhteen erilaisia järjestelmiä.

Järjestelmien toimintaperi-aatteet ja ominaisuudetTiedustelulajeista käsitellään ku-vaustiedustelua (Imagery Intelli-gence, IMINT) ja signaalitieduste-lua (Signal intelligence, SIGINT). Mittaus- ja tunnusmerkkitieduste-lun (Measurement and Signature Intelligence, MASINT) alalajeista käsitellään infrapuna- alueen tie-dustelua (Infrared Intelligence,

IRINT), optisen alueen tiedustelua (Optical intelligence, OPTINT), la-sertiedustelua (Laser intelligence, LASINT), ja tutkatiedustelua (Ra-dar intelligence, RADINT).

Tutkakuvaus ja kaukokar-toitus (SAR, SLAR, GMTI). Avaruuteen sijoitettavat tutkajär-jestelmät mahdollistavat joka sään ja vuorokaudenajan peiton lyhyellä viiveellä (tunteja) kaikkialla maa-pallolla (globaalinen tilannekuva). Kuvaava tutka on aktiivinen mit-tauslaite eli se lähettää säteilyä va-laistakseen kohdealueen ja toisaalta vastaanottaa kohteesta heijastunut-ta eli takaisin siroavaa signaalia. Tällaisia ovat muun muassa SAR (Synthetic Aperture Radar) ja sivu-kulmatutka SLAR (Side-Looking Airborne Radar), ja GMTI (Ground Moving Target Indicator).

SAR (Synthetic Aperture Ra-dar) on tutkakuvauksen erityista-paus, joka mahdollistaa satelliiteis-ta parhaimmillaan jopa kymmenien senttimetrien erotuskykyluokkaa

olevan kuvauksen maanpinnasta. SAR-tekniikkaa käytetään tilan-nekuvan muodostamiseen laajoilta alueilta sekä ilmasta maahan -toi-minnan edellyttämän tilannekuvan muodostamiseen. SAR-moodin avulla hävittäjä tai jokin muu il-ma-alus kykenee maastonseuran-taan, maalien etsintään, maalien luokitteluun sekä yksilöintiin ja maastontiedusteluun. SAR-kuvaus on keskeinen tiedustelumenetelmä suomen olosuhteissa, sillä sää ja olosuhteet eivät aseta sille juuri-kaan rajoituksia. Esimerkiksi ma-talilla taajuuksilla suoritettu kuvaus mahdollistaa kohteiden havaitse-min lehvästön läpi. Käytännössä kaikissa luonnon olosuhteissa koh-teiden luokittelu ja tunnistaminen on mahdollista, sillä resoluution tarkkuus on nykyään yleisesti alle 30 cm. Jo nyt on esitetty mene-telmiä, joilla lentokoneesta käsin voidaan SAR -tutkalla päästä jopa 15 cm:n erottelukykyyn taistelu-kentän valvonnassa, ja tunnistaa automaattisesti esimerkiksi suh-teellisen samanlaiset panssaroidut ajoneuvotyypit toisistaan. Matalia taajuuksia käyttämällä voidaan lä-päistä sekä luontaista että kohteen suojaksi viritettyä kasvillisuutta FPEN-tutkalla (Foliage Penetrati-on) sekä maaperää GPEN-tutkalla (Ground Penetration).

GMTI-tutkalla pystytään ha-vaitsemaan laajalta alueelta maalla ja merellä liikkuvia kohteita myös huonoissa olosuhteissa ja pime-ällä. Sotilaskäytössä olevat GM-TI-tutkat pystyvät havaitsemaan keskimäärin noin henkilöauton ko-koisen maalin, joka liikkuu noin 5 km/h nopeudella. Tutkan toiminta perustuu kaikupulssien erotteluun maalin liikehdinnän aiheuttaman dopplersiirtymän eli taajuuden pienen muutoksen perusteella. Tutkia on kahta eri tyyppiä, staat-tinen (tilannekuva) ja dynaaminen (jatkuva kuvaus). Staattinen tutka ottaa tilannekuvia määritellyltä

alueelta valittuina ajankohtina, ja vertaa eri ajankohtien kuvia toi-siinsa muutoksien havaitsemiksi. Dynaaminen tutka päivittää kuvaa ajallisesti valitulla kuvaustiheydel-lä, mahdollistaen kohteen jatkuvan seurannan. GMTI-tutka pystyy tuottamaan kohteen liikkumisen li-säksi tietoja muun muassa kohteen koosta sekä tiettyjen ajoneuvojen järjestyksestä marssimuodostel-massa. Suurin osa GMTI -tutkista pystyy ottamaan myös SAR -kuvia. SAR- ja GMTI -kuvat yhdistämällä nähdään nopeasti kohteet, jotka ei-vät enää liiku.

Visuaalisen alueen (VIS) sekä lä-hi-ja termisen infrapuna-alueen kuvaus (NIR, TIR). Visuaalisen alueen järjestelmien (VIS) reso-luutio on tänä päivänä muutaman senttimetrin luokkaa, mutta pilvet ja pimeys estävät optisen tieduste-lun. Infrapuna- alueelle siirtyminen laajentaa kuvausmahdollisuuksia, mutta raskaat pilvet ovat sillekin esteenä. Edellä mainittujen rajoit-teiden johdosta nykyään pelkän päivänvalokameran käyttäminen kuvaustiedusteluun on vähentynyt. Päivänvalokamera voidaan kui-tenkin muuttaa melko edullisesti ja helposti tallentamaan myös ult-ravioletti- ja lähi- infrapuna-aal-lonpituuksia (NIR). Tähän riittää, että kameraan asennetaan optinen filtteri tai linssi.

Infrapunasäteilyä käytetään hyväksi aktiivisissa ja passiivi-

sissa sensorijärjestelmissä, jotka käyttävät hyväksi joko kohtees-ta heijastuvaa tai kohteen itsensä synnyttämään lämpösäteilyä.. Inf-rapunasäteilyn huomioiminen on keskeisessä asemassa asevoimien tutkimuksissa ja tuotekehitykses-sä, sillä hämärä- ja pimeätoimin-takyky korostuu nykyaikaisessa sodankäynnissä. Infrapunasäteilyä käytetään kuvaus- ja tiedustelu-järjestelmien lisäksi myös maa-linvalaisu- ja etäisyydenmittaus-järjestelmissä, sillä ne läpäisevät näkyvää valoa paremmin taistelu-kentän savuja ja pölyä, eikä niitä voi havaita ihmissilmin. Lähi-inf-rapuna-alueella(NIR) tiedustelu on mahdollista myös pimeällä ja ohu-en pilviverhon läpi. Tästä johtuen osa valonvahvistimista toimiikin näkyvän valon ja lähi-infrapunan alueella. Tällöin valonvahvistimel-la kyetään näkemään myös savun läpi.

Nykyaikaiset infrapunajärjes-telmät ovat erittäin tarkkoja. Mie-hittämättömiin ilma-aluksiin asen-nettavien TIR-lämpökameroiden erottelukyky on tyypillisesti 0,5`C astetta. Infrapuna-alueella toimivi-en järjestelmien tuottamasta datasta voidaan lisäksi laatia kolmiulottei-nen (3D) kuva. Kolmiulotteinen kuva tehdään tyypillisesti erillisel-lä ohjelmalla. Ohjelma yhdistelee lämpökuvaan muiden järjestelmien tietoja, ja yhdistämisen lopputulok-sena saadaan tarkka kuva kohteesta mittoineen.


Ultraviolettikuvaus (UV). UV-alueella toimivien järjestel-mien avulla pyritään tyypillisesti havaitsemaan keinotekoiset ma-teriaalit luonnonmateriaaleista ja/ tai ympäristöstä. UV-alueen ku-vauksella voidaan havaita kohteita, mutta sen tarkkuus ei välttämättä riitä kohteen tarkkaan määrittämi-seen. Näin ollen, UV-kuvaus on yleensä täydentävää tiedonkeruuta kohdealueelta. Ultraviolettialueen kuvaaminen voidaan toteuttaa mel-ko edullisilla ja yksinkertaisilla jär-jestelmillä. Yksinkertaisimmillaan normaaliin päivänvalokameraan asennetaan UV-linssi. Ultraviolet-tialueen aallonpituus on melko ka-pea, mutta alueen sisällä erilaiset UV-heijastusominaisuudet tulevat selvästi esille. UV-heijastusomi-naisuuksia on melko vaikea jäljitel-lä, verrattuna esimerkiksi IP-aluee-seen, sillä jokaisella kohteella on erilainen ultraviolettivalon heijas-tusominaisuus, ja siihen vaikutta-vat ja sitä muuttavat vahvasti val-litsevat sääolosuhteet.

Pankromaattinenkuvaus. Pankromaattinen kuvaus toteute-taan tarkkaan määrätyllä aallon-pituuskaistalla. Mitä laajempaa kaistaa käytetään, sitä paremmin kohteesta heijastuva tai sen emittoi-ma vähäinenkin säteily havaitaan. Keilaimilla kuvatessa pankromaat-tinen kuva antaa parhaan spatiaa-lisen erotuskyvyn, jolloin saadaan selville esimerkiksi kohteen tarkat ääriviivat ja muodot.

Hyperspektrikuvaus. Hypers-pektrikuvauksella voidaan kartoit-taa asioita, joita ihmissilmä ei näe. Hyperspektri-kuvauksessa tallen-netaan elektromagneettista säteilyä, jota ihmissilmä ei tunnista. Näin olleen voidaan kuvata, kartoittaa ja mallintaa asioita ja muutoksia, jotka eivät näy tavallisissa näkyvän valon kuvissa. Keilaus toteutetaan useilla samanaikaisesti toimivilla ilmaisimilla, joista jokainen on her-

kistetty tietylle aallonpituuskaistal-le. Tyypillisesti kamerassa on neljä värikaistaa: sininen, vihreä, punai-nen, lähi-infrapuna. Kuvaa voidaan tarkastella useilla eri värikaistoilla, jolloin saadaan aikaan paras koh-teiden erottelukyky ihmissilmää varten. Näkyvällä alueella ilmiöt voidaan useasti mitata ja havaita muutamalla aallonpituudella, ja käyttää yksinkertaista filtterijärjes-telmää. Tarkemman tunnistuksen tekeminen saattaa vaatia kohteen kuvaamista vielä muulla järjestel-mällä, ja yhdistämään data lopulli-sen 2D-kuvan luomiseksi.

Uusimmat hyperspektrijärjes-telmät päivittävät koko ajan uhka-kirjastoa, ja vertaavat uusia havain-toja historiatietoon. Määritettyjen parametrien perusteella järjestelmä alkaa seurata ja luokitella kohteita. Hyperspektrijärjestelmä on hyvä järjestelmä kohteiden havaitse-miseen, jonka jälkeen tuloksia voidaan tarkentaa muilla järjestel-millä. Esimerkiksi amerikkalaisen General Atomicsin valmistama aseistettu Predator-lennokki oli varustettu Kosovon sodan aikaan (1999) pelkällä FLIR-järjestelmäl-lä, joka tuotti pelkkää tiedusteluku-vaa. Nykyään Predatorista löytyy muun muassa hyperspektrikamera, ja järjestelmä lähettää usean senso-rin tuottamaa tiedustelutietoa reaa-liajassa johtokeskukseen. Kritee-rien täyttyessä, havainnon tehnyt lennokki voi käyttää asevaikutusta kohteeseen.

Laserkeilaus. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla mit-tatarkkaa kolmiulotteista tietoa. Laserkeilauksessa mittakeilain lä-hettää automaattisesti lasersäteitä tiheänä rasterina. Säteiden tiheys on säädettävissä, ja esimerkiksi rakennusmittauksessa se voi olla kohteessa alle 10 mm, kauempaa tapahtuvassa puusto- tai maasto-kartoituksessa esimerkiksi noin 10

cm. Kohde keilataan yleensä use-ammasta suunnasta katvealueiden välttämiseksi, ja keilaukset yhdis-tetään tiedostoksi. Lukuisten pis-teiden avulla pistepilvestä saadaan hahmotettua kohteen kolmiulottei-nen pinta. Pisteitä yhdessä pistepil-vessä voi olla satoja miljoonia, jopa miljardeja

LADAR (Laser Detection and Ran-ging) on optinen kaukokartoituslai-te, joka mittaa kohteen etäisyyden lähettämällä aaltopulssin laservaloa ja rekisteröimällä ajan, joka kuluu heijastuneen pulssin palaamisen. LADAR toimii muuten kuin tutka, mutta se käyttää tutka-aaltojen si-jasta lasersäteitä. LADAR-tutkaa käytetään muun muassa maassa liikkuvaan tai ilmassa lentävään la-vettiin sijoitettuna. Satelliitissa ole-vaa LADARia käytetään laajojen alueiden kartoitukseen, ja lentoko-neissa tai lennokeissa olevaa tutkaa käytetään tarkkojen 3D-mallinnuk-sien tekemiseen. Lentokoneiden ja lennokkien tekemissä kuvauksissa lentokorkeus on tyypillisesti 200–300 metriä, ja tarkan mallinnuksen aikaansaamiseksi lavetin tulee teh-dä useita lähestymisiä eri suunnis-ta. Laserkeilauksen asettamat ra-joitteet ilma-aluksen liikehtimisille lisäävät mahdollisuutta vaikuttaa

aktiivisilla vastatoimenpiteillä la-serkeilausta suorittavan kohteen toimintaan.

Tällä hetkellä käytössä olevat järjestelmät havaitsevat helposti muun muassa erilaisia rakenteita (rakenteet, rakennukset, ajoneuvot, rautatiet, maasto). Lyhyen aallon-pituuden ansiosta, sillä voidaan havaita myös ilmassa leijuvia par-tikkeleita ja kaasuja (esim. taiste-lukaasut). Materiaalin perusteella voidaan luoda kolmiulotteinen maaston pintamalli, josta voitiin luokitella maanpinta, matala kas-villisuus, puusto, ajoneuvot ja ra-kennukset. Suurin hyöty laserkeila-uksesta saadaan muutostulkinnalla eli kahden eri aikoina otetun kuvan vertaamisella. Se paljastaa muun muassa kaivamisen ja rakentami-sen jäljet sekä ajoneuvojen siirrot.

Sotilaskäytössä LADAR on yleistynyt nopeasti, ja sitä käyte-tään osana tilannekuvan luomista kuvaamalla laajoja alueita tai teke-mällä esimerkiksi tarkkoja 3D-mal-linnuksia asutulta alueelta. Yhdys-valtain armeija on käyttänyt sitä menestyksekkäästi muun muassa Afganistanissa, missä toimintaym-päristö asettaa suuria haasteita sotilaiden ja järjestelmien toimin-nalle. Maavoimat ovat olleet aikai-semmin vanhojen paperikarttojen tai epätarkkojen satelliittikuvien varassa. Laserkeilaus-teknologian myötä joukoille on voitu tuottaa erittäin tarkkoja karttoja ja kuvia kohteista, joka on lisännyt selkeästi joukkojen taistelutehtävien tehok-kuutta, ja jopa vähentänyt tappioita.

Esimerkkejä suorituskyvystäYksi tärkeä tekijä kaukokartoitus- ja tiedustelujärjestelmiä tarkastel-taessa on resoluutio. Yhden metrin resoluutio tarkoittaa, että järjes-telmä ei voi erottaa kahta esinettä toisistaan, jos ne ovat lähempänä

toisiaan kuin yksi metri. Tämä se-littää, miksi pienet kohteet joskus näyttävät epäselviltä. Mitä parempi resoluutio, sitä yksityiskohtaisem-paa tiedustelutietoa voidaan kerätä. Usein puhutaan viidestä eri tark-kuustasosta kohteen osalta: havait-seminen, (yleinen) tunnistus, iden-tifiointi (tarkka tunnistus), kuvaus, ja tekniset tiedot. Sen mukaan, mi-ten tarkka ilmaisu halutaan, tulee valita käytettävä sensori. Mikäli halutaan senttimetriluokkaa ole-va resoluutio, pitää tänä päivänä käyttää optista aluetta tai laserkei-lausta. Tiedustelulaitteen resoluu-tiokyky on suoraan verrannollinen tulevan signaalin aallonpituuteen ja kääntäen verrannollinen ke-räävän kojeen (linssi tai antenni) aukon läpimittaan. Näin ollen ma-talan (=hyvän) resoluution saami-seksi tulee optiset sensorit, linssin halkaisija, tai antennin leveys teh-dä niin suureksi kuin mahdollista. Seuraavaan taulukkoon on koottu erilaisten kohteiden havaitsemi-seen ja tunnistamiseen tarvittavaa resoluutiota metreinä:

Nykyaikaisilla satelliiteilla kye-tään tuottamaan todella tarkkoja tietoja kohteesta. Jopa kaupallisten satelliittien pankromaattisilla ku-villa (maastoerottelukyky parempi kuin 0,4 metriä) kyetään todennä-köisesti tunnistamaan jopa ajoneu-von malli. Kaupalliseen käyttöön tarkoitettu satelliitti WorldView-3:n

Taulukko: Erilaisten kohteiden havaitsemiseen tarvittava resoluutio metreinä

pankromaattinen tarkkuus on 617 kilometrin korkeudessa 0,31 met-riä. Satelliitin omistamalla yhtiöllä on lupa myydä karttapalveluille kuvia, joiden erottelukyky on 0,25 metriä. Tarkimpia kuvia käytetään esimerkiksi Google Maps- ja No-kian HERE- karttasovelluksissa. WorldView-3 kykenee kuvaamaan päivässä 680 000 neliökilometrin kokoisen alueen, eli periaatteessa Suomen pinta-alan kahteen kertaan.

WorldView-3 satelliitissa on muun muassa pankromaattinen kuvaus sekä monikaista- ja infra-punakuvaus. WorldView-3 satel-liitin suorituskyvyn voidaan todeta vastaavan pitkälti sotilaskäytössä olevien satelliittien suorituskykyä. Sotilassatelliittiin verrattuna kau-pallisen satelliitin suurin haaste on muuttaa satelliitille määriteltyä kiertorataa, kuvien saamiseksi ha-lutulta alueelta.

Nykyaikaiset tiedustelukoneet on varustettu useilla eri järjestel-millä. Päivänvalokameraa käytet-täessä tiedustelukone lentää 3–12 kilometrin korkeudessa ja kykenee luokittelemaan ajoneuvot 4–5 ki-lometrin etäisyydeltä. Infrapuna-keilainta käytettäessä kone lentää noin 400–800 metrin korkeudessa, jolloin se kykenee luokittelemaan ajoneuvon 500 metrin etäisyydel-tä. VHF-SAR-tutkan erottelukyky on noin neljä metriä, mittausetäi-syyden ollessa yli 80 kilometriä.


SAR-kuvausta täydennetään liik-kuvien maalien etsintään ja pai-kantamiseen tarkoitetulla MTI-tut-kalla. Esimerkki nykyaikaisesta tiedustelukoneesta on Venäjän il-mavoimien Tu-214R ISR-tieduste-lukone (ISR, Intelligence, Surveil-lance, Reconnaissance). Tu-214R koneita on ollut mukana tukemassa Venäjän operaatiota Syyrian so-dassa. Se on varustettu jokasään tiedustelu-, ja kuvausjärjestelmillä. Lukuisat erilaiset tutka- ja kamera-järjestelmät tuottavat tarkkaa tilan-nekuvaa laajoilta alueilta, ja niiden avulla kyetään havaitsemaan ja paikantamaan myös maastoutettuja kohteita ja joukkoja. Lentokone on varustettu myös lukuisilla ELINT- ja SIGINT-järjestelmillä. Tu-214R kykenee tiedustelemaan ja häirit-semään muun muassa vastustajan matkapuhelimien, radioiden, tut-kien, lentokoneiden, ja taisteluajo-neuvojen viestiliikennettä. Kerätyn tiedon perusteella se pystyy muo-dostamaan elektronisen taistelu-tila-analyysin (EOB, Electronic Order of Battle). Analyysi osoittaa muun muassa millaisia järjestelmiä on käytössä, missä joukot toimivat, sekä mitä ne tekevät, tai aikovat tehdä.

arvellaan olevan operatiivisessa käytössä ainakin vuoteen 2040 saakka. Koneita on käytetty laaja-mittaisesti muun muassa Syyrian ilmaiskuissa vuodesta 2015 alkaen. Konetyyppiä käytetään pääsään-töisesti korkea- ja täsmäpommi-tuksiin. Pommitustehtäviä varten kone on varustettu elektro-optisilla televisiokameroilla, jotka tuottavat kuvaa etuviistosta sekä alapuolelta. Televisiokameran arvellaan tuotta-van hyvissä olosuhteissa riittävän tarkkaa kuvaa maalista noin 10 kilometrin etäisyydeltä. Koneen varustukseen kuuluu lisäksi auto-maattinen kohteen seurantajärjes-telmä GRPZ ATT, joka kykenee seuraamaan samanaikaisesti kahta kohdetta. Järjestelmän seuraamiin kohteisiin voidaan vaikutta täsmä-ohjatuilla asejärjestelmillä. Su-34 koneen maalinosoitusjärjestelmät eivät ole niin monipuolisia, jotta se kykenisi tehokkaaseen maalin etsimiseen kaikissa olosuhteissa. Koneen tehokas käyttö pommituk-sissa edellyttää käytännössä sitä, että kohde on maalitettu ja maalin tiedot tuotettu ennalta. Koneesta oleva tiedusteluversio Su-34/M2 sisältää elektro-optisen kuvausjär-jestelmän, SAR-tutkan, sekä EL-SO-tiedustelujärjestelmän.

Taisteluhelikoptereiden kehi-tyksessä pyritään tulevaisuudessa entistä tehokkaampaan informaa-tion välittämiseen ja taistelujen johtamiseen helikopterista käsin. Tehtäviä tulee olemaan alueelli-sen tilannekuvan tuottaminen sekä maalinosoituksien antaminen muil-le järjestelmille. Muille järjestel-mille tuotettavan maalinosoituksen tarkkuus on alle yhden metrin, sillä laser-inertiajärjestelmä päivittää ja korjaa paikkatietoa jatkuvasti. He-likoptereiden TVM-järjestelmistä löytyy tulevaisuudessa digitaalisen signaaliprosessoinnin hyödyntämi-sen myötä muun muassa hahmon tunnistus sensorissa ja ohjukses-

Ilmasta maahan- toimintaan tar-koitetut koneet pyritään varusta-maan monipuolisilla järjestelmillä suorituskyvyn lisäämiseksi eri olosuhteissa. Su-34 on Venäjän ilmavoimien operatiivisessa käy-tössä olevista koneista modernein hävittäjäpommittaja ja rynnäk-kökone. Sen on tarkoitus korvata tulevaisuudessa Su-24 rynnäkkö-pommittajat. Su-34 konetyypin

sa(CCD), automaattisesti skannaa-va FLIR sekä mahdollisuus vaikut-taa asejärjestelmillä katveen taakse.

LopuksiVastustajan vaikuttamisen suori-tuskyky riippuu pitkälti sillä het-kellä käytössä olevista tieduste-lu- ja johtamisjärjestelmistä sekä kyvystä hyödyntää tietoja maalit-tamisprosessissa. Suorituskyvyn kehittäminen painottuu kaikkien il-malavettien osalta hybridijärjestel-miin, joissa järjestelmän käyttämää ohjelmistoa (moodia) vaihtamalla yksi ja sama sensori voi toimia, joko aktiivisesti tai passiivisesti, laajalla taajuusalueella. Sensorei-den kehitys mahdollistaa nykyistä tehokkaamman sensorifuusion, jonka avulla kuvaus- ja tieduste-lujärjestelmät kykenevät tuotta-maan yksityiskohtaisempaa tietoa kohteista. Hyvä esimerkki tiedus-telujärjestelmän sensorifuusiosta on kyky yhdistää laserkeilauksen, pankromaattisen kuvauksen, ja hy-perspektrikuvauksen tuotteita.

Vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi lennokit oli varustettu käytännössä päivänvalokameralla tai lämpökameralla, jolloin vasta-toimet voitiin optimoida niitä vas-taan. Tulevaisuudessa tilanne on huomattavasti haastavampi hybri-dijärjestelmien lisääntyessä. Vas-tatoimenpiteiden toteuttaminen on haastavaa, sillä tietyltä sensorilta suojautuminen saattaa altistaa koh-teen tai joukon paljastumisen sa-massa ilmalavetissa oleville muille sensoreille. Pitää pysyä suojassa tiedustelulta, jotta pystyy säilyttä-mään taistelukyvyn oman tehtävän täyttämiseksi…

Majuri Ari Paavola

Uusimuotoinen esiupseerikurssi

Kuva 1. Esiupseerikurssin ajallinen sijoittuminen

Ensimmäinen uusimuotoinen esiupseerikurssi (EUK68) toimeen-pantiin Maanpuolustuskorkea-koululla keväällä 2017 Santahami-nassa. Kurssin suoritti hyväksytysti 78 henkilöä, joista neljä oli ilmator-juntaperuskoulutettua. Kurssilaiset olivat pääsääntöisesti kadettikurs-silta 88. Ilmatorjunnan näkökul-masta merkittävänä muutoksena on, että ”Ilmatorjuntamiehet” opiskelevat lähtökohtaisesti maasotalinjalla eikä ilmasotalin-jalla niin kuin aikaisemmin.

Tämä kirjoitus on julkaistu ai-kaisemmin sotilasaikakauslehdessä 1/18, mutta laajemman lukijakun-nan saavuttamiseksi se julkaistaan myös Ilmatorjuntalehdessä. Kirjoi-tus perustuu Esiupseerikurssin hy-väksyttyyn opetussuunnitelmaan ja siinä avataan kurssin toteutusta, sisältöä ja osaamisalueita.

TaustaaPuolustusvoimauudistus 2015 (PVUUD2015) on muuttanut mer-kittävästi nykyistä sotilasopetus-laitoskenttää. PVUUD2015:ssa puolustusvoimien perus-, jatko- ja täydennyskoulutus on järjestetty kokonaisuuksiksi, joilla saavute-taan resurssisäästöjä koulutuksen taso säilyttäen. Muutoksen tavoit-teena on ollut varmistaa mm. ny-kyisen opetuksen tuottama osaami-nen ja oppimistaso. Eri tutkintojen ja koulutusten kehittämisessä on otettu huomioon koulutusjärjestel-män kokonaisuus sekä Puolustus-voimien tarpeet ja erityispiirteet.Perus-, jatko- ja täydennyskoulu-

tuksen on tarkoitus jakaantua tasa-painoisesti upseerien koko työuran ajalle. Sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot kuuluvat osaksi pal-katun henkilöstön osaamisen kehit-tämisen elementtejä muiden koulu-tusmahdollisuuksien tavoin.

YleistäEsiupseerikurssi on sotatieteiden-maisterin tutkinnon suorittaneille upseereille operatiivisen toimialan toimialakohtaista täydennyskou-lutusta. Toimialakohtaisen täyden-nyskoulutuksen päämääränä on varmistaa, että henkilöllä on aikai-semman koulutuksen lisäksi toimi-alan poikkeusolojen osaamisvaati-musten mukaiset tiedot ja taidot.

Esiupseerikurssi on laajuudel-taan vähintään 30 opintopistettä ja ajallinen kesto on yhtäjaksoisesti noin 5 kuukautta. Esiupseerikurs-

si on pakollinen niille upseereille, jotka eivät ole hakeutuneet tai va-littu yleisesikuntaupseerikurssil-le. Upseerien koulutusohjelmassa opiskelleet komennetaan esiupsee-rikurssille noin 10 vuoden kuluttua sotatieteiden maisteriksi valmistu-misesta.

Esiupseerikurssi jakautuu ope-tusohjelmiin:

- Maavoimien opetusohjelma - Merivoimien opetusohjelma - Ilmavoimien opetusohjelma - Rajavartiolaitoksen opetusohjelma.

Esiupseerikurssin perustehtävä on kouluttaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle sotatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneista upseereista esiupseereita, joilla on vaadittavat tiedot ja taidot puolus-tus-haarojen yhtymien ja Rajavarti-olaitoksen poikkeusolojen esikun-tien esikuntaupseerien tehtäviin.


TAKTIIKASTAPERUSLUKEMIA

Esiupseerikurssin käyneet esiup-seerit sijoitetaan pääsääntöisesti Puolustusvoimien taktisen tason joukkoihin. Maavoimissa esiup-seerikurssin käyneet upseerit sijoi-tetaan taisteluosastojen esikuntien keskuksien johtajiksi sekä yhty-mien esikuntien esikuntaupseereik-si. Merivoimissa esiupseerikurssin käyneet upseerit sijoitetaan taiste-luosastojen esikuntien ja yhtymien esikuntien aselaji-/suunnittelu-up-seereiksi. Ilmavoimissa esiupseeri-kurssin käyneet upseerit sijoitetaan lennostojen ja taistelutukikohtien esikuntien keskuksien johtajik-si sekä esikuntien toimialojen/aselajien suunnittelu-upseereiksi. Lentoupseerit jatkavat pääsääntöi-sesti laivueiden tehtävissä. Raja-vartiolaitoksessa esiupseerikurssin käyneet upseerit sijoitetaan vartios-tojen esikunnassa keskuksien johta-jiksi sekä toimialojen tehtäviin.

Opetuksen viitekehysMaasotalinjan opetus annetaan maa-voimien yhtymän viitekehyksessä. Maavoimien yhtymiä ovat armei-jakunnat, sotilasalueet ja prikaatit. Esiupseerikurssilla oppilasupseerit toimivat sotataidon harjoituksissa yhtymän (prikaati) aselaji- tai toi-mialanpäällikön tehtävissä.

Merisotalinjan opetus anne-taan merivoimien yhtymän viite-kehyksessä. Merivoimien yhtymiä ovat Rannikkolaivasto, Rannik-koprikaati ja Uudenmaan prikaati. Esiupseerikurssilla oppilasupseerit toimivat sotataidon harjoituksissa yhtymän ja eri taisteluosastojen esikunnassa aselaji- tai toimialan-päällikön tehtävissä.

Ilmasotalinjan opetus annetaan ilmavoimien lennoston ja tais-telutukikohtien viitekehyksessä. Ilmavoimien lennosto on yhtymä-tasoinen yksikkö, jonka päätar-koituksena on hävittäjä- ja muun lentokaluston tukeutumisedelly-tysten ylläpito. Esiupseerikurssilla

oppilasupseerit toimivat sotataidon harjoituksissa lennoston ja taistelu-tukikohtien esikuntien aselaji- tai toimialanpäällikön tehtävissä.

Rajavartiolinjan opiskelijat opiskelevat puolustushaaransa mu-kaisesti joko maa-, meri- tai ilmaso-talinjalla. Rajavartiolinjan eriytyvä opetus annetaan raja- ja merivar-tioston sekä vartiolentolaivueen viitekehyksessä. Esiupseerikurssil-la oppilasupseerit toimivat rajavar-tiolinjan sotataidon harjoituksissa vartioston esikunnassa keskuksen päällikön ja aselajin tai toimialan esikuntaupseerin tehtävissä.

Esiupseerikurssin osaa-misalueet ja keskeiset teematEsiupseerin koulutuksen kokonais-kehyksen perustalle on rakennettu esiupseerikurssin osaamisalueet ja niiden keskeiset teemat. Kurssin osaamisalueet kuvaavat laajoja osaamisvaatimuksia, joissa yhdis-tyvät kokonaisuuksiksi ne tiedot, taidot ja asenteet, mitä koulutuksen suorittaneen on valmistumisen jäl-keen osattava.

Osaamisalueet sisältävät nii-hin määritetyt keskeiset teemat ja tavoiteltavan osaamisen taso-määritelmät. Keskeiset teemat kokoavat sisällöllisesti yhteen eri osaamisalueiden painotukset esiup-seerikurssilla tavoiteltavan osaa-misen tasolla. Tasomääritykset on laadittu Bloomin taksonomian ny-kyaikaistettua versiota soveltaen.

Osaamisalueet sisältävät lisäk-si ns. osaamislauseen, joka kuvaa tavoiteltua osaamista opiskelijaläh-töisestä ja upseerikasvatuksellises-ta näkökulmasta. Esiupseerikurssin osaamisalueet ja -lauseet ovat:

Sotataito ja johtaminen- halu ja kyky tukea joukon komen-tajaa ja alajohtoporrasta taistelun voittamiseksi sekä halu ja osaami-nen johtaa sekä ottaa vastuu johta-jana ja esikuntaupseerina

Toimintakyky- halu ja kyky kehittyä sekä kehit-tää omaa toimintakykyä

Tutkimus- halu ja kyky kehittää omaa oppi-mista ja työskentelytapojaEsiupseerin koulutuksessa kehi-tetään osaamista pitkäjänteisesti koko opintojen ajan ja kaikissa opintojen vaiheissa. Osaamisalu-eiden osaamisvaatimukset luovat perusteet varsinaisten opintojen osaamistavoitteiden määrittelylle.

Esiupseerikurssilla keskitytään kehittämään opiskelijoiden osaa-mista osaamisalueella ”Sotataito ja johtaminen”. Osaamisalueisiin ”Toimintakyky ja tutkimus” liitty-vät osaamiset kuvataan jäljempänä esiupseerikurssin lähtötasovaati-muksina. Esiupseerikurssilla ei jär-jestetä opetusta toimintakyvyn ja tutkimuksen osaamisalueilla, mutta nämä kehittyvät muiden opintojen ohessa.

Toimintakyky osa-alueen si-sältämän, fyysisen toimintakyvyn tavoitteiden saavuttaminen vaatii koko opintojen ajalla tapahtuvan fyysisen toimintakyvyn suunnitel-mallista ylläpitoa ja kehittämistä.

Opiskelijalta edellytetään ajat-telun itseohjautuvaa kehittämistä ja opiskelutaitojen analysointia. Opis-kelijalla on kokonaisvastuu oppimi-sestaan ja kehittymisestään. Oppijoil-ta vaaditaan aktiivista osallistumista opetukseen sekä kykyä itsenäiseen tiedonhakuun. Opetuksessa käyte-tään näitä tukevia moninaisia ope-tusmenetelmiä. Opetukseen sisältyy niin etä- kuin lähiopiskelua. Opetus-menetelminä on mm. luentoja, yksi-lö-/pari-/ryhmätöitä, opetuskeskus-teluja, harjoituksia, sotapelaamista, laskuharjoituksia jne.

Sotataito ja johtaminen osaa-misalueen opinnoissa kehitetään upseerin kykyä ja halua sekä osaa-mista johtaa ja ottaa vastuu johta-jana ja esikuntaupseerina. Upseeri kantaa vastuun tekemistään päätök-sistä ja niiden seurauksista.

Esiupseerikurssin jälkeen upsee-ri osaa toimia oman puolustushaaran poikkeusolojen yhtymätason esikun-nan esikuntaupseerina osaten esi-kunnan toimintatavat, kokoonpanon sekä esikunnan osien työjärjestyksen omalla tehtävätasollaan ja käyttää tärkeimpiä esikunnan johtamisjär-jestelmiä ja työvälineitä. Lisäksi upseeri ymmärtää esikuntaupseerina toimimisen kansainvälisessä esikun-nassa kriisinhallintatehtävissä.

Toimintakyky osaamisalueella ylläpidetään upseerin halua ja ky-kyä kehittää omaa toimintakykyä. Upseeri soveltaa fyysisen toiminta-kyvyn teoreettista tietoa ja analysoi fyysistä toimintakykyään erilaisten suoritusten perusteella sekä valit-see itselle sopivat keinot ylläpitää ja kehittää toimintakykyään.

Upseeri seuraa oman alansa kansainvälistä kehitystä. Upseeri käyttää molempia kotimaisia kieliä lainsäädännössä vaaditulla tasolla. Upseeri käyttää englannin kieltä oman puolustushaaran ja aselajin mukaisessa tehtävässä toimiessaan esikuntaupseerina.

Tutkimus osaamisalueella yl-läpidetään upseerin halua ja kykyä kehittää omaa oppimista ja työs-kentelytapoja. Upseeri arvioi ja ym-märtää omaa oppimistaan, kehittää oppimistaitojaan ja soveltaa niitä erilaisissa oppimistilanteissa.

Upseeri analysoi erilaisia työs-kentelytapoja sekä käyttää tehtävän mukaisesti parasta tapaa. Upseeri käyttää puolustushaaransa poik-keusolojen tehtävissä tarvittavia tietojärjestelmiä.

OpintojaksotOpintojaksot jakaantuvat yleisiin, yhteisiin ja eriytyviin opintoihin.

Yleisissä opinnoissa käsitel-lään esiupseerikurssin tutkinnon rakenne ja tavoitteet, opetussuunni-telma sekä opetusohjelma, opiskelu esiupseerikurssilla, hallinto, palve-

lussuhteen ehdot kurssin aikana, opiskelijaa koskevat määräykset ja ohjeet. Upseerikasvatus sisältyy yleisiin opintoihin.

Yleisissä opinnoissa jatketaan johtajana kehittymistä. Opiskelija kerää vuorovaikutusprofiilin työ-yhteisössä ennen kurssin aloitta-mista. Profiilin ja palautekeskus-telun perusteella opiskelija laatii kehittymissuunnitelman kurssille. Kurssin aikana suoritetaan vuoro-vaikutuskäyttäytymisen arviointia ja kurssin lopussa käydään palau-tekeskustelu. Niiden perusteella päivitetään kehittymissuunnitelma työelämässä kehittymistä varten.

Yleiset opinnot eivät sisällä var-sinaisia opintojaksoja, vaan opinnot toteutetaan osana muita opintoja.

Yhteiset opinnot sisältävät kokonaisturvallisuuden, taktiikan ja operaatioanalyysin perusteita. Lisäksi yhteisiin opintoihin kuuluu kansainvälinen ja kansallinen esi-kunta- ja johtamisharjoitus.

Yhteisten opintojen alussa tarkastellaan kansallista turvalli-suutta ja erityisesti yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyviä teemoja. Lisäksi luodaan yhteinen perusta operaatiotaidon ja taktiikan opinnoille ottaen huomioon puolus-tushaarakohtaiset tarpeet. Koulu-tusohjelmien eriytyviin opintoihin valmistavaa opetusta annetaan mm. operatiiviseen johtamisprosessiin, valmiuden säätelyyn, omiin suori-tuskykyihin ja harjoitusvastustajaan liittyvissä asiakokonaisuuksissa.

Keväällä opiskelijat osallistu-vat noin kahden viikon mittaiseen kansainväliseen esikunta- ja johta-misharjoitukseen, joko Ruotsissa tai kotimaassa. Operaatioanalyysi opintojaksolla opiskellaan ope-raatioanalyyttisten menetelmien käyttöä operaatiotaidon ja taktii-kan harjoituksien viitekehyksessä. Kesäkuun alussa opinnot päätty-vät noin kahden viikon mittaiseen Maanpuolustuskorkeakoulun esi-

kunta- ja johtamisharjoitukseen, jossa harjoitellaan kaikkia johta-misprosessin vaiheita keskittyen toimeenpanoon.

Eriytyvissä opinnoissa keski-tytään oman puolustushaaran kan-nalta keskeisiin asioihin. Eriytyvät opinnot muodostuvat kahdesta opintojaksosta kaikilla linjoilla.

Maavoimien eriytyvän ope-tuksen ensimmäisen opintojakson painopiste on maavoimien yhty-män operatiivisen johtamisen pro-sessin vaiheissa tilanteen arviointi ja suunnittelu. Toisen opintojakson painopiste on maavoimien yhty-män operatiivisen johtamisen pro-sessin vaiheissa toimeenpano ja tilanteen seuranta.

Merivoimien eriytyvän ope-tuksen ensimmäisen opintojakson painopiste on merivoimien yhty-män operatiivisessa suunnittelussa, aselajisuunnittelussa sekä suun-nitelman toimeenpanossa. Toisen opintojakson painopiste on meri-voiminen eri taisteluosastojen pe-rusteissa ja taistelun johtamisessa.

Ilmavoimien eriytyvän ope-tuksen ensimmäisen opintojakson painopiste on ilmapuolustuksen tulenkäytön suunnittelussa ja toi-meenpanossa. ”Ilmatorjunta-miehet” ovat tämän jakson il-masotalinjan mukana. Toisen opintojakson painopiste on ilma-voimien yhtymän (lennosto) ope-ratiivisessa suunnittelussa, aselaji-/toimialasuunnittelussa sekä suun-nitelman toimeenpanossa.

LopuksiEnsimmäisen uusimuotoisen esiup-seerikurssin (EUK68) kokemukset ja palautteet olivat positiivisen roh-kaisevia. Ne huomioitiin tammi-kuussa aloittaneet kurssin (EUK69) suunnittelussa ja valmistelussa, jo-ten nyt on hyvä jatkaa laadukkaan ja monipuolisen opetuksen toteut-tamista.


SM7-kurssin ilmatorjuntaopintosuunnan PAT-vaihe ilmasotakoulullaSotatieteiden maisterikurssi 7:n ilmatorjuntaopintosuunta suoritti puolustushaara-, aselaji- ja toimi-alaopintonsa Ilmasotakoululla syk-syn 2017 aikana. Opiskelijat aloitti-vat yhteisen ilmatorjuntataipaleensa jo syksyllä 2009 kadettikurssilla 96. Vuodesta 2012 alkaen kadettikurs-silta valmistuttuaan nykyiset mais-terikurssilaiset ovat toimineet viime vuosina ilmatorjunnan kouluttaja-tehtävissä Jääkäriprikaatissa, Karja-lan prikaatissa, Panssariprikaatissa sekä Maasotakoulussa.

Syyskuussa alkaneiden kolmen kuukauden mittaisten PAT-opinto-jen aikana ilmatorjuntaopintosuun-nan opetuksen painopisteessä olivat nykyaikainen taistelunkuva il-ma-aseen ja ilmatorjunnan näkökul-masta sekä ilmatorjunnan taistelun johtaminen ja suunnittelu. Opinto-jen keskeisinä tavoitteina oli päivit-tää ja syventää opiskelijoiden tunte-musta nykyaikaisesta ilma-aseesta ja ilmapuolustusjärjestelmästä, sekä luoda opiskelijoille perusteet siirtyä tulevaisuudessa harjoittelemaan ja toimimaan joukkoyksikkötason il-mapuo

ilmatorjunta - yhdistysavain.fi · 2020. 5. 30. · logistiikka muodostuu keinoista ja...

Documents