1

INFACTOTUOTANTOTALOUDEN KILTA INDECSIN OPISKELIJALEHTI

4/20042/2005

2

Toimitus:

Julkaisija:

TTY:n Tuotantotalouden kilta Indecs

Kustantaja:

Indecs indecs@students.cc.tut.fi

Päätoimittaja:

Auli Tiainen

Taitto:

Auli Tiainen

Toimittajat:

Jukka Aho jukka.aho@tut.fi

Anna Engblom anna.engblom@tut.fi

Jarkko Järvenpää jarkko.jarvenpaa@tut.fi

Melinda Luoma melinda.luoma@tut.fi

Jaakko Marila jaakko.marila@tut.fi

Emilia Mattila emilia.mattila@tut.fi

Ari Mäkeläinen ari.makelainen@tut.fi

Heini Niemi heini.niemi@tut.fi

Anni Rouvinen anni.rouvinen@tut.fi

Kimmo Torvinen kimmo.torvinen@tut.fi

Mari Tuomela mari.tuomela@tut.fi

Juhana Vaurio juhana.vaurio@tut.fi

Peter Zeitlin peter.zeitlin@tut.fi

Vierailevat tähdet:

Maija Järvi

Hanna Parkkonen

Matti Sievänen

Jakelu:

Indecs

Painopaikka:

TTY-paino, Tampere

Painomäärä:

180 kpl

Kannessa:

Kuva ylhäällä vasemmalla: Killan

vuosijuhlasitsit

Ylhäällä oikealla: Exculla Tallinnassa

Alhaalla: Indecsiläisiä Valkohaalarisitseillä

Päätoimittajalta

Terve kaikki!

Taas alkaa olla kouluvuosi takana ja kesäloma edessä.

Enää ei tarvita kuin pieni loppurutistus kouluhommien ja

vappujuhlinnan merkeissä. Sitten onkin aika suunnata

kesätöihin työkokemusta hankkimaan.

Ennen sitä luettavanasi on vielä vuoden toinen Infacto.

Tämän kertaisesta lehdestä saatte lukea mm. erään

indecsiläisen vaihtovuodesta, helmikuussa käydystä

MM-kyykästä, Tampereella järjestetyistä tutapäivistä

sekä monesta muusta hauskasta tapahtumasta.

Mukana on myös ihan asiaa; kokemuksia tämän vuoden

mentorointiprojektista sekä tuloksia

elämänkokemuskyselystä, johon myös indecsiläiset ovat

olleet mukana vastaamassa.

Tässä vaiheessa lienee myös syytä kertoa, että syksyllä

päätoimittajana jatkaa joku muu kuin allekirjoittanut.

Olen lähdössä vaihtoon Belgiaan, joten valitettavasti

päätoimittajan urani jää näillä näkymin vain kahden

lehden mittaiseksi. Haluankin siis kiittää kaikkia lehden

toimittamiseen osallistuneita, niin kirjoittajia,

tiedotustiimiläisiä, kuin taittovinkkejä antaneita

henkilöitä. Erityiskiitos viime vuoden päätoimittajalle

Emilialle lukuisista hyvistä neuvoista. Yritän parhaani

mukaan siirtää nämä niksit myös ensi syksynä

jatkavalle!

Hauskaa Wappua

Auli Tiainen

indecs-paatoimittaja@tut.fi

3

Palstat

4 Pj:n palsta25 Jukka A:n latvasta

Kv-asiat

5 Vision of Change, Tampere 6 Grenoble 2004-2005

Excut/Tapahtumat

8 Akateeminen MM-kyykkä 2005 - uusiakokemuksia hauskanpidon lomassa

13 Killan 19-vuotissitsit14 Rinnerieha16 Saku: “Teemme elämän Virossa

nautittavammaksi”22 Tutapäivät Tampereella 21.-23.3.2005

Artikkelit

10 Elämänkokemusta etsimässä18 Kokemuksia lukuvuoden 04-05

mentorointiprojektista21 Faktaa tutkintorakenneuudistuksesta

Esittelyt

Infacto 2/2005

Vaihtovuosi Grenoblessa s. 6

MM-kyykkä s. 8

9 Mitä jäi käteen hallitusvuodesta &kuulumiset yo-kunnasta - Maija Järvikertoo

20 Työni tutkijana - Matti Sievänen26 Hanna Kalenojan elämän aakkoset

Indecsin edustajia Rinneriehassa s. 14

Kuvat ylhäältä katsottuna:Maria KankkioPeter ZeitlinJaakko Sirén

4

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Lukuvuosi lähenee loppuaan: wappu tulee, tentit ja

harkkatyöt painavat päälle ja kesätyötkin alkavat.

Monen kohdalla tämä tarkoittaa kipeitä valintoja

ajankäytön suhteen. Opinnoissahan pitää menestyä

hyvin saadakseen työpaikan. Ainakin näin tutalaisten

keskuudessa tunnutaan suuresti uskottavan.

Uskallan kuitenkin väittää, ettei opintomenestyksen

painoarvo olisi niin merkittävä. Ja vaikutus painottuu

kesätöihin ja ensimmäiseen työpaikkaan.

Ensimmäisessä työpaikassa menestymisessä ovat

ratkaisevassa asemassa todennäköisesti muut asiat.

Omistautumalla jollekin yhteisölle ja toimimalla siinä

aktiivisesti voit kehittää näitä taitoja jo

opiskeluaikanasi. Hyvä mahdollisuus tähän on

luonnollisesti kiltatoiminta Indecsissä.

Haalariprojektin (2000), kolmen jäynätiimin, jo

kolmannen hallitusvuoden ym. havaintojeni perusteella

olen tullut tulokseen, että omasta panoksesta

viimeiset 10 % sadasta tuottaa 90 % henkisen

pääoman kasvusta. Viimeinen 10 % sisältää asioille

omistautumisen, toiminnan oma-aloitteisen

kehittämisen ja uuden luomisen. Olemalla täysillä

mukana todellisessa toiminnassa kehität

huomaamatta myös sosiaalisia taitojasi ja verkostosi

kasvaa puhumattakaan verkostoitumistaidoistasi.

Verkostojen ja niiden luomisen ja hallinnan

merkityksen uskon korostuvan työuran

myöhemmässä vaiheessa. Tee siis pitemmän

aikavälin investointi ja lähde mukaan kiltatoimintaan

vaikka ensi vaalikokouksessa.

Wappukin on jo tuota pikaa alkamassa. Fuksiwappu

on luonnollisesti ikimuistoinen, muttei wapun

perusteellista juhlintaa teekkarina kannata jättää taka-

alalle. Kerää kaveripiirisi mukaan tapahtumiin tai

kehitä itse niitä – osallistu vaikka yleiseen

jäynäkilpailuun huikealla ideallasi. Nyt on myös aika

ahkeroida harjoitustyöt pois alta ennen wappua, sillä

motivaatio opiskeluun on empiirisesti havaittuna

verrannollinen hauskaa pitävien ihmisten määrän ja

auringon lakikorkeuden toiseen potenssiin… Hauskaa

pitäessä voit totta kai yhdistää huvin ja hyödyn

harjoittamalla sosiaalisia taitoja ja luomalla uusia

tuttavuuksia.

Uudet tutafuksit saavat kesällä kutsun arvostettuun

koulutusohjelmaamme. Onnittelut tuleville

fukseillemme tiukan seulan läpäisemisestä ja

tervetuloa iloiseen ja fiksuun joukkoomme!

Vanhemmilta tieteenharjoittajilta toivon hyvää

vastaanottoa fukseille syksyllä – tutustukaa heihin ja

ottakaa heidät osaksi yhteisöämme. Ja fuksit, tulkaa

rohkeasti juttelemaan!

Railakasta wappua ja aurinkoista kesää!

Juhana Vaurio

kuva: Auli Tiainen

MISTÄ TYÖELÄMÄN OSAAMISESI SYNTYY?

5

Mikä ihmeen Vision? Se on ESTIEMin koordinoimaseminaarisarja, jonka puitteissa järjestetään ympäriEurooppaa samaa aihealuetta käsitteleviäseminaareja. Tämän vuoden Visionin aiheena ovatbusiness-strategiat muuttuvassa Euroopassa jameillä käsiteltiin tarkemmin laajentuvaa EU:ta.Tamperehan on järjestänyt Visionin useana vuonnaperäkkäin ja nyt ensimmäistä kertaa yhteistyössäHelsingin kanssa.

Vision Helsinki-Tampere alkoi siis tiistaina 8.helmikuuta Helsingistä ja osallistujat saapuivatmeidän iloksemme torstai-iltana. Joukkio koostuiturkkilaisista, kyproslaisista, saksalaisista japietarilaisista, joten monelle tamperelainenvastaanotto oli sään puolesta epäilemättä sangenmielenkiintoinen - pyrytti lunta ja kylmä tuulipuhalsi. Eipä kyykän harjoittelukaan akateemistaMM-kyykkää varten oikein maittanut, vaikka niinolikin suunniteltu. Laukut vietiin majoittajien luokseja sitten olikin vuorossa pitsan syöntiäkiltahuoneella ennen haalaribileitä nyt joedesmenneessä Panamassa.

Perjantaiaamun aloitus tuskin voisi sujua paremminkuin vierailulla Hermiaan, onhan tuo yliopistommenaapurissa sijaitseva hieno teknologiakeskusesittelyn arvoinen. Iltapäivä kului casen purunmerkeissä, aiheena venture capital. Pimeänalkaessa laskeutua räjähti käyntiin carting GranPrix Le Mansessa, joka tarjosi hyvät puitteetkunnon kilpa-ajolle. Vaikka alussa näytti, etteivätvieraat täysin hallinneetajokkejaan, illan voittajaksiselviytyi lopulta -f o r m u l a k a n s a npettymykseksi - Saksanedustaja. Il lemmallaseurueemme siirtyiF i n l a y s o n i l l eil lall istamaan, johonitalialaistyylinen ravintola IlForno tarjosi loistavan jaoikein tunnelmallisenmiljöön. Istutti inpapöydissä yli kaksi ja puolituntia. Jatkotkinmuutamalle maistuivat,vaikka jo monena iltanaolikin melko myöhäänuseimmilla mennyt. Tosinnyt ei suunnattu baariinvaan toimari Marianasunnolle pelaamaan

Turkissa erityisen suosittua peliä – elokuviennimien arvaamista pantomiimiesityksen pohjalta.

Lauantai oli tietenkin pyhitetty kyykän pelaamiselle.Jo aikaisin aamulla lähtivät kolme ESTIEM-tiimiätavoittelemaan mestaruutta, vaikka moni eikyykästä parin edellisen päivän aikana kuullunlisäksi mitään tiennytkään. Itse valmensin viidestäturkkilaisesta koostuvaa joukkuetta. Ensimmäisenpelin hävisimme pienellä marginaalilla, mutta joseuraavan voitimme murskaluvuin. Sen sijaankolmannessa ottelussa kärsimme toisen niukantappion, joten jatkoon emme päässeet. Se tosin olitoivottukin tulos, sillä monta tuntia ulkona kylmässäalkoi riittää ja hernekeittoa kaivattiin mahantäytteeksi. Iltapäivän ohjelma oli hieman vapaampaaja illalla menimme virallisiin varjobileisiin Senssille.Vaikka paikasta voi olla montaa mieltä (tai no,oikeastaan vain yhtä), oli tämä ilta oikein hauska.Omaa majoitettavaani lukuun ottamatta muille olikinsitten illan päätteeksi jätettävä hyvästit, sillävirallinen ohjelma oli nyt ohi, mutta tunnetusti kaikkihyvä loppuu aikanaan! Onneksi ESTIEM-piireissäliikkuviin henkilöihin on aika todennäköistä törmätäjonkin muun tapahtuman puitteissa!

In high ESTIEMKimmo TorvinenLR Tampere

Kuva: Kimmo Torvinen

VISION OF CHANGE,

TAMPERE

8.-13. HELMIKUUTA, 2005

6

Elokuun lopussa matkustin kohti Helsinki-Vantaanlentokenttää sekavin ja odottavin tunnelmintarkoituksena lentää Lyoniin ja sieltä jatkaaGrenobleen viettämään vaihto-opiskeluvuotta. Olintietoinen Ranskan erilaisuudesta, mutta silti se olialuksi aikamoinen shokki. Ranskalainen byrokratiaon heidän omasta mielestään sujuvaa jaehdottomasti huippuluokkaa, mutta he taitavatkinsitten olla ainoita jotka niin ajattelevat. Perusideanatuntuu olevan, että asioita hoidettaessa on siihenvarattava ainakin kolme visiittiä kyseisessävirastossa; ensimmäinen kerta on varattupelkästään tutustumiseen ja vasta toisella jakolmannella kerralla voi jotakin saada aikaiseksi.Muutoin Ranska maana on mitä mukavin paikkaelää. Jo pinta-alasta johtuen löytyy Ranskasta niinvuoristoa kuin hiekkarantojakin. Alkutotuttelun jabyrokratian jälkeen ranskalainen elämäntapavaikuttaa aivan mukavalta.

Grenoble, jossa opiskelen, sijaitsee aivan Alppienkupeessa ja tarjoaa siten mitä parhaimmatmahdollisuudet vaeltamiseen kesällä ja lasketteluuntalvisin. Asukasluku on 150.000, muttakäytännössä koko laaksossa asustaa noin 450.000ihmistä ja Grenoble on siten melko iso kaupunki.Kuitenkin kaupungissa on pikkukaupungin tuntua.Ydinkeskusta on noin Tampereen keskustankokoinen. Tunnin ajomatkan päässä Grenoblestaon sellaisia laskettelukeskuksia kuten Les 2 Alpesja Alpe d´Huez sekä kahden tunnin matkan päässäTignes ja Chamonix. Grenoble itsessään eikaupunkina ole verrattavissa Pariisiin, mutta kaunisvanhakaupunki täältäkin löytyy. Kaupunki onrakennettu laaksoon, joten kesällä täällä on välilläjopa li ian kuuma. Grenoble on todellinenopiskelijakaupunki ja se näkyy myös katukuvassa.

Ranskalaiset ihmisinä ovat hieman avoimempiakuin suomalaiset yleisesti, mutta todellinentutustuminen ja ystävystyminen vie pidemmänaikaa kuin Suomessa. Lisäksi ihmiset ovatenemmän temperamenttisia ja näyttävät tunteensavoimakkaammin kuin suomalaiset.

Koulu, jossa opiskelen on Ecole NationaleSupérieure de Génie Industriel eli paikallisenteknillisen yliopiston tuta- laitos. Tosin täällä kaikkilaitokset ovat omia koulujansa. Koulussa on noin250 opiskelijaa, joista vaihto-oppilaita on noinneljännes. Kaikki opetus tapahtuu ranskaksi jatämä tuotti alussa hieman ongelmia. Tosin proffatovat hyvin ymmärtäväisiä kielioppivirheitä ja muitaväärinymmärryksiä kohtaan. On ollut hyvä, ettäopetus on ranskaksi, sillä se on ns. pakottanutopettelemaan jak ä y t t ä m ä ä nr a n s k a a .Kurssitarjonta onv e r r a t t a i nsamanka l t a i s t atutan kurssienkanssa, muutamiapoikkeuksia lukuunottamatta. Itseolen opiskellutmuun muassainnovaatiojohtamista,strategiajohtamista,informaatiosysteemienjohtamista sekä e-businesta.Yleisesti ottaenranskalainen tutan opiskelija opiskeleeteollisuustaloutta yleisemmällä tasolla kuinSuomessa, jossa syventäviä kursseja löytyyhuomattavissa määrin enemmän kuin täällä.Ranskassa tuta-opiskelijat käyvät lukion jälkeenensin kaksi vuotta ns. valmistavaa koulua, jokakoostuu pelkästään matemaattisista aineista. Senjälkeen he aloittavat tuta-opinnot jotka kestävätkolme vuotta.

Asuntotilanne on Grenoblessa yleisesti ottaenhuono, johtuen opiskelijoiden suuresta määrästä.Vuokrataso on samaa luokkaa kuin Tampereella.Grenoblessa toimii paikallinen TOAS, mutta heidäntarjoamansa asunnot ovat verrattain kalliita hinta-

laatusuhteessa, joten itse päädyin vuokraamaanasunnon yksityisiltä markkinoilta vanhankaupungin laidalta. Vertailun vuoksi voi sanoa,että Mikontalo olisi täällä todella kovaa valuuttaaopiskelija-asuntolana.

Grenoblessa on todella paljon ulkomaalaisiavaihto-opiskelijoita ja Génie Industriel koulussanoin 50, joten pääosin kaveripiiri koostuu muistavaihto-opiskelijoista. Ominaista on, että lähesjokainen ulkomaalainen on tullut tänne Alppienvuoksi. Joko he kiipeävät niille tai tulevat alasjollakin välineellä. Vapaa-aika kuluukin siispääosin mäkeä laskiessa ja muitten vaihto-opiskelijoiden kanssa. Alppien läheisyydestä

Grenoble 2004-2005

7

johtuen on itsellenikin laskupäiviä tullut ihanmukavasti, noin kolme viikossa joulun jälkeen,jolloin kausi kunnolla alkoi. Yleisesti ottaenharrastusmahdollisuuksia Grenoblessa onkiitettävästi, joskin suomalaiseen makuun täältäpuuttuu ns. perinteisiä suomalaisia lajeja.

Mitä illanviettoon tulee, johtuen opiskelijoidensuuresta määrästä, riittää niitä joka lähtöön. Erikoulut järjestävät omiatapahtumiaan ja myösvaihtareille on järjestettyomia il lanviettojaan.Ranskalaiset opiskelijattosin ovat aikamoisiakänniääliöitä. Meno onuseimmiten pahempaa kuinjo edesmenneissäbommareissa. MuutoinGrenoble kaupunkina eitarjoa vastaavaa määrääravitsemusliikkeitä kuinTampere, mutta riittävästikuitenkin. Erikoinen piirreon, että baarit sulkevatovensa 01.00, jonka jälkeen ainoastaanns.discothèquet ovat auki pidempään ja niihinsisäänpääsymaksut ovat huomattavasti kalliimpiakuin Suomessa.

Grenoblen sijainnista johtuen matkustelu onhelppoa ja verrattain halpaa. Milanoon tai Pariisiinpääsee 60e menopaluu junalla. Junallamatkustaminen Ranskassa on verrattain kallistayleisesti ottaen, mutta opiskelijana on mahdollistaostaa alennuskortti, jolla saa 50% alennuksennormaalihintaisista lipuista. Lentäen pääseeGrenoblen lentokentältä EasyJetillä Lontooseennoin 30e. Itse olen matkustellut jonkin verran

Ranskassa ja Italiassasekä vieraillut kerranSaksassa. RanskanRiviera tuli nähtyä hetialkuvaiheessa kun vielä olilämmintä. Italiankaupungeista on tullutnähtyä Milano, Genova jaFirenze sekä Saksanpuolella Dusseldorf.Lisäksi lyhyempiämatkoja Grenoblenlähiympäristöön ja Alpeilleon tullut tehtyä lukuisia.

Toistaiseksi vuosi on ollutantoisa ja opettavainen monessa suhteessa. Elomaailmalla ei aina ole pelkkää ruusuillatanssimista, mutta valtaosan ajasta kuitenkin. ;)

Toimittaja: Peter ZeitlinKuvat: Peter Zeitlin

www.ruukki.com

Uusi Ruukki on enemmän kuin Rautaruukki, Rannila,Fundia, Gasell ja Asva yhteensä.

Yhdistimme viiden vahvan metalliosaajan ammattitaidon ja kokemuksen yhden yhtenäisen

nimen alle. Uusi Ruukki toimii asiakkaansa vahvana lenkkinä hänen prosesseissaan jo

suunnittelun tuesta aina pitkälle vietyihin kokonaisratkaisuihin saakka.

Meidät tullaan jatkossa tuntemaan huippulaatuisista metalliratkaisuista, joita toimitamme

rakentamiseen sekä konepaja- ja metallituoteteollisuudelle. Toimimme yli 20 maassa noin

12 000 ammattilaisen voimin. Tavoitteemme on jatkaa hyvässä vauhdissa olevaa kehitys-

tämme yhdeksi alan merkittävimmistä toimijoista Euroopassa.

8

Lauantaina 12.2 koitti yksi talven kohokohdista,

akateeminen mm-kyykkä. Oma joukkueemme oli

harjoitellut pariin otteeseen, puolustettavanamme oli

viime vuoden naisten sarjan seitsemäs sija. Myös

Indecsin fukseille oli talven mittaan käyty opettamassa

kyykän salat.

Aamu alkoi yleisen sarjan merkeissä, jossa oli

Indecsin kaksi kyykkäkarsinnan joukkuetta

edustamassa kiltaamme. Indecsin joukkueina olivat

KC Matala ja fuksien Ouh Fuck. KC Matalassa

edustivat Perttu Heinilä, Visa Nieminen, Timo Rantala

ja Mikko Tuomela. Ouh Fuckin koostumus oli

puolestaan seuraava: Tuomas Kalanen, Antti

Koljonen, Ville Torkkeli ja Mika Voipio. Lisäksi

Tampereella järjestettävän Visionin puitteissa

ulkomaalaiset tutaopiskelijat kävivät kokeilemassa

kyykkätaitojaan. Monelle heistä suomalainen, kylmä

talvipäivä oli aivan uusi kokemus.

Tamperelaisille opiskelijoille kyykkä on mukava

tapahtuma. Siellä tapaa vanhoja lukioaikaisia

kavereita, jotka osallistuvat massiiviseen

opiskelijatapahtumaan. Omassa kyykkälohkossaan

tutustuu uusiin ihmisiin. Omassa lohkossamme oli

Oulun Optiemilaisia sekä joukkue, johon jo viime

vuonna kyykätessä tutustuimme.

Tänä vuonna mm-kyykässä indecsiläiset eivät aivan

palkintopalleille yltäneet kovasti harjoituksesta

huolimatta. Ehkäpä meidän pitäisi oululaisten

kanssasisariemme tavoin kokeilla kyykkäliigaan

osallistumista. Myöntää täytyy, ainakin itse taisimme

paremmille hävitä. Parin pelin jälkeen omat pelimme

olivat ohi. Maininta myös Vision-vieraistamme: kaikki

kolme ulkomaalaisten joukkuetta voittivat pelin tai

kaksi. Ensikertalaisilta kyykkääjiltä hieno suoritus!

Päivän ulkoilun jälkeen on mukava mennä saunomaan.

Ainakin Hiukkasen maskottisauna on kyykän aikaan

lämpimänä ja iltasella monen

saunallisen opiskelijan asunto täyttyy

kavereista ennen kyykkäjatkoille

lähtemistä. Tututtuun tapaan tänäkin

vuonna kyykkäjatkot olivat

Tullikamarilla ja varjojatkoja oli tarjolla

myös.

Toimittaja: Anna Engblom

Kuvat: Anna Engblom

Maria Kankkio

Akateeminen MM-kyykkä 2005 -

uusia kokemuksia hauskanpidon lomassa

9

Nimi, vuosikurssi, pääaine, sivuaineet?Maija Järvi, 3 vsk. Pääaineenani luenteollisuustaloutta, sivuaineinani lääketieteellistätekniikka ja tietotekniikkaa.

Millaisissa tehtävissä olet toiminutkillassamme?Fuksisyksynä olin mukana haalariprojektissa jasittemmin päädyin mukaan myöshallitustoimintaan. Toissavuonna toimin emäntänäja viime vuonna opintovastaavana. Tänä vuonnakiltatoiminta ja kiltahuoneella hengailu on jäänytvähemmälle, sil lä olen ylioppilaskuntammehallituksessa.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaankiltatoiminnasta?Meille postitettiin fuksivuonna hyväksymiskirjeenmukana Infacto, jossa oli esittely kil lanhallituksesta ja minulle heräsi jo tuolloin pienikiinnostus toimintaa kohtaan. Sittemmin kunpääsin seuraamaan sivusta hallituksen toimintaa jahyvää yhteishenkeä kiinnostus kasvoi entisestään.Syksyn vaalikokouksen alla ei tarvinnut kauaaharkita päätöstään lähteä mukaan, eikä jälkeenpäinole myöskään kaduttanut.

Mitä sellaista olet oppinut hallitustoiminnasta,mitä et muuten oppisi?Ainakin ajanhallintakyky kehittyy, viimeistäänkantapäänkautta kun hommat tarttee hoitaakunnialla kotiin vaikka tunnit päivässä ei tunnu ainariittävän. Lisäksi oppii hahmottamaan isompiakokonaisuuksia kun järjestää eri tapahtumia japääsee kehittämään omia ryhmätyöskentelytaitojakun toimii erilaisten ihmisten kanssa. Kaikenkaikkiaan hallitustyöskentely on hauskaa puuhaa,jossa pääsee käyttämään luovuuttaan jatoteuttamaan uusia ideoita. Se on hyväävastapainoa opiskelulle.

Luuletko että näistä on hyötyä myöstyöelämässä?Joo. Kuten kerroin tuossa aiemmin, hallitustoimintaon erittäin antoisaa puuhaa. Minulle on jäänytmuutoinkin hyvät muistot hallitusajoilta ja tämänmyötä olen ollut mukaan sellaisissa jutuissa mihinen varmaan muutoin olisi päätynyt. Uskon että tälläon ainakin välillisesti positiivisia vaikutuksia myöstulevaisuudessa.

Paras muisto hallitusvuosilta?On mahdotonta nimetä yhtä yksittäistä juttua.Molemmat hallitusporukat joissa olen toiminut, ovatolleet mahtavia ja porukalla on ollut tosi hyväyhteishenki, joten kokemuksista ja kommelluksistavoisi kirjoittaa vaikka kirjan. Kaikilta Tampereenulkopuolelle suuntautuneilta reissuilta (tutapäivät,risteilyt, jäynäkisat, excursiot ym.) on monia hyviämuistoja, mutta erityisen rakkaita muistoja liittyy

toissavuoden hallituksenvaihtositseihin jaApulannan Hiekka-biisiin…

Miksi suosittelisit / et suosittelisihallitustoimintaan lähtemistä mukaan?Ehdottomasti suosittelen lähtemistä mukaan!Hallitustoiminta on hauskaa puuhaa, jossa tutustuuuusiin ihmisiin, pääsee kokemaan uusia juttuja javaikuttamaan asioihin. Näistä ennen kaikkea uusienkontaktien luominen on mielestäni olluthallitusaikojen paras juttu, fuksivuodestani lähtienolen tuntenut kuuluvani tähän yhteisöön ja hyvässäporukassa on ollut hauska toimia.

Nykyinen pesti yo-kunnassa?Toimin tällä hetkellä ylioppilaskuntammehallituksessa sosiaalipoliittisten ja liikunta-asioidenvastaavana. Sosiaalipoliittisen sektorin asioihinkuuluu kaikki opiskelijan jokapäiväistä elämääkoskettavat asiat, kuten syöminen,terveydenhuolto, ruokailu, toimeentulo. Teenyhteistyötä lukuisten yhteistyötahojen kanssa jaolen mukana järjestämässä koulullamme erilaisiatapahtumia, kuten hyvinvointiviikkoa, peli-iltoja jne.Liikunnan saralla olen mukana kehittämässäkoulumme liikuntamahdollisuuksia, järjestämässätapahtumia sekä teen yhteistyötä opiskelijoidenliikuntaliiton kanssa.

Millaisissa asioissa opiskelijan kannattaakääntyä sinun puoleen?Kaikissa ylioppilaskuntaa koskettavissa asioissa,ja etenkin oman sektorini asioissa, minuun voi ottaayhteyttä, halusipa sitten tuoda esiin ideoitaan jamielipiteitään tai kuulla mitä ylioppilaskunnanpiirissä tapahtuu.

Tärkeimmät asiat joissa haluat saadaparannusta aikaan?Viime vuonna iso juttu jonka eteen toimittiin, oliopiskelijoiden vuokrakaton korottaminen – ja tässäonnistuttiin. Vielä ei ole päätetty seuraavaa asiaa,jota opiskelijaliike lähtisi ajamaan toimeentulonsaralla. Mahdollisia vaihtoehtoja on esim.opintorahan korottaminen tai sitominen johonkinindeksiin sekä vapaantulon rajojen korottaminen.Viime vappuna koulullamme tehtiinhyvinvointitutkimus, jonka alustavat tulokset jokertoivat esimerkiksi opiskelijoidemme olevankeskivertoa enemmänstressaantuneita ja kärsivänhuolestuttavan paljonmasennuksesta. Tänävuonna pyrimmekehittämään tässähyvinvointitutkimuksessailmenneitä epäkohtia sekäparantamaan opiskelijoidenhyvinvointia.Kysymykset &kuva: Auli

Mitä jäi käteen hallitusvuodesta & kuulumiset yo-kunnasta - Maija Järvi kertoo

10

Kiitos teille Indecsiläiset, jotka solidaarisesti vastasitte kyselyyni elämänkokemuksesta! Pääideana kandi-tutkimuksessani oli löytää määritelmiä elämänkokemukselle ja nostaa elämänkokemuksen käsitettä es-ille. Tässä teille vastaustenne herättämiä ajatuksia ja muuta tutkimuksessani esiin tullutta.Olen muokan-nut kirjoitukseni ottamalla melko suoria lainauksia omasta tutkimuksestani. Toivottavasti kirjoitukseni eikuitenkaan tunnu liian ”tutkimukselliselta” – siis toivottavasti jaksatte lukea! Kyselyyni vastasi Teidän lisäk-senne germanistiopiskelijoita sekä muutama muukin Tampereen yliopiston opiskelija. Yhteensä vastauksiatuli 13.

Vastaajat näkivät itsellään olevan vähintään melko paljon elämänkokemusta sekä suhteessa ikäänsä ettäyleensä. Vastaajat kertoivat myös pyrkineensä tietoisesti kartuttamaan elämänkokemustaan.Elämänkokemuksen puute nähtiin negatiivisena.

Elämänkokemus tarkoitti vastaajille eri asioita ja sen myötä vaihtelua on luonnollisesti myös sen suhteen,minkä puute nähtiin negatiivisena. Elämänkokemus miellettiin positiiviseksi ja hyödylliseksi monin tavoinvaikka toisaalta todettiinkin, kuinka ”monet elämänkokemusta kartuttavat asiat ovat negatiivisia jollain lail-la.” Siis - elämänkokemus on positiivista mutta sen muodostumiseen vaikuttaneet kokemukset voivat ollahyvinkin negatiivisia.

Ikä suhteessa elämänkokemukseen

Iän tuoman elämänkokemuksen nähtiin lisänneen tietoa sekä auttavan kokonaisuuksien hahmottamisessa.Vastauksista nousi esiin toisalta myös se, kuinka nuorellakin voi olla paljon elämänkokemusta.Elämänkokemuksen lisääntymisen ei nähty välttämättä edellyttävän aktiivista toimintaa mutta sen sijaanasioiden ja tapahtumien pohdinta nähtiin tärkeänä, kuten seuraava lainauskin osoittaa:

Elämänkokemus ei aina lisää viisautta, sillä sitä voi tehdä esim. virheitä,joista ei kuitenkaan opi, jos ei pohdi asioita. Elämänkokemus ei välttämättäliity ikään, sillä moni nuori voi olla kokenut paljon enemmän kuin esim. sa-malla paikkakunnalla ja aina samassa työssä ollut vanhus. Mutta edelliseenvirkkeeseen viitaten ei tämän perusteella voida sanoa, kumpi on viisaampi.

Voi miettiä sitä, missä määrin se että elämänkokemusta nähdään olevan pääsääntöisesti vanhemmilla ih-misillä, johtuu vanhempien ihmisten halusta jättää jotain jälkeensä. Marjatta Marin (2001, 248) on kirjoitt-anut, kuinka keski-iästä eteenpäin ihmisellä nousee yleensä halu tuottaa jotain, joka jää elämään hänenjälkeensä, ihminen haluaa asettaa oman kyvykkyytensä ja elämänkokemuksensa muidenkin käyttöön.

Tieto ja viisaus

Elämänkokemus rinnastuu monella tavalla tietoon javiisauteen, nämä kaikki lisäävät omalla tavallaanymmärrystä ja elämänhal- lintaa. Elämänkokemuk-sen kartuttaminen nähtiin tärkeänä muun muassaeri tavoin päättävässä ase- massa olevien ihmistenosalta.

Elämänkokemus liitettiin vastauksissa erilaisiintunteisiin tai tunteita herät- täviin asioihin kuten vas-toinkäymisiin, vaikeuksiin tai epäonnistumisiin, jokutoi puolestaan esiin huip- puhetket. Erään vastaa-jan mielestä ihmisten, ”jotka eivät koskaan ole joutuneet menettämään mitään tai vastavuoroisesti saa-neet mitään”, olisi syytä kiinnittää huomiota elämänkokemuksen puutteeseen.

Elämänkokemuksen nähtiin auttaneen monin tavoin uusissa tilanteissa, kuten ulkomailla ja muuten uuteenelinympäristöön sopeutumisessa, tapahtumien järjestämisessä tai uudessa työpaikassa: “Työelämässävastaantulleet ongelmat ratkeavat helpommin elämänkokemuksen myötä”. Myös toisten kokemuksestanähtiin olevan apua. Elämänkokemuksen nähtiin auttavan sosiaalisten tilanteiden käyttäytymisrutiineistaselviämisessä.

Elämänkokemusta etsimässä

11

Elämänkokemus ihmissuhteiden edellytyksenä jalähteenä

Vastaajat kaipasivat lisää elämänkokemusta ihmis-suhteisiin liittyen. Erilaisista sosiaalisista suhteistanähtiin myös saadun hyvin paljon elämänkokemusta.Tietoisen elämänkokemuksen kartuttamisen tapojakysyttäessä ihmissuhteiden määrän tai laadunlisääminen ei kuitenkaan suoraan noussut vastauksis-ta esiin.

Syrjäytymisvaarassa ja vähäisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä olevien nähtiin tarpeelliseksi kiinnit-tää elämänkokemukseensa tai sen puutteeseen. Elämänkokemuksen puutteesta nähtiin seuraavan kyvyt-tömyys luoda ihmissuhteita. Syrjäytyminen on aina suhteessa johonkin ryhmään, jolla on tietty habitus.Ellei yksilö sopeudu ryhmän habitukseen, syrjäytymisen vaara on suuri:

ihminen, jolla ei ole tarpeeksi elämänkokemusta jossain tietyssä ryhmässä,voi joutua sen ulkopuolelle.

Elämänkokemus auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja, tilanteita ja ihmisiä. Ongelmatilanteissa aut-tamisessa henkilökohtaisten, vastaavanlaisten kokemusten nähtiin olevan erityisenä apuna. Seuraava lain-aus kuvaa mielestäni mainiosti elämänkokemuksen mukanaan tuomaa taitoa asioihin vaikuttamiseen:

Olen muutellut paljon ympäri maailmaa ja kaveripiirit sun muut ovat vaih-tuneet samalla. Tampereelle muuttaessani tiesin aiemman kokemuksen pe-rusteella olla mahdollisimman avoin ja innokas varsinkin alkuvaiheessa.Tämä luo hyvän ihmissuhdepohjan ja auttaa myös tulevissa pulmissa.

Elämänkokemuksen merkitys

Motivoivana tekijänä elämänkokemuksen tietoiseen kartuttamiseen nousi esiin halu kehittyä ihmisenä:

että kehittyisin ihmisenä esim. siten, että oppisin ottamaan toiset huomioon,kantamaan vastuuta, ymmärtämään ja kunnioittamaan erilaisia ihmisiä, ym-märtämään arvostamaan vapauksiani ja sitä, mitä minulla on, tulisin vähem-män itsekeskeiseksi jne.

[Elämänkokemuksesta] saa niin paljon henkistä pääomaa, oppii tuntemaanitseään paremmin ja sitä kautta osaa antaa muille enemmän.

Elämänkokemuksen nähtiin tuovan mukanaan myös varmuutta ja rohkeutta sekä kykyä erottaa oikea javäärä. Elämänkokemuksen kartuttamiseen motivoi myös halu ”tuntea eläneensä, elämänviisauden kartut-taminen ja oppiminen”. Myös virheiden tekeminen mahdollistuu elämänkokemuksen myötä ilman että itse-luottamus siitä kärsii:

Elämänkokemus tuo myös uskallusta mokaamiseen, koska tietää, että pi-eni moka ei tuhoa loppuelämää, kuten nuorempana joskus luuli.

Ihminen, jolla ei ole elämänkokemusta, määriteltiin vastauksissa nuoren iän ohella araksi, sulkeutuneeksi,konservatiiviseksi, rutinoituneeksi, uudistuskyvyttömäksi, tylsäksi, laimeaksi, empatiakyvyttömäksi,sinisilmäiseksi ja pumpulissa kasvatetuksi. Edelleen vastauksista nousi esiin se, kuinka itsekkäiden,ahdasmielisten, suvaitsemattomien ja itseään muita parempina pitävien tulisi kiinnittää huomiotaelämänkokemukseensa tai sen puutteeseen. Herää kysymys, eikö voi olla itsekäs ja samalla omata paljonelämänkokemusta. Ehkä vastaukset voi tulkita niin, että itsekkäillä ihmisillä on vielä jotain olennaistaelämänkokemuksen saralla oppimatta.

Elämänkokemuksen puutteen nähtiin johtavan vastenmieliseen käyttäytymiseen, negatiiviseen elämä-nasenteeseen ja jossitteluun, erilaisiin virhearviointeihin kuten esimerkiksi kommunikaation osalta, josihmisten käyttäytymistä ei osaa tulkita oikein. Seurauksena elämänkokemuksen puutteesta nähtiin myösajattelun suppea-alaisuus ja vähäinen suhteellisuuden taju:

12

[Ihminen, jolla ei ole elämänkokemusta,] Ei osaa suhteuttaa omaa asemaan-sa kanssaihmistensä tai yleensä maailman ihmisten asemaan (Siis saattaaajatella olevansa huonossa asemassa, vaikka onkin moneen muuhun verrat-tuna hyvässä.) Luonteenlaadulla ei ole tähän vaikutusta, voi siis olla muka-va tai ns. ‘vaikea’ ihminen.

Miksi tutkinkaan elämänkokemusta?

Olen varsin innoissani elämänkokemuksen käsitteen nostamisesta esiin ja näin mahdollisesti yksilöideninnostamisesta elämänkokemuksen kartuttamiseen. En kuitenkaan pyri tutkimuksellani individualisminvahvistamiseen. Elämänkokemuksen kartuttamisen myötä ihminen voi löytää vahvoja perusteita kollekti-ivisellekin toiminnalle.

En myöskään missään nimessä halua lisätä ihmisten ahdistusta tai stressiä tekemättömistä asioista. En-nemminkin pyrin siihen, että ihmiset arvioisivat ja arvostaisivat omaa elämäänsä elämänkokemuksennäkökulmasta ja pyrkisivät toimimaan niin, että kokemusta karttuu tietoisesti, monipuolisesti jalaadukkaasti. Eri ihmisillä tämä voi tarkoittaa hyvin eri asioita: toinen voi saada puhtia taloudelliseen pär-jäämiseen toteuttaakseen pitkäaikaisen unelmansa, toinen taas voi luopua taloudellisen menestymisentavoittelusta jättääkseen aikaa muulle, vaikkapa joskus hyvinkin hedelmälliselle joutilaisuudelle, jostaseuraava lainaus (Koivunen 1997, 98.):

Kaikenikäisille pitäisi sallia joutilaisuuden mukanaan tuomat hitaasti kypsy-vät hedelmät ja oivallukset. Merkittävien uusien innovaatioiden lähde onusein näennäinen sekoilu ja päämäärätön vaeltelu. Ihmisen pitää saada ollarauhassa itsensä ja ajatustensa kanssa. Voi olla, että juuri tämä joutilaanaolemisen hyväksyminen on tulevaisuudessa kansakunnan tärkeä pääoma japotentiaali.

Historian valossa katsottuna nyky-yhteiskuntamme asetta-mat rajat itsen toteuttamiselle ovat vähäiset, hyvin paljon onkiinni yksilön kyvyistä ja haluista toteuttaa toiveitaan jaasioita, jotka näkee tärkeäksi. Joillekin toiveiden toteut-taminen on helpompaa kuin toisille esim. varallisuudenvuoksi, mutta niinhän on aina. Ellei yksilöstä itsestään löy-dy halua, ei sitä kukaan toinenkaan voi antaa. Siis – sen si-jaan että näkisi rajoituksia ympäristössä, voisi niitä etsiäehkä ennemmin itsestään (ei tietysti liiallisessa määrin vaanlempeästi itselleenkin!). Vastauksista tämä itsen kasvat-taminen nousikin vahvasti esiin.

Koulutuspainotteisessa yhteiskunnassamme ihmisten tietomäärän lisääminen on keskeisellä sijalla. Tie-tomäärän ohella keskeiseksi on noussut tiedonhallinta ja omatoiminen luoviminen informaatiotulvassa. Näi-den rinnalle sopisi mielestäni hyvin rohkaisu tietoiseen, monipuoliseen elämänkokemuksen kartuttamis-een. Elämänkokemuksessa erityislaatuista edellisiin verrattuna on omakohtainen kokeminen. Tutut tokai-sut kuten ”en usko ennen kuin näen” tai ”kokemus opettaa” kuvaavat hyvin omakohtaisuuden vahvaa merki-tystä.

Taustateoriana tutkimuksessani oli Anthony Giddensin jälkitraditionaalinen yhteiskuntateoria, jonka mu-kaan traditot ovat korvautuneet jatkuvalla valintojen tekemisellä ja perustelemisella sekä identiteettimme,suhteidemme ja käytänteidemme entistä tietoisemmalla rakentamisella. Käsittelen tutkimuksessani myössosiaalistumista ja sen suhteen rajojen ylittämistä sekä hiljaista tietoa, millä tarkoitetaan kaikkea sitä vais-tonvaraista, intuitiivista ja kokemusperäistä tietoa, jota jokaisessa ihmisessä itsessään on, mutta jonkailmaiseminen sanoin on hankalaa ellei mahdotonta.

Jatkan loppuhuipennusta ja -rutistusta tutkimuksen saamiseksi kasaan J. Tähän loppuun laitan vielä lain-auksen Prometheus-leirin tuki ry:n Matti Mäkelältä kirjoitus (jäsentiedote Protussa 6/2002):

Väitän, että elämänkokemuksen mitta ei ole vuosi, ei bitti eikä edes tarinoiden lukumäärä. Kokemusta eiole se, minkä ohi olemme kulkeneet, vaan se, mihin olemme törmänneet. Tai minkä olemme ottaneetsyliimme. Vain kosketuksesta syntyy kokemus. Ja vain se, joka uskaltaa ottaa kokemuksen vastaan,kypsyy sen myötä viisaammaksi.

Teksti: Hanna Parkkonen

13

Indecs juhli1 9 - v u o t i s t at a i v a l t a a nlauantaina 12.maal iskuutar a v i n t o l aP e l l a v a s s a .E n t i n e nTa m p e l l a ntehdaskiinteistötarjosi idylliset

puitteet suurimmille vuosijuhlasitseille kauttakiltamme historian; juhlijoita tänä vuonna oli 137.Juhlakansa koostui nykyisistä kiltalaisista jaalumneista sekä osaston, yritysten, kiltojen jakerhojen edustajista, muita ystäviämme tietenkäänunohtamatta.

Tunnelma oli ennen pöytiin siirtymistä hyvinkinjäykkä. Kraka tuntui kuristavan yhden jos toisenkinherran kaulaa, ja neitoset korjailivat hermostuneestinäyttäviä kampauksiaan. Lasillinen kuplivaakädessään seurueet pääsivät kuitenkin piansiirtymään juhlasaliin. Seremoniamestarinatoiminut entinen puheenjohtajamme MikkoKuitunen toivotti vieraat tervetulleiksi ja juhlatalkoivat.

Maittavat ruuat upposivat nopeasti nälkäisiinvatsoihimme, eikä jano päässyt yllättämään kiitosAccenturen, Botnia Hightechin, Innofinancen,Kalmarin, Patrian ja Sandvik Tamrockin. Ilmanlaulua ei juoda ja ilman juotavaa ei lauleta... Iloinenpuheensorina täytti nopeasti tilan, ja ensimmäisetvessajonot muodostuivat kovin etiketinvastaisesti joennen alkuruokaa.

Juhlapuheen piti osastonjohtaja Markku Pirjetä,joka palkittiin juhlassa ensimmäisenä Indecsinkunniajäsenenä. Onnittelut! Puheessaan Markkumuisteli mm. omia opiskeluaikojaan Otaniemessä.

Illan mittaan myös yritysten edustajat viihdyttivätmeitä vuorollaan hauskoin anekdootein. Ja Konsernijärjesti tietysti oman ohjelmanumeronsa.

Hymyn naisten huulille loihti Jukka Saarikorpi.Puhetta Naiselle kehuivat myös jälkeenpäin pojat;sen sisältöä ei kukaan heistä enää tarkemminmuistanut, mutta tisseistä siinä kuulemmapuhuttiin. Herrasmiehet polvistuivat ja lauloivatt u n t e e l l adaamei l leen,jotka kiittiväto m a l l ae s i t y k s e l l ä .Ruusut tarjosiTEK.

Loppu i l l as takiltojen jak e r h o j e nedustajat onnittelivat syntymäpäiväsankaria.Lahjoista monet olivat perinteitä kunnioittaen isoja(ja kiltahuoneemme on entistä ahtaampi). Killanhallituksen käyttöön ottamaa tiimitystä pilkattiinhyväntahtoisesti. Keski-ikäiselle Prodekollesyksyllä lahjoittamamme 18-vuotias Indecsiina-nukke palautetti in- 19-vuotiaana, ja ”paljonkokeneena”.

Bändi alkoi soittaa ja tanssin pyörteisiin eksyitusina paria. Jatkoille siirryttiin Boomilaaksoon,jossa tarjolla oli boolia ja pientä naposteltavaa.Diskopallo kimalsi ja dj soitti hitin toisensa perään.Menoa riitt i aamun pikkutunneille saakka.Viimeisten joukossa poistui mm. Sorin saunanpuolelta siivouksen yhteydessä pystyyn potkitturahastonhoitajamme.

Lämmin kiitos vuosijuhlatiimille, juhlia tukeneilleyrityksille ja kaikille teille kanssamme juhlineille!

Edellä mainittujen yritystenlisäksi sitsejämme tukivatKauppalehti, KCI Konecranes,Kone, Metso Minerals, NokianCapacitors, Perlos, Rautaruukki,Sokeri ja UPM.

Toimittaja: Mari TuomelaKuvat: Ville Litmo

Killan 19-vuotissitsit

laulu naiselle

14

Dösäsitsit

B o o m a r e i d e n

bussi kaartoi puoli

tuntia myöhässä

o b e l i s k i l l e .

Luvassa ei

ollutkaan aivan

tavallinen bussimatka Jyväskylään, vaan monen

fuksin ihka ensimmäiset dösäsitsit.

Kauppatieteilijöiden suuri enemmistö varasti shown

heti alkuun, kun indecsin fuksit tyytyivät vain

kurkistelemaan penkkien välistä. Hiljaa hyvä tulee

ja sen myös huomasivat boomarit, kun indecs

nostettiin pöydälle:

”Vi vill ha indecs på bordet...”

Juhana ja Jaakko veivät boomi-tyttöjen sydämet

laulullaan ja pikkuhiljaa myös fuksit pääsivät

kärryille dösäsitseistä. Alkoi paskojen vitsien ja

vessataukojen tahdittama juhlinta, unohtamatta

tietenkään juomalauluja.

Possu (kossu) ryömintää

Saavuimme hyvissä ajoin aurinkoiseen Laajavuoren

laskettelurinteeseen. Tänä talvena Pörssi ry:n

järjestämässä perinteikkäässä rinneriehassa oli

ohjelmassa muun muassa possuryömintää,

köydenvetoa, Lapin kullan lumisota, Bearing point

racing stigoilla, lumifudista sekä Sampan

mäkihyppykisa.

Ajoituksemme oli hyvä, sillä kaikissa kilpailuissa

riitti vielä runsaasti paikkoja Indecsiläisille. Aluksi

joukkueet valloittivat lumisotatantereen ja

pommittivat vastustajat hankeen. Palkinnoksi

hyvistä osumista lahjoitettiin kunnon talvivälineet,

lumipallopihdit.

Neljän joukkueen (joista kaksi koostui tutalaisista)

välinen possuryömintäkisa osoittautui arvokkaaksi

kilpailuksi. Pyörimisen, takaperin juoksun,

ryömimisen ja konttaamisen jälkeen löytyi

hangesta palkinnoksi kaikille joukkueille erikokoiset

kossupullot. Isoimmasta pullosta saikin hyvin

potkua lumifudikseen ja hyppyrimäkeen.

Samppa Lajusen opissa

Rinneriehan ehdoton kohokohta oli mäkikotka

Samppa Lajusen siivittämä mäkihyppykisa.

Rohkeita hyppääjiä kisaan oli uskaltautunut

mukaan kolmisenkymmentä, mutta katsojia oli

paikalla sitäkin enemmän. Tunnelma oli kuin

suoraan Oberstdorfin mäkimontusta.

Indecsin edustusjoukkue koostui neljästä

hurjapäisestä fuksista, jotka pääsivät ensiksi

koittamaan minisuksien luistoa – ja tietysti naiset

ensin, hyppyrimäkeenkin. Lähtötuoli oli asetettu

oikealle paikalleen ja Siwan pussi näytti vain

heikkoa tuulta, joten ei muuta kun rohkaisuryypyn

avulla kiitoon, ponnistus nokalta ja vaatimaton

telemark-yritys päätyi kaatumiseen kolmen metrin

tienoille.

RINNERIEHA

15

Hitaasti, mutta varmasti lensivät kaikki hyppääjät

vuorollaan alas ”hyppytornista” yleisön hurratessa

mitä upeimmille kaatumisille. Aikataulun ollessa

tiukka piti kesken hyppyjen kiirehtiä viereiseen

kilpailuun koittamaan nopeuttaan stigalla Bearing

point racessa. Tiukka muna-asento takasi

kuuluttajan mukaan nopeimman suorituksen.

Tämän Indecsin pojat taitoivatkin hyvin tuoden kotiin

palkintosijan.

Sampan henkilökohtaiset hyppyvinkit Indecsin

edustajille eivät sittenkään tuoneet parhaita

sijoituksia, mutta sitäkin enemmän loistavia

kisamuistoja ja mustelmia Laajavuoren rinteestä.

Jälkipelit

Neljän tunnin rinteessä riehumisen jälkeen sauna

oli enemmän kuin poikaa. Kohmeisten

varpaiden ja sormien sulaessa alkoi väsymys

painaa, mutta tässä vaiheessa ei auttanut

jänistää, sillä ilta jatkuisi vielä pitkään. Saunalta

selvittyämme alkoi siirtyminen Jyväskylän

WORLD LEADING CRANE TECHNOLOGY

NOSTURIALAN uudistajaKCI Konecranes on maailman johtava täyden valikoiman tarjoava

nostolaitteiden ja niihin liittyvien palvelujen tuottaja. Toimimme yli 35

maassa ja kaikilla nostureita käyttävillä teollisuudenaloilla sekä satamissa.

Tuotevalikoimamme kattaa kaikki nosturiratkaisut ja komponentit pienistä

ketjunostimista nostokapasiteetiltaan usean sadan tonnin telakka- ja

erikoisnostureihin. Nostureiden kunnossapidossa KCI Konecranes on selkeä

edelläkävijä maailmanlaajuisesti.

KCI Konecranes Oyj PL 661 (Koneenkatu 8), 05801 Hyvinkää, Puh. 020 427 11, Fax 020 427 2099 www.konecranes.fi

ykkösbaariin, Elohuviin, jossa oli tarkoitus juhlia

valomerkkiin asti, sillä bussi Tampereelle ei lähtisi

ennen aamuneljää.

Vauhdikkaan päivän ja sitäkin vauhdikkaamman yön

jälkeen oli aika kömpiä kohti linja-autoa. Mutta

missä viipyikään matkanjohtajamme?

Silminnäkijöiden mukaan hänet oli poimittu

poliisiauton kyytiin, koska hän oli seisonut keskellä

tietä. Hetken odotettuamme herra kuitenkin pääsi

vapaaksi, luvattuaan poliiseille, ettei enää ikinä astu

jalallaan Jyväskylään. Ja dösäsitsit jatkuivat.

Laajavuoren kupeesta toimitti: Anni Rouvinen

Kuvasi: Jaakko Sirén

16

Aamuauringonsarastaessamatkaammek o h t iH e l s i n g i ns a t a m a a ,j o s s ap a r h a a tp ä i v ä n s änähnyt m/sM e l o o d i ao d o t t a a

meitä kyytiinsä. Boomareiden Olutseura BOSA ryon kutsunut Indecsin mukaan excursiolletutustumaan virolaiseen Sakun oluttehtaaseen sekäTallinnan teknilliseen yliopistoon.

Oluen kiertokulku

Tallinnan satamasta siirrymme bussilla Sakunkuntaan, jossa maan suurin ja vanhin olutpanimosijaitsee. Peril lä meitä odottaa iloinenpunatukkainen nainen, joka esittäytyy Heleäksi,tehtaan oppaaksi. Ennen kun siirrymme tehtaanuumeniin, opas kertoo meille panimon historiasta jasen nykytilasta. Tehtaan juuret juontavat 1800-luvunalkuun, jolloin se aloitti oluen valmistuksen jamyynnin Karl Friedrich Rehbinderin toimesta. 1800-luvun lopulta alkaen Saku on ollut Viron johtavaoluenvalmistaja.

75 % yrityksestä omistaa BBH (Baltic BeveragesHolding) AB ja loput 25 % jakautuu pienosakkaille.Suurien investointien myötä Sakun panimo tuottaanykyään yli 40 % koko maan oluttuotannosta, jokatarkoittaa vuosittain 68 miljoonaa olutlitraa. Lähes10 % tuotannosta suuntautuu ulkomaille,käytännössä pelkästään Suomeen. Viime vuonnaerityisesti oluttölkkien myynti on kasvanut rajustisuomalaisten viinarallin myötä. Excursioryhmämmehalusi myös vaikuttaa osaltaan Vironkansantalouteen edistämällä vientiä.

Panimokierroksemme alkaa entisestäkeittolaitoksen salista, joka nykyään toimii tehtaanravintolana. Sieltä matkamme jatkuu ulkokauttapanimon sydämeen, jossa oluen valmistuskäynnistyy. Oluen valmistuksen vaiheet ovatmallastus, murskaus, mäskäys, keittäminen ja

käyminen, joissa olut pannaan vedestä, maltaasta,hiivasta ja humalasta. Keittäminen tapahtuuvaltavissa kuparipannuissa, joita pannuhuone ontäynnä. Pannuista olut johdetaan putkistoja pitkineri tiloihin, joissa käyminen edistyy vaihe vaiheelta.Kiertelemme seuraamassa oluen kiertokulkuatehtaassa. Raa’an oluen haju on muutenuskomattoman paha.

Oluen kypsyttyä tarpeeksi kauan se pullotetaan taitölkitetään. Pullot kulkevat pitkän liukuhihnareitin,jonka varrella pullot pestään, olut lasketaanpulloihin, niihin lisätään korkit sekä etiketit jalopuksi valmiit pullot pakataan koreihin.

Kun oluen valmistuksen vaiheet on selvitetty,palaamme takaisin lähtöruutuun tutustumaan itseoluisiin. Ravintolan jokaisessa pöydässä meitäodottaa tarjotin kymmenellä eri olutmerkillä.Joukossa on myös pari siideriä, yksi lähdevesi,sekä limonadi. Yksityiskohtainen maistelu alkaa,sillä onhan nyt ainutkertainen tilaisuus tutustuaSakun kaikkiin lager-olutlaatuihin. Perinteisenvaalean oluen lisäksi tarjottimelta löytyy myöstummaa sekä valkoista olutta.Prosenttilukemissakin on eroja, juomienalkoholipitoisuus vaihtelee 4,4 ja 8 %:n välillä.

Panimovierailullao p i m m emuutakin kunpelkkää oluenvalmistusta jam a i s t e l u a .Virossa muunm u a s s atyöntekijöidenja pomonsuhde on todella etäinen. Panimo on tyytyväinenettä se on ulkomaalaisomistuksessa, koskaVirosta ei löydy tarpeeksi resursseja ja varmuutta.Panimo toivoo lisäävänsä vientiä vielä jatkossakin.

Vierailu Tallinna Tehnika Ülikoolissa

Panimolta selvittyämme käymme tutustumassaTallinnan teknilliseen yliopistoon. Koska saavummesinne vasta viiden aikaan, on koululla melko

Saku Õlletehase AS:

”Teemme elämän Virossa nautittavammaksi”

17

hiljaista. Tutkimusryhmämme yrittää silti selvittääjotain elämästä yliopistossa. Heti aulassa odottavatnarikkatädit. Heille voi jättää takin pientä maksuavastaan. Koululla on parhaillaan menossakevätpäivät, josta kertoo suuri plakaatti aulassa.Pian pidetään myös rehtorin vaalit. Ehdokkaat onesitelty ylioppilaskunnan ilmoitustaululla. Vaikkarakennus on vanha, on se silti hyvässä kunnossa javiihtyisän oloinen. Kaiken kaikkiaan teknillinen

yliopisto osoittautuu erittäin mukavaksiopiskeluympäristöksi.

Korkeakoululta jatkamme bussilla paikallisen tv-tornin juurelle, joka muistuttaa hämmästyttävänpaljon Näsinneulaa. Innokkaimmat kipuavat ylöskatsomaan miltä Tallinna näyttää yläperspektiivistä.Tornilta matkamme jatkuu Tallinnan komeaanvanhaan kaupunkiin, jossa käymme vielätutustumassa paikalliseen ruoka- jajuomakulttuuriin ennen laivan lähtöä.

Kotimatka taittuu joutuisasti. Laivan yöelämäkeskittyy lähinnä virolaiseen bändiin, joka viihdyttäämuutamia valveilla olevia. Bändin lopeteltua discondj tanssittaa exculaisia viime vuosituhannen hiteillä,jotka osoittautuvat yllättävän nostalgisiksi. Laivallayöseuran kalastus on aivan normaalia, muttavalaanpyytämistä ei suositella.

Toimittaja: Anni Rouvinen

18

Nimi: Ari MäkeläinenIkä: 23 v.Vuosikurssi: 3. (opintoviikkojatällä hetkellä 108)Pääaine: teollisuustalous/yritystalousSivuaine: oppivat ja älykkäätjärjestelmät

Jo Indecsin mentorointihistorian ensimmäiselläkerralla puolitoista vuotta sitten asia herättiminussa kiinnostusta, mutta vasta vuodenopiskelleena päätin odottaa seuraavaan vuoteen jakäydä hieman haistelemassa ilmapiiriä valittujenmentoroitavien julkistamistilaisuudessa. Lisäksivuoden mittaan kyselin muutamalta valitulta, mitäannettavaa mentorilla oli ollut. Viime syksynä sittenlähetin toiveikkaana omat mentorointihakemukseni,kun Indecs jälleen oli tällaisen mahdollisuudenjäsenilleen suonut. Kaksi mentoria saimielenkiintoni ammattitaitojensa puolestaheräämään siinä suhteessa, että laitoin heillehakemukseni. He olivat sekä laskentatoimen, ettärahoituksen ammattilaiset. Näistä aiheista olinkäynyt kaikki kurssit, mitä koulullamme on tarjotaja aiheet olivat osoittautuneet erittäinmielenkiintoisiksi. (Tähän väliin saanen antaakritiikkiä Teollisuustalouden laitoksen rahoituksenopetuksesta, joka jää aivan liian vähäiseksi)Molemmista aiheista janosin lisätietoa ja siksihakemukset juuri edellä mainituille henkilöille.

Lokakuun 12. oli sitten aika tuomion, jota innollaolin odottanut. Osastonjohtajamme ja Indecsinyritysvastaavan puheiden jälkeen oli vuorossakohokohta, jota kaikki hakemuksen jättäneet olivattulleet kuulemaan. Tulosten julkistamisessariemunkiljahdukset toinen toisensa jälkeen kaikuivatKonetalon salissa, kun mentorit i lmoittivatvalinnoistaan. Itsekin sain aihetta iloon, kunyliopistomme laskentatoimen professori Erkki Uusi-Rauvan valinta julkistettiin. Vaikka hän itse eipaikalle päässytkään uutista kertomaan, niin kylläilmoitus valinnastani silti mieltä lämmitti.

Ensimmäisen kerran menin mentoriani tapaamaanensimmäisen periodin tentit suoritettuani.Tutustumiskertamme kesti muistaakseni hieman ylikaksi tuntia ja siinä ajassa keskustelummeharhailivat vähän kaikkialla. Alun pakollistenitsemme esittelyjen jälkeen läpi tuli käytyäyritysten hallitustyöskentelyä, laskentatoimen

polttavia kysymyksiä, MBA –tutkinnon lisäarvo DI –tutkinnolle ja monta muutakin aihetta. Täytyymyöntää tuona kahtena tuntina saaneeni enemmäntietoa kuin yhdelläkään luentokerrallayliopistollamme. Olihan ”opetus” hyvin interaktiivistaja pystyin siis itse vaikuttamaan kaikkeen”opetettuun” asiaan. Kuitenkin havaitsin, ettätapaamisista saisi enemmän irti, mikälivalmistelisin niitä etukäteen. Niinpä kaikilleseuraaville tapaamiskerroille olen kehitellyt jonkunteeman, jonka rajoissa keskustelut on käyty.Keskustelun kehittymiseksi ja tietonikartuttamiseksi olen kehitellyt joukon kysymyksiä,joihin koen haluavani saada vastauksen. Aiheina onmuun muassa ollut yliopistolla tehty tutkimustyö jasijoittaminen piensijoittajan näkökulmasta. Olensaanut aiheisiin monesti aivan uuden näkökulman,kun huomattavasti kokeneempi henkilö on ollutminulle asiasta kertomassa.

Parasta mentorointiprojektissa on ollut vastaustensaaminen moneen kysymykseen, joita onitsekseen mielessään usein pohdiskellut taikavereiden kanssa asiasta väitellyt. Myösoppimiskokemusten ainutlaatuisuus, kun paikalla eiole muita opiskelijoita, on ollut hienoa vaihteluaperinteiseen luennolla istumiseen. Jos yliopisto-opetus voisi olla koko 180 opintoviikon edestä yhtätehokasta asiat varmasti oppisi huomattavastiparemmin ja mielenkiinto opetettavaa asiaa kohtaanolisi suurempi.

Mentori:Erkki Uusi-Rauva

Olin jo aiemmin käynyt kerranpuhumassa osaston puolestatilaisuudessa, jossa valinnatjulkistetti in jam e n t o r o i n t i y h t e i s t y ökäynnistyi. Olin myös saanutaiheesta kirjallista materiaalia.Mentorointi oli minulle kuitenkinomakohtaisesti kokematta. Hyödylliseltä tuntuvanatoimintamuotona se kiinnosti. Toki eri tyyppistä,mentoroinnin luonteista, mutta lyhytjänteisempäätoimintaa liittyy luonnostaan opettajan normaaliintyöhön. Mutta keskinäinen suhde jää pakostaetäisemmäksi.

Mentorointia pidetään henkilökohtaisenakehittämisen keinona, niin mentoroitavalle kuinmentoril lekin. Opettajalla on oma laajempi

Kokemuksia lukuvuoden 04-05 mentorointiprojektista

19

elämänkokemuksensa, oppilaalla tuore näkemystämän hetken ongelmista. Kumpikin voiparhaimmillaan lisätä toisen osapuolen ymmärrystätärkeistä, ajankohtaisista ja toista osapuolta jalaajemminkin yliopistoyhteisöämme kiinnostavistaasioista.

Mentoroitavani valinta tapahtui sitten jotenkin varsinkäytännöllisesti ilman kummempia vaikeuksia.Lopputulos oli onnistunut. Mentorointiopas tarjosiopastusta asian hoitamiseen. Se on varsinseikkaperäinen ja haasteellinen. Hyvä lajissaan.Uskon toisaalta, että myös luonteva jatarvepohjainen eteneminen ontarkoituksenmukaista. Ratkaisevan tärkeää onmolempien osapuolten sitoutuminen hankkeeseen.Yhteisil le tapaamisille ja keskusteluille onlöydettävä sopivat hetkensä. Aikaa on varattavariittävästi. Kiireen tuntu pilaa asian. Erityisestimentoroitavan on syytä hyödyntäämahdollisuuksiaan avoimesti. Keskusteluteemojaetukäteen pohtien voi hän suunnata asioidenkäsittelyä juuri itselleen hyödyllisellä tavalla.Kokonaisuudessaan onnistunut toiminnan muoto,jota Indecsin kannattaa jatkaa.

Nimi: Melinda LuomaIkä: 28 v.Vuosikurssi: 1. vsk(opintoviikkoja 130, luinaiemmin avoimessa, siksinäin paljon)Pääaine: TeollisuustalousSivuaine:Ohjelmistotuotanto,lääketieteellinen tekniikka

Kiinnostuin mentoroinnista heti kun näinilmoituksen sähköpostilistalla. Itse työelämässäolleena ja alaa vaihtaneena kaipasin sparrausta jakeskustelukumppania, jonka kanssa pohtiaurasuuntautumista ja työelämän kuvioita. MattiRauhalan mentoroitavaksi hain, koska olenkiinnostunut TietoEnatorista yrityksenä. Minuakiinnostaa, miten tietotekniikan avulla pystytäänparantamaan yritysten tiedonhallintaa, ja millaisiauusia palveluita IT-alan kehittyminen on tuonutmukanaan.

Mentoroinnilta odotin ennen kaikkea näkemyksiä jakäytännön kokemuksen tuomia neuvoja, joitatyöelämässä pidempään mukana ollut pystyytarjoamaan. Halusin myös kuulla lisää toimialasta,sen nykyisistä ja tulevista kehitysnäkymistä sekäsiitä, millaista osaamista alalla juuri nyt tarvitaan.Odotin, että pääsisin peilaamaan omaaosaamistani työelämän vaatimuksiin: missä voisin

vielä kehittyä, millaisia taitoja minulta puuttuu?Toivoin keskusteluilta myös rakennuspalikoita omanurakehitykseni suunnitteluun.

Olemme tavanneet noin kahden kuukauden välein,tapaamisten kesto on ollut parikin tuntia. Olemmekäsitelleet IT-alaa yleensä, sen mahdollisuuksia jahaasteita sekä tulevaisuuden kehitystrendejä.Mentorini on kertonut paljon omasta työstään, jatätä kautta olemme päässeet keskustelemaansiitä, millaisia ominaisuuksia tämän päiväntyöelämässä nuorilta vaaditaan. Mentorini on itsekinvain vuoden minua vanhempi, joten hänellä on vielätuoreessa muistissa uransa alkuvaiheet. Olemmemyös pohtineet urakehitystä, työn ja vapaa-ajanyhteensovittamista sekä tasapainottelua riittävänlaaja-alaisuuden ja toisaalta erikoisosaamisenvälillä.

Projekti on vastannut odotuksiani kaikin puolin.Mentorisuhde on ollut avoin ja luottamuksellinen, javalmiiden vastausten sijaan olen saanut itse pohtiaasioita. Uusia kysymyksiä tulee aina vain lisää,eivätkä keskustelunaiheet ole todellakaanloppuneet kesken. Tapaamiskerrat ovat olleetantoisia, ja olen saanut sellaista tietoa alalta, mitäei koulun penkiltä saa. Luonnollisesti projekti onlaajentanut myös kontaktejani yrityselämään jauskon siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa tätäkinkautta.

Mentori: Matti Rauhala

Matti Rauhala on kertonut mentoroitavanvalintaperusteikseen mm. sen, että Melindalla onmielenkiintoinen ja monipuolinen tausta. (Melindaon koulutukseltaan psykologi, ja on nytsuorittamassa siis toista tutkintoa. Hän tähtää HR-tehtäviin.)

Matilla on ollut ajatuksena mentorointiprojektiinlähtiessään, että omaa työhistoriaansakerratessaan ja Melindaa “ohjatessaan” hän myösitse jäsentäisi omaa taustaansa ja toisaalta saisituoreita näkemyksiä koulun penkiltä tulleeltanuorelta.

Näin on siis edennyt Indecsin historian toinenmentorointiprojekti. Ainakin näiden henkilöidenkuulumisista voidaan päätellä, että se on ollut niinmentoreille kuin mentoroitavillekin positiivinenkokemus, josta on ollut hyötyä molemmin puolin.Toivottavasti projekti jatkuu myös ensi syksynäuusien mentoreiden ja uusien indecsiläisten voimin.

Kuvat: mentorin & mentoroitavien omia

20

Sain kutsun kirjoittaa jutun tutkijan työstä ja mukanatuli lista asioista, jota olisi hyvä käsitellä jutussa.Kuitenkin jo ei niin orjallisesti noudatettava lista jutunsisällöstä sai minut ajattelemaan, kuinka huonostitutkijan työtä oikein tunnetaan, joten toivon tämänjutun ainakin vähän valaisevan asiaa.

Mitä sitten työni on? Voisin kirjoittaa jutun tyypillisestätutkijan päivästä, mutta kun sellaista ei ole. Päivätvaihtelevat niin paljon, että voisi osua kohdalle päivä,jolloin ei mitään näkyvää työhön liittyvää ole tulluttehtyä. Tai kyseessä voisi olla kokonaan lukemiseentai kirjoittamiseen kulunut päivä, tai ehkäpä olen ollutkoko päivän yrityksessä auttamassa heidänkehitystyötä ja samalla kerännyt tutkimusaineistoa.

Toisaalta asiaa voisi lähestyä tulosten kautta. Olisikotuloksena yrityksen toimintolaskentajärjestelmä vaikenties osallistuminen tuotekehityshankkeenjatkamis- tai keskeyttämispäätökseen tuottamallalaskentainformaatiota. Se voisi myös ollaverotarkastajan siunaus yrityksensiirtohinnoittelujärjestelmälle. Näitä kaikkia olenainakin tehnyt CMC:ssä työskentelyni aikana, muttasuurina tuloksina en osaa niitä pitää. Kuitenkin nekuvastavat sitä työtä, jota me täällä teemme.Tutkimuksemme perustuu yhteistyöhön yritystenkanssa. Autamme heitä kehittämään yritystoimintaaerityisesti laskentatoimen keinoin. Käytännössä tämätarkoittaa usein erilaisten laskelmien, kuten esim.kannattavuus- tai elinkaarilaskelmien tekemistä, taisitten laskentajärjestelmien kehittämistä.Yritysyhteistyössä voi nähdä analogiaa yrityksenjohtamisen case-opetukseen. Eroavaisuutena onkuitenkin, että me joudumme itse keräämäänlähtötiedot, suunnittelemaan ja usein toteuttamaankinratkaisut, eivätkä tulokset tyypillisesti ole isojastrategisia päätöksiä vaan tyypillisesti suhteellisenpieniä operatiivisia tekoja.

Yksittäisten yritysten ongelmien ratkaiseminen eikuitenkaan voi olla tutkijan ainut työ. Jos näin olisi,niin ennemmin sitä kannattaisi tehdä konsultointina.Tutkijan tehtävänä on kehittämistoiminnan ohessakerätä yrityksestä tietoa, joka herättää laajemminkinmielenkiintoa sekä julkaista tätä tutkimustietoa. Näitätyöni tuloksia voi lukea lehtien sivuilta (pääsääntöisestitiedejulkaisuista) sekä konferenssijulkaisuista.Kiistatta ne ovat tuloksia, mutta mitäpä satunnaisetpaperit ketään lämmittää, etenkin kun niidenpolttoarvo on varsin alhainen. Kuitenkin ne toimivatvälineenä tieteen edistämisessä. Tutkija onsaavuttanut vasta silloin jotain työssään, kun hänentuotoksiaan luetaan ja lainataan. Käänteisesti samaasia voidaan raadollisesti ilmaista niin, ettätiedeyhteisön kannalta artikkeli on arvoton, kunnesjoku siihen viittaa.

Tutkijan työtä voi myös lähestyä tutkijanominaisuuksien kautta. En pidä tieteen tekemistäminään ihmeellisenä asiana, johon pystyy vainlahjakkaimmat yksilöt, jos sellaisia edes on. Itsearvostan merkittävimpinä ominaisuuksinaanalyyttisyyttä ja nöyryyttä. Kykyä ajatella eriabstraktion tasolla eli nähdä tarvittaessa sekä metsäettä puut. Kuitenkin nöyryys on mielestäni kaikkeintärkein ominaisuus. Ymmärrys omasta rajallisuudestaja kunnioitus olemassa olevaa tietoa kohtaan. Nöyryysei kuitenkaan tarkoita nöyristelyä. Minut tuntevatvarmaankin allekirjoittavat viimeisimmän kommentin.

Mikä sitten minut on pitänyt tutkijan työssä jaCMC:ssä jo yli kuusi vuotta. Aloitin työni osittainitsekkäistä lähtökohdista tavoitteenani tehdäväitöskirja. Kuitenkin jatkoin samaa työtä väittelynijälkeenkin. Tästä kuuluu merkittävä kiitos silletyöyhteisölle, jossa olen saanut kehittyä tämän ajan.CMC on ollut hyvä paikka kasvaa ja oppia tieteentekijäksi. Toisaalta olen itse ollut CMC:tä luomassa,joten en voi paljoa muuta sanoa. Laajemmin ottaenakateemisen työn hyvä puoli on vapaus, joka liittyyniin työaikoihin kuin menetelmiin. Samoin omankansainvälisen tutkijaverkoston kehittäminen on ollutpalkitsevaa. Hyviä puolia on helppo listata lisää ainakinsellaisena päivänä kun työssä viihtyy. Välillä on tokihuonompia päiviä, jotka liittyvät rahoituksenepävarmuuteen ja yliopistomaailmankonservatiivisuuteen. Toisaalta väitelleenä olenpäässyt jo vihreämmälle oksalle…

Niin ja loppuun sitten vähän minusta, että tiedättemillä henkseleillä tätäkin juttua kirjoitetaan. Aloitinopiskelut jo vuonna –86 ennen kuin tuotantotaloudenkoulutusohjelmasta oli mitään tietoa. Opiskeluaikanikäytin aktiiviseen opiskelijaelämään, jostatodistuksena vaikka Sähkökillan kunniajäsenyys.Sähköteekkari kuitenkin valmistui vuonna –92tuotantotalouden DI:ksi. Tutkijaksi siirryin vuoden –98 lopussa Edutechin koulutuspäällikön tuolilta. Tällähetkellä minua työllistävät yhden yritysprojektin lisäksiensi kesän konferenssimme puheenjohtajuus.Harrastukseni ovat melko liikunnallisia. Talvisin minuttapaa varmimmin Haiharan ja Kisapirtin väliseltäladulta ja kesäisin joko Näsijärveltä tai polkupyöränselästä, sikäli mikäli enole kotiterassillanauttimassa hyvästäruoasta ja juomasta.Jotkut lukijoista lienevättavanneet minut viimevuoden IndecsChallangesissa, mikäantanee selityksenv i i m e i s i m p ä ä nkommenttiin.Kirjoittaja: MattiSievänenkuva: kirjoittajan oma

Työni tutkijana

21

Syyslukukautena 2005 voimaantulevatutkintorakenneuudistus ja sen ohessa toteutettavaperiodiuudistus tuovat mukanaan muutoksia, jotkakoskevat kaikkia TTY:n opiskelijoita:

- Opetus alkaa 29.8. ja päättyy 12.5- Käyttöön viisi opetusperiodia- Kurssien mitoitus opintopisteinä- Muutoksia kurssivalikoimassa, kurssien

mitoituksessa, sisällöissä, laajuuksissa,numeroinnissa, nimissä jajärjestämisajankohdissa

Tutkintorakenneuudistuksen myötä TTY:ssa kirjoillaolevat opiskelijat joutuvat myös harkitsemaan,missä tutkintorakenteessa he suorittavat opintonsaloppuun. Päävaihtoehtoja on kaksi:

- Opiskelija voi opiskella vanhan opinto-oppaanmukaisessa tutkintorakenteessa. Tässätapauksessa opiskelijan on kuitenkinvalmistuttava viimeistään 1.8.2010, silläsilloin kaikki yliopistossa kirjoilla olevatopiskelijat siirretään automaattisesti uuteentutkintorakenteeseen.

- Opiskelija voi vaihtaa uuteen, lukuvuotena2005-2006 voimaan tulevaantutkintorakenteeseen.

Keskeinen ero näiden vaihtoehtojen välillä on se,että vanhassa rakenteessa suoritetaan ainoastaandiplomi-insinöörin tutkinto, kun taas uudessarakenteessa suoritetaan lisäksi tätä edeltävätekniikan kandidaatti –tutkinto.

Tutkintorakenteen vaihtamista harkitsevien tuleeottaa huomioon, että päätös on lopullinen; mikälivaihdat uuteen tutkintorakenteeseen, et voi enäävaihtaa takaisin vanhaan. Vaihtopäätös on siisharkittava huolellisesti. Vaihtopäätöstä ei tarvitsetehdä vielä kesällä tai ensi syksynäkään. Kesän jaalkusyksyn aikana kannattaakin lähinnä selvittääitselleen eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Vanhantutkintorakenteen mukaisille kursseille löytyypääsääntöisesti vastaavuudet, joten voit siisrauhassa opiskella vielä syksyllä vanhantutkintorakenteen mukaan. Vaihtamisesta annetaanlisätietoa kesän ja alkusyksyn aikana laitosten jaosaston sivuilla sekä Haavissa. Myös HOPS-työkaluun valmistuu kesän aikana lisätoimintoja,jotka helpottavat eri vaihtoehtojen vertailua.

Kirjoittaja: Katja Tornberg

Pääomaa alkavalle tai kasvavalle yritykselle

www.innofinance.fi

Tutkintorakenneuudistus koskee jokaista opiskelijaa

22

Tämänvuotiset tutapäivät tupsahtivat Tampereelle

kuin vahingossa: Vaasan piti olla järjestelyvuorossa,

mutta kuinkas kävikään. Noin kuukautta ennen h-

hetkeä rannikolta ilmoitettiin, että ainakaan vielä

tänä keväänä eivät heidän resurssinsa riitä kyseisen

spektaakkelin järjestämiseen. Ahkera

tutapäivätiimimme (mm. ulkosuhdetoimari Jaakko,

puheenjohtaja Juhana, yritysvastaava Jarkko,

yritystoimari Emilia, sekä vanhat konkarit kuten

Mikko K. ja Markus) laittoi homman vauhtiin ja sai

lyhyestä varoitusajasta huolimatta järjestettyä

vieraillemme majoituksen, excursiot sekä muun

oheistoiminnan.

Tämä Suomen tutakaupungit käsittävä tapahtuma

siis lähti käyntiin maanantaina 21.3 vieraiden

pikkuhiljaa saapuessa Tampereelle. Ensimmäistä

iltaa vietettiin teekkarisaunalla meidän paikallisten,

oululaisten sekä lappeenrantalaisten kesken.

Otaniemen edustus pääsi saapumaan paikalle

vasta tiistaina. Sauna oli lämpimänä ja pääsivätpä

vieraat tutustumaan myös Herwantapelin saloihin…

Virallisesti tutapäivät avattiin tiistai-aamuna

osastonjohtaja Markku Pirjetän puheen

saattelemana. Myös killan puheenjohtaja Juhana

Vaurio tuli toivottamaan vieraspaikkakuntalaiset

tervetulleiksi. Samalla hän paljasti myös tiistai-illan

yllätysexcun kohteen; se tulisi olemaan

kaatopaikka. Tästä riittikin arvailtavaa päivän ajaksi:

”Ei kai me oikeesti olla menossa johkin

kaatopaikalle”, ihmettelivät oululaiset bussissa

matkalla yritysexcuille. Seuraavaksi myös

tutapäivien pääkoordinaattori Jaakko valotti hieman

seuraavien kahden vuorokauden ohjelmaa.

Kuten tutapäivien luonteeseen kuuluu tarjottiin sekä

vieraille että Indecsin jäsenille mahdollisuus

tutustua paikalliseen yritystoimintaan. Tänä vuonna

vierailtiin kahden päivän aikana yhteensä neljässä

eri kohteessa. Vierailut suuntautuivat Tampereelle ja

sen ympäristöön Nokialle sekä Ylöjärvelle. Kohteina

olivat Fastems, Metso Minerals, Pilkington

Automotive ja Sisu-Diesel. Seuraavissa kappaleissa

on lyhyet kuvaukset vierailuista.

Pilkington Automotive

Pilkington Automotive on osa kansainvälistä

Pilkington konsernia. Konsernin ydinosaamista on

lasin valmistaminen ja Automotive-divisioona on

vastaavasti erikoistunut lasituotteiden

valmistamiseen ja kehittämiseen autoteollisuudelle.

Suomessa konsernilla on toimintaa mm.

Tampereella, Laitilassa ja Lahdessa. Vierailumme

suuntautui Tampereen toimipaikoista Ylöjärven

tehtaalle. Paikan päällä saimme kuulla Tampereen

toimipisteiden, ja tällä hetkellä myös koko Suomen,

henkilöstöpäällikkö Sauli Sundellilta Pilkington

Automotiven toiminnasta Suomessa yleensä,

markkinasegmenteistä sekä autoteollisuuden

alihankkijoiden raa’asta kilpailusta. Mielenkiintoista

oli kuulla myös hyvin kansainvälisestä ja hyvin

matalasta organisaatiorakenteesta. Lisäksi koko

Pilkington Automotiven kattavasta

tuotannonohjauksesta ja suunnittelusta,

esimerkiksi eri tuotantolaitosten välillä, olisi

varmasti voinut keskustella koko päivän. Saulin

lisäksi meitä kävi lyhyesti tervehtimässä

Lappeenrannasta tuotantotalouden osastolta

valmistunut Elina Pylkkö, joka vastasi

tuotannonohjauksesta Ylöjärven toimipisteessä.

Hänen viestinsä meille tuleville diplomi-insinööreille

oli kielten opiskelujen merkitys. Näin ainakin jos

aikoo työskentelemään kansainvälisiin

organisaatioihin. Vierailun päätteeksi pääsimme

vielä tutustumaan tuulilasien valmistukseen.

Tutapäivät Tampereella 21-23.3.2005

23

Yritykseen voi tutustua paremmin osoitteessa

www.pilkington.fi.

Sisu Diesel

Matkaan exculle lähdimme klo 12 Obeliskilta.

Tunnelma oli hilpeä ja lähestulkoon kaikki tuta-

päiväläiset olivat kyenneet edellisen illan riennoista

huolimatta ottamaan osaa tiistain excursioille.

Matka Nokialla sijaitseville tehtaille kesti reilun

puoli tuntia, jonka aikana keritti in mainiosti

vetämään lyhyt Paskin läppä -kisa.

Perillä 16-henkisen ryhmämme otti vastaan Pertti

Laitinen. Aluksi hän kertoi meille hieman

yrityksestä, sen historiasta ja tuotteista. Kahvia ja

pullaan saimme myös! Tämän jälkeen meille tuli

henkilöstöpäällikkö kertomaan Sisu Dieselin

työpaikoista ja rekrytoinnista. Kesätöitä kuulemma

olisi tänäkin vuonna tarjolla, mutta suurimmaksi

osaksi Lappeenrannasta ja Oulusta kotoisin oleva

porukkamme ei ilmeisesti kovin paljon houkutellut

ajatus kesätöistä täällä Pirkanmaalla.

Luentosalista siirryimme sitten tehdaskierrokselle,

joka osoittautui hyvin mielenkiintoiseksi.

Valitettavasti vain kierroksemme alkupuolella taisi

olla työntekijöiden tauko, sillä liikkuvia koneita oli

melko vähän. Onneksi kuitenkin näimme

myöhemmin ihan toiminnassa oleviakin FMS-

koneita ja teollisuusrobotteja. Erityisen

mielenkiintoista tehtaassa oli se, että tilat olivat

vanhoja rakennuksia ja lisäksi melko ahtaita. Kuin

ihmeen kaupalla kaikki oli saatu mahtumaan

sisään. Ulkopuolella oli jonkin verran viheralueita,

mikä on melko epätavallista tehdasympäristölle.

Meille kerrottiin, että kesäisin piha ja talon

seinässä kasvavat köynnöskasvit pidetään kesäisin

hyvässä kunnossa oikein ammattilaisen voimin.

Sitten olikin aika kiittää isäntiä ja suunnata bussi

takaisin kohti Tamperetta ja Hervantaa. Excursio oli

hyvä ja mielenkiintoinen ja antoi varmasti monelle

tutalaiselle hyvän kuvan yrityksestä nimeltä Sisu

Diesel. Lisätietoa yrityksestä saa osoitteesta

www.sisudiesel.com.

Myöhemmin illalla selvisi myös yllätysexcun eli

kaatopaikan luonne. Vierailijoita ei siis viety

tutustumaan tamperelaiseen jätevuoreen vaan

hohtokeilaamaan. Tästä ilta jatkui osalla porukasta

Kantri Stariin, johon myös lukuisa joukko

indecsiläisiä oli löytänyt tiensä

Valkohaalarisitseiltä. Jokunen lappeenrantalainen

oli myös eksynyt keskustaan ottamaan selvää

onko diskojen mersun Senssin ”kymppitiistai”

maineensa veroinen..

Fastems

Keskiviikkona 23.4 Tutapäiville kerääntyneestä

porukasta puolet päätyivät excuilemaan

Fastemsille. Lyhyen historiikin jälkeen Fastems

esitteli meille innolla tehdasautomaatioratkaisujaan,

joista Fastems ylpeilee erityisesti FMS:illään.

Vaatimattomana tavoitteena Fastemsilla on

tarkoitus saada asiakkaidensa tehtaissa lähes

kaikki vuoden 8760 tuntia hyötykäyttöön.

Fastemsin kilpailuetuna on mahdollisuus integroida

yli 40 valmistajan koneita FMS-järjestelmäänsä.

Työpaikkoja firmasta löytyy erityisesti

asiakaspalvelutaitoisille ohjelmoijille. Harmaita

hiuksia eräälle kiltamme jäsenelle aiheutti se, että

ohjelmointitaito tuntui olevan tärkeää lähes missä

tahansa Fastemsin työtehtävässä. Vierailun

loppuun kävimme tarkastelemassa Fastemsin

Training Centeriä, jota myös eräät koulumme

automaatiokurssit käyttävät. Jälkeenpäin ihmetystä

on herättänyt Fastemsin asiakaslehdestä löydetty

9-akseliseen työstöön kykenevä sorvi! Lisää tietoa

yrityksestä saa osoitteessa www.fastems.com.

Metso Minerals

Metso Minerals on kivenmurskaimia, niin staattisia

kuin liikkuviakin, valmistava kansainvälinen yritys.

Tosin Metson tavoitteena on pystyä tukemaan

asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti näiden

prosesseissa pelkän laitteistotoimittajan roolin

sijasta. Tampereen Lokomon toimipisteessä

sijaitsee yrityksen johto, tuotekehitystä sekä

valmistusta. Lokomon tehtailla on hyvin pitkät

perinteet, jotka ulottuvat aina 1915-luvun asti.

Tehtaan historiasta ja sen nykyisestä toiminnasta

meille oli kertomassa Tampereen yksikön

henkilöstöpäällikkö Heikki Kuntonen. Heikki oli

24

järjestänyt meille puhumaan myös

tuotekehitysyksikön johtajan Seppo Koiranen. Hän

antoi lyhyen ja ytimekkään kuvauksen Metso

Mineralsin kehitystoiminnan menetelmistä ja

toimintatavoista. Samalla saimme tutustua

tarkemmin tuotekehitysyksikön organisaatiomalliin.

Pisteenä i:n päälle saimme kuulla vielä Metso

Mineralsille diplomityötä tekevän tuotantotalouden

opiskelija Tuukka Paavolan syviä mietteitä ja

näkemyksiä työskentelystä Metso Mineralsilla.

Ainakaan etenemismahdollisuuksien puutteesta

Metso Mineralsia ei voida syyttää, sillä Tuukka oli

vajaan vuoden aikana edennyt kahvinkeittäjän

asemesta aina pitkän aikavälin tiedonhallinnan

suunnittelun kehittämiseen. Vierailun lopuksi

pääsimme vielä kiertelemään tehtaalle

ihastelemaan näitä yksiä suomalaisen insinöörityön

aikaansaannoksia. Lisää tietoa yrityksestä saa

vierailemalla osoitteessa: www.metsominerals.fi.

Kun vielä keskiviikonkin excut oli kunnialla käyty

läpi, ei tutapäiväläisillä enää ollut muita velvoitteita

kuin hauskanpito ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Tähän mitä otollisimmat puitteet tarjosivat etkot

teekkarisaunalla ja Kolmiobileet yökerho Sokerissa.

Torstaiaamuna vieraat pakkasivat laukkunsa, jättivät

taakseen majapaikkansa Tekniikan torneilla ja

lähtivät takaisin kotipaikkakunnillensa toivottavasti

monta hauskaa muistoa rikkaampina.

Kiitokset vielä kaikil le yrityksille ja heidän

edustajilleen hyvistä excursioista!!!

Kirjoittajat: Jarkko Järvenpää (Pilkington Automotive

& Metso Minerals), Emilia Mattila (Sisu-Diesel) ja

Jaakko Marila (Fastems), Auli Tiainen (muut)

Kuva: Auli Tiainen

Jatkuvasti paremmin.

Jatkuva parantaminen onasenne. UPM:ssä pyrimmepuhtaaseen suoritukseen jatoiminnan parantamiseen.Joka päivä.

www.upm-kymmene.com

25

Useimmat meistä ovat elämänsä aikana kokeneetniin kutsutun déjà-vu-tunteen. Jo kertaalleentapahtuneen toistuminen tuntuu mystiseltä jamerkittävältä. Huomattavasti harvinaisempaakuitenkin on se, että tulevan tapahtuman aistii ennalta.Jotkut tuntevat sateen ennalta päänsärkynä,puhumattakaan naisten kuudennesta aistista.Samanlainen, mutta voimakkaampi, lähesuskonnollinen herääminen kohtasi myösallekirjoittaneen, kun hän kuuli sanat ”kannettavamediakeskus”. Syvempi perehtyminen käsitteensaloihin paljasti sen suunnattoman potentiaalin, jokaon ollut paljolti pimennossa. Seuraavassa katsaustulevaisuuteen.

Kannettava mediakeskus muovaa huomisenmenestyjät

Kannettava mediakeskus on nimensä mukaisestikompakti, ainakin videokuvan, valokuvien ja musiikintoistoon kykenevä laite. Ensimmäisiä laitteita on joollut markkinoilla, mutta tekniikka ei ole vielä ottanuttuulta purjeisiinsa. Suurin ongelma on ollutmarkkinoinnin ja palveluiden puute; mediasoitin ilmansisältöä on käytännöllinen lähinnä paperipainona.Toisaalta myös hinnat ovat olleet normaalikuluttajanulottumattomissa.

Vaikka kannettava mediakeskus ei laitteenavälttämättä kuulostakaan murrokselliselta, niintodellisuudessa se on sitä hyvinkin paljon. Siitä viestiijo pelkästään sekin, että kaikki suuret pelaajat, kutenSony, Apple ja Nokia pyrkivät kovalla intensiteetilläherruuteen uusilla markkinoilla. Ja kaikilla on omalehmä ojassa: Nokia uskoo, että tulevaisuudessakännykkäominaisuudet on integroitumediakeskukseen, kun taas Apple ja Sony pelkäävätmediasoitintulojensa siirtymistä perinteisil lekännykkävalmistajille. Kaikki kolme tietävät, ettämarkkinoiden integroituessa liikkumatila vähenee,joten markkinoille on päästävä aikaisessa vaiheessa,hinnalla millä hyvänsä.

Markkinoiden suuret pelurit

Applen lähtötilanne veriseen kilpaan on mainio.Kannettavien mp3-soittimien saralla iPod lyösuvereenisti kaikki kilpail i jat. Vuonna 2004Yhdysvaltojen kaikista myydyistä mp3-soittimista 82%oli Applen. Lisäksi Applen iTunes nettimusiikkipalvelukattoi saman vuonna 70% kaikesta maailmannettimusiikkikaupasta. Varsinaisesti vastayhdistelmänä iPod ja iTunes muodostavat tappavankokonaisuuden. Sisältöpalvelu iTunes onkorvaamaton kaikille iPodin käyttäjille ja kuinkasollakaan, iTunesilla ei voi siirtää musiikkiakilpailijoiden soittimiin ilman peruskäyttäjälle vaikeitakikkailuja. Tätä kirjoittaessa Apple on jo julkaissutmp3-soittimen digikuvaselaimella, joten kannettaviinmediasoittimiin jatkaminen tuntuisi lähesluonnolliselta jatkumolta.

Perinteisesti markkinoille uppoavista innovaatioistavastannut Sony taas ei ole pystynyt jatkamaanmenneisyytensä onnistumisia. Walkmanien jaTrinitron TV:n kaltaisia menestyksiä ei siis ole

lähimenneisyydessä nähty. Edellisen toimitusjohtajan,Nobuyuki Idein, aikana yritys on paisunut jahidastunut. Innovatiivisuus on lähes tyystin kadonnut.Trendien luojasta on tullut niiden seuraaja. Ainoanapoikkeuksena tähän on ollut Sonyn pelidivisioona,joka on jo vuosikymmenen ajan pystynyt lyömäänkilpailijansa.

Mahdollisuuksia Sonylla kuitenkin on. Yhdysvalloissajo julkaistu kannettava viihdekeskus PSP voi hyvinkinolla se seuraava täyspotti, jonka avulla Sony pystyypalaamaan takaisin elektroniikkateollisuudentiennäyttäjäksi. PSP:n avulla voi pelata nykyaikaisiapelejä, katsoa elokuvia, kuunnella musiikkia ja se onvarustettu langattomilla verkko-ominaisuuksilla.Yhdysvalloissa hyvin liikkeelle lähtenyt julkaisu luovarmasti uusia markkinoita, kuten esimerkiksielokuvien levitysbisneksen PSP:n tukemalle UMD-tallennusmedialle. Kysymys kuuluukin, että pystyyköSony valtaamaan tuotteensa luomat sisältömarkkinat.

Kuka siis tulee viemään potin?

Nokian tilanne näyttää rehellisesti sanottuna pahalta.Yrityksen edellinen pyrkimys mediakeskuksenkaltaisille markkinoille, pelipuhelin N-Gage, floppasilähes täydellisesti. Nettimusiikkipalveluidenmarkkinajohtaja Apple on solminut Motorolan kanssasopimuksen, joka entisestään ahdistaa Nokiaanurkkaan. Ilman vahvaa kumppania sisältöpalveluidenpuolella Nokian tulevaisuus mediakeskuksien sarallaei siis todellakaan näytä valoisalta. Tilanne voikuitenkin muuttua silmänräpäyksessä.

Kannettavien mediakeskusten markkina muodostaaepäsuoran uhan myös Microsoftille. Morgan Stanleynteettämän tutkimuksen mukaan Applen iPodinkäyttäjistä 19% harkitsee vakavasti siirtymistä PC:nkäytöstä Macintoshiin, mikä toteutuessaan olisi kovaisku Microsoftin Windows käyttöjärjestelmien myyntiin.Kannettavien mediakeskusten vaikutuksiaarvioitaessa pitääkin siis katsoa pintaa syvemmälle.Laitteesta nimittäin on hyvää vauhtia muodostumassakorkean profiilin lippulaiva, joka katalysoi sopivassatuoteportfoliossa kaikkien tuotteiden menestystä.

Uhkarohkeita sanoja

Sanonnan mukaan ennustaminen on aina vaikeaa,mutta erityisen vaikeaa on tulevaisuudenennustaminen. Vastoin vanhoja viisauksia, joskus onsyytä koittaa onneaan, vaikkapa ihan uskottavuudennimissä. Koska Apple näyttää tällä hetkellä niinvahvalta pelaajalta tulevil la mediakeskustenmarkkinoilla, eikä se vielä ole julkistanut siirtojaantulevaisuuden kannalta, voi hyvällä syyllä odottaarahakkaita kehitysnäkymiä myös yrityksen osakkeelle.Etenkin, kun Apple hallitsee vahvasti kaikkiamediasoittimeen tarvittavia osa-alueita, sekä rautaa jasoftaa. Siispä tässä ennustus: Applen osakekurssitulee nousemaan kahden vuoden sisälläkirjoitushetken 42,86 dollarista 60 dollarin rajapyykinylitse. Huomio! Kirjoittaja ei vastaa jutun seurauksenatehdyistä sijoituspäätöksistä, vaan suositteleeherkkämielisempiä kokeilemaan RAY:n kuuluisaapajatsoa (on todistettu tieteellisesti, että diplomi-insinööri ei keskimäärin ehdi valmistumisensajälkeen tuhlaamaan tienestejään pajatsoon tunninpäivittäisellä peliajalla).

Jukka A:n latvasta

26

Hanna Kalenojan elämän aakkosia

Sarjassamme Elämän aakkosia olemme tähänmennessä tutustuneet sekä teollisuustalouden ettäturvallisuustekniikan laitoksella työskenteleviinhenkilöihin. Siispä tällä kertaa tutustutaanerikoistutkija Hanna Kalenojaan, joka työskenteleejuuri liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella.

Hanna Kalenoja on työskennellyt liikenne- jakuljetustekniikan laitoksella yli kymmenen vuotta.Ominta tutkimusalaa on esimerkiksili ikennejärjestelmien suunnittelu. Kipinäntutkimustyöhön antoi l i ikenteenympäristövaikutuksista tehty diplomityö, ja ainasiitä lähtien Hanna on työskennellyt laitoksella.Lisensiaattityö on jo tehtynä, ja seuraavanatavoitteena onkin väitöskirja joskustulevaisuudessa. Mikä tutkimustyössä sittenkiehtoo? Hanna Kalenojan mukaan parasta työssäon haasteellisuus ja tietynlainen luovuus. Työ onitseohjautuvaa ja vaatii itsensä peliin laittamista.Tylsyys työstä on kaukana, sillä jokainen päivä onerilainen.

Tällä hetkellä Hanna Kalenojaa työllistää lähinnäTampereen seudun liikennemallin päivitys, jossalaaditaan aina vuoteen 2030 ulottuva liikenne-ennuste Tampereelle. Tutkimusta varten 4000henkilöä haastateltiin alkuvuodesta puhelimitse,mikä kertoo projektin laajuudesta. Haastavaatutkimuksessa on epävarmuustekijöiden suurimäärä, sillä monet asiat ympäristössämme tulevatmuuttumaan.

A - ABS-jarrutLöysin tällaiset autostani pari viikkoa sitten.Nerokas ratkaisu.

B - BalsamiviinietikkaPelastaa vähän turhemmankin ruuan raikkaallamaullaan. Keittiön ehdoton perustarvike. Miksei sitämyydä isommissa pakkauksissa?

C - Conan O’BrienMyöhäisiltojen pelastus.

D - DraiveriTällainen pitäisi kesäksi hankkia, niin pääsisilyömään palloja entistä pidemmälle metsään.

E - EnsiapukurssiKymmenen vuoden aikomisen jälkeen olen vihdoinmenossa kurssille loppukeväästä.

F - FestiaKaru arkkitehtuuri on pikkuhiljaa vanhetessaanalkanut miellyttää silmää.

G - GourmetSalainen paheeni on kaikenlainen hyvä ruoka.

H - HiekoitushiekkaKatupölyä on huhtikuussa ilmassa eniten, jotensateen toivossa elellään ennen kuin suurimmatkivet on harjattu talteen.

I - InhimillisyysTämä unohdetaan liian useinpäätöksenteossa.

J - JoogaHaastavaa ja aika tuskallista,mutta niin hyödyllistä.

K - Kesärenkaiden vaihtoHuhtikuun raskain työurakka.Onneksi autoinsinöörit eivät olekeksineet erikseen vielä kevät- ja syysrenkaitakin,sillä kaksi vaihtoa vuodessa on jo liikaa.

L - LogittimalliParhaillaan työn alla on Tampereen seudunliikennemallin päivitys ja logittimallien estimoinnistariittää päänsärkyä vielä syksyyn asti.

M - MurteetIhanaa, jos ihmiset käyttäisivät niitä enemmän.

N - NysseTampereella joukkoliikenne toimii aika hienosti -melkeinpä mihin vaan kaupunginosaan pääseenysseillä.

O - OikeudenmukaisuusPyrin aina ratkaisuissani oikeudenmukaisuuteen,sillä minusta se on tärkeimpiä asioita elämässä.

P - Pelkokerroin ja Poliisi-TVOhjelmat, joita en voi koskaan katsoa TV:stä.

R - RuuhkautuminenLiikenneruuhkia meilläkin tutkitaan matka-aikamittauksilla. Ei kovin mukava, muttavalitettavasti kasvava ilmiö.

S - SpinningPimeässä, huonossa sisäilmassa ja kovassametelissä pyöräily on osoittautunut uskomattomanhauskaksi harrastukseksi.

T - TutkimustyöMielenkiintoista, haastavaa, luovaa, itsenäistä,mukavaa…

U - U2Tähän musiikkiin jäin koukkuun jo kaksikymmentävuotta sitten ja ote näyttää pitävän.

V - VapausVapauden merkitystä ei aina edes muista jaerehtyy usein pitämään sitä itsestäänselvyytenä.

W - WagnerIhanteellinen asuinkumppani, mutta Viivi onvalitettavasti jo varannut sen.

Y - YstävyysElämä ilman ystävyyttä ja rakkautta olisi aikayhdentekevää.

Ä - ÄitiTutkimusten mukaan Suomen kielen kaunein sana.

Hanna Kalenojakuva: Hannan oma

27

Kiitokset vuosijuhliamme tukeneille yrityksille!

28